Ehdotuksella pyritään korjaamaan televiestintälainsäädäntöä

Transkriptio

1 1990 vp. - HE n:o 18 Hallituksen esitys Eduskunnalle televiestintää koskevan lainsäädännön muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotuksella pyritään korjaamaan televiestintälainsäädäntöä sovellettaessa havaittuja puutteita ja epäkohtia sekä täydentämään säännöksiä telehallinnon uudelleenorganisoinnin johdosta. Teletoimintalakia on mahdollista tulkita siten, että Posti- ja telelaitoksen tehtävät supistuvat, kun myönnetään uusi toimilupa Postija telelaitoksen ennestään hoitamaan teletoimintaan. Toisaalta nykyinen laki ei anna ollenkaan mahdollisuutta laajentaa Posti- ja telelaitoksen tehtäviä toimiluvin. Seuraus on, että se on ainoa suomalainen yhteisö, jolle ei voida myöntää teletoiminnan toimilupaa. Ehdotuksen mukaan tästä jäykästä järjestelmästä luovutaan ja Posti- ja telelaitoksen teh- tävät tehdään muiden telelaitosten tapaan riippuvaksi valtioneuvoston myöntämästä toimiinvasta. Muutos parantaa merkittävästi valtioneuvoston mahdollisuuksia laajentaa toimiiovin kilpailua teletoiminnassa. Lainsäädännön toimivaltasäännöksiin ehdotetaan tarkistuksia muun muassa valtioneuvoston yleisistuntomenettelyn keventämiseksi. Lisäksi radiolain radiolaitteiden tarkastusta koskeviin säännöksiin ehdotetaan joitakin vähäisiä täydennyksiä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan heti sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu H

2 vp. - HE n:o 18 SISÄLLYSLUETTELO Sivu YLEISPERUSTELUT Lakiehdotusten perustelut Esityksen yhteiskunnallinen merkitys Teletoimintalaki Radiolaki Nykyinen tilanne ja asian valmistelu Nykyinen tilanne Voimaantulo.... LAKITEKSTIT Asian valmistelu Laki teletoimintalain muuttamisesta Telelaitosten työnjako Tele- ja radiolaitteiden tarkastus Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaiku- 2. Laki radiolain muuttamisesta.... tukset Esityksen taloudelliset vaikutukset LIITE Esityksen suhde eurooppalaiseen kehitykseen.. 5 Rinnakkaistekstit Laki teletoimintalain muuttamisesta.... YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Laki radiolain muuttamisesta.... Sivu

3 1990 vp. - HE n:o 18 3 YLEISPERUSTELUT 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys Viestinnän, erityisesti teletoiminnan yhteiskunnallinen merkitys kasvaa nopeasti. Vuonna 1988 teletoiminnan liikevaihto Suomessa oli noin miljoonaa markkaa. Teletoiminnan liikevaihdon osuus bruttokansantuotteesta oli noin 1,6 prosenttia, ja sen reaalikasvuksi luvulla arvioidaan yli kymmenen prosenttia vuodessa. Myös teletoiminnan työllistävä vaikutus on huomattava. Posti- ja telelaitoksen teletoimessa ja muissa telelaitoksissa oli vuonna 1988 noin työpaikkaa. Teletoiminnan yhteiskunnallista merkitystä kuvaa eurooppalaisten selvitysten osoittama tulos, jonka mukaan 60 prosenttia kaikista työpaikoista on vuonna 2000 välittömästi riippuvaisia teletoiminnasta. Vaikka Suomessa ei ole tehty vastaavia tutkimuksia, on syytä olettaa tilanteen meillä olevan vastaavanlainen. Televiestintä vaikuttaa syvällisesti yhteiskunnan kehitykseen yksilön, hallinnon ja elinkeinoelämän tasoilla. Vaikutusta korostaa televiestintään läheisesti liittyvän ja siihen yhdentyvän tietotekniikan merkitys yhteiskunnalle. Hallitus pitää tärkeänä televiestinnän kehityksen tukemista siten, että tehokkaita televiestintäpalveluita on saatavilla mahdollisimman laajalti, edullisesti ja tasapuolisesti. Tästä tavoitteesta lähtien televiestintälainsäädäntöä ja telehallintoa on viime vuosina kehitetty voimakkaasti. Lainsäädännön tavoitteena on ollut luoda teletoiminnan perusrakenne, joka tekee mahdolliseksi viestinnän tasapainoisen ja joustavan kehityksen. Kahden vuoden kuluessa on saatettu voimaan neljä televiestintää koskevaa lakia. Vuonna 1987 annettiin teletoimintalaki (183/87) ja laki kaapelilähetystoiminnasta (307 /87) sekä vuonna 1988 radiolaki (517/88) ja laki telehallinnosta (518/88). Radiolain säätämisen yhteydessä myös radiolaitteista annettua lakia (8/27) muutettiin lisäämällä siihen uusi lain soveltamisalaa koskeva 1 :n 3 momentti (520/88). Lainsäädännön tavoitteita on toteutettu tukemalla toimilupapolitiikalla hallittua kilpailua varsinkin yleisessä teletoiminnassa. Se on merkinnyt uusien telelaitosten syntymistä Posti- ja telelaitoksen ja perinteisten puhelinlaitosten rinnalle. Hallitus pitää teletoiminnan kilpailun sääntelyä huomattavan merkittävänä yhteiskunnallisen kehityksen ohjauskeinona. Lainsäädännöllä luotu teletoiminnan ja telehallinnon perusrakenne on harjoitetun toimilupapolitiikan tukemana osoittautunut pääosin toimivaksi. Uusien telelaitosten syntyminen on kuitenkin saanut aikaan sen, että teletoimintalain mukainen Posti- ja telelaitoksen ja perinteisten telelaitosten työnjako rajoittaa mahdollisuuksia synnyttää kilpailua teletoiminnassa. Televiestintälainsäädännön tavoitteiden kannalta nämä rajoitukset ovat haitallisia. 2. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu 2.1. Nykyinen tilanne Telelaitoslen työnjako Posti- ja telelaitoksen oikeudesta teletoiminnan harjoittamiseen on säädetty teletoimintalain 9 :n 2 ja 3 momentissa. Muiden telelaitosten oikeus perustuu puolestaan valtioneuvoston myöntämään toimilupaan. Lakia on tulkittu siten, että valtioneuvosto ei voi toimiluvin laajentaa Posti- ja telelaitoksen oikeutta teletoimintaan. Seuraus on, että Posti- ja telelaitos on ainoa suomalainen yhteisö, jolle ei voida myöntää toimilupaa teletoimintaan. Se vähentää olennaisesti mahdollisuuksia laajentaa teletoiminnan kilpailua toimilupapolitiikalla. Niin ikään se heikentää Posti- ja telelaitoksen mahdollisuuksia menestyä teletoiminnan kilpailussa. Teletoimintalain 9 :n 1 momentin mukaan toimiluvan alaiset telelaitokset hoitavat teletoimintaa toimialueellaan ja toimiluvassa mainituilla siirtoyhteyksillä. Posti- ja telelaitoksen

4 vp. - HE n:o 18 tehtävänä puolestaan on lain 9 :n 2 momentin nojalla huolehtia telelaitoksen tehtävistä muualla kuin toimiluvan alaisten telelaitosten alueella. Säännöksestä seuraa, että Posti- ja telelaitoksen oikeus teletoimintaan väistyy, jos oikeus siihen on annettu toimiluvalla jollekin muulle telelaitokselle. Työnjakosäännösten tarkoituksena on ollut säilyttää teletoiminnan perinteinen hoitojärjestelmä ja turvata pääosin yksityisten omistuksessa olevien paikallisten telelaitosten asema voimavaroiltaan ylivoimaista Posti- ja telelaitosta vastaan. Lakia valmisteltaessa Posti- ja telelaitoksen ja perinteisten alueellisten telelaitosten ohella ei ollut muita merkittäviä toimiluvanvaraisen teletoiminnan harjoittajia. Siitä johtui, että lain työnjakosäännöksessä ei riittävän selkeästi otettu huomioon myöhemmin syntyvää tilannetta, jossa luodaan toimiluvin uusia telelaitoksia. Teletoimintalain edellä kuvatun tulkinnan mukaan Posti- ja telelaitos ei voisi harjoittaa sellaista teletoimintaa, johon on myönnetty toimilupa jollekin muulle telelaitokselle. Lainsäädäntö rajoittaa tältä osin merkittävästi mahdollisuuksia luoda kilpailua toimilupapolitiikalla. Ei ole muutoinkaan perusteltavissa, että uusia, kilpailun synnyttämiseksi perustettuja telelaitoksia suojeltaisiin Posti- ja telelaitoksen kilpailulta samoin perustein kuin 54 - lain voimaan tullessa vielä 58 - paikallista telelaitosta. Valtioneuvosto myönsi vuonna 1988 toimiluvan yleiseen teletoimintaan perinteisten telelaitosten ohella kolmelle muulle yritykselle. Siitä on seurannut, että Posti- ja telelaitoksen oikeus näiden telelaitosten toimiluvan mukaiseen teletoimintaan niiden toimialueella on lain työnjakosäännösten nojalla epäselvä. Hallitus ei ole kuitenkaan puuttunut Posti- ja telelaitoksen toimintaan niilläkään alueilla, jotka ovat samalla myös edellä mainittujen perinteisten telelaitosten toimialuetta. Tämä on johtunut useasta eri syystä. Posti- ja telelaitoksen toiminta on ollut välttämätön edellytys kilpailun syntymiselle, mikä puolestaan oli uusien toimilupien myöntämisen tarkoitus. Toisaalta kilpailu oli jo teletoimintalain voimaan tullessa rajoitetusti alkanut telelaitosten ja elinkeinoelämän omistaman yrityksen aloitettua datasiirtotoiminnan. Uudet toimiluvanhaltijat eivät ole tähän saakka asettaneet kyseenalaiseksi Posti- ja telelaitoksen oikeutta kilpailevaan toimintaan. On myös huomattava, että uusien ja riippumattomien kilpailijoiden saaminen alalle on vaikeaa, koska kilpailukyky edellyttää riittävän laajan verkon rakentamista jo ennen kilpailun aloittamista. Toistaiseksi yleiseen teletoimintaan myönnetyt uudet toimiluvat ovat olleet joko alueellisesti tai harjoitettavan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden voimakkaasti rajoitettuja. Siitä on seurannut, että uusilla toimiluvilla kilpailun piiriin on vapautunut vain huomattavan pieni osa koko teletoiminnan kentästä vastaten liikevaihdolla mitaten vain muutamia prosentteja kaikesta yleisestä teletoiminnasta. Valtioneuvostossa on kuitenkin nyt käsiteltävänä toimilupahakemus, jonka mukaisen toimiluvan myöntäminen merkitsisi huomattavasti laajemman toiminnan tulemista kilpailun piiriin. On odotettavissa, että tällaisia toimilupahakemuksia tehdään vastaisuudessa lisää Tele- ja radiolaitteiden tarkastus Telelaitteiden tarkastustoimintaa kehitetään parhaillaan Euroopan yhteisön (jäljempänä EY) piirissä voimakkaasti. Tarkastustoimintaan kiinteästi liittyvää standardointia on kehitetty perustamalla Euroopan Telestandardilaitos (European Telecommunications Standardisation Institute, ETSI). Siinä Suomen telehallintoa edustaa Telehallintokeskus, minkä lisäksi laitoksen jäseninä ovat maamme telelaitokset sekä eräät teollisuuslaitokset. On ilmeistä, että maassamme voimassa oleva lainsäädäntö tekee sellaisenaan mahdolliseksi sopeutua lähiaikojen eurooppalaiseen kehitykseen. EY:n direktiiviluonnokset eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet sellaista kypsyyttä, että niiden perusteella voitaisiin laatia esitys lainsäädäntömme muuttamiseksi kehityksen turvaamiseksi myös pidemmällä tähtäyksellä. Muutokset tulevat koskemaan ensisijaisesti laitteiden tyyppihyväksyntöjen vastavuoroista tunnustamista valtioiden välillä ja hyväksynnän osoittamista. Hallitus seuraa tarkoin eurooppalaista kehitystä ja antaa tarvittavat esitykset eduskunnalle sen jälkeen kun EY :n piirissä tapahtuvasta kehityksestä on riittävä varmuus. Ennen radiolain voimaantuloa radioamatöörien käytössä olevat radiolähettimet olivat vapaat radiolähettimiä yleensä koskeneesta tarkastuksesta. Tämä on ollut perusteltua lähinnä siitä syystä, että radioamatöörit, joilta edellyte-

5 1990 vp. - HE n:o 18 5 tään erityistä tutkintoa, rakentavat usein itse radiolähettimensä, eikä näitä laitteita ole tarpeen enää erikseen tarkastaa. Radioamatöörejä on Suomessa noin Radiolain 8 :n 1 momentista ja 10 :stä kuitenkin johtuu, että kaikki radiolähettimet kuuluvat tarkastuksen piiriin. Kun tästä radioviestinnän häiriöttömyyden turvaamiseksi tarpeettomasta tarkastamisesta olisi laitekokoonpanojen yksilöllisyyden ja sen mukaisen suhteettoman suuren voimavarojen tarpeen vuoksi aiheutunut huomattavaa haittaa muulle radiotarkastukselle, siitä on toistaiseksi luovuttu tilapäisin hallinnollisin järjestelyin Asian valmistelu Ehdotus on valmisteltu virkatyönä liikenneministeriössä. Ehdotuksesta on saatu lausunnot Telehallintokeskukselta, posti- ja telehallitukselta, Keskuskauppakamarilta, Puhelinlaitosten Liitto r.y.:ltä, Suomen Antenniurakoitsijaliitolta, Suomen Kaapelitelevisioliitto ry:ltä, Suomen Radioamatööriliitto ry:ltä, Teollisuuden Keskusliitolta, Oy Datatie Ab:ltä, Oy. Yleisradio Ab.:ltä, Oy Yritysverkot Ab:ltä, Tampereen Tietoverkko Oy:ltä sekä Mikkelin ja Pohjois Karjalan läänien lääninneuvottelukunnilta. 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset Teletoimintalain ja radiolain muutosehdotuksista aiheutuu vain vähäisiä organisatorisia vaikutuksia. Ehdotus ei aiheuta välitöntä henkilöstön lisätarvetta. 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset Teletoimintalain muutosehdotuksilla ei ole välittömiä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Muutos tekee kuitenkin mahdolliseksi laajentaa teletoiminnan kilpailua nykyistä helpommin toimilupapolitiikalla. Radiolain muutosehdotuksesta johtuva radioamatöörien radiolähetinten vapautuminen tarkastuksesta merkitsee sitä, että radioamatöörit välttyvät maksamasta tarkastusmaksuja. Valtion radiotarkastuksesta kertyviin tuloihin aiheutuu vastaava vähäinen vähennys. 5. Esityksen suhde eurooppalaiseen kehitykseen Hallitus on seurannut tarkoin EY:n valmistelutyötä, joka koskee määräyksiä telepalveluiden kaupan vapauttamisesta ja teletoiminnan kilpailun edistämisestä. Hallituksen käsitys on, että EY:n jäsenmaissa tullaan luomaan jonkinlainen toimilupa- tai lupakäytäntö, jonka puitteissa sallitaan hallittu kilpailu teletoiminnassa. Toisaalta EY:n puitteissa käydyssä telepoliittisessa keskustelussa on tullut ilmi huoli niistä tuhoisista vaikutuksista, jotka varsinkin perusverkkotoimintaa harjoittavan teleyrityksen toiminnan keskeytymisellä olisi kansantalouteen. Hallitus pitää ilmeisenä, ettei teletoiminnan kehitys EY:n piirissäkään johda monelle muulle palvelulle tavanomaiseen täysin vapaaseen kilpailuun, vaan ainoastaan teletoiminnan kilpailun hallittuun vapauttamiseen, jolla pyritään tarkoituksenmukaiseen palvelutasoon ja kustannuksia vastaavaan hinnoitteluun. Hallituksen käsitys on, että etenkin esillä olevan hallituksen esityksen mukaisen säännösten selkeyttämisen jälkeen teletoiminnan kilpailutilanne maassamme vastaa EY:n tavoitteita ja lainsäädäntöämme voidaan pitää eurooppalaisittainkin tarkasteltuna varsin edistyksellisenä.

6 vp. - HE n:o 18 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotusten perustelut 1.1. Teletoimintalaki 2. Pykälän 4 kohtaa muutettaisiin niin, että Posti- ja telelaitosta koskeva erityinen maininta poistetaan. Koska Posti- ja telelaitoksen tehtävien säätämisestä lailla luovuttaisiin ja sen oikeus teletoiminnan harjoittamiseen riippuisi valtioneuvoston myöntämästä toimiluvasta, Posti- ja telelaitosta ei ole tarpeen mainita laissa erikseen muiden telelaitosten ohella. Kaikkia telelaitoksia koskisivat samat teletoimintalain säännökset. Telelaitoksen velvollisuudet on säädetty lain 8 :ssä, johon ei esitetä muutoksia. Koska niitä ei sen vuoksi ole tarpeen toistaa 2 :n 4 kohdan mukaisessa telelaitoksen määritelmässä, ehdotetaan säännöstä selkeytettäväksi poistamalla siitä 8 :ssä säädettyjä telelaitoksen velvollisuuksia koskeva sivulause. 4. Ehdotuksen mukaan Posti- ja telelaitoksen tehtäviä ei enää säädettäisi laissa, vaan sen oikeus teletoiminnan harjoittamiseen riippuisi muiden telelaitosten tavoin valtioneuvoston myöntämästä toimiluvasta. Sen vuoksi 4 :stä ehdotetaan poistettavaksi Posti- ja telelaitosta koskeva erillinen maininta. 5. Voimassa olevan lain 7 :n 1 momentissa oleva erillisverkkoluvan määräaikaisuutta koskeva lause ehdotetaan siirrettäväksi 5 :n viimeiseksi lauseeksi. Ehdotus ei muuta nykyistä tilannetta. 7. Pykälän 1 momentin pykälävittausta ehdotetaan tarkistettavaksi vastaamaan uutta 4 :ää. Säännöksen selkeyttämiseksi sen toinen lause siirrettäisiin 5 :ään. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että siinä mainitaan myös toimiluvassa 7 :n 2 momentin mukaan määrättävät teletoiminnan rajoitukset. Nykyisissä toimituvissa rajoituksia on määrätty muun muassa harjoitettavan teleliikenteen laatuun ja toiminnan liikevaihtoon nähden. Ehdotus ei tältä osin muuta nykytilannetta. 9. Koska myös Posti- ja telelaitoksen oikeus harjoittaa teletoimintaa riippuisi ehdotuksen mukaan toimiluvasta, 9 :ää muutettaisiin niin, että siinä määritellään yleisesti kaikkien telelaitosten tehtävät. Posti- ja telelaitokseen sovellettaisiin kaikkia samoja säännöksiä kuin muihinkin telelaitoksiin. Pykälän 1 momentin ensimmäisen lauseen muutos johtuu 4 :n ja 7 :n 2 momentin muutosehdotuksista. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä poistetaan johtoverkon ja pakalliskeskusten ylläpitovelvollisuus. Telelaitosten velvollisuus ylläpitää erilaisia johtoverkkoja ja keskuksia riippuu niiden toimiluvista. Ehdotuksen 2 kohdan mukaiset palvelutasovaatimukset ovat toisaalta eduskunnan Postija telelaitokselle vahvistamat palvelutasovaatimukset, toisaalta ne, jotka liikenneministeriö on teletoimintalaissa säädetyn toimivaltansa puitteissa vahvistanut toimiluvan alaisille telelaitoksille. Viimeksi mainittuja ovat muun muassa 10 :n 2 momentin mukaiset teleliittymien yleiset toimitusehdot ja 20 :n mukaiset televerkkojen rakennemääräykset, joita telelaitosten on noudatettava televerkkoja rakentaessaan ja ylläpitäessään. Posti- ja telelaitosta koskevat 2 ja 3 momentin säännökset ehdotetaan kumottaviksi, koska myös Posti- ja telelaitos olisi ehdotuksen mukaan toimiluvan alainen telelaitos. Tarkoituksena on, että Posti- ja telelaitokselle myönnetään ennen lain voimaantuloa toimilupa, joka kattaa teletoiminnan pääpiirteissän siinä laajuudessa kuin Posti- ja telelaitos harjoittaa sitä nyt. 10. Pykälän 1 momentin viimeinen lause on ollut tarpeen toimiluvan alaisten telelaitosten palvelutarjonnan ja Posti- ja telelaitoksen erityisten valtakunnallisten televerkkojen yhteensovittamiseksi. Kun myös Posti- ja telelaitoksen oikeus teletoiminnan harjoittamiseen riippuisi toimiluvasta, käyttäjällä olisi oikeus liittyä minkä tahansa sellaisen telelaitoksen keskukseen, jolla on toimilupa kyseisen teletoiminnan harjoittamiseen. Sen vuoksi lause ehdotetaan poistettavaksi momentista. 19. Teletoiminnan neuvottelukunnan kokoonpanoa ehdotetaan täydennettäväksi niin, että siinä olisi myös Telehallintokeskuksen edustus. Telehallinnosta annetun lain 2 :n 1 kohdan nojalla Telehallintokeskus huolehtii muun muassa teletoimintalain sekä sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja lupaehtojen noudattamisen valvonnasta. Telehallinto-

7 1990 vp. - HE n:o 18 7 keskuksen tehtävien vuoksi sen osallistumista teletoiminnan neuvottelukunnan työhön on pidettävä välttämättömänä. Valtioneuvoston yleisistunnon toiminnan kehittämiseksi ehdotetaan lisäksi, että teletoiminnan neuvottelukunnan asettaisi liikenneministeriö. Neuvottelukunnan tehtävä koskee lähinnä vain liikenneministeriön hallinnonalan omaa toimintaa ja siihen liittyviä suhteita ulkopuolisiin. 20. Osa 20 :n nojalla annettavista teknisistä määräyksistä koskee yksittäisiä telepäätelaitteita tai sellaisia teknisiä yksityiskohtia, että määräysten antamisoikeutta ei ole tarkoituksenmukaista pitää liikenneministeriöllä. Ehdotuksen mukaan liikenneministeriön vahvistamissa rajoissa nämä määräykset antaisi Telehallintokeskus. 22. Voimassa olevan säännöksen mukaan liikenneministeriö vahvistaa vain toimiluvan alaisia telelaitoksia koskevat telemaksujen yleiset perusteet. Koska jo kilpailusyistä on tarpeellista, että kaikkia telelaitoksia koskevat samat määräykset, ehdotetaan, että määräykset koskisivat myös Posti- ja telelaitoksen telemaksuja. Posti- ja telelaitoksen maksuista säädetään ja määrätään lisäksi Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (748/89) nojalla. 24. Telehallintokeskus valvoo telehallinnosta annetun lain 2 :n 1 kohdan nojalla muun muassa teletoimintalain sekä sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja lupaehtojen noudattamista. Sen vuoksi ehdotetaan, että Telehallintokeskus saisi liikenneministeriön ohella oikeuden käyttää 24 :n mukaisia pakkokeinoja. 27.Pykälän muutos johtuu 24 :n muutosehdotuksesta Radiolaki 8. Ehdotuksen mukaan radioamatöörien radiolähettimet vapautuisivat pakollisen tarkastuksen piiristä. Asetuksella säädettäisiin muun muassa se, miten radioamatöörikäyttöön tarkoitettujen radiolähetinten maahantuonti käytännössä järjestettäisiin. Eräiden muidenkaan radiolaiteryhmien tarkastamisella ja hyväksynnällä ei ole tosiasiallista merkitystä radioviestinnän häiriöttömyyden kannalta. Sen vuoksi ehdotetaan, että asetuksella säädettävät merkitykseltään vähäiset radiolaitteet eivät olisi tarkastus- ja hyväksymismenettelyn piirissä. Tällaisia vähäisiä radiolaitteita olisivat muun muassa eräät yksinkertaiset radiovastaanottimet. 14. Valtioneuvoston yleisistunnon toiminnan kehittämiseksi pykälässä ehdotetaan, että radioteknisen neuvottelukunnan asettaisi liikenneministeriö. Radioteknisen neuvottelukunnan tehtävä koskee lähinnä vain liikenneministeriön hallinnonalan omaa toimintaa ja siihen liittyviä suhteita ulkopuolisiin. 17. Radiolain 9 :n ja radioasetuksen (821/88) 8 :n nojalla on määrätty, että muun muassa aluksen ja ilma-aluksen radiolähettimen käyttäjäitä vaaditaan erityinen radioasemanhoitajan tutkinto. Vastaavasti radioamatöörin on osoitettava kelpoisuutensa erityisessä tutkinnossa. Ehdotuksen mukaan radiolain nojalla voitaisiin määrätä perittäväksi maksuja myös tällaisten tutkintojen järjestämisestä ja niistä annettavista todistuksista. Tähän saakka tutkinnoista on ollut suoritettava maksu sporttelina eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoimista suoritettavain maksujen perusteista annetun lain (806/42) nojalla radiotutkintomaksuista annetun asetuksen (1001/88) perusteella. Koska sporttelijärjestelmästä pyritään valtionhallinnossa luopumaan, ehdotetaan maksut perittäviksi tavanomaisina valtiolle tulevina maksuina. 2. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan viipymättä sen jälkeen, kun eduskunta on ne hyväksynyt. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

8 vp. - HE n:o Laki teletoimintalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 9 :n 2 ja 3 momentti, muutetaan 2 :n 4 kohta, 4 ja 5, 7 :n 1 ja 2 momentti, 9 :n 1 momentin johdantolause ja 1 kohta, 10 :n 1 momentti sekä 24 :n 1 ja 2 momentti, sekä lisätään 10 :ään uusi 2 momentti, seuraavasti: 2 Määritelmiä 9 Telelaitosten tehtävät Tässä laissa tarkoitetaan: Telelaitoksen tulee toimialueellaan ja toimi luvassa mainituin rajoituksin ja siirtoyhteyk- 4) telelaitoksella yleisen teletoiminnan harjoittajaa; sin: 1) harjoittaa teletoimintaa ja antaa vahvistettujen palvelutasovaatimusten puitteissa käyttäjille liittymiä televerkkoihinsa; ja 4 Yleinen teletoiminta Yleistä teletoimintaa harjoittavat sellaiset suomalaiset yhteisöt, joille valtioneuvosto on myöntänyt siihen toimiluvan. 5 Te/etoiminta eril/isverkossa Liikenneministeriö voi myöntää Suomen kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. Luvan myöntämisessä on otettava huomioon kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoiminnan harjoittamiseen. Lupa myönnetään määräajaksi, enintään 15 vuodeksi. 7 Toimiluvan ehdot Telelaitokselle myönnetään 4 :ssä tarkoitettu toimilupa toistaiseksi. Toimiluvassa määritellään telelaitoksen toimialue, ne siirtoyheydet, joilla teletoimintaa ja yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa saadaan harjoittaa sekä teletoiminnalle asetetut rajoitukset. 10 Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerkkoihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä ja käyttää niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseensa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla. Käyttäjän muille tarjoama edelleenkäyttö ei kuitenkaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoitamista. 19 Teletoiminnan neuvottelukunta Neuvottelukunnassa, jonka liikenneministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee olla liikenneministeriön, Telehallintokeskuksen, valtion teletoimen, toimiluvan alaisten telelaitosten, telealan tutkimuksen, telelaitteita valmistavan teollisuuden ja televiestinnän käyttäjien edustus.

9 1990 vp. - HE n:o Tekniset määräykset että tekemättä jätetty toimenpide teetetään asianomaisen kustannuksella. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä voi liikenneministeriön määräämissä rajoissa antaa myös Telehallintokeskus. 22 Telemaksujen vahvistaminen Liikenneministeriö vahvistaa telelaitosten perimien telemaksujen samoin kuin telelaitosten välisten telemaksujen yleiset perusteet. Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuista on lisäksi säädetty erikseen. 24 Pakkokeinot Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan tai 27 Muutoksenhaku Valtioneuvoston, liikenneministeriön ja Telehallintokeskuksen päätökseen saadaan hakea muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valtioneuvosto, liikenneministeriö ja Telehallintokeskus voivat päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu. Liikenneministeriön ja Telehallintokeskuksen 24 :n 2 momentin nojalla antamaan uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 2. Laki radiolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetun radiolain (517/88) 14 :n 1 momentti ja 17 :n 1 momentti sekä lisätään 8 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 8 Oikeus radiolaitteiden käyttöön Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske yksinomaan radioamatöörien käyttöön tarkoitettua eikä muuta merkitykseltään vähäistä radiolaitetta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. 14 Radiotekninen neuvottelukunta Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaelimenä radioteknisissä kysymyksissä toimii radiotekninen neuvottelukunta, jonka liikenneministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan H

10 vp. - HE n:o Maksut Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapidosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hyväksynnästä ja valvonnasta sekä radiolähettimen käyttöön tarvittavan erityisen kelpoisuuden osoittamiseksi suoritettavista tutkinnoista ja niistä annettavista todistuksista peritään asetuksella säädettävät maksut. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Liikenneministeri Raimo Vistbacka

11 1990 vp. - HE n:o Liite 1. Laki teletoimintalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 9 :n 2 ja 3 momentti, muutetaan 2 :n 4 kohta, 4 ja 5, 7 :n 1 ja 2 momentti, 9 :n 1 momentin johdantolause ja 1 kohta, 10 :n 1 momentti sekä 24 :n 1 ja 2 momentti, sekä lisätään 10 :ään uusi 2 momentti, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 2 Määritelmiä Tässä laissa tarkoitetaan: 4) telelaitoksella posti- ja telelaitosta sekä sellaista muuta yleisen teletoiminnan harjoittajaa, jonka velvollisuutena on hoitaa toimialueellaan teletoimintaa osana valtakunnan yleistä televerkostoa; 4) telelaitoksella yleisen teletoiminnan harjoittajaa; Yleistä teletoimintaa harjoittavat: 1) posti- ja telelaitos; ja 2) sellaiset suomalaiset yhteisöt, joille valtioneuvosto on myöntänyt siihen toimiluvan. Liikenneministeriö voi myöntää Suomen kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. Luvan myöntämisessä on otettava huomioon kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoiminnan harjoittamiseen. 4 Yleinen teletoiminta 5 Teletoiminta erillisverkossa Yleistä teletoimintaa harjoittavat sellaiset suomalaiset yhteisöt, joille valtioneuvosto on myöntänyt siihen toimiluvan. Liikenneministeriö voi myöntää Suomen kansalaiselle taikka suomalaiselle yhteisölle, laitokselle tai säätiölle luvan muun kuin yleisen teletoiminnan harjoittamiseen erillisverkossa. Luvan myöntämisessä on otettava huomioon kyseisen teletoiminnan vaikutus yleisen teletoiminnan harjoittamiseen. Lupa myönnetään määräajaksi, enintään 15 vuodeksi.

12 vp. - HE n:o 18 Voimassa oleva laki Ehdotus Telelaitokselle myönnetään 4 :n 2 kohdassa tarkoitettu toimilupa toistaiseksi. Muuhun teletoimintaan lupa myönnetään määräajaksi, enintään 15 vuodeksi. Telelaitoksel/e myönnettävässä toimiluvassa määritellään telelaitoksen toimialue sekä ne siirtoyhteydet, joilla teletoimintaa ja yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa saadaan harjoittaa. 7 Toimiluvan ehdot Telelaitokselle myönnetään 4 :ssä tarkoitettu toimilupa toistaiseksi. Toimiluvassa määritellään telelaitoksen toimialue, ne siirtoyheydet, joilla teletoimintaa ja yhdysliikennettä toisen telelaitoksen kanssa saadaan harjoittaa sekä teletoiminnalle asetetut rajoitukset. Telelaitoksen, jolle on myönnetty 4 :n 2 kohdassa tarkoitettu toimilupa, tulee toimialueellaan ja toimiluvassa mainituilla siirtoyhteyksillään: 1) rakentaa ja ylläpitää johtoverkkoa ja paikalliskeskuksia, antaa näistä muodostuvasta televerkosta käyttäjille liittymiä sekä hoitaa mainitussa verkossa teleliikennettä; ja Posti- ja telelaitoksen tulee huolehtia 1 momentissa mainituista telelaitoksen tehtävistä muualla kuin toimiluvan alaisten telelaitosten toimialueella. Posti- ja telelaitoksen asiana on lisäksi koko maassa: 1) rakentaa ja ylläpitää kaukojohtoverkkoa ja kaukokeskuksia samoin kuin muita erityisten valtakunnallisten televerkkojen välittömästi kaukoyhteyksiin liittyviä keskuksia sekä hoitaa niiden avulla teleliikennettä yhteistyössä toimiluvan alaisten telelaitosten kanssa; 2) rakentaa ja ylläpitää Suomen ja ulkomaiden välistä televerkkoa; sekä 3) harjoittaa muuta teletoimintaa liikenneministeriön määräämissä puitteissa. Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerkkoihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä sekä käyttää niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseensa tai edelleen käytettäväksi tarjo- 9 Telelaitosten tehtävät 10 Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet Telelaitoksen tulee toimialueellaan ja toimiluvassa mainituin rajoituksin ja siirtoyhteyksin: 1) harjoittaa teletoimintaa ja antaa vahvistettujen palvelutasovaatimusten puitteissa käyttäjille liittymiä televerkkoihinsa; ja Jokaisella on oikeus liittyä yleisiin televerkkoihin ja vuokrata niistä verkon välityskyvyn sallimissa rajoissa kiinteitä yhteyksiä ja käyttää niitä televiestintään joko omaan tarkoitukseensa tai edelleen käytettäväksi tarjoamalla. Käyt-

13 1990 vp. - HE n:o Voimassa oleva laki amalla. Käyttäjän muille tarjoama edelleenkäyttö ei kuitenkaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoitamista. Käyttäjä voi liittyä telelaitoksen johtoverkon välityksellä paikalliskeskukseen tai, milloin se ei ole mahdollista, 9 :n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun erityisen valtakunnallisen televerkon keskukseen. Ehdotus täjän muille tarjoama edelleenkäyttö ei kuitenkaan saa haitata yleisen teletoiminnan hoitamista. 19 Teletoiminnan neuvottelukunta Neuvottelukunnassa, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee olla liikenneministeriön, valtion teletoimen, toimiluvan alaisten telelaitosten, telealan tutkimuksen, telelaitteita valmistavan teollisuuden ja televiestinnän käyttäjien edustus. Neuvottelukunnassa, jonka liikenneministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, tulee olla liikenneministeriön, Telehallintokeskuksen, valtion teletoimen, toimiluvan alaisten telelaitosten, telealan tutkimuksen, telelaitteita valmistavan teollisuuden ja televiestinnän käyttäjien edustus. 20 Tekniset määräykset Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä voi liikenneministeriön määräämissä rajoissa antaa myös Telehal/intokeskus. 22 Telemaksujen vahvistaminen Liikenneministeriö vahvistaa toimiluvan alaisten telelaitosten perimien telemaksujen samoin kuin telelaitosten välisten telemaksujen yleiset perusteet. Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuista on säädetty erikseen. 22 Telemaksujen vahvistaminen Liikenneministeriö vahvistaa telelaitosten perimien telemaksujen samoin kuin telelaitosten välisten telemaksujen yleiset perusteet. Posti- ja telelaitoksen perimistä telemaksuista on lisäksi säädetty erikseen. Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenneministeriö voi velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Liikenneministeriö voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toiminta keskeytetään osaksi 24 Pakkokeinot Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Liikenneministeriö tai Telehallintokeskus voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi uhkasakon taikka uhan, että toi-

14 vp. - HE n:o 18 Voimassa oleva laki tai kokonaan tai että ministeriö teettää tekemättä jätetyn toimenpiteen asianomaisen kustannuksella. Ehdotus minta keskeytetään osaksi tai kokonaan tai että tekemättä jätetty toimenpide teetetään asianomaisen kustannuksella. 27 Muutoksenhaku Valtioneuvoston ja liikenneministeriön päätökseen saadaan hakea muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valtioneuvosto ja liikenneministeriö voivat päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu. Liikenneministeriön 24 :n 2 momentin nojalla antamaan uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Valtioneuvoston, liikenneministeriön ja Te /ehallintokeskuksen päätökseen saadaan hakea muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valtioneuvosto, liikenneministeriö ja Telehallintokeskus voivat päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu. Liikenneministeriön ja Teleha/lintokeskuksen 24 :n 2 momentin nojalla antamaan uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 2. Laki radiolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetun radiolain (517/88) 14 :n 1 momentti ja 17 :n 1 momentti sekä lisätään 8 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 8 Oikeus radiolaitteiden käyttöön Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske yksinomaan radioamatöörien käyttöön tarkoitettua eikä muuta merkitykseltään vähäistä radiolaitetta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

15 1990 vp. - HE n:o Voimassa oleva laki 14 Radiotekninen neuvottelukunta Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaelimenä radioteknisissä kysymyksissä toimii radiotekninen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ehdotus 14 Radiotekninen neuvottelukunta Liikenneministeriön alaisena asiantuntijaelimenä radioteknisissä kysymyksissä toimii radiotekninen neuvottelukunta, jonka liikenneministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 17 Maksut Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapidosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hyväksynnästä ja valvonnasta peritään asetuksella säädettävät maksut. 17 Maksut Luvanvaraisen radiolähettimen hallussapidosta ja käyttämisestä sekä tämän lain nojalla suoritetusta radiolaitteiden tarkastuksesta, hyväksynnästä ja valvonnasta sekä radiolähettimen käyttöön tarvittavan erityisen kelpoisuuden osoittamiseksi suoritettavista tutkinnoista ja niistä annettavista todistuksista peritään asetuksella säädettävät maksut. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

16