Väestörakenne. Joka viides 40 vuotias nainen on lapseton vuosikatsaus
|
|
- Anna-Leena Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Väestö 0 Väestörakenne 00 vuosikatsaus Joka viides 0vuotias nainen on lapseton Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asuvista 0-vuotiaista naisista prosenttia ei ole synnyttänyt lasta. Lapsettomien osuus on ollut hitaassa, mutta pysyvässä kasvussa. Vuonna 990 lapsettomien 0-vuotiaiden naisten osuus oli prosenttia. Synnyttäneiden osuus vuosina 99 syntyneistä naisista -, 0- ja -vuotiaana Lasten hankkimista on lykätty yhä myöhemmälle iälle. Vuonna 990 äitien osuus 0-vuotiasta naisista oli 6 prosenttia. Vuoden 00 lopussa äidiksi oli tullut vain noin joka toinen 0-vuotias nainen. Tällaisen kehityksen jatkuessa yhä suurempi osuus naisista uhkaa tulevaisuudessa jäädä kokonaan lapsettomaksi. Pohjanmaalla asuvista 0-vuotiaista naisista lapsettomia oli vuoden 00 lopussa prosenttia. Uudenmaan maakunnassa joka neljäs 0-vuotias nainen on lapseton. Helsingissä asuvista 0-vuotiaista naisista 6 prosenttia ei ole synnyttänyt lasta. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Kaikista 0-vuotiaista naisista siviilisäädyltään naimattomia oli 9 prosenttia, naimisissa olevia prosenttia ja eronneita prosenttia. Lapsettomista 0-vuotiaista naisista kaksi kolmesta oli naimattomia, joka neljäs oli naimisissa ja eronneita oli prosenttia. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia jo yli miljoona Väestötietojärjestelmässä on tieto siitä, mikäli henkilö on jonkin Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien henkilöiden määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 00. Lähes joka viides suomalainen ei näin ollen ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkein Uudellamaalla, alhaisin Etelä-Pohjanmaalla Vuoden 00 lopussa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 0 9 henkilöä. Miehistä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus oli selvästi suurempi, prosenttia, kuin naisten, 6 prosenttia. Myös alueelliset erot ovat varsin suuria. Uudenmaan maakunnassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli prosenttia väestöstä, Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli yhdeksän prosenttia. Vieraskielisistä vain joka viides on Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen Uudenmaan maakunnan -vuotiaista miehistä prosenttia ei ole minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Suomessa asuvista vieraskielistä henkilöistä prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Vieraskielisissä 9-vuotiaissa miehissä osuus on lähes 90 prosenttia. Vuoden 00 lopussa prosenttia väestöstä kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Ortodoksisen kirkkokunnan jäseniä oli prosentti ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia myös prosentti väestöstä. Vuonna 90 väestöstä 90 prosenttia kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
3 Sisällys Katsaus Suomen väestöön Suomessa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne selvästi kantaväestöä nuorempi.... Lähes joka neljäs vieraskielinen puhuu äidinkielenään venäjää.... Muuttotappio synkentänyt Etelä-Savon ja Kainuun väestöllistä huoltosuhdetta... Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Kunnat asukasmääräryhmittäin maakunnittain Liitetaulukko. Naimisissa olevat naiset avioliiton keston ja järjestysluvun mukaan Liitetaulukko. -vuotiaat naiset iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan Liitetaulukko. -vuotiaat miehet iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan Liitetaulukko. Naiset iän, lasten määrän ja synnyttäneiden osuuden mukaan Liitetaulukko 6. Miehet iän, lasten määrän ja isien osuuden mukaan Liitetaulukko. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan, iän ja sukupuolen mukaan Liitetaulukko. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan Kuviot Kuvio. Suomen kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 00 lopussa... Kuvio. Ulkomaiden kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 00 lopussa... Kuvio. Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina Kuvio. Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina 009 ja Kuvio. Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 90 ja Liitekuviot Liitekuvio. Ruotsinkielisten osuus väestöstä Liitekuvio. Väestöllinen huoltosuhde 9000 ja ennuste Liitekuvio. Maakuntien osuus väestöstä vuonna Liitekuvio. Ulkomailla syntyneet maakunnittain 009 ja Laatuseloste: Väestörakenne 00...
4 Katsaus Suomen väestöön 00. Suomessa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne selvästi kantaväestöä nuorempi Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset ovat ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempia kuin muu väestö. Miespuolisten ulkomaiden kansalaisten keski-ikä oli vuoden 00 lopussa, ja naisten, vuotta. Vastaavat koko väestön keski-iät olivat miehillä 0,0 ja naisilla, vuotta. Kuvio. Suomen kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 00 lopussa Kuvio. Ulkomaiden kansalaiset iän ja sukupuolen mukaan vuoden 00 lopussa
5 Väestöllinen huoltosuhde ulkomaiden kansalaisten osalta oli,0 (koko väestö,6) ja peräti 0,6 prosenttia ulkomaiden kansalaisista on työikäisiä eli 6-vuotiaita. Uusia ulkomaiden kansalaisia ei saada pelkästään uusista maahanmuuttajista. Esimerkiksi vuonna 00 Suomessa syntyi kaikkiaan 0 ulkomaiden kansalaista. Ulkomaiden kansalaisia 6 000, kaksoiskansalaisia 000 Vuoden 00 lopussa Suomessa asui yhteensä 6 9 ulkomaiden kansalaista, mikä on, prosenttia väestöstä. Suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi nousivat vuoden 00 aikana Viron kansalaiset, joita asui Suomessa Aiemmin suurin ulkomaiden kansalaisten ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset. He ovat asuneet Suomessa Viron kansalaisia kauemmin ja heistä lähes on hakenut ja saanut Suomen kansalaisuuden. Suomessa asuvista henkilöistä on kaksoiskansalaisia eli heillä on Suomen kansalaisuuden lisäksi myös jonkin toisen maan kansalaisuus. Suurimpia kaksoiskansalaisuusryhmiä ovat Venäjän ( ), Ruotsin ( ) ja Yhdysvaltain kansalaiset ( 0). Virallisissa tilastoissa kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä ei lueta ulkomaiden kansalaisiksi, koska heillä on Suomen kansalaisuus.. Lähes joka neljäs vieraskielinen puhuu äidinkielenään venäjää Vieraskielisiä oli Suomessa vuoden 00 lopussa. Luvussa on kasvua edellisestä vuodesta henkilöä. Vieraskielisten määrä ylitti henkilön rajan vuonna 00 ja henkilön rajan vuonna 009. Suomessa on nyt eri vieraskielistä ryhmää, joissa on vähintään 000 henkilöä. Kuvio. Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina Kaikkien kuviossa näkyvien suurimpien kieliryhmien määrät kasvoivat vuoden 00 aikana. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset. Venäjänkielisiä on Suomessa jo 9 ja heidän osuutensa kaikista vieraskielisistä on prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset ( 9), somalinkieliset ( 9), englanninkieliset ( ) ja arabiankieliset (0 ).
6 Kuvio. Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina 009 ja 00 Joka kymmenes pääkaupunkiseudun asukas on vieraskielinen Väkilukuun suhteutettuna vieraskielisiä asuu eniten Uudellamaalla,,0 prosenttia ja Ahvenanmaalla,, prosenttia. Vähiten vieraskielisiä on Etelä-Pohjanmaalla, jossa heidän osuutensa väestöstä on, prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus on korkein Helsingissä, jonka asukkaista 0, prosenttia on vieraskielisiä. Vantaalla vastaava osuus on toiseksi korkein, 9,9 prosenttia ja Espoossa kolmanneksi korkein, 9, prosenttia. Suomen kunnista :ssä vieraskielisten osuus väestöstä on prosenttia tai enemmän. Vieraskielisien osuus on alle prosentin kunnassa. 6
7 . Muuttotappio synkentänyt Etelä-Savon ja Kainuun väestöllistä huoltosuhdetta Muuttotappio on vuosikymmenten aikana synkentänyt väestöllistä huoltosuhdetta etenkin Etelä-Savossa ja Kainuussa. Väestöllinen huoltosuhde kertoo kuinka monta alle -vuotiasta ja 6 vuotta täyttänyttä on sataa työikäistä (6-vuotiaat) kohden. Vuonna 90 väestöllinen huoltosuhde oli sekä Uudenmaan maakunnassa että Kainuun maakunnassa. Kuvio. Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 90 ja 00 Vuoden 00 lopussa Uudenmaan maakunnan väestöllinen huoltosuhde oli edelleen sama, kun Kainuun huoltosuhde oli 6. Korkein väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Savon maakunnassa, 9. Vielä vuonna 90 Etelä-Savon väestöllinen huoltosuhde oli. Nuorten määrä maakunnissa vähentynyt jopa kolmanneksen 0 vuodessa Muuttotappiot ovat jo pysyvästi vaikuttaneet maakuntien väestökehitykseen. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa on jokaisena vuotena viimeisen 0 vuoden ajan kuollut enemmän ihmisiä kuin on syntynyt. Etelä-Savossa on viimeisen 0 vuoden aikana kuollut 6 henkilöä enemmän kuin on syntynyt. Kymenlaaksossa vastaava luku on 0 henkilöä. Samaan aikaan Uudenmaan maakunnassa on syntynyt 0 9 henkilöä enemmän kuin kuollut. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Lapin ja Satakunnan maakunnissa alle -vuotiaiden määrä on viimeisen 0 vuoden kuluessa vähentynyt vähintään 0 prosenttia. Kainuun maakunnassa alle -vuotiaiden määrä on vuodesta 90 vähentynyt eniten, prosenttia.
8 Liitetaulukot Liitetaulukko. Kunnat asukasmääräryhmittäin maakunnittain..00 Maakunta Koko maa Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Kanta-Hämeen Pirkanmaan Päijät-Hämeen Kymenlaakson Etelä-Karjalan Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Ahvenanmaa -Åland Asukkaita Asukasmääräluokka Yhteensä
9 Liitetaulukko. Naimisissa olevat naiset avioliiton keston ja järjestysluvun mukaan..00 Avioliiton kesto Avioliiton järjestysluku Yhteensä 6- Tuntematon Yhteensä Tuntematon 0 9
10 Liitetaulukko. -vuotiaat naiset iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan..00 Ikä Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä Naisia yhteensä Liitetaulukko vuotiaat miehet iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan Ikä Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä Miehiä yhteensä
11 Liitetaulukko. Naiset iän, lasten määrän ja synnyttäneiden osuuden mukaan..00 Ikä tieto Naisia yhteensä Elävänä syntyneitä lapsia yhteensä Lapsia naista kohden Synnyttäneitä naisia Synnyttäneiden yhteensä osuus ikäluokasta Lapsia synnyttänyttä kohden Liitetaulukko 6. Miehet iän, lasten määrän ja isien osuuden mukaan..00 Ikä Tieto Miehiä yhteensä Elävänä syntyneitä lapsia yhteensä Lapsia miestä kohden Miehiä, joilla lapsia yhteensä Lapsia saaneiden osuus ikäluokasta Lapsia isää kohden
12 Liitetaulukko. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan, iän ja sukupuolen mukaan..00 Uskonnollinen yhdyskunta Ikä Yhteensä Yhteensä Suomen ev.lut. kirkko Muut luterilaiset Suomen ortodoksinen kirkkokunta Muut ortodoksit 0 6 Jehovan todistajat Suomen vapaakirkko Katolinen kirkko Suomessa Islamilaisseurakunnat Suomen Helluntaikirkko Adventtikirkot Myöh. Aik. Pyh. Jeesuksen Kr. kirkko Baptistiyhdyskunnat Metodistikirkot Juutalaisseurakunnat Buddhalaiset yhdyskunnat Suomen Anglikaaninen kirkko 6 Muut Usk. yhdysk. kuulumattomat Liitetaulukko. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 0000 Uskonnollinen yhdyskunta Vuosi Yhteensä Suomen ev.lut. kirkko Muut luterilaiset Suomen ortodoksinen kirkkokunta Muut ortodoksit Jehovan todistajat Suomen vapaakirkko Katolinen kirkko Suomessa Islamilaisseurakunnat Suomen Helluntaikirkko Adventtikirkot Myöh. Aik. Pyh. Jeesuksen Kr. kirkko Baptistiyhdyskunnat Metodistikirkot Juutalaisseurakunnat Buddhalaiset yhdyskunnat Suomen Anglikaaninen kirkko Muut Usk. yhdysk. kuulumattomat
13 Liitekuviot Liitekuvio. Ruotsinkielisten osuus väestöstä Liitekuvio. 000 Väestöllinen huoltosuhde 9000 ja ennuste
14 Liitekuvio. Maakuntien osuus väestöstä vuonna 00 Liitekuvio. Ulkomailla syntyneet maakunnittain 009 ja 00
15 Laatuseloste: Väestörakenne 00. Tilastotietojen relevanssi Väestörakennetilasto kuvaa Suomessa vuoden viimeisenä päivänä asunutta väestöä. Väestörekisterikeskus ja maistraatit pitävät yllä Suomen väestötietojärjestelmää. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin..99. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (..009/66). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia odotetaan tammikuun viimeiseen päivään asti. Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle helmikuun alussa vuodenvaihteen väestön tiedot. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta..99/). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK ). Käsitteet Asuinpaikalla tarkoitetaan sen asunnon sijaintia, jossa henkilö oli kirjoilla vuoden viimeisenä päivänä. Nykyinen kotikuntalaki antaa henkilölle mahdollisuuden vapaasti valita vakinaisen asuinpaikkansa. Esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelu-paikkakunnallaan. Myös asunnottomat kuuluvat kunnassa vakinaisesti asuvaan väestöön. Henkilöllä voi vakinaisen asuinpaikan lisäksi olla tilapäinen asuinpaikka asunnossa, jossa hän ilmoituksensa mukaan asuu tilapäisesti vähintään kolme kuukautta. Tilastot tehdään vain vakinaisen asuinpaikan mukaan. Tieto henkilön asuinpaikasta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Kansalaisuus on yksilön ja valtion välinen lainsäädännöllinen side, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia (Kansalaisuuslaki, 9/00). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Kansalaisuusluokituksessa käytetään ISO 66 -standardia. Keskiväkiluku on vuoden alun ja vuoden lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Kieli tallennetaan väestötietojärjestelmään samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle nimen ja uskontokunnan. Kieli säilyy samana, ellei sitä erikseen muuteta. Niille vuoden lopulla syntyneille vauvoille, joille ei tammikuun aikana ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään nimeä, kieltä ja uskontoa, viedään vuodenvaihteen tilastoon kieleksi ja uskonnoksi äidin kieli ja uskonto. Seuraavan vuoden tilastossa tieto on täsmentynyt ilmoituksen saavuttua. Kielitieto voi muuttua kaksikielisten perheiden lapsilla, joille saatetaan merkitä väestötietojärjestelmään kieleksi isän kieli. Vuoden 00 Väestötietojärjestelmän luotettavuustutkimuksessa noin 9 00 työikäiseltä henkilöltä kysyttiin, onko heidän väestötietojärjestelmään merkitty äidinkielensä oikea. Tieto oli oikein 99,6 prosentilla vastanneista. Väestörekisterikeskus on siirtynyt kielikoodauksessa vuoden 999 aikana ISO 69 -standardiin. Tilastokeskus on saanut vuodesta 999 lähtien Väestörekisterikeskukselta kielet valmiiksi koodattuina (ISO 69-) ja koodaamattomat kielet selväkielisinä. Selväkielisistä kielten nimistä löytyi paljon koodaantuvia kieliä hieman väärin kirjoitettuina tai ruotsinkielellä. Näille kielille on annettu Tilastokeskuksessa koodi. Aikaisempina vuosina Tilastokeskus on koodannut kaikki vieraat kielet selväkielisistä nimistä ja antanut koodin kielelle, jos sillä on Suomessa ollut noin puhujaa.
16 Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton naimisissa eronnut leski rekisteröidyssä parisuhteessa eronnut rekisteröidystä parisuhteesta leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen Vuonna 00 oli väestötietojärjestelmässä 00 henkeä ilman tietoa siviilisäädystä. He olivat maahanmuuttajia, joiden siviilisäätyä ei oltu pystytty varmentamaan. Tilastoja varten heistä lapsettomat henkilöt koodattiin naimattomiksi ja jos henkilöllä oli lapsia, hänen puuttuva siviilisäätynsä muutettiin eronneeksi. Syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa lapsen syntymähetkellä. Siten esimerkiksi ennen Viron itsenäistymistä syntyneillä virolaisilla maahanmuuttajilla syntymämaa on Neuvostoliitto. Samoin Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi, vaikka alue ei enää kuulu Suomelle. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena. Syntymämaan koodauksessa käytetään ISO 66 standardia. Tilastollinen kuntaryhmitys on Tilastokeskuksessa kehitetty luokitus, joka korvaa kuntien tilastoinnin kaupunkeihin ja muihin kuntiin. Luokitus on ollut käytössä vuodesta 99 lähtien. Tämä luokitus erottelee kuntia kaupunkimaisuuden ja maaseutumaisuuden mukaan paremmin kuin hallinnollinen jako kaupunkeihin ja muihin kuntiin. Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan:. Kaupunkimaiset kunnat. Taajaan asutut kunnat. Maaseutumaiset kunnat Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 000, mutta alle 000. Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 000 sekä ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 000. Luokitus on päivitetty vuoden 00 taajamarajatietojen pohjalta. Luokitus tullaan päivittämään vuoden 00 tietojen pohjalta syksyn 0 aikana. Luettelo taajamarajojen perusteella muodostetun kuntaryhmittelyn mukaisista kunnista on Tilastokeskuksen Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot -julkaisussa. Julkaisussa on myös luettelo kunnista, kuntamuodoista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Lapselle ilmoitetaan väestötietojärjestelmään nimenannon yhteydessä uskontokunta. Tieto pysyy samana, ellei sitä erikseen ilmoittamalla muuteta. Uusi Uskonnonvapauslaki (/00) astui voimaan..00. Uusi laki mahdollisti henkilön kuulumisen useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaan samanaikaisesti kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Siirtymäaika päättyi..006, jonka jälkeen uskonnolliset yhdyskunnat päättävät itse, voivatko niiden jäsenet kuulua myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Mikäli henkilö on useamman kuin yhden uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, on henkilö Tilastokeskuksen uskonnollisten yhdyskuntien tilastossa mukana sen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmäärässä, johon hän on ensiksi liittynyt. Tällaiset henkilöt puuttuvat sen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmäärästä, johon he ovat liittyneet ollessaan jo jonkin muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. 6
17 Uskontokuntatilastot tehdään vain Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin merkittyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista henkilöistä. Uskonnollisen yhdyskunnan voi Suomessa perustaa vähintään 0 täysi-ikäistä henkilöä (Uskonnonvapauslaki /00). Niille vuoden lopulla syntyneille vauvoille, joille ei tammikuun aikana ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään nimeä, kieltä ja uskontoa, viedään vuodenvaihteen tilastoon uskonnoksi äidin uskonto. Seuraavan vuoden tilastossa tieto on täsmentynyt ilmoituksen saavuttua. Ulkomaalaisten osalta uskontokuntatieto ei anna oikeaa kuvaa. Kaikki heidän uskonnolliset yhdyskuntansa eivät ole Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä eivätkä kaikki uskonnon harjoittajat liity seurakuntiin. Vuoden 00 lopussa Suomessa asuvista vieraskielisistä henkilöistä prosenttia ei väestötietojärjestelmän mukaan kuulunut mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskontokuntatieto on erittäin arkaluonteiseksi määritelty tieto. Maakunnittain voidaan julkistaa vain vähintään ja kunnittain vähintään 0 tapausta sisältäviä uskontokuntia. Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Väestöaineisto on kokonaisaineisto. Siinä on väestötietojärjestelmästä poimittu koko Suomen maassa asuva väestö.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja pimeää työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. Vähintään vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen. Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 99 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 00 tutkimuksessa vastanneista 99,0 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli, prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 9, prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi,,6 prosentilla vääräksi ja, prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Jos oletetaan kaikkien kadossa olleiden tarkistamatta jääneiden tiedot vääriksi, olisi lopullinen oikeiden osoitteiden osuus 9, prosenttia. Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna
18 väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilastokeskus päivää vuodenvaihteen väestön vuoden viimeiselle päivälle. Aluejakona on vuodesta 999 lähtien käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen jo edellisen vuoden viimeisen päivän tilastoihin. Tieto yhdistyneiden kuntien väkiluvuista ennen yhdistymistä on kuitenkin tarvittaessa saatavilla. Kunnittaisia ennakollisia väestötietoja on saatavilla kuukausittain. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Väestön perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmalla aluejaolla Tilastokeskuksen ilmaisessa väestötietopalvelussa internetissä. Maksullisessa sähköisessä tietopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain. Altika-tietopalvelussa on myös kunnittaisia väestötietoja vuodesta 9 lähtien. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vuoteen 99 asti vuodenvaihteen kunnittaiset väestötilastot tehtiin vuoden viimeisen päivän aluejaon mukaan. Vuodesta 999 lähtien on käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Laskettaessa kunnan väestömäärän muutosta on muutos laskettu yhdistyneiden kuntien kohdalla huomioiden yhdistyvien kuntien aikaisemmat väkiluvut. Taulukoitaessa väestöllisiä alueellisia aikasarjoja voidaan taulukot tehdä joko kunkin vuoden aluejaon mukaan tai päivittäen aluejakoa takautuvasti viimeisen vuoden tilastoja vastaavaksi. Taulukoissa ilmoitetaan aina mitä aluejaotusta on käytetty. Väestötietoja on saatavilla vuodesta 9 lähtien. Vuodesta 6 lähtien on julkaistu seurakunnittaisia väestömääriä ja vuodesta 0 kunnittaisia väestömääriä. Papiston kymmenvuotistauluista on saatavilla väestön ikä-, siviilisääty- ja kielitietoja seurakunnittain vuoteen 90 asti. Kunnittain nämä tiedot ovat vuodesta 90 kymmenvuosittain väestölaskentoihin perustuen. Vuosittain kunnittaisia väestön ikätietoja sekä siviilisääty- ja kielitietoja on saatavissa vuodesta 90 alkaen. Sähköisessä muodossa kunnittaisia väestötietoja on saatavilla Altika-tietopalvelussa vuosittain vuodesta 9 lähtien. Maksuttoman väestötietopalvelun aikasarjat alkavat vuodesta 6, kunnittain vuodesta 90.. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen. Väestörekisterikeskus julkistaa internet-sivuillaan helmi-maaliskuun vaihteessa asukasluvun vuodenvaihteessa. Luku on sama kuin Tilastokeskuksen vuodenvaihteen tilasto. Lisäksi Väestörekisterikeskus julkistaa asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotilastoista. Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa. Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua ennen kuin tekee ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta.
19 Väestö 0 Lisätietoja Markus Rapo (09) Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi Lähde: Väestörakenne 00, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL C 000 TILASTOKESKUS puh. (09) 0 faksi (09) 00 myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN 99 (pdf)
Väestörakenne. Suomen väestö 2007
Väestö 2008 Väestörakenne Suomen väestö 2007 Suomen virallinen väkiluku 31.12.2007 oli 5 300 484, joista miehiä oli 2 596 787 ja naisia 2 703 697. Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2007 aikana 23 529 hengellä
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2015
Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotMaakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin
Väestö Väestörakenne 9 vuosikatsaus Maakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin Vuonna 9 väkiluku kasvoi maakunnassa, edellisenä vuotena maakunnassa. Väkiluku väheni kahdeksassa maakunnassa. Näissä
LisätiedotVäestörakenne Suomen väkiluku kasvoi eniten 20 vuoteen
Väestö 2012 Väestörakenne 2011 Suomen väkiluku kasvoi eniten 20 vuoteen Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 5 401 267 henkilöä, joista miehiä
LisätiedotVäestöllinen huoltosuhde korkein Etelä Savossa, alhaisin Uudellamaalla
Väestö 2010 Väestörakenne 2009 Alle 15-vuotiaiden määrä Suomessa pienin yli 100 vuoteen Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 888 323 alle 15 vuotiasta henkilöä.
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2010
Väestö 2011 Suomen kansalaisuuden saamiset 2010 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä suureni vähän vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2010 aikana 4 350 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotÄidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni toisena vuotena peräkkäin
Väestö 2016 Väestörakenne 2015 Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni toisena vuotena peräkkäin Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2015
LisätiedotVuoden 2013 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 90 prosenttia
Väestö 2014 Väestörakenne 2013 Vuoden 2013 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 90 prosenttia Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 5 451
LisätiedotLähes joka viides suomalainen 65 vuotta täyttänyt
Väestö 0 Väestörakenne 0 Vuosikatsaus Lähes joka viides suomalainen vuotta täyttänyt Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 0 lopussa vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä
LisätiedotVuoden 2012 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 87 prosenttia
Väestö 2013 Väestörakenne 2012 Vuoden 2012 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 87 prosenttia Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 5 426
LisätiedotSuomen väestöstä ulkomaista syntyperää olevia 4,8 prosenttia
Väestö 0 Väestörakenne 0 0 vuosikatsaus Suomen väestöstä ulkomaista syntyperää olevia,8 prosenttia Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 0 lopussa 8 ulkomaista
LisätiedotSuomen väkiluku vuodenvaihteessa 5 471 753
Väestö 2015 Väestörakenne 2014 Suomen väkiluku vuodenvaihteessa 5 471 753 Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 5 471 753. Miehiä oli väestössä
LisätiedotSuomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä väheni vuonna 2007
Väestö 2008 Adoptiot 2007 Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä väheni vuonna 2007 Tilastokeskuksen mukaan Suomeen adoptoitiin vuoden 2007 aikana 207 ulkomailla syntynyttä lasta. Määrä on 20 vähemmän
LisätiedotKotimaisten adoptioiden määrä kasvoi vuonna 2010
Väestö 0 Adoptiot 00 Kotimaisten adoptioiden määrä kasvoi vuonna 00 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 48 adoptointia vuonna 00, mikä oli 8 enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti suureni kotimaisten
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2011
Väestö 2012 Suomen kansalaisuuden saamiset 2011 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä kasvoi vähän vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2011 aikana 4 550 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotVäestörakenne Kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu syntymämaakunnassaan. Vuosikatsaus
Väestö 07 Väestörakenne 06 Vuosikatsaus Kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu syntymämaakunnassaan Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä kaksi kolmasosaa
LisätiedotJoka neljäs ei kuulu mihinkään uskontokuntaan
Väestö 08 Väestörakenne 07 Vuosikatsaus Joka neljäs ei kuulu mihinkään uskontokuntaan Tilastokeskuksen mukaan neljännes väestöstä ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten määrä ylitti 300 000 rajan
Väestö 2014 Väestörakenne 2013 Ulkomaalaistaustainen väestö Ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 300 000 rajan Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista, mikä
LisätiedotSuomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä suureni vähän vuonna 2009
Väestö Adoptiot 9 Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten määrä suureni vähän vuonna 9 Tilastokeskuksen mukaan Suomeen adoptoitiin vuoden 9 aikana 4 ulkomailla syntynyttä lasta. Määrä on 9 enemmän kuin
LisätiedotVäestörakenne Väkiluvun kasvu pienin vuoden 1970 jälkeen. Väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa
Väestö 2019 Väestörakenne 2018 Väkiluvun kasvu pienin vuoden 1970 jälkeen Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 5 517 919. Väkiluku kasvoi vuoden
LisätiedotArabia nousi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi
Väestö 2017 Väestörakenne 2016 Arabia nousi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 353 993 äidinkieleltään vieraskielistä
LisätiedotÄidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrän väheneminen kiihtyi
Väestö 2018 Väestörakenne 2017 Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrän väheneminen kiihtyi Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 5 513
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2014
Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotAdoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014
Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden
LisätiedotJoka kymmenes vuotias on ulkomaalaistaustainen
Väestö 06 Väestörakenne 0 Vuosikatsaus Joka kymmenes vuotias on ulkomaalaistaustainen Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 0 lopussa asuneista vuotiaista henkilöistä
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2012
Väestö 013 Suomen kansalaisuuden saamiset 01 Suomen kansalaisuuden saaneita ennätysmäärä vuonna 01 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 01 aikana 9 090 Suomessa vakinaisesti asunutta
LisätiedotSuomen kansalaisuuden saamiset 2013
Väestö 014 Suomen kansalaisuuden saamiset 013 Suomen kansalaisuus myönnettiin 8 930 ulkomaiden kansalaiselle Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 013 aikana 8 930 Suomessa vakinaisesti
LisätiedotToisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä 11 vuotta
Väestö 2018 Väestörakenne 2017 Ulkomaalaistaustainen väestö Toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä 11 vuotta Tilastokeskuksen mukaan toisen polven ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli vuonna 2017
LisätiedotSyntyneet 2015. Syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi
Väestö 2016 Syntyneet 2015 Syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2015 lapsia
LisätiedotLähes joka viides vuotias nainen ei ole synnyttänyt
Väestö 0 Väestörakenne 0 Vuosikatsaus Lähes joka viides 9vuotias nainen ei ole synnyttänyt Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuonna 0 Suomessa asuvista ja kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista
LisätiedotVäestörakenne Suomen väestö 2008
Väestö 2008 Väestörakenne 2008 Suomen väestö 2008 Suomen virallinen väkiluku 31.12.2008 oli 5 326 314, joista miehiä oli 2 611 653 ja naisia 2 714 661. Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2008 aikana 25 830
LisätiedotAdoptiot Adoptioiden määrä väheni vuonna Adoptoiduista suurin osa alle 10-vuotiaita. Etelä-Afrikasta adoptoitiin eniten
Väestö 2017 Adoptiot 2016 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Suomessa tehtiin 355 adoptointia. Määrä on 52 pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisia adoptioita oli
LisätiedotKuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta
Väestö 2013 Kuolleet 2012 Kuolleiden määrä kasvoi vähän vuotta aiemmasta Kuolleiden määrä vuonna 2012 oli 51 710, jota suurempia lukuja on ollut viimeksi 1920-luvulla, ellei oteta huomioon sotavuosia.
LisätiedotAdoptiot Adoptioiden määrä väheni vuonna 2015
Väestö 2016 Adoptiot 2015 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 tehtiin Suomessa 407 adoptointia. Määrä on 38 pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden määrä
LisätiedotMuuttoliike 2010. Maahanmuuttoa edellistä vuotta vähemmän
Väestö 2011 Muuttoliike 2010 Maahanmuuttoa edellistä vuotta vähemmän Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2010 aikana 25 650 henkeä. Määrä on 1 050 edellisvuotta pienempi. Suomesta
LisätiedotKuolleet Kuolemia vuonna 2008 sama määrä kuin vuotta aiemmin
Väestö 2009 Kuolleet 2008 Kuolemia vuonna 2008 sama määrä kuin vuotta aiemmin Kuolemien määrä vuonna 2008 oli 49 090. Vuonna 2007 kuolemia oli 49 080. Kuolemien määrä on viimeksi kuluneen yhdeksän vuoden
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2014 Väestön ennakkotilasto 2014, kesäkuu Suomen ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa 5 460 459 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 460 459. Maamme väkiluku
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2016 Väestön ennakkotilasto 2016, maaliskuu Suomen ennakkoväkiluku maaliskuun lopussa 5 488 543 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 488 543. Maamme väkiluku
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2015 Väestön ennakkotilasto 2015, toukokuu Suomen ennakkoväkiluku toukokuun lopussa 5 475 207 Julkistusta korjattu 22.6.2015. Korjattu sana on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen ennakkotietojen
LisätiedotSyntyneiden määrä jäi hieman alle 61 000:n ollen 60 980 lasta. Vuonna 2010 lapsia syntyi 550 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Väestö 2011 Syntyneet 2010 Syntyvyys on yhä nousussa Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys on jatkanut lievää nousuaan. Vuoden 2010 hedelmällisyyden vallitessa nainen synnyttäisi keskimäärin
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2012 Väestön ennakkotilasto 2012, syyskuu Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 419 977 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 419 977. Maamme väkiluku
LisätiedotSyntyneet 2013. Syntyneiden määrä väheni edelleen
Väestö 2014 Syntyneet 2013 Syntyneiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyneiden määrä väheni selvästi edellisvuodesta. Vuonna 2013 lapsia syntyi 58 134, mikä oli
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2016 Väestön ennakkotilasto 2015, joulukuu Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 55 040 lasta vuonna 2015. Tätä vähemmän lapsia syntyi
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2014
Väestö 2015 Siviilisäädyn muutokset 2014 Solmittujen avioliittojen määrän lasku loiveni Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2014 solmittiin 24 462 avioliittoa, mikä oli 657 vähemmän kuin
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2013
Väestö 2014 Siviilisäädyn muutokset 2013 Solmittuja avioliittoja selvästi vähemmän, avioeroja hieman enemmän Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2013 solmittujen avioliittojen määrä väheni
LisätiedotSyntyneet 2014. Syntyneiden määrä väheni yhä
Väestö 2015 Syntyneet 2014 Syntyneiden määrä väheni yhä Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyneiden määrä väheni edellisvuodesta, mutta väheneminen oli kuitenkin pienempi kuin edellisenä
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2011
Väestö 2012 Siviilisäädyn muutokset 2011 Solmittujen avioliittojen määrä väheni Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2011 solmittujen avioliittojen määrä väheni selvästi edellisestä vuodesta.
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2010 Väestön ennakkotilasto 2010, syyskuu Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 369 500 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 369 500. Maamme väkiluku
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotVastasyntyneiden elinajanodote pisin pohjanmaalaisilla tytöillä, lyhin kainuulaisilla pojilla
Väestö 2014 Kuolleet 2013 Elinajanodote Vastasyntyneiden elinajanodote pisin pohjanmaalaisilla tytöillä, lyhin kainuulaisilla pojilla Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden elinajanodote oli ajanjaksolla
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2015
Väestö 2016 Siviilisäädyn muutokset 2015 Solmittujen avioliittojen määrä kääntyi lievään nousuun Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan solmittujen avioliittojen määrä kasvoi vuonna 2015, kun kahtena
LisätiedotVuonna 2009 Suomessa syntyi lasta, mikä oli 900 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisen kerran yli lasta syntyi vuonna 1996.
Väestö 2010 Syntyneet 2009 Syntyvyys korkein 40 vuoteen Korjattu 15.4.2010 klo 10.30. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 1,93. Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuoden 2009 hedelmällisyyden
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2009
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2010
Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
LisätiedotYliopistokoulutus 2010
Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotAlle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä väheni selvästi vuotta aiemmasta
Väestö 2014 Kuolleet 2013 Alle vuoden ikäisenä kuolleiden määrä väheni selvästi vuotta aiemmasta Ensimmäisenä ikävuonna kuolleiden määrä vuonna 2013 väheni 28 prosenttia. Määrä 102 lasta on selvästi pienin
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen
LisätiedotEsi- ja peruskouluopetus 2013
Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2017 Väestön ennakkotilasto 2017, joulukuun väkilukutiedot Suomen ennakkoväkiluku vuoden 2017 lopussa 5 516 224 Tilastokeskuksen vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli vuoden lopussa
LisätiedotSyntyneet Syntyvyys kaikkien aikojen matalin
Väestö 2018 Syntyneet 2017 Syntyvyys kaikkien aikojen matalin Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys laski seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2007
Väestö 2008 Siviilisäädyn muutokset 2007 Avioliittoja enemmän, avioerojen määrä ennallaan Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2007 Suomessa solmittiin 29 497 avioliittoa, mikä on 1 261
LisätiedotAmmattikorkeakoulukoulutus 2011
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2009
Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2010
Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotMuuttoliike Maahanmuuttoa ja muuttovoittoa ennätysmäärä 2007
Väestö 2008 Muuttoliike 2007 Maahanmuuttoa ja muuttovoittoa ennätysmäärä 2007 Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2007 aikana 26 050 henkeä. Määrä on 3 600 edellisvuotta suurempi ja
LisätiedotKuolleet Imeväiskuolleisuus historiallisen pieni
Väestö 2016 Kuolleet 2015 Imeväiskuolleisuus historiallisen pieni Vuonna 2015 kuoli 97 lasta ensimmäisen ikävuotensa aikana. Määrä on pienin itsenäisen Suomen historiassa. Vuoteen 2014 verrattuna alle
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2014 Väestön ennakkotilasto 2013, joulukuu Syntyneiden määrä laskenut kolmena vuonna peräkkäin Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 58 120 lasta vuonna 2013. Syntyneiden määrä
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2008
Väestö 2009 Siviilisäädyn muutokset 2008 Avioliittojen ja avioerojen määrä kasvoi Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2008 Suomessa solmittiin 31 014 avioliittoa, mikä on 1 517 enemmän
LisätiedotMuuttoliike Maahanmuuttoa viime vuotta vähemmän
Väestö 2010 Muuttoliike 2009 Maahanmuuttoa viime vuotta vähemmän Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2009 aikana 26 700 henkeä. Määrä on 2 400 edellisvuotta pienempi. Suomesta ulkomaille
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2010
Väestö 2011 Siviilisäädyn muutokset 2010 Naimisiin mennään entistä vanhempana Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2010 ensimmäisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 30,3 vuotta
LisätiedotYksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009
Oikeus 2010 Velkajärjestelyt 2009, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009 Vuoden 2009 aikana jätettiin käräjäoikeuksiin 2 922 yksityishenkilöiden
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2016
Väestö 2017 Siviilisäädyn muutokset 2016 Solmittujen avioliittojen määrä väheni hieman Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2016 solmittujen avioliittojen määrä väheni hieman edellisestä
LisätiedotSyntyneiden määrän väheneminen entistä jyrkempää
Väestö 2017 Syntyneet 2016 Syntyneiden määrän väheneminen entistä jyrkempää Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2016 syntyi 52 814 lasta. Syntyneiden määrä on nyt pienentynyt kuutena vuonna
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2017 Väestön ennakkotilasto 2017, helmikuu Suomen ennakkoväkiluku helmikuun lopussa 5 503 879 Väestön ennakkotilastosta ei tuoteta enää vuonna 2017 uusia julkistuksia. Tilaston vuotta 2017 koskevat
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2012 Väestön ennakkotilasto 2012, heinäkuu 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti miljoonan 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti Suomessa miljoonan henkilön rajan heinäkuussa. Tilastokeskuksen ennakkotilaston
LisätiedotYksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta
Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2010 Väestön ennakkotilasto 2010, 1. vuosineljännes Uudenmaan ja Ahvenanmaan muuttovoitot pienenivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kotimaan ja ulkomaan
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2017 Väestön ennakkotilasto 2017, huhtikuu Suomen ennakkoväkiluku huhtikuun lopussa 5 505 575 Väestön ennakkotilastosta ei tuoteta enää vuonna 2017 uusia julkistuksia. Tilaston vuotta 2017 koskevat
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2016 Väestön ennakkotilasto 2016, kesäkuu Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia alkuvuonna 2016 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 26 517 lasta tammi-kesäkuussa vuonna 2016. Tämä
LisätiedotYliopistokoulutus 2011
Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2010 Väestön ennakkotilasto 2010, 3. vuosineljännes Uudenmaan ja Pirkanmaan väestönkasvu hidastui tammi syyskuussa 2010 Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan Uudenmaan ja Pirkanmaan
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotYliopistokoulutus 2012
Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2011 Väestön ennakkotilasto 2010, 4. vuosineljännes Luonnollista väestönlisäystä vain puolessa maakunnista 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan luonnollinen väestönlisäys, eli syntyneiden
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2015 Väestön ennakkotilasto 2015, kesäkuu Suomen ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa 5 476 911 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 476 911. Maamme väkiluku
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2013 Lukiokoulutus 2012 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2012 yhteensä 107 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotVäestön ennakkotilasto
Väestö 2015 Väestön ennakkotilasto 2015, syyskuu Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 484 308 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 484 308. Maamme väkiluku
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna
LisätiedotMaahanmuuton voitto pieneni vuotta aiemmasta
Väestö 2015 Muuttoliike 2014 Maahanmuuton voitto pieneni vuotta aiemmasta Tilastokeskuksen mukaan Suomesta ulkomaille muutti vuoden 2014 aikana 15 490 henkeä. Määrä on 1 590 edellisvuotta suurempi. Ulkomailta
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman
Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotPerheet 2015. Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan. Aviopari ja lapsia -perheiden määrä pienenee edelleen
Väestö 2016 Perheet 2015 Perheiden määrä jatkaa lievää kasvuaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa Suomessa oli 1 475 000 perhettä. Perheiden määrä on kasvanut 1 700 perheellä edellisestä
LisätiedotSiviilisäädyn muutokset 2012
Väestö 2013 Siviilisäädyn muutokset 2012 Solmittujen avioliittojen määrä kasvoi, avioerojen väheni Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2012 solmittujen avioliittojen määrä kasvoi hieman
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2014
Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.
Lisätiedot