Päätös Nro 256/2013/2 Dnro ESAVI/20/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Heinijoentie MYNÄMÄKI

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 256/2013/2 Dnro ESAVI/20/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Rautavuorenrahkan turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Mynämäki Ismo Nummela Heinijoentie MYNÄMÄKI HAKEMUS Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Mynämäen kunnan Huolisen kylässä sijaitsevan noin 28 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Rautavuorenrahkan turvetuotannon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 3/2003/4 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli mennessä tehtävä lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 3/2003/4 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan, johon sisältyvät muun muassa seuraavat lupamääräykset: 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojien ja laskeutusaltaiden kautta. Laskeutusaltaiden jälkeen vedet on jälkikäsiteltävä maastoon imeyttämällä tai vastaavalla tavalla. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava sarkaoja-allas ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevällä sihdillä. Kokoojaojissa on oltava virtausta säätelevät padot. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (16) Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava eristysojissa laskeutusaltaiden ja tuotantoalueiden ohitse. 3) Vesiensuojelurakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen kunnostustöiden aloittamista. Ne on esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja Mynämäen ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi viimeistään ennen tuotantokenttien pintamuokkauksen aloittamista. Kuivatusvesien jälkikäsittelystä on lisäksi tehtävä erillinen suunnitelma, joka on hyväksytettävä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa ja toteutettava ennen kuntoonpanon aloittamista. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutusta alapuoliseen vesistöön Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 14) Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisen Laajoen kalastoon ja ravustoon Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 16) Luvansaaja on velvollinen osallistumaan alapuolisten ojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Päätöksen lupamääräysten tarkistamista koskevassa velvoitteessa on todettu, että hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, tarkkailutuloksiin perustuva selvitys vesistöpäästöjen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, arvio aiheutuneista ennalta arvaamattomista vahingoista ja haitoista sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Alueen kaavoitustilanne Hakijan mukaan alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutusmenettelyssä antaman lausunnon mukaan alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Turun seudun kehyskuntien maakuntakaava, jossa ei ole esitetty aluevarauksia Rautavuorenrahkan alueelle.

3 3 (16) Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Rautavuorenrahkan turvetuotanto on aloitettu vuonna Lohkon A pinta-ala on 6 ha sisältäen auma-alueita 0,5 ha, ja lohkon B pinta-ala on 22 ha. Tuotantopinta-ala on yhteensä 28 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on 1,3 ha ja laskeutusallasalueiden pinta-ala 0,5 ha. Hankealueen kokonaispinta-ala on yhteensä 29,8 ha. Alueella tuotetaan kasvu- ja kuiviketurvetta lähialueen maatiloille ja puutarhoille. Vuonna 2004 tuotettiin m 3, vuonna m 3, vuonna m 3, vuonna m 3, vuosina 2008 ja m 3 vuodessa, vuosina 2010 ja m 3 vuodessa, vuonna m 3 ja vuonna m 3. Tuotannon arvioidaan jatkuvan vielä vuotta. Kuivatusvedet puhdistetaan sarka-ojiin rakennettujen lietesyvennysten ja päisteputkien päähän asennettujen lietteenpidättimien avulla. Ympäristön valumavedet erotetaan ympärysojilla tuotantoalueen vesistä, jotka johdetaan kokoojaojien kautta alueen pohjoispäässä olevaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas varustetaan ohitusjärjestelmällä puhdistustoimenpiteitä ja mitoitusvirtaamien ylityksiä varten sekä varustetaan poistopään patorakenteella ja pintapuomilla. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan sulan maan aikana pumppaamalla tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevalle pintavalutuskentälle. Pumppauksen jälkeen vesi jakaantuu pintavalutuskentälle kampaojia pitkin. Pintavalutuskentän alapuolella olevat vanhat ojanpäät tukitaan, jotta kampaojista laskeva vesi jakaantuisi tasaisesti kentälle. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 4,5 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Turvepaksuus kentällä on 0,5 1,5 m. Hakemukseen liitetystä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vuoden 2010 lokakuussa suorittamasta tarkastuksesta laaditun muistion mukaan Rautavuorenrahkan tuotantoalueen nykyinen vesienkäsittely pintavalutuksella tehostettuna on ollut toiminnassa vuoden 2003 jälkeen. Tarkastuksella ei havaittu virtaamansäätöpatoja kokoojaojien ja laskeutusaltaiden yhteydessä. Hakija on ilmoittanut, että virtaamansäätöpatoja varaudutaan rakentamaan. Pintavalutuskenttä on mäntyvaltaista ja matalapuustoista turvekanervikkoa. Kuivatusvedet johdetaan metsäojia pitkin Joenperänojaan ja edelleen Suojoenojan kautta Laajokeen. Tuotannossa käytettävien traktoreiden yhteenlaskettu kevyen polttoaineen kulutus tuotantokauden aikana on l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 500 l ja muita voiteluaineita 20 kg. Tuotantokauden aikana varastoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma-allas. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä varikkoalueella osoitetussa paikassa, josta aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Tuotantoalueella varastossa säilytettävän polttoaineen

4 4 (16) määrä on enintään l. Tuotantokauden päättyessä varastoaumat suojataan muovilla. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jonne järjestetään asianmukaiset säiliöt. Kunnallinen jätteenkerääjä noutaa sekajätteen viikoittain ja jäteöljyt toimitetaan erikseen niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin. Arvio syntyvien jätteiden vuosittaisista määristä on seuraava: moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyjä 80 l, kiinteää öljyjätettä alle 20 kg, paristoja ja akkuja alle 5 kg, metalleja alle 5 kg, sekajätettä alle 1 m 3, aumamuovia kg, öljynsuodattimia 5 kpl ja voitelupatruunoita alle 10 kpl. Purkuvesistö ja päästöjen vaikutukset siihen Rautavuorenrahkan hankealue sijaitsee Laajoen vesistöalueella Suojoen valuma-alueella. Tuotantoalueen vedet laskevat metsä- ja pelto-ojia pitkin noin 300 metrin päässä olevaan Joenperänojaan, jonka valuma-alue hankealueen purkukohdassa on 18,3 km 2. Joenperänoja virtaa länteen yhtyen noin 3 km:n päässä Suojokeen, joka laskee edelleen noin 2 km:n päässä Laajokeen. Suojoenojan valuma-alueen pinta-ala on 40,4 km 2 ja Laajoen valuma-alue on Suojoen purkukohdassa 228 km 2. Laajoki purkautuu Mynälahden Saarenaukkoon noin 20 km:n päässä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 393 km 2. Jokiuomat sijaitsevat lähes poikkeuksetta maatalousalueella peltojen keskellä sijaitsevissa painanteissa. Varsinaisia järvialtaita ei alajuoksulla ole. Laajoki on ruskeavetinen ja fosforipitoisuutensa perusteella rehevöitynyt joki. Turvetuotantoalueelta huuhtoutuvasta typestä merkittävä osa on humusyhdisteisiin ja kiintoaineeseen sitoutunutta ja vaikuttaa vesistön perustuotantoon viiveellä ja kauempana kuormituslähteestä. Ravinnekuormitus lisää mahdollisesti jonkin verran jokiveden ja joenpohjan levien sekä vesikasvien tuotantoa, mutta vesistön tila ja soveltuvuus virkistyskäyttöön ei nykytilanteeseen nähden hakijan mukaan muutu. Laajoen veden laatua on tutkittu vuosina eikä Rautavuorenrahkan turvetuotannosta ole aiheutunut suurempia muutoksia veden laatuun. Pieniä laatumuutoksia on ollut havaittavissa ainoastaan vuosina , mihin on saattanut vaikuttaa Rautavuorenrahkan kunnostustyöt. Hakemukseen on liitetty Joenperänojasta otettujen vesinäytteiden tarkkailututkimustuloksia vuosilta 2003, 2004, 2006, 2008, 2010 ja Kiintoainemääritykset on tehty vuosina 2003, 2004 ja Kiintoainemäärät ovat puolittuneet verrattaessa vuosien 2004 ja 2006 kiintoainemääriä. Tulosten kannalta on otettava huomioon, että tuotantoalueella on tehty kunnostustöitä vuosina 2003 ja Kokonaistypen osalta vuosikuormitusmäärät ovat olleet suurin piirtein samoja. Ainoastaan vuonna 2006 typen vuosikuormitusmäärä on ollut huomattavasti korkeampi. Kokonaisfosforin vuosittainen kuormitus on ollut samansuuruista lukuun ottamatta vuotta 2010, jolloin kuormitus oli 1/3 suurempi muihin vuosiin verrattuna. Kuormitusnäytteiden perusteella pintavalutuskenttä toimii hakijan mukaan riittävän tehokkaasti.

5 5 (16) Hakijan arvio Rautavuorenrahkan tuotantoalueen bruttokuormituksesta alapuoliseen vesistöön tuotantovaiheen aikana on 4 kg fosforia, 110 kg typpeä ja 650 kg kiintoainetta ja vastaavasti nettokuormitus 3 kg fosforia, 97 kg typpeä ja 420 kg kiintoainetta. Arvio perustuu pintavalutuskentillä varustettujen eteläpohjalaisten soiden ominaiskuormituslukuihin vuosilta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on hyväksynyt Laajoen turvetuotantoa koskevan kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman vuosille seuraavasti täydennettynä: - Koekalastusten ja -ravustusten toteuttamisesta on informoitava hyvissä ajoin paikallisia osakaskuntia. - Tulosten tarkastelussa on tulee esittää arvio koekalastettujen vesialueiden ekologisesta luokituksesta sähkökalastustulosten perusteella. - Kalatalouspalvelut-ryhmä voi tarvittaessa tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia, mikäli yhteistarkkailuun liittyy uusia tarkkailuvelvollisia tai jos tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Kalataloustarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Hakemukseen on liitetty Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laatima päivätty Mynämäen Rautavuorenrahkan turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailuohjelma. Kuormitustarkkailua on tehty kahdesti kuntoonpanovaiheen ensimmäisen vuoden aika. Kuntoonpanovaiheen ensimmäisen vuoden jälkeen ja tuotantovaiheen aikana näytteitä on otettu kahdesti joka toinen vuosi. Rautavuorenrahkan tuotantoalueen kuivatusvesillä ei kuormitusnäytetulosten perusteella ole merkittävää vaikutusta Laajoen ja sen alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun eikä kalojen elinympäristöön. Rautavuorenrahkan tuotantotoiminta ei todennäköisesti vaaranna kalojen kutureittejä tai mahdollisia kalaistutuksia. Hankkeen vaikutusalueella Laajoessa saattaa esiintyä pyydysten limoittumista, kalojen makuhaittoja ja veden samentumista, mutta turvetuotannon aiheuttamia haittoja on vaikea erottaa maa- ja metsätalouden aiheuttamista haitoista. Hakijan mukaan turvetuotanto ei vaikuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen. Vahingot Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.

6 6 (16) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa tiedoilla Rautavuorenrahkan tuotantoalueella tuotetuista turvemääristä ja tarkkailusta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Mynämäen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Mynämäen kunnalta ja Mynämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto ELY-keskus on edellyttänyt, että esitettyjen vesienkäsittelymenetelmien lisäksi tulee ottaa huomioon seuraavaa: - Vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksissa ja järjestelyissä tulee ottaa huomioon mahdolliset suuret tulvatilanteet ja niitä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja varmistaa järjestelmien häiriötön toimivuus myös kaikissa poikkeustilanteissa. - Vesienkäsittelyjärjestelmät tulee varustaa ohijuoksutusjärjestelmillä, jotka toimivat vesien purkuväylänä vain voimakkaissa tulvatilanteissa. - Lietetaskut, laskeutusaltaat ja kokoojaojat tulee tyhjentää aina tarvittaessa, mutta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pohjaveden osalta on otettava huomioon, että turvetuotantoalueen ojia ei kaiveta pohjamaahan asti, eikä turvekerroksen alla olevia savikerroksia puhkaista erityisesti alueilla, joilla pohjaveden purkautuminen on mahdollista. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee vedenottoon soveltuvia yksityisiä kaivoja. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Turun seudun kehyskuntien maakuntakaava, jossa ei ole esitetty aluevarauksia Rautavuorenrahkan alueelle. Koska maakuntakaavassa ei ole osoitettu turpeenottoalueita, jää oleelliseksi sääntelijäksi valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), jonka mukaa myös turpeenoton suunnittelussa tulee ottaa

7 7 (16) huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista. Varsinais-Suomen ELY-keskus on katsonut, että toiminnalla ei todennäköisesti merkittävästi heikennetä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi läheinen noin kahden kilometrin päässä sijaitseva Kolkansuon Natura-alue (FI ) on sisällytetty Natura-verkostoon. Hanke ei myöskään edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että syntyvät pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivässä maastossa tulee edelleen olla riittävästi tarkoitukseen sopivaa suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä, kuten esimerkiksi matalahkoa ja tiheää pensaistoa estämään turvepölyn leviämistä avonaisimmilla alueilla. Auma-alueet tulee sijoittaa niistä annettujen määräysten ja ohjeistusten mukaan ja minimietäisyyksiä auma-alueiden sijoittelussa tulee noudattaa. Mikäli melu- tai pölyhaittoja myöhemmin esiintyy, tulee suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä mahdollisuuksien mukaan istuttaa kriittisemmille kohdille tai on ryhdyttävä muihin tuotantoteknisiin toimenpiteisiin melu- ja pölyhaittojen minimoimiseksi tai muutettava tuotantoaikoja olosuhteiden mukaan. Paloturvallisuuden osalta ELY-keskus on todennut, että ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulisi olla ehtymätön vesilähde, jotta kuivana aikana mahdollisesti syttyvässä tulipalotilanteessa varmistetaan riittävä vedensaanti. Tuotantoalueen palontorjuntakaluston tulee täyttää yleisten palosuojelumääräysten mukaiset vaatimukset. Suositus on myös, että eristysojiin kaivettaisiin erillisiä liete-/välialtaita, jotka osaltaan voisivat muodostaa melko hyvän sammutusvesivaraston normaaliolosuhteissa. Myös niiden säännöllisestä puhdistamisesta tulee huolehtia. Palavat nesteet on varastoitava niistä annettujen viranomaismääräysten sekä voimassaolevan paloturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Palontorjuntasuunnitelma tulee myös ajoittain tarkistuttaa ja hyväksyttää erikseen alueellisella palo- ja pelastusviranomaisella. Hakijan esittämä tarkkailusuunnitelma on pääpiirteissään asianmukainen, mutta käyttötarkkailun tulee olla vuosittain toistuvaa ja jatkua koko tuotantoajan ja tarvittaessa vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Käyttöpäiväkirjoista on selvittävä eri toimintojen kuten turpeennoston, kuormauksen jne. tarkat ajankohdat mukaan lukien sää-, tuuli- yms. tiedot työn aikana vallinneista olosuhteista. Lisäksi päiväkirjoista tulee jatkossakin käydä ilmi myös poikkeavat tilanteet ja toimenpiteet. Kuormitustarkkailun tulee olla vuosittain toistuvaa ja jatkua koko tuotantokauden. Kuormitusvesinäytteet tulee ottaa vähintään kolme kertaa vuodessa samoina ajankohtina kuin vesistötarkkailunäytteet. Näytteenottopaikoille tulee asentaa pysyvä oma mittapato vesimäärien mittaamiseksi tulevista ja lähtevistä vesistä. Näytteitä tulee ottaa myös poikkeustilanteiden kuten suurten valumien tai tulvien yhteydessä. Näytteet tulisi ottaa sekä pintavalutuskentän ylä- että alapuolelta pintavalutuskentän tehon seuraamiseksi.

8 8 (16) Rautavuorenrahkan kuivatusvesien vesistövaikutusten tarkkailua tulee jatkaa Joenperänojassa kuivatusvesien purkuojan ylä- ja alapuolella. Vesistönäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa maalis-toukokuussa, elokuussa ja syys-lokakuussa. Vesistövaikutusten tarkkailu on suositeltavaa toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden turvetuottajien kanssa. Vesistötarkkailun analyyseihin tulee lisätä rauta, ja kaikkien analyysimenetelmien tulee vastata nykyaikaisia määritystarkkuuksia. Tarkkailu tulee toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen ELY-keskuksen lausunnon johdosta mennessä. Hakija ei ole antanut asiassa vastinettaan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto tarkistaa Rautavuorenrahkan turvetuotantoalueen toistaiseksi voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 3/2003/4 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 28 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 18 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Joenperänojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 4 olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävän padon, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskentän alapuolella olevat vanhat ojanpäät on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

9 Päästöt ilmaan ja melu 9 (16) 3. Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 40 % Kokonaisfosfori 40 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos pintavalutuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 7. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7.

10 10 (16) Jätteet ja varastointi 9. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 11. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 14. Vesistötarkkailu on toteutettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tu-

11 11 (16) losta. Kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymän Laajoen turvetuotantoa koskevan kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman vuosille mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Mynämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Mynämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Lounais-Suomen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 15. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

12 12 (16) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset ja yhteenvedot tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 3/2003/4. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti turvetuotannosta ei yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömah-

13 Lupamääräysten perustelut Päästöt vesiin 13 (16) dollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja siihen liitetyn Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan veden ravinnepitoisuuksien perusteella Laajoen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Turvetuotannossa voidaan periaatteessa nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä saavuttaa noin %:n kuormitusvähennys, kun perustoimenpiteet, kuten sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat ovat kunnossa alueen kaikilla turvetuotantoalueilla. Turvetuotannon kuormituksen vähenemätavoite voidaan vesienhoitosuunnitelman mukaan toteuttaa vuoteen 2015 mennessä sarkaojarakenteilla, laskeutusaltailla, kasvillisuus- ja pintavalutuskentillä sekä virtaamansäädöllä. Hanke ei siten heikennä vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Tarkkailut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, mikä tässä tapauksessa on ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskentälle määrätään kiintoaineen, fosforin ja typen puhdistustehovaatimukset. Puhdistustehovaatimuksella varmistetaan, että vesienkäsittely toimii odotetulla tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tarkkailun muuttaminen on tarpeen lupamääräysten 11 ja 12 mukaisesti, koska nykyisellä tarkkailulla ei ole riittävästi pystytty selvittämään tuotantoalueen päästöjä tai niiden vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. VASTAUS VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTOON Aluehallintovirasto ottaa vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 1 6 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 13 ja 14 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa pölyä ja melua koskevien vaatimusten osalta, että lähin asutus on noin 650 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Aluehallintovirasto antaa pölyn ja melun osalta lupamääräykset 7 ja 8. Aluehallintovirasto ottaa varastointia koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksestä 10 ilmenevällä tavalla. Pohjaveden osalta aluehallintovi-

14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 14 (16) rasto toteaa, että tuotantoalueen lähialueella ei ole yksityisiä kaivoja. Paloturvallisuutta koskevan lausunnon aluehallintovirasto ottaa huomioon lupamääräyksistä 11 ja 12 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa, että kysymys on lupamääräysten tarkistamista koskevasta asiasta ja että luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä nro 3/2003/4. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan mukaisin lupamääräyksin. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103 a Jätelaki 8,13 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus.

15 15 (16) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ismo Nummela Jäljennös päätöksestä Mynämäen kunta Mynämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpo mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Mynämäen kunnan virallisella ilmoitustaululla.

16 16 (16) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

18 Tuotantoalueen kartta Liite 2

19 RAUTAVUORENRAHKAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - kemikaalien käyttömäärät - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kahden kuukauden välein. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, väri, rauta ja ph ja sameus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen perusteella, päättää, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi. Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Tarkkailuvuosina päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaama-

20 tietoja. Muina vuosina päästöt arvioidaan lähialueen tuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l. COD Mn -taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. Tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset