LUPAPÄÄTÖS Nro 20/12/2 Dnro PSAVI/62/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 20/12/2 Dnro PSAVI/62/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Maa-ainesten ottaminen Konttikankaan pohjavesialueella sijaitsevalta tilalta Konttikangas RN:o 73:4, Yli-Ii Morenia Oy PL OULU

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 SELOSTUS HANKKEESTA... 3 Asian käsittelyn aiemmat vaiheet... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitelma... 4 KAAVOITUSTILANNE... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Yleiskuvaus alueesta ja muut maa-ainesten ottoalueet... 4 Maaperän ja pohjaveden tila... 5 Luonnon ja ympäristön tila... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 8 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennys... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Muistutukset ja vaatimukset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Oulunkaaren ympäristöpalvelut Museovirasto...11 Hakijan kuuleminen ja selitys...12 MERKINTÄ...12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U...12 KÄSITTELYRATKAISU...12 PÄÄASIARATKAISU...12 LUPAMÄÄRÄYKSET...13 Maa-ainesten ottaminen...13 Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet...13 Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus...14 Tarkkailu- ja raportointimääräykset...15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE...15 RATKAISUN PERUSTELUT...15 Käsittelyratkaisun perustelut...15 Pääasiaratkaisun perustelut...15 Lupamääräysten ja vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut...16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN...17 LUVAN VOIMASSAOLO...17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO...17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET...17 KÄSITTELYMAKSU...17 Ratkaisu...17 Perustelut...17 Oikeusohje...18 MUUTOKSENHAKU...19

3 3 HAKEMUS Morenia Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa saada ottaa maa-aineksia Yli-Iin kunnan Tannilan kylässä pohjavesialueella sijaitsevalla tilalla Konttikangas RN:o 73:4 hakemuksen liitteenä olevan ottosuunnitelman mukaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 1 luku 18 ja 9 luku 7 SELOSTUS HANKKEESTA Asian käsittelyn aiemmat vaiheet Hankkeen tarkoitus Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 26/07/1 myöntänyt hakemuksen kohteena olevalle soranottoalueelle vesilain mukaisen maa-ainesten ottoluvan ja Yli-Iin kunta antamallaan päätöksellä maa-aineslain mukaisen luvan. Tuolloin luvan hakijana toimi soranottoalueen maanomistaja. Maa-ainesten ottotoimintaa ei ole aloitettu ympäristölupaviraston päätöksessä asetetussa määräajassa, joten lupapäätös on rauennut. Yli-Iin kunnan rakennustarkastaja on tehnyt maa-ainesluvan keskeyttämispäätöksen. Soranottoalueen maanomistaja on solminut luvan hakijana toimivan Morenia Oy:n kanssa kiviainesten otto-oikeussopimuksen ja Morenia Oy hakee vesilain mukaista lupaa maa-ainesten ottamiseen aiemman lupahakemuksen yhteydessä toimitetun ottosuunnitelman ( ) mukaisesti ja ympäristölupaviraston päätöksessä nro 26/07/1 asetetuin lupamääräyksin. Sittemmin alueella on suoritettu lisäkairauksia ja alueelle on laadittu ympäristölupaviraston päätöksessä määrätty tarkkailuohjelma. Ottoalue sijaitsee tilalla Konttikangas RN:o 73:4 (aiemmin Nikkinen RN:o 73:3, josta tila Konttikangas on erotettu). Lupahakemuksen kohteena olevalla alueella ei ole aikaisempaa ottoa. Alueelle on kaivettu koekuoppia ja maa-ainekset suunnitellulla ottoalueella ovat karkeaa hiekkaa ja kivistä hiekkaa, joita käytetään betonien runkoaineina. Betoniteollisuuden raakaaineeksi sopiva materiaali on nykyisellä ottoalueella loppumassa, mikä on yhtenä syynä uuden alueen tarpeeseen. Maa-ainesten hyödyntämisestä on merkittävää taloudellista hyötyä. Ottokohde sijaitsee vanhojen ja nykyisten otto-alueiden vieressä. Tilalta Nikkinen RN:o 73:3 on otettu maaaineksia jo ennen maa-aineslain voimaantuloa ja kotitarvekäyttöön sekä myyntiä varten viimeksi myönnetyn maa-aineslain mukaisen ottoluvan mukaisesti. Alueella on luvan mukaisia aineksia ottamatta ja alueen jälkihoitotyöt ovat tästä syystä vielä hoitamatta. Alue sijaitsee kaukana intensiivisen maarakentamisen kohteista eikä vanhalla ottoalueella olevalla tavanomaisella hiekalla ole vielä kysyntää. Karkea

4 4 hiekka on pääosin hyödynnetty ja käytetty muun muassa salaojitushiekkana sekä kuivabetonin runkoaineena. Suunnitelma Suunniteltu toiminta-alue rajataan nykyisten maa-ainesten ottoalueiden pohjoispuolelle siten, että yhteistä Sorapalstaa RN:o 878:1:0 vasten jätetään viiden (5) metrin levyinen suojavyöhyke. Otto ei ulotu muiden naapuritilojen rajoihin saakka. Ottoalueen pohjoispuolella olevan suon reunaan jätetään noin 30 metrin levyinen suojavyöhyke, jotta suon pintavedet eivät pääse virtaamaan ottoalueelle ja sitä kautta vedenottamolle. Ottoalueen koillispuolella oleviin lapinraunioihin jätetään vähintään 50 metrin levyinen suojavyöhyke. Nykyisten maa-ainesten ottoalueiden pohja on yhteisellä alueella Yhteinen Sorapalsta RN:o 878:1:0 alimmillaan likimain tasolla N ,0 m ja pääosin tasolla N ,0 m eli pohjavedenpinnan yläpuolella on ainakin yli kolmen metrin ottamaton suojakerros. Nyt haettavalla alueella otto ja jälkihoitotyöt suoritetaan siten, että pohjavedenpinnan yläpuolelle jää vähintään seitsemän (7) metrin ottamaton suojakerros. Hakemuksen mukaisella ottoalueella kerrospaksuutta pohjavedenpinnan yläpuolella on 3 7 metriä enemmän kuin nykyisellä ottoalueella. Hiekan ja soran ottomäärä on noin m 3. Otto toteutetaan kymmenen (10) vuoden aikana. Ottoalue on noin 2,1 ha:n suuruinen. Oton ja maisemoinnin edetessä vielä kuorimattomat pintamaat varastoidaan ottoalueen reunalle ja levitetään oton edetessä montun pohjalle ja luiskiin. Montun reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3. Ottoalueen ja yhteisen sorapalstan rajalle jätetään ottamaton kannas. Näin ollen sulamis- ja sadevedet eivät pääse ottoalueelta vanhaan kaivantoon, jossa on vedenottamo. Oton jälkeen ottoalueen pohjalle rakennetaan bioaktiivinen kerros kuorituista pintamaista ja tarvittaessa muualta tuodusta puhtaasta turpeesta, jotka sekoitetaan hiekkaa olevaan pohjamaahan noin 20 cm:n kerrokseksi. Oton yhteydessä alueen reunoille kasatut pintamaat käytetään alueen siistimiseen ja luiskausten tekoon. Mikäli ottoalueen pohjalle jää karkeaa soraa oleva kerros, peitetään se vähintään 30 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Oton jälkeen alue metsitetään männyn ja koivun taimilla tai kylvämällä, jolloin karikekerroksen muodostuminen nopeutuu. KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , hakemuksen kohteena oleva alue sijoittuu pohjavesialueelle. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus alueesta ja muut maa-ainesten ottoalueet Maa-ainesten ottoalue sijaitsee Konttikankaan pohjavesialueella. Toinen alueen vedenottamoista on rakennettu välittömästi tilan Konttikangas lounaispuolella olevan kiinteistön Yhteinen Sorapalsta RN:o 878:1:0 alueelle,

5 Maaperän ja pohjaveden tila 5 joka on ollut yhteisalueen omistajien maa-ainesten kotitarveoton kohteena jo kymmeniä vuosia. Vedenottamon läheisyyteen on aikaisemmin myönnetty ottolupia lisäksi yksityisille maanomistajille. Vedenottamo sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 37/01/1 myöntänyt luvan ottaa maa-aineksia tilalta Nikkinen RN:o 73:3 noin 1,56 hehtaarin alueelta enintään m 3. Lupa on ollut voimassa kymmenen vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Yli-Iin kunta on myöntänyt alueelle maa-aineslain mukaisen luvan, joka on ollut voimassa viisi vuotta. Kyseinen ottoalue on nykyisin tilan Konttikangas RN:o 73:4 alueella ja sijaitsee hakemuksen mukaisen ottoalueen kaakkoispuolella. Maa-aineksia on paikoin otettu ympäristölupaviraston luvan nro 37/01/1 mukaiselle tasolle. Otto on ulotettu lupamääräysten mukaisesti niin, että pohjavedenpinnan yläpuolelle on jätetty vähintään kolmen metrin, pääosin yli viiden metrin paksuinen suojakerros. Puusto on poistettu lähes koko alueelta, suurimmalta osalta aluetta on otettu myös maa-aineksia. Maaaines on hyvälaatuista hiekkaa ja soraa. Iin kunnanhallitus on myöntänyt Metsähallitus Laatumaalle kuvan maa-ainesten ottamiseen valtionmaalla ( ) Konttikankaan maa-ainesalueella. Luvan voimassaoloaika on kymmenen vuotta ja otettavan maa-aineksen kokonaismäärä m 3. Otto ulottuu suunnitelman mukaan tasolle +82,0 m, jolloin pohjavedenpinnan yläpuolelle jää viiden metrin paksuinen suojakerros. Alue sijaitsee hakemuksen mukaisen ottoalueen lounaispuolella. Iin kunnan valvontalautakunta on myöntänyt Metsähallitus Morenialle luvan maa-ainesten ottamisalueen laajentamiseen valtionmaalla ( ) Konttikankaan maa-ainesalueella. Luvan voimassaoloaika on kymmenen vuotta ja laajennusalueelta otettavan maaaineksen kokonaismäärä m 3. Maa-ainesten ottotaso on välillä +82,0 m +90,0 m, jolloin pohjavedenpinnan yläpuolelle jää viiden metrin paksuinen suojakerros. Laajennusalue sijaitsee Metsähallituksen aiemman ottoalueen pohjoispuolella ja hakemuksen mukaisen ottoalueen lounaispuolella. Yhteisellä Sorapalstalla RN:o 878:1:0 sijaitsevaan vedenottamoon on laajennusalueelta noin 300 metriä. Oulunkaaren ympäristölautakunta on myöntänyt Metsähallitus Morenialle luvan maa-ainesten ottamisalueen laajentamiseen valtionmaalla ( ) Konttikankaan maa-ainesalueella. Luvan voimassaoloaika on kymmenen vuotta ja laajennusalueelta otettavan maaaineksen kokonaismäärä m 3. Maa-ainesten otto ulottuu suunnitelman mukaan tasolle +82,0 m +79,0 m. Lupamääräysten mukaan pohjavedenpinnan yläpuolelle on jätettävä vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros. Alue sijaitsee Metsähallituksen aiempien ottoalueiden länsi lounaispuolella. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Konttikankaan pohjavesialueella, jolla on kaksi vedenottamoa: toinen sijaitsee suunnitellun ottoalueen eteläpuolella, tilalla Sorapalsta RN:o 878:1:0 sekä toinen tilalla Tiri RN:o 51:14, noin 700 metrin päässä ottoalueesta itään. Pohjavedenkorkeus länsipuolisella ottamolla on noin N ,2 m ja itäpuolisella ottamolla noin N ,7 m. Toiminnassa olevalla ottoalueella pohjavedenkorkeus on ollut

6 6 noin N ,0 m ja vuonna 2004 asennetussa tarkkailuputkessa N ,40 m. Kaivannon pohjalle asennetussa havaintoputkessa pohjavedenkorkeus on ollut havaintohetkellä noin metriä kaivannon pohjan alapuolella. Pohjaveden päävirtaussuunta Konttikankaan muodostumassa on länteen. Pohjaveden virtaus nykyisellä ottoalueella on osittain kohti itäpuolista ja osittain kohti länsipuolista vedenottamoa. Virtauksen kaksijakoisuus johtuu vedenottamoilla tapahtuvasta veden pumppauksesta. Pohjavesi virtaa suunnitellulta ottoalueelta kohti vedenottamoa. Lähialueella ei ole yksityistalouksien kaivoja tai luonnontilaisia lähteitä. Ottosuunnitelmaan ( ) on aiemman lupahakemuskäsittelyn yhteydessä toimitettu päivätty hakemuksen täydennys liitteineen. Täydennyksessä on todettu seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen suorittamien maaperätutkimusten mukaan yhteisellä alueella RN:o 878:1:0 vanhan ottoalueen pohjoisreunassa noin kaksi metriä kaivutason alapuolella (likimain taso +75,0 m) on moreenikerros, johon ei ole voitu asentaa pohjaveden havaintoputkia. Ympäristökeskuksen tutkimuksissa ei ole havaintoja vanhan ottoalueen ulkopuolelta. Kartasta ilmenee, että yhteisellä alueella RN:o 878:1:0 oleva ottoalue on ollut jo 1960-luvulla likimain nykyisessä laajuudessaan ja nykyisellä ottotasollaan +78,0 +79,0 m luvulla tehtyjen pohjavesiselvitysten mukaan rakennetun kaivon pohjavesi on ollut hyvälaatuista ja vähärautaista. Veden laatu on koko ajan pysynyt hyvänä, vaikka suojakerroksen paksuus on 1 3 metriä. Silloisissa kairauksissa on todettu kairauspisteessä H3 pohjaveden olevan seitsemän metriä vedenottamon vesipintaa ylempänä. H3 on sijainnut noin 25 metriä kaivon pohjoispuolella. Hakijan suorittamat kairaukset vahvistavat käsitystä siitä, että kyseinen harjujakso tälläkin kohdalla on ns. sauma- tai reunamuodostuma, jonka pohjoisreunassa on moreenivälikerroksia sora- ja hiekkamateriaalissa. Suunnitellun ottoalueen pohjois- ja luoteispuolella, ottoalueen ja suon välisellä alueella on pintahiekan alla, noin kahden metrin syvyydessä moreenikerros. Se patoaa pohjaveden suoalueella keskimäärin tasolle +84,0 m, kun pohjavedenkorkeus vedenottamoalueella (pohjavesialueella) on keskimäärin tasolla +77,0 m. Ympäristökeskuksen pisteessä H3 pohjavedenkorkeus vuonna 1969 on ollut likimain tasolla +84,0 m, mikä johtunee mainittujen moreenikielekkeiden ulottumisesta myös vanhalle yhteisen alueen RN:o 878:1:0 ottoalueelle. Kairauspisteiden, maalajikerrosten ja kairaustulosten perusteella tulkitut pohjaveden virtaussuunnat on merkitty täydennykseen liitetyn ottosuunnitelman karttapohjalle ja poikkileikkaukseen kairauslinjalta. Poikkileikkauksen maalajirajat perustuvat muutamiin kairauspisteisiin ja niistä saatujen tietojen geologiseen tulkintaan. Kairaustulosten perusteella voidaan todeta, että suunnitellun ottoalueen pohjoispuolella on keskimäärin tasolle +85,0 +86,0 m ulottuva moreenikerros, joka patoaa suoalueen vedet noin seitsemän metriä vedenottamon alueen pohjavedenkorkeuden yläpuolelle. Ympäristökeskuksen vanhojen havaintojen mukaan moreenikerros ulottunee paikoin myös vanhalle ottoalueelle tai moreenilinssejä saattaa esiintyä epäsäännöllisesti kyseisessä maaperämuodostumassa. Moreenia esiintyy myös vedenottamon itäpuolella olevalla ottoalueella tasolla +82,0 +84,0 m.

7 Luonnon ja ympäristön tila 7 Pohjaveden päävirtaussuunta pohjavesivarastossa (akviferissa) on lännestä itään ja pohjavettä kertyy alueen vedenottamoon pääosin muodostuman keskeiseltä ydinosalta. Pohjaveden kertyminen vedenottamoon sen pohjoispuolelta on ilmeisen vähäistä johtuen mainitusta moreenikerroksesta. Pohjaveden virtaussuuntien ja täydennettyjen maaperätietojen perusteella voidaan perustellusti olettaa, että pohjoispuoliselta suoalueelta ei suunnitellun maa-ainesten oton vaikutuksesta pääse valumaan vesiä vedenottamoon kertyvään veteen. Vedenottamon veden laatu on pysynyt hyvänä, vaikka kaivo on rakennettu vanhaan soramonttuun ja otto kaivon ympäristössä on jo 1960-luvulla ulotettu 1 3 metriä pohjavedenpinnan yläpuolelle. Suunniteltu otto ulotetaan tasolle +84,0 m eli noin 7 metriä pohjavedenpinnan yläpuolelle, joten siitäkään ei voida olettaa olevan haittaa viereisen vedenottamon veden laadulle tai määrälle. Aiemman lupahakemuskäsittelyn jälkeen pohjavesitutkimuksia on edelleen täydennetty. Pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailua varten on ottamisalueelle asennettu neljä havaintoputkea Varsinaiseen pohjavesikerrokseen ulottuvia havaintoputkia on yksi, putki P1 pv alueen länsipäässä, missä pohjavedenkorkeuden on havaittu olevan tasolla N ,39 m. Putkien asentamisen yhteydessä alueelta on tavattu myös orsivesikerros, johon muut kolme putkea on asennettu (P1 ov, P2 ov, P3 ov). Orsivesipinnan taso ottamisalueella vaihtelee välillä N ,85 +84,90 m. Oton vaikutusalueella ei ole havaittu erityisiä suojeltavia kasveja tai eläimiä. Museoviraston antaman lausunnon mukaan se on antanut päivätyn lausunnon, jonka mukaan ottamissuunnitelma sivuaa läheisesti muinaismuistolain tarkoittamaa ja rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä Konttikankaan lapinraunioita ja vaatii maastotarkastuksen. Tarkastuksessa suunnitellulla ottoalueella ei ole havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muitakaan merkkejä muinaisesta asutuksesta. Ottoalueen pohjois- ja koillispuolella olevien ja peruskartallekin merkittyjen lapinraunioiden säilyminen tulee varmistaa ottamistoiminnan aikana ja ottamisaluetta maisemoitaessa. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vähintään seitsemän metrin paksuisen suojakerroksen ja jälkihoidon yhteydessä tehtävien suojaustoimien ansiosta ei otolla tule ennalta arvioiden olemaan haitallista vaikutusta vedenottamon veden laatuun tai määrään, kuten ei ole oletettu tapahtuvan länsipuolella olevan Morenia Oy:n otonkaan yhteydessä. Maa-aineksia otetaan siten, että pohjavedenpinnan yläpuolelle jätetään vähintään seitsemän metrin suojamaakerros ja kuoritut pintamaat levitetään oton edetessä montun pohjalle uudeksi humuskerrokseksi. Ottoa ei uloteta lähelle pohjoispuolella olevaa suota, joten humuspitoisia pintavesiä ei pääse suoalueelta vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle. Suunnitelman mukaan toimittaessa ei otosta ennalta arvioiden ole odotettavissa haittaa pohjaveden hyödyntämiselle, koska suojamaakerros jää

8 8 merkittävästi paksummaksi kuin nykyisen vedenottamon ympärillä olevassa kaivannossa. Ottoalueen koillispuolella oleviin lapinraunioihin jätetään vähintään 50 metrin etäisyys. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Monttualueelle ei varastoida poltto- tai voiteluaineita ja otossa käytettävä kalusto pidetään sellaisessa kunnossa, että siitä ei tapahdu vuotoja maaperään. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen liitteenä on Geopudas Oy:n laatima päivätty pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailuohjelma tilalle Konttikangas RN:o 73:4 Yli-Iin kunnan Leuvan kylässä. Tarkkailuohjelman mukaan pohja- ja orsivesipintojen tasoja tarkkaillaan putkissa P1 pv, P1 ov, P2 ov ja P3 ov sekä H3 vuosittain kaksi kertaa; maalis toukokuussa (kesäajan alin) ja syys lokakuussa (kesäajan ylin). Orsiveden laadun seurantaa varten ennen maa-ainesten oton aloittamista otetaan vesinäytteet tarkkailuputkista P1 ov ja P2 ov. Putket ovat PEHmuovisia putkia. Pohjaveden laadun seurantaa varten ennen maa-ainesten oton aloittamista otetaan vesinäytteet tarkkailuputkista P1 pv ja H3. Putket ovat rautaputkia. Vedenottamon kaivon vedestä ei oteta erillistä näytettä, koska kaivon vesi on vuotuisessa laatutarkkailussa. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, aistinvarainen arviointi, lämpötila, COD Mn, rauta (Fe), mangaani (Mn) ja alkaliteetti. Näytteet analysoidaan hyväksytyssä laboratoriossa. Lapin Vesitutkimus Oy suorittaa vedenottamon laadunseurannan lähimmissä taloissa ja kaivosta lähtevästä vedestä vuosittain. Ottoalueella kulloinkin toimivat urakoitsijat tai maa-ainesluvan haltija ovat velvollisia seuraamaan mahdollisia koneiden päästöjä ja tarvittaessa ilmoittamaan niistä valvontaviranomaisille ja ovat velvollisia vahingon tapahtuessa ryhtymään välittömästi puhdistustoimenpiteisiin. Tiedot havainnoiduista vedenkorkeuksista sekä vesinäytteiden analyysitulokset toimitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä Yli-Iin kunnan valvontaviranomaiselle. Oton päätyttyä laaditaan tarkkailutuloksista erillinen loppuraportti, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle. Kaivon vedenlaadun tarkkailutulokset ovat valvontaviranomaisten käytössä Lapin Vesitutkimus Oy:n raportoinnin kautta.

9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 9 Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Hakemusta on täydennetty valtakirjalla, selvityksellä alueella sijaitsevista maa-ainesten ottokohteista ja maa-ainesluvista, asianosaistiedoilla, Museoviraston päivätyllä lausunnolla sekä aiemman lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä toimitetulla hakemuksen täydennyksellä liitteineen. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Yli-Iin kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi Yli-Iin kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että lupahakemuksen mukainen ottamisalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Konttikankaan pohjavesialueella ( ). Pohjavesialue käsittää harjulaajentuman, jonka keskiosassa on kapea karkeaa soraa ja hiekkaa sisältävä selänne. Reunaosissa esiintyy hienompaa lajittunutta ainesta välikerroksina. Alue sisältää runsaasti pinnaltaan hyvin huuhtoutunutta moreenia varsinkin muodostuman etelä- ja pohjoisosissa. Vettä purkautuu yleisesti reuna-alueen soille. Hydraulisen yhtenäisyyden laajuudesta ei ole selvää kuvaa. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi Leuvan vesiosuuskunnan vedenottamoa, joista lähin noin 100 metriä hankealueesta etelään. Vuonna 1969 tehdyn tutkimuksen mukaan ottamosta on arvioitu saatavan pohjavettä 150 m 3 /vrk. Ympäristölupaviraston päätöksen (nro 26/07/1) lupahakemuksessa ja sen täydennyksessä (Geopudas Oy, ja ) pohjavedenkorkeuden suunnitellulla ottamisalueella on ilmoitettu olevan noin tasolla N ,0 m. Suunnitellun ottamisalueen pohjois- ja luoteispuolella, ottamisalueen ja suon välisellä alueella tehdyillä lisäselvityksillä on tuolloin paikannettu moreenikerros, jonka on todettu patoavan suoalueella pohjaveden keskimäärin tasolle N ,0 m. Selvityksessä moreenikerroksen on todettu esiintyvän myös laajemmin maaperämuodostumassa, mutta sen tai mahdollisen orsiveden esiintyminen varsinaisella ottamisalueella ei käy ilmi vuoden 2006 asiakirjoista. Päätöksessä alimmaksi mahdolliseksi ottamistasoksi on määrätty N ,0 m, kuitenkin niin, että alueella havaittavan ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolelle on jätettävä vähintään kolmen metrin paksuinen suojamaakerros. Lupaa ottamiseen haetaan nyt aiemman päätöksen mukaisin lupamääräyksin. ELY-keskus on katsonut, että vuonna 2006 esitetty pohjavedenkorkeus ottamisalueella on arvioitu perustuen lähialueiden pohjavedenkorkeushavaintoihin. Mittauksiin perustuvia pohjavedenkorkeustietoja suunnitellulta ottamisalueelta on saatu hakijan esittämän tarkkailuohjelman myötä syksyllä 2011 (Geopudas Oy, ). Lupapäätöksessä edellytettyä pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailua varten on ottamisalueelle

10 10 asennettu neljä havaintoputkea Varsinaiseen pohjavesikerrokseen ulottuvia havaintoputkia on yksi, putki P1 pv alueen länsipäässä, missä pohjavedenkorkeuden on havaittu olevan tasolla N ,39 m. Putkien asentamisen yhteydessä alueelta on tavattu myös orsivesikerros, johon muut kolme putkea on asennettu (P1 ov, P2 ov, P3 ov). Orsivedenkorkeuden taso ottamisalueella vaihtelee välillä N ,85 +84,90 m. Esitys tarkkailuohjelmasta on liitetty lupahakemukseen sekä toimitettu hyväksyttäväksi ELY-keskukseen. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on aiemman lupakäsittelyn yhteydessä katsonut maa-ainesten ottamisen alueella olevan mahdollista antamastaan lausunnosta ilmenevät näkökohdat huomioiden (PPO-2005-Y-49). ELY-keskus on puoltanut lupahakemusta soveltuvasti aikaisemman päätöksen (nro 26/07/1) ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edellä mainitun lausunnon ehdoilla, edellyttäen kuitenkin, että alinta mahdollista ottamistasoa tarkistetaan vastaamaan todellisia, mitattuja pohjaveden ja orsiveden tasoja varmistaen näin riittävän suojamaakerroksen säilyminen vedenottamon läheisyys huomioiden. ELY-keskus on katsonut, että ottamista alueella ei tule ulottaa tason N ,0 m alapuolelle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskuksen päivätyn lausunnon mukaan asiakirjoissa alueen ja sen lähiympäristön maaperä- ja pohjavesitietoja on esitetty vain yhdessä poikkileikkauksessa ja kairauspistekartalla suppealta alueelta, mikä ottoalueen koko ja sijainti vedenottamon läheisyydessä huomioon ottaen on varsin vähän. Suunnitelmassa esitetty maa-ainesten ottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Konttikankaan pohjavesialueella. Suunnitellun ottoalueen eteläpuolella noin 100 metrin etäisyydellä on Leuvan vedenottamo, josta vuonna 1969 tehdyn tutkimuksen mukaan on arvioitu saatavan 150 m 3 /vrk pohjavettä. Itä kaakkoispuolelle, noin 700 metrin etäisyydelle on tutkittu vedenottamon paikka, josta vuonna 1979 tehdyn tutkimuksen mukaan on arvioitu saatavan pohjavettä 70 m 3 /vrk. Ympäristökeskus on katsonut, että vaikka suunnitelman täydennyksessä alueen maaperä- ja pohjavesitiedot on esitetty suppeasti, jopa osin puutteellisesti, voivansa puoltaa maa-aineksen ottohanketta. Lupapäätöstä harkittaessa tulee ottaa huomioon seuraavaa: 1. Suunnitellun ottoalueen länsi- ja koillis itäosalle tulee asentaa kaksi pohjavesihavaintoputkea ottoalueen pohjavesi-/orsivesitason määrittämiseksi ja tarkkailemiseksi. Tarkkailu on toteutettava luotettavalla tavalla niin, että pohja-/orsivedenkorkeuden kevät- ja syysmaksimit tulevat havaituiksi. Alueella mahdollisesti esiintyvän orsiveden ylimmän havaittavan korkeuden yläpuolelle on jätettävä vähintään kahden metrin vahvuinen kivennäismaakerros. Luvan saajan on tehtävä myös muuta tarkkailua (muun muassa pohjaveden laadun seuranta) valvontaviranomaisen sitä erikseen vaatiessa. Tarkkailu on aloitettava ennen maa-ainesten oton aloittamista ja tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain ja pyydettäessä useamminkin Yli-Iin kunnan maa-ainesten ottoa valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

11 11 2. Maa-ainesten otto tulee järjestää ja toteuttaa niin, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ottoalueella ei tulisi varastoida öljytuotteita tai muitakaan vettä pilaavia aineita. Mikäli ottoalueella on tarpeen lyhytaikaisesti varastoida mainittuja aineita, on ne sijoitettava riittävän tilaviin katoksellisiin suoja-altaisiin. Myös aineiden käsittelypaikkojen samoin kuin koneiden säilytyspaikkojen alustat on tehtävä nesteitä läpäisemättömiksi. 3. Maa-ainesten ottaminen tulee suorittaa kahdessa ottovaiheessa ja jälkihoitotyöt (siistiminen, muotoilu, kasvillisuuden palautus jne.) tehdä mahdollisimman pian edellisen ottovaiheen päätyttyä ennen ottotoiminnan jatkamista seuraavaan vaiheeseen. Aluskasvillisuus palautetaan kylvämällä ja ottoalue metsitetään istuttamalla. Muualta tuotavia tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. Alueelta kuorittavia pintamaita ei saa käyttää alueen täyttöihin, vaan ne on levitettävä jälkitöiden yhteydessä muotoilluille alueille osaksi kasvukerrosta. 4. Hankkeesta tulee tehdä valmistumisilmoitus 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien Yli-Iin kunnan maa-aineksen ottoa valvovalle viranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. 2. Oulunkaaren ympäristöpalvelut 3. Museovirasto Oulunkaaren ympäristöpalvelut Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että hakemuksen kohteena oleva alue on ollut jo aikaisemmin lupakäsittelyssä ja se on saanut vesilain ja maa-aineslain mukaiset luvat. Olosuhteet alueella eivät ole oleellisesti lupakäsittelyn jälkeen muuttuneet, joten hakemukseen ei ole huomautettavaa. Museovirasto on todennut, että Pohjois-Pohjanmaan museo teki aiemman lupakäsittelyn vuoksi paikalle arkeologisen tarkastuksen eikä tuolloin alueella todettu olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tarkastuskertomuksen mukaan peruskartalle merkityn muinaisjäännösmerkin eteläpuolella on kuitenkin kivirakennetta, muokattua rakkaa sekä yksi mahdollinen aikoinaan kaiveltu kivikehä/röykkiö. Ottoalueen pohjoisreunan arvioitiin tuolloin ulottuvan metrin päähän kivikehästä lounaaseen. Ottoalueen pohjoispuolella ( m) todettiin lisäksi kolme maakuoppaa, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lisäksi ottoalueen lounaispuolella havaittiin epämääräisempi kivirakenne, joka voi myös olla luontainen muodostuma. Tarkastuksessa ei ottoalueen luoteisosan vaiheille tehdyissä koepistoissa todettu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Museovirasto on todennut, että koska ottolupahakemus kattaa aiemmin myönnetyn luvan alueen, ei Museovirastolla ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Kuten Museoviraston aiemmissa lausunnoissa on todettu, tulee kuitenkin varmistaa, etteivät mainitut rauhoitetut rakenteet, pohjoispuolella lähempänä ottoalueen reunaa sijaitseva kivirakenne mukaan lukien vaurioidu otossa, maisemoinnissa tai koneilla alueella liikuttaessa. Museoviraston muistutuksen liitteenä olevassa kartassa on muinaisjäännösrekisterin mukainen muinaisjäännöksen aluerajaus, josta luoteispuolen maakuopat sekä lounainen kiveys puuttuvat.

12 Hakijan kuuleminen ja selitys 12 Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on aluehallintovirastoon toimitetussa selityksessä todennut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vaatimuksista, että lupa tulisi ELY-keskuksen lausuntoa mukaillen myöntää siten, että sellaisilla alueilla, joissa ei ole orsivesikerrosta, tulee ottotaso määrittää normaalin käytännön mukaisesti ylin havaittu pohjavesipinta + 4 metriä, eli alimmillaan tasolle N ,50 m. Pohjavedenkorkeutta tarkkaillaan oton aikana siten, että mittauksilla voidaan määrittää ylin pohjavesipinta jo asennetuissa pohjavesiputkissa. Perusteena tälle on se, että tilalla, jossa vedenottamo sijaitsee, on ottotaso jo hyvin pitkään ollut pohjavesipinta metriä eikä esitetty ottotaso heikennä pohjaveden suojausta eikä vaikuta pohjavedenkorkeuteen. Orsivesialueella ottotaso tulee määrittää aikaisemman luvan mukaisesti siten, että ottotaso on orsivesipinta + 2 metriä, koska ELY-keskuksen lausunnonkin mukaan orsivesialueella vettä purkautuu reuna-alueen soille. Orsivesialueen vesi ei mittaustenkaan mukaan virtaa vedenottamolle päin. Mikäli ottotasoksi koko suunnitellulla ottoalueella määrätään ELYkeskuksen esittämä N ,00 m, ei ottotoiminnalle ole edellytyksiä. Esitetyillä ottotasoilla hankkeesta saatava taloudellinen hyöty siitä mahdollisesti aiheutuviin haittoihin nähden on erittäin merkittävä betonikiviainesten saatavuuden varmistamiseksi. Samanlaisia suojakerrospaksuuksia on käytetty myös Morenia Oy:n viereisen tilan ottoalueella. MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 26/07/1 perusteena olleet asiakirjat. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Tämän asian ratkaisemiseen sovelletaan vesilain (264/1961) säännöksiä. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Morenia Oy:lle määräaikaisen vesilain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen Yli-Iin kunnan Tannilan kylässä sijaitsevalta tilalta Konttikangas RN:o 73:4. Maa-ainesta saadaan ottaa noin 2,1 hehtaarin suuruiselta alueelta yhteensä noin m 3. Aluehallintovirasto määrää lupamääräyksistä ilmenevät vahinkoa estävät toimenpiteet. Ennalta arvioiden lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toteu-

13 13 tettuna hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä ja otettava huomioon päätöksen täytäntöönpanon ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet 1. Maa-ainesten ottaminen on toteutettava ja alue on kunnostettava hakemuksen liitteenä olevan maa-ainesten ottosuunnitelman piirustusten "Suunnitelmakartta. Piirros " MK 1:2 500, "Poikkileikkaukset. Piirros " MK 1:1 000/1:200 ja "Jälkitilannekartta. Piirros " MK 1:2 500 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla ottaen kuitenkin huomioon alla ottotasosta erikseen määrätty. Maa-aineksia saadaan ottaa pohjavesialueella enintään tasoon N ,0 m asti kuitenkin niin, että alueella havaittavan ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolelle on jätettävä vähintään kolmen (3) metrin paksuinen suojamaakerros ja orsivesialueella enintään tasoon N ,0 m asti kuitenkin niin, että alueella havaittavan ylimmän orsivedenkorkeuden yläpuolelle on jätettävä vähintään kahden (2) metrin paksuinen suojamaakerros. 2. Luvan saajan on ennen maa-ainesten ottotoiminnan aloittamista kartoitettava ottoalueella olevat orsiveden esiintymisalueet. Suunnitelma orsiveden esiintymisalueiden kartoittamisen toteuttamisesta on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Kartoitus on tehtävä ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti ja raportti kartoituksesta karttaliitteineen, johon orsivesialueet on selvästi merkitty, on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi sen valmistuttua. Orsivesialueet on merkittävä maastoon ennen maa-ainesten ottotoiminnan aloittamista. 3. Maa-ainesten otto on järjestettävä niin, ettei alue, jolta pintamaa on poistettu tai jota työn jäljiltä ei ole viimeistelty ja maisemoitu, ole 1,1 hehtaaria suurempi. 4. Maa-ainesten ottoalue on pidettävä joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasvispohjaisia tai muita pohjavettä pilaamattomia, luonnossa helposti hajoavia hydrauliikkaöljyjä. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin tiivisiin, katoksellisiin suojaaltaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja. Muutoinkin luvan saajan on noudatettava erityistä huolellisuutta näitä aineita käsiteltäessä ja varastoitaessa.

14 Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava lisäksi viipymättä Oulun Kollismaan pelastusliikelaitokselle. 6. Ottamisalueella ei saa olla ottamisaikanakaan tarpeettomasti jyrkkiä luiskaamattomia rinteitä. Tarvittavilta osin maa-ainesten ottoalue on aidattava hirvi-, poro- ja muiden vahinkojen estämiseksi. Lisäksi alueelle on asetettava riittävä määrä varoitustauluja. 7. Työn suorittamisesta aiheutuva vahinko on luvan saajan viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 8. Otto-alueen reunat on luiskattava jo ottovaiheessa suunnilleen kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Kiinteistöä Yhteinen Sorapalsta RN:o 878:1:0 vasten tulee jättää vähintään 5 metrin ja lapinrauniota vasten vähintään 50 metrin levyinen ottamaton suojavyöhyke. Luvan saajan tulee lisäksi varmistaa, ettei lähempänä ottoalueen reunaa sijaitseva kivirakenne vaurioidu otossa, maisemoinnissa tai muutoin koneilla alueella liikuttaessa. Maa-ainesalueen tasauksessa ja muotoilussa on käytettävä ainoastaan puhdasta maa-ainesta. Ottamisen jälkeen alueelle tulee tehdä hakemussuunnitelman mukaisesti kuorituista pintamaista ja puhtaasta turpeesta pohjamaahan sekoitettu, vähintään 20 cm:n paksuinen kerros. Mikäli maaainesalueelle jää karkeaa soraa oleva kerros, tulee se peittää vähintään 30 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Maa-ainesten ottamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hankkeen toteuttamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän maisemakuvan rikkoutumista. Ottoalueen ympäristöstä ei puustoa saa poistaa tarpeettomasti. Vaiheittain maa-ainesten ottamisen edetessä on ottoalue ympäristöineen siistittävä ja metsitettävä sekä muutoinkin maisemoitava vaihtelevin pinnan ja reunan muodoin ympäristöön sopeutuvaksi ja niin, että ottoalue ei muodosta vaaraa ihmisille tai eläimille. Viimeistely- ja maisemointityöt on tehtävä luvan voimassaoloaikana. 9. Luvan saajan on toimitettava vuoden kuluessa maa-aineksen ottoalueen viimeistely- ja maisemointitöiden päättymisestä sopivamittakaavainen kartta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on aloitettava kolmen (3) vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 11. Luvan saajan on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Maa-ainesten ottamisen lopettamisesta ja alueen maisemointi- ja viimeistelytöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien.

15 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Luvan saajan on tarkkailtava maa-ainesten ottamisen vaikutuksia pohjaveden korkeuteen ja laatuun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmalla on oltava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyntä ennen töiden aloittamista. Tarkkailutulokset on annettava tiedoksi ELY-keskukselle ja Yli-Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina. 14. Luvan saajan on pidettävä tarkkailuun liittyvät laitteet asianmukaisessa kunnossa. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä töiden ja toimenpiteiden päättymisestä. Kuitenkin rakennelman sortumisesta tms. syystä aiheutuvasta vahingosta korvausta voi vaatia 10 vuoden määräajan jälkeen. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. Mikäli toiminnasta on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen joltakin alueelta, luvan saajan on, ellei asiasta toisin sovita, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa rahalla korvaamisen sijata hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Tämä asia on tullut vireille Asia on ratkaistava vesilain (264/1961) säännösten nojalla, koska näitä säännöksiä on sovellettava vuoden 2011 loppuun saakka vireille tulleiden vesitalousasioiden ratkaisemiseen. Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä Konttikankaan pohjavesialueella ja sen muodostumisalueella. Suunnitellulla ottoalueella ja sen lähiympäristössä on edellisen lupapäätöksen antamisen jälkeen tehty maaperä- ja pohjavesiselvityksiä. Viimeisimpien suoritettujen tutkimusten mukaan alueella on orsivesimuodostuma, jossa orsiveden korkeus on tasolla N ,85 +84,90 m. Pohjavedenkorkeus oli tarkkailuputkessa P1 pv korkeudella N ,39 m ja tarkkailuputkessa H3 N ,33 m. Tarkkailuputki P1 pv sijaitsee ottoalueen länsireunassa ja tarkkailuputki H3 sijaitsee ottoalueen eteläpuolella, ottoalueen ja pohjavedenottamon välimaastossa.

16 16 Pohjaveden virtaussuunta suunnitellulta ottoalueelta on sekä pohjoiseen että etelään. Ottoalueen ja sen pohjoispuolella olevan suoalueen välillä on mitä ilmeisimmin lähes maanpintaan ulottuva moreenimuodostuma. Noin 100 metriä sen pohjoispuolella pohjavedenkorkeus on suunnilleen N ,0 m. Moreenimaalajeja on arvioitu olevan myös alueen ja sen eteläpuolella noin 100 metrin päässä sijaitsevan pohjavedenottamon välillä. Pohjavedenottamon alueella pohjavedenkorkeus on suunnilleen N ,0 m. Konttikankaan pohjavesialueella on useita toiminnassa olevia maaainesten ottoalueita. Tässä hakemusasiassa ei ole tullut esille, että maaainesten ottamisesta olisi aiheutunut haitallisia pohjavesivaikutuksia. Suunnitellun ottoalueen länsipuolisella vanhalla ottoalueella maa-aineksia saadaan ottaa tasoon N ,0 m. Maa-aineksia voidaan ottaa niin, että pohjavedenpinnan yläpuolelle jää riittävä suojamaakerros. Alueella tehtyjen lisätutkimusten perusteella aluehallintovirasto katsoo, että pohjavesialueella maa-ainesten otto voidaan ulottaa tasolle N ,0 m, jolloin pohjavedenpinnan yläpuolelle jää mittaustulosten perusteella reilusti yli kolmen metrin paksuinen suojamaakerros, mikä on riittävä pohjavesihaittojen estämiseksi. Orsiveden esiintymisalueilla maa-ainesten otto voidaan ulottaa tasolle N ,0 m. Riittäväksi suojamaakerrosvahvuudeksi orsivesialueilla on katsottu kaksi metriä, mikä on ollut myös ELY-keskuksen näkemys. Aluehallintoviraston arvion mukaan orsivesialueet voidaan mittauksin helposti kartoittaa ja rajauksella erottaa syvemmästä ottoalueesta. Ennalta arvioiden alueen moreenikerrokset rajoittavat pinta- ja pohjaveden virtausta suoalueelta suunnitellulle maa-ainesten ottoalueelle ja sieltä vedenottamon suuntaan. Maa-ainesten ottaminen tilan Konttikangas RN:o 73:4 alueelta on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Hakemuksessa tarkoitetusta maa-ainesten ottamisesta lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toimien ei ennalta arvioiden aiheudu pohjaveden laadun haitallista muuttumista tai muita haitallisia pohjavesimuutoksia. Luvan mukaisesta maa-ainesten ottamisesta saatava hyöty on huomattava toimenpiteestä aiheutuvaan vahinkoon verrattuna toimittaessa tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Näin ollen lupaedellytykset täyttyvät. Lupamääräysten ja vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut Maa-ainesten ottamisesta aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti toimintaa koskevin lupamääräyksin. Lupamääräyksen 13 mukaisen pohjavesitarkkailun avulla saadaan lisätietoa ottoalueen ja sen ympäristön pohjavedenkorkeuksista. Näitä tietoja hyödyntäen maa-aineksia voidaan ottaa enintään lupamääräyksen 1 mukaisesti niin, että havaittavan ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolelle on jätettävä vähintään kolmen (3) metrin paksuinen ja orsivedenkorkeuden yläpuolelle vähintään kahden (2) metrin paksuinen suojamaakerros. Muut lupamääräykset on annettu valvonnallisista syistä tai hankealueen jälkihoitoa silmällä pitäen.

17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja 3. Museoviraston vaatimukset on pääosin otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista sekä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Pääasiaratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi aluehallintovirasto on katsonut, että otto voidaan pohjavesioloja vaarantamatta ulottaa pohjavesialueella tasolle N ,0 m ja orsivesialueella tasolle N ,0 m. LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupa on voimassa saakka. Jos toiminnasta aiheutuu melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta lupamääräyksiä muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Maa-ainesten ottamiseen saadaan ryhtyä vasta tämän päätöksen saatua lainvoiman. Tämä lupa ei vapauta toiminnanharjoittajaa velvollisuudesta hakea maa-aineslaissa edellytettyä lupaa tai ympäristölupaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 12, 14 a 1 ja 2 momentti ja 15 sekä 9 luku 8 1 momentti ja 15 Vesiasetus 85 1 momentti Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Käsittelymaksuna peritään euroa. Käsittelymaksu määrätään asian vireilletuloajankohtana voimassa olleiden säännösten nojalla. Kysymyksessä on jäljempänä mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukainen maa-aineksen ottamista koskeva hakemusasia, jossa maa-aineksen ottomäärä on yli m³ ja jonka käsittelymaksu on euroa.

18 Oikeusohje 18 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7 1 ja 2 momentti

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Paavo Liimatta Anna-Maria Juntunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Paavo Liimatta ja esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh A-MJ/ll Liite Valitusosoitus Päätös tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Yli-Iin kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Yli-Iin kunta / Kaavoitusviranomainen Suomen ympäristökeskus

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELYkeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.