Maakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin

Transkriptio

1 Väestö Väestörakenne 9 vuosikatsaus Maakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin Vuonna 9 väkiluku kasvoi maakunnassa, edellisenä vuotena maakunnassa. Väkiluku väheni kahdeksassa maakunnassa. Näissä kahdeksassa maakunnassa väkiluvun lasku on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään viimeiset vuotta. Suomen maakunnat ovat ajautuneet väkiluvun kehityksessä eri suuntiin, sillä kahdeksan a on vastaavasti kasvattanut väkilukuaan yhtäjaksoisesti vähintään viimeiset vuotta. Maakuntien suhteellinen väestönmuutos vuosina ja 9 Suhteellisesti väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla (, promillea), Ahvenanmaalla (, promillea) ja Pirkanmaalla (7,7 promillea). Väestön määrä väheni suhteellisesti eniten Etelä-Savossa (, promillea), Kainuussa (, promillea) ja Etelä-Karjalassa (, promillea). Väestömäärän yhtäjaksoisella vähenemisellä on seurauksensa. Synnyttävät ikäluokat ovat tulevaisuudessa yhä pienempiä, kun muuttotappio vie nuoria alueilta pois. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden on ollut viimeisen vuoden ajan negatiivinen Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa. Helsinki.9. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Kuntien väestökehitys Kuntien määrän vähentyminen on viime aikojen kuntaliitosten myötä kiihtynyt. Vuonna 97 Suomessa oli vielä kuntaa. 97-luvulla kuntien määrä väheni nopeasti ja vuonna 9 kuntia oli. -luvulla kuntaliitosten määrä on jälleen lisääntynyt. Vuoden alussa astui voimaan neljä kuntaliitosta, joiden seurauksena kuntien määrä väheni kuudella. Kuntia on nyt Suomessa. Yhteenvetona kunnittaisista väestönmuutoksista vuonna 9: väestö väheni 99 kunnassa ( prosenttia kunnista) kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän kunnassa (9 %) muuttotappiota kärsi 7 kuntaa ( %) kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ja kokonaisnettomuutto oli negatiivinen kunnassa ( %) Suomessa ulkomaiden kansalaisia EU7 maista seitsemänneksi vähiten Ulkomaiden kansalaisten osuus on,9 prosenttia väestöstä. Suomessa on suhteessa vähän ulkomaiden kansalaisia. Vuoden tilastojen mukaan ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä oli Suomessa seitsemänneksi alhaisin nykyisistä EU7-maista. Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista Euroopan maiden kansalaisia oli 9 eli prosenttia. Heistä yli puolet oli EU7-maiden kansalaisia ( ). Aasian maiden kansalaisia oli ( prosenttia ulkomaiden kansalaisista), Afrikan maiden kansalaisia ( prosenttia) ja muualta tai tuntemattomia 7 9 ( prosenttia). Puolet ulkomaiden kansalaisista asuu Uudellamaalla. Ulkomaalaiset keskittyvät nimenomaan Helsinkiin. Helsingissä asuu, prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista ja asukasluvusta heitä on 7, prosenttia. Espoossa ulkomaalaisia on, prosenttia, Vantaalla, prosenttia ja Turussa,7 prosenttia asukasluvusta. Ahvenanmaalla on suhteellisesti eniten ulkomaiden kansalaisia (, %). Heistä prosenttia on Ruotsin kansalaisia. Ulkomaiden kansalaiset maakunnittain ja 9

3 Sisällys. Katsaus Suomen väestöön Äidinkieli..... Kansalaisuus..... Uskonto... Taulukot Liitetaulukot Kunnat asukasmääräryhmittäin maakunnittain Naimisissa olevat naiset avioliiton keston ja järjestysluvun mukaan vuotiaat naiset iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan vuotiaat miehet iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan Naiset iän, lasten määrän ja synnyttäneiden osuuden mukaan Miehet iän, lasten määrän ja isien osuuden mukaan Väestö uskonnollisen yhdyskunnan ja iän mukaan Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan Kuviot Kuvio. Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina ja 9... Kuvio. Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina Kuvio. Suurimmat ulkomaiden kansalaisten ryhmät vuosina ja 9... Kuvio. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan Liitekuviot Ruotsinkielisten osuus väestöstä Väestöllinen huoltosuhde 9-9 ja ennuste -... Maakuntien osuus väestöstä vuonna 9... Ulkomailla syntyneet maakunnittain ja 9... Laatuseloste: Väestörakenne 9...

4 . Katsaus Suomen väestöön 9.. Äidinkieli Vieraskielisiä oli vuoden 9 lopussa 7 7. Luvussa on kasvua edellisestä vuodesta 99 henkeä. Vieraskielisten määrä on viimeisen yhdeksän vuoden aikana tuplaantunut. Kuviossa nähdään yli hengen vieraskielisten ryhmät vuodelta 9 sekä samat kieliryhmät vuodelta. Kuvio. Suurimmat vieraskielisten ryhmät vuosina ja 9 Edellisvuoteen verrattuna uusiksi yli tuhannen hengen vieraskieliseksi ryhmiksi nousivat bulgaria, japani, ukraina ja urdu. Suomessa on nyt eri vieraskielistä ryhmää, joiden puhujia on vähintään henkeä. Kaikkien kuviossa näkyvien suurimpien kieliryhmien määrät kasvoivat vuoden 9 aikana. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset. Venäjänkielisiä on Suomessa jo ja heidän osuutensa kaikista vieraskielisistä on prosenttia. Kuvio. Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina 99 9 Väkilukuun suhteutettuna vieraskielisiä asuu eniten Uudellamaalla, 7,7 prosenttia ja Ahvenanmaalla,, prosenttia. Vähiten vieraskielisiä on Etelä-Pohjanmaalla, jossa heidän osuus väestöstä on vain prosentin. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus on korkein Oravaisten kunnassa, jonka asukkaista, prosenttia on vieraskielisiä. Helsingissä vastaava osuus on toiseksi korkein,, prosenttia. Suomen

5 kunnista :ssa vieraskielisten osuus on yli prosenttia. Vieraskielisien osuus on alle prosentin kunnassa... Kansalaisuus Suomen väestöstä 97, prosenttia on myös Suomen kansalaisia. Täällä asui vuodenvaihteessa vakituisesti 7 muiden maiden kansalaista. Luku on 9 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan Suomen ulkomaalaiset edustavat 7 kansalaisuutta. Mukana on kuitenkin myös entisiä kansalaisuuksia, kuten entinen Neuvostoliitto, entinen Jugoslavia ja tuoreimpana entinen Serbia ja Montenegro. Kuvio. Suurimmat ulkomaiden kansalaisten ryhmät vuosina ja 9 Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset ovat ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempia kuin muu väestö. Ulkomaiden kansalaisten miesten keski-ikä oli vuoden 9 lopussa,7 ja naisten, vuotta. Vastaavat koko väestön keski-iät olivat miehillä 9, ja naisilla,7 vuotta. Väestöllinen huoltosuhde ulkomaiden kansalaisten osalta oli, (koko väestö,) ja peräti, prosenttia ulkomaiden kansalaisista kuuluu työikäisiin eli -vuotiaisiin. Uusia ulkomaan kansalaisia ei saada pelkästään uusista maahanmuuttajista. Suomessa syntyi esimerkiksi vuonna 9 kaikkiaan 7 ulkomaiden kansalaista. Ulkomaan kansalaisista kahdeksan prosenttia ( 9 henkeä) puhuu äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea. Toisaalta taas Suomen kansalaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vuonna Suomi hyväksyi lain, joka mahdollisti kaksoiskansalaisuuden. Ulkomaiden kansalainen ei enää menetä kotimaansa kansalaisuutta saadessaan Suomen kansalaisuuden. Vuoden 9 lopussa Suomessa asui yli henkilöä, joilla oli Suomen kansalaisuuden lisäksi jokin toinen kansalaisuus. Tilastoissa nämä henkilöt katsotaan Suomen kansalaisiksi... Uskonto Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on noussut selvästi sekä määrältään että suhteellisesti. Vuoden 99 lopussa heitä oli eli prosenttia väestöstä. Vuoden 9 tilastossa heitä on 9, suhteellisena osuutena prosenttia. Miehistä huomattavasti suurempi osa ( %) kuin naisista ( %) ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.

6 Kuvio. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan 99 9 Alueellisesti uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus vaihtelee paljon. Uudenmaan maakunnassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus oli prosenttia eli joka neljäs Uudenmaan maakunnassa asuva henkilö. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa vastaava osuus oli vain prosenttia. Ulkomaiden kansalaisista uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on miehillä 7 ja naisilla prosenttia. Ulkomailla syntyneistä henkilöistä 7 prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.

7 Liitetaulukot Kunnat asukasmääräryhmittäin maakunnittain..9 Maakunta Koko maa asukkaita Koko maa, kuntia Asukasmääräluokka Yhteensä Uudenmaan 9 Itä-Uudenmaan 7 Varsinais-Suomen 7 Satakunnan Kanta-Hämeen Pirkanmaan Päijät-Hämeen Kymenlaakson Etelä-Karjalan Etelä-Savon 7 Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan 9 Pohjanmaan 7 Keski-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan 7 Kainuun 9 Lapin Ahvenanmaa 9 7

8 Naimisissa olevat naiset avioliiton keston ja järjestysluvun mukaan..9 Avioliiton kesto Avioliiton järjestysluku Yhteensä - Tuntematon Yhteensä Tuntematon 7 7

9 - 7 -vuotiaat naiset iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan..9 Ikä Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä Naisia yhteensä vuotiaat miehet iän ja elävänä syntyneiden lasten määrän mukaan..9 Ikä Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä Miehiä yhteensä

10 Naiset iän, lasten määrän ja synnyttäneiden osuuden mukaan..9 Ikä - 7 Naisia yhteensä Elävänä syntyneitä lapsia yhteensä 9 Lapsia naista kohden, Synnyttäneitä naisia yhteensä 9 Synnyttäneiden osuus ikäluokasta, Lapsia synnyttänyttä kohden, - 9,,9, , 7,, ,,, - 9,,9,99-9 7,7 7,, ,9,, - 9 7,9 7,,7-7,9 7 7,, ,7,, ,7 7 97,7, - 9 7,9 9,, , 9,9,9 Miehet iän, lasten määrän ja isien osuuden mukaan..9 Ikä - 7 Miehiä yhteensä Elävänä syntyneitä lapsia yhteensä 9 77 Lapsia miestä kohden, Miehiä, joilla lapsia yhteensä 7 9 Lapsia saaneiden Lapsia isää osuus kohden ikäluokasta,, , 7,, - 9,7 9 7,9, ,,, ,9,, - 9 9,,, - 9 9, 9 7,7, ,7 7,7,7-9 9, 7,7, , 7 7,, , 9,, , 9,, 7-7,99,,

11 Väestö uskonnollisen yhdyskunnan ja iän mukaan..9 Uskonnollinen yhdyskunta Yhteensä Yhteensä Suomen ev.lut. kirkko Muut luterilaiset Suomen ortodoksinen kirkkokunta Muut ortodoksit 9 9 Jehovan todistajat Suomen vapaakirkko Katolinen kirkko Suomessa Islamilaisseurakunnat Suomen Helluntaikirkko 7 9 Adventtikirkot Myöh. Aik. Pyh. Jeesuksen Kr. kirkko Baptistiyhdyskunnat Metodistikirkot 9 Juutalaisseurakunnat 9 7 Buddhalaiset yhdyskunnat Suomen Anglikaaninen kirkko 9 7 Muut Usk. yhdysk. kuulumattomat Tieto Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta perustuu väestötietojärjestelmän tietoihin. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan - 9 Uskonnollinen yhdyskunta Vuosi 7 9 Yhteensä Suomen ev.lut. kirkko Muut luterilaiset Suomen ortodoksinen kirkkokunta Muut ortodoksit Jehovan todistajat Suomen vapaakirkko Katolinen kirkko Suomessa Islamilaisseurakunnat Suomen Helluntaikirkko 9 99 Adventtikirkot Myöh. Aik. Pyh. Jeesuksen Kr. kirkko 7 9 Baptistiyhdyskunnat Metodistikirkot 7 79 Juutalaisseurakunnat 9 9 Buddhalaiset yhdyskunnat 9 Suomen Anglikaaninen kirkko Muut Usk. yhdysk. kuulumattomat Tieto Suomessa rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta perustuu väestötietojärjestelmän tietoihin.

12 Liitekuviot Ruotsinkielisten osuus väestöstä 9-9 Väestöllinen huoltosuhde 9-9 ja ennuste -

13 Maakuntien osuus väestöstä vuonna 9 Ulkomailla syntyneet maakunnittain ja 9

14 Laatuseloste: Väestörakenne 9. Tilastotietojen relevanssi Väestörakennetilasto kuvaa Suomessa vuoden viimeisenä päivänä asunutta väestöä. Väestörekisterikeskus ja maistraatit pitävät yllä Suomen väestötietojärjestelmää. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin..99. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee väestötietolaki (..99/7). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia odotetaan tammikuun viimeiseen päivään (laki väestötietolain :n muuttamisesta..99). Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle helmikuun alussa vuodenvaihteen väestön tiedot. Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta..99/). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK--7-9). Käsitteet Asuinpaikalla tarkoitetaan sen asunnon sijaintia, jossa henkilö oli kirjoilla vuoden viimeisenä päivänä. Nykyinen kotikuntalaki antaa henkilölle mahdollisuuden vapaasti valita vakinaisen asuinpaikkansa. Esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelu-paikkakunnallaan. Myös asunnottomat kuuluvat kunnassa vakinaisesti asuvaan väestöön. Henkilöllä voi vakinaisen asuinpaikan lisäksi olla tilapäinen asuinpaikka asunnossa, jossa hän ilmoituksensa mukaan asuu tilapäisesti vähintään kolme kuukautta. Tilastot tehdään vain vakinaisen asuinpaikan mukaan. Tieto henkilön asuinpaikasta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Kansalaisuus on yksilön ja valtion välinen lainsäädännöllinen side, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia (Kansalaisuuslaki, 9/). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Kansalaisuusluokituksessa käytetään ISO -standardia. Keskiväkiluku on vuoden alun ja vuoden lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Kieli tallennetaan väestötietojärjestelmään samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle nimen ja uskontokunnan. Kieli säilyy samana, ellei sitä erikseen muuteta. Niille vuoden lopulla syntyneille vauvoille, joille ei tammikuun aikana ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään nimeä, kieltä ja uskontoa, viedään vuodenvaihteen tilastoon kieleksi ja uskonnoksi äidin kieli ja uskonto. Seuraavan vuoden tilastossa tieto on täsmentynyt ilmoituksen saavuttua. Kielitieto voi muuttua kaksikielisten perheiden lapsilla, joille saatetaan merkitä väestötietojärjestelmään kieleksi isän kieli. Vuoden 9 Väestötietojärjestelmän luotettavuustutkimuksessa noin 9 työikäiseltä henkilöltä kysyttiin, onko heidän väestötietojärjestelmään merkitty äidinkielensä oikea. Tieto oli oikein 99,7 prosentilla vastanneista. Väestörekisterikeskus on siirtynyt kielikoodauksessa vuoden 999 aikana ISO 9 -standardiin. Tilastokeskus on saanut vuodesta 999 lähtien Väestörekisterikeskukselta kielet valmiiksi koodattuina (ISO 9-) ja koodaamattomat kielet selväkielisinä. Selväkielisistä kielten nimistä löytyi paljon koodaantuvia kieliä hieman väärin kirjoitettuina tai ruotsinkielellä. Näille kielille on annettu Tilastokeskuksessa koodi. Aikaisempina vuosina Tilastokeskus on koodannut kaikki vieraat kielet selväkielisistä nimistä ja antanut koodin kielelle, jos sillä on Suomessa ollut noin puhujaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava:

15 naimaton naimisissa eronnut leski rekisteröidyssä parisuhteessa eronnut rekisteröidystä parisuhteesta leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen Vuonna 9 oli väestötietojärjestelmässä henkeä ilman tietoa siviilisäädystä. He olivat maahanmuuttajia, joiden siviilisäätyä ei oltu pystytty varmentamaan. Tilastoja varten heistä lapsettomat henkilöt koodattiin naimattomiksi ja jos henkilöllä oli lapsia, hänen puuttuva siviilisäätynsä muutettiin eronneeksi. Syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa lapsen syntymähetkellä. Siten esimerkiksi ennen Viron itsenäistymistä syntyneillä virolaisilla maahanmuuttajilla syntymämaa on Neuvostoliitto. Samoin Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi, vaikka alue ei enää kuulu Suomelle. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena. Syntymämaan koodauksessa käytetään ISO standardia. Tilastollinen kuntaryhmitys on Tilastokeskuksessa kehitetty luokitus, joka korvaa kuntien tilastoinnin kaupunkeihin ja muihin kuntiin. Luokitus on ollut käytössä vuodesta 99 lähtien. Tämä luokitus erottelee kuntia kaupunkimaisuuden ja maaseutumaisuuden mukaan paremmin kuin hallinnollinen jako kaupunkeihin ja muihin kuntiin. Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan:. Kaupunkimaiset kunnat. Taajaan asutut kunnat. Maaseutumaiset kunnat Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 9 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään. Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään %, mutta alle 9 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään, mutta alle. Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle sekä ne kunnat, joiden väestöstä vähintään %, mutta alle 9 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle. Luokitus on päivitetty vuoden taajamarajatietojen pohjalta. Edellinen luokitus oli vuodelta. Luettelo vuoden taajamarajojen perusteella muodostetun kuntaryhmittelyn mukaisista kunnista on Tilastokeskuksen Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot -julkaisussa. Julkaisussa on myös luettelo kunnista, kuntamuodoista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Lapselle ilmoitetaan väestötietojärjestelmään nimenannon yhteydessä uskontokunta. Tieto pysyy samana, ellei sitä erikseen ilmoittamalla muuteta. Uusi Uskonnonvapauslaki (/) astui voimaan... Uusi laki mahdollisti henkilön kuulumisen useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaan samanaikaisesti kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Siirtymäaika päättyi.., jonka jälkeen uskonnolliset yhdyskunnat päättävät itse, voivatko niiden jäsenet kuulua myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Mikäli henkilö on useamman kuin yhden uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, on henkilö Tilastokeskuksen uskonnollisten yhdyskuntien tilastossa mukana sen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmäärässä, johon hän on ensiksi liittynyt. Tällaiset henkilöt puuttuvat sen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmäärästä, johon he ovat liittyneet ollessaan jo jonkin muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.

16 Uskontokuntatilastot tehdään vain Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin merkittyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista henkilöistä. Uskonnollisen yhdyskunnan voi Suomessa perustaa vähintään täysi-ikäistä henkilöä (Uskonnonvapauslaki /). Niille vuoden lopulla syntyneille vauvoille, joille ei tammikuun aikana ole ilmoitettu väestötietojärjestelmään nimeä, kieltä ja uskontoa, viedään vuodenvaihteen tilastoon uskonnoksi äidin uskonto. Seuraavan vuoden tilastossa tieto on täsmentynyt ilmoituksen saavuttua. Ulkomaalaisten osalta uskontokuntatieto ei anna oikeaa kuvaa. Kaikki heidän uskonnolliset yhdyskuntansa eivät ole Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä eivätkä kaikki uskonnon harjoittajat liity seurakuntiin. Esimerkiksi somalinkielisistä 7 prosenttia ei väestötietojärjestelmän mukaan kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskontokuntatieto on erittäin arkaluonteiseksi määritelty tieto. Maakunnittain voidaan julkistaa vain vähintään ja kunnittain vähintään tapausta sisältäviä uskontokuntia. Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Väestöaineisto on kokonaisaineisto. Siinä on väestötietojärjestelmästä poimittu koko Suomen maassa asuva väestö.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja pimeää työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. Vähintään vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen. Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 99 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus. Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 9 tutkimuksessa vastanneista 99, prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli, prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 9, prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi,, prosentilla vääräksi ja, prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Jos oletetaan kaikkien kadossa olleiden tarkistamatta jääneiden tiedot vääriksi, olisi lopullinen oikeiden osoitteiden osuus 97,9 prosenttia. Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite. Vääristä osoitteista vain osa on väärässä kunnassa Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna

17 väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilastokeskus päivää vuodenvaihteen väestön vuoden viimeiselle päivälle. Aluejakona on vuodesta 999 lähtien käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen jo edellisen vuoden viimeisen päivän tilastoihin. Tieto yhdistyneiden kuntien väkiluvuista ennen yhdistymistä on kuitenkin tarvittaessa saatavilla. Kunnittaisia ennakollisia väestötietoja on saatavilla kuukausittain. Ennakkotiedoista ilmestyy myös Väestön neljännesvuositilasto julkaisu aina päättynyttä neljännestä seuraavan kuun lopulla.. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Väestön perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmalla aluejaolla Tilastokeskuksen ilmaisessa väestötietopalvelussa internetissä. Maksullisessa sähköisessä tietopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain. Altika-tietopalvelussa on myös kunnittaisia väestötietoja vuodesta 97 lähtien.. Tilastojen vertailukelpoisuus Vuoteen 99 asti vuodenvaihteen kunnittaiset väestötilastot tehtiin vuoden viimeisen päivän aluejaon mukaan. Vuodesta 999 lähtien on käytetty seuraavan vuoden ensimmäisen päivän aluejakoa. Laskettaessa kunnan väestömäärän muutosta on muutos laskettu yhdistyneiden kuntien kohdalla huomioiden yhdistyvien kuntien aikaisemmat väkiluvut. Taulukoitaessa väestöllisiä alueellisia aikasarjoja voidaan taulukot tehdä joko kunkin vuoden aluejaon mukaan tai päivittäen aluejakoa takautuvasti viimeisen vuoden tilastoja vastaavaksi. Taulukoissa ilmoitetaan aina mitä aluejaotusta on käytetty. Väestötietoja on saatavilla vuodesta 79 lähtien. Vuodesta lähtien on julkaistu seurakunnittaisia väestömääriä ja vuodesta kunnittaisia väestömääriä. Papiston kymmenvuotistauluista on saatavilla väestön ikä-, siviilisääty- ja kielitietoja seurakunnittain vuoteen 9 asti. Kunnittain nämä tiedot ovat vuodesta 9 kymmenvuosittain väestölaskentoihin perustuen. Vuosittain kunnittaisia väestön ikätietoja sekä siviilisääty- ja kielitietoja on saatavissa vuodesta 97 alkaen. Sähköisessä muodossa kunnittaisia väestötietoja on saatavilla Altika-tietopalvelussa vuosittain vuodesta 97 lähtien. Maksuttoman väestötietopalvelun aikasarjat alkavat vuodesta, kunnittain vuodesta Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen. Väestörekisterikeskus julkistaa internet-sivuillaan helmi-maaliskuun vaihteessa asukasluvun vuodenvaihteessa. Luku on sama kuin Tilastokeskuksen vuodenvaihteen tilasto. Lisäksi Väestörekisterikeskus julkistaa asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotilastoista. Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa. Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua ennen kuin tekee ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta. 7

18 Väestö Lisätietoja Markus Rapo (9) 7 Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL C TILASTOKESKUS puh. (9) 7 faksi (9) 7 myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)