Doula. kulkee synnyttäjän vierellä. Anteeksiantoa. väärinkin. Lyhytelokuva päihdeäidin toipumisesta. Nuorten väkivalta on arvojen puuttumista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Doula. kulkee synnyttäjän vierellä. Anteeksiantoa. väärinkin. Lyhytelokuva päihdeäidin toipumisesta. Nuorten väkivalta on arvojen puuttumista"

Transkriptio

1 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hinta 5 e N o Doula kulkee synnyttäjän vierellä 4 Anteeksiantoa voi käyttää väärinkin 8 Nuorten väkivalta on arvojen puuttumista 14 Lyhytelokuva päihdeäidin toipumisesta 21

2 kuva: Nina Dodd pääkirjoitus Vauvan syntymä voi olla doula-suhteen jännittävin hetki, mutta ei välttämättä tärkein. Enskan kanssa vaikuttamaan 4 doula toiminta laajenee 11 ajankohtaista Järjestöissä eletään mielenkiintoista aikaa. Näyttää siltä, että kaikki yhteisöt ympärillämme rakentavat strategioita kohti toivottua tulevaisuutta. Niin mekin Ensi- ja turvakotien liitossa. Yritämme pinnis- 8 anteeksiantoa voi käyttää väärinkin 10 Väkivaltaa kokenutta ei saa jättää yksin tyytymään osaansa, epäilemään uskoaan ja syyllistämään itseään siitä, ettei anna anteeksi. kysy ja vastaa: Kouluvaari tuo turvallisuutta Non Fighting Generationin paikka Myllypurossa on leimallisesti poikien, mutta myös tyttöjä käy koulun jälkeen. 14 Lapset ovat kerta kaikkiaan mukavia kavereita ja palaute tulee suoraan. Väkivalta on arvojen puuttumista minun työviikkoni: Etta lapset tapaavat vanhempansa ja lamppu vaihtuu enskan palsta kolumni: Aikuisen huono käytös jäsenyhdistykset jäsenyhdistykset: Ensikodin äidit tuottavat lyhytfilmin 22 kirjauutuudet N o ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti Päätoimittaja: Ritva Karinsalo Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Mikko Savelainen ja Tina Sarivaara Juttuideat ja palaute toimitukseen: Ensi- ja turvakotien liitto ry Asemamiehenkatu 4, Helsinki Ilmoitukset: Kirsti Kaleva Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 e 1/2 sivua 420 e 1/4 sivua 280 e Tilaukset ja osoitemuutokset: Tilaushinta: 28 e / vuosi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Painopaikka: Art-Print Oy Kannen kuva: Ville-Petteri Määttä ilmestymisaikataulu: vko vko vko vko 47 tää ajatuksin ja tuntein pitkälle tulevaisuuteen ja miettiä, millaisen maailman ja yhteiskunnalliset ilmiöt silloin kohtaamme, millaisia perheitä autamme, miten ehkäisemme perheväkivaltaa. Olemme valinneet juuriamme kunnioittavan uudistuksen tien. Yksi merkki siitä on tämä kädessäsi oleva Enska-lehti. Rohkenen toivoa, että tunnistat sen asiasisällöistä jäsenlehdeksemme, vaikka ulkoasu lehden nimeä myöten on muuttunut. Muutosta tehdessämme olemme kohdanneet sekä ihastusta että vihastusta, mikä kertoo siitä, että meillä on sitoutunut ja kantaa ottava ensikotiväki, enskalaiset. Kiitos siitä! Muutosten keskellä on hyvä pohtia perusasioita. Tutkimusprofessori Olli Kangas puhui järjestöjohtajien kehittämispäivillä otsikolla Raja railona aukeaa. Otsikko kosketti minua syvästi ja vielä enemmän luennon sisältö. Kangas näytti meille lukuja perusturvan puutteista, tuloerojen kasvusta, köyhyyden lisääntymisestä, tulonsiirtojen jälkeenjääneisyydestä, kansalaisten kahtiajakautumisesta. Ei uusia asioita sinänsä, mutta ilmaan jää kysymys annammeko kehityksen jatkua? Kangas peräänkuulutti politiikkaa, joka ei ole välttämättömyyden ja hallinnoimisen politiikkaa, vaan tahtomisen politiikkaa. Tässä haaste tuleville päättäjille, jotka me kansalaiset valitsemme. Kehityksen suuntaan on vaikutettava. Ritva Karinsalo toimitusjohtaja

3 Koska äidit ovat erilaisia, doulaksikin sopivat monenlaiset ihmiset. kulkee vierellä Aito läsnäolo ja myötäeläminen. Siinä doulan kaksi tärkeätä tehtävää. Teksti: Mia Sivula Kuvat: Ville-Petteri Määttä kulkee vierellä un 24-vuotiaan Jonna Rantatalon esikoinen Joacim syntyi viisi vuotta sitten, Jonnan äiti oli tyttärensä tukena synnytyssalissa. Reilu vuosi sitten syntyi Lumia. Silloin Jonnan vierellä oli Lumian isä. Nyt Jonna odottaa kolmatta lastaan. Koska Lumian synnytys oli nopea ja Jonnan kivut kovat, yksin synnyttämään lähteminen pelotti. Vauvan isä ei tule synnytykseen mukaan. Äitini menehtyi kesäkuussa, eikä siskokaan pääse synnytykseen, Jonna kertoo. Jonna sai ajatuksen, että etsii synnytykseen mukaan doulan. Hän sai neuvolan kautta yhteyden Eriikka Lähteenmäkeen, joka on yksi kuudesta Lapin Ensi- ja turvakodin kouluttamasta doulasta. Jonna, Eriikka ja Eriikan työpari Paula Selander allekirjoittivat doulasopimuksen kuukausi sitten. Pian sen jälkeen Eriikka ja Jonna tapasivat kahvilassa ja juttelivat. Olen ujo eikä minun ole helppo puhua asioistani muille. Eriikan kanssa tuli heti turvallinen olo. Tuntui, että pystyn luottamaan häneen, Jonna sanoo. Sopiva doula löytyy Doulatoiminta alkoi Lapin Ensi- ja turvakodissa Rovaniemellä vuosi sitten. Toimintaa koordinoi Katariina Silvennoinen. Äiti ja kaksi doulaa tapaavat kerran tai pari ennen synnytystä ja myös synnytyksen jälkeen. Doulan tehtävä on olla äidin tukena odotusaikana ja synnytyssalissa, Silvennoinen kertoo. Vauvan syntymä voi olla doula-suhteen jännittävin hetki, mutta ei välttämättä tärkein. Vatsassa olevasta vauvasta jutteleminen äidin kanssa on yhtä tärkeä osa doulan tehtävää. Koulutettuja doulia on Rovaniemellä kuusi. Tuettavia äitejä oli ensimmäisenä vuonna kolme. Juuri nyt kahdella äidillä on oma doula-työpari. Ketkä sitten toivovat doulaa vierelleen ja miksi? Monenlaiset äidit, yksin odottavat ja perheelliset. Jos äiti odottaa yksin, tuntuu helpottavalta saada tukihenkilö mukaan odotukseen ja synnytykseen. Oma äiti tai sisarukset ovat ehkä kaukana, ja läheisiä ystäviä ei ehkä ole. Perheellisten äitien kohdalla voi olla, että isä ei pääse tai voi tulla synnytykseen. Äidin keho ja mieli ovat molemmat koetuksella odotuksen ja synnytyksen aikana. Jotta tukena oleminen onnistuisi, äidin ja doulan kemioiden olisi hyvä kohdata. Kun äiti ottaa meihin yhteyttä, kyselemme hänen toiveitaan. Joku toivoo tietyn ikäistä doulaa, ja jollakulla voi olla hyvin yksityiskohtaisia ajatuksia siitä, millainen ihminen doulan pitäisi olla. Mietimme sitten omassa kuukausikokouksessamme, kuka olisi paras doula kellekin äidille. Aina on löytynyt sopiva, Silvennoinen sanoo. Koska äidit ovat erilaisia, doulaksikin sopivat monenlaiset ihmiset. Doulan olisi hyvä olla rauhallinen, luottavainen ja empaattinen ihminen, joka on kiinnostunut asiasta ja valmis sitoutumaan. Omalla siviiliammatilla ei ole niin väliä, Silvennoinen sanoo

4 Se hetki, kun vauva syntyy, on hirveän tärkeä. Olen mielelläni mukana sen jakamisessa. Aito läsnäolo Doulia yhä useammalla paikkakunnalla Helsingin ensikodin vapaaehtoiset ovat toimineet äitien synnytystukihenkilöinä eli doulina jo parikymmentä vuotta. Nyt toimintaan ovat innostuneet aina vain useammat vapaaehtoiset yhdistyksissä eri puolilla maata. Teksti: Essi Lehtinen ja Tanja Henttonen Doula-nimitys tulee kreikan naispuolista palvelijaa tarkoittavasta sanasta. Doulan tuki odottavalle äidille alkaa jo raskausaikana ja voi olla, että odottaja tuntee muutaman tapaamisen riittävän. Helsingin ensikodin vapaaehtoiset auttoivat viime vuonna 25 synnyttäjää ja olivat mukana 13 synnytyksessä. Tuesta kyselleiden määrä lisääntyi sekin reippaasti. Helsingin ensikodilta doulaa kyselee vuosittain yleensä noin 30 tulevaa äitiä. Viime vuonna kyselyitä oli yhteensä 42 ja tämän vuoden kuuden ensimmäisen viikon aikana jo 20. Helsingistä innostus on levinnyt aivan viime vuosina useisiin muihin Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin. Helsingin lisäksi vapaaehtoisen doulan voi saada jo ainakin Kotkassa, Lahdessa, Rovaniemellä ja Tampereella. Esimerkiksi Vaasassa yhdistyksen työntekijät ovat olleet synnyttäjien tukena. Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Oulussa toimintaa aloitellaan tänä keväänä. Ensimmäiseen Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään doula-toiminnan työ- kokoukseen loppuvuodesta osallistui kolmetoista yhdistystä. Mistä innostus johtuu, toiminnan koordinoinnista vastaava Sinikka Kuosmanen? Nuoret äidit ovat yksinäisiä. Heillä ei välttämättä ole kenen kanssa puhua raskaana olemisesta ja äidiksi tulemisesta. Vapaaehtoisen apu on ilmaista Helsingin seudulla palveluitaan tarjoaa myös kahden Helsingin ensikodin vapaaehtoisen perustama doula-yritys, joka verkkosivuillaan tarjoaa Doulan palvelupakettia 630 euron hintaan. Paketti sisältää samat osat kuin vapaaehtoisen doulan apu yhdistyksissä: tapaamisia ennen synnytystä, valmiuden lähteä synnytykseen, itse synnytyksessä mukana olon ja tapaamisen synnytyksen jälkeen. Ensi- ja turvakotien liiton doulien apu ei maksa perheelle mitään tai korkeintaan kulukorvausten verran. Yhdistyksissä doulia on useampia. Heidät koulutetaan tehtäväänsä ja heille järjestetään kuukausittain iltoja, joissa Helsingistä innostus on levinnyt aivan viime vuosina useisiin muihin Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin. he vaihtavat kokemuksiaan ja tukevat toisiaan. Illoissa myös mietitään, kuka vapaaehtoisista parhaiten vastaa tukea pyytäneen äidin toiveita. ja myötäeläminen ovat sillä hetkellä kaikkein tärkeimpiä Tärkeän hetken todistaja Doula-suhde Jonnaan on Eriikka Lähteenmäen, 28, ensimmäinen. Omia synnytyksiä on takana kolme. Lapset ovat 3,5 ja 8 vuotta. Eriikka työskentelee perhekodissa, jossa asuu seitsemän lasta. Doulan tehtävästä hän kiinnostui käytyään ensin Äitiys on lähellä sydäntäni jo ammatinkin puolesta. Doulana pääsen jakamaan Jonnan kanssa syntymän ihmeen, Eriikka sanoo. Kerran kuukaudessa pidetyissä doula-illoissa on ollut mukava käydä ja jakaa kokemuksia. Olen jo kuullut, millaista on ollut olla äidin mukana synnytyksessä. Tuntuu, että doulat ovat olleet tarpeellisia tehtävässään. Doula on esimerkiksi voinut puhua äidin puolesta tilanteessa, joissa äiti ei ole itse saanut ääntään kuuluviin. Millainen on Eriikan mielestä hyvä doula? Sensitiivinen varmaankin, mutta omat rajat pitää myös tuntea. Ei tarvitse olla synnyttänyt, mutta ehkä en olisi niin innostunut tästä tehtävästä, ellen olisi itse nähnyt syntymän ihmettä jo kolmesti, Eriikka pohtii. Se hetki, kun vauva syntyy, on hirveän tärkeä. Olen mielelläni mukana sen jakamisessa. Aito läsnäolo ja myötäeläminen ovat sillä hetkellä kaikkein tärkeimpiä, Eriikka sanoo. Eriikalla on toisen doulan Paulan kanssa säännöt selvinä. Jos toinen on työmatkalla, toinen ei ole. Niin varmistamme, että jompikumpi on paikalla, kun Jonnan synnytys käynnistyy. Se meistä, joka on päivystysvuorossa, lähtee Jonnan viestin saatuaan sairaalaan. Tietenkin toivon kovasti, että se olen minä, Eriikka sanoo ja hymyilee. Eriikalla ei ole valmista käsikirjoitusta sille, miten hän aikoo synnytyksessä toimia. Olen läsnä. Se on tärkeintä. Ehkä pyyhin otsaa tai kosketan Jonnaa. Riippuu tietenkin siitä, mitä hän itse toivoo. Ei yksin vaan kaksin Jonnan laskettuun aikaan on enää neljä vuorokautta. Jonna ja Eriikka ovat tavanneet kolmesti. Kun he tutustuvat synnytysosastoon, Jonna saa kokeilla rentoutuspalloa ja synnytysjakkaraa sekä pohtia kätilön kanssa eri vaihtoehtoja kivunlievitykseen. Jonna ei ole antanut tarkkoja ohjeita doulilleen. Hän luottaa siihen, että Eriikka Lähteenmäeltä tuli viesti: "Eilen illalla syntyi poikavauva (3520 g, 51 cm). Pääsin mukaan, kaikki sujui hienosti! Jonna oli rauhallinen koko synnytyksen ajan ja koin, että minusta oli apua. Sain leikata napanuorankin!" pystyy kertomaan synnytyksen hetkellä, millaista apua tarvitsee. Jonna ei vielä tiedä, kumpi doulista tulee mukaan sairaalaan. Se jännittää häntä vähän. Olen tullut pikkuisen tutummaksi Eriikan kanssa. Jännittäisin lähtöä vähemmän, jos tietäisin, että hän tulee mukaani. Tärkeintä kuitenkin on, etten ole siellä yksin, Jonna sanoo. Jonna haluaa kertoa vauvalle aikanaan, kuka oli hänen syntymässään läsnä. Minusta olisi ihanaa pitää Eriikkaan yhteyttä sittenkin, kun vauva on syntynyt. Hän on antanut minulle niin turvallisen tunteen. Eriikka haluaa varmistaa, saavatko doulat mennä synnyttäneiden osastolle katsomaan äitiä ja vauvaa. Tavallisesti sinne pääsevät vain isät ja isovanhemmat. Saimme luvan, Eriikka sanoo

5 Kirjoittaja on kätilö-terveydenhoitaja ja Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksen Miina-tiimin jäsen. Perheväkivallan kokeminen uskonnollisessa yhteisössä Esikossa 4/2010 ilmestyi juttu vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä alkaneesta perheväkivaltakeskustelusta. Juttusarja päättyy. Anteeksiantoa voi käyttää väärinkin Perheväkivallasta selviytyminen on aina vaikeaa. Apu on tarpeen, kun perheen äiti tai isä havahtuu tosiasiaan, että puoliso on väkivaltainen. Auttajan voi olla vaikea ymmärtää uhria, jolla on uskonnollinen vakaumus, johon liittyy muun muassa käsitys avioliiton pyhyydestä ja anteeksiantamuksen voimasta ja merkityksestä. Mitä auttajan olisi hyvä tietää? TEKSTI: Rauni Kortesalmi KUVA: Rauni Kortesalmen kotialbumi Apua tarvitseva, vakavasti traumatisoitunut nainen voi samaan aikaan pyytää apua ja viestittää, ettei auttaja kuitenkaan ymmärrä. Jos esimerkiksi vanhoillislestadiolainen yhteisö ei ole tuttu, auttamisen kannalta olennaiset asiat voivat jäädä huomaamatta. Hengellistä vakaumusta on kunnioitettava ja otettava se huomioon työskentelyssä. Sama koskee tietysti myös apua hakevaa miestä, jonka vaimo on väkivaltainen. Väkivallan kierre on voinut jatkua pitkään. Apua vaikeuksiin on ehkä haettu omasta hengellisestä yhteisöstä, joka on hoitanutkin asiaa uskoen ja luottaen siihen, että anteeksi antaminen ja pyytäminen korjaavat tilanteen. Anteeksi antaminen Väkivallan sykliin kuuluvat väkivallan jälkeinen katumus, sovinto, hyvittely ja lupaukset siitä, ettei väkivalta toistu. Sama kierre on myös uskovaisten väkivaltaisissa avioliitoissa. Samalla anteeksiantamisen merkitys on uskon takia aivan erityinen: se on opittu tuntemaan ihmissuhteissa todellisena auttavana ja uudistavana voimana. Uskovainen haluaa antaa anteeksi, siihen häntä kehotetaan. Anteeksi antaminen ei silti pyyhi pois väkivallan uhrin traumaattisia kokemuksia. Hänellä on lupa käydä läpi väkivaltaan liittyviä tunteita, pettymystä ja vihaa, ja hakea ammattiapua. Anteeksipyyntö ei myöskään poista väkivallantekijän vastuuta teoistaan. Eheytyminen ja muuttuminen ovat mahdollisia, jos tekijä katuu, pyytää anteeksi, hoitaa asiansa lain edellyttämällä tavalla ja ymmärtää uhrin tarvitsevan aikaa luottamuksen palautumiseen. Hengellistä väkivaltaa voi olla, jos tekijä syyttää uhria siitä, ettei tämä anna sydämestään anteeksi, niin kuin Raamattu opettaa. Väkivaltaa kokenutta ei saa jättää yksin tyytymään osaansa, epäilemään uskoaan ja syyllistämään itseään siitä, ettei anna anteeksi. Lapset ovat lahja Vanhoillislestadiolaiset uskovat, että elämä alusta loppuun saakka on Jumalan luomistyötä. Lapset halutaan ottaa vastaan Jumalan lahjoina, siksi ehkäisyä ei käytetä. Kysymys ei ole ehkäisykiellosta, vaan vanhempien henkilökohtaisesta syvästi raamatulliseen uskoon liittyvästä ratkaisusta. Väkivaltainen puoliso, jolta toisen kunnioitus puuttuu, voi käyttää tätäkin painostuskeinona ja alistamisen välineenä. Hän voi pakottaa puolisoaan seksiin. Jos toinen ei jaksaisi, väkivaltainen voi syyttää häntä ehkäisystä. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö ovat kaikkein näkymättömimpiä, koska uhri on usein siitä niin häpeissään, ettei pysty siitä kertomaan. Väkivallan uhri voi olla myös perheen isä. Avioliitto eliniäksi Kristillinen avioliitto solmitaan eliniäksi Jumalan kasvojen edessä. Aviopuoliso nähdään Jumalan lahjana ja avioero on synti. Ajatus yhteiselämän lopettamisesta on vaikea, etenkin, jos perheessä on lapsia. Eroa harkitseva myös tietää, että perhekeskeisessä yhteisössä yksinhuoltaja kokisi olevansa erilainen. Vanhoillislestadiolaisuudessa ymmärretään, että kun aviokriisi uhkaa perheenjäsenten fyysistä tai henkistä terveyttä, aviopuolisot voivat muuttaa erilleen. Samalla heidän tulisi sitoutua hakemaan ammattiapua, jotta liitto eheytyisi ja he voisivat palata yhteiseen kotiin. Aina paluu ei onnistu. Erityisen tärkeää on huomioida lasten hyvinvointi. Avioero on vakava omantunnon kysymys, jota ammatti-ihmisten toivotaan kunnioittavan. Uskova nainen haluaisi tulla autetuksi niin, että voi säilyttää uskonsa. Vanhoillislestadiolaisten väkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmissä kokemukset erilleen muuttamisesta ovat hyvin erilaisia. Jotkut ovat voimaantuneet ja rakentaneet oman henkisen tilan itselleen ja jatkavat avioliitossa. Tällaiseen ratkaisuun nainen saattaa päätyä, jos lapset eivät ole vaarassa tai ovat jo aikuistuneet. Jos paluu yhteen ei ole ollut mahdollinen, jotkut ovat hakeneet käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisesta. Järjestely mahdollistaa huoltajuuden, asumisen ja taloudellisten vastuiden hoitamisen, mutta avioliitto jää voimaan. Jotkut ovat hakeneet avioeroa, sopineet harkinta-aikana omaisuuden jaosta ja huoltajuusasioista ja lopulta kuitenkin jättäneet lopullisen hakemuksen tekemättä. Joillekin ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä avioero. Yhteisö on myös voima Jotkut naiset tuntevat saaneensa tukea ja ymmärrystä uskonyhteisössään, toiset jääneensä yksin. Useimmat ovat saaneet itselleen tukijan, joka on uskaltanut kuunnella, tukea, auttaa ja neuvoa. Merkityksellisiä ovat olleet myös Päivämieslehden artikkelit, joissa perheväkivaltaan on otettu selkeä kielteinen kanta. Vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä apua osataan kysellä omasta verkostosta ympäri maata. Ennen kuin perheväkivallasta edes keskusteltiin laajemmin, naiset löysivät ystävien kautta samaa kokeneita ja saivat vertaistukea. Lastenja kodinhoitoapua moni on saanut vapaaehtoisin voimin toimivien diakoniatoimikuntien kautta. Erosta hengellinen kriisi Väkivaltainen puoliso, yhteiselämän jatkumisen mahdottomuus ja lastensuojelukysymykset voivat aiheuttaa myös uskon kriisin. Kun on oikein vaikeaa, ei Jumalasta jaksa uskoa mitään hyvää. Toisaalta naiset kertovat myös siitä, miten kriisin keskellä ei jää muuta turvaa kuin luottamus Jumalan johdatukseen. Kun irrottautuu väkivaltaisesta avioliitosta, voi tulla irrottautuneeksi myös uskovaisten yhteisöstä ja jopa uskovaisista sukulaisista, jos suku torjuu kriisissä olevan uhrin. Silloin prosessi on moninkertainen ja rankka, koska koko elämän perustukset muuttuvat. Naista olisi hyvä auttaa niin, että kokee olevansa tasa-arvoinen toimija omassa elämässään ja päätöksissään ja että hän pystyisi ottamaan elämästään vastuun ja säilyttämään uskon

6 kahvitauko ajankohtaista Vapaaehtoinen Pienperheyhdistyksen Mummilassa - Erkki Kokkonen, 73, eläkkeellä oleva sähköasentaja. - vapaaehtoinen vaari lapsille - Meri-Rastilan alakoulun erityisluokan kouluvaari yhdessä koulumummin kanssa - esittää lastennäytelmiä ja improvisaatiota Teatteri Tuulahduksessa - Yksi Mummilan noin sadasta vapaaehtoisesta Mummila on kolmen polven toimintakeskus Vuosaaressa Helsingissä. Lisää toiminnasta: ohjaaja Mari Kahri p (ma ke klo 10 13) Kummipojan ottamassa kuvassa Erkki Kokkonen on Alanyassa. kuva: Erkki Kokkosen kotialbumi teksti: Essi Lehtinen Kouluvaari tuo turvallisuutta Erkki Kokkonen, millaista vapaaehtoistyötä teet? Olen niin sanotusti yleisvaari kaikille Pienperheyhdistyksen Mummilassa käyville lapsille. Meri-Rastilan ala-asteen kouluvaari olen ollut yhdessä koulumummin kanssa kolme ja puoli vuotta. Me emme ole apuopettajia, vaan toimimme erityisluokan lasten kanssa opettajan ohjeitten mukaan. Autamme ja olemme mukana. Luokan kanssa olemme käyneet Kansallismuseossa ja itsenäisyyspäivän juhlassa. Keväisin on lasten ja heidän vanhempiensa kanssa pesäpallo-ottelu, jonka lapset aina voittavat. Kouluvaarina olemisessa on ollut vähän taukoa, mutta voimme ehkä pian taas jatkaa. Kuinka usein olet Mummilassa? Käyn ainakin kerran viikossa, kun Teatteri Tuulahdus kokoontuu. Tuulahdus on esittänyt lastennäytelmiä, kuten Hyppäävä hiiri ja Satupuu. Tänä keväänä ohjelmistossa on kansantarinoita ja improvisaatioita. Koulussa olemme koko päivän kerran kolmessa viikossa. Miksi kouluvaarina oleminen on tärkeää? Me tuomme lapsille turvallisuutta, sen on selvästi merkittävä asia. Leikimme lasten kanssa välitunnilla vaikkapa Kirppu-leikkiä ja paljon juostaan. Mitä sinä saat siitä, että olet vapaaehtoinen vaari? Lapset ovat kerta kaikkiaan mukavia kavereita ja palaute tulee suoraan. Viime vuonna sain meidän luokan oppilailta isänpäiväkortin ja se tuntui tosi hyvältä. Mummilan ohjaaja Mari Kahri opettaa meille Teatteri Tuulahduksessa teatterin tekemistä ja improvisaatiota. Me kuusi teatterissa olemme hyviä tuttavia ja ystäviä keskenämme. Esitimme ennen joulua improvisaatiota Malmin sosiaalikeskuksen vapaaehtoisille. Varsinkin aikaisemmin harrastin kaveripoikien kanssa valtavasti liikuntaa. Me pelasimme jääkiekkoa, hiihdimme ja kävimme uimassa. Harrastimme palloilua ja kalastimmekin. Kunto oli huipussaan ja on vieläkin. Mitä merkittävää vapaaehtoistyössäsi on vuoden aikana tapahtunut? Mieleen jäi kesäleiri Kirkkonummella Mäntyniemessä. Kolmen päivän leirillä uitiin lasten kanssa ja tehtiin kaikkea mukavaa. Ruoka oli oikein hyvää. Yhtenä kesänä jouduin jäämään leiriltä pois ja lapset sanoivat, että se oli ikävää. Myös kouluvaarin hommat tammikuusta toukokuuhun olivat todella mukavia. Millaisia vapaaehtoistöitä olet aiemmin tehnyt? Tulin mukaan Pienperheyhdistyksen Mieskaveritoimintaan vuonna 1995, kun sain ensimmäisen pienen kaveri. Hän oli silloin 8-vuotias. Toisen kaverin sain vuonna 1999, kun pojan äiti kysyi leirillä, voisinko mennä hänenkin kanssaan urheilemaan. Nyt molemmat pojat ovat jo yli 20-vuotiaita. Menen taas helmikuussa nuoremman syntymäpäiville. Vanhempi tuo välillä tuliaisiksi lusikoita työmatkoiltaan eri puolilta maailmaa. Oletko vapaaehtoiseksi vaariksi nuori vai vanha? Olen 73-vuotias. Mummilassa on mukana eläkkeellä olevia, mutta on myös esimerkiksi vielä työelämässä olevia mummeja. Jaksan vielä uida hyvin ja juosta ja vastata lasten haasteisiin. Oletko hiihtänyt tänä talvena? En ole vielä käynyt. Keskuspuistoon ja Paloheinään pääsisin helpostikin, mutta ei ole tullut vielä mentyä. Pitääkö kahvin kanssa olla pullaa? Ei välttämättä. Kahvin juon maidon kanssa ja ilman sokeria. Liitto esittää hallitusohjelmaan päihdeäitejä ja turvakoteja Ensi- ja turvakotien liitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan kahta asiaa. Liiton mielestä päihdeongelmaisten raskaana olevien äitien kuntoutuksen järjestäminen on määriteltävä yleishyödylliseksi palveluksi, jonka saatavuus turvattaisiin asettamalla sen tuottajalle julkisen palvelun velvoite. Vuosittain noin sikiötä on vaarassa vaurioitua äidin raskauden aikaisen päihteiden käytön vuoksi. Toiseksi liitto esittää perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan apua tarvitseville oikeutta turvakotipalveluihin. Nykyisellään mahdollisuus hakeutua turvakotiin riippuu asuinpaikasta. Liitto esittää, että väkivaltapalvelut määritellään erityispalveluiksi, joiden järjestämisestä vastuu on kunnilla. Valtion tulisi taata palveluiden perusrahoitus. Erityisesti palveluiden järjestämisessä on otettava huomioon lapset ja heidän auttamisensa. Ryhdy Lastensuojelun edunvalvojaksi Haku kevään lastensuojelun edunvalvojakoulutukseen on meneillään. Koulutus on tarkoitettu lastensuojelun työkokemusta omaaville henkilöille. Se antaa valmiudet lapsen edunvalvojana toimimiseen lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Koulutus: sekä Helsingissä. Hakuaika päättyy 4.3. Kysy lisää: Milja Laakso p tai Päivi Sinko p. (09) , Hyvä teko lapselle -palkinto Neuvokeskukselle Ensi- ja turvakotien liitto myönsi Hyvä teko lapselle -palkinnon Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus-hankkeelle, joka auttaa perheitä erotilanteissa ja eron jälkeisessä vanhemmuudessa. Vanhempien kiistat vievät erotilanteissa helposti kaiken huomion ja lapsen ääni jää kuulematta. Neuvokeskus on kehittänyt uusia toimintatapoja, joilla lapset ja nuoret huomioidaan paremmin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. Esimerkiksi Neuvokeskuksen Taikuriryhmässä lapset voivat puhua vanhempien erosta pelaamisen, askartelun, piirtämisen ja puhumisen kautta. Neuvokeskuksesta pääkaupunkiseudun eroperheen vanhemmat, lapset, nuoret ja perheen läheiset sekä uusperheelliset löytävät tukea keskitetysti yhdestä paikasta. Kuva: Esko Suikkanen Palkinnon ottivat vastaan Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskuksen johtaja Heikki Koiso-Kanttila ja toiminnanjohtaja Seppo Sauro. Rahoitus ammatillisen ja vapaaehtoisen työn yhteensovittamiseen Liiton kansalaistoiminnan projekti Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta sai rahoituksen ja alkoi vuoden alussa. Projektin tavoite on saada ammatillinen työ ja vapaaehtoistyö toimimaan rinnakkain toisiaan täydentäen. Projekti auttaa yhdistyksiä päivittämään ja kehittämään vapaaehtoistyötään ja asiakkaiden osallisuuden mahdollisuuksia. Työ kokoaa yhteen kaikki Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset. Rahoitus on neljän vuoden työlle. Siihen palkataan projektipäällikkö Tanja Henttosen lisäksi kaksi vapaaehtoistyön koordinaattoria. Vapaaehtoiset ilmaiseksi Linnanmäelle 30.4.! Vapaaehtoistyöntekijät ja heidän perheensä pääsevät Linnanmäen huvipuistoon ilmaiseksi Rannekkeet ovat kiitos tehdystä työstä ja juhlistavat EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Kutsu koskee Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vapaaehtoisten lisäksi MLL:n, Pelastakaa Lapset ry:n ja Parasta Lapsille ry:n vapaaehtoisia. Tapahtumaan odotetaan 7000 osallistujaa. Kiitos palautteesta Esikon joulukuun numerossa kysyttiin, millaista lehteä juuri sinä haluaisit jatkossa lukea. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme suklaarasiaa. Ne saivat Katja Aherikko Helsingistä, Agda Kalliola Jyväskylästä ja Tarja Lintunen Vantaalta. Kiitos mielipiteistä ja onnea!

7 Etta lapset tapaavat vanhempansa ja lamppu vaihtuu Teksti ja kuvat: Hannele Mäkelä Hannele Mäkelän työviikkoon Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Perhetyönkeskus Esikossa kuului lasten ja vanhempien tapaamisten järjestelyä, vapaaehtoisten töistä sopimista ja osallistuminen koulutukseen. Hän on avopalveluohjaaja. HANNELEN TYoPaIVa PERHETYoNKESKUKSESSA 9.05 Toihin 9.10 Aamukahvit Tuettu tapaaminen alkaa Ruokatauko Valvottu tapaaminen, peruuntui samana aamuna Kahvit Kauppaan, ruokatarvikkeita tapaamista varten. Puheluita Tuettu tapaaminen alkaa Kirjauksia ja Esikon kuntoon laitto Tyopaiva paattyy Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Herään aamulla kahvin tuoksuun. Isäntä laittaa kahvit ja lähtee töihin. Suunnistan kolmen Bouvier-rotuisen koiramme Keenan (11 vuotta), Atan, 5, ja Kiiran, 2, kanssa ulkoilemaan lumihankien keskelle. Sitten ajelen töihin, jonne matkaa on parisenkymmentä kilometriä. Se on juuri sopivasti; ajaessa ehtii vaihtaa ajatukset työmaalle ja toisinpäin. Työssä ovat vastassa iloiset huomenet työkavereilta. Samoissa tiloissa työskentelevät toiminnanjohtaja Jaana Vaittinen, työparini Ritva Purhonen, toimistotyöntekijä Arja Moilanen sekä Baby blues -työntekijä Sari Lampinen. Tenavatuvan ohjaajana toimii Pirjo Sihvonen. Esikon toisessa toimistossa tapahtuneen vesivahingon takia yhdessä huoneessa häärää nyt kolme naista, mutta sopu sijaa antaa ja minulla on ollut tuuri saada upeat työkaverit. Kosteusmittaaja ilmoittaa aamupäivällä, että remontoitavan toimiston lattia on kuiva, mutta remontin jatkumisesta ei vielä ole tietoa. Iltapäivällä on työpaikkapalaveri. Kerään uutta vapaaehtoistyön tilastointia varten kaavakkeet, jotka esittelen ja jaan työkavereille. Palaverin loputtua käymme läpi vielä muutamia asiakasasioita työparin kanssa. Kotona lähden koirien kanssa lenkille ja sitten Kiiran kanssa agility-treeneihin. Keli on vaihtunut aurinkoiseksi, ja lumi kimaltelee joenvarren puissa. Töissä ehdimme porukalla aamukahville. Sosiaalityöntekijä soittaa ja peruu yhden tämänpäiväisen tapaamisen. Vaihdan muutaman sanan myös Sarin kanssa, sillä haastattelimme perjantaina uuden vapaaehtoisen doula-ryhmäämme. Tuettu tapaaminen alkaa. Vanhemmat käyttävät eri ovia, joten otamme lapsen vastaan ja saatamme hänet toiselle vanhemmalle. Työparini hoitaessa tapaamista käyn kaupassa hakemassa ruokatarvikkeita iltatapaamista varten. Esikon remontin takia emme tänä vuonna pysty järjestämään perinteisiä avoimia ovia laskiaistiistaina. Jaana on huolehtinut tiedon siitä veteraanijäsentemme muodostamalle Tukikerholle, jäsenille tieto menee jäsenkirjeessä. Nyt suunnittelemme kuitenkin jo yhdistyksemme syksyistä vuosijuhlaa, järjestelyitä ja vapaaehtoisten osallistumista. Tuettu tapaaminen päättyy, ja puhumme jatkoajoista kummankin vanhemman kanssa. Ensi viikolla on unikoulu, ja vapaaehtoisemme Hännikäisen Sari käy sopimassa Baby blues -työntekijän kanssa ajan, jolloin tulee jälleen laittamaan iltapalaa unikouluperheille. Samalla tulee Hännikäisen Kaapo vaihtamaan lamppuja ja palovaroittimien pattereita. Iltapäivällä alkaa toinen tuettu tapaaminen. Isä ja lapsi ovat taitavia kokkeja, ja pian Esikossa tuoksuvat herkulliset letut. Tapaamisen päätyttyä järjestelen Esikkoa, tiskaan ja lähden kotiin päin. Kotona koiralauman nuorin ja vanhin ovat riehuessaan ajaneet nokkakolarin. Juniorilla on komea veripatti päässä, onneksi ei käynyt pahemmin. Mieheni Keijo Murto tulee lumitöistä kello 23 eikä toivo enää lumisateita. Aloitamme tiimipalaverin heti töihin tullessani. Jaana kannustaa ja tukee Ritvaa ja minua siinä, miten olemme toimineet ja miten jatkossa edetään. Eilen tuli tieto aamulle varatun valvotun tapaamisen peruuntumisesta, lapsi on sairaana. Aikaa jää siis kirjaamisiin ja puheluihin, lausuntopyyntökin tulossa. lltapäivällä on Esikko-palaveri, jossa käymme läpi kaikkien menoja lähiaikoina ja muita yleisiä asioita. Lauantaina olisi ollut valvottu tapaaminen, mutta sijaisvanhempi soittaa lapsen voinnin muuttuneen. Hän on ollut jo yhteydessä tapaajaan ja seuraava tapaamisaika siirtyy keväämmälle. Peruutuksen takia siirränkin lauantain työpäivän perjantaiksi. Valvottu tapaaminen alkaa. Lasta tuodessaan lähivanhempi kertoo, että valvotut tapaamiset muuttuvat tuetuiksi, hieno juttu. Vuorottelemme valvonnassa Ritvan kanssa. Remontin takia joudumme toimimaan pienemmissä tiloissa, mikä tuntuu ajoittain hankalalta. Onneksi asiakkaat ovat suhtautuneet tosi hyvin. Tapaamisen päätyttyä lähden töistä, Ritva valvoo iltapäivän viimeisen tapaamisen. Kotona lähdemme saman tien Kiiran kanssa tottelevaisuustreeneihin, Ata joutuu jäämään juoksun takia treeneistä pois. Illalla katson vielä huomisen koulutuksen Tasa-arvoa erovanhemmuuteen isyys mahdollisuutena ja haasteena paperit ja ajo-ohjeet netistä. Herätys on kello 6.15, ja pian jo ajelemme Alvari-perhetyöntekijä Kirsi Pietikäisen kanssa kohti Lahtea. Koulutus on todella hyvä, mutta tahti tiivis. Kirjallisia tehtäviäkin tulee reippaasti. Päivän aikana herää paljon ajatuksia, ja etenkin kokemusasiantuntijana puhuneen isän esitys jää mieleen. Illalla kotiin tullessani isäntä on lenkillä koirien kanssa ja kotimökissä rauhallista. Arja Ritva minun työviikkoni Tänään menen myöhemmin töihin, joten ehdimme ulkoilla pitempään. Aamun valvotun vaihdon hoiti Pirjo, joka on tarvittaessa tuntityöntekijänä tapaamispaikassa. Tapaaja-isä soittaa, ja sovimme uusia aikoja. Toisen perheen lähivanhempi tulee käymään Esikossa, puhumme tapaamisiin liittyvistä käytännön asioista. Arjan kanssa katsomme jäsenrekisteriä läpi jäsenkirjeiden postitusta varten. Saamme postitukseen avuksi vapaaehtoisen, Lukkaroisen Pirjon. Vapaaehtoinen mikrotukemme Airolan Sami tulee iltapäivällä auttamaan Esikon tietokoneongelmissa. Sofian kiemuroihin soittelen vielä neuvoa Heikkilän Marjukalta Aittistuvalta, ja sitten viikonlopun viettoon. Suunnitelmissa on aikataulutonta puuhailua maalaismaisemissa, ainakin puuhellan lämmitystä. Sari Hannele Jaana

8 Väkivalta on arvojen Nuorten puheista käy pikku hiljaa ilmi, jos heidän elämässään on väkivaltaa, sanoo NFG:n Tasoristeyksen liikuntakasvattaja Juha Mallat. Hän on paikalla avointen ovien iltapäivissä, joista väkivaltaisesti käyttäytyviä nuoria ohjataan ryhmiin. puuttumista Nuorten väkivalta johtuu tarkoituksettomuudesta ja rakkaudettomuudesta, sanoo nuorisokasvatusjärjestö Non Fighting Generationin perustaja Timo Purjo. teksti: Iita Kettunen kuvat: Anne Vatén, Timo Purjon kuva Iita Kettunen Järjestöä edelleen johtava Timo Purjo väitteli tammikuussa tohtoriksi Tampereen yliopistossa. Kasvatustieteen alalta väitellyt Purjo myöntää aikaisemmin ajatelleensa muiden tavoin, että väkivalta on käyttäytymishäiriö tai psykologinen tai psykiatrinen ongelma. Kun hän on työstänyt psykologista ihmiskäsitystä kohti filosofisempaa ja kokonaisvaltaisempaa, on väkivalta alkanut näyttäytyä kokemuksellisena ongelmana. Hänen mielestään ihminen antaa väkivallalle merkityksen. Sitä ei voi ilmiönä määritellä, koska se on kahden ihmisen määrätyssä hetkessä tapahtuva vuorovaikutuksellinen tilanne. Väkivalta on ihmisyyteen liittyvä ongelma. Oireilu väkivallalla johtuu siitä, että arvot loistavat poissaolollaan. Täällä arvostetaan asioita, joilla ei ole mitään tekemistä sellaisten todellisten universaalien arvojen kanssa, kuten hyvyys, totuus ja kauneus, Purjo painottaa. Huippuluokan koululaiset voivat huonosti Timo Purjo arvostelee kovin sanoin nyky-yhteiskunnan arvottomuutta ja armottomuutta. Ne ovat hänestä johtaneet siihen, että väkivalta myös nuorten on selvästi lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Purjon mielestä nuorten eettisessä kehityksessä ei ole viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut mitään positiivista. Näin on, vaikka päättäjät hehkuttavat juhlapuheissaan, että lapsiin ja nuoriin on satsattava. Voimia on keskitetty huippuyksilöihin kansainvälisen kilpailukykymme kohottamiseksi. Tässä maailmassa pärjää vain itsekkyydellä, ja tärkeintä on kilpailu toisia vastaan. Eikä toivoa ole paremmasta, jos nuorille ei oikeasti kerrota, mitkä ovat hyvän elämän ehdot. Purjo viittaa myös tutkimustuloksiin, joiden mukaan Euroopan koululaisista suomalaiset ovat hännillä, kun mitataan, kuinka koulussa voidaan ja viihdytään. Kun tuloksia verrataan huippuluokan Pisa-tuloksiin, voi päätellä, että tässä on ihmisyys uhrattu ulkoisen menestyksen alttarille. Purjo ihmettelee myös arvioita, että 80 prosenttia nuorista voi hyvin. Se on hänen mielestään nuorten vähättelyä, sillä heillä voisi mennä paljon paremmin. 80 prosenttia nuorista voi oikeasti huonosti, eivätkä nuoret itsekään tiedosta, kuinka huonosti. Vain 20 prosenttia pärjää elämässään sillä kasvatuksella, minkä he kotoaan tai koulusta saavat. Yllytys hyvään Non Fighting Generation (NFG) järjestää keskusteluryhmiä, joita 15 toimintavuoden aikana on ollut noin 500. Niissä on käynyt yhteensä noin 3000 nuorta. Ryhmiin voivat osallistua vuotiaat, mutta enimmäkseen tulijat ovat murrosikäisiä. Ryhmä kokoontuu kymmenen viikon ajan pari kertaa viikossa kasvattajan ja isosiskon tai -veljen vetämänä. Keskusteluissa pyritään kehittämään nuorten arvo- ja tunnetajuntaa, parantamaan asenteita, lisäämään toimintatapojen eettisyyttä ja kasvattamaan nuoren tahdonvoimaa, ettei tämä esimerkiksi käyttäisi väkivaltaa muiden yllytyksestä. Keskustelemme, mikä olisi arvokkaampaa kuin väkivaltainen käyttäytyminen. Päädymme siihen, että täytyy pystyä vastustamaan kavereiden normipaineita ja toimimaan omien, ehkä eettisempien arvojen mukaisesti. Näemme nuoressa potentiaalin hyvän tekemiseen. Timo Purjo Näistä me keskustelemme yläasteikäisten nuorten kanssa ja rakkaudesta. Ryhmät ovat aiemmin pyrkineet luomaan pidäkkeitä väkivaltaiselle käyttäytymiselle, mutta yllyttävät nyt hyvään: myös omaan hyvään elämään osana kaikkien yhteistä hyvää. Jos nuori kokee, että voi tehdä hyvää jollekin toiselle, se saa hänet arvostamaan itseään. Yhden ryhmän kaksi tyttöä alkoi pitää taloyhtiössään kerhoa pienemmille lapsille. He olivat siitä hyvin innoissaan, Purjo kertoo. Hyvän puolesta yhteisössä NFG:ssa nuoreen suhtaudutaan kunnioittavasti: hän on kommunikaatiokykyinen, hänellä on perusteltuja mielipiteitä ja joissain asioissa hän on viattomampi. Näemme nuoressa potentiaalin hyvän tekemiseen ja hyvään elämään, Purjo korostaa. On tärkeää, että kasvattaja ei yritä opettaa eikä valistaa, vaan menee ryhmään kanssa ihmettelijäksi. Emme opeta nuorille omia arvojamme, emmekä sano, mikä on oikein tai väärin. Mutta hyvän ja pahan osoitamme. Toinen tärkeä asia NFG:n kasvatusideologiassa on rakkaus, myös itserakkaus. Se tarkoittaa, että täytyy oppia rakastamaan itseään sellaisena kuin on ja että on arvokas ihminen ja kykeneväinen tekemään hyvää. Kun nuoriin suhtautuu rakkaudellisella kasvatusasenteella, alkaa tapahtua. Yhteisöllisyys tai sen puute ei Purjon mukaan ole nuorten ongelma. Nuoret ovat hyvinkin yhteisöllisiä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja muilla virtuaalisilla foorumeilla. Kaverit ovat tärkeitä. Ongelma voi olla se, mihin arvoihin yhteisöllisyys perustuu. Sanon nuorille, että ei jokaisesta kundista tarvitse tulla Mahatma Gandhia eikä jokaisesta tytöstä äiti Teresaa, mutta elämän tarkoitus on, että jokainen voi omilla teoillaan tehdä tätä maailmaa vähän paremmaksi kuin mitä se oli hänen tänne tullessaan. Siihen minäkin pyrin NFG:llä, Purjo hymyilee

9 kolumni Pidetään se turkoosi siellä omalla puolella! Liitolla on uutta logoa, pinssiä ja väriä. Kaikenlaista, millä voi vaikuttaa siihen, että kunta ostaisi palveluita ja siihen, ettei tarvitsisi olla nolo messuilla pöydän takana seistessä. Uudenlaisia esitteitä, lehtiä ja diapohjia. Kun muutokseen alkaa jo melkein turtua, tulee ruskeaveriköitä suosivia uudistuksia. Herrat pitävät vaaleaveriköistä, mutta naivat tummia, sanottiin jo Marilyn Monroen tähdittämässä musikaalissa ja nyt sen taas huomaa, ketkä otetaan vakavasti. Liitto on teettänyt t-paidan, jossa on uusi hyrrälogo. Paidan pohjaväri on turkoosi. Siinä väri esiintyä kelmeissä loisteputkivaloissa kertomassa, että yhdistyksemme osaa auttaa lapsia ja heidän perheitään! Siis blondille tai purkki-blondille, jollaisia suomalaisnaisista on valtaosa. Tummat sen sijaan hehkuvat voimakkaissa väreissä, kyllä se tiedetään. Kirsti Kaleva käski laittamaan huivin kasvojen ja t-paidan väliin. Ei niin voi tehdä, kevyistä huivimateriaaleista tulee keski-ikäinen olo. Vaihtoehto olisi kantrikuvioinen puuvillahuivi 1980-luvulta, mutta isovelikin näytti siinä Kari Peitsamolta. Tämäkö muka edistystä? Aikuisen huono käytös Viime syksynä otin tavakseni kulkea koirani kanssa päivittäisillä kauppareissuillani pienen metsikön läpi. Myrsky oli kaatanut valtavankokoisen lahon männyn juurineen kaikkineen muodostaen maaperään kolon, ikään kuin seinäkkeen, ja sen suojiin pesiytyi nopeasti iltapäiviensä viettoon äänekäs röökiä vetelevä poikaporukka. Ärsyynnyin heti. Sitä vastoin, että olisin ottanut tavakseni edes tervehtiä heitä, ohitin pojat päivästä toiseen naama nyrpeänä. Väärin. Aikuisen kuuluu ottaa kontaktia arjentason elämässään kohtaamiinsa nuoriin. Pitää osata tehdä tuttavuutta. Erityisen vastenmieliseksi käytökseni teki se, että keski-ikäistä mielenmaisemaani häiritsi ensisijaisesti, että rauhaisan metsäreittini varrella metelöitiin. Kaiken kukkuraksi taisin sortua patalaiskaan oletukseen, että koska pojat polttavat tupakkaa, minulla on oikeus mulkoilla heitä kiukkuisesti. Väärin. Erittäin väärin. Eräänä päivänä päätin lähestyä heitä. En ole luonteeltani ujo, mutta myönnettäköön, että ääneni hieman väpätti, kun ryhdyin napisemaan poikien tupakoinnista. Pojat ilmehtivät toisilleen hämmentyneinä. Mikä koiramuijaa vaivaa? Osaako se muka puhua? Sitten he mulkoilivat minua täsmälleen samoin kuin minä olin mulkoillut heitä. Oikein. Erittäin oikein. Sain maistaa omaa lääkettäni. Päätin, että itsetuntoni saa luvan kestää poikien tuppisuisen epäystävällisyyden olinhan itse toiminut hyvänä esimerkkinä ja jatkoin tupakkanapinaani tulevinakin päivinä. Pojat tottuivat minuun, minä heihin. Syntyi jonkin asteen tuttavuus. Erään kerran pojat olivat siirtyneet metsiköstä kotikauppani edustalle. Kuulin jo kaukaa yhden sanovan: Hei jätkät, koiramuija tulee! Oliko naperon äänensävyssä havaittavissa peräti pikkiriikkistä innostusta? Vetikö hän tupakastaan savut hieman provosoiden saadakseen jälleen kontaktin minuun? En usko olleeni aivan väärässä. Näin ollen on ajateltavissa, että toisin kuin me aikuiset oletamme, nuoret itse asiassa pitävät siitä, että heille edes motkotetaan. Ei kuitenkaan nyrpein ilmein, vaan sanoin. Lausein. Älysin vihdoin ja viimein tiedustella poikien kuulumisia hieman seikkaperäisemminkin. Kuten aikuiseen arjentason käytökseen sopii kuulua. Hanna Marjut Marttila PSPaitoja on malliltaan tavallisia ja slim-mallisia. Molempia mallien koot ovat S, M, L, XL ja XXL. Yhdistyksille paitoja myydään omakustannushintaan (tilauslomake on extranet-sivuilla). Muille paidan hinta on 25 euroa, tilata voi liiton toimistosta. Hanna Marjut Marttila on helsinkiläisessä lähiössä asuva vapaa kirjailija. Hän toivoo saavansa lukijansa havahtumaan siihen, että erilaisetkin ihmiset ovat ihan tavallisia ihmisiä. Marttila on julkaissut muun muassa nuortenkirjat Ikuisesti snadi, Tulikirja ja Filmi poikki! Kirjoja on käännetty useille kielille ja Tulikirjan pohjalta on tehty elokuva. Kiitetty romaani Lahjakas Anu Lovack ilmestyi

10 jäsenyhdistykset Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Haluatko doulaksi? Kiinnostaako sinua vapaaehtoistyö doulana? Doula toimii synnyttävien äitien tukena. Tukisuhde käsittää 1 2 tapaamista ennen synnytystä, mukanaolon synnytyksessä ja 1 2 tapaamista synnytyksen jälkeen. Koulutamme kevään aikana muutamia doulia toimimaan vapaaehtoisina tukihenkilöinä Etelä- Karjalan alueella. Ota yhteyttä, jos doulatoiminta tai jokin muu vapaaehtoistyö paikallisessa yhdistyksessä kiinnostaa. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen kevätkokous on torstaina 31. maaliskuuta kello yhdistyksen tiloissa, Karjalantie 22, Lappeenranta. Ilmoittautumiset mennessä: Tervetuloa! Liisa Kiukas Kanta-Hämeen perhetyö ry Yhdistyksen nimi muuttuu Marraskuussa kokoontunut syyskokous päätti muuttaa yhdistyksen nimen. Uusi nimemme on Kanta-Hämeen perhetyö ry. Nimi lyheni hiukan ja on varmasti käytännöllisempi kuin entinen. Yhdistyksen keskeinen osaaminen perhetyössä näkyy edelleen nimessäkin vahvana. Uusi nimi ja uusi logo tulevat käyttöön kevään aikana. Löydämme lähiaikoina toivottavasti myös uudet toimitilat, joten paljon on muutoksia luvassa! Alvarit jatkavat. Yhdistyksen 10,5 Alvarista jatkaa 10. Heistä 2 Janakkalassa ja 8 Hämeenlinnassa. Ainoastaan Hattula irtisanoi sopimuksensa. Kuntien kanssa on solmittu ostopalvelusopimukset ja tärkeä ja laadukas työ saa jatkua. Vankilan perheosastosta on solmittu THL:n kanssa ostopalvelusopimus ja työ jatkuu toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Yhdistys tuottaa palvelun. Hallinnollisesti osasto liitettiin THL:ssa Vuorelan koulukodin yhteyteen. Sieltä saammekin varmasti tukea vankivanhempien kanssa tehtävälle työlle. Janakkala panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Janakkalan kunta on toukokuun alusta asti ostanut yhdistykseltämme ennaltaehkäisevän perhetyön työparin. Työpariin ovat niin viranomaiset kuin perheet itse voineet ottaa yhteyttä, kun on tullut tunne siitä, että perhe kaipaisi apua tai tukea. Lyhyessä ajassa työpari on löytänyt apua tarvitsevat perheet ja pystynyt tarjoamaan heille nopeasti apua. Perheet ovat palautteen mukaan kokeneet tulleensa autetuiksi ja tilanteensa kohentuneen. Doula-toiminta alkaa Hämeenlinnassa. Aloitamme kevään aikana doula-toimintaa Hämeenlinnassa. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Liisa Jormalaiseen, p Liisa Jormalainen Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kiitoksia tehdystä työstä Mennyt vuosi oli työntäyteinen, vaativa ja epävarmuuden sietokykyä koetteleva. Vuosi päätyi osaltamme YT-neuvotteluihin ja kolmen ammattitaitoisen Pidä kiinni -hoitojärjestelmän työntekijän jäähyväistunnelmiin. Kiitämme Annelea ja Tuijaa työstä päihdeongelmista kärsivien perheiden hyväksi sekä Karinia kahdeksanvuotisesta työstä koko yhdistyksen palvelukentällä! Toivottavasti yhteistyö jatkuu lapsiperheiden hyväksi. Yhdistyksemme hallitustyöstä jäivät pois Eila Brandt ja Erkki Mustasaari. Heille esitämme kiitolliset ajatukset pitkäjänteistä ja monipuolisesta työstä yhdistyksen hyväksi. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat vuoden alusta Satu Sundell ja Ulla Åstrand, joiden kanssa toivomme monia yhteisiä, toimeliaita vuosia. Yhdistyksen kevätkokous pidetään keskiviikkona 23. maaliskuuta kello 19. Näemmehän mahdollisimman monta jäsentä siellä? Tervetuloa ja iloista kevään odotusta. Marita Loukiainen Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys Alvari-tupa aukeaa maaliskuussa Yhdistyksemme alkuvuosi kuluu toimitilojen uudelleen järjestelyissä. Alvariperhetyö saa lopultakin isomman toimitilan, kun se muuttaa uuteen Alvaritupaan maaliskuun alussa. Uudet tilat löytyivät siten, että yrityskummimme Ismo Räty osti Aittistuvan naapurissa myynnissä olleen omakotitalon (os. Eräpolku 4) ja yhdistys vuokrasi sen häneltä. Tilan remontointi Alvari-perhetyön tarpeita vastaavaksi tapahtui muutaman paikallisen yrityksen lahjoituksena. Siitä, millainen Alvari-tuvasta lopulta tuli ja miksi paikalliset yrittäjät lähtivät siihen mukaan, kerromme ainakin paikallislehdissä lisää myöhemmin. Alvari-perhetyön entisiin tiloihin (Opistokatu 8 B) muuttavat toiminnanjohtaja ja toimistotyöntekijä Arja Moilanen. Näin Perhetyönkeskus Esikko saadaan rauhoitettua tapaamispaikan, Baby blues -toiminnan ja väkivaltatyön kehittämishankkeen asiakastiloiksi. Jatkossa toivomme, että jäsenistömme käyttää B-rappua asioidessaan Opistokadulla. Edellä mainituista tilajärjestelyistä johtuen yhdistys ei tänä vuonna järjestä perinteistä Rokkapäivää laskiaistiistaina. Sen sijaan järjestämme syksyllä lapsiperheille tarkoitetun tapahtuman, jossa vapaaehtoisemme järjestävät lapsille ja vanhemmille mukavaa tekemistä yhdessä. Samalla juhlimme yhdistyksen 65-vuotissyntymäpäivää ja EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään keskiviikkona 16. maaliskuuta kello 18 Ravintola Datakissassa os. Heikink. 7. Tervetuloa kokoukseen, jossa aika ei käy pitkäksi! Jaana Vaittinen Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Miesnäkökulma esiin koulutuksella Hyvää alkanutta vuotta jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme! Toimintavuosi on käynnistynyt koulutuksellisen verkottumisen merkeissä. Yhdistys järjestää yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa kuusipäiväisen miestyön prosessikoulutuksen Porissa kevään aikana. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisille. Sen tavoite on syventää ja kehittää miesnäkökulman huomioimista omassa työssä tai organisaatiossa. Koulutukseen osallistujat on jo valittu. Kouluttajina toimivat liiton Miesten keskuksen miestyön kehittäjät ja koulutukseen osallistuu verkostoyhteistyökumppaneiden ohella myös yhdistyksen työntekijöitä. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään 31. maaliskuuta kello Porin Esikossa, Tiilimäentie 2, Pori. Tervetuloa! Arja Saarinen Pääkaupungin turvakoti ry Tänä vuonna paino lapsityössä Vuosi on alkanut vauhdilla erilaisia töitä tehden. Viime vuoden aikana tehtyä työtä laitetaan parasta aikaa kirjalliseen muotoon vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen muodossa. Eri toimintamuotojen tilastoja katsellessa voi hyvillä mielin taas todeta satojen avuntarvitsijoiden tulleen autetuiksi. Tänä vuonna keskitymme vahvistamaan toimintamuojen työn kehittymistä entistä laadukkaammaksi. Ponnistelemme edelleen yhdistyksen toiminnan rahoituspohjan laajentamisen ja vankistamisen sekä varainhankinnan kehittäminen kanssa. Kehitämme yhdistyksen toimintamuodoissa eri tavoin tehtävää vapaaehtoistyötä. Erityisesti pyrimme kehittämään yhdistyksessä tehtävää lapsityötä. Menneen vuoden työ tuloksineen ja tulevan vuoden suunnitelmat ovat esillä yhdistyksen vuosikokouksessa. Pääkaupungin turvakoti ry kutsuu jäsenensä yhdistyksen vuosikokoukseen keskiviikkona 30. maaliskuuta kello turvakodille, osoitteeseen Steniuksentie 20, Helsinki. Tervetuloa! Karola Grönlund Tampereen ensi- ja turvakoti ry Lapsityö dokumentoitiin kirjaksi Tampereen yhdistyksen yli kymmenvuotinen lapsityö koottiin raportiksi. Raportin tekivät lapsityöntekijämme Anne Tiainen ja valt.kand. Reetta Hokkanen. Raporttiin kirjatut tarinat, tilastot, työntekijöiden haastattelut ja yhteistyökumppaneille tehtyjen kyselyiden tulokset kertovat vaikuttavasti ja koskettavastikin lapsityöstä ja sen merkityksestä niin lapselle kuin työtä tehneille. Raporttia voi tilata yhdistyksen infosta, Raportti maksaa 15 euroa. Tänä vuonna korostamme vertaisuuden merkitystä arjessa. Vertaisuus näkyy ja tuntuu erityisesti perhetuvillamme, mutta myös teema-illoissamme. Ensimmäinen te ta pidettiin uni-valverytmityksestä. Neuvojen ja ohjauksen tarve uniasioissa on selvästi lisääntynyt ja perheet tulevat mielellään käynnille Perhekulma Puhuriin. Te lat jatkuvat Puhurissa, jossa on mahdollista saada ja antaa vertaistukea ja jakaa kokemuksia vanhempien kesken. Uni-valverytmitys jatkuu sekä avotyönä Puhurissa että yöpymisinä ensi- ja turvakodilla. Uusi vapaaehtoistyön muoto doulatoiminta on alkanut perhetuvilla. Käytettävissä on seitsemän doulaa eli vapaaehtoista synnytystukihenkilöä, joille on järjestetty myös koulutusta. Doulan voivat saada avukseen raskaana olevat ja synnyttävät naiset, jotka tarvitsevat tukea. Raskaana olevat voivat ottaa yhteyttä tupien ohjaajiin, joiden kautta heille tarjotaan doula. Lastensuojelutyön esimies Rina Reini- Laaksonen sanoutui irti toimestaan alkaen. Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n vuosikokous pidetään 30. maaliskuuta kello Tampereella Salhojakeskuksessa, Salhojankatu 27 B 3. Tuula Haukka-Wacklin

11 jäsenyhdistykset kirjanmerkki Kirjanmerkki esittelee kirjoja avuksi ja iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain iloksi elämässä. Ensikodin äidit tuottavat lyhytfilmin Oulunkylän ensikodin äidit ovat käsikirjoittaneet viiden minuutin filmin päihteiden käyttäjän kuntoutumisesta äidiksi. Näyttelijä Laura Malmivaara on lupautunut olemaan mukana. teksti: Essi Lehtinen kuvat: KOM-teatteri, Matti Tanskanen Laura Malmivaara KOM-teatterin näytelmässä Kone. Takana Juho Itkonen ja Niko Saarela. Rahoituksen epävarmuus vuosi toisensa jälkeen sai äidit haluamaan julkisuutta sille, miltä avun saaminen on heistä tuntunut. Haluamme rikkoa ennakkoluuloja, joita ihmisillä on päihdeäitejä kohtaan. Päihteiden käytöstä toipunut äiti voi olla oikein hyvä ja lapselleen omistautunut äiti, sanovat käsikirjoittajat Marika, Oona, Tanja, Mari ja Irina. Kaikki viisi äitiä ovat aikanaan käyttäneet päihteitä, mutta hakeutuneet aktiivisesti kuntoutukseen ja viettävät nyt tavallista perhe-elämää lastensa kanssa. Äidit kommentoivat Mahdollisuusfilmillään viime vuonna kiivaana käynyttä keskusteluun päihteistä toipuvien äitien hoidon rahoituksesta. Rahoituksen epävarmuus vuosi toisensa jälkeen sai äidit haluamaan julkisuutta sille, miltä avun saaminen on heistä tuntunut. Hoitoon pitäisi päästä paremmin kuin nyt ja jo raskausaikana. Itse hoitojaksojen ensikodissa pitäisi olla pidempiä kuin ne ovat, sanovat äidit. Ei voi olla niin, että viimeisimmätkin hoitopaikat lopetetaan. Idea filmin tekemisestä keksi ensikodin ohjaaja Tuovi Ahava, joka on tukenenut äitejä koko prosessin ajan. Aimo askeleen eteenpäin hanke otti, kun näyttelijä Laura Malmivaara ja ohjaaja Toni Wahlström innostuivat aiheesta ja suostuivat filmin tekoon. Filmiä aiotaan levittää sosiaalisessa mediassa, muun muassa YouTubessa. Filmistä tehdään myös dvd-kopio. Nuorisoaloitteet ovat vähintään neljän vuotiaan nuoren ja heidän mahdollisen ohjaajansa projekteja, joiden avulla nuoret luovat uusia toimintatapoja tai pyrkivät muuttamaan asioita elinympäristössään. Toiminta voi olla paikallista, mutta myös alueellista tai kansainvälistäkin. Autettavan trauma tuntuu auttajankin kehossa Psykoterapeutti Babette Rothschild on somaattisen traumaterapian kehittäjä. Hänen edelliset kirjansa ovat auttaneet niin trauman kohdanneita kuin auttajia ymmärtämään, miten trauman vaikutukset näkyvät kehossa ja mielessä ja miten kehon reaktion ymmärtämisen kautta voi hoitaa traumaa. Nyt Rothschild on yhdessä Marjorie L. Randin kanssa kirjoittanut kirjan auttajille itselleen. Traumaterapiakeskus teki suurtyön kustantamalla Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologian suomeksi viime vuoden lopussa. Kirjassa puhutaan psykoterapeuttisesta prosessista, mutta kirja sopii luettavaksi kaikille, jotka kohtaavat asiakastyössä traumatisoituneita asiakkaita. Toivoisin, että kirjaan tarttuisivat ainakin sosiaalija terveydenhuoltoalan opiskelijat. Se tuo uuden näkökulman terapeuttiseen prosessiin ja työskentelyyn. Se on tarpeen, sillä työntekijän kohtaamat traumaattiset asiat voivat aiheuttaa työntekijälle sijaistraumatisoitumista. Kirjan ote on maanläheinen. Kappaleiden alussa on lyhyt, selkeä teoriaosuus ja sitten teoriaa sovelletaan esittelemällä tapauksia ja käytännön harjoituksia. Tapaukset ovat työnohjaustilanteita; kehon ja mielen yhteys käydään niissä perusteellisesti läpi. Kirjan punainen lanka ovat kehoreaktiot ja neurobiologia, mutta herkullisen kirjasta tekee monenlaisten teoreettisten lähestymistapojen yhdistäminen. Teos käsittelee uudella tavalla sellaisia tuttuja asioita kuin empatia, vastatransferenssi, projektiivinen identifikaatio ja selkeästi ajatteleminen. Kirjan lopussa on testejä ja tarkistuslistoja, jotka auttavat määrittämään omaa tilannetta työntekijänä. Kirja opastaa tunnistamaan riskitekijöitä ja löytämään välineitä, joilla työtään voi muokata turvallisemmaksi. Antiikin aikainen viisaus tunne itsesi saa kirjasta uutta syvyyttä. Kehon reaktioilla voi vaikuttaa mieleen ja päinvastoin. Sirpa Hopiavuori Apua auttajalle Babette Rothschild ja Marjorie Rand Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia Traumaterapiakeskus, s

12 yhteystiedot Voimaannuttavat suhteet perhekuntoutuksessa Maritta Törrönen ja Katariina Pärnä (toim.) MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö, s. Koettava kirja Outo kirja, ei sovi hirveän pienille. Siinä on aika kummallisia sanoja. Pitää olla ainakin kouluikäinen, että ymmärtää, sanoo kolmasluokkalainen. Hän on katsellut isokokoisen kirjan surrealistisia, mustapohjaisia kuvia ja kuunnellut tekstejä kiinnostuneena alun levottomuuden jälkeen. Alle kouluikäinen mielestään ymmärtää tarinan hyvinkin ja nauraa sille. Luetaan enkelikuorojen laulut uudestaan. Iso ja Pieni universumissa on koettava, ei luettava, kirja. Riitta Nelimarkka piirsi ja kirjoitti tarinan jo lähes 30 vuotta sitten, mutta sen Iso ja Pieni liikuttavat ja riemastuttavat yhtä hyvin nyt. Iso ja Pieni löytävät toisensa kaupungin leski- ja orpoeläkekassan jonosta, ystävystyvät, muodostavat epävirallisen perhesuhteen, täyttävät lomakkeet väärin ja lähtevät jonain yönä (ehkä unissaan) seikkailemaan avaruuteen. Perhekuntoutus Huvituksen tapaan Perhekuntoutuksen teoria ja käytäntö keskustelevat Voimaannuttavat suhteet perhekuntoutuksessa -kirjassa. Muun maussa lastenpsykiatri, lastenneurologi ja sosiaalityön tutkija kertovat alan ilmiöistä omasta näkökulmastaan. Käytännön ammattilaiset kuvaavat, miten teoriat siirtyvät asiakasperheiden arkeen. Voimaannuttava näkökulma perustuu kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksen runsaan 15 vuoden aikana keräämään kokemustietoon. Läsnä ovat sekä työntekijät että asiakkaat. Enskan lukija on herkillä: perhekuntoutus Huvituksessa alkoi samaan kuin Ensi- ja turvakotien liitossa. Yhtymäkohtia on niin työmenetelmissä kuin asiakkaiden kertomuksis- Avaruusakrobatia ja kansansuosio vaihtuvat seikkailun mittaan kyyneliin, mutta samalla Iso ja Pieni oppivat paljon luottamuksesta ja toisen hyväksymisestä. Tarinan ydin on hellyttävä, sen esillepano ihana sekamelska riimirunoa ja voimakkaita isoja kuvia. Minä menetin tasapainoni! Ja sinä! Sinä et ehtinytkään auttamaan! Enkelikuoro: Kah ilmakuoppia ei voi ruoppia. Hei ilmakuoppia ei voikaan ruoppia! Nelimarkka on monipuolinen taiteilija, joka on tehnyt muun muassa runokirjoja, maalauksia, animaatioita ja taidetekstiilejä. Essi Lehtinen sa. Vertaisryhmät ja ilmapiiri, jossa perhe on arvokas, ovat tärkeitä. Kirjan aarre on jo MLL:sta eläkkeelle jääneen ohjelmajohtaja psykologi Toivo Röngän 1970-luvulta lähtien kehittämä henkisen hyvinvoinnin aktivointiohjelma. Se on hiukan vaikealukuinen, vähän vanhanaikaiselta kalskahtava, mutta käytännössä hyväksi havaittu. Teoksen viesti on, että perheet ansaitsevat aina toisen mahdollisuuden. Inhimillinen ja välittävä yhteiskunta ei jätä ihmisiä, varsinkaan lapsia, yksin vaikeuksien keskelle. Sinikka Kuosmanen Iso ja pieni universumissa Riitta Nelimarkka Tammi, 2010 (1. painos 1982) 40 s. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Karjalantie Lappeenranta p. (05) Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Yrjöntie 5 A Kauhajoki p etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi Helsingin ensikoti ry Ensi-Kodin tie Helsinki p. (09) f. (09) Kaapatut Lapset ry Malmin Kauppatie Helsinki p. (09) Kanta-Hämeen perhetyö ry Lukiokatu Hämeenlinna p Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Suuruspääntie Jyväskylä p Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Sairaalakatu Kokkola p. (06) kokkolanensijaturvakoti.fi Kuopion Ensikotiyhdistys ry Tulliportinkatu 11, 2. krs Kuopio p. (017) Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Opistokatu 8 A Kotka p. (05) , f. (05) ensijaturvakoti.kymp.net Lahden ensi- ja turvakoti ry Ahvenistonkatu 2 as Lahti p. (03) , f. (03) Lapin ensi- ja turvakoti ry Lähteentie Rovaniemi p , f. (016) lapinensijaturvakoti.fi Lapsen Kengissä ry Puistokuja 3 B Joroinen p. (017) Naisten Apu Espoossa ry Jänismetsäntie Espoo p. (09) , f. (09) Oulun ensi- ja turvakoti ry Kangastie Oulu p. (08) , f. (08) oulunensijaturvakoti.fi Pienperheyhdistys ry Hämeentie 130 A Helsinki p. (09) f. (09) Pohjois-Karjalan ensikoti ry Kyykerinkatu 32, Outokumpu p , pohjoiskarjalanensikoti.fi Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Tiilimäentie 2, Pori p. (02) , f. (02) co.inet.fi Pääkaupungin turvakoti ry Steniuksentie 20, Helsinki p. (09) f. (09) paakaupunginturvakoti.fi Raahen ensi- ja turvakoti ry Fellmaninpuistokatu Raahe p. (08) , f. (08) Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Hitsaajankatu 9 A Helsinki p. (09) , f. (09) Tampereen ensi- ja turvakoti ry toimisto: Salhojankatu 27 B Tampere ensi- ja turvakoti: Mutkakatu 38 b-c Tampere p. (03) f. (03) Turun ensi- ja turvakoti ry Luolavuorentie Turku p. (02) , f. (02) turunensi-jaturvakotiry.fi Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry Vöyrinkatu Vaasa p. (06) , f. (06) Vantaan Turvakoti Vanda Skyddshem ry Karsikkokuja Vantaa p. (09) f. (09) VIOLA väkivallasta vapaaksi ry Hallituskatu Mikkeli p. (015) viola-vakivallastavapaaksi.fi Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry Karhumäenkatu Imatra p. (05) , f. (05) Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Karjalankatu 34 A Iisalmi p. (017) ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Ratakatu Helsinki p Ensi- ja turvakotien liitto Asemamiehenkatu 4, 7. krs Helsinki p. (09) muut sähköpostiosoitteet: ellei toisin ole mainittu Liiton puheenjohtaja erikoissairaanhoitaja Virpa Puisto Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Kehitysjohtaja Sari Laaksonen Talouspäällikkö Kirsti Kaleva Kehittämispäällikkö Helena Niemi Järjestöpäällikkö Oona Ylönen Tiedottaja Mikko Savelainen Toimitussihteeri Essi Lehtinen Toimistonhoitaja Tarja Aalto Taloussihteeri Sari Niemi Toimistosihteeri Ulli Toiviainen Tutkija-kehittäjä Auli Ojuri Väkivaltatyön suunnittelija Leena Marila-Penttinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Kehittämispäällikkö Maarit Andersson Suunnittelija Hanna Sellergren Sihteeri Riitta Savolainen Päihteet lapsen silmin -projekti Projektipäällikkö Eeva-Kaarina Veijalainen Tutkija kehittäjä Sinikka Kuosmanen Vauvaperhetyöntekijä Jaana Wikgren Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hanke projektipäällikkö Tanja Henttonen Miesten keskus p. (09) Kehittämispäällikkö Jussi Pulli Miestyönkehittäjät Sari Hellstén, Sirpa Hopiavuori, Merja Rankinen, Santtu Salonen Suunnittelija Visa Kuusikallio Koulutus- ja perhekuntoutuskeskus SOPUKKA Uusi Porvoontie Västerskog p. (09) Toiminnanohjaaja Tarja Moilanen Emännät Tuula Pääläinen ja Raija Tauriainen Keittäjät Aino Tuukkanen ja Sanni Taipale

13 Miehen ja perheen hyvinvointi Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto Helsinki Miestyön Foorumi on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä järjestötoimijoille suunnattu koulutus- ja verkostotapaaminen. KÄYTÄNNÖN TYÖKALUJA KÄYTÄNNÖN TYÖHÖN! - Työpajoissa mukana mm. kaksi Talentian Hyvä käytäntö kilpailun finalistia TUOREITA NÄKÖKULMIA SUOMESTA JA ULKOMAILTA! - Isät mukaan - ketkä hyötyvät? - Isyys tänä päivänä? - Mieslähtöinen hyvinvointiosaaminen? - Isyys lastensuojelussa MUKANA MM.: - Tutkimusjohtaja Adrienne Burgess, Fatherhood Institute, UK - Dosentti Matti Rimpelä - Isätutkija Johanna Mykkänen - kokemusasiantuntijoita! LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN VERKOSTOIDU JA VAIKUTA!

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN

HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN OSA KANSALAISJÄRJESTÖÄ Lähes kaikki Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykset ovat aloittaneet toimintansa vapaaehtoisten, aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot