aiheutuu hankaluuksia, kun he ovat hyvässä uskossa suunnitelleet

Transkriptio

1 2/2006 Uusia lääkkeitä kehittämiseen Onko kunnanjohtajalla työt jääneet vähiin, kun joutaa jäädä osa-aikaeläkkeelle? Niinhän sen piti tapahtua, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä alkoi hoitaa hommat. Totuus on se, että työt eivät ole vähentyneet, ja niitä olisi paljon enemmän kuin ehtii tehdä. Ristijärven kehittäminen on nyt niin haastavassa vaiheessa, että siihen on saatava uutta ja monipuolista osaamista. Siirtymiseni osa-aikaeläkkeelle 50 prosentin työajalla vapauttaa palkkausmäärärahaa niin, että elinkeinojen kehittämiseen voidaan ostaa palvelut Kainuun Etu Oy:ltä. Ratkaisun myötä saadaan vastuuhenkilöksi kokenut toimitusjohtaja Antti Toivanen, joka voi tukeutua eri toimialojen vetäjien apuun ja osaamiseen. Kun myös asuntotuotannon asiat tonttimaan hankinnasta ja jalostamisesta asuintalojen rakennuttamiseen on jo siirretty Seniorivirtaa Oy:n hoidettavaksi, on sellainen osa kunnanjohtajan ja muun henkilöstön työsarasta pois, että kunnanjohtajan osaaikaisen työsuhteen on arvioitu riittävän muiden asioiden hoitamiseen. Osa-aikainen työskentelyni merkitsee, että kunnanjohtajan varamiehenä toimiva kunnan rakennusmestari Pertti Härkönen ja eri toimialojen muut johtavat viranhaltijat ottavat itsenäisemmän vastuun asioiden hoidosta. Muulle organisaatiolle on vapautumassa aikaresursseja myös siitä, että yksityisteiden valmisteltavana olevan uuden avustusjärjestelmän johdosta tienpitoasioita siirtyy tiekunnille ja tieisännöitsijöille. Osatyöaikani on suunniteltu jakautuvaksi osa-aikaeläkkeen kanssa niin, että olen töissä parittoman viikon tiistaista parillisen viikon maanantaihin. Tällainen järjestely perustuu siihen, että kunnanhallituksen kokoukset ovat joka toinen maanantai. Työskentelyrytmi mahdollistaa kunnanjohtajan osallistumisen kokousasioiden valmisteluun tiistain ja keskiviikon aikana ja sitten vielä itse kokoukseen maanantaina. Viikon työrupeamaan mahtuu tämän lisäksi henkilöstökeskustelut, asiakkaiden tapaaminen ja kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu sekä muu hallinnon johtaminen. Palvelutuotantoon ja asiakaspalveluun liittyvät asiat hoituvat toimialatiimien henkilöstöjen toimesta niiden esimiesten johtamana. Toisin sanoen, kun olen jo pitkän aikaa ollut kaikkien kriteerien mukaan seniori, siirryn nyt osittain myös eläkeläiseksi. Mitä se käytännössä merkitsee, on vielä aika epäselvää, mutta luulisin eläkeajan painottuvan Kantolan välttämättömiin kunnostustöihin, luonnosta nauttimiseen sekä muiden eläkeläisten ja yleensä ihmisten tapaamiseen ja ehkä jäisi aikaa jonkinlaiseen opiskeluunkin. Odotan, että voisin vihdoin päästä kaikessa rauhassa tutustumaan ristijärveläisiin ihmisiin ja kiireettömästi kokemaan kainuulaisen luonnon rikkautta. Toivon, että suhtautuisitte suvaitsevaisesti, jos satun ilmestymään pihapiiriinne tai jopa kotiinne tai työpaikallenne. Odotan, että ilmaisette selkeästi, milloin on aikaa vieraalle ja koska on aika lähteä, etten olisi aikavarkaana tai muuten häiriöksi. Ristijärvellä olisi nyt noste uusien asukkaiden saamiseksi. Ongelmana on kuitenkin se, että sen kummemmin vuokra- kuin omistusasuntojakaan ei ole saatavissa, eikä meillä ole myöskään sellaisia järvenrantatontteja, joille uudet omakotirakentajat mieluusti sijoittuisivat. Vireillä olevia hankkeita ja jopa päätöksiä on asioiden eteenpäin viemiseksi, mutta yhteinen tahto niiden toteuttamiseen tällä hetkellä puuttuu. Aikaa kuluu hukkaan ja yksityisille ihmisille aiheutuu hankaluuksia, kun he ovat hyvässä uskossa suunnitelleet asettumistaan ristijärveläisiksi. Toivon, että uusissa käsissä asuntotuotannon asiat saadaan luistamaan uusien ja nykyisten ristijärveläisten parhaaksi. Elinkeinojen kehittämisessä on myös suotuisalta vaikuttava vaihe. Maa- ja metsätalouden asiat liitännäisineen ovat suhteellisen vakaassa tilassa niin, että elinkeinotoiminnan perusta vaikuttaisi olevan kunnossa. Työllisyystilanne on kehittynyt jopa jonkin verran valtakunnallista ja kainuulaista yleistä kehitystä paremmin. Muiden elinkeinojen kehittäminen on vahvasti sidoksissa asuntotuotantoon ja Ristijärven vetovoimaisuuteen työvoiman asuinpaikkana. Nykyisellekin väestölle työpaikkoja tarjoavien uusien yritysten sijoittuminen on ratkaisevasti kiinni siitä, minkälaiset näköalat yrityksillä on työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Vetovoimainen asuinympäristö ja hyvälaatuisten asuntojen saatavuus tai rakentamismahdollisuus ovat avainasioita. Tietysti myös kunnan kehittämispolitiikalla ja sujuvalla päätöksenteolla on tärkeä merkitys. Tässä suhteessa tilanne on parempi kuin asuntopuolella, mutta vielä määrätietoisempi yhteinen poliittinen tahto olisi avuksi elinkeinopolitiikassakin. Kainuun Etu Oy:ltä on lupa odottaa Ristijärven kolmosilla yhteiset 50-vuotisjuhlat Ristijärven kolmoset Markku, Pirjo ja Veli Kemppainen viettivät yhteisiä 50-vuotisjuhlia yhdessä Kaisa-äitinsä kanssa Ristijärven metsästysmajalla 4.8. Kolmosten syntymä viisikymmentä vuotta sitten oli pieni ihme Ristijärvellä. Myös Kainuun Sanomat uutisoi kolmosten syntymästä tuolloin otsikolla Neljännestusinoittain halvemmalla mm. seuraavaa Pieni Ristijärven pitäjä on nyt kaikesta päättäen kyllästynyt pienuuteensa, ts. asukasmäärältään Kainuun pienimmän kunnan asemaan, sillä määrätietoisesti se on ryhtynyt lisäämään asukasmääräänsä 3.800:sta ohittaakseen lähinnä olevan Vuolijoen, jolla on n. 700 asukkaan etumatka. Reippaat kolmoset on viimeisin osoitus siitä voimaperäisestä kampanjasta, johon Ristijärvellä on ryhdytty. Kaikki yhdeksän sisarusta perheineen olivat kokoontuneet juhlistamaan kolmosten merkkipäivää, myös ystävät ja työtoverit muistivat juhlapäivänä. Onnea vielä kerran Kaisa-äidille sekä kolmosille. HUNAJAA senioriasumiseen Ristijärvellä SENIORIMESSUILLA VOIT MAISTELLA RENNON KYLÄN ELÄMÄÄ. TARJOLLA PIENIÄ YLLÄTYKSIÄ, ASIANTUNTIJASEMINAAREJA, MUKAVAN MAASEUTUASUMISEN ASUNTONÄYTTELY, MAATALOUSNÄYTTELY, KOIRAESITTELYÄ JA PALJON MUUTA. HIRVIJAHTIMAHDOLLISUUS SENIOREILLE.Varaukset p sellaista alan korkeaa osaamista, johon päätöksentekijöiden on helppo luottaa. Kaiken kaikkiaan Ristijärvellä on hyvät mahdollisuudet kehittyä elinvoimaiseksi paikkakunnaksi, TULE MUKAAN KOKO PERHEELLÄ! kunhan meillä säilyy määrätietoinen kehittämispolitiikka ja yhteinen tahto oman paikkakunnan ihmisten parhaaksi. Reijo Fredriksson kunnanjohtaja

2 2 Ristijärvi tiedottaa MIKÄ ON SENIORI? Ristijärveläinen Sara Tolonen oli Kainuun Sanomien yläkerrassa kerrottuna osunut Ristijärveä ajatellen nappiasiaan kysellessään lapsilta, mikä on seniori. Tulos osoitti, että sana on ilmeisen tuttu, mutta lapset antoivat sille mitä erilaisimpia merkityksiä. Vaikka Ristijärvellä paljon puhutaan ja kirjoitetaan senioreista, on hyvin todennäköistä, että kaikenikäisille on enemmän tai vähemmän epäselvää, mitä sillä tarkoitetaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan seniori on vanhempi henkilö. Ristijärvellä seniorit liittyvät työpaikkojen hankkimiseen. Tänne pyritään järjestämään sellaiset olosuhteet, että palveluita käyttävät seniorit muuttavat Ristijärvelle ja tänne syntyy uusia työpaikkoja tuottamaan heille palveluita. Hieman pyöristetysti seniori tarkoittaa tässä mielessä seuraavaa: Seniorit ovat mummu- ja ukki-iässä olevia iäkkäitä henkilöitä, jotka eivät vielä ole isomummu- ja isoukki -ikäisiä vanhuksia. Iältään seniorit ovat n vuotiaita, kun taas vuoden iän ylittäneet ovat useimmiten vanhuksia. Vanhuuden puolelle aletaan siirtyä viidenkympin jälkeen ja senioriksi tullaan siinä vaiheessa, kun ensimmäiset ajatukset eläkkeelle joutumisen uhasta tai eläkkeelle pääsemisen mahdollisuudesta juolahtavat mieleen. Seniorista muututaan vanhukseksi sitten, kun heikentyneen fyysisen tai mielen kunnon takia tarvitaan toisten henkilöiden tukea. Teräsmuorit ja -vaarit voivat pysyä senioreina hyvinkin iäkkäiksi asti. Tyypillinen ja suuri senioreiden ikäryhmä ovat 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa syntyneet ns. suuret ikäluokat. Senioreita tarkoitetaan myös käsitteillä Kolmas ikä tai 55+. Vanhuus ja vanhus eivät ole sama asia. Vanhuustutkijat ovat leikillisillä termeillä osoittaneet vanhuuden eri vaiheita go go, slow go ja no go -tyyppeinä eli vauhtiveikot ja hitaasti kiiruhtajat, jotka ovat senioreita, sekä paikoillaan pysyjät, joka tarkoittaa vanhuksia. Kiitokset Saralle, että herättelit meitä! Reijo Fredriksson ÄMMÄINVIIKKOA vietämme taas Viikon ohjelmista pyydetään ilmoittamaan Yhteispalvelupisteeseen mennessä, puh , os. Aholantie 25. Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry HUOMIO! KAIKKI RISTIJÄRVELÄISET Juhlistakaamme 140-vuotisjuhlavuosi 2007 OMILLA TULPPAANEILLA YLI KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA ei kai ihan suotta!!! Nyt kun olen päässyt vapaalle työelämästä, minua pyydettiin muistelemaan menneitä, vaikka eikö se sanonta kuulu, että tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee no muistellaan nyt kuitenkin jotakin! Aikoinaan muutin Ristijärvelle työn perässä. Olin ollut vuoden päivät kotiäitinä ja asuimme silloin Paltamossa. Kainuun Sanomissa oli pieni ilmoitus, jossa etsittiin konttoristiä Ristijärvelle Veikko Leinosen kauppaan. Soitin Leinoselle ja minua pyydettiin käymään ja Veikko tarkan haastattelun jälkeen hyväksyi minut palvelukseensa. Leinosella vierähti noin kolme vuotta. Leinosen laskuja kuljetin kunnantoimistoon ja siellä kerran Raimo Kemppaisen kanssa tuli puheeksi, että kunnantoimistoon otetaan vuosittain uusi harjoittelija. Kuntapuoli rupesi kiinnostamaan ja syksystä 1972 olenkin ollut kunnan leivissä. Kunnantoimistossa otettiin uusi tulokas hyvin vastaan. Monenlaisiin töihin sain perehtyä ensimmäisen vuoden aikana. On se ollut valtava kehitys ja muutos työmenetelmissä näiden 35 vuoden aikana, käsikäyttöisistä kirjoitus- ja laskukoneista nykyisiin tietokoneisiin. Muistan sen ensimmäisen korttikoneen, joka tuli kirjanpitoon ja palkanlaskentaan. Se oli pöydän kokoinen ja niin ranttu, että se temppuili joskus meille huvikseen. Sitä piti herätellä paukauttamalla nyrkillä, ja taisipa Liisa sitä joskus potkaistakin. Oli ne hauskoja aikoja; työtä kyllä tehtiin kovasti. Jos stressi meinasi pukata, se kyllä helpotti kun kahvitauolla joku kertoi hauskan jutun, Raimo enimmäkseen. Sai nauraa sydämensä pohjasta niin jopa oli kevyt olo sen jälkeen. Meillä oli hyvä fiilis siihen aikaan kunnantoimistossa. Sitten muistan kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteisen pikkujoulun Saukon Majalla. Olihan siellä ainakin yksi mieleenpainuva ohjelmanumero, kun legendaarinen jo edesmennyt Mannilan Topi esitti yhden miehen oopperan mahtavalla lauluäänellään muuttaen äänensä välillä naisen kiljumiseksi. Yleisö aplodeerasi ja hurrasi niin kovasti, että Saukon Majan seinät pullistelivat. Viimeiset vuodet työskentelin sitten kirjastossa Marittan työtoverina ja sain näin palvella kaikkia ristijärveläisiä. Sanoinkin jollekin kirjaston asiakkaalle, että ympyrä on sulkeutunut, kun samoja ihmisiä käy kirjastossa kuin kauan sitten Veikko Leinosen konttorissa. Kiitos Teille kaikille yhteistyöstä! Muistan Teitä entisiä työtovereitani ja esimiehiäni lämmöllä! Eipä minulla taida tulla ajanvieteongelmia, vaikka en joka aamu töihin lähdekään, viisi lastenlasta pitää kyllä mummon liikkeessä! Huomisella ei ole väliä, sillä olen elänyt tänään. Syysterveisin Leena Leenan työhistoria Ristijärven kunnassa Leena aloitti Ristijärven kunnantoimistossa toimistoapulaisena vuonna 1972 ja edelleen koulukanslistina vuodesta 1974 alkaen. Vuonna 1991 puoleksi päivittäisestä työajasta hänelle tuli kirjastopalvelutehtävät ja osa-aikaiseksi kirjastovirkailijaksi Leena siirtyi vuonna 1995 ollen tässä virassa kesään 2006, jolloin siirtyi eläkkeelle. Hyviä ja antoisia eläkepäiviä Leenalle! SENIORITANSSI-ILTAPÄIVÄ Virtaalassa pe klo Ohjattua senioritanssia, opetellaan muutama tanssi. Tavalliset lavatanssit Rennen tahtiin. Virtaalan studiokoulun esittely. TERVETULOA! 4H:n johdolla istutetaan eri paikkoihin vähintään yksi tulppaani jokaista kuntalaista kohden keskiviikkona klo välisenä aikana OSALLISTU jollakin seuraavista tavoista: TULE itse istuttamaan ja tuo sipulit tullessasi TUO sipulit yhteispalvelupisteeseen KÄY maksamassa sipulit Yhteispalvelupisteessä, 50 senttiä/kpl Värivaihtoehdot: keltainen, punainen, valkoinen Keväällä nautimme TULPPAANIEN LOISTOSTA Lisätietoja Ristijärven 4H, puh Entinen ristijärveläinen, nykyisin Kajaanissa asuva Helvi Torvinen kävi lahjoittamassa 8.9. kauniin morsiusmyrtin ja suuren Oleanderin Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen. Myrtin Helvi on kasvattanut aikoinaan Hankkijalta hankkimastaan taimesta. Myrtti on todella komea ja siitä Helvi on taittanut oksan poikineen onnittelukimppuihin mm. Isä Pentille. Aikoinaan morsiusmyrtin taimi laitettiin kasvamaan, kun tyttölapsi syntyi taloon ja sitten kun tuli aika, että tyttö meni naimisiin, myrtistä sidottiin morsiamelle morsiusseppele. Kiitos Helville ja Teille kaikille muille, jotka olette lahjoittaneet Yhteispalvelupisteeseen, Virtaalaan ja Keskuskoululle kasvejanne!

3 Ristijärvi tiedottaa RISTIJÄRVEN SEURAKUNTA Su klo 10 Mikkelinpäivän Seniorimessu kirkossa, perheiden pyhä Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo keskiviikkokerho srk-kodilla Su (18. su helluntaista) klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa, lähetystön pyhä, Uvan pyhä, kirkkokahvit ja lähetystilaisuus srk-kodilla, teol. maisteri Kerttu Kokkonen kertoo Inkerin kirkon työstä Vienan-Karjalassa klo 14 muistoseurat Hiisijärven Pekolassa Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla, Olavi Ronkainen Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla Su (19. su helluntaista) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Jukka Näkki SLEY:stä, kirkkokahvit ja lähetystilaisuus srk-kodilla, Jukka Näkki kertoo Evankeliumiyhdistyksen lähetystyöstä Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo keskiviikkokerho srk-kodilla Maallikkopuhujien virkistyspäivät Kainuun Opistolla Su (4. rukouspäivä) klo 10 eht. jumalanpalvelus kirkossa, saarnaa Erva Niittyvuopio Naistenpäivän kokoontuminen srk-kodilla, musiikkia Anni ja Ilkka Peteri Kittilästä Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke klo vohvelimyyjäiset lähetyksen kirpputorilla srk-kodilla klo Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla Su (21. su helluntaista) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo keskiviikkokerho srk-kodilla Pyhäinpäivänä klo 10 eht.jumalanpalvelus kirkossa klo 19 poisnukkuneiden muistaminen Pyhäinpäivästä pyhäinpäivään Kappelissa Su (uskonpuhdistuksen päivä) klo 10 perinnekirkko Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo hartaus Kotokunnaalla Su (23. su helluntaista) klo 10 isänpäivän perhejumalanpalvelus kirkossa, Pyhännän kirkkopyhä, kirkkokahvit srk-kodilla Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo keskiviikkokerho srk-kodilla Su (valvomisen su) eht. jumalanpalvelus kirkossa Ti klo 19 raamattu- ja rukouspiiri srk-kodilla Ke klo vohvelimyyjäiset lähetyksen kirpputorilla klo Ehtoollisen vietto Kotokunnaalla. Ristijärven vuoro hoitaa Aamun sana radio Kajauksessa ma , ke ja pe Su (Tuomiosunnuntai) klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, pappina Olavi Ronkainen Ti klo 19 raamattuilta srk-kodilla Ke klo lähetyksen kirpputori srk-kodilla klo keskiviikkokerho srk-kodilla Su (1. adventti) eht. jumalanpalvelus kirkossa, kirkonkylän kirkkopyhä lähetyslounas (hirvikeitto) ja lähetysmyyjäiset arpajaisineen srk-kodilla PÄIVÄKERHO 3 5-vuotiaille torstaisin klo seurakuntakodilla NUORET Pe Nuortenilta Su Isoskoulutus Pe Nuortenilta La Su Jatkorippileiri Pe Nuortenilta Su Isoskoulutus Pe Su Maata Näkyvissä päivät, Turku Pe Nuortenilta Su Isoskoulutus Pe Nuortenilta Heinäkuussa avattu uusi yksityinen yritys: Ristijärven Terveyspalvelu RisTeily Oy Sairaanhoitaja Eija Heikkinen ja laboratorionhoitaja Aila Mikkonen RisTeily Oy:n avajaisissa Jatkuvasti lisääntyvä terveydenhoitopalvelujen kysyntä ja toisaalta yhä tiukkeneva julkisen puolen talous on yhtälö, joka sai viime syksynä kaksi terveydenhoitoalan ammattilaista miettimään mahdollisuuksia vastata haasteeseen. Niinpä he panivat tuulemaan ja perustivat Ristijärven Seniorikylään oman yrityksen kunnan saneeraamiin tiloihin, joissa itse nyt työskentelevät vakituisesti. Asiakaskunta ei rajoitu ainoastaan Ristijärvelle, vaan lähikuntalaiset ja mökkeilijät ym. lomalaiset voivat yhtä hyvin käyttää kaikkia palveluja. Alueella vallitsevaa kroonista lääkäripulaa helpottamaan he solmivat sopimuksen lääkärin kanssa. Tulevan syksyn aikana hän pitää vastaanottoa kerran kuukaudessa ja vuodenvaihteen jälkeen viikottain. Syksyksi on lisäksi luvassa vierailevia erikoislääkäreitä kysynnän ja mahdollisuuksien mukaan. Kotisairaanhoito on yksi toimenkuvista, josta sairaanhoitaja Eija Heikkinen on kiinnostunut. Hän on toiminut aiemminkin kotisairaanhoidossa sekä mm. päivystävänä sairaanhoitajana ja reumahoitajana, joten ammattitaitoa on karttunut monelta saralta. RisTeilyllä on monipuoliset laitteet ja varusteet kotona tapahtuvaa hoitoa varten, kuten lääkkeenantoon hengitysteitse ja myös suoneen tiputettuna tavallisten kotihoitotarvikkeiden lisäksi. Jopa sydänfilmikone mahtuu kotihoitolaukkuun! Eija kertoo, että asiakkaat eivät ehkä ole tietoisia siitä, että yksityiseltä ostettu kotisairaanhoito saattaa tulla jopa edullisemmaksi kuin julkinen. Yksityislääkärin määräämänä Kela korvaa ensimmäisen käynnin jälkeen 75 % taksojen mukaisista kuluista, eikä hinta ole riippuvainen varallisuudesta tai tuloista. Tällöin myös matkat asiakkaan kotiin maksaa Kela. Asiakkaan käydessä lääkärillä toimipisteessä, hän saa matkakorvauksen omavastuun ylittävältä osalta. Kelan kanssa solmitaan pian valtakirjasopimus, jolloin asiakas maksaa vain omavastuuosuutensa, eikä hänen tarvitse lähteä asioimaan Kelalle korvausta saadakseen. Myös hoitopalvelut ovat tulossa syksyn aikana toimenkuvaan. Tämä tarkoittaa asiakkaan kotona tapahtuvaa avustamista, kuten ruuanlaittoa ja syöttämistä, siivousta, ulkoilua, jne., samalla voi sairaanhoitaja jakaa lääkkeet, mitata veranpaineet, sokerit yms. Tämä on kotitalousvähennykseen oikeuttavaa työtä, jolloin verosta saa vähentää 60 % työkorvauksesta. Laboratoriossa häärii Aila Mikkonen, jolla on myös pitkä kokemus alalta. Laboratoriossa on uusia, juuri hankittuja laitteita moneen tarkoitukseen. Useita kokeita saadaan valmistettua heti, asiakkaan odottaessa. Esimerkiksi jalan laskimotukosta osoittava koe vie n. 15 minuuttia, tavallisimmat kokeet vain pari minuuttia! Tämä mahdollistaa sen, ettei tarvitse tehdä uutta käyntiä lääkärille tai soitella perään, vaan tuloksen kuulee asiakas ja lääkäri samalla kertaa. Kokeet, joita ei voida valmistaa Ristijärvellä, lähetetään Suomen Terveystalon Tampereen laboratorioon, josta yleensä parissa päivässä saadaan tulokset. Lääkärin määräämistä kokeista saa korvausta Kelan taksojen mukaisista hinnoista omavastuun ylittävältä osalta. Tosin hintamme ovat korkeammat, pahoittelee Aila, koska Kelan taksat ovat viimeksi tarkistettu niin kauan sitten, ettei nykyään niillä hinnoilla saa kuin juuri ehkä reagenssit ja näytteenottotarvikkeet. Koneet, tilat, laaduntarkkailu, tietojenkäsittely, työ, vakuutukset ym. ym. tulevat lisäksi kustannuksiin. Toiveissa on kuitenkin, että lähiaikoina tulee taksoihin tarkistuksia, Sunnuntaina vietämme perinteistä NAISTEN PÄIVÄÄ Klo 10 Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa, saarnaa saamelaispappi Erva Niittyvuopio. Jumalanpalveluksen jälkeen lounas srk-kodilla Klo Erva Niittyvuopio kertoo saamelaisuudesta ja saamelaiset Anni ja Ilkka Peteri ilahduttavat meitä lauluillaan. Lopuksi kahvit ja mattoarpajaiset. Päivän tarjoilut lounas + kahvit 8 euroa. Tervetuloa! Tiedoksi: Kajaanilaisten, puolankalaisten ja ristijärveläisten syöpäpotilaiden yhteinen joulujuhla Joutenlammilla torstaina jolloin asiakkaan maksettavaksi jää vähemmän. RisTeilyssä otetaan näytteitä myös ilman lääkärin lähetettä, mitä kokeita asiakas haluaa, tällöin vain ei ole mahdollista saada Kela-korvausta. Kotonakin voidaan käydä tarvittaessa ottamassa sydänfilmi tai puhalluskokeet tavallisten verikokeiden lisäksi. Myös sairaaloiden määräämiä kokeita voidaan ottaa esim. terveyskeskuksen ollessa suljettu, mikäli asiakkaalla on paperilla niistä luettelo. Ne lähetetään sitten kyseiseen laitokseen tutkittavaksi ja vastaukset luonnollisesti jäävät sinne. Tällöin asiakkaan maksettavaksi jää vain näytteenottoja lähetyskulut. Yrittäjät kertovat, että koska he ovat yksityisiä palveluntuottajia, työajat ovat sangen venyvä käsite. Asiakkaan kanssa voidaan sopia vastaanotosta tai kotikäynnistä hänelle sopivana ajankohtana tapahtuvaksi, vaikka illalla. Myös lääkärillä on mahdollisuus pitää vastaanottoa tarvittaessa iltaan saakka. Yleensä toimipiste on avoinna aamukahdeksasta iltapäivään, ainakin klo saakka, sairaanhoitaja on varmimmin tavoitettavissa aamupäivisin tai ajanvarauksella sovittuna aikana iltapäivisin. Kaiken kaikkiaan Aila ja Eija kokevat Ristijärven miellyttävänä paikkana, ja asukkaat ystävällisinä ja mukavina ihmisinä. Kaksikko toivoo kovasti, että seniorikylähanke etenisi suunnitellulla tavalla, ja myös heidän panoksensa terveydenhuollon turvaajina auttaisi senioreita ja muitakin päätöksenteossa pysyä kotikylällä tai muuttaa muualta tänne.

4 4 Ristijärvi tiedottaa VAPAA-AIKATOIMI TIEDOTTAA SYKSYLLÄ KIRJASTOSSA Kun ihminen voi olla osallisena sellaisessa prosessissa, joka tuntuu mielekkäältä ja jossa saa käyttää mielikuvitusta, se on hyvin terapeuttinen kokemus. Ihmisen ja taideteoksen, vaikkapa kirjan ja musiikkikappaleen välille syntyy eräänlainen vuoropuhelu. Claes Andersson Kaisa Mäkäräinen vastaanottaa kunniakierroksen yhteydessä Ristijärven kunnan ja Pyryn lahjashekin ja kukat talven ampumahiihtosaavutuksista. Kaisaa onnittelemassa Pyryn puheenjohtaja Sami Leinonen ja kunnanjohtaja Reijo Fredriksson. NAPPULAKISAT RISTIJÄRVELLÄ Tulokset: Tytöt 2 v. 40 m: 1) Elli Korpela 16,4, 2) Nella Pääkkö 17,6. Tytöt 2 v. pallonheitto: 1) Nella Pääkkö 2.80, 2) Elli Korpela Tytöt 2 v. pituus: 1) Nella Pääkkö 49, 2) Elli Korpela 38. Pojat 2 v. 40 m: 1) Anssi Valtanen 17,4, 2) Kusti Kemppainen 19,3. Pojat 2 v. pallonheitto: 1) Anssi Valtanen 2.50, 2) Kusti Kemppainen 2.20, 3) Tommi Huusko 1,60. Pojat 2 v. pituus: 1) Anssi Valtanen 31, 2) Kusti Kemppainen 25. Tytöt 3 v. 40 m: 1) Laura Liljeblad 14,7, 2) Essi Härkönen 17,7. Tytöt 3 v. pallonheitto: 1) Laura Liljeblad 4.40, 2) Essi Härkönen Tytöt 3 v. pituus: 1) Laura Liljeblad 64, 2) Essi Härkönen 58. Pojat 3 v. 40 m: 1) Aatu Pulkkinen 13,1, 2) Hannes Hoffren 14,8, 3) Eetu Oikarinen 16,9. Pojat 3 v. pallonheitto: 1) Aatu Pulkkinen 5.70, 2) Hannes Hoffren 4.80, 3) Eetu Oikarinen Pojat 3 v. pituus: 1) Eetu Oikarinen 56, 2) Hannes Hoffren 46, 3) Aatu Pulkkinen 45. Tytöt 4 v. 40 m: 1) Emmi-Lotta Tolonen 10,9, 2) Milla Huusko 14,0, 3) Sanni Karjalainen Tytöt 4 v. pallonheitto: 1) Emmi- Lotta Tolonen 6.70, 2) Sanni Karjalainen 5.40, 3) Milla Huusko Tytöt 4 v. pituus: 1) Emmi-Lotta Tolonen 120, 2) Milla Huusko 103, 3) Sanni Karjalainen 80. Pojat 4 v. 40 m: 1) Mika Moilanen 12,0, 2) Lenni Keränen 13,2, 3) Teemu Pääkkö 13,3, 4) Aapeli Korpela 13,3, 5) Arttu Hoffren 13,4, 6) Joonas Mikkonen 16,6. Pojat 4 v. pallonheitto: 1) Arttu Hoffren 8.20, 2) Lenni Keränen 7.20, 3) Aapeli Korpela 6.60, 4) Mika Moilanen 6.40, 5) Teemu Pääkkö 4.50, 6) Joonas Mikkonen Pojat 4 v. pituus: 1) Arttu Hoffren 112, 2) Aapeli Korpela 104, 3) Lenni Keränen 91, 4) Teemu Pääkkö 91, 5) Joonas Mikkonen 61, 6) Mika Moilanen 60. Tytöt 5 v. 40 m: 1) Silja Leinonen 10,8, 2) Heidi Tuohimaa 11,1, 3) Katri Määttä 13,7. Tytöt 5 v. pallonheitto: 1) Silja Leinonen 7.40, 2) Heidi Tuohimaa 5.20, 3) Katri Määttä Tytöt 5 v. pituus: 1) Silja Leinonen 152, 2) Heidi Tuohimaa 129, 3) Katri Määttä 89. Pojat 5 v. 40 m: 1) Joni Kemppainen 9,5, 2) Sampo Laakso 10,4, 3) Mikko Moilanen 11,5. Pojat 5 v. pallonheitto: 1) Sampo Laakso 9.80, 2) Mikko Moilanen 8.00, 3) Joni Kemppainen Pojat 5 v. pituus: 1) Mikko Moilanen 159, 2) Sampo Laakso 130, 3) Joni Kemppainen 123. Tytöt 6 v. 40 m: 1) Eveliina Tolonen 8,7, 2) Alisa Korhonen 9,0, 3) Anni Leinonen 9,7, 4) Jenny Mertanen 11,5. Tytöt 6 v. pallonheitto: 1) Eveliina Tolonen 10.50, 2) Anni Leinonen 6.40, 3) Alisa Korhonen 5.30, 4) Jenny Mertanen Tytöt 6 v. pituus: 1) Eveliina Tolonen 168, 2) Alisa Korhonen 158, 3) Jenny Mertanen 154, 4) Anni Leinonen 149. Pojat 6 v. 40 m: 1) Oscar Nevala 9,2, 2) Samu Leinonen 9,9, 3) Teppo Kähkönen 10,3, 4) Santeri Härkönen 10,4. Pojat 6 v. pallonheitto: 1) Oscar Nevala 15.00, 2) Samu Leinonen 11.10, 3) Teppo Kähkönen 7.70, 4) Santeri Härkönen Pojat 6 v. pituus: 1) Oscar Nevala 191, 2) Samu Leinonen 161, 3) Santeri Härkönen 153, 4) Teppo Kähkönen 133. Edellisestä meillä kaikilla lienee kokemuksia. Edelleenkin kirjaston tarkoituksena on tuottaa sen käyttäjille yhdenvertaiset mahdollisuudet elämän eri tilanteista selviämiseen, itsensä kehittämiseen ja henkiseen virkistäytymiseen sekä toimia kulttuurisena kohtauspaikkana. Peruskoulun oppilaiden kirjallisuusmaailman rikastuttamiseksi kirjastossa on kokoiltu syyskesän aikana kirjallisuusdiplomikirjoja. Diplomin tavoitteena on innostaa koululaisia lukemaan, antaa elämyksiä ja herättää tunteita. Samalla tutustutaan kirjallisuuden lajeihin: satuihin, jännitykseen, huumoriin, klassikoihin ja fantasiaan sekä kartutetaan yleissivistystä. Suorittamalla diplomin oppilaat oppivat myös analysoimaan lukemaansa ja antamaan siitä palautetta. Opettaja antaa diplomien suorittamiseen tarvittavat ohjeet koulussa. Kodin tehtävänä on kannustaa lasta lukemaan ja auttaa häntä löytämään luettavat kirjat esim. kirjastosta. Kirjojen löytämisessä auttaa myös kirjaston henkilökunta. Luokkakohtaiseen diplomiin luetaan kuusi kirjaa. Suoritukseen hyväksytään kaksi kuunneltua kirjaa luokilla 1 2 ja yksi kuunneltu luokilla 3 6. Lukumestareita tulee 12 kirjaa tai enemmän lukeneista. Luokkien osallistuminen diplomien suorittamiseen sekä ala- että yläasteella on vapaaehtoista. Seniori-ikään ehtineille kirjastoon on järjestetty oma tietokirjahylly Hyvän iän kokoelma ikääntymisen iloista ja muista tosiasioista. Samaan hyllyyn on tarkoitus koota myös lainaajien kirjasuosikkeja. Jokainen antoisasta lukuelämyksestä nauttinut voi jakaa kokemuksensa laatimalla pienen kirjallisen suosituksen vinkiksi muille lukijoille. Kirjaston talviaika alkoi 1.9. Kunnanhallitus on pitämässään kokouksessa päättänyt kirjaston aukioloajan tiivistämisestä suhteutettuna lainatilastoihin ja henkilökunnan työmäärään. Kainuun kirjastoissa maaliskuun 2006 alusta voimaan tulleet kunnanhallitusten hyväksymät myöhästymismaksut koskevat kaikkia lainaajia. Sivun alareunasta löytyvät sekä uudet aukioloajat että uudistunut maksukäytäntö. Lukuviikolla julistettu runokilpa tuotti tekstejä neljältä ristijärveläiseltä kirjoittajalta. Runoraati joutui odottamattoman pulman todistajaksi. Jokainen runo oli omalla tavallaan hyvin sykähdyttävä joko henkilökohtaisuudessaan tai luonnonkuvauksena. Määräaikaan mennessä (= jonakin kauniina kesäisenä päivänä) emme hennonneet julistaa mitään saamistamme runoista muita paremmaksi. Siksi kiitämme sydämellisesti kaikkia kilpaan osallistuneita ja kutsumme heidät suomalaisen kirjallisuuden päivänä ottamaan vastaan kiitoskukkaset runoistaan. Leena Huusko jäi kirjastovirkailijan työstään eläkkeelle Kiitän Leenaa antoisasta työkaveruudesta ja toivotan hänelle innostavia ja monivirikkeisiä tulevia vuosia. Sari Juntunen jatkaa kirjastovirkailijan työssä näillä näkymin vuoden loppuun. Hyvää syksyä kaikille. Maritta Karjalainen Kirjasto avoinna ma klo ti ke to pe Puh. (08) Kirjastomaksut kirjastokortti entisen tilalle 5,00 euroa Kaukolainatilaus maakuntakirjasto ja Kainuun kirjastot 2,00 euroa korkeakoulukirjastot lähettäjäkirjaston perimät maksut, kuitenkin vähintään 4,00 euroa muut kirjastot 4,00 euroa + lähettäjäkirjaston perimät maksut Myöhästymismaksu 0,50 euroa alkava viikko/laina enimmäismaksu/ laina 5,00 euroa palautuskehotus 1,00 euroa/ kerta Asiakas joutuu lainauskieltoon, jos maksuja on maksamatta vähintään viisi euroa. Kadonneen tai vahingoittuneen aineiston korvaukset Asiakas korvaa joko tuomalla tilalle uuden tai maksamalla indeksillä tarkistetun hankintahinnan. aineiston korjaus 1,50 5,00 euroa Kopioiden, faksien ja tulosteiden osalta noudatetaan kunnan yleistä hinnoittelua. poistetut kirjat 0,10 1,00 euroa kunnon mukaan

5 Ristijärvi tiedottaa 5 KESKUSKOULUN KUULUMISIA Keskuskoulun ikkuna auki maailmaan? Keskuskoulu on päättänyt valmistella ja tunnustella mahdollista osallistumista Comenius 1 -projektiin. Mitä Comenius on? Comenius on osa Euroopan yhteisön koulutusalan Sokrates-toimintaohjelmaa. Se pyrkii muun muassa edistämään koulutusalan yhteistyötä. Yhteistyön kautta osallistujat voivat tutustua toistensa maihin, kulttuuriin ja ajattelu- ja elintapoihin sekä oppia ymmärtämään ja arvostamaan niitä paremmin. Projektissa solmitaan yhteistyösuhde muutaman eurooppalaisen koulun kanssa. Kunkin maan oma kansallinen toimisto myöntää rahoituksen koulujen projekteille. Hankkeessa säännöllistä yhteyttä ylläpidetään vierailujen, nettisivujen ja sähköpostin välityksellä. Miksi osallistua Comenius 1 -projektiin? Kun koulujen päiväohjelma on jo muutenkin kiireinen, niin miksi siihen pitäisi vielä lisätä jotakin. Etuja kaikesta huolimatta löytyy. Projekti tuo tavanomaiseen oppimiseen ja opettamiseen arvokkaan lisän tarjoamalla uusia ja luovia tapoja käsitellä oppiaineita. Opettajat ja oppilaat hankkivat uusia taitoja tai harjaannuttavat vanhoja. Näitä ovat mm. viestintä- ja esiintymistaidot, luovuus, ryhmätyötaidot jne. Osallistujat voivat opetella uusia kieliä tai harjoitella jo osaamiaan tai sitten viimeistään huomataan kieltenopiskelun todellinen merkitys. Oppilaiden kiinnostus ja suoritukset kasvavat kun opitaan tuntemaan erilaisissa eurooppalaisissa kouluissa sovellettavia toimintatapoja ja opitaan tekemään yhteistyötä toista kulttuuria edustavien ihmisten kanssa. Tämä kaikki auttaa meitä kehittymään ihmisiksi, jotka osaavat oppia toisilta ja suhtautua myönteisesti erilaisuuteen. Juha Salo Päivä metsästysmajalla Kesäloman päätyttyä viime lukukauden viitoset aloittivat rauhallisin mielin kuutosina vuotuista urakkaansa. Kesä oli ollut lämmin ja juttua riitti iloisen jälleennäkemisen johdosta. Joku oli käynyt kauempana reissussa, joku oli kalastellut ja joku taas uinut melkoisesti kesällä. Puhuttiin niitä ja näitä ja samalla tuli puhetta myös siitä, että luokkaan tulisi uusi oppilas. Hämmennys oli suuri ja se oli vieläkin suurempi kun oppilaille ilmeni, että tulija ei ollutkaan naapuripitäjästä vaan Atlantin toiselta laidalta, aina USA:n Houstonista asti. Nimikin tuli silloin ilmi, tulija olisi Juliana. Luokkaan laski sillä silmänräpäyksellä täysi hiljaisuus ja sitten pian kyselevän odottava tunnelma. Missä se Texas oikein on? Milloin hän tulee? Kysymyksiä leijui valtavasti ilmassa ja saman verran niitä oli luettavissa myös kaikkien huulilta. Odotusta kesti sit- UUSI OPPILAS ten keskiviikkoon asti ja SIINÄ HÄN SITTEN OLI. Odotus oli päättynyt. Näiden ensimmäisten viikkojen aikana Juliana on ottanut oman paikkansa ja sopeutunut hienosti kuutosiin ja samalla koko kouluun. Mukanaan hän on tuonut aimo annoksen Texasin lämpöä ja iloisuutta. Toivotamme Julianan vielä kerran tervetulleeksi. Aunen, Helin ja Helmin toteuttama haastattelu Julianalle. Pidätkö Suomesta? Tavallaan pidän Suomesta, mutta Houstonissa on kaikki kaverit. Kuulostaako suomen kieli omituiselta tai vaikealta? Minä ajattelen, että se on helppo oppia ja se on helppoa. Mitä Suomessa on sellaista mitä Texasissa ei ole? Houston on iso kaupunki ja Ristijärvi on pieni kylä, se on hieman omituista. Kummasta maasta pidät enemmän? En ole vielä tottunut Suomeen, joten Amerikka on se, josta pidän. Onko koulussa hauskaa? Kyllä, se on helppoa. Pidätkö pesäpallosta? KYLLÄ! Mitä harrastit Texasissa? Elokuvia, kuljeskelua pitkin Houstonia kavereiden kanssa, musiikin kuuntelua kovalla volyymilla ja nyrkkeilyä. Onko Suomen ilma kylmää? Kyllä, täällä on jäätävää. Ensivaikutelma Suomesta? Hyvin erilainen kuin Houston, jossa on paljon ihmisiä. Sano jotain suomeksi. Lintu, käsi, tonttu. Juha Salo Se päivä alkoi siitä, kun bussi tuli hakemaan kolmosia, nelosia, vitosia ja kutosia. Me kaikki yritettiin ängetä bussiin ja juuri ja juuri mahduttiin. Ensin joku puhui jokamiehenoikeudesta ja siitä se päivä jo hyrräsi. Minä ja kuusi muuta meni Marin ryhmään ja muut Minnan ryhmään. Ensin meidän ryhmä meni johonkin kirjoitusjuttuun, jossa myös näytettiin ketunloukkuja. Sen jälkeen me mentiin ilmakiväärillä ampumaan ja piti yrittää arvata miten kaukana kettu on. Menimme jonnekin erävarustusjuttuun. Siellä oli vaikka mitä. Sen jälkeen tuli ruokailu ja kaikki luokat teki yhdessä nuotion. Ensin meillä oli pienen pienet kipinät, Kompanssin käyttöä ohjasi Seppo Tähkäpää. mutta ne kasvoivat kasvamistaan ja siitä tuli iso nuotio. Ja me söimme vaikka mitä. Sitten menimme aseesittelyyn ja siellä oli PALJON aseita. Meille esitettiin vanhoja pyssyjä ja pistooleja. Siinä ase-esittelyssä meni kyllä aikaa, mutta silti menimme ampumaradalle ampumaan hirveä pienoiskiväärillä. Siinä meni vielä kauemmin aikaa kun luuli ja sopivasti sinne tuotiin koiria ja paljon. Kun tulimme pois, oli tulossa enää yksi tehtävä ja se oli meillä suunnistus. Me harjoittelimme askelpareja ja kompassilla suunnistusta. Emme ehtineet tehdä kartalla melkein mitään sen takia, kun piti mennä bussiin. Taas piti tunkeutua sinne ja Minnan ja Elisan piti istua portailla, mutta onneksi kouluun ei ollut pitkä matka. Kun oltiin koululla kaikki sai lähteä kotiin ja siinä meni koulupäivä ja retki. Inka Kähkönen, 4. lk Päivä metsästysmajalla Kun tulimme metsästysmajalle, Aimo puhui metsästä ja jokamiehenoikeuksista. Ensimmäiseksi menimme ansaesittelyyn ja kirjoitimme tuntemamme eläimet. Toisena ammuimme ilmakiväärillä ja veikattiin kuinka kaukana kettu on. Kolmas rasti oli selviytymisrasti. Söimme eväämme ja jatkoimme matkaa aseesittelyyn. Siellä oli paljon aseita ja täytettyjä eläimiä. Menimme sitten ampumaan hirveä pienoiskiväärillä ja sinne tuli koiria. Nappi-kettuterrieri, Nyyti-ajokoira, Linda-ajokoira, Rambo-jämpti, Tessa-suomenpystykorva, Matka-karjalankarhukoira, Ruuti-ajokoira. Sitten oli suunnistus. Kävelimme askelpareja ja laskimme ne: 60, takaisin 63. Sitten käytimme karttoja ja kompasseja. Menimme takaisin linja-autoon ja matkasimme kouluun. Muistot: ammuimme pienoiskiväärillä, se oli mukavaa. Ja muisto Rambosta, Napista, Metkusta ja Nyytistä. Olen kiitollinen tästä reissusta. Sonja Kemppainen, 4. lk Metsästysmajalla Torstaina 7.9. käytiin metsästysmajalla. Vähän ripsutteli, mutta ei se haitannut. Ensin käytiin pienpetorastilla. Piti tunnistaa pienriistaa. Toisena käytiin ilmakolla ampumassa. Miro ampui parhaiten. Minä ammuin 26 pistettä. Kolmantena mentiin erävarustusrastille. Siellä oli kaikenlaista romua, kuten puukkoja, kiikareita, kompassi, GPS, tulentekovälineet jne. jne. Välissä syötiin eväät loppuun. Syönnin jälkeen mentiin ase-esittelyyn. Monta asetta oli näytillä, esim. vipulukkokivääri ja mustaruutiaseita. Seuraavaksi lähdettiin ampumaan pienoiskiväärillä. Kesti kauan ennen kuin sain ampua. Koiranäyttely pidettiin siellä ampumaradalla. Erilaisia metsästyskoiria oli näytillä. Oli siellä kyllä tosi hauskaa vaikka vähän satoi. Pyry Laakso 4. lk LUKUVUODEN LOMAT KAINUUN KOULUISSA: Syyslukukausi Kevätlukukausi Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma Lomapäivä TENAVATEATTERI MYÖTÄTUULESSA Keskuskoulu sai tänä vuonna Sampo-pankin koululahjoituksen Tenavateatteria varten. Sammon koululahjoitushankkeen nimenä oli Luovuudella elämässä eteenpäin. Hakemuksia jätettiin noin 650 ja 77 koulua sai tukea luoviin projekteihinsa. Tenavateatteri-hankkeen tarkoituksena on tehdä alakoulun oppilaiden kanssa monimuotoista nukketeatteria ja tutustua nukketeatterin eri muotoihin oman tekemisen kautta. Työskentely sisältää nukkien, lavasteiden ja kulissien valmistamista, tarinan tuottamista ja valo-, varjo- sekä äänimaailmakokeiluja. Toiminnassa korostetaan oppilaan omia luovia ratkaisuja, joissa prosessi tuottaa yhtä suuren ilon kuin valmis nukketeatteriesitys. Nukketeatteri tarvitsee myös yleisöä. Mikäli pienimuotoisia esityksiä syntyy, kutsun kuultuasi tervetuloa katsomaan, mitä olemme saaneet aikaan.

6 6 Ristijärvi tiedottaa Liikennetapahtuma koululla: KOLHUITTA KOULUUN Kuvassa oppilas ajaa taitoradalla, joka testasi oppilaan kykyä ajaa hallitusti, maltillisesti ja keskittyneesti polkupyörällä. Näitä taitoja tarvitaan myös liikenteessä liikkuessa. Viikko 37 oli valtakunnallinen liikenneviikko, teemana Kolhuitta kouluun. Yläkoulu toteutti sen maanantaina ja alakoulu Ajotaitoja testattiin, oppilaat tekivät julisteita ja liikenteellisesti vaaralliset paikat kartoitettiin. Myös liikennetietoutta kartoitettiin. Mielenkiintoinen oli turvavälineiden käytön tarkkailu S-Marketin pihalla. Tulos oli oppilaitakin ällistyttävä ja ristijärveläisten huonosta liikennekulttuurista kertova. Yhtään pyöräilykypärää ei 8 14 välisenä aikana nähty. Vähemmän kuin neljäsosa kuljettajista (70,3 %) käytti turvavyötä ja samoin vilkkua kääntyessään käytti vain 73,7 %. Yleensä miehet rikkoivat näitä määräyksiä vastaan. Tämä antaa meille aikuisille ajattelemisen aihetta: olemmeko hyviä esimerkkejä lapsillemme auton ratissa. Osallistuin kuluneena kesänä 4H:n pohjoismaiseen vaihto-ohjelmaan, jonka kautta sain viettää kolme heinäkuista viikkoa Etelä-Norjassa, Buskerudin maakunnassa, tutustuen sikäläisiin ihmisiin ja elämänmenoon. Isäntäperhe oli minua vastassa Oslon lentokentällä. Saatoin jo huoahtaa hieman, sillä matkan ensimmäinen ja kenties painostavin vaihe oli takana, sillä olin päässyt perille oikeaan paikkaan ja onnistunut löytämään isäntäperheeni. Saatoin siis istua autoon ja keskittyä katselemaan Osloa ympäröiviä maisemia, sekä tutustua näihin ihmisiin, joiden kanssa minun oli tarkoitus asua seuraavat puolitoista viikkoa, ennen kuin vaihtaisin seuraavaan perheeseen. Perheeni asui vajaat sata kilometriä Oslosta luoteeseen, paikassa nimeltä Sigdal. Maisemat tässä noin 4000:n asukkaan kylässä olivat uskomattomat. Vuorien ympäröimä laakso, jonka keskellä oli suuri järvi ja rinteillä kauniita, vanhanaikaisia taloja. Yksi näistä taloista oli perheemme maatila, jossa oli lähemmäs neljäkymmentä lammasta. Perheen isä työskenteli maatilalla ja äiti kävi töissä naapurikylän pankissa. Perheen lapsista vietin suurimman osan ajasta minua hieman nuoremman tytön kanssa. Liikuimme paljon pyörillä pitkin kylää. Jokseenkin tasaisempiin pinnanmuotoihin tottuneena jatkuvat nousut ja laskut tuntuivat kylläkin väsyttäviltä. Uimme paljon järvessä, autoimme tilan töissä ja katselimme kylää. Heinäkuun alussa olimme Kajaanin rautatieasemalla odottamassa yöjunaa Helsingistä. Viimeisimpiä junasta nousseita oli tyttö valtavan vaaleanpunaisen matkalaukun kanssa. Puserossa oleva 4H-tarra paljasti hänet Beverlyksi. Beverly Ward tuli meille vaihto-oppilaaksi Pohjois-Irlannista. Hänen vanhemmillaan on iso maatila, jossa on 200 lypsävää lehmää ja 600 päätä lihakarjaa. Lisäksi Beverlyllä on aasi, poni, kissoja, koiria ja hevosia. Aluksi Beverlyä kummastutti pitkät välimatkat, mutta kolmen viikon aikana Beverly tottui autossa istumiseen. Tietenkin jo ensimmäisenä iltana Beverly tutustui saunaan. Hän katseli laiturilta kun me uimme ja 4H-vaihdossa Norjassa Kuvassa olen toisen isäntäperheeni kanssa vuoristossa. Paikallisiin oli helppo tutustua grillijuhlissa, jotka tuntuivat olevan kovin suosittuja kesäkokoontumisia kyläläisille. Usein vieraita oli paljon, ja aikaa vietettiin syönnin ohessa esimerkiksi lentopalloa pelaten. Ihmiset olivat todella mukavia ja sain tuntea itseni kovin tervetulleeksi heidän kyläänsä. Toki ensimmäinen viikko oli täynnä kaikkea uutta ja jännittävää, mutta tässä ehti jo pieni ikävä kaihertamaan. Suomeakin olisi tehnyt mieli välillä puhua, vaikkei kielen kanssa ollutkaan ongelmia. Suurin osa norjalaisista puhui hyvää englantia, ja välillä saattoi itsekin huomata ymmärtävänsä jokusen sanan norjaa, vaikka muutoin neljän vuoden ruotsi ei riittänyt paikallisen kielen täydelliseen ymmärtämiseen. He olisivat toki toivoneet kovasti minun puhuvan ruotsia, jota he ymmärsivät täysin. Minulle kylläkin vieraan kielen vaihtaminen toiseksi tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta, mutta Kesävieras Pohjois-Irlannista huusi, että suomalaiset ovat hulluja. Lopulta me kuitenkin palelimme rannalla, kun Beverly ui. Hän kertoi, että Pohjois-Irlannissa ei ole mahdollisuutta uida järvessä ja merivesi on kylmää. Beverly innostui myös onkimisesta ja saikin yhtä suuria, ellei jopa suurempia kaloja, kuin me muut. Savustettujen ahvenien lisäksi Beverly maisteli myös pullaa ja opetteli leipomaan niitä. Hän keksi laittaa korvapuusteihin kanelin tilalle kaakaojauhetta. Viimeisimmässä sähköpostissa Beverly kertoi tehneensä pullaa kotonaan. Pullakulttuuri on leviämässä hyvää vauhtia 4H-KUULUMISIA Brittein saarille Kun me tutustutimme Beverlyä suomalaiseen ruokakulttuuriin, niin Beverly vastaavasti laittoi meille pohjois-irlantilaista ruokaa. Pohjois-Irlannissa 4H-järjestöä vastaa Young Farmers Club -järjestö, jonka aktiivinen jäsen Beverly on. Siksi häntä kiinnosti suomalainen maatalous. Navettaan hän kävi tutustumassa Uvalla Tervolassa. Beverly rakastaa hevosia, joita kävimme katsomassa Tuliniemessä parikin kertaa. Paltamon Uuralla Beverly sai kokeilla vaellusratsastusta islanninhevosilla. Kotonaan Beverly hoitaa omia hevosiaan ja harrastaa esteratsastusta. Pohjoisempaa Suomea näyttääksemme ajoimme Ranuan kautta Kuusamoon. Suomalaisia eläimiä Beverly näki Ranuan eläinpuistossa. Jo matkalla näimme poroja niin paljon, että loppumatkasta ne jo alkoivat kyllästyttämään. Kolme viikkoa meni nopeasti ohi. Omien sanojensa mukaan Beverly viihtyi Suomessa ja Ristijärvellä hyvin, itikoista huolimatta. Tekemistä olisi varmasti keksitty enemmänkin, mutta Beverlyn täytyi vaihtaa isäntäperhettä ja lähteä Perhoon. Me lupasimme, että Beverly esimerkiksi vanhemman väestön kanssa ei ollut muuta mahdollisuutta. Kuitenkin aika lähti sopeutumisen myötä kulumaan paljon nopeammin, ja loppujen lopuksi kolme viikkoa tuntui paljon lyhemmältä kuin ensin olin kuvitellut. Tietty minut vietiin käymään vuorilla. Useitakin kertoja. Vierailimme tädin kesämökillä, joka norjalaiseen tapaan on rakennettu vuorille. Parhaimmillaan nousimme vaeltaen yli puolentoista kilometrin korkeuteen, ja vaikka kiipeäminen olikin melko raskasta, maisemat olivat sen arvoisia. Ei auta kuin myöntää, että jos verrata täytyy, niin maisemissa Suomi jää kakkoseksi. Kotiutuminen perheeseen ja sen rutiineihin kävi nopeasti. Jo ennen kuin huomasinkaan, oli tullut aika vaihtaa seuraavaan perheeseen. Onneksi olin tavannut tämän perheen jo aikaisemmin vierailuni aikana, ja he asuivat samassa kylässä. Toisenkin perheen kanssa tulin hyvin toimeen. Hekin asuivat maatilalla, vaikkei tila enää toiminnassa ollutkaan, oli pihapiiri säilytetty alkuperäisenä. Molemmat vanhemmista työskentelivät opettajina kylän yläasteella ja heillä oli kaksi minua nuorempaa tytärtä. Tännekin kotiutuminen tapahtui sujuvasti ja perheen arki oli minun arkeani. Edelleen ohjelmaakin tuntui riittävän. Kävimme paikallisissa museoissa ja teimme erilaisia retkiä naapurikyliin. Sainpa myös mahdollisuuden nähdä Oslon kaupungin, jossa vietimme yhden päivän. Matkani viimeisenä iltana ensimmäinen isäntäperheeni tuli käymään, ja söimme yhdessä illallista sekä muistelimme aikaani heidän luonaan. Vaikka kotiin olikin jo hieman ikävä, tuntui haikealta lähteä. Kokemuksena matka oli ollut vertaansa vailla, ja ennen kaikkea kokonaiskuva reissusta positiivinen. Käteen jäi paitsi iso kasa valokuvia, myös karttunut kielitaito ja hieman entistä laajempi näkemys muista ihmisistä ja omasta itsestä. Kyllä kannatti. Sara Tolonen saa tulla takaisin, jos ei viihdy seuraavassa perheessä. Beverly ei palannut takaisin vielä, mutta ehkä hän tulee jonain talvena rakentamaan lumiukkoja ja kokeilemaan hiihtämistä, mikä jäi tekemättä tällä kertaa helteisen kesän takia. Isäntäperheenä toimiminen oli erittäin positiivinen kokemus, jota voin lämpimästi suositella. Huomaamatta tulee kehittäneeksi kielitaitoaan ja tutustuneeksi uusiin kulttuureihin. Sen lisäksi voi saada uusia ystäviä. Ehkä minä hyppään jonain päivänä lentokoneeseen ja lennän Pohjois-Irlantiin katsomaan millaista elämä siellä on. Ainakin minulla on Bed & breakfast tiedossa Suvi Pyykkönen

7 Ristijärvi tiedottaa PARTIOTOIMINTAA Kipinät-lauma kisaili keväällä sudenpentukilpailuissa Kainuun partiopiirin sudenpentukilpailu järjestettiin Vuokatissa. Lauantai-aamuna paikalle ke- rääntyi 14 reipasta sudenpentulaumaa tarkoituksenaan nauttia keväisestä päivästä ja hauskasta kilpailusta. Saukon Samoojien Kipinät muodostivat kisoihin kaksi laumaa, Tuohiset ja Kiehiset. Partiotoiminta: Partioryhmät kokoontuvat kololla seuraavasti: Tyttövartio maanantaisin klo 17 Poikavartio tiistaisin Sudenpennut torstaisin klo 14 7 Tuohiset: Heidi, Taija, Raija ja Ira Leipuri-rastilla pohtimassa pullanleivonnan eri vaiheita. TULOKSET: Esikoulu; T 40 m: 1) Eveliina Tolonen 8.5, 2) Alisa Korhonen 10.2, 3) Jenny Mertanen P 40 m: 1) Oscar Nevala 9.2, 2) Santeri Karjalainen 9.7, 3) Samu Leinonen 9.8, 4) Teppo Kähkönen 10.1, 5) Mikko Moilanen 10.8, 6) Santeri Härkönen 11.2, 7) Tuomo Tolonen T pituus: 1) Alisa Korhonen 1.85, 2) Eveliina Tolonen 1.81, 3) Jenny Mertanen P pituus: 1) Oscar Nevala 1.90, 1) Samu Leinonen 1.90, 3) Santeri Karjalainen 1.84, 4) Tuomo Tolonen 1.66, 5) Mikko Moilanen 1.64, 6) Teppo Kähkönen 1.48, 7) Santeri Härkönen T pallonheitto: 1) Eveliina Tolonen 8.80, 2) Jenny Mertanen 5.70, 3) Alisa Korhonen P pallonheitto: 1) Oscar Nevala 16.35, 2) Santeri Karjalainen 12.65, 3) Samu Leinonen 10.60, 4) Teppo Kähkönen 10.15, 5) Mikko Moilanen 9.90, 6) Tuomo Tolonen 8.65, 7) Santeri Härkönen luokka; T 40 m: 1) Noora Kangasharju 8.6, 2) Minna Heikkinen 9.1, 3) Jenni Huusko 9.5. P 40 m: 1) Eero Heikkinen 8.4, 2) Oskari Oikarinen 8.7. T pituus: 1) Noora Kangasharju 2.36, 2) Minna Heikkinen 1.90, 3) Sonja Hutri 1.85, 4) Jenni Huusko 1.66, 5) Sanna Tolonen P pituus: 1) Eero Heikkinen 2.16, 2) Oskari Oikarinen T pallonheitto: 1) Minna Heikkinen 11.30, 2) Noora Kangasharju P pallonheitto: 1) Arttu Pulkkinen 18.00, 2) Eero Heikkinen 16.15, 3) Oskari Oikarinen T 300 m: 1) Noora Kangasharju 1.16, 2) Sonja Hutri 1.27, 3) Jenni Huusko 1.32, 4) Minna Heikkinen luokka; P 40 m: 1) Visa Laakso 7.7, 2) Antti Huusko 8.2, 2) Samu Peräjärvi 8.2, 3) Olli Kemppainen 8.3, 4) Janne Pääkkö 8.5. P pituus: 1) Visa Laakso 2.68, 2) Antti Huusko 2.35, 3) Samu Peräjärvi 2.33, 4) Olli Kemppainen 2.29, 5) Janne Pääkkö 2.18, 6) Jere Juntunen P pallonheitto: 1) Visa Laakso 25.65, 2) Olli Kemppainen 17.35, 3) Janne Pääkkö 16.05, 4) Jere Juntunen 16.00, 5) Antti Huusko luokka; P 300 m: 1) Visa Laakso 1.10, 2) Antti Huusko 1.21, 3) Oskari Oikarinen 1.24, 4) Samu Peräjärvi luokka; T 60 m: 1) Elina Karhu 10.2, 2) Kirsi Kemppainen 10.5, 3) Pauliina Oikarinen 10.7, 4) Eini Tolonen 10.8, 5) Raija Kemppainen 11.4, 6) Susanna Mertanen 11.5, 6) Taija Heikkinen 11.5, 8) Heidi Kemppainen 11.6, 9) Taina Savikko 12.4, 10) Sonja Kemppainen 12.6, 11) Silja Hutri 12.8, 11) Iris Heikkinen 12.8, 13) Tiia Niskanen P 60 m: 1) Miro Tuohimaa 10.3, 2) Pyry Laakso 10.7, 3) Tommi Mikkonen 11.0, 4) Valtteri Härkönen 11.2, 5) Eetu Heik- Kiehiset: Severi, Timo, Alpo ja Eetu ilmoittautumassa rastille Ristijärven koululaiskisat urheilukentällä kinen 11.5, 6) Severi Kurkinen 11.7, 7) Antti Karjalainen 11.8, 8) Aleksi Härkönen T pituus: 1) Eini Tolonen 2.97, 2) Elina Karhu 2.84, 3) Susanna Mertanen 2.61, 4) Kirsi Kemppainen 2.54, 5) Heidi Kemppainen 2.50, 6) Salla Kaartinen 2.44, 7) Pauliina Oikarinen 2.30, 8) Raija Kemppainen 2.26, 8) Taija Heikkinen 2.26, 10) Silja Hutri 2.15, 11) Iris Heikkinen 2.14, 12) Inka Kähkönen 2.13, 13) Sonja Kemppainen 2.11, 14) Taina Savikko 1.94, 15) Ira Mäkäräinen 1.82, 16) Elisa Vornanen 1.81, 17) Tiia Niskanen P pituus: 1) Miro Tuohimaa 2.92, 2) Pyry Laakso 2.88, 3) Tommi Mikkonen 2.71, 4) Antti Karjalainen 2.63, 5) Valtteri Härkönen 2.51, 6) Eetu Heikkinen 2.49, 7) Hannes Karjalainen 2.33, 8) Timo Kinnunen 2.26, 9) Severi Kurkinen 2.25, 10) Aleksi Härkönen 1.91, 11) Jere Peräjärvi 1.85, 12) Alpo Kemppainen T kuula: 1) Elina Karhu 5.03, 2) Kirsi Kemppainen 5.01,, 3) Salla Kaartinen 4.84, 4) Tiina Hyyryläinen 4.70, 5) Elisa Vornanen 4.68, 6) Susanna Mertanen 4.66, 7) Eini Tolonen 4.14, 8) Inka Kähkönen 3.90, 9) Pauliina Oikarinen 3.59, 10) Raija Kemppainen 3.44,11) Taija Heikkinen 3.31, 12) Tiia Niskanen 3.26, 13) Sonja Kemppainen P kuula: 1) Ali Härkönen 5.89, 2) Taneli Heikkinen 5.64, 3) Pyry Laakso 5.55,, 4) Severi Kurkinen 4.60, 5) Antti Karjalainen 4.51, 6) Valtteri Härkönen 4.22, 7) Hannes Karjalainen 3.95, 8) Timo Kinnunen 3.94, 9) Jere Peräjärvi 4.22,10) Alpo Kemppainen luokka; T 600 m: 1) Elina Karhu 2.29, 2) Pauliina Oikarinen 2.29, 3) Eini Tolonen 2.44, 4) Raija Kemppainen 2.51, 5) Iris Heikkinen 3.08, 6) Sonja Kemppainen 3.17, 7) Taina Savikko P 600 m: 1) Miro Tuohimaa 2.18, 2) Eetu Heikkinen 2.20, 3) Tommi Mikkonen 2.45, 4) Timo Kinnunen luokka; T 60 m: 1) Suvi Kurkinen 9.5, 2) Tytti Tolonen 9.9, 3) Petra Torvinen 10.0, 4) Kati Mikkonen 10.1, 5) Helli Kemppainen 10.2, 6) Anne Valtanen 10.5, 7) Heli Pyykkönen 10.8, 8) Minna Torvinen 10.9, 8) Riitta-Liisa Hutri 10.9, 10) Tiina Heikkinen 11.00, 11) Tinja Leinonen 11.1, 12) Ruut Heikkinen 11.3, 12) Mira Pulkkinen 11.3, 14) Juliana Nevala P 60 m: 1) Esko Karjalainen 9.7, 2) Nikke Kemppainen 9.8, 3) Risto Kemppainen 10.2, 4) Markus Oikarinen 10.5, 5) Johannes Koskela 10.8, 6) Tuomas Kemppainen 11.0, 7) Samuli Kaikkonen 11.2, 8) Arttu Heikkinen 11.5, 9) Henri Tolonen T pituus: 1) Suvi Kurkinen 3.46, 2) Kati Mikkonen 3.33, 3) Aune Halkola 3.07, 4) Heli Pyykkönen 2.89, 5) MIESTEN PÖKKÖPALLO Miesten perinteinen pökköpallovuoro on sunnuntaisin klo 18 Virtaalassa. Vuoro on tarkoitettu kaikille lentopalloa pelanneille taitotasoon katsomatta. Vuoro kestää n. kaksi tuntia. Viime vuonna pelaajia oli aikaisempaa vähemmän, keskimäärin n. 10, joten olisi mukava saada mukaan entisiä ja uusia pelaajia. LENTOPALLON JUNIORITOIMINTAA Syksyn aikana Pyry käynnistää ala-asteikäisille tytöille ja pojille molemmille omat ohjatut lentopallokerhot. Ilmoitamme kerhojen alkamisesta ilmoitustauluilla. Pyry, lentopallojaosto Krista Mäkäräinen 2.64, 6) Anne Valtanen 2.62, 7) Juliana Nevala 2.60, 8) Tinja Leinonen 2.41, 9) Helmi Möttönen 2.49, 10) Mira Pulkkinen 2.46, 11) Ruut Heikkinen 2.38, 12) Minna Torvinen P pituus: 1) Esko Karjalainen 3.61, 2) Hannu Kemppainen 2.97, 3) Arttu Heikkinen 2.81, 4) Johannes Koskela 2.80, 5) Risto Kemppainen 2.61, 6) Tuomas Kemppainen 2.60, 7) Miikka Moilanen 2.55, 8) Markus Oikarinen 2.54, 9) Ville Mähönen 2.44, 10) Janne Härkönen 1.94, 11) Henri Tolonen T keihäs: 1) Aune Halkola 19.50, 2) Riitta-Liisa Hutri 17.85, 3) Suvi Kurkinen 14.20, 4) Kati Mikkonen 13.80, 5) Petra Torvinen 13.70, 6) Juliana Nevala 13.40, 7) Krista Mäkäräinen 11.85, 8) Heli Pyykkönen 11.75, 9) Helmi Möttönen 10.45, 10) Ruut Heikkinen 10.20, 11) Maiju Suutari 9.85, 12) Minna Torvinen 9.50, 13) Tytti Tolonen 9.50, 14) Anne Valtanen P keihäs: 1) Tuomo Leinonen 20.90, 2) Joel Juntunen 19.55, 3) Nikke Kemppainen 19.30, 4) Esko Karjalainen 18.00, 5) Hannu Kemppainen 17.60, 6) Johannes Koskela 17.50, 7) Janne Härkönen 17.10, 8) Markus Oikarinen 14.75, 9) Risto Kemppainen 14.00, 10) Miikka Moilanen 13.90, 11) Tuomas Kemppainen 13.00, 12) Eemeli Heikkinen 12.85, 13) Jori Valtonen 12.45, 14) Henri Tolonen T 600 m: 1) Petra Torvinen 2.14, 2) Aune Halkola 2.20, 3) Riitta-Liisa Hutri 2.25, 4) Ruut Heikkinen 2.46, 5) Minna Torvinen P 600 m: 1) Johannes Koskela 2.18, 2) Markus Oikarinen 2.23, 3) Arttu Heikkinen YLÄKOULU: 7 luokka; T 100 m: 1) Eveliina Karppinen 16.5, 2) Silja Haapaluoma 16.8, 3) Meri Heikkinen 17.8, 4) Enni Trumf P 100 m: 1) Aki Valtanen 14.4, 2) Aleksi Karppinen 15.6, 3) Janne Torvinen T pituus: 1) Eveliina Karppinen 3.35, 2) Meri Heikkinen 3.30, 3) Noora Härkönen 3.20, 4) Kirsi Tolonen 2.95, 5) Silja Haapaluoma 2.92, 6) Piia Mikkonen 2.44, 7) Elsa Mertanen 2.42, 8) Marjut Mäkäräinen 2.32, 9) Elina Leimu 2.21, 10) Johanna Leimu P pituus: 1) Aki Valtanen 4.01, 2) Aleksi Karppinen 3.81, 3) Janne Torvinen T kuula: 1) Elsa Mertanen 7.85, 2) Silja Haapaluoma 7.69, 3) Noora Härkönen 6.76, 4) Piia Mikkonen 6.53, 5) Eveliina Karppinen 6.47, 6) Johanna Leimu 6.00, 7) Meri Heikkinen 5.82, 8) Enni Trumf 5.81, 9) Marjut Mäkäräinen 5.62, 10) Kirsi Tolonen 5.37, 11) Elina Leimu P kuula: 1) Aki Valtanen 7.71, 2) Niko Oikarinen 7.61, 3) Eemi Härkönen 7.42, 4) Joni Rantalainen T 800 m: 1) Noora Härkönen 3.29, 2) Elsa Mertanen P 800 m: 1) Markus Heikkinen 3.28, 2) Janne Torvinen luokka; T 100 m: 1) Heli Karhu 15.4, 2) Kirsi Kemppainen P 100 m: 1) Atte I Leinonen 14.6, 2) Simo Niskanen T pituus: 1) Noora Mikkonen 3.49, 2) Heli Karhu 3.42, 3) Jenni Kilpeläinen 3.35, 4) Marja Leinonen 3.30, 5) Laura Kemppainen 2.82, 6) Marjo Mäkäräinen P pituus: 1) Atte I Leinonen 4.12, 2) Juha Oikarinen 3.63, 3) Simo Niskanen 3.58, 4) Teemu Inkinen 3.30,5) Joni Möttönen 3.28, 6) Reijo Leinonen 3.14, 7) Joonas Valtonen 3.12, 8) Atte E Leinonen 3.07, 9) Henri Kemppainen 3.04, 10) Mikko Heikkinen 2.96, 11) Reijo Kemppainen T kuula: 1) Heli Karhu 8.57, 2) Marja Leinonen 6.36, 3) Marjo Mäkäräinen 6.20, 4) Kirsi Kemppainen 6.03, 5) Laura Kemppainen 5.20, 6) Henna Kemppainen P kuula 4 kg: 1) Atte I Leinonen 10.63, 2) Simo Niskanen 8.48, 3) Teemu Inkinen T 800 m: PYRY KERHOTOIMINTAA Päivän aikana kisailijoiden tietoja, taitoja, kekseliäisyyttä ja tarkkuutta testailtiin 8 erilaisella rastilla, ja samalla tutustuttiin myös moniin eri ammatin harjoittajiin. Rasteilla autettiin Roskakuski Reijoa kierrättämisessä, Insinööri Iidaa kinkkisessä vesipulmassa, Kalastaja-Eemeliä onkimisessa ja kalojen tunnistamisessa, sekä monia muita jänniä ammattilaisia heidän kohtaamissaan pulmissa. Kisapäivän aikana iloittiin onnistumisista ja opittiin myös paljon uusia asioita. Kisa oli ensimmäinen kaikille Kipinöille. Kisapäivä huipentui palkintojen jakoon, jossa jokainen osallistunut lauman jäsen palkittiin. Tuohiset ylsivät sijalle 3 ja Kiehiset sijalle 13. maanantai tyttövartio kolo partio tiistai poikavartio kolo partio ip kerho nuokkari 4 H nuortenilta nuokkari kunta keskiviikko liikkari 3 4 v. koulu Pyry liikkari 5 6 v. koulu Pyry torstai päiväkerho srk.koti Srk sudenpennut kolo partio nuortenilta nuokkari 4 H perjantai nuortenilta nuokkari kunta/4h joka toinen viikko (vuorotellaan seurakunnan kanssa) Koirakerhon ensimmäinen kokoontuminen maanantaina 25.9 klo Nuokkarilla. Kerhon järjestää 4H Hevoskerho lauantaina Tuliharjuntie 7:ssä klo Ennakkoilmoittautumiset puh ) Heli Karhu 3.24, 2) Laura Leinonen 3.34, 3) Laura Kemppainen P 800 m: 1) Atte I Leinonen 2.49, 2) Samu Heikkinen luokka; T 100 m: 1) Marja Suutari P 100 m: 1) Juha Oikarinen 14.0, 2) Mikko Kemppainen 14.6, 3) Petri Torvinen T pituus: 1) Milla Leinonen P pituus: 1) Juha Oikarinen 4.27, 2) Petri Torvinen 3.87, 3) Miika Keränen 3.84, 4) Harri Heikkinen 3.58, 5) Jussi Pyykkönen T kuula: 1) Johanna Määttä 6.46, 2) Marja Suutari P kuula 4 kg: 1) Mikko Karhu 10.66, 2) Aki Härkönen 10.07, 3) Juha Oikarinen 9.68, 4) Tuomas Möttönen 9.58, 5) Miika Keränen 9.47, 6) Santeri Kurkinen 7.58, 7) Petri Torvinen P 800 m: 1) Petri Torvinen 2.54, 2) Mikko Kemppainen 3.07, 3) Miika Keränen Sukkulaviesti: 3 6 lk: 1) 6 lk, 2) 5 lk, 3) 4 lk, 4) 3 lk. 7 9 lk: 1) 8 lk, 2) 9 lk, 3) 7 lk.

8 8 Ristijärvi tiedottaa Ristijärvi viehättää senioriasujia Arvo ja Pirkko Leinonen muuttivat Ristijärvelle marraskuussa 2005, mitä ennen he asuivat Punkaharjulla ja Haminassa. Työn perässä tänne tulimme, Pirkko Leinonen kertoo. Ristijärvi oli meille tuntematon paikka ennen muuttoa. Ohi olimme ajaneet matkalla pohjoiseen, mutta ikinä emme poikenneet paikkakunnalle. Arvo on kotoisin Kemistä ja Pirkko on lähtöisin Vironlahdelta. Haaveenamme oli päästä asumaan pohjoiseen, josta on yhtä pitkä matka molempien sukulaisiin. Leinoset asuvat Kalliopellon Senioriasunnoissa, johon ovat hyvinkin tyytyväisiä. Asunto on hyvä ja vesistö vieressä, siitä pidämme. Arvolla on kokemusta suurem- mistakin vesistä kuin Ristijärvi. Työuran hän on tehnyt maailman merillä rahtilaivojen konemestarina. Pisin reissu oli Japanissa ja viimeiset vuodet tein Naantali Kapelsär väliä, Arvo kertoo. Kunnan senioristrategia ei Leinosille ole kovin tuttu. Meidän elämä pyörii hyvin tiiviisti Saukkovaaran ympärillä, mutta Virtaala on kyllä tuttu sekä tietenkin senioriasunnot. Ristijärveä Leinoset kuvaavat pieneksi rauhalliseksi paikaksi, josta on sopiva etäisyys joka paikkaan ja Saukkovaarassa on jotain erikoista. Siinä on jotain erityistä, se tuntui heti ensimmäisellä kerralla kun tulimme tänne. Toivottavasti tämä paikka saadaan kunnostettua, Leinoset toteavat. Olavi ja Kaarina Ronkainen ovat asuneet Ristijärvellä 10 vuotta. Tällä hetkellä he asuttavat Kalliopellon senioriasuntoa. Olavi Ronkainen on lähtöisin Hyvinkäältä ja hän on tehnyt työuransa Savonlinnassa kansanopiston rehtorina ja 12 vuotta kansanedustajana. Ristijärvelle Ronkaiset tulivat, koska Kaarina on täältä kotoisin. Päätettyään muuttaa pois Savon- linnasta Ronkaiset kävivät tutustumassa myös Hyrynsalmeen, mutta samaan aikaan oli hyvä tilaisuus ostaa Ristijärveltä asemarakennus ja kaupat kunnan kanssa syntyivätkin. Ennen Kalliopellon rivitaloon muuttoa Ronkaiset asuivat myös Sotkamossa, jonne he eivät kuitenkaan kotiutuneet, vaikka palvelutarjonta Sotkamossa oli parempi. Asunnon hankinnassa Ronkaiset kiittelevät Seniorivirtaan toimitusjohtaja Harri Heleniusta Hänen kanssaan oli todella miellyttävä tehdä yhteistyötä, molemmat toteavat. Ristijärvi on Ronkaisten mielestä kotoinen pieni pitäjä, jossa on hyvä elää rauhallisessa kauniissa ympäristössä. Ristijärveläisiä he sanovat hymyileviksi ihmisiksi. Kehuja saa myös kunnan seniori strategia, joka on Ronkaisten mielestä lähtenyt hyvin liikkeelle ja saanut valtakunnallista tuulta. Haluan kiittää seniorityötä, pitää jatkaa edelleen samalla linjalla. Olavi Ronkainen kehottaa kunnan päättäjiä. Ristijärven palveluista Olavi Ronkainen aikoo käyttää ainakin Virtaalan monitoimitalon kuntosalia ja allasta. Tauno Kaikkonen ja Arja Kajanus muuttivat Ristijärvelle omakotitaloon kolme vuotta sitten. Kumpikaan heistä ei ole alkuperäisiä ristijärveläisiä, joskin Tauno Kaikkosella on juuret Suomussalmella. Suurimman osan elämästään Arja vietti Kajaanissa, Tauno sen sijaan vaikutti Suomussalmella. Pikku mutkan kautta Kajaanista tultiin tänne, Tauno kertoo. Arjalle Ristijärvi ei ollut tuntematon paikka, mutta Tauno ei ollut kylällä käynyt vaikka Suomussalmelle mennessä oli ohi ajanut. Muutto Ristijärvelle oli monen sattuman summa. Ämmänsaaresta etsittiin asuntoa, mutta matka vähän hirvitti, toteaa Arja joka oli vielä muuttamisen aikaan mukana työelämässä. Selvää oli myös, ettei haluta kerrostaloon, ei välttämättä rivitaloonkaan, joten etsimme omakotitaloa, Tauno jatkaa. Ristijärveltä löytyi sitten sopivan kokoinen, hyvällä pihapiirillä varusteltu omakotitalo, joka miellytti, myös hinnaltaan. Remontin ja pihakunnostuksen jälkeen tämä alkoi tuntua jo omalta kodilta. Tauno ja Arja ovat aktiivisia eläkeläisiä. He harrastavat paljon liikuntaa ja heidät näkeekin lähes päivittäin nousemassa kävelysauvojen kanssa Saukkovaaralle. Talvella päivittäiseen ohjelmaan kuuluu hiihtäminen. Pariskunta kehuu Ristijärven puitteita harrastaa liikunta. Harrastamaan pääsee kotiovelta, joka on hienoa. Myös pihan hoito kuuluu tärkeänä osana pariskunnan arkeen. He toivovatkin, että myös kunta kiinnittäisi huomiota taajaman ja Saukkovaaran yleiseen ilmeeseen. Ulkopuoliset kiinnittävät huomioita asioihin, mitä ei itse välttämättä huomaa, he toteavat. (Kaukomatkailua harrastavina he pitävät tärkeänä, että pääsevät helposti lentoasemalle.) Kunnan toteuttama seniori-hanke ja yleensäkin ikääntyvien ihmisten huomioon ottaminen saa positiivisen palautteen. He peräänkuuluttavat myös kuntalaisten aktiivisuutta olla mukana kehittämässä Ristijärveä. Pekka Pihlajaniemi on eläkkeellä oleva yrittäjä Kankaanpäästä ja tällä hetkellä hänellä on omakotitalon rakennusprojekti Saukkovaaralla. Ristijärvelle rakentamaan Pihlajaniemi päätyi ollessaan työmatkalla Hyrynsalmelle. Olin etsinyt tonttia lähialueilta jo jonkin aikaa ja ollessani matkalla Hyrynsalmelle poikkesin kunnanvirastoon, siitä se lähti. Ristijärvi ei ollut Pihlajaniemelle entuudestaan tuttu. Ensikokemukseni oli kiireetön paikka, josta löytyy hakemaani rauhallisuutta. Tonttipaikka Saukkovaaran kupeessa miellytti Pihlajaniemeä maisemaltaan ja kunnan palvelut löytyvät lähellä, Kajaaniinkaan ei ole pitkä matka. Olen aina halunnut, että eläkkeellä ollessani kun liikun paljon Lapissa, on minulla paikka puolivälissä Lappiin, Pihlajaniemi toteaa. Samalla hän kuuli kunnan senio- rikylä-hankkeesta, joka vaikutti ratkaisuun. Odotan siltä paljon tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että se viedään loppuun, kehottaa Pihlajaniemi. Tärkeimpänä kehittämistyönä Pihlajaniemi näkee asuntojen lisärakentamisen ja Saukkovaaran kehittämisen nykypäivän vaatimustason mukaiseksi. Tämä olisi aivan upea paikka matkailijoille, toteaa Pihlajaniemi.

9 Ristijärvi tiedottaa Ristijärven jätevedenpuhdistamo harjakorkeudessa Perjantaina 8. päivä syyskuuta vietettiin Ristijärven jäteveden puhdistamon harjannostajaisia, tosin puhdistamo on ollut harjakorkeudessa jo aikoja sitten. Puhdistamon pääurakoitsijana on toiminut Ristijärven Rakennus Oy. Tällä hetkellä puhdistamon vesikatto ja seinät ovat pääosin valmiit. Kone- ja laiteasennukset on aloitettu viikolla 36, lähipäivinä mukaan tulevat LVI-, sähkö- ja instrumentointi asentajat. Kesän aikaan paikallista työvoimaa rakennuksella on ollut noin yhdeksän henkilöä. Rakennustyöt ovat sujuneet kesän aikana nopeasti. Kuiva kesä on ollut hyvää rakennusai- kaa, sillä sateet eivät ole päässeet häiritsemään rakennustöitä. Puhdistamo on täysin käyttövalmiina vuoden loppuun mennessä. Puhdistamo on vesihuolto-osuuskunnalle kallis hanke, e jättihankkeesta lähes puolet katetaan valtion ja EU:n tuella. Kainuun kehittämisrahan osuus on e ja EU-rahoituksen osuus e. Osuuskunnalle jäävä euron osuus katetaan Ristijärven kunnan takaamalla lainalla. Kunta on osallistunut puhdistamon rakentamiseen kustantamalla lähes euron suunnittelukustannukset. Kainuun Maakuntaravit järjestettiin JOUKKOLIIKENNE alkaen Joukkoliikenne ajetaan, mikäli kuljetukseen tulee vähintään kaksi matkustajaa. Yhdistetty koulu- joukkoliikennekuljetus ajetaan koulupäivinä koulukuljetuksen aikataulun mukaisesti. Kuljettaja perii kuljetuksesta linja-autoliikenteen henkilötaksataulukon mukaisen maksun. Joukkoliikenne ajetaan keskiviikkoisin. Koulujen loma-aikoina joukkoliikenteen tuloaika Kirkolle tuntia myöhemmin. Kuljetus ajetaan ns. kutsutaksina, jolloin reitti määräytyy ennakolta kuljetukseen ilmoittautuneiden mukaan. Kyytiin noustaan päätien varresta. Reitit 1. Hiisijärven Pyhännän suunta 9.10 Hiisijärvi Pyhäntä Putkosjärventie (tarvittaessa) Kirkonkylä Jokikylä Pihlajavaara Kirkonkylä 8.30 Alanteen th Katajasuon th 8.37 Tenämän th 8.42 Pihlajavaara Kiviön th 8.50 Kirkonkylä Ristijärven kunnan kuntalähdössä voiton vei Velmer-Maks ajalla 33,2. Ristijärven kuntalähdön voittajaa olivat loimittamassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauno Heikkinen ja kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Helka Tolonen. Iiniemen rantatonttien myyminen lykkääntyy ainakin vuodella Viime kevättalvella kunta ja seurakunta sopivat maanvaihdosta, jossa seurakunta luovuttaa Iiniemeltä 10 rakennuspaikkaa käsittävän määräalan kunnalle ja saa vaihdossa kaksi metsäpalstaa, joiden arvon metsänhoitoyhdistys arvioi samaksi kuin rakennustonttien tonttimaan arvo eli noin euroa. Iiniemen yleiskaavan muutoksella ennestään vapaa-ajantontteina olleet rakennuspaikat muutettiin omakotitonteiksi ja kaavanmuutos on saanut lainvoiman. Tarkoitus on, että myytäville tonteille asetetaan rakentamisehto, jonka mukaan niitä saa käyttää vain vakituiseen asumiseen. Lisäksi kaupan ehdoissa edellytetään samalla tavalla kuin Hietaniemessä, että rakennettava talo on otettava määräajassa vakituiseksi asunnoksi, muussa tapauksessa lankeaisi useiden kymmenien tuhansien eurojen sopimussakot. Näin varmistetaan, että tontit tulevat nimenomaan asumiskäyttöön. Valmistelussa tavoiteltiin, että tontteja olisi päästy markkinoimaan jo elokuussa, mutta toisin on käynyt. Valtuutettu Kalevi Heikkinen on va- littanut maanvaihtopäätöksestä hallinto-oikeuteen. Sieltä saadun tiedon mukaan päätös on saatavissa aikaisintaan ensi vuoden alussa. Toisin sanoen ennen sitä ei tontteja voi markkinoida eikä myydä. Se on ikävää sen vuoksi, että tonteille olisi halukkaita ostajia, vaikka niitä ei ole vielä laitettu myyntiinkään. Eräs perhe on jo muuttanut Ristijärvelle vuokra-asuntoon luullessaan, että pääsisivät tänä syksynä rakentamaan. Kun kunta ei ole saanut muualtakaan rantatontteja kaavoitettavaksi eikä muut maanomistajatkaan tarjoa rantatontteja, Kalevi Heikkisen valitus on aiheuttanut, että Ristijärvelle syntyy ainakin vuoden katkos tonttien saamisessa. Se vaikuttaa merkittävästi rakentamismäärään. Kirkkohallituskaan ei ole vielä vahvistanut kirkkovaltuuston päätöstä vaihtokirjan hyväksymisestä, vaikka lupasi tehdä sen viimeistään elokuussa. Senkin asian viivästymiseen lienee vaikuttanut tietoisuus vireillä olevasta hallintovalituksesta, elleivät he sitten ole alkaneet laskea, että tonttien arvo olisi kunnan vaihtomaita korkeampi. Muualla maassa ei välttämättä ole riittävästi tietoa kainuulaisesta hintatasosta, mutta toteutuneilla kaupoilla täkäläiset arvot ovat kuitenkin osoitettavissa. Uutta päällystettä taajamaan Kesän 2006 aikana on päällystetty Alangontie, Pohjolantien loppupää sekä Kemppaalantie. Pohjatyöt on urakoinut Tieliikelaitos ja tien päällystämisen on suorittanut NCC Roads. 3. Peuravaaran Uvan suunta 8.15 Peuravaara/Rasinmäki Uva (keskusta) 8.50 Kirkonkylä Karhulankylä Tolosenjoki Ristijärvi Karhulankylä Tolosenjoki Uva 5. Koskenkylän suunta 8.10 Nevala Kirkonkylä Kuljetukseen ilmoittautuminen: Koskenkylän suunta: Antti Vuoti, puh , Hiisijärvi Pyhäntä suunta: Esko Heikkinen, puh tai Urho Mäkäräinen puh Peuravaara Uva ja Jokikylä (vanha vt 5) puh. (08)

10 10 Ristijärvi tiedottaa Kuulumiset deserve-hankkeesta; uusi mobiiliteknologia Ristijärvellä on kokeiltu Soneco Oy:n kehittämää uutta mobiiliteknologiaa viime vuoden marraskuusta asti. Olemme testanneet viidellä viestimellä noin 20 henkilöä. On tullut sekä hyviä että huonompiakin kommentteja viestimestä. Hyvänä puolena on, että sitä on helppo kuljettaa mukana, helppo soittaa, luo turvallisuuden tunnetta sekä kotona että kodin ulkopuolella, voi paikantaa. Etupäässä laitteen käyttäjät ovat olleet seniori-ikäisiä ihmisiä, mutta on ollut alle kouluikäinenkin. On eräs keskiviikkoinen aamu, kun menen tapaamaan erästä uuden mobiiliteknologian aktiivista testaajaa. Oven avaa minulle iloinen ja positiivisen oloinen mies. Hän on halukas oppimaan uusia asioita. Hänen nimensä on Eino Oikarinen. Hän on syntynyt 80 vuotta sitten eräänä pakkasaamuna. Hän asuu yksin muutaman kilometrin päässä Ristijärven keskustasta. Einolla on ollut käytössä viestin huhtikuun alusta alkaen. Hän on kokenut viestimen niin hyväksi, että on päättänyt ostaa itselleen sellaisen. Tärkein syy, miksi hän haluaa hankkia sen, on turvallisuuden tuntu. Vaikka hänellä on myös kännykkä, hän pitää Soneco Call Care -viestintä aina mukana. Jos tapahtuu esimerkiksi lenkillä jotain, viestimestä on nopeampi tapa hälyttää apua kuin kännykästä. Kahdella napin painalluksella pääsee soittamaan ja myös hätänumeroon pääsee nopeasti. Hän sanoo hyviksi puoliksi turvallisuuden lisäksi, että sitä on helppo kuljettaa mukana kun pistää kaulaan. Silloin laite on aina mukana. Einolla viestin oli aina mukana, mutta Eino Oikarinen ja Soneco Call Care. kännykkä unohtui kotiin. Käyttäminen on yksinkertaista, kun oppii tekniikan yksi nappi ja on kolme valoa. Huonoksi puoleksi hän kertoo, että hälytysääni on liian pieni, ei tahdo aina kuulla. Hän suosittelee kaikenikäisille laitetta, jos haluaa helppokäyttöisen viestimen eikä halua hankkia kännykkää itselle. Hyvää syksyä kaikille! Eija Pyykkönen Hanketta jatkaa 1.9. lukien kehittämispäällikkö Lasse Kilponen, puh Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia Senior Academy of Art and Culture Taiteen ja kulttuurin senioriakatemian tulevia kursseja: Syksy 2006 kevät 2007 Kursseille ilmoittautuminen on käynnissä ja kaikille kursseille voi vielä ilmoittautua. Elokuvan työpaja 6 op, , viim. ilmoittautumispäivä Kurssilla pääset tutustumaan konkreettisesti elokuvan tekoon ja teon vaiheisiin, ensimmäinen jakso alkaa kirjoittaminen ja elokuva-analyysi jaksolla. Valokuvauksen työpaja 1,5 op, tammikuu 2007 Kurssi perehdyttää valokuvauksen tekniikoihin ja kameran käyttöön. Terapeuttisen kuvailmaisun työpaja 1 op, , viim. ilmoittautumispäivä Kurssia suositellaan senioreille ja ammatillisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan työntekijöille, taidekasvattajille, erityisopettajille sekä nuorten ja ikäihmisten kanssa toimiville. Kevät 2007 Kirjojen graafinen suunnittelu ja julisteet 2,5 op, , ilmoittautuminen mennessä Kuvallisesta ilmaisusta kiinnostuneille, voit suunnitella vaikka uudet kannet mielikirjaasi! Elokuvahistoria kirjallisuuspaketti 2 3 op, kevät 2007 Elokuvan historiasta kiinnostuneille ja niille, jotka haluavat syventää tietojaan elokuvasta. Kankaanpainanta 1,5 op, , ilmoittautuminen mennessä Kurssilla tutustutaan kankaanpainannan perusteisiin. Opiskelijat voivat tehdä painantatöitä myös omiin kankaisiin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset : koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitos puh tai hanna-maija.liitos@seniorpolis.com MUISTELU TYÖKALUNA Ristijärven Senioriseura ry:n hallinnoima, pari vuotta kestänyt Muisteluhanke, on päättynyt Lähes koko hankkeen ajan hankevetäjänä toiminut ja sen jälkeen vapaaehtoistyöntekijänä jatkava Marja Fredriksson kertoo hankkeesta: Muisteluhanke muisteluterapian edistämiseen Hanke oli lähtenyt liikkeelle siitä, kun vanhusten kanssa työskentelevät hoitajat olivat kokeneet tarvetta kehittää oheismateriaalia, jonka avulla voisivat johdatella keskusteluja kiinnostaviin asioihin. Muisteleminen on todettu useissa tutkimuksissa ja käytännön työssä virkeyttä ja kunnossa pysymistä edistäväksi keinoksi. Kainuun Naisyrittäjyys Leader ry:n osoittamalla EU:n Leader+ -yhteisöaloiteohjelman rahoituksella aloitettiin hanke, jonka tarkoituksena oli mm. tuottaa käyttökelpoisessa muodossa esitettävää muistelua edistävää aineistoa ja kehittää tietotekniikkaan perustuva tapa aineiston käyttämiseksi muistelun apuvälineenä. Mielihyvää tuottavia muistikuvia Muistelun terapeuttinen vaikutus on parhaimmillaan, kun se herättää miellyttäviä muistoja ja mielihyvää tuottavia mielikuvia. Hankkeessa täytyi hankkia tietoa eri ihmisille mielihyvää tuottavista asioista. Samalla syntyi tarve kehittää sellainen esitystapa ja sellaista sisältöä, joka tekee mahdolliseksi ottaa huomioon eri henkilöiden eroavuudet mielihyvää tuottavien muisti- ja mielikuvien kokemisessa niin, että tilanteiden kohtaaminen on hoitajan hallittavissa paremmin kuin kehyskertomuksena etenevässä esitystavassa. Eri henkilöille mielihyvää tuottavan perusaineiston hankinnassa tuli ratkaisuksi koota ja digitalisoida kuva-, ääni- ja tekstimateriaalia ihmisten elämän piiriin eri aikoina läheisesti liittyneistä asioista. Käyttöja koriste-esineet, työvälineet, asusteet jne sekä luontoaiheet kuten maisemat, kasvit- ja eläimet muodostuivat keskeisiksi. Tutut runot, sananparret, arvoitukset ja perhe- ym. elämään liittyvät lyhyet kuvaukset sekä kotioloihin viittaavat kuvat tulivat myös mukaan muistoja ja mielihyvää tuottavina asioina. Perinnetietoa kotiseututyöhön Seniori- ja vanhustyötä tekevillä järjestöillä ja muilla toimijoilla, jotka järjestävät ikäihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja hyvää oloa tuottavia tilaisuuksia tai edistävät uusien asukkaiden juurtumista paikkakunnalle, on myös tarve saada helposti käyttöönsä tätä edistävää perinnetietoa. Tapahtuupa aineiston jalostaminen tarvittavaan muotoon yritystoimintana tai jollakin muulla tavalla, tarvitaan aina perusaineisto, josta koostamalla ja muokkaamalla tuotetaan kuhunkin tilanteeseen käyttökelpoisia välineitä. Jokaisella paikkakunnalla on tallessa muistelemista palvelevaa aineistoa runsaasti ja sitä voidaan taltioida vielä lisää, mutta ai- neisto on hajallaan valokuvina, nauhoituksina, kirjoitettuina tarinoina jne. Paljon on myös ihmisten muistissa, valo- tai videokuvausta tai nauhoitusta odottavana aineistona. Muisteluhankkeeseen on kuulunut perinneaineiston tallentaminen ja sen siirtäminen digitaaliseen muotoon siinä laajuudessa, että aineiston perusteella on voitu testata eri tarkoituksiin kehitettyjä esitystapamalleja. Lönnrotit Ristijärvellä Perinnetietoa kertyi jonkin verran vanhoista valokuvista ja joistakin haastatteluista sekä kirjallisuudesta. Jonkun verran taltioitiin myös ajankohtaisia tapahtumia valokuvaamalla sekä videoimalla. Keskeisimmäksi perinneaineiston kohteeksi tuli kuitenkin Lönnrotit Ristijärvellä -teemaisen tiedon kokoaminen. Tähän johdatti Ruusa Kemppaisen hallussa oleva monipuolinen arkistomateriaali ja sukuunsa liittyvät muistelut Frans Fredrik Lönnrotin ajasta ja sen myöhemmästä vaikutuksesta sekä hankevetäjän aikaisempi Elias Lönnrot tuntemus. Laina Romppaisen (Juntunen, 94 v.) muistitieto Frans Fredrik Lönnrotin pappilan ajoilta ja sen jälkeisiltä vuosilta vahvistaa kokonaiskuvaa Lönnrotien vaikutuksesta. Elias Lönnrotin käynnit Ristijärvellä ja kirjeenvaihto muutamien ristijärveläisten kanssa sekä Frans Fredrikin ja Amanda Sofian jälkeläisten Johanna Arfmanin ja Ilmari Lönnrotin liittyminen tämän päivän Ristijärveen syventävät kuvaa Lönnrotien merkityksestä Ristijärvellä. Tämän tiedon pohjalta on helpompi ymmärtää ristijärveläiseen elämäntapaan ja kulttuuriin vaikuttaneet monet piirteet. Myöhemmin täydentyvä muu perinneaineisto liittyy monelta osin tähän viitekehykseen. Ruusa Kemppaisen elämäkerta Kun hankesuunnitelmaan kuului edellä olevia tarkoituksia taikka sukua tms. palvelevan elämäkertamallin suunnittelu ja jonkun henkilön elämäkerran rakentaminen sille pohjalle, oli Ruusa Kemppainen monessa suhteessa oivallinen valinta. Hänellä on hallussaan edellä mainittua sukuunsa liittyvää aineistoa ja hänen elämäntyönsä on liittynyt hyvin tiiviisti Ristijärveen ja ristijärveläisiin. Miehensä Raimo Kemppainen oli suurena apuna tulkittaessa vanhoja ruotsinkielellä käsinkirjoitettuja asiakirjoja. Muistelutyö jatkuu Hankkeen päättymisen jälkeen Senioriseura pyrkii jatkamaan sekä aineiston taltioimista että esitysmallien kehittämistä ja muuta toimintaa vapaaehtoispohjalta. Seniorpolishankkeeseen liittyvä Yhteisöstudio tuo hyvät mahdollisuudet muistissa olevan perinteen tallentamiseen, on se sitten elinolojen ja -tapojen kuvausta tai lauluja, kaskuja tai mitä tahansa. Samoin siellä tulee olemaan hyvät laitteet ja asiantuntemus kuvien, filmien, äänitallenteiden ja muiden dokumenttien taltioimiseen digitaalisena säilytettäväksi sekä vanhojen esineiden ym. kuvaamiseen. Elämäkerran laatiminenkin voisi resursseista riippuen onnistua.

11 Ristijärvi tiedottaa 11 STUDIA GENERALIA -LUENNOT SYKSY 2006 kevät 2007 Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa Teemana Elias Lönnrot ja Kainuu Su Dosentti Reijo Heikkinen: Elias Lönnrot terveysvalistajana klo 14 Monitoimikeskus Virtaala, Ristijärvi La klo 14 FL Helinä Romppanen: Elias Lönnrotin matkat Kainuussa Monitoimikeskus Virtaala, Ristijärvi La Paikallishistoria seminaari klo Seminaari järjestetään yhteistyönä Kaukametsän opiston ja Kylässä-hankkeen kanssa Kaukametsän Kouta-sali, Kajaani La klo 14 La klo 14 Professori Oiva Turpeinen: 1830-luku moruvuodet ja Lönnrot Monitoimikeskus Virtaala, Ristijärvi Erikoistutkija Raija Majamaa: Lönnrot ja hänen aikalaisensa Monitoimikeskus Virtaala, Ristijärvi Kevät 2007 La vuotta äänioikeutta Suomessa -seminaari klo Seminaari järjestetään yhteistyössä Kaukametsän opiston kanssa Kaukametsän Kouta-sali, Kajaani Lisätiedot: Koulutussuunnittelija Hanna-Maija Liitos Taiteen ja kulttuurin senioriakatemia puh Ristijärven kunta Taiteen ja kulttuurin senioriakatemiassa alkoi elokuun 21. päivä kuvataiteiden alaan kuuluva piirustus- ja maalauskurssi. Kurssi oli viikon mittainen ja kurssille osallistujat saivat kurssin suoritettuaan 1,5 opintopisteen edestä yliopisto-opintoja itselleen. Kurssia veti kuvataideopettaja, Ristijärvellä asuva Anja von Zansen. Kurssilla kehitettiin omaa luovaa maalaustyyliä ja ohessa käytiin läpi piirustus- ja maalaustekniikoiden perusasioita. Kurssilaiset viihtyivät myös erittäin hyvin Ristijärven ympäristössä ulkosalla. Luonto tarjosikin hyvää säätä ja kauniita kohteita tallennettavak- OULUN YLIOPISTO UNIVERSITY of OULU Kajaanin yliopistokeskus Studiokoulu aloitti toimintansa Monitoimikeskus Virtaalassa. Opiskelijoita on 35. Tavoitteena on opettaa ja kouluttaa senioreita ja nuoria audiovisuaalisten välineiden käyttöön ja monimedian hallintaan ja antaa senioreille ja nuorille riittävät taidot elokuva-, tv- ja musiikkikulttuurin taltiointiin ja lähettämiseen eri viestintävälineissä. Pyrkimyksenä on taitojen soveltaminen opetus-, yritys-, harjoitus-, harrastus- ja virkistyskäyttöön. Piirustus- ja maalauskurssi Ristijärvellä si. Kurssilla vallitsi rento ja innostunut ilmapiiri. Kokkolasta saakka tulleet Sinikka Vandermeij ja Raija Mehtälä olivat ihastuneita kurssin antiin ja Ristijärven rauhallisuuteen. Kurssi on ylittänyt odotuksemme, olisipa mukava päästä ensi vuonna jatkokursille! naiset toivoivat. Muut osallistujat piirustus- ja maalauskurssille tulivat pääasiassa Ristijärveltä ja Kajaanista. Studiokoulu on keskeinen osa Seniorien yhteisöstudion toimintaa. Seniorien studiokoulu ja yhteisöstudio yhdistävät monimediallista osaamista, palveluja ja tekniikkaa ohjelmineen. Pysyvä studiotoiminta edellyttää riittävän monipuolista ja nykyaikaista studiovälineistöä, hyvää teknistä välineiden hallintaa sekä riittävää visuaalista, sisällöllistä ja taiteellista osaamista. Yhteisöstudio muodostuu taltiointi-, editointi- ja verkkolaitteistosta ja toimintakonseptista, jonka avulla tarjotaan mahdollisuus Senioreille ja kansalaisille esittää taltioitavaksi ja/tai verkossa esitettäväksi niin lauluja, musiikkia, runoja, kertomuksia, tarinoita yms. Studio tuottaa myös erilaista aineistoa tietovarastoon käytettäväksi ja levitettäväksi sekä ohjelmatuottajien raaka-aineeksi. Yhteisöstudiossa valmistetaan myös erilaisia senioriohjelmia jaettavaksi eri medioiden kautta. Tuotannon jakelussa ja kommunikaatiossa käytetään hyväksi suunnitteilla olevaa seniorien tarpeita täyttävää kansalaisen käyttöliittymää. Myös radiota ja TV:tä tullaan hyödyntämään tuotannossa ja jakelussa. Studiokoulu liittyy myös seniorien hoivaan ja ennalta ehkäisevään toimintaan. Tarkoituksena on ikääntyvien vireyden säilyttäminen studiokoulun ja studiotoiminnan erilaisten terapeuttisten vaikutusten kautta. Studiotoimintaa hyödynnetään taiteen ja kulttuurin Senioriakatemian toiminnan kehittämisessä. Oulun Yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen Senioriakatemia toiminta on alkanut Ristijärvellä. Studiotaitoja ja yhteisöstudion välineitä ja tuotantoa käytetään myös Senioriakatemian opetuksessa ja koulutuksessa. Projektin tarkoituksena on riittävän audiovisuaalisten välineiden hallinnan ja studiotoiminnan osaamisen kehittäminen monimediallisten voimavarojen turvaamiseksi ja multimedialukutaidon lisäämiseksi. Opiskelu tapahtuu projektien kautta, joissa opiskelija on mukana esimerkiksi lyhytelokuvan, dokumentin, kuunnelman, levytyksen tai teatteriproduktion toteutuksessa. Nämä osa-alue-esimerkit kätkevät sisälleen jo monta aihealuetta ja koulutus edesauttaa opiskelijaa käyttämään kykyjään omista lähtökohdistaan eri aihepiireihin. Opiskelijoiden aikataulut ja asuinpaikat kulkuyhteyksineen ovat asioita, jotka määrittelevät opiskelun projektiluontoisuuden. Opiskelu on myös ennen kaikkea virkistyspainotteista, sekä joustavaa. Tärkeintä on, että opiskelija saa rytmitettyä opiskelunsa arkeen oman suunnitelmansa mukaan. Laitteistomme liikkuvuus ja verkko-oppiminen mahdollistavat opetuksen myös monissa ympäristöissä. Studiokoulu Aholantie Ristijärvi Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys ry järjestää ELOKUVARETKEN to Kajaanin BioRexiin katsomaan Riisuttu Mies -elokuvaa. Lähtö klo Ristijärven Yhteispalvelupisteen edestä. Elokuva alkaa klo Elokuvan jälkeen mahdollisuus iltapalaan, mistä sovitaan linja-autossa. Ilmoittautumiset mennessä. Ristijärven Yhteispalvelupiste, p Varattu 50 lippua. Matkan ja lipun hinta riippuu lähtijöiden määrästä. Tervetuloa mukaan! Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys ry

12 12 Ristijärvi tiedottaa Hiisi-hoitoa pimeneviin iltoihin Hiisijärvellä jatkuvat terveyden te lat, joihin kaikki ovat tervetulleita. Illat ovat noin kuukauden välein perjantaisin klo Jukolan taide- ja hoitoyhteisössä osoitteessa Harjulantie 8 (entinen koulu). Pimenevinä iltoina kokoonnumme puimaan seuraavia aiheita: klo 19 Kirofonetiikka. Kosketusta ja puhetta yhdistävä terapiamuotoa esittelee kirofoneetikko Kimmo Koskela klo 19 Lymfaterapia. Imusuonten toiminnan tehostamiseen käytettävää hoitoa esittelee LYKO-terapeutti Pirkko Porthan klo 19 Ravitsemus kuuma peruna. Yksi väittää yhtä, toinen toista, ketä uskoa? klo 19 Nauru pidentää ikää huumorin ja terveyden yhteyksiä Tilaisuuksissa on luvassa ajatustenvaihdon lisäksi pientä tarjoilua. Halukkaat pääsevät verensokerin ja kolesterolin mittaukseen. Verenpaineenmittaus voidaan tehdä myös muina sovittavina aikoina. Kajaanin yliopistokeskuksen hallinnoiman kehityshankkeen ansiosta Hiisi-hoidon palvelut ovat käyttäjille ilmaisia. Hankkeen tuella järjestyvät myös maksuttomat tutustumiskerrat esiteltäviin terapiamuotoihin, joista viime keväänä esiteltiin vyöhyketerapia ja vuoden vaihteen jälkeen tutustutaan vielä öljydispersiokylpyihin. Te toja jatketaan maaliskuun loppuun saakka, jolloin Hiisi-hoito hankkeena päättyy. Lisätiedot ja ajanvaraukset: Pirkko Porthan p terveysneuvonta, vyöhyke- ja lymfaterapia, verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin mittaus Kimmo Koskela p kirofonetiikka, öljydispersiokylvyt, verenpaineenmittaus, ensiavun ja perushoidon välineistön ylläpito Kainuun Pelastuslaitoksen alueella on tänä kesänä ollut paljon metsäpaloja. Ristijärvellä paloi metsää Lentiirantien ja Kostamusradan välisellä alueella noin hehtaari heinäkuussa. Ristijärven yksiköt ovat olleet sammutustöissä naapurikunnissa sekä kauempana aina Vaalaa ja Suomussalmea myöten. Kaikki palot on kuitenkin sammutettu ja nyt on onneksi saatu myös vesisateita, joten pahin syttymisvaara lienee tältä kesältä ohi. Palotarkastuksia on tehty Uvalla ja ne jatkuvat vielä vuoden loppuun Kainuun Pelastuslaitos SOSIAALIASIAMIES ALOITTAA SÄÄNNÖLLISET KUNTAKÄYNNIT RISTIJÄRVELLÄ Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaaliasiamies Tuula Kela tavattavissa Ristijärvellä sosiaalitoimiston tiloissa joka kuukauden toinen torstai klo 9 12 (vuosi 2006: to , to (kolmas to) ja to ) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ohjaa sosiaaliasiamiehen toimintaa. Sosiaaliasiamiehen toimenkuvaan kuuluu toimia sosiaalihuollon asiakkaiden ja heidän oikeuksien ja etujen puolustajana. Hän auttaa ja neuvoo sosiaalihuollon asiakkaita palveluita ja etuuksia koskevissa kysymyksissä. Sosiaaliasiamies neuvoo mm. toimeentulotukeen, vammaispalveluun, vanhustenhuoltoon, omaishoidontukeen, lastensuojeluun ja päivähoitoon liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiamieheltä voi kysyä neuvoa esimerkiksi sosiaalipalveluita koskevaan päätökseen kohdistuvan valituksen tekemiseen, mikäli asiakas kokee, että päätös ei ole lain hengen mukainen tai sosiaalipalveluita koskevan muistutuksen/kantelun tekemiseen, mikäli asiakas kokee saaneensa huonoa kohtelua tai palvelua. Sosiaaliasiamies voi toimia myös asiakkaan apuna neuvotteluissa ja sovitteluissa. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava asiamies ei tee päätöksiä, eikä myönnä etuuksia. Hän on puolueeton henkilö. Palvelut ovat maksuttomia ja keskustelut käydään luottamuksellisesti. Asiamies on yhteydessä viranomaisiin vain asiakkaan luvalla. sosiaaliasiamies Tuula Kela puh , käyntiosoite: Kalliokatu 7, Kajaani hyvinvointi asiamiespalvelut sosiaaliasiamies saakka. Myös kerran vuodessa tarkastettavia kohteita on vielä tarkastamatta. Isot maatalouden tuotantotilat tarkastetaan vuosittain ja pienemmät tilat tarkastetaan 5 vuoden välein. Näitä 5-vuotistarkastuksia tehdään loppuvuoden aikana myös muualla kuin Uvalla. Sisäasiainministeriö on asettanut tavoitteeksi, että jokaisessa asuinrakennuksessa olisi palovaroittimen lisäksi myös ainakin yksi alkusammutusväline. Sammutusväline voi olla sammutuspeite tai jauhesammutin (mieluummin molemmat ). Sammutuspeite soveltuu hyvin pienten palonalkujen sammuttamiseen sisätiloissa. Jauhesammuttimella voidaan sammuttaa turvallisesti hieman suurempaakin paloa sekä sähkölaite- ja ajoneuvopaloja. Maatiloilla pitää olla vähintään 6 kg:n jauhesammutin. Mikäli maatilan tuotantorakennus on etäämpänä asuinrakennuksesta, tulisi siellä olla myös oma jauhesammutin ja lisäksi nykyisen ohjeen mukaan myös vesiletku valmiina siten, että tarvittaessa saadaan vesisuihku tuotantotilan jokaiseen kolkkaan. Näin syksyn pimetessä tulee myöskin huomioida sähkökatkoksen mahdollisuus. Navetan pimeneminen voi aiheuttaa turvallisuusriskin. Tästä syystä tulisi varata taskulamppu saataville ja ulos johtavien ovien yläpuolelle tulisi laittaa jälkivalaisevalla kilvellä opastusmerkit. MUISTA KUNNOSSAPITO: Sekä palovaroitin että jauhesammutin vaativat aika ajoin huoltoa. Palovaroitin tulee testata muutaman kerran vuodessa ja jauhesammuttimen tarkastus tulee suorittaa kahden vuoden välein. Pertti Mikkonen Palotarkastaja Erotinasemilla sähkökatkot rajataan koskemaan pienempää verkonosaa ja sitä kautta pienempää asiakasmäärää. Kainuun Energian verkossa on noin 140 erotinasemaa ja niissä lähes 350 kauko-ohjattavaa erotinta. Vuodesta 2001 eronasemien määrä on kaksinkertaistunut. Lisää erottimia kaukoohjaukseen Ristijärvellä Kainuun Energia lisää ohjausmahdollisuuksia kahdella erotinasemalla Ristijärvellä. Erotinasemilla sähkökatkot rajataan koskemaan pienempää verkonosaa ja sitä kautta pienempää asiakasmäärää. Koirasalmen erotinasemaan lisätään ohjain, joka nopeuttaa Ristijärven taajaman syöttöjärjestelyitä ja Putkosjärvellä Härmänkylän haara erotetaan kauko-ohjattavaksi. Investointi lyhentää häiriötilanteissa sähkötöntä aikaa vikaantumattomilla johtoosuuksilla, jotka voidaan rajata vian ulkopuolelle suoraan valvomosta. Erotinasemiin investoidaan myös muualla Kainuun Energian verkkoalueella. Uusi erotinasema tulee Suomussalmen Leväkoskelle ja toinen Kestilän Nuutilaan. Ohjausautomaatio uudistetaan Suomussalmen Hossassa ja Perangassa, Hyrynsalmen Kytömäessä ja Kuhmon Arolassa. Lisäksi Manamansalon Martinlahden erotinasema siirretään kauko-ohjauksen piiriin. Ohjausmahdollisuuksia lisätään Ristijärven lisäksi Sotkamon Juurikkalahdessa, Laitalassa, Lontassa ja Ärväänkylässä. Investointikohteiksi on valittu alueita, joilla vikoja on ollut keskimääräistä enemmän esimerkiksi talvisin tykkylumen aikaan. Erotinasemien automaatiolaitteet toimittaa Netcontrol Oy ja urakoitsijana toimii Eltel Networks Pohjoinen Oy. Kaikkiaan investoinnin suuruus laite- ja asennuskustannuksineen on noin euroa. Rakentamis- ja asentamistöiden on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Erotinasemien lisääminen, uudistaminen ja täydentäminen ovat osa monivuotista sähkönlaadun parantamisohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää sähkökatkoja ja niistä asiakkaille aiheutuvaa haittaa. Kaikkiaan Kainuun Energialla on investoinnin jälkeen noin 140 erotinasemaa. Vuodesta 2001 niiden määrä on kaksinkertaistunut. Lisätietoja antaa verkostopäällikkö Jouni Huusko, puhelin SYDÄNPIIRI +ITE -ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran torstaina Ristijärven yhteispalvelupisteen liiketilassa. Piiri kokoontuu jatkossa kuukausittain joka kolmas torstai. Seuraava kokoontuminen klo Yhteispalvelupisteen liiketilassa. Tervetuloa mukaan kaikki kiinnostuneet! Yhteystiedot : Leena p Hanna p

13 Ristijärvi tiedottaa 13 PALTAMON KANSALAISOPISTO Vaarankyläntie 7, PALTAMO Ilmoittautumiset puh , Oletko kiinnostunut juuristasi? SUKUTUTKIMUS kerran kuussa lauantaisin. Ensimmäinen kokoontuminen klo 9 14 Keskuskoulun atk-luokassa, Eila Tuupanen. VÄRIÄ JA KUVIOITA KANKAALLE perjantaisin klo Keskuskoululla, Anu Leinosen ohjaamana valmistetaan erilaisin painantaja värjäysmenetelmin vaatetus- ja sisustuskankaita. TIFFANY/LASINSULATUSKURSSI suunnittelu ma klo , kurssi la su ja klo Keskuskoulu, Terttu Ketomäki. Sulatustöistä polttomaksu. LUENTOJA RISTIJÄRVELLÄ Osteoporoosi klo 18 Keskuskoulu, Aaro Tolonen. Voiman ja tasapainon merkitys ikääntyville -luento klo 14 Keskuskoulu, Liisa Pikkarainen. Luennoille vapaa pääsy! Tervetuloa. POSLIINIMAALAUS ILTAPÄIVÄ lukuvuosi alkaa viikonloppukurssilla klo jatkuen torstaisin klo yhteispalvelupisteen kerhotilat, Anja Juntunen. POSLIINIMAALAUS ILTA lukuvuosi alkaa viikonloppukurssilla klo jatkuen keskiviikkoisin klo yhteispalvelupisteen kerhotilat, Anja Juntunen. PAJUNPUNONTAKURSSI la su ja klo Käsityökeskus Uutela, Anu Leinonen. SIRKUSKOULU la su klo Keskuskoulu Matti Harju. KAINUUN MURTEELLA ESITETTÄVÄ JOULUNÄYTELMÄ ma alkaen klo seurakuntatalolla, Kimmo Koskela (joka 2. vko Hiisijärvellä) Kontiomäessä Monitoimitalolla LAMPUNVARJOSTINKURSSI la su ja klo Marjatta Kärkkäinen. On poeka syntyny, hyvänen aeka! Joulunäytelmä Ristijärven murteella Iltojen pimetessä aletaan taas valmistaa keskiaikaista laulunäytelmää Kristuksen syntymä. Paikallisella murteella tulkittu näytelmä esitettiin ensi kertaa Ristijärvellä viime vuonna. Tänä talvena mukaan otetaan myös iloinen paimenten joukko ja esitetään lisäksi näytelmän toinen osa, Paimennäytelmä. Viitisensataa vuotta vanhassa näytelmässä yhdistyvät hartaus ja huumori. Ehkä siksi se Ristijärvelläkin sai sydämet lämpenemään ja salin täyteen katsojia. Osa halukkaista katsojista olisi kuitenkin päässyt paikalle vasta joulun jälkeen. Heidän toivomuksestaan näytelmä on tällä kertaa tarkoitus esittää sekä ennen joulua kirkonkylässä ja Hiisijärvellä että joulun jälkeen Saukkovaaralla. Esitysajoista ja -paikoista tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Nyt etsitään joulunäytelmän tekijöitä! Jonkinmoinen laulutaito on eduksi, lauletaanhan näytelmässä paljon. Mukaan mahtuu toistakymmentä henkilöä, miehiä ja naisia. Oberuferilainen joulunäytelmä toteutetaan osana Paltamon kansalaisopiston toimintaa. Ensimmäinen kokoontumiskerta on maanantaina 30. lokakuuta klo 17.30, seurakuntakodilla. Näytelmän vetovastuu on puhe- ja draamataiteen opettaja Kimmo Koskelalla. Matti Kukkonen hauki Lahnasesta Paino kg Pituus 113 cm Jukola kansainvälistyy Jukolan taide- ja hoitoyhteisössä Hiisijärvellä eletään uutta vaihetta. Kulunut kesä on tuonut uutta eurooppalaista väriä yhteisön toimintaan. Kesäkuussa kasvimaalla ja talossa hääri Katharina Schmidt, kokenut saksalainen erityiskasvattaja. Heinäkuussa Impivaarassa (entisen koulun tiloissa) asusti sveitsiläinen perhe: Peter, kuvanveistäjä ja taideterapeutti, Beatrice, muusikko sekä Ann- Kathrin Scholtes, Kainuun rauhasta nauttinut yksivuotias ihmettelijä. Perhe toi monipuolisen lisän arkiseen työhön kehitysvammaisten asukkaittemme kanssa uusia loma-asukkaita olikin tavallista enemmän. Elokuu puhalsi Hiisijärvelle lisää sveitsiläistä vuoristoilmaa, kun kuvanveistäjä-terapeutti Oliva Stutz liittyi kolmeksi viikoksi Jukola-yhteisön toimintaan johdattaen sekä asukkaita että henkilökuntaa maalauksen, piirtämisen ja veistotaiteen hoitaviin laatuihin. Sama juna, joka toi Kainuuseen Olivan, toi myös Ellin Saksasta. Elli eli Elisa-Sophie Gantter on nuori harjoittelija, joka suorittaa vapaaehtoista sosiaalista vuottaan Jukolassa. Toinenkin saksalaisnuori on puoleksi vuodeksi tulossa kokemaan Kainuun eksotiikkaa ja paukkuvia pakkasia. Ja jos suunnitelmat toteutuvat, ilmestyy Hiisijärven maisemiin vielä ranskalainen, jo pitkään Suomessa asunut herra, jolla on jo vuosikymmenten kokemus työstä kehitysvammaisten kanssa. Tämä on uutta hiisijärveläisille, mutta tuttua Jukolan väelle. Yhteyksiä kansainväliseen toimintaan on ollut alusta asti. Osa henkilökunnan työkokemuksesta ja koulutuksestakin on saatu ulkomailta. Ja olivatpa Markku ja Seppo, Jukolayhteisön pysyvät asukkaat (allekirjoittaneen kanssa), kesällä toteuttamassa suurta pohjoisen Euroopan kesäfestivaalia Latvian Valmierassa! Mukana oli aikuisia kehitysvammaisia auttajineen yhteensä 150 henkilöä kuudesta eri maasta. Jukolan väki sekä esiintyi että esitteli yhteisön toimintaa valokuvin ja taidepostikortteja myyden. Kansainvälinen toiminta rikastuttaa ja avartaa kainuulaista työtämme. Se avaa uusia näkökulmia pienen kylän ja pienen kunnan elämään. Kimmo Koskela Saajan tilinumero Kainuun OP TILISIIRTO Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys ry:n jäsenmaksu vuodelle 2006 Kukkosen Matti sai tämän hauenkörrin verkolla Lahnasesta. Kylältä kerrotaan silmien väliltään suuremmistakin vonkaleista Saaja Maksaja Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys ry Jäsenmaksu 5 e Putkolanniementie 2 B Ristijärvi Perhe/Kannatusmaksu 10 e Tervetuloa kyläyhdistyksen jäseneksi! Euro

14 14 Ristijärvi tiedottaa Kainuun pienimmässä kunnassa Ristijärvellä on järjestetty jo neljänä kesänä valtakunnalliset veisuuvestivaalit. Veisuutapahtuma kokoaa väkeä koko Kainuun alueelta, ja monet sieltä lähtöisin olevat, muualla asuvat, palaavat näiden vestivaalien aikaan kotiseudulleen nauttimaan korkeatasoisesta laulu-/urkumusiikista. Konserttitiloina toimivat juuri 200 vuotta täyttänyt vanha kirkko ja Monitoimikeskus Virtaala. Nykyään myös seniorikylänä tunnettu Ristijärvi on rakennuttanut hyvin toimivan salin, Virtaalan, kylän uuteen monitoimikeskukseen. Ristijärven kirkko on kaunis ristivartinen puukirkko, joka on rakennettu italialaisen hautakappelin mallin mukaisesti. Se on myös vanhin Kainuun alueella säännöllisesti käytössä oleva kirkko. Joka vuosi vestivaalien esiintyjinä on ollut kansallisesti tunnettuja vierailijoita. Tänä vuonna vestivaalien pääesiintyjinä olivat laulutrubaduuri Mikko Alatalo, iskelmälaulajana tunnettu Pasi Kaunisto ja oopperalaulaja Esa Ruuttunen. Sakari Kukko Kajaanista oli tämän vuoden vestivaalien taiteellinen johtaja. Joka konsertin yhteydessä oli myös yleisöllä mahdollisuus veisata yhdessä esiintyjän johdolla. Heinäkuun lopulla kolmipäiväisissä vestivaaleissa kävi n musiikinystävää laulamassa ja kuuntelemassa. Hengelliset ja maalliset laulut Avajaispäivän tapahtumassa Mikko Alatalo veti Virtaalan salin täyteen yhteislaulutilaisuuteen. Tun- Nuoren Teatterin koulutustapahtuma järjestettiin kymmenennen kerran. Juhlavuoden 2006 teemana oli uusi teatteri ja esittävä taide. Koulutustapahtuman aikana lähestyimme eri esittävien taiteiden muotojen kautta esiintymisen alkutilaa tarkoituksena toteuttaa esitystilanne mahdollisimman puhtaana ja esiintyjien kannalta vapaana ja avoimena. Koulutustapahtuman aikana tutkimme, mistä esitys syntyy sekä mikä on esiintyjän ja katsojan suhde. Koulutustapahtuman aikana kokeilimme performanssitaidetta, pohdimme näyttämön merkitystä sisä- ja ulkotiloissa ja käsittelimme uusia dramaturgioita. Kaiken tämän ohessa teimme näyttelijäntyön perusharjoitteita. Ohjaajia vuonna 2006 olivat teatteriohjaajat Atro Kahiluoto, Aune Kallinen, Eino Saari, tanssija-koreografi Mikko Orpana ja näyttelijä Heikki Törmi. Koulutustapahtuma huipentui yleisötilaisuuteen lauantaina Silloin leirin aikana valmistunut yhteisesitys sai ensi-iltansa. Ristijärven kulttuuritapahtuman Nuori Teatteri järjesti koulutustapahtuman yhteydessä IRTI Uuden Esittävän Taiteen Festivaalin, jonka pääesiintyjiä olivat performanssitaiteilija Roi Vaara, tanssija Reijo Kela sekä äänitaiteilija Juha Valkeapää. Heidän lisäkseen esiintyjinä olivat performanssitaiteilija Mimosa Pale, muusikko Yrjänä Sauros ja La Sega del Canto -yhtye sekä Nuoren Teatterin konkarit rumpali Ilkka Tolonen ja sirkustaiteilija Uoti Huotari. Veisuuvestivaaleilla veisattiin sydämen kyllyydestä Pasi Kaunisto ja Nuas-Piirpauke sai väen liikkeelle 4. Veisuissa. nelma upouudessa salissa oli vapautunutta ja mukavaa. Vanhempienkin ihmisten kasvoilla oli iloa ja tyytyväisyyttä, ja laulu raikui Tammerkosken tyyliin. Lähes sama väki oli paria tuntia aikaisemmin kokoontunut laulamaan Siionin virsiä seurakunnan papin johdolla ja harmoonin säestyksellä kodikkaaseen kirkkoon. Siionin virsien uuden lisävihkon virsiä oli opeteltu Ylivieskan körttijuhlilla heinäkuun alkupuolella, ja varmaan osaksi siksi vaikeammatkin virret kaikuivat raikkaasti. Lauantai-iltana ehtookellojen aikaan saimme nauttia erityisen täyteläisestä ja monipuolisesta Nuas Piirpaukkeen soitosta kirkossa. Lahjakas, hienoista sovituksista ja Festivaali käynnisti koulutustapahtuman ja antoi esimerkkejä siitä, mitä kaikkea esittävä taide voi olla. Festivaali sijoittui koulutustapahtuman ensimmäiseen viikonloppuun. Juha Valkeapää muuttui pylväspyhimykseksi viikonlopun ajaksi neljä metriä korkeaan torniin Ristijärven keskustaan ja luki neljä kertaa vuorokaudessa (klo 6, 12, 18 ja 24) ihmisten terveisiä päättäjille, mitkä hän oli kerännyt sähköpostitse ympäri maailmaa Kanadaa ja Islantia myöten. Lisäksi tornin juuressa oli postilaatikko kirjepostia varten. Roi Vaara on palkittu performanssi-taiteilija, joka esitti IRTIfestivaalilla teoksen Spiraali ja luennoi omasta työstään. Reijo Kela esitti teostaan Makkoamalla rahhoa! ja Mimosa Pale teki festivaalilla uuden kolmiosaisen teoksensa Enten, Tenten, Teelikamenten. IRTI-festivaalin iltamissa esiintyi mainio La Sega Del Canto-yhtye (Markus Pulkkinen ja Jouni Salo). soitosta valtakunnallisesti tunnettu johtaja Sakari Kukko juonsi vuoropuheluna solistin kanssa tilaisuuden. Solistina oli Pasi Kaunisto. Konsertti koostui hengellisistä lauluista ja virsistä. Juontaja kertoi ko. musiikkiryhmän olevan tekemässä myöhemmin syksyllä konserttikiertueen solistin nykyiselle kotiseudulle Etelä-Ranskaan. Siellä he esiintyvät Santiago de Compostelan pyhiinvaellustien varrella olevissa pienissä kaupungeissa. Helmenä tässä konsertissa oli urkuparvelta ilman vahvistimia herkästi laulettu vanha Taalainmaan virsi. Tätä virttä edelsi ehtookellojen soiton kuuntelu ja kellotornista trumpetilla ja tuuballa soitettu iltavirsi Oi Herra luoksein jää. Soittajana toimivat Esa ja Late Ronimus. Esa Ronimus on myös yksi vestivaalien taiteellisista vastuunkantajista. Loppuhuipennus Veisuuvestivaalit on aina päätöspäivänä huipentunut valtakunnan huipputason esiintyjien konserttiin. Esa Ruuttunen, pappi ja oopperalaulaja, yhdessä kajaanilaisen diplomiurkuri Erkki Tynin kanssa konsertoi sekä kirkossa että seurakuntatalossa. Nivalalaissyntyinen Ruuttusen Esa lauloi virsiä vanhasta virsikirjasta ilman urkusäestystä, Siionin virsiä ja erilaisia tunnettuja virsisovituksia. Lisäksi kuulimme Oskar Merikannon säveltämän urkusoolon Laulun ja muun ääntelyn lisäksi he soittivat sahaa ja poljettavaa urkuharmonia. Iltamissa esiintyi myös taiteilija Yrjänä Sauros. Ja sokerina pohjalla viikonlopun kyläbändinä toimi kaksikko Ilkka Tolonen ja Uoti Huotari. Näille kahdelle Nuoren Teatterin konkarille mikään inhimillinen ei ollut vierasta. Festivaaliin liittyi myös kolme luentoa. Professori Kari Uusikylä luennoi luovuudesta, teatteriohjaaja Eero-Tapio Vuori teatterin uusista muodoista ja kirkkoherra Pentti Tynin soittamana. Konsertin loppuosaksi kokoonnuttiin seurakuntatalon saliin, jossa solisti lauloi Jaakko Löytyn musiikkia: hengellisiä lauluja ja Siionin virsikirjaan otettuja virsiä. Tässä osiossa huipputason urkutaiteilija Tynin herkkä kosketus ja tulkinta flyygelillä pääsi esiin. Yhteistyö pohjoispohjalaisen Ruuttusen ja peräpohjalaisen Tynin välillä oli taiteellista huipputasoa. Erityisen mieleenpainuvana konsertista jäi laulajan äänelle sopivat sekä voimakkaat Ukko Paavon virsi ja Jumala ompi linnamme että toisaalta herkät, hänen kertomansa mukaan jo kehdossa kuulleet Siionin virret. Päätöskonsertti veti salit niin täyteen, ettei seurakuntatalosta meinannut löytyä kaikille istumapaikkaa. Kotimaa-lehdessä vestivaaleilta olleessa raportissa sinne kaukaa tulleet, Helsingissä toimivat senegalilaissyntyisten soittajien ryhmäläiset arvioivat ristijärveläisen mentaliteetin olevan yhteisöllisempää, kuin pääkaupunkiseudulla asuvien toiminta. Sen lisäksi he huomasivat ihmisten siellä olleen iloisia. Tällainen vuodesta toiseen järjestettävä huipputason musiikkiviikonloppu on osoitus vahvasta yhdessä yrittämisen hengestä. Monet vastuunkantajat olivat vapaaehtoistyössä. Vahvana veisuupitäjänä tunnettu Ristijärvi on löytänyt omanlaisensa musiikkitapahtuman, josta se saa olla ylpeä. Kirsti Suutari, kesäristijärveläinen ja pitkäaikainen laulun harrastaja NUOREN TEATTERIN koulutustapahtuma ja IRTI-festivaali kesällä 2006 Hakkarainen pylväspyhimyksistä. Sekä koulutustapahtuma että IRTI-festivaali onnistuivat erinomaisesti. Nuoret olivat koulutustapahtumaan erittäin tyytyväisiä. Jatkossa tulemme panostamaan markkinointiin ja nimenomaan ristijärveläisten osallistumiseen Nuoren Teatterin tapahtumissa. Kansalaisopistossa alkoi ma klo 14 Nuori Teatteri junior - teatterikerho 3 6-luokkalaisille. Kerhoa vetää Matti Tampio ja ensimmäinen kokoontuminen oli Keskuskoulun juhlasalissa. Yläaste- ja lukioikäisille on myös tarjolla talviteatteria. Heikki Törmin suunnitelmissa on tehdä yhteisöteatteriesitys, johon myös vanhemmilla ristijärveläisillä on mahdollisuus osallistua. Ensimmäinen tapaaminen oli sunnuntaina klo 10 Keskuskoululla. Tiedustelut /Heikki Törmi. Ristijärven kulttuuritapahtuma ry KIITTÄÄ kaikkia talkootyöhön osallistuneita

15 Ristijärvi tiedottaa 15 HUNAJAA SENIORIASUMISEEN Viikonloppu täynnä tapahtumia koko perheelle Päivien ohjelmakokonaisuudesta mainittakoon senioriasumisen asiantuntijaseminaari Virtaalassa alkaen kello 9:00 senioriasumisen sekä maaseutupalveluiden näyttelykokonaisuus keskuskoululla sekä pienimuotoinen maatalousnäyttely koulun kentällä kello 10:00 18:00. Älä unohda myöskään Willa Wanhan sekä Senioriasuntojen avoimia ovia, Katvelan tarjontaa ja Onnellisten polkua Willan ja Katvelan välisellä metsäalueella. Maija Mehiläisellä saattaa olla Sinulle pieni yllätys! Hei Sinä ristijärveläinen leipoja, kutoja, säilöjä, ylipäätään käden taitaja muodossa tai toisessa! Tule myymään keskuskoululle tuotteitasi paikalta poisvietäväksi. Saat maksuttoman myyntipaikan sieltä, missä mahdolliset ostajatkin liikkuvat. Myyntipöytävaraukset puh Keskuskoulun tarjonta: 1) Senioriasumisen teema Aktiiviset Seniorit ry / Loppukiri Helsinki Yh-Rakennuttajien seniorikohteet Tampere Caritas-koti Oulu Luopioisten mummonmökki-projekti Rokuan Kuntokeskus, Kempeleen senioriasuntoprojekti Kalevalan kuntoutuskoti, Kuhmo Suomussalmen vuokratalot Kajaanin Palvelutalosäätiö Ristijärven Senioriasunnot 2) Muut toimijat Eurooppa-tiedotus RisTeily Oy, virtuaalinen potilaspalvelu Keikkatyö OK, mökkitalkkari yms. Wimax-laajakaista, koulutusluokka yhteisöstudio, Teemu Ojalehto Ristijärven kunnan tulevaisuusprojektit: Agora, kylänraitti Senioriakatemia, Seniorpolis koululuokat yksityiset käden taitajat hoivayritykset seniorituotteiden valmistajat Ristijärven kyläyhdistys, messuravintola/-kahvio Soneco, turvapuhelin Bee Borealis, mehiläishoito RISTIJÄRVEN YHTEISPALVELU- PISTE Aholantie 25, Ristijärvi Puh , fax yhteispalvelu@ristijarvi.fi Avoinna ma pe Palvelemme ma pe 8-21, la 8-18 Virtaalaan pääsee lätkillä sisään aukioloaikojen ulkopuolella Virtaala astuu uuteen aikaan ulko-ovista kulkemisen suhteen. Talossa supistuu aika, jolloin henkilökuntaa on paikalla. Kulku ovista onnistuu sähköisellä lätkällä, joka on kunkin asiakkaan henkilökohtainen. Myös vanhat, jo annetut, lätkät täytyy aktivoida Virtaalassa uudelleen, ne eivät muutoin ole voimassa lähtien. Lätkiä saa Virtaalan kahviosta. Samalla asiakas hyväksyy ja allekirjoittaa avainkortin käyttöehdot sekä maksaa 20 e panttimaksun, jonka asiakas saa takaisin luovuttaessaan joskus kortin takaisin. Monitoimikeskus Virtaala, puh Avoinna ma pe , muulloin sisälle pääsee lätkillä. Kysyppäs myös vapaita liikuntavuoroja, esim. tiistain sähly ym. KUNNAN LOMAKE- JA NEUVONTAPALVELU ASIAKASNETTI, NUORISONETTI KELA-lomakkeet ja lomakkeiden palautus POLIISI-lupapalvelut TIEHALLINNON INFO-PISTE KOPIOINTI- JA FAX-PALVELU MATKAILUINFO Lisäksi yhteispalvelupisteessä: KOKOUSTILOJA VAPAA-AIKA -TOIMISTO NUORISO- JA SENIORITILAT 4H-TOIMISTO KAHVIPISTE KUNNAN PUHELINVAIHDE TERVETULOA! Tervetuloa Virtaalaan to klo kaikki vanhat ja uudet kaikenikäiset ristijärveläiset kahvikupposen kera keskustelemaan liikuntamahdollisuuksista ja -toiveista. Mukana mm. Pyryn johtokunta. Tutustu Kainuun kylien uuteen kyläportaaliin

16 16 Ristijärvi tiedottaa Yleisöennätys Karppalassa Karppalan perinteinen myllytapahtuma järjestettiin heinäkuun toisena sunnuntaina. Sievänä poutapäivänä ihmeteltävää oli aiempien vuosien malliin, koneita ja muuta näkemistä oli joka lähtöön. Myllynkiviäkin tietysti pyöräytettiin, onhan kyseessä myllytapahtuma, vaikka vedenpaljous ei Torvenkoskessa päätä huimannut. Ja olihan paikalla väkeäkin, laskutaito oli koetuksella laskiessa läsnäolijoita. Viimevuotinen kävijäennätys lyötiin ainakin kolmanneksella, sillä vieraita oli pitkälti kuudetta sataa, sikäli kuin kaikki saatiin lasketuksi, mutta tuskin ketään kahteen kertaan. Tämän vuoden pääaihe oli metsätalouden puolella: konekentällä pöllinparkkuumenetelmiä esiteltiin sekä traktorisovitteisia että käsipelillä. Halukkaat saivat myös vapaasti kokeilla, että kenellä ne on parkkaajan kourat. Nähtävänä oli toistakymmentä vanhaa traktoria ja muutakin vähintään kaksi kertaa rippikouluikään kerinnyttä konetta ja esinettä. Alhaalla myllykentällä nautittiin musiikkiesityksistä ja Myllypoarin antimista sekä turistiin ihan muuten vain. Myllypoariin oli paikoin jonoa jopa niin, ettei jonon häntiä tavoittanut kuin kiikarilla. Tapahtuman järjestäjä Uvan kyläyhdistys kiittää talkoolaisia sekä ennenkaikkea yleisöä ja kutsuu vieraaksi jälleen ensi kesänä. Silloin uudet kujeet tulethan Sinäkin. Ristijärvi Tiedottaa 2/2006 Julkaisija: Ristijärven kunta Aholantie Ristijärvi Puh Vastaava toimittaja: Reijo Fredriksson Puh GSM Sivunvalmistus: Paltamon Kirjapaino Ky 2006 Painopaikka: Kainuun Sanomat 2006