Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvitys ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittely vuosille

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvitys ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittely vuosille /08.00/2016 TEKLA 70 Uudenmaan ELY-keskus pyytää KUUMA-seudulta lausuntoa Keski-Uu den maan kuntien, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan lii ton yhdessä laatimasta henkilöliikenneselvityksestä ja jouk ko lii kenteen palvelutasomäärittelystä. KUUMA-seudun ohella lausuntoa pyyde tään myös suunnittelualueen kunnilta, Uudenmaan liitolta, Hel singin seudun liikenne -kuntayhtymältä, Riihimäen - Hyvinkään kaup paka ma ril ta, Helsingin seudun kauppakamarilta, Lin ja-au to lii tol ta, Taksiliitolta ja VR Matkustajaliikenteeltä. Työstä laaditussa raporttiluonnoksessa on kuvattu toi min ta ym pä ristön ja joukkoliikenteen nykytilaa, tunnistettu alueen asukkaiden liikku mis tar pei ta, määritelty linja-autolla tapahtuvan joukkoliikenteen tavoit teel li nen palvelutaso vuosille ja esitetty lä hi tu le vaisuu den kehitysnäkymiä. Palvelutasomäärittely perustuu jouk ko lii kenne la kiin, jonka 4 :n mukaan joukkoliikenteen toimivaltaisille vi ranomai sil le on asetettu velvollisuus määritellä toimivalta-alueensa palve lu ta so. Lausuntoa pyydetään raportista ja erityisesti siinä esitetystä ta voitteel li ses ta linja-autojoukkoliikenteen palvelutasosta. Lausunnossa on pyydetty ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: Onko linja-autoliikenteen palvelutaso määritetty oikein? Onko alueen asuk kai den liikkumistarpeet seudullisilla ja sisäisillä yhteysväleillä sekä pääkaupunkiseudulle tunnistettu oikein? Pysyykö kunnan rahoitus vähintäänkin nykyisellä tasolla, jotta voidaan turvata tämänhetkinen ostoliikenne kunnan alueella? Jos päättyvät siirtymäajan liikennöintisopimukset eivät toteudu kuntan ne osalta markkinaehtoisena liikenteenä, näettekö kunnallanne ole van mahdollisuutta kasvattaa linja-autoliikenteen rahoitusta, jotta kun nan nykyinen palvelutaso pystytään turvaamaan? Ovatko työssä esitetyt kehitysnäkymät kuntanne kannalta oikean suun tai set? ELY-keskus pyytää lisäksi mahdollisia muita kannanottoja alueen jouk ko lii ken tees tä ja sen kehittämisestä. Lausunto on pyydetty toimittamaan Uudenmaan ELY-keskukselle viimeis tään

2 Yleistä työn toteutuksesta Keski-Uudenmaalla nykyisin voimassa oleva, vuonna 2011 to teu tet tu palvelutasomäärittely on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Joukko lii ken net tä tulee suunnitella Keski-Uudellamaalla uudelleen siir tymä ajan liikennöintisopimusten päättyessä vuoteen 2019 men nes sä markkinaehtoisen liikenteen, joukkoliikenteen toimivaltaisten vi ranomais ten hankkiman liikenteen sekä kuntien omien hen ki lö kul je tuspal ve lu jen sovittamiseksi yhteen. Keski-Uudellamaalla henkilökuljetuksia hoidetaan nykyisin siir ty mäajan liikennöintisopimuksilla, alueellisella käyttöoikeussopimuksella, reit ti koh tai sil la käyttöoikeussopimuksilla, bruttomallisella liikenteellä, kau pun kien ja kuntien hankkimalla liikenteellä, markkinaehtoisella liiken teel lä sekä erilliskuljetuksilla. Keski-Uudellamaalla jouk ko lii kenteen toimivaltaisina viranomaisina ovat Uudenmaan ELY-keskus, Hyvin kään kaupunki omassa sisäisessä liikenteessään ja Helsingin seu dun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Selvitystyö on toteutettu Uuden maan ELY-keskuksen johdolla ja siihen ovat osallistuneet Mäntsä län, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat sekä Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit ja Uudenmaan liitto. Myös HSL ja KUU- MA-seu tu liikelaitos ovat olleet edustettuina työssä. Työn suunnittelualueen muodostavat Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuu su lan kunnat sekä Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit. Lisäksi Por nais ten alue on otettu huomioon Järvenpäähän suuntautuvien liiken tei den osalta. Hyvinkään toimivaltaan sisältyvä paikallisliikenne on rajattu muodollisesti tarkastelun ulkopuolelle. Mäntsälästä Itä-Uudel le maal le suuntautuvien liikenteiden tarkastelu toteutetaan Itä-Uuden maan palvelutasotyön yhteydessä, kuten myös Pornaisten si säiset liikenteet ja Pornaisista muualle kuin Järvenpäähän suuntautuva lii ken ne. Suunnittelualueen rajat ylittävien liikenteiden osalta on otettu huomioon naapurialueiden palvelutasotöiden tulokset tarvittavin osin. Yhteenveto työn keskeisimmästä sisällöstä Palvelutasomäärittelyssä muodostettu Keski-Uudenmaan seu dul lisen bussijoukkoliikenteen palvelutaso edustaa kuntien ja ELY-keskuk sen yhteistä tahtotilaa suunnittelualueelle tavoiteltavista pal veluis ta kaudelle Määrittely pohjautuu vahvasti kuntien tar pei siin, sillä kunnat osallistuvat merkittävässä määrin seudullisen jouk ko lii ken teen kustannuksiin ja avoin joukkoliikenne koostuu kuntien sisäisen ja seudullisen liikenteen muodostamasta ko ko nai suudes ta. Suunnittelualueella on tällä hetkellä noin 60 Uudenmaan ELY-keskuk sen hallinnoimaa voimassa olevaa sopimusta, joiden pohjalta muo dos tu va linja-autoliikenne vastaa voimassaolevia pal ve lu ta so tavoit tei ta. Kaudelle ei tästä johtuen ole katsottu tar peel li-

3 sek si esittää merkittäviä muutoksia. Alemmissa palvelutasoluokissa ny kyi set tarjontapuutteet liittyvät pääasiassa liikennöintiajan laa juuteen ja puuttuvaan kesäliikenteeseen. Ylemmissä luokissa tarjonnan puut teet painottuvat viikonloppuliikenteeseen ja vuoroväleihin. Työn aikana toteutettu internet-pohjainen joukkoliikennekysely on he rät tä nyt paljon mielenkiintoa seudulla ja vastauksia on saatu runsaas ti, yhteensä 3131 kappaletta. Vastausaktiivisuus on noussut huo mat ta vas ti edellisestä, vuonna 2011 toteutetusta kyselystä. Vastauk sis sa tärkeimmiksi palvelutasotekijöiksi on katsottu vuorojen mää rä, aikataulujen sopivuus ja aikataulu- sekä reittitietojen selkeys ja saatavuus internetissä. Liikennöitsijöille tehdyn haas tat te lu kier roksen kautta on välittynyt varsin yhteneväinen näkemys, jonka mu kaan tavoitteena on ajaa vuosiin 2018 ja 2019 ulottuviin siirtymäajan liiken nöin ti so pi muk siin perustuvat liikenteet pääosin nykyisessä muodos saan sopimuskausien loppuun asti. Liikennöitsijät pitävät to dennä köi se nä, että Helsinkiin suuntautuvia liikenteitä järjestetään markki na eh toi si na reittiliikenteinä viimeistään siirtymäaikojen pää tyt tyä. Palvelutasokauden keskeisimmiksi toimintaympäristön muu tos te ki jöik si Keski-Uudellamaalla on katsottu lippujärjestelmien uu dis tu mi nen, pienkalusto- ja kutsuohjatun liikenteen merkityksen ko ros tu mi nen, markkinaehtoisen liikenteen lisääntyminen ja re aa li aikai sen paikkatiedon hyödyntäminen joukkoliikenteen tiedotuksessa. KUUMA-seudun lausunto Uudenmaan ELY-keskus pyytää KUUMA-seudulta yhteistä lau suntoa ja lisäksi jokaiselta suunnittelualueen kunnalta erillistä lausuntoa. KUU MA-seu dun yhteisessä lausunnossa on keskitytty koko alueen kan nal ta keskeisiin yhteisiin näkökohtiin. Kuntakohtaiset näkökulmat vä lit ty vät kuntien omien lausuntojen kautta. KUUMA-seudun näkökulmasta henkilöliikenneselvitys ja jouk ko liiken teen palvelutasomäärittely vastaavat niille asetettuja tavoitteita ja an ta vat varsin realistisen ja oikeansuuntaisen kuvan suun nit te lu alueen joukkoliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Suun nitte lu alu een asukkaiden liikkumistarpeet on arvioitu pääsääntöisesti oi kein niin kuntien sisäisillä, seudullisilla kuin pääkaupunkiseudulle suun tau tu vil la yhteysväleillä. KUUMA-seutu pitää työssä esitettyä joukkoliikenteen tavoitteellista pal ve lu ta soa vuosille kokonaisuutena perusteltuna ja hy väk syt tä vä nä. Toimiva julkinen joukkoliikenne luo osaltaan mahdol li suuk sia seudun kasvulle ja elinvoimaisuudelle sekä elin kei no elämän kilpailukyvylle. Kuntien yhteisenä tahtona on luoda edel ly tyk siä turvalliselle, kestävälle ja sujuvalle liikkumiselle. Yhteistyössä val tion kanssa laaditussa HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelmassa paino te taan kestävien kulkumuotojen käytön lisäämistä ja vas tuul lis ta

4 liikkumista, mikä asettaa osaltaan vaatimuksia joukkoliikenteen palve lu ta sol le ja kilpailukyvylle. KUUMA-seutu korostaa tarvetta turvata asukkaiden mahdollisuudet käyt tää joukkoliikennettä työssäkäynti-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoillaan. Pääkaupunkiseudun suuntaan pendelöidään run saas ti, joten juna- ja bussiliikenteen vuorojen keskinäinen yh teenso vit ta mi nen on tärkeää sujuvien matkaketjujen mah dol lis ta mi sek si. Myös joukkoliikenteen vaihtojen toimivuuteen tulee kiinnittää huomio ta. Seudullisen joukkoliikenteen rinnalla myös Helsingin seu dun ulkopuolelta suuntautuvan pitkämatkaisen markkinaehtoisen jouk kolii ken teen potentiaali palvella suunnittelualueen asukkaiden liik kumis tar pei ta säteittäisillä yhteyksillä tulee ottaa huomioon. Toi mi va ja palveleva joukkoliikenneverkko, tähän linkittyvä lii tyn tä py sä köin ti ja kattavat kävelyn ja pyöräilyn yhteydet vähentävät tieverkon ruuh kautu mis ta Helsingin seudulla ja vähentävät samalla myös lii ken teen ympäristökuormitusta ja onnettomuuskustannuksia. Joukkoliikenteen rahoituskysymyksissä KUUMA-seutu korostaa valtion ja kuntien yhteistä roolia. Joukkoliikenteen ja siihen liittyvien lippu tu kien synnyttämät kustannukset kunnille ovat nousseet jatkuvasti vii me vuosien aikana, mikä on haasteellista kuntien nykyisen ta lousti lan teen näkökulmasta. Niukoista taloudellisista resursseita johtuen kun nat eivät pysty vastaamaan joukkoliikenteen rahoituksesta yksin, vaan kuntien ja valtion välillä tulee pyrkiä soveltamaan kustan nus ja koa. Nykyisen valtionrahoituksen niukkuus ja pit kä jän tei syyden puute heijastuvat osaltaan joukkoliikennehankkeiden kil pai lu tukseen ja käytännössä liikenteen järjestämiseen. Liikennesuunnittelu muuttuu enenevässä määrin käyttäjälähtöiseksi ja liikkujien yksilöllisten tarpeiden rooli alkaa korostua. Tu le vai suuden liikennettä leimaakin palveluajattelu (Mobility as a Service), jonka myötä liikkujat pystyvät rakentamaan matkaketjuja digitaalisia kana via hyödyntäen. Muuttuva toimintaympäristö asettaa osaltaan haas tei ta joukkoliikenteen suunnittelulle ja lippujärjestelmille, mutta jouk ko lii ken teen kilpailukyky tulee kuitenkin pyrkiä turvaamaan. KUU MA-seu tu on kiinteä osa Euroopan metropoliverkostoon kuu luvaa Helsingin seutua, jonka tulee olla saavutettavissa niin kan sal lises ti kuin kansainvälisestikin. Toimivaltaisten viranomaisten on joukkoliikennelain mukaan mää ritel tä vä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2016 loppuun men nessä, jotta uusi palvelutaso olisi käytettävissä ajalle Joukko lii ken ne la ki edellyttää viranomaisten yhteistyötä kuntien ja maakun ta liit to jen kanssa, mikä onkin ollut keskeisenä toimintatapana selvi tyk sen laadinnassa. Työ on laadittu yhteisrahoitteisesti Uu den maa ELY-keskuksen (toimivaltainen viranomainen), Uu den maan lii ton ja Keski-Uudenmaan kuntien kesken. Laajalla yhteistyöllä on py rit ty

5 siihen, että tavoitteellinen palvelutaso kuvaa yhteistä tahtotilaa joukko lii ken tees sä. Työn edetessä on kuultu kuntien asiantuntijoita, liiken nöit si jöi tä ja Linja-autoliittoa. Kuntalaisia kuultiin ajalla Kyselyvastauksia saapui yhteensä 3 131, joista 276 Nur mi jär vel tä. Kuntapäättäjille järjestettiin seminaari palve lu ta so sel vi tyk seen liittyen. Työn ohjausryhmänä on toiminut Keski-Uu den maan henkilöliikennetyöryhmä, jossa on Nurmijärveä edusta nut kuljetussuunnittelija ja suunnittelupäällikkö. Uudenmaan ELY-keskuksen Keski-Uudenmaan seutulippualueen jouk ko lii ken teen palvelutasomäärittely perustuu vuonna 2011 laa dittuun 1. palvelutasoselvitykseen, joka on voimassa vuosien välisen ajan. Edelliseen palvelutasoselvitykseen nähden Lii ken ne vi ras to on laatinut uuden ohjeistuksen pal ve lu ta so mää rit telyyn (Joukkoliikenteen palvelutason määrittely, Liikennevirasto 31/2015). Uuden ohjeistuksen myötä mm. palvelutasoluokkien määrit te lyyn tuli muutoksia. Uudet joukkoliikenteen palvelutasoluokat ovat I-VII. Selvityksen keskeisenä tehtävänä on määritellä yhteistyötahojen kans sa tavoitteellinen palvelutaso Nurmijärven joukkoliikenteen osalta ja sitouttaa osapuolet mahdollisuuksien mukaan selvityksen loppu tu lok siin. Palvelutasoselvitys ei kuitenkaan velvoita toimivaltaista vi ran omais ta toteuttamaan selvityksen mukaista palvelutasoa, eikä sel vi tys myöskään luo subjektiivista oikeutta jouk ko lii ken ne pal ve luihin. Viimekädessä palvelutarjonnan määrittelee liikenteen jär jes tä miseen varatut määrärahat. Nurmijärven liikenteen osalta alueellisen käyt tö oi keus so pi muk sen kustannukset ovat noin 3,4 Me, josta kunta kus tan taa lähes 90 %. Johtopäätöksiä kuntalaiskyselystä: Nurmijärvellä erilaiset yh teyspuut teet saivat paljon mainintoja. Muun muassa poi kit tais lii ken nevuo ro ja ja Klaukkalaan suuntautuvia vuoroja toivottiin. Kyselyssä nou si vat esiin myös ilta- ja viikonloppuyhteydet, joita toivottiin lisää eri tyi ses ti Rajamäen ja Hyvinkään välille. Paikkatietoon toivottiin myös parannusta, jotta esimerkiksi reaaliaikainen tieto linja-autojen si jain nis ta olisi mahdollista. Yhtenäistä lippujärjestelmää toivottiin, jot ta yksi lippu olisi mahdollista pääkaupunkiseudulla kuljettaessa. Nurmijärven kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskus pyytää mm. alueensa kunnilta lausuntoa pal ve lu ta so sel vi tyk ses tä ja tekee lausuntojen pohjalta pal ve lu ta sopää tök sen vuoden 2016 loppuun mennessä. Lausuntoa on pyydetty mm. siitä onko tavoitteellinen linja-autoliikenteen pal ve lu ta so mää ritel ty oikein, onko alueen asukkaiden liikkumistarpeet tunnistettu oikein? Pysyykö kunnan rahoitus vähintäänkin nykyisellä tasolla, jotta voi daan tarjota tämän hetkinen ostoliikenne alueella, jos siir ty mä ajan liikennöintisopimukset eivät toteudu kuntanne osalta mark ki na eh toi-

6 se na liikenteenä? Onko kunnalla mahdollisuutta kasvattaa ra hoi tusta, jotta nykyinen palvelutaso pystytään turvaamaan? Onko työs sä esitetyt kehitysnäkymät kuntanne osalta oikean suuntaiset. Nurmijärven kunta on sitoutunut järjestämään joukkoliikenteen toi mival tai sen viranomaisen kanssa. Liikenne on kilpailutettu jouk ko lii kenne lain ja palvelusopimusasetuksen mukaisella alueellisella käyt tö oikeus so pi muk sel la ajalle sisältäen lisäksi vuoden mittaisen option. Valtuusto on päättänyt pitämässään ko kouk ses sa option käytöstä, joten kunnan puolesta nykyisellä liiken nöin nil lä voidaan jatkaa vuoden 2018 loppuun ulottuvalla so pimuk sel la. Kunta esittää Uudenmaan ELY-keskusta käymään neu votte lut option jatkamisesta liikennöitsijän kanssa ensitilassa. Tässä selvityksessä määritelty palvelutaso tulee kunnan nä ke myksen mukaan toimia nykyisen sopimuskauden jälkeen tahtotilana jouk ko lii ken teen kilpailutusten asiakirjoja valmisteltaessa mää rä ra hat huomioiden. Tähän saakka palvelutaso järjestetään nykyisellä ta solla, nykyisen sopimuksen puitteissa, rahoittajien määrärahat huo mioiden. Uusi sopimuskausi alkaa Nurmijärven liikenteen osalta uusi kilpailutus tulee aloittaa vii meistään 1,5 vuotta ennen sopimuskauden alkua eli vuoden 2017 ke sällä. Tarjouksen tekoon ja päätöksentekoon menee oma aikansa, lisäk si liikennöitsijän tulee suunnitella liikenne tarjouspyynnön pal velu ta so vaa ti mus ten mukaiseksi. Kaluston ja kuljettajien rekrytointiin tu lee myös varata aikaa. Nurmijärven kunta edellyttää, että kil pai lutus asia kir jo jen laadinta tulee aloittaa hyvissä ajoin, jotta hallittu kilpai lu tus on mahdollinen. Kunnalle tulee kuitenkin varata aikaa mahdol li sen HSL:n liittymisen päätöksentekoon. Mahdollinen liit ty mis päätök sen kunta pyrkii tekemään vuoden 2017 keväällä. Kunta näkee, että uudistettu ohje palvelutason määrittelemiseksi ei is tu täysin Nurmijärven palvelutason haluttuun määrittelyyn. Ta voittee na on järjestää tulevaisuudessakin nykyisen kaltainen vuo ro tarjon ta kuntalaisille. Määritellyt palvelutasoluokat eivät esimerkiksi suosi tel ta vien aamu- ja iltaliikennöintiaikojen suhteen riitä nur mi jär ve läisil le. Ruuhka-aikojen liikennöinti voi Nurmijärven tal vi lii ken tees sä olla klo 6-9 ja iltapäivällä klo (selvityksessä n. klo 7-9 ja 15-17) kunnan pitkistä etäisyyksistä johtuen. Nykyinen vuorotarjonta on kunnan näkökulmasta riittävä. Tuleviin tarjouspyyntöasiakirjoihin ruuh ka-ajat tulee kuitenkin tarkentaa tarvittavin osin. Nurmijärven liiken teen palvelutaso on nykyisellään painottunut vahvasti ar ki lii kenteen järjestämiseen olemassa olevan palvelutasomäärittelyn mu kaises ti. Viikonloppuliikenteeseen kunta ei ole pystynyt sitoutumaan kai kil ta osin määrärahat huomioiden. Sunnuntain palvelutaso voi olla jat kos sa kin linjalla Klaukkala-Helsinki IV palvelutasoluokan mää rit telyn mukaisena, jolloin vähintään 1 vuoro kahdessa tunnissa. Kir kon-

7 ky län osalta lauantain vuorotarjonta Helsingin suuntaan halutaan pitää jatkossakin III luokan vaatimustasolla, jolloin vuorotarjonta on vähin tään tunnin välein. Kirkonkylän sunnuntain liikennetarjonnaksi riittää IV luokan määrittely, jolloin vähintään yksi vuoro kahdessa tunnis sa. Lisäksi kunta haluaa kiinnittää huomioita Lahnuksen suun nan liikenteeseen. On selvitettävä Helsinkiin suuntautuvan liikenteen asia kas tar pei ta ja käyttäjämääriä tarkemmin. Onko liikennettä mahdol lis ta toteuttaa esimerkiksi vaihdollisena HSL:n vuorotarjontaan tukeu tuen, vai onko jatkossakin linjan syytä ajaa suoraan Helsinkiin saak ka? Lauantailiikenteen osalta on jatkoselvitettävä käyt tä jä määrät ja niiden sijoittuminen linjalle, palveleeko reitti pääsääntöisesti Nur mi jär ven ulkopuolisia alueita? Kooste yhteysväleistä ja esitetty palvelutasoluokka (suluissa vanha pal ve lu ta so mää rit te ly): Klaukkala Helsinki sisältää yhteyden Mäntysalo Klaukkala Nurmijärven kk - Helsinki sisältää ainakin vaihdolliset yhteydet Toreenista/Toreeniin, arkisin työmat ka lii ken teen aikana tulee tarjota aamuisin 2-3 vuoroa Rajamäeltä Nur mi jär ven kk:n kautta ja iltapäivisin 2-3 vuoroa Helsingistä Nur mijär ven kk:n kautta Rajamäelle, jotka ajavat moottoritietä (vt 3) py sähty mät tä välillä Nurmijärven liittymä - Ruskeasuo, sekä ainakin saman ver ran vuoroja, jotka kulkevat samoin moottoritietä, mutta pysähtyvät moot to ri tien varren pysäkeillä Rajamäki - Helsinki Röykkä/Perttula - Klaukkala/Helsinki Röykkä - Rajamäki Rajamäki - Nurmijärvi kk Lepsämä - Klaukkala (Lintumetsä Klaukkala) Palojoki - Nurmijärven kk Perttula - Nurmijärven kk Nukari - Nurmijärven kk Nummenpää - Nurmijärven kk Klaukkala-Nurmijärven kk Lahnuksen suunta Rajamäki-Hyvinkää II/III (Kilpailutaso) IV (Houkutteleva taso) V (Keskitaso) V (Keskitaso) V (Keskitaso) V (Keskitaso) VI (Peruspalvelutaso) V (Keskitaso) VI (Peruspalvelutaso) VI (Peruspalvelutaso) VI (Minimitaso) VII (Minimitaso) V (Peruspalvelutaso) VI (Peruspalvelutaso) V (Peruspalvelutaso) Nurmijärven liikenne on suunniteltu lähtökohtaisesti kulkemaan kunnan sisäiseen liikkumistarpeeseen päätaajamien välillä, Hyvinkäälle ja Tuusulaan suuntautuvaan liikenteeseen, sekä Espooseen, Vantaal le ja Helsinkiin suuntautuvaan liikenteeseen. Kehärata on tuonut vuo den 2015 kesällä uuden yhteysmahdollisuuden mm. Tikkurilaan ja Pasilaan kuljettaessa. Tuusulaan suuntautuvaan liikenteeseen kun ta ei ole osallistunut rahoitukseen, mutta jatkossa tästä tulee erikseen neuvotella kunnan määrärahat huomioiden. Hyvinkään suunnan liikenne on mukana alueellisessa käyt tö oi keus so pi muk ses sa. Nurmijärven kunta on ollut tyytyväinen nykyiseen järjestelyyn, mut ta on valmis keskustelemaan myös erilliskilpailutuksesta sel vi tyk sen

8 (sivu 26) suosituksen mukaisesti. Suorat vai vaihdolliset yhteydet? Linjojen päättämistä Kivistön asemal le ei ole kunnassa nähty hyvänä asiana, koska on ajateltu sen hei ken tä vän joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Pääosa kuntalaisten tä män het ki sis tä kulkutarpeista on 3-tien suunnalla. Päättämällä pääosa linjoista Kivistön asemalle, olisi sillä kuitenkin merkittävä kus tannuk sia alentava vaikutus. Toisaalta ajatellen samalla rahalla voisi saa da myös parempaa palvelutasoa kunnan sisäisillä matkoilla ja Kivis töön suuntautuvilla matkoilla. Kuntalaiset ja päättäjät ovat kui tenkin toivoneet suoria yhteyksiä jatkettavaksi tulevaisuudessakin Helsin gin suuntaan matkustaessa. Vaihdollisia yhteyksiä ei ole pi det ty kannatettavana asiana, koska Nurmijärven etäisyydet pää kau pun kiseu dul le ovat pitkät. Selvityksessä on esitetty joukkoliikenteen järjestämistä tu le vai suudes sa esimerkiksi vuoden sopimuskaudella, jotta tar jous pyynnös sä olisi mahdollista määritellä kalustovaatimukset laa duk kaammak si nykytilaan nähden. Kunnassa nähdään pidempi sopimuskausi pe rus tel tu na. On mahdollista edellyttää parempaa kalustoa ja to dennä köi ses ti kilpailun kautta hankinnasta tulee kokonaisuudessaan edul li sem pi lyhyeen sopimuskauteen verrattaessa. Kunta pitää myös erit täin tärkeänä, että lipputuotteiden hinnat pidetään jatkossakin mal til li si na, vuorotarjonta on kattavaa ja kalustovaatimukset riittävät asiak kai den tarpeet huomioiden. Nurmijärven liikenne on valittu lukien järjestettäväksi alueellisella käyt tö oi keus so pi muk sella, koska maantieteellisesti Nurmijärven liikenne suuntautuu sel keästi päätaajamiin ja kunnasta ulospäin suuntautuva liikenne joh taa selkeästi Helsinkiin. Kunnassa on erittäin hyvin kannattavia vuo ro ja (=asiakastulot ovat huomattavasti suuremmat, kuin liikenteen jär jestä mis ku lut) ja toisaalta vuoroja joiden kannattavuus ei ole hy väl lä tasolla. Hyvällä linjastosuunnittelulla kokonaisuudesta on mah dol lis ta saada kuntalaisia erittäin hyvin palveleva kokonaisuus, joka on myös kuntatalouden kannalta kustannustehokas. Jouk ko lii ken teen nykyinen järjestelmä palvelee tällä hetkellä työikäisten lisäksi myös koululaisten ja eläkeläisten kulkemistarpeita. Palvelusopimusasetuksen mukaisella järjestämistavalla (alueellinen käyt tö oi keus so pi mus) kunta määrittelee haluamansa palvelutason yh teis työs sä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. ELY-keskus kilpai lut taa liikenteen erikseen laadittavilla tarjouspyyntöasiakirjoilla. Var si nai sen linjastosuunnitelman laatii liikennöitsijä. Liikennöitsijän int res sis sä on myös hyvän suunnitelman laadinta, sillä asiakastulot ti li te tään liikennöitsijälle. Kunta näkee, että Nurmijärven joukkoliikenne tulee ensisijaisesti järjes tää psa:n mukaisella alueellisella käyttöoikeussopimuksella. Kunnan tahtotilan mukaista palvelutasoa ei ole saavutettavissa mark ki-

9 na eh toi se na liikenteenä. Mikäli markkinaehtoisia reit ti lii ken ne ha kemuk sia tulee, on kunnan näkemyksen mukaan ensisijaisesti liikenne hoi det ta vis sa psa:n mukaisella alueellisella käyt tö oi keus so pi muk sella lain asettamissa raameissa. Mikäli alueellisella käyt tö oi keus so pimuk sel la ei palvelutasopuutteita ole mahdollista hoitaa ilman li sä kustan nuk sia, tulee markkinaehtoisesta liikenteen järjestämisestä erikseen keskustella kunnan kanssa. Jatkossa Uudenmaan ELY-kes kus toimivaltaisena lupaviranomaisena arvioi mahdollisten mark ki na ehtoi sen liikenteen hakemusten toteutuskelpoisuuden. Jouk ko lii kenteen järjestämiseen kunta varaa omalta osaltaan tar vit ta vat määrärahat, jotta palvelutasoselvityksen määrittelemään tar jon taa on mahdollista tuottaa. Kunta pitää erittäin tärkeänä, että Uu den maan ELY-keskus tulee osallistumaan jouk ko lii ken ne kus tan nuk siin jatkossa isommalla kustannusosuudella. Tavoitteena tulee jat kos sa olla joukkoliikennekustannusten jakaminen 50/50-pe ri aat teel la. Kunnan 90 % rahoitusosuutta liikenteen järjestämisestä ei voi pi tää uuden joukkoliikennelain hengen mukaisena. Lakkaavien siir ty mäajan liikennöintisopimusten korvaamiseen pelkästään kunnan ra hoituk sel la ei voi pitää mahdollisena. Kunnan joukkoliikennerahoitus on ollut noin 3,5 Me vuodessa. Tulevaisuuden lippu- ja mak su jär jes telmän osalta Nurmijärvi on ollut tyytyväinen Matkahuollon jär jes tel män toimivuuteen. Uusiin järjestelmiin menemisen ehtona on, että ne on muualla hyväksi havaittuja ja pilotointiin ei ole tarvetta ryhtyä. Yhteen so pi va järjestelmä HSL:n kanssa on jatkoneuvoteltava asia. Lipputuotteiden valikoimaa on pidetty toimivana Nurmijärven lii kentees sä. Hinnoittelu on asiakkaiden näkökulmasta kohdallaan, sillä lip pu jen hinnoista ei ole tullut juurikaan asiakaspalautetta. Ver rattaes sa alueen muiden kuntien ja HSL:n hinnoittelua voi Nurmijärven lip pu jen hinnoittelua pitää kilpailukykyisenä. Nuorisolipun kel poi suuden muuttaminen lukien alle 18-vuotiaille (ennen alle 17-vuo tiail le) kelpaavaksi voi pitää erittäin hyvin joukkoliikennettä pal ve le va na asiana. Selvityksen tulevaisuudennäkymien osalta on arvioitu Nurmijärven vä ki lu vun kasvavan vuoteen 2040 mennessä asukkaaseen. Kun nan oman kasvuennusteen mukaan väkiluku on asu kasta. Maltillisenkin kuntaennusteen mukaan väkiluku on asukas ta vuonna Selvitykseen voi kasvuennusteen päivittää. Nurmi jär ven positiivisella väkiluvun kehityksellä on olennainen merkitys tu le vai suu des sa joukkoliikenteen kysyntään. Jatkokilpailutuksissa kunta näkee tärkeänä seikkana sähköisten palve lu jen kehittämisen huomioimisen. On tärkeää, että ajantasainen paik ka tie to saadaan liikennöitsijältä suoraan linja-autoista. Tietojen lä het tä mi nen ja vastaanottaminen vaatii kuitenkin liikennöitsijöiltä inves toin te ja. Asia on huomioitava seuraavassa kilpailutuksessa. Valta kun nal li ses ti kehitettävä reittiopas on niinikään Nurmijärven kuntaa

10 kiinnostava asia. Kunta on mielellään mukana palvelujen ke hit tä jä nä ja pilotoijana tarpeen vaatiessa. Kaikessa liikenteen muu tos ti lan teissa tulee huomioida nykyistä sopimustilannetta paremmin kunnan talous ar vion määrittelemät raamit. Sopimuksissa tulee olla nykyistä sopi mus ta selkeämpi säätövara mahdollisten muutostilanteiden osal ta. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Joukkoliikenteen järjestämiskustannukset ovat kunnan osalta noin 3,5 Me. Joukkoliikenteen edistämisellä on vaikutusta kunnan ve tovoi mai suu teen uusien tonttien myynnin osalta. Joukkoliikenteen käytöl lä on ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus. Yritysvaikutusten arviointi Nurmijärven koko joukkoliikenteen kilpailuttaminen on ko ko nai suu tena sen suuruinen, että se kiinnostaa valtakunnallisesti ja paikallisesti toi mi via keskikokoisia ja isoja liikennöitsijöitä. Liikenteen jär jes tä minen työllistää kymmeniä työntekijöitä. Esitys: Tekninen lautakunta merkitsee palvelutasoselvitysluonnoksen tiedok si ja esittää kunnanhallitukselle, että se antaa Uudenmaan ELY-kes kuk sel le edellä esitetyn Nurmijärven kunnan lausunnon. Lisätietoja: suunnittelupäällikkö Juha Oksanen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. KH 231 Esitys: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi palvelutasomäärittelyraportin. Lisäk si kunnanhallitus antaa Uudenmaan ELY-keskukselle teknisen lau ta kun nan esityksen mukaisen lausunnon asiasta. Tämä pykälä tarkastetaan heti kokouksessa. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 6.