NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2016 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 69 Teknisen lautakunnan osavuosikatsaus ajalta Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvitys ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittely vuosille Lausunnon antaminen luottamushenkilö- ja toimintaorganisaation uudistamisesta 72 Viranhaltijoiden ja Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunnan päätöspöytäkirjat 73 Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat Vuokrasopimuksen liitteen päivittäminen Nurmijärven Sähkö Oy:n kanssa

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Aika klo 15:00-15:20, :35 Paikka Ekokem, Riihimäki Osallistujat Läsnä Vainio Jari, KOK puheenjohtaja Jokinen Minna, KESK varapuheenjohtaja Granholm Sirpa, KESK jäsen Kuisma Tuuli, VIHR jäsen Laine Kalevi, KESK jäsen Laitinen Esa, PerusS jäsen Lehtimäki Tommi, SDP jäsen Lompolo Kirsi, KOK jäsen Sandberg Jenni, SDP jäsen Uusitalo Tom, KOK jäsen Viljakainen Juhani, KESK jäsen Tapiolinna Maiju, PerusS kh:n edustaja Muut Ruutu Ilkka tekninen johtaja esittelijä Iivanainen Markku tilakeskuksen asiantuntija 69 päällikkö Meronen Jyrki kunnallistekniikan asiantuntija 69 päällikkö Oksanen Juha suunnittelupäällikkö asiantuntija :t Vuorenpää Leena hallintopäällikkö pöytäkirjanpitäjä Muut saapuvilla olleet Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kalevi Laine ja Kirsi Lompolo Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Jari Vainio puheenjohtaja Leena Vuorenpää pöytäkirjanpitäjä

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto / 2016 Kalevi Laine Kirsi Lompolo Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto Todistaa Leena Vuorenpää hallintopäällikkö

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan osavuosikatsaus ajalta TEKLA 69 Kunnanhallituksen vuoden 2016 talousarvion täy tän töön pa no-oh jeiden valtuustolle raportoidaan talousarviovuoden aikana kunnan, kun nal lis ten liikelaitosten ja tytäryhteisöiden toiminnan ja talouden to teu tu mi ses ta kahdella osavuosikatsauksella ja toi min ta ker to muksel la tilinpäätöksen yhteydessä. Toisessa osavuosikatsauksessa hallintokunnat selvittävät si to vien toi min nal lis ten tavoitteiden ja talouden toteutumista al ku vuon na ja en nus ta vat koko talousarviovuoden toteutumisen. Raportissa sel vite tään myös kunnan strategian ja erillisohjelmien, kun ta yh ty mien ja mui den yhteistyötahojen yhteishankkeiden sekä rakentamis- ja kunnos sa pi to-oh jel mien toteutumisesta. Ko. raportit sisältyvät ti la keskuk sen ja teknisen keskuksen raportteihin. Raportit laaditaan tiiviissä muodossa tulosalue- ja hanketasoisina. Toi mi ala joh ta jat ja keskusten johtajat laativat toimialoista ja kes kuksis ta yhteenvedon. Tulosalueella asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu toi min ta katteen arvioidaan toteutuvan vajaan euroa budjetoitua huonom pa na. Teknisen lautakunnan osalta toimintakate on noin euroa talousarviota huonompi joukkoliikenteen kulujen kasvusta joh tuen. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan osalta puo lestaan toimintakate on noin euroa talousarviota parempi. Teknisen keskuksen toimintakatteen arvioidaan toteutuvan eu roa budjetoitua parempana. Tilakeskuksen toimintakatteen ennus te taan toteutuvan noin euroa budjetoitua parempana. Hal lin to- ja talouspalveluiden toimintakatteen ennustetaan to teu tuvan noin euroa budjetoitua parempana. Teknisen lautakunnan osalta käyttötalouden nettomäärärahan li sätar ve on euroa. Kunnallistekniikan investoinneissa vuoden 2016 määrärahaa jää käyt tä mät tä noin 4,2 milj. euroa, joista suurimpana hankkeena Vii rinlaak son alue. Hanke ei ole käynnistynyt suunnitellusti va li tuk sis ta joh tuen. Talonrakennusinvestoinneissa jää määrärahaa käyttämättä noin 0,4 milj. euroa. Yhteensä investoinneista arvioidaan jäävän määrärahaa käyttämättä noin 4,6 milj. euroa, josta osa on budjetoitu uudelleen teknisen lauta kun nan talousarvioesityksessä. euroa on budjetoitava uudelleen vuo del le 2016.

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Esitys: Tekninen lautakunta hyväksyy liitteen mukaisen osavuosikatsauksen kunnallistekniikan suunnittelun, teknisen keskuksen, tilakeskuksen sekä hallinto- ja talouspalveluiden osalta ajalta Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen val tuustol le seu raa vat käyttötalouden tuloarvio-ja määrärahamuutokset: Hanke Investointien osalta tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle tehtäväksi seuraavat muutokset: Rahoitusosuuden li säys/väh (-) Määrärahan vä hen nys Rajamäen terveysasema Tammentuvan päiväkoti ja koulutilat Karhunkorven koulun laajennus Rajamäen koulun peruskorjaus Kunnanvirasto Pääkirjaston peruskorjaus Määrärahan li säys Nurmijärven monitoimitalo Klaukkalan terveysaseman peruskorjaus Vaskomäen päiväkodin peruskorjaus Kunnallistekniikan rakentaminen Klaukkalan tieverkko Netto Yhteensä Lisätietoja: hallintopäällikkö Leena Vuorenpää, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvitys ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittely vuosille TEKLA 70 Uudenmaan ELY-keskus pyytää KUUMA-seudulta lausuntoa Keski-Uu den maan kuntien, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan lii ton yhdessä laatimasta henkilöliikenneselvityksestä ja jouk ko lii kenteen palvelutasomäärittelystä. KUUMA-seudun ohella lausuntoa pyy de tään myös suunnittelualueen kunnilta, Uudenmaan liitolta, Helsin gin seudun liikenne -kuntayhtymältä, Riihimäen - Hyvinkään kaup pa ka ma ril ta, Helsingin seudun kauppakamarilta, Lin ja-au to lii tolta, Taksiliitolta ja VR Matkustajaliikenteeltä. Työstä laaditussa raporttiluonnoksessa on kuvattu toi min ta ym pä ristön ja joukkoliikenteen nykytilaa, tunnistettu alueen asukkaiden liikku mis tar pei ta, määritelty linja-autolla tapahtuvan joukkoliikenteen tavoit teel li nen palvelutaso vuosille ja esitetty lä hi tu le vaisuu den kehitysnäkymiä. Palvelutasomäärittely perustuu jouk ko lii kenne la kiin, jonka 4 :n mukaan joukkoliikenteen toimivaltaisille vi ranomai sil le on asetettu velvollisuus määritellä toimivalta-alueensa palve lu ta so. Lausuntoa pyydetään raportista ja erityisesti siinä esitetystä ta voitteel li ses ta linja-autojoukkoliikenteen palvelutasosta. Lausunnossa on pyydetty ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: Onko linja-autoliikenteen palvelutaso määritetty oikein? Onko alueen asuk kai den liikkumistarpeet seudullisilla ja sisäisillä yhteysväleillä se kä pääkaupunkiseudulle tunnistettu oikein? Pysyykö kunnan rahoitus vähintäänkin nykyisellä tasolla, jotta voidaan turvata tämänhetkinen ostoliikenne kunnan alueella? Jos päättyvät siirtymäajan liikennöintisopimukset eivät toteudu kuntan ne osalta markkinaehtoisena liikenteenä, näettekö kunnallanne ole van mahdollisuutta kasvattaa linja-autoliikenteen rahoitusta, jotta kun nan nykyinen palvelutaso pystytään turvaamaan? Ovatko työssä esitetyt kehitysnäkymät kuntanne kannalta oikean suun tai set? ELY-keskus pyytää lisäksi mahdollisia muita kannanottoja alueen jouk ko lii ken tees tä ja sen kehittämisestä. Lausunto on pyydetty toimittamaan Uudenmaan ELY-keskukselle vii meis tään Yleistä työn toteutuksesta Keski-Uudenmaalla nykyisin voimassa oleva, vuonna 2011 to teu tettu palvelutasomäärittely on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Jouk ko lii ken net tä tulee suunnitella Keski-Uudellamaalla uudelleen siir ty mä ajan liikennöintisopimusten päättyessä vuoteen 2019 mennes sä markkinaehtoisen liikenteen, joukkoliikenteen toimivaltaisten

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta vi ran omais ten hankkiman liikenteen sekä kuntien omien hen ki lö kulje tus pal ve lu jen sovittamiseksi yhteen. Keski-Uudellamaalla henkilökuljetuksia hoidetaan nykyisin siir ty mäajan liikennöintisopimuksilla, alueellisella käyttöoikeussopimuksella, reit ti koh tai sil la käyttöoikeussopimuksilla, bruttomallisella liikenteellä, kau pun kien ja kuntien hankkimalla liikenteellä, markkinaehtoisella liiken teel lä sekä erilliskuljetuksilla. Keski-Uudellamaalla jouk ko lii kenteen toimivaltaisina viranomaisina ovat Uudenmaan ELY-keskus, Hy vin kään kaupunki omassa sisäisessä liikenteessään ja Helsingin seu dun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Selvitystyö on toteutettu Uuden maan ELY-keskuksen johdolla ja siihen ovat osallistuneet Mäntsä län, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat sekä Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit ja Uudenmaan liitto. Myös HSL ja KUU- MA-seu tu liikelaitos ovat olleet edustettuina työssä. Työn suunnittelualueen muodostavat Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuu su lan kunnat sekä Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit. Lisäksi Por nais ten alue on otettu huomioon Järvenpäähän suuntautuvien liiken tei den osalta. Hyvinkään toimivaltaan sisältyvä paikallisliikenne on rajattu muodollisesti tarkastelun ulkopuolelle. Mäntsälästä Itä-Uudel le maal le suuntautuvien liikenteiden tarkastelu toteutetaan Itä-Uuden maan palvelutasotyön yhteydessä, kuten myös Pornaisten si säiset liikenteet ja Pornaisista muualle kuin Järvenpäähän suuntautuva lii ken ne. Suunnittelualueen rajat ylittävien liikenteiden osalta on otettu huomioon naapurialueiden palvelutasotöiden tulokset tarvittavin osin. Yhteenveto työn keskeisimmästä sisällöstä Palvelutasomäärittelyssä muodostettu Keski-Uudenmaan seu dul lisen bussijoukkoliikenteen palvelutaso edustaa kuntien ja ELY-keskuk sen yhteistä tahtotilaa suunnittelualueelle tavoiteltavista pal veluis ta kaudelle Määrittely pohjautuu vahvasti kuntien tar pei siin, sillä kunnat osallistuvat merkittävässä määrin seudullisen jouk ko lii ken teen kustannuksiin ja avoin joukkoliikenne koostuu kuntien sisäisen ja seudullisen liikenteen muodostamasta ko ko nai suudes ta. Suunnittelualueella on tällä hetkellä noin 60 Uudenmaan ELY-keskuk sen hallinnoimaa voimassa olevaa sopimusta, joiden pohjalta muo dos tu va linja-autoliikenne vastaa voimassaolevia pal ve lu ta so tavoit tei ta. Kaudelle ei tästä johtuen ole katsottu tar peel lisek si esittää merkittäviä muutoksia. Alemmissa palvelutasoluokissa ny kyi set tarjontapuutteet liittyvät pääasiassa liikennöintiajan laa juuteen ja puuttuvaan kesäliikenteeseen. Ylemmissä luokissa tarjonnan puut teet painottuvat viikonloppuliikenteeseen ja vuoroväleihin. Työn aikana toteutettu internet-pohjainen joukkoliikennekysely on he rät tä nyt paljon mielenkiintoa seudulla ja vastauksia on saatu runsaas ti, yhteensä 3131 kappaletta. Vastausaktiivisuus on noussut

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta huo mat ta vas ti edellisestä, vuonna 2011 toteutetusta kyselystä. Vastauk sis sa tärkeimmiksi palvelutasotekijöiksi on katsottu vuorojen mää rä, aikataulujen sopivuus ja aikataulu- sekä reittitietojen selkeys ja saatavuus internetissä. Liikennöitsijöille tehdyn haas tat te lu kier roksen kautta on välittynyt varsin yhteneväinen näkemys, jonka mukaan tavoitteena on ajaa vuosiin 2018 ja 2019 ulottuviin siirtymäajan lii ken nöin ti so pi muk siin perustuvat liikenteet pääosin nykyisessä muo dos saan sopimuskausien loppuun asti. Liikennöitsijät pitävät toden nä köi se nä, että Helsinkiin suuntautuvia liikenteitä järjestetään mark ki na eh toi si na reittiliikenteinä viimeistään siirtymäaikojen pää tyttyä. Palvelutasokauden keskeisimmiksi toimintaympäristön muu tos te ki jöik si Keski-Uudellamaalla on katsottu lippujärjestelmien uu dis tu mi nen, pienkalusto- ja kutsuohjatun liikenteen merkityksen ko ros tu mi nen, markkinaehtoisen liikenteen lisääntyminen ja re aa li aikai sen paikkatiedon hyödyntäminen joukkoliikenteen tiedotuksessa. KUUMA-seudun lausunto Uudenmaan ELY-keskus pyytää KUUMA-seudulta yhteistä lau suntoa ja lisäksi jokaiselta suunnittelualueen kunnalta erillistä lausuntoa. KUU MA-seu dun yhteisessä lausunnossa on keskitytty koko alueen kan nal ta keskeisiin yhteisiin näkökohtiin. Kuntakohtaiset näkökulmat vä lit ty vät kuntien omien lausuntojen kautta. KUUMA-seudun näkökulmasta henkilöliikenneselvitys ja jouk ko liiken teen palvelutasomäärittely vastaavat niille asetettuja tavoitteita ja an ta vat varsin realistisen ja oikeansuuntaisen kuvan suun nit te lu alueen joukkoliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Suun nitte lu alu een asukkaiden liikkumistarpeet on arvioitu pääsääntöisesti oi kein niin kuntien sisäisillä, seudullisilla kuin pääkaupunkiseudulle suun tau tu vil la yhteysväleillä. KUUMA-seutu pitää työssä esitettyä joukkoliikenteen tavoitteellista pal ve lu ta soa vuosille kokonaisuutena perusteltuna ja hy väk syt tä vä nä. Toimiva julkinen joukkoliikenne luo osaltaan mahdol li suuk sia seudun kasvulle ja elinvoimaisuudelle sekä elin kei noelä män kilpailukyvylle. Kuntien yhteisenä tahtona on luoda edel ly tyksiä turvalliselle, kestävälle ja sujuvalle liikkumiselle. Yhteistyössä valtion kanssa laaditussa HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelmassa pai no te taan kestävien kulkumuotojen käytön lisäämistä ja vas tuul lista liikkumista, mikä asettaa osaltaan vaatimuksia joukkoliikenteen pal ve lu ta sol le ja kilpailukyvylle. KUUMA-seutu korostaa tarvetta turvata asukkaiden mahdollisuudet käyt tää joukkoliikennettä työssäkäynti-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoillaan. Pääkaupunkiseudun suuntaan pendelöidään run saas ti, joten juna- ja bussiliikenteen vuorojen keskinäinen yhteen so vit ta mi nen on tärkeää sujuvien matkaketjujen mah dol lis ta misek si. Myös joukkoliikenteen vaihtojen toimivuuteen tulee kiinnittää

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta huo mio ta. Seudullisen joukkoliikenteen rinnalla myös Helsingin seudun ulkopuolelta suuntautuvan pitkämatkaisen markkinaehtoisen jouk ko lii ken teen potentiaali palvella suunnittelualueen asukkaiden liik ku mis tar pei ta säteittäisillä yhteyksillä tulee ottaa huomioon. Toimi va ja palveleva joukkoliikenneverkko, tähän linkittyvä lii tyn tä py säköin ti ja kattavat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet vähentävät tieverkon ruuh kau tu mis ta Helsingin seudulla ja vähentävät samalla myös liiken teen ympäristökuormitusta ja onnettomuuskustannuksia. Joukkoliikenteen rahoituskysymyksissä KUUMA-seutu korostaa valtion ja kuntien yhteistä roolia. Joukkoliikenteen ja siihen liittyvien lippu tu kien synnyttämät kustannukset kunnille ovat nousseet jatkuvasti vii me vuosien aikana, mikä on haasteellista kuntien nykyisen ta lousti lan teen näkökulmasta. Niukoista taloudellisista resursseita johtuen kun nat eivät pysty vastaamaan joukkoliikenteen rahoituksesta yksin, vaan kuntien ja valtion välillä tulee pyrkiä soveltamaan kustan nus ja koa. Nykyisen valtionrahoituksen niukkuus ja pit kä jän tei syyden puute heijastuvat osaltaan joukkoliikennehankkeiden kil pai lu tukseen ja käytännössä liikenteen järjestämiseen. Liikennesuunnittelu muuttuu enenevässä määrin käyttäjälähtöiseksi ja liikkujien yksilöllisten tarpeiden rooli alkaa korostua. Tu le vai suuden liikennettä leimaakin palveluajattelu (Mobility as a Service), jonka myötä liikkujat pystyvät rakentamaan matkaketjuja digitaalisia kana via hyödyntäen. Muuttuva toimintaympäristö asettaa osaltaan haas tei ta joukkoliikenteen suunnittelulle ja lippujärjestelmille, mutta jouk ko lii ken teen kilpailukyky tulee kuitenkin pyrkiä turvaamaan. KUU MA-seu tu on kiinteä osa Euroopan metropoliverkostoon kuu luvaa Helsingin seutua, jonka tulee olla saavutettavissa niin kan sal lises ti kuin kansainvälisestikin. Toimivaltaisten viranomaisten on joukkoliikennelain mukaan mää ritel tä vä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2016 loppuun men nessä, jotta uusi palvelutaso olisi käytettävissä ajalle Joukko lii ken ne la ki edellyttää viranomaisten yhteistyötä kuntien ja maakun ta liit to jen kanssa, mikä onkin ollut keskeisenä toimintatapana sel vi tyk sen laadinnassa. Työ on laadittu yhteisrahoitteisesti Uu denmaa ELY-keskuksen (toimivaltainen viranomainen), Uu den maan liiton ja Keski-Uudenmaan kuntien kesken. Laajalla yhteistyöllä on pyrit ty siihen, että tavoitteellinen palvelutaso kuvaa yhteistä tahtotilaa jouk ko lii ken tees sä. Työn edetessä on kuultu kuntien asiantuntijoita, lii ken nöit si jöi tä ja Linja-autoliittoa. Kuntalaisia kuultiin ajalla Kyselyvastauksia saapui yhteensä 3 131, joista 276 Nur mi jär vel tä. Kuntapäättäjille järjestettiin seminaari palve lu ta so sel vi tyk seen liittyen. Työn ohjausryhmänä on toiminut Keski-Uu den maan henkilöliikennetyöryhmä, jossa on Nurmijärveä edusta nut kuljetussuunnittelija ja suunnittelupäällikkö. Uudenmaan ELY-keskuksen Keski-Uudenmaan seutulippualueen jouk ko lii ken teen palvelutasomäärittely perustuu vuonna 2011 laa dit-

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta tuun 1. palvelutasoselvitykseen, joka on voimassa vuosien välisen ajan. Edelliseen palvelutasoselvitykseen nähden Lii ken ne vi ras to on laatinut uuden ohjeistuksen pal ve lu ta so mää rit telyyn (Joukkoliikenteen palvelutason määrittely, Liikennevirasto 31/2015). Uuden ohjeistuksen myötä mm. palvelutasoluokkien määrit te lyyn tuli muutoksia. Uudet joukkoliikenteen palvelutasoluokat ovat I-VII. Selvityksen keskeisenä tehtävänä on määritellä yhteistyötahojen kans sa tavoitteellinen palvelutaso Nurmijärven joukkoliikenteen osalta ja sitouttaa osapuolet mahdollisuuksien mukaan selvityksen loppu tu lok siin. Palvelutasoselvitys ei kuitenkaan velvoita toimivaltaista vi ran omais ta toteuttamaan selvityksen mukaista palvelutasoa, eikä sel vi tys myöskään luo subjektiivista oikeutta jouk ko lii ken ne pal ve luihin. Viimekädessä palvelutarjonnan määrittelee liikenteen jär jes tä miseen varatut määrärahat. Nurmijärven liikenteen osalta alueellisen käyt tö oi keus so pi muk sen kustannukset ovat noin 3,4 Me, josta kunta kus tan taa lähes 90 %. Johtopäätöksiä kuntalaiskyselystä: Nurmijärvellä erilaiset yh teyspuut teet saivat paljon mainintoja. Muun muassa poi kit tais lii ken nevuo ro ja ja Klaukkalaan suuntautuvia vuoroja toivottiin. Kyselyssä nou si vat esiin myös ilta- ja viikonloppuyhteydet, joita toivottiin lisää eri tyi ses ti Rajamäen ja Hyvinkään välille. Paikkatietoon toivottiin myös parannusta, jotta esimerkiksi reaaliaikainen tieto linja-autojen si jain nis ta olisi mahdollista. Yhtenäistä lippujärjestelmää toivottiin, jot ta yksi lippu olisi mahdollista pääkaupunkiseudulla kuljettaessa. Nurmijärven kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskus pyytää mm. alueensa kunnilta lausuntoa pal ve lu ta so sel vi tyk ses tä ja tekee lausuntojen pohjalta pal ve lu ta sopää tök sen vuoden 2016 loppuun mennessä. Lausuntoa on pyydetty mm. siitä onko tavoitteellinen linja-autoliikenteen pal ve lu ta so mää ritel ty oikein, onko alueen asukkaiden liikkumistarpeet tunnistettu oikein? Pysyykö kunnan rahoitus vähintäänkin nykyisellä tasolla, jotta voi daan tarjota tämän hetkinen ostoliikenne alueella, jos siir ty mäajan liikennöintisopimukset eivät toteudu kuntanne osalta mark ki naeh toi se na liikenteenä? Onko kunnalla mahdollisuutta kasvattaa rahoi tus ta, jotta nykyinen palvelutaso pystytään turvaamaan? Onko työs sä esitetyt kehitysnäkymät kuntanne osalta oikean suuntaiset. Nurmijärven kunta on sitoutunut järjestämään joukkoliikenteen toi mival tai sen viranomaisen kanssa. Liikenne on kilpailutettu jouk ko lii kenne lain ja palvelusopimusasetuksen mukaisella alueellisella käyt tö oikeus so pi muk sel la ajalle sisältäen lisäksi vuoden mittaisen option. Valtuusto on päättänyt pitämässään ko kouk ses sa option käytöstä, joten kunnan puolesta nykyisellä liiken nöin nil lä voidaan jatkaa vuoden 2018 loppuun ulottuvalla so pimuk sel la. Kunta esittää Uudenmaan ELY-keskusta käymään neuvot te lut option jatkamisesta liikennöitsijän kanssa ensitilassa.

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Tässä selvityksessä määritelty palvelutaso tulee kunnan nä ke myksen mukaan toimia nykyisen sopimuskauden jälkeen tahtotilana jouk ko lii ken teen kilpailutusten asiakirjoja valmisteltaessa mää rä rahat huomioiden. Tähän saakka palvelutaso järjestetään nykyisellä ta sol la, nykyisen sopimuksen puitteissa, rahoittajien määrärahat huo mioi den. Uusi sopimuskausi alkaa Nurmijärven liikenteen osalta uusi kilpailutus tulee aloittaa vii meistään 1,5 vuotta ennen sopimuskauden alkua eli vuoden 2017 ke sällä. Tarjouksen tekoon ja päätöksentekoon menee oma aikansa, lisäk si liikennöitsijän tulee suunnitella liikenne tarjouspyynnön pal velu ta so vaa ti mus ten mukaiseksi. Kaluston ja kuljettajien rekrytointiin tu lee myös varata aikaa. Nurmijärven kunta edellyttää, että kil pai lutus asia kir jo jen laadinta tulee aloittaa hyvissä ajoin, jotta hallittu kilpai lu tus on mahdollinen. Kunnalle tulee kuitenkin varata aikaa mahdol li sen HSL:n liittymisen päätöksentekoon. Mahdollinen liit ty mispää tök sen kunta pyrkii tekemään vuoden 2017 keväällä. Kunta näkee, että uudistettu ohje palvelutason määrittelemiseksi ei is tu täysin Nurmijärven palvelutason haluttuun määrittelyyn. Ta voittee na on järjestää tulevaisuudessakin nykyisen kaltainen vuo ro tarjon ta kuntalaisille. Määritellyt palvelutasoluokat eivät esimerkiksi suo si tel ta vien aamu- ja iltaliikennöintiaikojen suhteen riitä nur mi järve läi sil le. Ruuhka-aikojen liikennöinti voi Nurmijärven tal vi lii ken teessä olla klo 6-9 ja iltapäivällä klo (selvityksessä n. klo 7-9 ja 15-17) kunnan pitkistä etäisyyksistä johtuen. Nykyinen vuorotarjonta on kunnan näkökulmasta riittävä. Tuleviin tarjouspyyntöasiakirjoihin ruuh ka-ajat tulee kuitenkin tarkentaa tarvittavin osin. Nurmijärven liiken teen palvelutaso on nykyisellään painottunut vahvasti ar ki lii kenteen järjestämiseen olemassa olevan palvelutasomäärittelyn mu kaises ti. Viikonloppuliikenteeseen kunta ei ole pystynyt sitoutumaan kai kil ta osin määrärahat huomioiden. Sunnuntain palvelutaso voi olla jat kos sa kin linjalla Klaukkala-Helsinki IV palvelutasoluokan mää rit telyn mukaisena, jolloin vähintään 1 vuoro kahdessa tunnissa. Kir konky län osalta lauantain vuorotarjonta Helsingin suuntaan halutaan pitää jatkossakin III luokan vaatimustasolla, jolloin vuorotarjonta on vä hin tään tunnin välein. Kirkonkylän sunnuntain liikennetarjonnaksi riit tää IV luokan määrittely, jolloin vähintään yksi vuoro kahdessa tun nis sa. Lisäksi kunta haluaa kiinnittää huomioita Lahnuksen suunnan liikenteeseen. On selvitettävä Helsinkiin suuntautuvan liikenteen asia kas tar pei ta ja käyttäjämääriä tarkemmin. Onko liikennettä mahdol lis ta toteuttaa esimerkiksi vaihdollisena HSL:n vuorotarjontaan tukeu tuen, vai onko jatkossakin linjan syytä ajaa suoraan Helsinkiin saak ka? Lauantailiikenteen osalta on jatkoselvitettävä käyt tä jä määrät ja niiden sijoittuminen linjalle, palveleeko reitti pääsääntöisesti Nur mi jär ven ulkopuolisia alueita? Kooste yhteysväleistä ja esitetty palvelutasoluokka (suluissa vanha pal ve lu ta so mää rit te ly):

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Klaukkala Helsinki sisältää yhteyden Mäntysalo Klaukkala Nurmijärven kk - Helsinki sisältää ainakin vaihdolliset yhteydet Toreenista/Toreeniin, arkisin työmat ka lii ken teen aikana tulee tarjota aamuisin 2-3 vuoroa Rajamäeltä Nur mi jär ven kk:n kautta ja iltapäivisin 2-3 vuoroa Helsingistä Nur mijär ven kk:n kautta Rajamäelle, jotka ajavat moottoritietä (vt 3) py sähty mät tä välillä Nurmijärven liittymä - Ruskeasuo, sekä ainakin saman ver ran vuoroja, jotka kulkevat samoin moottoritietä, mutta pysähtyvät moot to ri tien varren pysäkeillä Rajamäki - Helsinki Röykkä/Perttula - Klaukkala/Helsinki Röykkä - Rajamäki Rajamäki - Nurmijärvi kk Lepsämä - Klaukkala (Lintumetsä Klaukkala) Palojoki - Nurmijärven kk Perttula - Nurmijärven kk Nukari - Nurmijärven kk Nummenpää - Nurmijärven kk Klaukkala-Nurmijärven kk Lahnuksen suunta Rajamäki-Hyvinkää II/III (Kilpailutaso) IV (Houkutteleva taso) V (Keskitaso) V (Keskitaso) V (Keskitaso) V (Keskitaso) VI (Peruspalvelutaso) V (Keskitaso) VI (Peruspalvelutaso) VI (Peruspalvelutaso) VI (Minimitaso) VII (Minimitaso) V (Peruspalvelutaso) VI (Peruspalvelutaso) V (Peruspalvelutaso) Nurmijärven liikenne on suunniteltu lähtökohtaisesti kulkemaan kunnan sisäiseen liikkumistarpeeseen päätaajamien välillä, Hyvinkäälle ja Tuusulaan suuntautuvaan liikenteeseen, sekä Espooseen, Vantaal le ja Helsinkiin suuntautuvaan liikenteeseen. Kehärata on tuonut vuo den 2015 kesällä uuden yhteysmahdollisuuden mm. Tikkurilaan ja Pasilaan kuljettaessa. Tuusulaan suuntautuvaan liikenteeseen kun ta ei ole osallistunut rahoitukseen, mutta jatkossa tästä tulee erik seen neuvotella kunnan määrärahat huomioiden. Hyvinkään suun nan liikenne on mukana alueellisessa käyt tö oi keus so pi muk sessa. Nurmijärven kunta on ollut tyytyväinen nykyiseen järjestelyyn, mut ta on valmis keskustelemaan myös erilliskilpailutuksesta sel vi tyksen (sivu 26) suosituksen mukaisesti. Suorat vai vaihdolliset yhteydet? Linjojen päättämistä Kivistön asemal le ei ole kunnassa nähty hyvänä asiana, koska on ajateltu sen hei ken tä vän joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Pääosa kuntalaisten tä män het ki sis tä kulkutarpeista on 3-tien suunnalla. Päättämällä pääosa linjoista Kivistön asemalle, olisi sillä kuitenkin merkittävä kus tannuk sia alentava vaikutus. Toisaalta ajatellen samalla rahalla voisi saa da myös parempaa palvelutasoa kunnan sisäisillä matkoilla ja Ki vis töön suuntautuvilla matkoilla. Kuntalaiset ja päättäjät ovat kuiten kin toivoneet suoria yhteyksiä jatkettavaksi tulevaisuudessakin Hel sin gin suuntaan matkustaessa. Vaihdollisia yhteyksiä ei ole pidet ty kannatettavana asiana, koska Nurmijärven etäisyydet pää kaupun ki seu dul le ovat pitkät.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Selvityksessä on esitetty joukkoliikenteen järjestämistä tu le vai suudes sa esimerkiksi vuoden sopimuskaudella, jotta tar jous pyynnös sä olisi mahdollista määritellä kalustovaatimukset laa duk kaammak si nykytilaan nähden. Kunnassa nähdään pidempi sopimuskausi pe rus tel tu na. On mahdollista edellyttää parempaa kalustoa ja to dennä köi ses ti kilpailun kautta hankinnasta tulee kokonaisuudessaan edul li sem pi lyhyeen sopimuskauteen verrattaessa. Kunta pitää myös erit täin tärkeänä, että lipputuotteiden hinnat pidetään jatkossakin mal til li si na, vuorotarjonta on kattavaa ja kalustovaatimukset riittävät asiak kai den tarpeet huomioiden. Nurmijärven liikenne on valittu lukien järjestettäväksi alueellisella käyt tö oi keus so pi muk sella, koska maantieteellisesti Nurmijärven liikenne suuntautuu selkeäs ti päätaajamiin ja kunnasta ulospäin suuntautuva liikenne johtaa selkeästi Helsinkiin. Kunnassa on erittäin hyvin kannattavia vuoro ja (=asiakastulot ovat huomattavasti suuremmat, kuin liikenteen jär jes tä mis ku lut) ja toisaalta vuoroja joiden kannattavuus ei ole hyväl lä tasolla. Hyvällä linjastosuunnittelulla kokonaisuudesta on mahdol lis ta saada kuntalaisia erittäin hyvin palveleva kokonaisuus, joka on myös kuntatalouden kannalta kustannustehokas. Jouk ko lii kenteen nykyinen järjestelmä palvelee tällä hetkellä työikäisten lisäksi myös koululaisten ja eläkeläisten kulkemistarpeita. Palvelusopimusasetuksen mukaisella järjestämistavalla (alueellinen käyt tö oi keus so pi mus) kunta määrittelee haluamansa palvelutason yh teis työs sä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. ELY-keskus kilpai lut taa liikenteen erikseen laadittavilla tarjouspyyntöasiakirjoilla. Var si nai sen linjastosuunnitelman laatii liikennöitsijä. Liikennöitsijän int res sis sä on myös hyvän suunnitelman laadinta, sillä asiakastulot ti li te tään liikennöitsijälle. Kunta näkee, että Nurmijärven joukkoliikenne tulee ensisijaisesti järjes tää psa:n mukaisella alueellisella käyttöoikeussopimuksella. Kunnan tahtotilan mukaista palvelutasoa ei ole saavutettavissa mark kina eh toi se na liikenteenä. Mikäli markkinaehtoisia reit ti lii ken ne ha kemuk sia tulee, on kunnan näkemyksen mukaan ensisijaisesti liikenne hoi det ta vis sa psa:n mukaisella alueellisella käyt tö oi keus so pi muk sella lain asettamissa raameissa. Mikäli alueellisella käyt tö oi keus so pimuk sel la ei palvelutasopuutteita ole mahdollista hoitaa ilman li säkus tan nuk sia, tulee markkinaehtoisesta liikenteen järjestämisestä erik seen keskustella kunnan kanssa. Jatkossa Uudenmaan ELY-kes kus toimivaltaisena lupaviranomaisena arvioi mahdollisten mark ki na eh toi sen liikenteen hakemusten toteutuskelpoisuuden. Jouk ko lii ken teen järjestämiseen kunta varaa omalta osaltaan tar vitta vat määrärahat, jotta palvelutasoselvityksen määrittelemään tarjon taa on mahdollista tuottaa. Kunta pitää erittäin tärkeänä, että Uuden maan ELY-keskus tulee osallistumaan jouk ko lii ken ne kus tan nuksiin jatkossa isommalla kustannusosuudella. Tavoitteena tulee jatkos sa olla joukkoliikennekustannusten jakaminen 50/50-pe ri aat teella. Kunnan 90 % rahoitusosuutta liikenteen järjestämisestä ei voi pitää uuden joukkoliikennelain hengen mukaisena. Lakkaavien siir ty-

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta mä ajan liikennöintisopimusten korvaamiseen pelkästään kunnan rahoi tuk sel la ei voi pitää mahdollisena. Kunnan joukkoliikennerahoitus on ollut noin 3,5 Me vuodessa. Tulevaisuuden lippu- ja mak su jär jestel män osalta Nurmijärvi on ollut tyytyväinen Matkahuollon jär jes telmän toimivuuteen. Uusiin järjestelmiin menemisen ehtona on, että ne on muualla hyväksi havaittuja ja pilotointiin ei ole tarvetta ryhtyä. Yh teen so pi va järjestelmä HSL:n kanssa on jatkoneuvoteltava asia. Lipputuotteiden valikoimaa on pidetty toimivana Nurmijärven lii kentees sä. Hinnoittelu on asiakkaiden näkökulmasta kohdallaan, sillä lip pu jen hinnoista ei ole tullut juurikaan asiakaspalautetta. Ver rattaes sa alueen muiden kuntien ja HSL:n hinnoittelua voi Nurmijärven lip pu jen hinnoittelua pitää kilpailukykyisenä. Nuorisolipun kel poi suuden muuttaminen lukien alle 18-vuotiaille (ennen alle 17-vuo tiail le) kelpaavaksi voi pitää erittäin hyvin joukkoliikennettä pal ve le va na asiana. Selvityksen tulevaisuudennäkymien osalta on arvioitu Nurmijärven vä ki lu vun kasvavan vuoteen 2040 mennessä asukkaaseen. Kun nan oman kasvuennusteen mukaan väkiluku on asu kasta. Maltillisenkin kuntaennusteen mukaan väkiluku on asukas ta vuonna Selvitykseen voi kasvuennusteen päivittää. Nurmi jär ven positiivisella väkiluvun kehityksellä on olennainen merkitys tu le vai suu des sa joukkoliikenteen kysyntään. Jatkokilpailutuksissa kunta näkee tärkeänä seikkana sähköisten palve lu jen kehittämisen huomioimisen. On tärkeää, että ajantasainen paik ka tie to saadaan liikennöitsijältä suoraan linja-autoista. Tietojen lä het tä mi nen ja vastaanottaminen vaatii kuitenkin liikennöitsijöiltä inves toin te ja. Asia on huomioitava seuraavassa kilpailutuksessa. Valta kun nal li ses ti kehitettävä reittiopas on niinikään Nurmijärven kuntaa kiinnostava asia. Kunta on mielellään mukana palvelujen ke hit tä jänä ja pilotoijana tarpeen vaatiessa. Kaikessa liikenteen muu tos ti lanteis sa tulee huomioida nykyistä sopimustilannetta paremmin kunnan ta lous ar vion määrittelemät raamit. Sopimuksissa tulee olla nykyistä so pi mus ta selkeämpi säätövara mahdollisten muutostilanteiden osal ta. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Joukkoliikenteen järjestämiskustannukset ovat kunnan osalta noin 3,5 Me. Joukkoliikenteen edistämisellä on vaikutusta kunnan ve tovoi mai suu teen uusien tonttien myynnin osalta. Joukkoliikenteen käytöl lä on ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Yritysvaikutusten arviointi Nurmijärven koko joukkoliikenteen kilpailuttaminen on ko ko nai suu tena sen suuruinen, että se kiinnostaa valtakunnallisesti ja paikallisesti toi mi via keskikokoisia ja isoja liikennöitsijöitä. Liikenteen jär jes tä minen työllistää kymmeniä työntekijöitä. Esitys: Tekninen lautakunta merkitsee palvelutasoselvitysluonnoksen tiedok si ja esittää kunnanhallitukselle, että se antaa Uudenmaan ELY-kes kuk sel le edellä esitetyn Nurmijärven kunnan lausunnon. Lisätietoja: suunnittelupäällikkö Juha Oksanen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Lausunnon antaminen luottamushenkilö- ja toimintaorganisaation uudistamisesta TEKLA 71 Nurmijärven kunnan luottamushenkilö- ja toimintaorganisaatiota ollaan muuttamassa alkaen. Kunnanhallitus on käsitellyt johtamisorganisaatiota sel vit tä neen työryhmän esitystä seuraavasti: Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä on jatkanut or ga ni saatio mal lin valmistelua Nordic Healthcare Groupin konsultti Pentti Martis kai sen avustamana kesä-elokuussa Ohjausryhmä pääsi pitämässään kokouksessa yksimielisyyteen uudesta or gani saa tio mal li eh do tuk ses ta. Uudessa ehdotuksessa Nurmijärven organisaatiomalli on luon teeltaan matriisimainen: Toimintaorganisaatiossa säilyy kolme ( ta pah tu van Sote-palvelujen siirtymisen jälkeen kaksi) toimialaa, minkä lisäksi osa kunnan keskeisistä toiminnoista on eriytetty kolmeksi pää pro ses sik si? elinvoima, hyvinvointi ja hallinto? joita prosessien omis ta jat johtavat. Nämä toiminnot suorittavat tehtäviään yhdessä toi mi alo jen kanssa niiden osaamista ja resursseja hyödyntäen. Osin niil lä voi olla myös omia resursseja. Prosesseilla on aina omistaja ja asia kas; elinvoima- ja hyvinvointiprosessilla asiakkaita ovat aina kun ta lai set ja kunnassa toimivat yritykset. Hallintoprosessissa asiakkaa na on koko kuntaorganisaatio. Ehdotuksen mukaisia toimialoja ovat ympäristötoimiala, sivistystoimiala ja sosiaali- ja ter veys toi miala. Uusi organisaatiomalli eroaa edellisestä organisaatioehdotuksesta (or ga ni saa tio mal li N) toimintaorganisaation matriisimaisen rakenteen li säk si siinä, että mallista on poistettu kunnanhallituksen alainen tule vai suus jaos to. Tässä mallissa kunnan tulevaisuustyöskentelyä kos ke vat asiat linjataan ja niistä päätetään elinvoimalautakunnassa. Uudella organisaatiomallilla pyritään vastaamaan toi min ta ym pä ristön nopeaan muuttumiseen ja turbulenttisuuteen sekä parantamaan or ga ni saa tion asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Tässä mallissa pro ses sien merkitys organisaation toiminnan moottorina ja kunnan stra te gian toteuttajana on perinteistä linjaorganisaatioita selvästi tärkeäm pi. Toimialat palvelevat prosesseja niiden tehtävien hoi ta mises sa ja kehittämisessä. Lisäksi prosesseilla on toimialoihin nähden oh jaus val taa tiettyjen tehtävien toteuttamisessa. Matriisiorganisaation luonteenomaisin piirre on vertikaalisesti funktioit tain ja horisontaalisesti projekteittain jakaantunut johtajuus. Orga ni saa tio ra ken teen muuttuminen vaikuttaa siten johtajien ja pääl liköi den tehtäväkuviin. Tulosalue- ja tulosyksiköiden ja niiden vas tuualu eet ja päälliköiden määrä tarkentuvat jatkovalmistelussa. Or ga nisaa tio ra ken teen muuttaminen mahdollistaa myös esimiestehtävien vä hen tä mi sen. Prosessien johtaminen on uusi tehtäväkokonaisuus,

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta ja myös prosessinjohtajien vastuualueet ja tehtäväkuvat täsmentyvät val mis te lun edetessä. Periaatteena on, että toimialojen ja pro sessien johtajat toimivat esittelijöinä niissä lautakunnissa, jotka ohjaavat nii den toimintaa. Pääsääntöisesti organisaatiomuutoksella ei ole välittömiä tai mer kittä viä vaikutuksia yksiköiden työntekijöiden tehtäväkuviin, vaikka sijain ti organisaatiossa muuttuisikin. Muutoksen tavoitteena ei ole vähen tää henkilöstöä eli virat ja tehtävät uudessa organisaatiossa hoide taan nykyisellä henkilöstöllä. Vuoden 2016 talousarvioon on kuiten kin kirjattu tavoitteeksi luonnollisen poistuman ja muiden hen kilös tö suun nit te lun keinojen hyödyntäminen siten, että hen ki lös tö määrä voi vähentyä samanaikaisesti mahdollisten toimintatapojen ja raken tei den uudistamisen, toimintojen uudelleenjärjestämisen ja palve lu jen ja palveluverkon karsimisen kanssa. Organisaatiomuutoksen valmistelu jatkuu kunnanhallituksen te kemän periaatepäätöksen jälkeen yhteistoimintamenettelyn en sim mäiseen vaiheeseen. Siinä kuullaan niitä henkilöitä, joiden teh tä vä kuvaan organisaation ylärakenteen muutokset vaikuttavat olennaisesti ennen kaikkea kunnan ylintä johtoa. Valtuusto päättää or ga ni saatio mal lis ta ja tekee periaatepäätöksen alemmasta or ga ni saa tio raken tees ta lokakuun 2016 lopussa, minkä jälkeen alkaa yh teis toi minta me net te lyn toinen vaihe. Siinä kuullaan niiden tulosalueiden ja tulos yk si köi den päälliköitä, joiden tehtäväkuvaan muutos vaikuttaa olen nai ses ti. Muut tarvittavat tehtäväkuvamuutokset tehdään ke hitys kes kus te lu jen yhteydessä." Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus merkitsi tiedoksi johtamisorganisaatiota selvittäneen työ ryh män esityksen valmistelun ja esityksen, jossa lin ja or ga ni saatio ta täydennetään poikkihallinnollisilla toiminnoilla. Lisäksi kun nanhal li tus päätti hyväksyä uuden organisaatiomallin kunnan joh ta misjär jes tel män jatkovalmistelun pohjaksi ja lähetti esityksen lau sun to- kierrokselle lauta- ja johtokuntiin sekä yh teis toi min ta menet te lys sä käsiteltäväksi. Lausunnot pyydetään syyskuun 2016 loppuun mennessä. Jatkovalmistelussa selvitetään toimialojen rajat ylittävien toimintojen mää rä ja sisältö. Johtoryhmä avustaa jatkovalmistelussa ja kunnanjoh ta ja nimeää valmistelun henkilöresurssit. Johtoryhmä raportoi ohjaus ryh mäl le ja kunnanhallitukselle työn etenemisestä. Esitys: Tekninen lautakunta antaa organisaatioehdotuksesta seuraavan lau sun non: Organisaatiomallin perusperiaate kahdesta toimialasta vaikuttaa selkeäl tä. Samoin poikittaiset toiminnot asiakasnäkökulman to teut ta miseen vaikuttavat perustelluilta, mutta kuten kunnanhallituksen pää-

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta tök ses sä kin todetaan, niiden sisältöä on kehitettävä jat ko val mis telus sa. Kunnan omistajaohjauksen keskeinen väline, pal ve lu verk ko suun nitte lu, puuttuu kaaviosta ja se pitäisi lisätä hallintoprosessiin. Samoin ti la kes kus ta yksikkönä ei ole mainittu kaaviossa. Sen sijaan hal lin topro ses sis sa on mainittu tilahallinto, joka voisi tarkoittaa juuri edellä mai nit tua palveluverkkotyötä. Samoin se voisi tarkoittaa tilojen yhteis käyt töi syy den varmistamista, tilankäytön tehokkuuden lisäämistä ja alueiden vuokrausta ulkopuolisille. Sen sijaan tilakeskusta toi minnal li se na yksikkönä ei ole syytä hajauttaa, vaan pitää kokonaisena si joi tus pai kas ta riippumatta; tilakeskus toimi hajautettuna vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen se koottiin yhtenäiseksi ja siihen tehtiin orga ni saa tio muu tos v Toiminta nykymuodossaan on lähtenyt hy vin käyntiin ja kehittymässä. Tekninen lautakunta vastaa tällä hetkellä kunnan kiinteistöjen omista ja teh tä vis tä, ja näin asian tulee olla jatkossakin. Vesilaitos on organisaatioehdotuksessa eriytetty ym pä ris tö toi mi alasta. Se on kuitenkin liian pieni yksikkö toimimaan erillisenä, jolloin luon te va sijoitus on jatkossakin toimialalla tai konserniyhtiössä. Tällä het kel lä vesilaitos tukeutuu ympäristötoimialan hallinto- ja ta lous palve lui hin, kunnallistekniikan suunnitteluun, kunnallistekniikan ra ken tami seen, varastoon ja toimitiloihin. Selvitettäväksi jää, mitä li sä re sursse ja erillinen, pieni vesilaitos tarvitsisi näiden hoitamiseen. Varautumisen ja valmiustilanteiden hoito ja johtosuhteet on ai heel lista selvittää matriisimaisessa organisaatiossa, jossa keskeisiä toi minto ja on eriytetty. Yleisenä toimintatapana on ollut jatkaa toimintaa nor maa li ajan organisaatiolla, mutta esitetyssä mallissa se ei liene mah dol lis ta. Energiatehokkuus, ilmastonmuutos ja ympäristöasiat voitaisiin lisätä mat rii sin poikkileikkaaviin toimintoihin. Lisätietoja: tekninen johtaja Ilkka Ruutu, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin täydennyksellä, että tekninen lautakunta pitää tärkeä nä vesilaitoksen säilymisen ympäristötoimialalla ja vesilaitoksen joh to kun nan teknisen lautakunnan alaisuudessa.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Viranhaltijoiden ja Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunnan päätöspöytäkirjat TEKLA 72 Mm. kunnanviraston hallintosäännöllä ja teknisen lautakun nan toimin ta säännöllä on päätösvaltaa delegoitu viranhalti joille. Kuntalain mukaan tekninen lautakunta voi päättää ottaa lautakunnan käsittelyyn asian, joka on kuntalain nojalla siirretty lautakunnan alaisen viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asianomainen viranhaltija on tehnyt päätöksen. Viranhaltijapäätöksistä suurin osa on sellaisia joiden osalta tekninen lautakunta on päättänyt, ettei se tule käyttämään otto-oikeuttaan. Teknisellä lautakunnalla on otto-oikeus Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunnan päätöksiin asioissa, joista päät täminen on johtosäännössä delegoitu johtokunnalle. Esitys: Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi viranhaltijapäätök set ajalta ja toteaa, ettei se ota käsiteltä väk seen ko. päätöksiä. Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunnan kokouksen päätökset ja toteaa, ettei se ota käsiteltäväkseen ko. päätöksiä. Päätös: Esitys hyväksyttiin.

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Ilmoitusasiat TEKLA 73 Esitys: Päätös: a) Kokouksessa on nähtävillä seuraavat työmaakokouspöytäkirjat: - Maantien 1311 Nurmijärvi-Rajamäki parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Mutaanmäentie-Urttilantie aloituskokous Klaukkalan ja Lepsämän alueurakka, työmaakokous (nro 21) Merkitään tiedoksi. Esitys hyväksyttiin.

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Kehitys- ja keskusteluasiat TEKLA 74 Keskusteltiin: - Traktorien pysäköintimahdollisuudesta koulujen pysäköintialueilla - Metsäkyläntien katuvalaistuksen lisäämisestä - Nähtävillä olevan Klaukkalantien katusuunnitelman me lu suo jauksis ta.

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta Vuokrasopimuksen liitteen päivittäminen Nurmijärven Sähkö Oy:n kanssa TEKLA 75 Nurmijärven kunta on vuokrannut Nurmijärven Sähkö Oy:ltä halli- ja toi mis to ti laa osoitteesta Kauppanummentie 1, Nurmijärvi. Toi mi ti laa on vuokrattu kunnan sosiaalipalveluiden käyttöön. Vuokra so pi mus on hyväksytty teknisessä lautakunnassa Vuokrasopimuksen liitteenä oleva liite 5 oli arvioperusteinen muu tos työ so pi mus sel vi tys tulevista rakennusteknisistä ja ta lo tek nisis tä töistä. Muutostöiden kustannus on selvinnyt neuvottelujen ja urak ka so pimuk sen myötä. Muutostöiden kattohinnaksi on asetettu euroa alv 0 % ja maksuaika 6,5 vuotta. Aiemmassa liitteessä kattohinta oli euroa ja maksuaika 5 vuotta. Muilta osin liite 5 on py synyt samanlaisena. Muutostöiden valmistuttua pidetään taloudellinen loppuselvitys, jossa todetaan syntyneet kustannukset tositteisiin perustuen li sä vuokran (liite 5) määrittämistä varten. Liitteenä on urakkasopimus ja päivitetty liite 5. Urakkasopimuksen al le kir joit ta vat Nurmijärven Sähkö Oy ja Temotek Palvelut Oy. Purun pois to lait teet hankitaan toiselta toimittajalta, mutta hankinta mahtuu edellä mainittuun kattohintaan. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Taloudellinen vaikutus: Urakka sum man kattohinta nousi euroa. Suunnittelun edetessä vah vis tui tieto siitä, että arvioitu kokonaiskuluarvio so si aa li pal ve luiden haluamiin välttämättömiin muutoksiin nähden ei ollut realistinen. Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöön tai ilmastomuutokseen. Esitys: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaisen päivitetyn vuok ra so pi mus liit teen numero 5. Lisätietoja: tekninen isännöitsijä Onni Jokelainen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2. Tekninen lautakunta oikeutti viranhaltijat tekemään teknisiä kor jauksia vuokrasopimukseen.

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Tekninen lautakunta MUUTOKSENHAKU 1. Oikaisuvaatimus 2. Valitusosoitus Muutosta :ssä 75 tehtyihin päätökseen voi hakea Nurmijärven kunnan tekniseltä lau takun nal ta kirjallisella oikaisuvaatimuksella, joka on toimitettava Nurmijärven kun nan vi raston kirjaamoon viimeistään ennen kunnanviraston aukioloajan päät tymistä nel jän te nätois ta (14) päivänä päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen. Muutosta :ssä - tehtyyn päätökseen voi hakea Helsingin hallinto-oikeudelta kir jallisella va li tuk sel la (hallintovalitus), joka on toimitettava valitusviranomaiselle vii meis tään en nen vi ras ton aukioloajan päättymistä kolmantenakymmenentenä (30) päivänä tiedok si saannista. Muutosta :ssä - tehtyyn päätökseen voi hakea Helsingin hallinto-oikeudelta kirjallisella va li tuk sel la (kunnallisvalitus), joka on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään ennen vi raston aukioloajan päättymistä kolmantenakymmenentenä (30) päivänä tiedoksisaan nista. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen joh dosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta asianosainen ja kunnan jä sen. 3. Muutoksenhakukielto :issä tehtyihin päätöksiin ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oi kai su vaa timus ta eikä kunnallisvalitusta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täy tän töönpa noa tai asia kuuluu kohdan 4. mukaisesti markkinaoikeuden toimivaltaan tai niistä voi teh dä hankintaoikaisun. OHJEITA MUUTOKSENHAUSTA Oikaisuvaatimus-/valituskirjelmä Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava: 1. valittajan nimi, ammatti ja postiosoite (asiamiehen osalta vastaavat tiedot); 2. päätös, johon haetaan muutosta; 3. miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja muutos, jota siihen vaaditaan teh tä väksi; se kä 4. muutosvaatimuksen perusteet. Kirjelmä on vaatimuksen tekijän itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen al lekirjoitettava ja siihen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta sekä selvitys siitä, mistä päi väs tä oikaisuvaatimuksen/valituksen tekemisen aika seuraavassa todetun mukaisesti las ke taan. Oikaisuvaatimus-/valitusaika Oikaisuvaatimus- ja valitusaika lasketaan tiedoksisaannista. Asianosaiselle (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuu teen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) lähetetään päätöstä koskeva pöytä kirjanote erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätökses tä tiedon, jollei muuta

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ näy te tä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on ase tettu yleisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksen/valituksen toimittaminen muutoksenhakuviranomai sel le Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on muutoksenhakijan itsensä tai hänen val tuuttamansa asiamiehen toimitettava taikka postitse lähetettävä oikaisuvaati mus- tai valitusviranomaisen kirjaamoon ennen valitusajan päättymistä. 4. Hankintaoikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus markkinaoikeuteen Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä teh tyyn ratkai suun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mu kaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan ar vo ylittää han kintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. I Oikaisuvaatimusohje (tekninen lautakunta ) Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkai suun tyytymä tön voi tehdä hankintalain :n mukaan hankintayksikölle kir jallisen han kintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistu nut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, vel vol li suu teen tai etuun päätös välittömästi vai kuttaa (asian osainen). Hankintaoikaisun tekoaika Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa siitä, kun asian osainen on saa nut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintame nettelyssä teh dystä rat kai sus ta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katso taan saa duk si tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisäl tävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaittees sa siten, että viestiä voi daan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäi vää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyk sien toimimat tomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta säh köinen viesti on saapunut vastaanottajalle myö hem min. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan kat sotaan saa neen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksian non näy te tä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tie doksiantota paa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoit ta mana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hankintaoikaisus ta on käy tä vä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoita miseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jollei vät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisun vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoi keuteen. II Valitusosoitus markkinaoikeuteen (tekninen lautakunta ) Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia kos kee, voi saat taa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.