Lastensuojelu Loimaalla

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lastensuojelu Loimaalla"

Topi Manninen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lastensuojelu Loimaalla V Loimaalla oli kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä 1,6 %, kun valtakunnallinen keskiarvo oli 1,4 %. Kehitys viime kuntaliitoksen jälkeen Tammikuu Tammikuu Tammikuu Toukokuu Tammikuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Tammikuu Kesäkuu

2 Valtakunnallinen kehitys; v kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli alle 9.000, kun taas v niitä oli V Suomessa oli 50 kuntaa, joissa sijoitettujen osuus oli suurempi kuin Loimaalla; Sijoitetut 0-17-v osuus Kunnat 4,0 % Heinävesi 3,6 % Tuusniemi 3,1 % Puolanka, Ristijärvi, Pello, Posio 3,0 % Forssa 2,9 % Ilomantsi 2,6 % Mäntyharju 2,5 % Taivassalo, Harjavalta, Hartola, Tervo, Multia 2,4 % Joutsa 2,3 % Rääkkylä, Jämsä, Kemi 2,2 % Jämijärvi, Hamina, Kotka, Lieksa, Viitasaari 2,0-2,1% Hyvinkää, Turku, Heinola, Hirvensalmi, Kuopio, Varkaus, Nurmes, Kannonkoski 1,7-1,9 % Helsinki, Kerava, Vantaa, Salo, Pori, Merikarvia, Hämeenlinna, Riihimäki, Imatra, Ruokolahti, Pieksämäki, Jyväskylä, Kajaani, Kristiinankaupunki, Äänekoski, Salla, Polvijärvi, Tohmajärvi, Hankasalmi 2

3 Tilastotietoja Sosiaalitoimi sai v yht. 346 lastensuojeluilmoitusta ja vuonna 2016 määrä kipusi 437. Alkuvuoden 2017 tahti tasaisesti kertyen merkitsisi 580 ilmoitusta. V valtakunnallisen tilaston mukaan Loimaan 0-17-v lapsista tehtiin 6,4 %:sta lastensuojeluilmoitus, koko maan keskiarvo 6,2 % Sosiaalipäivystys vastaanotti v yht. 250 tehtävää ja v yht. 375 tehtävää, näistä Loimaan kaupungin osuus 155 ja 203. Loimaalla ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia 31,5 % kaikista lapsiasuntokunnista kun valtakunnan keskiarvo on 29,8 % Lasten pienituloisuusaste Loimaalla 15,3 ja koko maassa 11,8 % 3

4 Sijoitusmuodoista ja kustannuksista Kodin ulkopuoliset; perhehoito, ammatillinen perhekoti tai laitoshoito. Vrk-hinnat voivat vaihdella suurestikin, mutta karkeasti; perhehoidossa n /vrk, ammatillisissa perhekodeissa /vrk ja laitoksissa /vrk. Loimaalaisten sijoitukset ovat aika tarkkaan fiftyfifty, puolet perhehoidossa ja puolet laitoksessa tai ammatillisessa perhekodissa. Valtakunnallinen keskiarvo on samanlainen. 4

5 STJ:n havaintoja Loimaalta ( ) Lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin alas luvulla Samanaikaisesti perhetyö käynnistyi hyvin vaatimattomasti Loimaan asuntotilanne (vrt. pieni kunta) Yhtään huostaanottopäätöstä ei ole mennyt oikeudessa nurin Lainsäädännön muutokset; Lastensuojelulain muutokset > ilmoitusvelvollisuus, Sosiaalihuoltolain muutokset > sosiaalipäivystys. Edelliset yhdessä muodostavat merkittävän muutoksen ASIOIHIN PUUTTUMISEN 5

6 Lasten hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset (STM,2013/19) Lapsiperheiden ja lasten painoarvo yhteiskunnassa vähentyy (Lapsi-ikäluokkien väestöosuuden vähentyessä yhteiskunnan hyvinvointi-intressien painopiste alkoi 1960-luvulta alkaen siirtyä työikäiseen ja 2000-luvulla ikääntyvään väestöön. Esim. viime vuosien palvelurakenneuudistus on keskittynyt lähes kokonaan sote-palveluihin, joiden painopiste on ikääntyvässä väestössä. HUOM! LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU) Eriarvoisuus kasvaa ja lapsiköyhyys lisääntyy (Eriarvoisuus lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnissa väheni 1980-luvulle saakka, mutta on kääntynyt sen jälkeen uudelleen kasvuun. Lapsiperheiden toimeentulovaikeudet ja vakava lapsiköyhyys ovat lisääntyneet. Perheen köyhyys rajoittaa lasten yleisesti tärkeiksi kokemien kulutushyödykkeiden hankkimista ja harrastuksiin osallistumista) Investoinneista on siirrytty kulutusmenojen leikkaamiseen (Lapsiperheiden ja lasten tulonsiirrot nähtiin 1900-luvulla investoinneiksi tulevaisuuteen. Nyt suhtautuminen on muuttunut. Tulonsiirtojen ja palvelujen kustannukset tulkitaan kulutusmenoiksi, joiden leikkaamisen vaikutuksia lasten hyvinvoinnin ja kansantalouden kilpailukyvyn tulevaisuuteen ei ennakoida) 6

7 Lapsiperheet ovat muuttuneet ( Syntymästä aikuiseksi biologisen isän ja äidin kasvattamien lasten osuus on vähentynyt. Yhä useammat lapset varttuvat vaihtuvien vanhemmuuksien sekä sisarus- ja sukulaissuhteiden ympäristössä. Naisten alkoholin käytön lisääntyminen ja huumeiden käytön yleistyminen. Lapsia joudutaan ottamaan sijaishoitoon, kun vanhempien mt- ja päihdepalvelut eivät vastaa tarpeeseen) Vanhemmuuden ja kasvatuksen haasteet kasvaneet (Internet, pelimaailma, Tv, elokuvat muodostuneet kasvatus- ja kehitysyhteisöiksi. Markkinat ovat tehneet lapsista kuluttajia) Vaatimukset lapsille ja nuorille ovat lisääntyneet ( odotetaan yhä varhemmin kykyä valintoihin ja itsenäisen vastuun kantoon. Ammatit ja työllistymisen näkymät ovat muuttuneet epävarmoiksi) Lapsiperheen tukiverkot ovat heikentyneet (Muuttaminen sekä kaupungistumisen tuoma muutos asuinolosuhteissa etäännyttävät sukupolvia toisistaan. Toistuvat muutot estävät kiinteiden naapurisuhteiden kehittymistä. Suvun merkitys lapsiperheen tukena on vähentynyt) Monikulttuurisuus lisääntyy (yhä useamman lapsen kulttuuriset juuret ovat muualla kuin Suomessa. Kaikissa lapsiperheiden ja lasten palveluissa tarvitaan yhä enemmän monikulttuurista osaamista) Ongelmakeskeisyys voimistuu (ongelmia ja niiden riskitekijöitä osataan tunnistaa yhä varhemmin. Samanaikaisesti on kehitetty häiriö- ja ongelmasuuntautuneita yksilöterapioita ja yhteisöinterventioita. Joukkotiedotus ja erityisesti uutisointi lapsiperheistä ja lapsista on keskittynyt ongelmiin ja traagisiin tapahtumiin. Tämä on osaltaan lisännyt ongelmakeskeisyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. 7

8 Normaalisuuden rajat kaventuvat (Lasten ja perheiden yhteisissä palveluissa on erilaisuuden ymmärtäminen vähentynyt ja niin kutsuttu poislähettämisen kulttuuri lisääntynyt. Ongelmaosaamisen lisääntyessä lapsen erilaisuus tai poikkeaminen ikäluokalleen keskimääräisestä kehityksestä tulkitaan helposti ongelmaksi, joka edellyttää ohjaamista juuri kyseiseen ongelmaan erikoistuneen ammattihenkilön asiakkaaksi) Ongelmat kasautuvat ja siirtyvät sukupolvelta toiselle (pahoinvointiongelmien ja riskiolosuhteiden kasautuminen samoille perheille ja lapsille on lisääntynyt. Kun lapsi varttuu kasautuneiden ongelmien perheessä, vaarana on näköalattomaan elämäntapaan sosiaalistuminen ja ongelmien ylisukupolvinen siirtyminen) 8

9 9

Samankaltaiset tiedostot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos