Ote: Maakuntahallitus Lausuntopyyntö maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi

Transkriptio

1 Ote: Maakuntahallitus Lausuntopyyntö maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi Läsnäolijat Lausuntopyyntö maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi Liite 51 - Satakuntaliiton lausunto luonnokseen maakuntien rahoitusta koskevan lakiesityksen... 3 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus... 6

2 Sivu 1 Kokoustiedot Aika klo Paikka Satakuntaliiton virasto, Pohjoisranta 11 D, Pori Osallistujat Päätöksentekijät (*) Kallio Reijo, puh.joht. (*) Riuttamäki Simo, varapj., poissa (*) Ervelä Mari (*) Huhtanen Riikka (*) Kaunistola Mari (*) Kähkönen Kari (*) Lehmussalmi Riina (*) Mansikkamäki Kati (*) Marttinen Matias (*) Myllykoski Jari (-) Männistö Irma (*) Simula Antti, poistui klo (*) Vaitiniemi Ari Henkilökohtainen varajäsen ( ) Koivukorpi Pirjo ( ) Tuulensuu Paavo ( ) Rosenberg Irmeli ( ) Aaltonen Heikki ( ) Kontio Outi ( ) Paavilainen Mauri ( ) Huhtasaari Laura ( ) Koivisto Jari ( ) Perttu Jouko ( ) Välkkynen Jari-Matti (-) Rauta Markku ( ) Reko Sirkku ( ) Heino Mirva Maakuntavaltuuston puheenjohtajat Muut osallistujat (*) Huhtanen Tapio, pj. (*) Furuholm Tapio, I vpj. (*) Holmlund Anne, II vpj., saapui klo (*) Kivenmaa Harri, III vpj. (*) Aro-Heinilä Asko, vs. maakuntajohtaja, esittelijä, poissa ja (*) Vesiluoma Timo, aluekehitysjohtaja (-) Liuska-Kankaanpää Päivi, alueiden käytön johtaja (*) Mäkilä Jukka, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Reijo Kallio Jukka Mäkilä Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat :t Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Porissa Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Riina Lehmussalmi Kari Kähkönen Paikka ja aika Satakuntaliiton virastolla klo Hallintojohtaja Jukka Mäkilä

3 PÖYTÄKIRJANOTE Sivu 2 Maakuntahallitus MH 3/ LAUSUNTOPYYNTÖ MAAKUNTIEN RAHOITUSTA KOSKEVAN LAKILUONNOKSEN TÄYDENTÄMISEKSI SL/99/ /2016 Valtiovarainministeriö pyytää maakuntavalmisteluun osallistuvilta tahoilta lausuntoa maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämisestä mennessä. Luonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi maakuntien rahoituksesta annettua lakiehdotusta siten, että maakuntien rahoitusjärjestelmää voitaisiin käsitellä kokonaisuutena kaikkien maakunnan vastuulle siirtyvien tehtävien rahoituksen osalta. Eduskuntakäsittelyssä oleva maakuntien rahoitusta koskeva lakiehdotus sisältää tässä vaiheessa vain sosiaali-ja terveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevan sääntelyn. Asiaa on valmistellut maakunnallisesti asetettu työryhmä, johon ovat kuuluneet Porin kaupungin talousarviopäällikkö Tuomas Hatanpää (pj), satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman, satasoten lakimies Päivi Vuorinen, Satakunnan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Tero Mäkiranta, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa, JHL:n edustaja Outi Kortelainen sekä Satakuntaliiton hallintojohtaja Jukka Mäkilä. Työryhmän tekemää lausuntopohjaa on käytetty soveltuvin osin esityslistan liitteenä olevan Satakuntaliiton lausunnon pohjana. Valmistelija: Täytäntöönpano: Jukka Mäkilä Valtiovarainministeriö Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus antaa asiasta esityslistan liitteen mukaisen lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pori Otteen oikeaksi todistaa Pöytäkirjanpitäjä

4 Sivu 3 Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö , VM/504/ /2017 Satakuntaliiton lausunto luonnokseen maakuntien rahoitusta koskevan lakiesityksen (HE 15/2017) täydentämiseksi Siirtyminen yleiskatteiseen rahoitukseen maakunnan muissa tehtävissä Keskeisin osa esitysluonnosta on siirtyminen maakunnan muissa tehtävissä nykyisestä talousarvioperusteisesta rahoituksesta laskennalliseen yleiskatteiseen rahoitukseen. Maakunnan yleiskatteellinen rahoitus on määräytymisperusteistaan riippumatta kokonaisuudessaan maakunnan käytettävissä kaikkien sen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Yleiskatteellinen rahoitus on perusteltua. On kuitenkin huomioitava, että jos tehtävien ja rahoituksen tasapaino (rahoitusperiaate) ei toteudu ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillinnässä ei pystytä toteuttamaan rahoituslakiin sisällytettyä tavoitetta, maakunnan muiden tehtävien rahoitusta voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoittamiseen. Riski rahoitusperiaatteen epäonnistumiselle on erityisesti niissä maakunnissa, joissa valtion kokonaisrahoitus pienenee nykytasosta. Laskennalliseen yleiskatteiseen rahoitusjärjestelmään siirtyminen edellyttäisi mahdollisuuksia rakenteellisiin ratkaisuihin. Osa maakunnille siirtyvistä muista tehtävistä on luonteeltaan viranomaistoimintaa, jolloin mahdollisuudet rahoituksen uudelleen kohdentamiseen ovat rajalliset eli tosiasiallisia mahdollisuuksia rakenteellisiin ratkaisuihin ei ole. Maakunnan muiden tehtävien rahoituksen taso siirtymähetkellä vuonna 2019 Täydennysluonnoksen 30 :ssä esitetty menettelytapa tarkoittaa, että maakunnan muiden tehtävien rahoituksen taso ei uudistuksen voimaantulovaiheessa perustu lainsäädäntöön, vaan siitä päätetään osana valtion vuoden 2019 talousarviovalmistelua. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että lopulliset päätökset rahoituksen tasosta tehtäisiin vasta syksyllä 2018, eikä maakunnilla tätä ennen olisi mahdollisuutta ennakoida muiden tehtävien rahoituksen määrää. Ehdotuksen mukaan vuosien 2019 ja 2020 rahoituksesta päätettäessä perusteena käytetään osittain kuntien laatimien vuoden 2018 talousarvioiden tietoja. Menettelyyn sisältyy erittäin suuri riski. Talousarviotiedot erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla ovat osumatarkkuudeltaan huomattavasti heikompia verrattuna esim. muihin kunnan toimialoihin. Uudistuksesta johtuva maakunnan rahoituksen muutos ja siirtymäajan järjestely ja maakuntien valtionrahoituksen vuosittainen tarkistaminen On tärkeää, että maakunnan rahoituksen muutoksessa käytetään vähintään luonnoksessa esitettyä viiden vuoden portaittaista siirtymäaikaa. Valtionrahoituksen vuosittaisissa tarkastamisissa tulee huomioida todellinen kustannustason muutos, koska valtionrahoitus on maakuntien ainoa todellinen rahoituskanava.

5 Sivu 4 Maakuntien perustamisen kustannusten korvaaminen Painetta rahoituksen riittävyydelle aiheuttavat muutoskustannukset liittyen erityisesti tietojärjestelmiin, palkkaharmonisointiin, toiminnan organisoinnin suunnitteluun, kunnista siirtyvien sopimusten kartoittamiseen ja niiden siirtymisen valmisteluun, maakuntien yhtiöiden perustamiseen sekä valinnanvapausmallin valmisteluun. Esitysluonnoksen mukaan nämä muutoskustannukset jäävät valtaosaltaan maakuntien itse rahoitettavaksi. Mikäli uudistuksesta aiheutuvia muutoskustannuksia ei korvata maakunnille, uudistuksen onnistunut toteutt ttaminen vaarantuu ja maakunnat käynnistävät varsinaisen toimintansa nykyistä rahoitusta alemmalta tasol - ta. Muutoskustannukset tulee arvioida huolellisesti ja niihin tulee varata erikseen täysimääräinen rahoitus. On myös huomattava, että merkittävä osa muutoskustannuksista jää pysyviksi, kuten esimerkiksi palkkaharmonisoinnin kustannukset sekä uusien ICT järjestelmien käyttökustannukset. Ilman riittävää muutoskustannusten resursointia maakunnille aiheutuu haasteita lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Myös kunnille muutoksesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata täysimääräisesti. Maakunnan muiden tehtävien laskennallisten kustannusten määräytyminen Maakunnan muiden tehtävien laskennallisen kustannuksen taso vastaa siirtymävaiheessa ko. tehtävien rahoituksen tasoa vuonna 2019 koko maan tasolla. Maakunnan muiden tehtävien laskennallisen kustannuksen esitetään muodostuvan neljän tekijän perusteella asukasperusteinen rahoitus maakunnan muiden tehtävien asukastiheysrahoitus kasvupalvelurahoitus maatalousyritykset Rahoituksen määräytymisperusteiksi tulisi valita tekijöitä, jotka kuvaavat maakuntien palvelujen järjestämisen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat sekä palvelutarvetta että maakuntien olosuhteita ja ominaisuuksia kuvaavat tekijät. Koska maakuntia ei ole olemassa eikä täten maakuntien toiminnan kustannuksia ole tiedossa, ei tässä vaiheessa uudistusta rahoituksen määräytymisperusteita voida perustaa maakuntatason kustannuksia selittävään taloustieteelliseen tutkimukseen. Rahoituksen määräytymisperusteiden tulisi lähtökohtaisesti olla kannustavia. Maakuntien rahoituksen määräytymisperusteet tulee tarkistaa sen jälkeen, kun maakuntien toiminta on käynnistynyt ja käytössä on tutkimus- ja tilastotietoa maakuntatason kustannuksia selittävistä tekijöistä. Valtionavustuspykälien muutos takaisinperinnän osalta Esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia koskevalla pykälällä. Rahoitusta säätelevään lainsäädäntöön ja rahoituspäätöksiin sisältyy pääsääntöisesti ehto rahoituksen takaisinperinnästä, jos kyseisen toimitilan käyttttötarkoitus, omistus tai hallinta muuttuu. Esitysluonnoksen mukaan rahoitusta ei perittäisi avustuksen saa - jalta takaisin, vaikka uudistuksesta johtuen toimitilan käyttötarkoitus, omistus tai hallinta muuttuisi. Esitetty muutos valtionavustusten takaisinperintään on erittäin tärkeä ja keskeinen uudistuksen laajuus huomioon ottaen. On tärkeää huolehtia siitä, että uudistuksen toimeenpanon seurauksena kunnilta tai kuntayhtymiltä ei peritä takaisin sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia, vaikka avustusta saaneiden toimitilojen käyttötarkoitus, omistus tai hallinta muuttuisi.

6 Sivu 5 Maakunnan kasvupalvelutehtävät ja kannusteet työllisyyden hoitoon Kasvupalvelutehtävistä säädettäisiin maakuntalain 6 :n lisäksi myös kasvupalvelulaissa, joka on parhaillaan lausunnoilla. Laissa säädettäisiin muun muassa nykyisten TE-toimistojen palveluista niiden järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille. Vastaavasti työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla työttömyysturvatehtävien siirtäminen kaikille etuuden maksajille eli työttömyyskassoille ja kansaneläkelaitokselle. Maakuntien tuleviin tehtäviin liittyvä rinnakkainen meneillään oleva valmistelu tulee huomioida ja lait tulee sovittaa yhteen valmistelun edetessä. Harkinnanvarainen maakunnan rahoituksen korotus siirtymäajaksi Esitysluonnoksella ehdotetaan lisättäväksi maakunnan rahoituksen harkinnanvaraiseen korotukseen siirtymäajaksi erityinen erä, jolla voitaisiin tasoittaa siirtymäkaudella tapahtuvia merkittäviä rahoituksentason alenemia. Lain 8 :n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan avustus myönnettäisiin valtion varoista valtionavustuslain mukaisesti. Koska kyseessä on iso uudistus jonka kustannus- ja talousvaikutuksia on mahdoton täysin arvioida, on hyvä, että lainsäädäntö mahdollistaa yksittäisten poikkeustapausten huomioon ottamisen. Harkinnanvarainen korotus tulee esityksen mukaisesti rahoittaa valtion varoista, eikä korotusta saa rahoittaa kaikkien maakuntien rahoitusta vähentämällä. Maakuntien rahoituslaskelmien päivitys Maakuntauudistuksessa keskeistä on, että rahoituslaskelmat tehdään uudistuksen voimaantulohetken tiedoilla. Tämä koskee sekä kuntien ja maakuntien välistä siirtolaskelmaa, kuntien valtionosuuksia että maakuntien rahoitusta. Uudistuksen edetessä tulee varmistaa, että kaikki kuntien ja maakuntien väliset ja toisiinsa kytkeytyvät laskennat tarkistetaan vastaamaan sekä toisiaan että siirtymähetken tilannetta. Maakuntien rahoituslaissa tällaisia ovat erityisesti

7 Sivu 6 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 38-42, 45-49, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 43, 44, 50 HallintolainkäyttöL 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Liitetään pöytäkirjaan OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Satakuntaliitto, Maakuntahallitus, PL 260, PORI Pykälät 43, 44, 50 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

8 Sivu 7 Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Turun hallinto-oikeus PL 32, Turku Valitusaika 30 päivää Valitusaika ( ) päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Pykälät Valitusaika ( ) päivää ( ) ( ) Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä, päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valituskirjelmät voi toimittaa: myös nimi, osoite ja postiosoite: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valituskirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista lain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan