YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 102 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 102 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Tekopohjavesilaitoksen rakentaminen ja pohjaveden ottaminen siitä, määräaikainen lupa, Hanko Hangon kaupunki HAKEMUS Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 109/2004/4 myöntänyt Hangon kaupungille luvan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, tekopohjaveden muodostamiseen ja pohjaveden ottamiseen siiviläputkikaivoista enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna Hangon kaupungin Koverharin kylän kiinteistöllä RN:o 1:124. Lupa oli voimassa kolme vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta jälkeen lupa oli voimassa vain, mikäli luvan saajalla oli oikeus hanketta varten tarvittaviin toiselle kuuluviin alueisiin. Päätös on tullut lainvoimaiseksi Hangon kaupunki on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt pidennystä aikaisempaan lupaan, koska hanke ei ole toteutunut suunnitellussa aikataulussa. Hakija on pyytänyt lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, tekopohjaveden muodostamiseen ja pohjaveden ottamiseen siiviläputkikaivoista enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna Hangon kaupungin Koverharin kylän kiinteistöllä Kofvermalm RN:o 1:124, josta hakija on vuokrannut käyttöönsä noin 7,8 hehtaarin suuruisen maa alueen ajalle Lupaa on haettu päivätyn suunnitelman mukaisesti tekopohjaveden imeytyskokeille saakka. SUUNNITELMA Hangon kaupungin vedenhankinta Hangon kaupungin vesijohtoverkostoon otetaan pohjavettä I Salpausselkään rakennetuista pohjavedenottamoista. Vuonna 2005 on vesijohtoverkostoon pumpattu vettä keskimäärin m 3 /d ja vuonna 2006 keskimäärin m 3 /d. Osa kaupungin vedenottamoista sijoittuu keskustaajaman lähialueelle, minkä vuoksi vesihuollon uhkakuvana on vedenottamon/vedenottamoiden sulkeminen pohjave

2 Isolähteen pohjavesiolosuhteet 2 den pilaantumisen vuoksi. Hangon kaupungin käytössä olevista vedenottamoista Mannerheimintien vedenottamo on jouduttu sulkemaan vedessä havaittujen torjunta aineiden vuoksi. Kaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi ja vedenlaadun parantamiseksi on Isolähteen vedenottamon valuma alueella suoritettu tutkimuksia, joiden tavoitteena on ollut Isolähteen pohjavesivarojen käyttöönottaminen pohjavesialueelle rakennettavista siiviläputkikaivoista ja käyttöön saatavan vesimäärän lisääminen tekopohjaveden avulla. Alueella on voimassa oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja maakuntakaava. Isolähteen vedenottamo on rakennettu siten, että vesi pumpataan lähdepurosta hiekkasuodatuslaitokseen, josta suodatettu vesi johdetaan kaupungin vesijohtoverkostoon. Varsinkin kesäaikoina hiekkasuodattimissa on esiintynyt bakteerikasvustoja, joten vesi kloorataan verkostoon johdettaessa. Käyttöön saatavan veden määrä riippuu lähdepuron virtaamasta, joka vaihtelee sadannan seurauksena. Hangon kaupungilla on Länsi Suomen vesioikeuden myöntämä lupa nro 17/1987/3 Isolähteen pohjavedenottamon rakentamiseen Koverharin yksinäistaloa olevalle Björkkulla nimiselle tilalle RN:o 1:10 ja pohjaveden ottamiseen siitä enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2005 vettä pumpattiin kaupungin vesijohtoverkostoon keskimäärin m 3 /d ja vuonna 2006 keskimäärin m 3 /d. Isolähteen ja valtatien eteläpuolella on tehty pohjavesitutkimuksia, joilla on osoitettu, että lähteistä virtaava pohjavesi voidaan ottaa käyttöön siiviläputkikaivoista, jolloin vesi saadaan käyttöön hygieenisesti hyvälaatuisena. Isolähteen valuma alue sijaitsee I Salpausselän reunamuodostumalla lähteen eteläpuolella. Painovoimamittauksilla on tutkittu, että syvä kallioruhje jatkuu Salpausselän poikki kaakkoon. Maaperä kallioruhjeessa on hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa, josta pohjavesi virtaa Isolähteeseen. Salpausselän luoteisreunalla Isolähteen läheisyydessä maaperä on pääosin karkeaa silttiä, joka läpäisee pohjavettä huonommin kuin Salpausselän hiekkaja sorakerrokset. Pohjavesipinnan taso Salpausselässä on noin N m, kun lähteiden vesipinta on noin tasolla N m. Hankkeen tarkoitus Isolähteen vedenottamoa on muutettu siten, että veden käyttöönottoa varten on rakennettu kolme siiviläputkikaivoa, joista vesi pumpataan vesijohtoverkostoon. Isolähteen valuma alueelle imeytetään lähteestä purkautuva pohjavesi, jolloin lähteen virtaus ja luonnonolosuhteet eivät muutu. Lisäksi valuma alueelle imeytetään Gennarbylahden makeavesialtaan pintavesilaitoksesta otettavaa raakavettä tekopohjavedeksi. Hakijalla on Ovako Wire Oy Ab:n kanssa yhteinen vesioikeuslain mukainen lupa johtaa pintavettä Gennarbylahteen padotusta makeavesialtaasta. Luvan on myöntänyt vesistötoimikunta

3 3 Lupapäätöksessä kuvailtu käyttötarkoitus ei muutu ja veden johtamiseen on ryhdytty ennen vesilain voimaantuloa. Hangon kaupunki on tehnyt m 3 /d vesimäärän ottamisesta erillisen sopimuksen Ovako Wire Oy Ab:n kanssa. Vettä johdetaan mahdollisesti ensin Ovako Wire Oy Ab:n omistamaa ja käytössä olevaa putkea pitkin, johon rakennettavaa liitosputkea pitkin johdetaan vesi Isolähteen pohjaveden muodostumisalueelle, jotta käyttöön saadaan vesioikeuden lupapäätöksen nro 17/1987/3 mukainen vesimäärä m 3 /d. On myös mahdollista, että vettä johdetaan täysin erillistä rakennettavaa putkea pitkin. Lähdepuroon rakennetusta pumppaamosta imeytykseen johdettavan vesimäärän arvioidaan normaaliaikana olevan noin m 3 /d ja Gennarbylahden makeavesialtaan pintavedenottamosta imeytykseen johdettava vesimäärä on noin m 3 /d. Puron kuivakauden minimivirtaama mereen on noin 150 m 3 /d. Lähteestä purkautuva vesimäärä pysyy ennallaan, mikä varmistetaan pohjaveden pinnankorkeutta tarkkailemalla. Hankkeen vaikutukset Isolähteen vedenottamon ympäristö ja valuma alue ovat lähes luonnonvaraisessa tilassa, eikä alueella ole kaivoja tai muuta pohjaveden käyttöä. Vedenotto ei vaikuta kenenkään vedenhankintaan eikä aiheuta kohtuutonta haittaa kenellekään. Hankkeessa on otettu huomioon kaavamääräykset ja kaavojen oikeusvaikutukset. Läntisen Uudenmaan maakuntakaavassa Isolähde ja sen ympäristö on retkeily ja ulkoilualuetta sekä maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Isolähteen vedenottamon alue on Hangon yleiskaavassa merkitty tekniselle huollolle varatuksi alueeksi (YT). Vedenottamon länsipuolella on yleiseen virkistyskäyttöön varattu alue (P). Suunniteltu imeytysalue on maa ja metsätalousaluetta (MMV). Suunnitelmassa on katsottu, ettei Isolähteen vedenottamon muutos aiheuta muutoksia lähdealueen kosteus ja virtausolosuhteissa. Gennarbylahden makeavesialtaan hyvälaatuisen veden imeytys tekopohjavedeksi ei myöskään aiheuttane merkittäviä muutoksia lähdealueen veden laadussa. Voimassa olevan luvan mukainen vedenotto ei voi vaikuttaa Gennarbylahden pintaveden korkeuteen. Tekopohjaveden imeytysalueella sadetusimeytyksen seurauksena tapahtuu pintakasvuston rehevöitymistä, mutta maisemakuva ei merkittävästi muutu, eikä maaston pinnanmuotoja muuteta muualla kuin johtolinjojen kaivualueella. Lähdettä tai sen ympäristöä ei muuteta fyysisesti. Lähdealtaan tilavuus ei muutu eikä lähdealtaasta virtaavan puron virtaama lisäänny. Lähteestä purkautuvan veden laadunkaan ei arvioida muuttuvan merkittävästi. Vedenoton ei arvioida vaarantavan lähteiden suojelutavoitteita.

4 Tekopohjaveden valmistus 4 Isolähteen kosteikkoalueella kasvaa luonnonsuojelulain 42 :n nojalla koko maassa rauhoitettu lähdesara (Carex paniculata). Lähdesara on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi, mutta sitä ei suojella EUtasolla. Lähdesara on viihtynyt luonnontilaisesti virtaavan puron ympärillä. Puron vedenlaadun ei arvioida heikkenevän eikä veden lämpötila muutu merkittävästi. Vedenotosta huolimatta lähdesaran suojelutason arvioidaan pysyvän suotuisana. Suunnitelmaan on liitetty vuonna 2006 laaditut Isolähteen tekopohjaveden imeytysalueen kasvillisuusselvitys ja raportti Isolähteen lähdesaran seurannasta. Isolähteen vedenottamon tekopohjavesi valmistetaan siten, että harjun päälle imeytetään vettä kahdella erillisellä sadetusjärjestelmällä. Toiseen sadetusjärjestelmään vesi johdetaan Isolähteen lähdepuron nykyisestä vedenottamosta ja toiseen Gennarbylahden makeavesialtaan pumppaamosta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa molemmat sadettimet sijoitetaan imeytysalueelle, joka sijaitsee maastossa ampumaradan ja sähkölinjan pohjoispuolella. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Gennarbylahden makeavesialtaan vesi johdetaan imeytysalueelle Gennarbylahden pumppaamosta Koverharin teollisuusalueelle johdetusta raakavesijohdosta. Vesi raakavesijohdosta imeytysalueelle johdetaan aluksi maanpinnan päällisellä vesijohdolla, jonka pituus on noin 960 metriä. Isolähteen vedenottamolta imeytysalueelle rakennettavan vesijohdon pituus on noin 270 metriä. Toisessa vaiheessa Gennarbylahden pintaveden imeyttämistä varten rakennettu maanpäällinen johtolinja upotetaan kaivantoon ja tarvittaessa uutta johtolinjaa rakennetaan imeytysalueelta Gennarbylahden pumppaamolle asti. Toisessa vaiheessa Gennarbylahden pintaveden imeyttämiseksi valitaan paras mahdollinen alue mahdollisesti sähkölinjan eteläpuoliselta vuokra alueelta. Isolähteen lähdepuron pumppaamoon asennetaan uudet, nykyisten pumppujen virtaamaa vastaavat mutta suuremman nostokorkeuden omaavat uppopumput. Pumppaamon nykyinen hiekkasuodatin muutetaan kalkkirouhealkalointialtaaksi. Sadetusjärjestelmien tuloputket varustetaan virtaaman mittauksella. Imeytysmatka sadettimien ja siiviläputkikaivojen välillä on noin 210 metriä Gennarbylahden pintavedelle ja noin 150 metriä lähdepuron vedelle. Sadetettu vesi vajoaa maaperässä pohjavedenpinnan yläpuolisessa vajovesikerroksessa aluksi kohtisuoraan alaspäin. Kun pystysuora virtaama kohtaa luonnollisen pohjavesipinnan, se yhtyy pohjaveden luonnolliseen virtaamasuuntaan. Sadetetun veden puhdistuminen tapahtuu vajovesikerroksessa ja akviferin maaperässä fysikaalisten ja biologisten puhdistusmekanismien toimesta. Merkittävä osa puhdistumisesta tapahtuu jo vajovesikerroksen noin 3 metriä korkeassa pintakerroksessa, jossa

5 5 maaperän orgaaninen toiminta on vilkkainta. Tavoitearvona on, että veden viipymä maaperässä on riittävän pitkä, mieluiten vähintään 30 vuorokautta. Isolähteen alueella tehtyjen havaintojen perusteella pohjavesi virtaa luonnostaan ampumaradan alueelta luoteeseen. Vedenotto siiviläputkikaivoista pumppaamalla kääntää pohjaveden virtaussuuntaa kohti kaivoja. Rakennettu Isolähteen vedenottamo on Hangon kaupungin omistuksessa. Nykyisellä vedenottamoalueella ei tehdä rakennemuutoksia, vaan vesi tekopohjaveden imeytykseen pumpataan Isolähteen laskupuron aikaisemmin rakennetusta pumppauskaivosta. Siiviläputkikaivot ja tekopohjaveden imeytyskoe tehdään noin 7,8 ha:n suuruisella maa alueella kiinteistöstä Kofvermalm RN:o 1:124 Koverharin kylässä Hangon kaupungissa. Kiinteistön omistaa Ovako Wire Oy Ab. Hangon kaupunki on vuokrannut kaivo ja imeytysalueen vesilaitoksen käyttöön saakka. Imeytettävä pintavesi Suoritettujen vesianalyysien perusteella Gennarbylahden makeavesialtaan pintavesi on laatuominaisuuksiltaan raakavedeksi erinomaista pintavettä. Vesinäyte, joka on otettu , kuuluu kaikkien tutkittujen ominaisuuksiensa perusteella parhaaseen laatuluokkaan A1. Veden KMnO 4 luku on alle 20 mg/l, jolloin sitä voidaan käyttää sellaisenaan tekopohjaveden valmistukseen, mikäli viipymä maaperässä on vuorokautta. Kaivoista pumpattavan tekopohjaveden ja sen valmistukseen käytettävän pintaveden laatuominaisuuksia tarkkaillaan säännöllisin väliajoin. Imeytysalueen maaperäolosuhteet Imeytysalue on tasoittunutta Salpausselkää, joka leveimmillään on yli 2 km leveä. Muodostuma rajoittuu luoteessa laajaan kallioalueeseen, jonka katkaisee pieni kapea murros, jota kautta suurin osa muodostuvasta pohjavedestä pääsee purkautumaan luoteeseen, Isolähteeseen. Purkautumistaso on noin 3 metriä. Aines on purkautumisalueella pääasiassa hienoa hiekkaa noin 15 metrin paksuudelta. Hienoja hiesu ja hietavälikerroksia esiintyy. Pohjavedenpinnan taso alueen keskiosissa on metriä. Hallfjärdenin ranta alueilla tavataan hienorakeisia kasvillisuuden sitomia tuulikerroksia. Isolähteen lisäksi osa pohjavedestä purkautuu alueen pohjoisosassa laaksopainanteeseen ja osa kaakkoon suoraan Suomenlahteen. Imeytysalueella tehtyjen tutkimusten perusteella sadetusalueella havaintopisteessä HP 95, joka sijaitsee suunnitellun lähdepuron sadettimen alueella, maanpinnan korkeus on +24,13 m ja pohjavedenpinnan korkeus +12,09 m. Havaintopisteessä HP 95 maan pintakerros on maalajiltaan hienoa hiekkaa. Hiekkakerroksen alla on huonommin vettä johtava hietakerros noin 10 metrin syvyydessä. Imeytysalueelta siiviläputkikaivoille päin siirryttäessä maalaji muuttuu karkeammaksi ja paremmin vettä läpäiseväksi. Havaintopisteessä HP 90, joka sijaitsee siiviläputkikaivojen alueella, maalaji on soraista hiekkaa tai hiekkaa noin 13 metrin syvyyteen saakka. Tätä syvemmällä on heikommin vettä läpäisevä hienon hiekan kerros.

6 Virtausolosuhteet ja viipymä HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 6 Hyvin vettä johtavan kerroksen (hiekka tai sorainen hiekka) paksuus maaperässä on alueella metriä. Hyvin vettä johtavan kerroksen huokostilavuus on arviolta noin 40 % kokonaistilavuudesta. Sadetusputkiston leveys on noin 30 metriä ja pituus noin 90 metriä. Imeytetyn veden voidaan ajatella virtaavan maaperässä aluksi pystysuoraan noin 10 metrin matka pinta alaltaan noin m 2 laajan pinnan läpi. Pohjavedenpinnassa virtaama kääntyy luonnollisen virtaaman suuntaiseksi. Gennarbylahden makeavesialtaan pintaveden imeytyksen enimmäisvirtaama on m 3 /d, imeytysalueen pinta ala noin m 2, vajovesivyöhykkeen syvyys noin 10 metriä ja huokostilavuus noin 40 %. Näillä oletuksilla imeytetyn veden keskimääräinen viipymä vajovesivyöhykkeessä on noin 8 d. Etäisyys imeytysalueelta kaivoille on Gennarbylahden vedelle noin 210 metriä, hydraulinen gradientti arviolta 0,03 ja hydraulinen johtavuus keskimäärin arviolta 0,1 cm/s. Näillä arvoilla laskettuna veden keskimääräinen viipymä pohjavesivyöhykkeessä on noin 32 d. Enimmäisvirtaamalla arvio Gennarbylahden veden koko viipymästä maaperässä on noin 40 d. Viipymän arvo on vesi ja ympäristöhallinnon vuonna 1992 laatiman suosituksen (30 45 d) mukainen. Todellinen viipymä on syytä selvittää kokeellisesti. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että määräaikainen lupa on perusteltavissa tilanteissa, joissa pysyvän luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä ei olla varmoja. Tällöin voi olla tarpeen suorittaa lisätutkimuksia nimenomaan toiminnasta aiheutuvien vaikutusten selvittämiseksi pysyvää lupaa silmällä pitäen. Isolähteellä korostuvat selvitettävinä vaikutuksina erityisesti hankkeen vaikutukset lähdealueen suojeluarvoihin. Myönnettäessä lupa määräajaksi tulee luvan edellytysten olla olemassa koko lupa ajan. Hakemusasiakirjoista ei selviä, miksi nyt tarvitaan kymmenen vuotta aikaa sellaisten selvitysten tekemiseen, joista aikaisemmin arvioitiin selviydyttävän muutamassa vuodessa.

7 7 Tältä osin hakemusta voidaan pitää huonosti perusteltuna. Perustelut ovat tärkeitä, koska määräaikaista lupaa ei saisi myöntää pidemmäksi ajaksi kuin luvan tarkoitus edellyttää. Kymmenen vuoden lupa on ympäristökeskuksen käsityksen mukaan liian pitkäkestoinen. Lupaa tulisikin esitetystä lyhentää esimerkiksi viiteen vuoteen. Koska imeytyskokeet on tarkoitus suorittaa kahdessa vaiheessa käynnistämällä imeytykset ensivaiheessa Isolähteen vedellä, on aikaisemman luvan kolmen vuoden määräaika ehdottomasti liian lyhyt tarvittavien tutkimusten suorittamiseen. Ympäristökeskuksen mukaan luvan määräaikaa voidaan jatkaa, koska määräajan pidennyshakemus on tehty ennen määräaikaisen luvan päättymistä. Nykyinen lupa on umpeutunut tammikuussa Määräajan pidentämistä tarkoittavassa päätöksessä voidaan tarvittaessa tarkistaa tai täydentää lupapäätöksen määräyksiä. Ympäristökeskus on katsonut, että uudessa luvassa tulisi voimassa olevaa lupaa tarkemmin määritellä, koska ja miten luvan saajan tulee muuttaa toimintaansa alueella, jos määräajan sisällä havaitaan vastoin odotuksia sellaisia ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia, jotka olisivat vaikuttaneet luvan myöntämisedellytyksiin. Täsmennys lupamääräyksiin on tarpeen varsinkin, jos hakijan esittämään varsin pitkään määräaikaan suostutaan. Hakemusasiakirjoista saa väärän kuvan kaivotilanteesta hankealueella. Uudet tekopohjaveden muodostamisessa tarvittavat siiviläputkikaivot on rakennettu alueelle ennen kuin rakennustöiden aloittamiselle lupamääräyksissä varattu määräaika on umpeutunut. Hangon kaupunki on tehnyt hakemuksen ns. Björkkullan lähteikön luonnonsuojelualueen perustamisesta Isolähteen alueelle. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että ympäristölautakunta on aiemman lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tehnyt asiasta muistutuksen. Tutkimuksista kerätty tieto, johon muistutus on perustunut, ei ole muuttunut. Tästä johtuen muistutuksen sisältö on edelleen ajankohtainen. Imeytettävän Gennarbylahden veden laatuseurantatietoja ei ole vireillä olevassa hakemuksessa, ainoastaan tulokset yhdestä näytteestä. Padottu lahti vastaanottaa valumavedet laajalta ihmisen toiminnan vaikutuksen alaiselta alueelta, jolloin erityisesti tulisi kiinnittää huomio erilaisten kemiallisten aineiden jäämiin ja kemikaalien hajoamistuotteisiin. Tämä tulee ottaa huomioon myös laitoksen käyttötarkkailussa. Kehittynyttä tekniikkaa apuna käyttäen tulisi pohjavesivarat hyödyntää ensin ja vasta tämän jälkeen turvautua pintaveden käyttöön talousvetenä. Pohjavesivaroista saadaan jatkuvasti lisätietoa. Esimerkiksi varteenotettavia pohjaveden purkautumia saattaa olla myös

8 8 Hankoniemen itärannan pohjavesialueella, jolla ei vielä ole suojelusuunnitelmaa. HAKIJAN SELITYS Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta hakija on todennut, että kolmen vuoden koetoiminta aika on osoittautunut liian lyhyeksi odottamattomien viivästysten kuten maanomistukseen liittyvien seikkojen vuoksi. Sen vuoksi koetoiminnalle on haettu aiempaa pitempää määräaikaa. Kymmenen vuoden määräajalla varmistutaan siitä, että ottaen huomioon rahoitus ym. seikat ehditään saada riittävät tutkimustulokset pysyvän luvan hakemiseksi. Pysyvää lupaa voidaan hakea hyvissä ajoin ennen kymmenen vuoden määräajan päättymistä, jos tarvittavat tutkimustulokset koeimeytyksestä saadaan aikaisemmin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hangon kaupunki on tehnyt hakemuksen luonnonsuojelualueen perustamisesta Isolähteen alueelle ns. Björkkullan lähteikölle. Tekopohjavesilaitoksen rakentamisesta ja vedenotosta ei arvioida aiheutuvan haitallisia pinta tai pohjavesivaikutuksia. Isolähteen vedenottamolle on laadittu tarkkailuohjelma pohjavedenpinnan korkeuden sekä lähdeojien virtaamien tarkkailemiseksi ja vedenotosta aiheutuvien mahdollisten haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Hangon kaupungin ympäristölautakunnan vaatimuksista hakija on todennut, että luontaisen pohjaveden hyödyntämiseen tähtääviä selvityksiä tehdään Hankoniemen alueella, mutta ne eivät liity tähän hankkeeseen. Isolähteen tekopohjavesihankkeessa tarkoituksena on Gennarbylahden pintavettä imeyttämällä tuottaa luontaisen pohjaveden kaltaista tekopohjavettä. Tekopohjaveden muodostaminen perustuu maaperän fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien puhdistavaan vaikutukseen. Koeimeytyksessä hyödynnetään Gennarbylahden pintavedenottamoa ja Koverhariin teollisuusalueelle rakennettua vesijohtolinjaa, josta voidaan rakentaa johtolinja imeytysalueelle. Gennarbylahden vedestä on tutkittu sosiaali ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja vesi on todettu hyvälaatuiseksi. Ennen koeimeytystä ja koeimeytyksen aikana imeytykseen johdettavan veden laatua tarkkaillaan laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Edellä mainittujen seikkojen perusteella Gennarbylahden pintaveden koeimeytystä voidaan pitää perusteltuna. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Hangon kaupungille luvan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, tekopohjaveden muodostamiseen ja pohjaveden ottamiseen siiviläputkikaivoista Hangon kaupungin Koverharin kylän kiinteistöllä Kofvermalm RN:o 1:124 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Otettava pohjavesi käytetään Hangon kaupungissa talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin. Tämä lupa on voimassa saakka.

9 9 Vahingot Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännösten lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. 1) Luvan saaja saa rakentaa Hangon kaupungin Koverharin kylän kiinteistöllä Kofvermalm RN:o 1:124 sijaitsevalle vuokraamalleen määräalalle imeytysalueiden sadetusjärjestelmät, siiviläputkikaivot, vedensiirtoputket, laitosrakennusalueen rakennukset, pohjavesialueen pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailuun tarvittavat havaintoputket ja muut tekopohjavesilaitoksen toimintaa varten tarpeelliset rakenteet päivätyn asemapiirustuksen nro mukaisesti. 2) Suunnitelman mukaisilla imeytysalueilla saadaan imeyttää vettä tekopohjavedeksi Isolähteen laskupuron vedenottamosta ja Gennarbylahden makeavesialtaan pintavedenottamosta yhteensä enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna siten, että noudatetaan voimassa olevia Isolähdettä ja Gennarbylahtea koskevia vesioikeuden ( , nro 17/1987/3) ja vesistötoimikunnan ( ) antamia vedenottolupia. 3) Siiviläputkikaivoista saadaan ottaa muodostettua tekopohjavettä ja pohjavettä yhteensä enintään m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Tekopohjavesilaitosta ja vedenottamoa on hoidettava ja käytettävä siten, ettei kenellekään aiheuteta tarpeetonta vahinkoa tai haittaa. Veden tuhlausta on vältettävä. 4) Luvan saajan on tarkkailtava imeytettävän veden ja otettavan pohjaveden määrää ja laatua sekä alueen pohjavesiolosuhteita. Tarkkailun tulee koskea erityisesti pohjaveden laatua ja korkeutta sekä Isolähteen ojasta mereen purkautuvaa vesimäärää. Tarkkailu tulee suorittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava rakentamisen, imeytyksen ja vedenoton vaikutuksia Isolähteen alueen lähdesarakasvustoon ja imeytysalueen kasvillisuuteen Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailut on aloitettava hyvissä ajoin ennen tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden edellyttämällä tavalla sekä esitettävä pyynnöstä niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen.

10 10 5) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan hankkeesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. 6) Tarvittavat rakennustyöt on aloitettava ja saatettava loppuun kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 7) Veden imeyttämisen aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Kun tämän päätöksen mukainen toiminta on päättynyt, on siitä ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle ja edellä määräyksessä 7) mainituille viranomaisille. Perustelut Hanke liittyy Hangon kaupungin vedensaannin turvaamiseen. Hakemuksen tarkoittamat toimenpiteet ovat tarpeen tekopohjavesilaitoksen suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi yleistä tarvetta varten, hankkeen toteuttamismahdollisuuksien selvittämiseksi ja sen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Toimenpiteillä on mahdollisuus selvittää nykyistä tarkemmin alueen pohjavesiolosuhteita ja tekopohjaveden imeytysmahdollisuuksia. Toiminnasta saatava hyöty on siitä aiheutuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Hankkeesta ei aiheudu asutus tai elinkeino oloja huonontavaa vedensaannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muuta sellaista yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta ympäristön oloissa, joita ei voitaisi vedenoton yhteydessä suoritettavin järjestelyin estää. Imeyttämisen seurauksena pohjavesi ei vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella käy terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huononnu eikä hanke ole ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetyn pohjaveden pilaamiskiellon vastainen. Hanke ei ennalta arvioiden vaaranna Björkkullan lähteikön luonnonsuojelualueen perustamista Isolähteen alueelle. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8, 15 ja 16 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Asiakirjoista saatava selvitys on riittävä määräaikaista koetoimintaa varten. Lähes seitsemän vuoden lupa aika on riittävä tutkimustulosten saamiseksi mahdollista pysyvän luvan hakemista varten. Käyttöön saatavan veden määrä ja laatu sekä hankkeen ympäristövaikutukset selviävät lopullisesti vasta koetoiminnan aikana. Muistutukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

11 11 KÄSITTELYMAKSU Sovellettu säännös euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :n ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "Veden johtamista ja pohjavettä koskevat asiat, pinta ja pohjaveden ottaminen talousvedeksi yli 500 m 3 /d" mukaisesti.

12 12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Pertti Seppänen Esko Vähäsöyrinki Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Pertti Seppänen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/ha

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.