VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA, UUDENMAAN YHDISTYS RY

2 Vuosikertomus Yleistä... 4 Toimintavuoden keskeiset toiminnat... 5 Uudenmaan yhdistys lukuina... 6 Hallinto... 7 Jäsenistö... 7 Talous... 7 Yhdistyksen maksuvalmius kuluvana vuonna... 7 Henkilöstö... 7 Toimitilat... 8 Yhteistyökumppanit ja -hankkeet... 8 Tiedottaminen... 8 Koulutus- ja julkaisutoiminta profami oy... 8 Omaisjärjestöjen keskusliitto... 8 ALUEELLISEN OMAISTYÖN JÄRJESTÄMINEN JA KOORDINOINTI (AK 5)... 9 VERKOSTO-, NEUVOTTELUKUNTA- JA KEHITTÄMISTYÖ UUDELLAMAALLA (AK 3) Toiminnan päämäärä Keskeisimmät tavoitteet Keskeisimmät tulokset Hankkeen tilastot vuonna Tulosten arviointi Selvitys tavoitteiden ja tulosten eroista VERKOSTO-, NEUVOTTELUKUNTA- JA KEHITTÄMISTYÖ UUDELLAMAALLA (AK 3) Alueellinen omaistyö Toiminnan päämäärä Keskeisimmät tavoitteet Keskeisimmät tulokset Hankkeen tilastot vuonna Tulosten arviointi Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista OPA opastava yhteistyö perheiden kanssa mielenterveys- ja päihdtyössä (OPA C 26) Toiminnan päämäärä Keskeisimmät tavoitteet Keskeisimmät tulokset Projektin tilastot vuonna Tulosten arviointi Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista NUORTEN MIELENTERVEYSASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN ( Terve mieli, mitä kuuluu? hyvinvointia ja ilmaisun iloa C 28) Toiminnan päämäärä Keskeisimmät tavoitteet Keskeisimmät tulokset... 17

3 Projektin tilastot vuonna Tulosten arviointi Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista OMAISVERTAISTYÖN TOIMINTAMALLIN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN OSAKSI ELVIs- TOIMINTAA HELSINGISSÄ ( , C27) Toiminnan päämäärä Keskeisimmät tavoitteet Keskeisimmät tulokset Projektin tilastot vuonna Tulosten arviointi Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista VANHEMPIEN JA KASVATTAJIEN TUKEMISEEN KÄYTTÄMÄLLÄ POSITIIVISEN KASVATUKSEN MENETELMIÄ (Kasvun eväät ) Toiminnan päämäärä Keskeisimmät tavoitteet Keskeisimmät tulokset Projektin tilastot vuonna Tulosten arviointi Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

4 VUOSIKERTOMUS Yleistä Yhdistyksen perustehtävä on perheiden, omaisten ja läheisten tukeminen silloin, kun joku perheenjäsenistä tai läheisistä sairastaa psyykkisesti tai kärsii psyykkisistä toimintakyvyn häiriöistä. Yhdistyksen toiminnassa on tärkeintä, miten jäsenien ja heidän perheensä tarpeet tulevat otetuksi huomioon ja miten he saavat tarvitsemaansa tukea ja neuvontaa omasta asiatuntijaorganisaatiostaan. Yhdistyksen perustehtävänä on jatkossakin järjestää omaisille, läheisille ja perheille tukea ja neuvontaa, tarjota joko ammattilaisten tai vertaisohjaajien ohjaamaa vertaistukea ryhmä-, perhe-, sopeutumisvalmennus- ja teemakurssitoiminnan avulla. Käytännön työssä suurin huoli liittyy asiakaskunnan muutokseen, eli asiakaskunnan ikärakenne on yhä nuorempaa, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat vahvemmin esillä kuin aikaisemmin kuten myös yksinäisyys ja syrjäytyneisyys. Yhdistyksen strategiset suunnitelmat kohdistuvat erityisesti yhdistyksen kehittämistoimintaan, joka nyt asiakaskunnan muuttuessa on erityisesti tärkeää. Tehtävä on edistää omaisten, läheisten ja perheiden hyvinvointia antamalla tietoa, tukea ja toivoa. Yhdistys toimii tiedonvälittäjänä, vaikutuskanavana, kouluttajana ja yhteistyön mahdollistajana omaisten ja hoitavien organisaatioiden välillä. Toimitaan uusien mielenterveystyössä tarvittavien toimintamallien etsijänä, kehittäjänä, juurruttajana ja arvioijana. Asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista käsin tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista, joka perustuu dialogisuuteen, turvallisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Olemme tunnettu ja vahva omaisten, läheisten ja perheiden asiantuntijajärjestö sekä perhetyön vaikuttaja että omaisten, läheisten ja perheiden tuen, toivon ja tiedon mahdollistaja. Vuonna 2020 mielenterveysongelmat ovat sairaus sairauksien joukossa. Kunnioitus ja yksilöllisyys; jokaisen yksilölliset tarpeet huomioidaan ja niitä kunnioitetaan sekä kuullaan ja niihin pyritään vastaamaan. Inhimillisyys ja asiakaslähtöisyys; asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista käsin tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista, joka perustuu dialogisuuteen, turvallisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Tasa-arvoisuus; jokainen otetaan vastaan ja hyväksytään sellaisena kuin hän on, häntä ei pyritä muuttamaan ihmisenä, vaan pyritään vaikuttamaan hänen ympärillään oleviin asioihin ja olosuhteisiin. Avoimuus; luodaan mahdollisuus avoimelle vuoro- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

5 vaikutukselle, jossa painottuvat kannustavaa ilmapiiriä lisäävät tekijät. Toimintavuoden keskeiset toiminnat Mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvu merkitsee miltei väistämättä yksinäisyyttä, syrjäytymistä, köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Usein näiden vaikeuksien kanssa ahdinkoon joutuneiden ihmisten toimintakyky romahtaa, eivätkä omaiset välttämättä kykene ahdistukseltaan hoitamaan läheistensä asioita ja tarvittavaa edunvalvontaa. Omaisen tai sairastuneen yksinäisyys ja osattomuus ovat juuri päihde- ja mielenterveyskuntoutumisessa vaikeasti täytettäviä mustia aukkoja. Juuri siksi vertaistuen muodostamat ihmissuhteet ovat monelle omaiselle tärkeä voimavara ja ehkä ainoa mahdollisuus keventää omaa taakkaa. Yhdistyksen toiminta-alue on laaja, asukasluvultaan noin 1,8 miljoonaa asukasta. Kulunut vuosi oli yhdistyksen 25-vuotisjuhlavuosi. Tapahtumaa oli juhlistamassa 250 omaista ravintola Kaisaniemessä. Lisäksi julkaistiin 25-vuotisjuhlajulkaisu, jossa käytiin läpi yhdistyksen historiaa ja yhdistyksen kehitystä tähän päivään. Helsingin kaupungin rahoituksella avattiin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, Tuikku, joka mahdollistaa omaisten oman osallisuuden lisäämistä yhdistyksen toiminnassa. Yhdistys järjesti yhteistyössä Omaiset Huumetyön tukena ry:n kanssa aamupalatilaisuuden pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille ja varajäsenille. Tilaisuudessa käytiin läpi pääkaupunkiseudun mielenterveys- ja päihdetilannetta sekä tuotiin esille niitä uusia ajankohtaisia havaintoja, joita OPA ja OHT käytännön työssään jatkuvasti kohtaavat. Yhdistyksen koulutustoiminnan kohderyhmänä ja yhteistyökumppanina ovat perinteisesti olleet sosiaali- ja terveysalan toimijat. Yhdistys järjestää koulutusta eri psykoedukatiivisistä perheohjausmalleista sekä vanhempien ryhmänohjauskoulutusta. Yhdistys on viime vuoden aikana laajentanut koulutustoimintaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetyllä positiivisen kasvatukseen perustuvalla ryhmänhallintamenetelmällä. Edellä mainituilla menetelmillä pyritään ennaltaehkäisemään perheiden syrjäytymistä ja pahoinvointia sekä parantamaan lasten kasvu- ja koulunkäyntiedellytyksiä. Lisäksi yhdistys on MiMiprojektissaan pilotoinut kouluilla ja nuorisotyöhankkeissa ehkäisevän mielenterveystyön toiminnallisia ryhmiä. Yhdistyksen toiminnan ja talouden kannalta suuri merkitys on myös itseohjautuvien vertaistukiryhmien lisäämisellä ja vertaisohjaajien kouluttamisella. Yhdistyksen omien henkilöresurssien lisäksi yhä merkittävämpää tulee olemaan alueelliseen toimintaan liittyvien yhteistyöryhmien ja omaistoiminnan neuvottelukuntien toiminta Yhdistys tarjosi ruotsinkielistä omaisten ja perheiden tukineuvontaa sekä kurssitoimintaa, niin kuin aikaisempina vuosina. Kysyntä tuelle myös muilla kielillä on lisääntynyt. Henkilökunta toteutti kaksi yhdistyksen sisäistä seminaaripäivää, jossa käsiteltiin yhdistyksen perhe- ja ryhmätyömenetelmiä. Lisäksi järjestettiin yksi koulutuspäivä mentalisaatiosta. Henkilökunnalle järjestettiin kaksi virkistyspäivää Yhdistys toimii jatkossakin tiedonvälittäjänä, vaikutuskanavana, kouluttajana ja yhteistyön mahdollistajana omaisten ja hoitavien organisaatioiden välillä. Lisäksi toimitaan omaisten edunvalvojina ja roolin vahvistajina sekä tarjotaan heille keinoja oman selviytymisen tueksi. Samalla toimitaan uusien mielenterveystyössä tarvittavien toimintamallien etsijänä, kehittäjänä, juurruttajana ja arvioijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

6 Leif Berg toiminnanjohtaja Uudenmaan yhdistys lukuina TAPAHTUMINEN MÄÄRÄ OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ KOULUTUS/RYHMÄMÄÄRÄ OSALLISTUJEN MÄÄRÄ Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

7 Hallinto Yhdistyksen hallitukseen ovat kuuluneet Tony Hagerlund, puheenjohtaja Tiina Saarinen, varapuheenjohtaja Gun Eklund Raili Alho Tove Widen Nina Jääskä Vivica Antell-Silen Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Yhdistyksen sääntömääräisessä kevät- ja syyskokouksessa toimi puheenjohtajana Tony Hagerlund. Tilintarkastajina toimivat Hannu Riippi, KHT ja Rauno Meetteri, HTM. Jäsenistö Kertomusvuoden lopussa kokonaisjäsenmäärä oli 936. Uusia jäseniä liittyi 47 ja yhdistyksestä erosi 27 jäsentä. Talous Yhdistyksen toiminta on täysin riippuvainen Raha-automaattiyhdistyksen ja muiden julkisten toimijoiden myöntämistä avustuksista. Toimintaa rahoitettiin pääasiallisesti Raha-automaattiyhdistyksen myöntämillä kohdennetuilla toiminta- ja projektiavustuksilla. RAY:n myöntämiin toimintoihin saatiin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin avustuksia. Avustukset on käytetty avustusehtojen mukaisiin toimintoihin. Jäsenmaksutuottojen lisäksi toimintaa tukivat Brita-Maria Renlundin säätiö ja Lions Club sekä yksittäiset henkilöt. Yhdistyksen maksuvalmius kuluvana vuonna Yhdistyksen talous on vakaalla pojalla ja maksuvalmius oli hyvä. Henkilöstö Kertomusvuonna yhdistyksessä työskenteli 18 kokoaikaista työntekijää. Yhdistyksessä oli lisäksi erikseen palkattuja ryhmänohjaajia ja lastenhoitajia. Yhdistyksen työterveyspalvelut on tuottanut Diacor terveyspalvelut Oy. Työsuhde-etuina ovat olleet lounas- ja liikuntasetelit. Yhdistyksen työntekijät ovat voineet käyttää ulkopuolisia työnohjauspalveluita ja täydennyskoulutukseen on varattu talousarviossa määräraha. Hallinto-, toimisto- ja jäsenpalvelut Toiminnanjohtaja Leif Berg ja talouspäällikkö Pirjo Haapamäki. Alueellisen omaistyön järjestäminen ja koordinointi Projektikoordinaattori Anne Alakiuttu, Omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen, lapsiperhetyöntekijä Olli Rauhala sekä omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Riikka Ranta alkaen. Tiedottajana Pirkko Vuorinen Kuntayhteistyö ja aluetoiminta Verkostotyöntekijä, aluekoordinaattori Eija Suominen ja omaistyö, aluekoordinaattori Petteri Liikanen alkaen. OPA opastava yhteistyö perheiden kanssa mielenterveys- ja päihdetyössä Projektivastaava Sauli Suominen, projektityöntekijät Merja Tuominen ja Karri Blommila. Kasvun eväät -projekti Projektivastaava Tuula Seppänen ja projektityöntekijät Liisa Hietala ja Sirpa Hirvonen. Terve Mieli, mitä kuuluu? Projektivastaava Sanni Sihvola ja Ursula Hallas alkaen. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

8 OmaisELVIS Projektivastaava Rauni Koikkalainen. Toimitilat Yhdistyksellä on ollut vuokrattuna vuodesta 2005 lähtien 310 m 2 :n tilat osoitteessa Tukholmankatu 2. Yhdistyksen hallinnassa on toimistotiloja, koulutus- ja ryhmätila sekä tila yksilö- ja perhetapaamisille. Helsingin kaupungin rahoituksella avattiin matalan kynnyksen kohtaamispaikka, Tuikku, osoitteeseen Mannerheimintie 91. Alueryhmät ovat toimineet yhteistyökuntien tiloissa. Yhteistyökumppanit ja -hankkeet Yhdistyksen organisoimia omaistoiminnan neuvottelukuntia on 15 kattaen 23 kuntaa. Neuvottelukunnat muodostuivat laaja-alaisesti eri tahojen työntekijöistä ja omaisista. Yhdistys järjesti 12 tiedotus- ja koulutustapahtumaa yhteistyökunnissa. Toiminnanjohtaja (neuvoa antava jäsen) on ollut yhdistyksen edustajana Niemikotisäätiön hallituksessa. Toiminnanjohtaja on toiminut Omaiset Huumetyön Tukena ry:n hallituksen jäsenenä sekä Folkhälsan Syd:n perhehankkeen ohjaustyöryhmässä. Toiminnanjohtaja osallistui SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf:n asiantuntijaryhmään ja osallistui Suomen Mielenterveysseuran organisoimaan Mental Health in All Policies Joint, Action for MH and WB -taustaryhmään. Ruotsinkielisille lapsiperheille tarjottiin kurssitoimintaa Brita Maria Renlundin säätiön ja Folkhälsan Syd ja Barnavårdsföreningen i Finland yhteistyöllä. Aluetyössä verkostokehittäjä edusti yhdistystä Keski-Uudenmaan klubitalon hallituksessa. Yhdistys on osakkaana ruotsinkielisessä sosiaalipolitiikan osaamiskeskuksessa, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC). Tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen Verkkosivujen käyttäjämäärä on edelleen kasvussa. Vuoden 2013 lopussa määrä kasvoi kävijään. Yhdistyksen Facebook-sivuilla oli vuoden päättyessä noin 150 tykkääjää. Yhdistyksen esitteet yhdenmukaistettiin sekä toimitettiin yhdistyksen tiedotuslehti Tuikku. Tiedottaminen jäsenistölle Keskusliiton toimittama Labyrintti-lehti lähetettiin jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille neljä kertaa. Lisäksi kaikille jäsenille lähetettiin kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä yhdistyksen toimintakalenteri. Yhdistyksen sääntömääräisistä kokouksista tiedotettiin jäsenkirjeillä kaksi kertaa. Koulutus- ja julkaisutoiminta profami oy Yhdessä profami oy:n kanssa yhdistyksemme tuotti ammattilaisille suunnattuja koulutuksia ja kirjallisuutta ympäri Suomea. Koulutuspäivien ja työnohjauksien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin jatkossakin kouluttaminen ja työnohjaus tulevat olemaan yhdistyksen toimintoja. Niiden avulla pystymme jakamaan projekteissa kerättyä tietoa ja osaamista ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille. Omaisjärjestöjen keskusliitto Yhdistys on keskusliiton jäsen. Yhdistyksen edustajana keskusliiton hallituksessa oli yhdistyksen jäsenet Gun Eklund, varsinainen jäsen, ja Tony Hagerlund, varajäsen. Keskusliitto toimii järjestöjen yhteistyökanavana ja keskustelufoorumina. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

9 ALUEELLISEN OMAISTYÖN JÄRJESTÄMINEN JA KOORDINOINTI (AK 5) Toiminnan päämäärä Perustehtävänä on tukea perheitä/omaisia, kun perheenjäsen oireilee psyykkisesti. Toiminta-ajatuksena on omaistoiminnan kehittäminen, toteutus ja jatkuvuuden takaaminen Uudenmaan alueella. Tehtävänä on tukea laaja-alaisesti eri elämäntilanteissa olevia omaisia. Tavoitteena on ennaltaehkäistä omaisten ja perheiden syrjäytymistä sekä lisätä perheiden voimavaroja. Omaistyön keskeisimmät tavoitteet 2013 Yhdistys tukee omaisia tarjoamalla yksilö- ja perhetapaamisia ja puhelinneuvontaa sekä järjestämällä ohjattuja psykoedukatiivisia ryhmä- ja kurssitoimintoja. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja perheen vuorovaikutus- ja ongelmaratkaisutaitojen parantamiseksi. Tieto ja ymmärrys psyykkisistä sairauksista lisäävät perheen/omaisten ymmärrystä muuttuneessa elämäntilanteessa ja tukee heidän sopeutumisprosessiaan. Tehtävänä on toteuttaa: 1. Kriisi- ja neuvontatyötä ja psykoedukatiivista perheohjausta 2. Lapsiperhetyötä 3. Vertais- ja vapaaehtoistyötä 4. Erityistä tukea tarvitsevien ryhmiä ja kurssitoimintaa 5. Omaisten matalan kynnyksen toimintaa Keskeisimmät tulokset Omaisia ja perheitä tuettiin tarjoamalla yksilö- ja perhetapaamisia, ryhmä- ja kurssitoimintaa, luentoja ja virkistys- ja voimavararyhmiä. Omaistyötä kehitettiin tukemaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia omaisia ja perheitä. Toimintavuoden aikana toteutettiin 632 erilaista omais- ja perhetapahtumaa joissa tavoitettiin 1500 asiakasta. Menetelminä olivat mm. Omaisen ABC -ryhmä, HOT-terapian menetelmiin perustuva omaisen tukemisen malli, mindfulness, psykoedukaatio, depressiokoulu ja vertti-perheryhmämalli. Vuoden 2013 osatavoitteena oli vahvistaa yhdistyksen perhetyötä osana perustyötä. Vuonna 2013 toteutettiin kolme vertti-perhekurssiviikonloppua, pariskuntakursseja ja koko perheelle suunnattuja retkiä. Ikääntyvät omaiset ja heidän sairastuneet läheiset huomioitiin toteuttamalla hyvinvointipäiviä ja virkistyskursseja. Lapsiperhetyöntekijä oli mukana THL:n Toimiva lapsi- ja perheverkostossa. Yhdistys koordinoi vertti-toimintaa Uudenmaan alueella. Lisäksi perhetyön näkökulmaa nostettiin aktiivisesti esille yhdistyksen tiedotuksissa, yleisöluentotilaisuuksissa sekä toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa perheille suunnattua toimintaa. Alueen ammattilaisille toteutettiin Vanhemmuuden haasteet, lasten hyvinvointi -koulutus, osallistujia oli 73. Vuoden 2013 toisena tavoitteena oli parantaa yhdistyksen tiedottamista ja viestintää. Vuonna 2012 julkaistun Omaisen oppaan tarkoituksena on tukea vastasairastuneiden omaisia. Opas oli laajasti käytössä alueen palveluissa. Lisäksi työntekijät jalkautuivat alueelle ja tiedottivat omaisyhdistyksen toiminnasta ja vahvistivat yhdistyksen asemaa osana alueen tukipalveluja aktiivisen tiedottamisen avulla. Työryhmä ja yhdistyksen vapaaehtoiset kokemuskouluttajat kävivät esittelemässä yhdistyksen toimintaa sekä kouluttamassa omais- ja perhenäkökulmasta erilaisissa työryhmäkokouksissa, messuilla sekä koulutustilaisuuksissa. Näitä tilaisuuksia oli yhteensä 68. Tärkeänä tiedotusvälineenä olivat myös yhdistyksen nettisivut, facebook-sivut sekä julkaistut materiaalit (esim. Tuikku-lehti). Vapaaehtoistoimijat suunnittelivat yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa yhdessä henkilökunnan kanssa. Vapaaehtoisten kokemusasiantuntijuus syvensi yhdistyksen Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

10 ammatillista osaamista. Yhdistyksen vapaaehtoistoiminta muodostui vuonna 2013 Prospect-vertaisryhmämallista (2 ryhmää), kokemuskouluttajatoiminnasta sekä erilaisista toiminnallisista vertaisryhmistä: kirjallisuusterapeuttinen ryhmä (1), kirjallisuuspiiri (2), kuvataideryhmä (1), hoitavat sanat -ryhmä (1), liike- ja itsetuntemusryhmä (1) sekä senioriryhmä (2). Vapaaehtoisille vertaisohjaajille järjestettiin yhdeksän työnohjauksellista ja koulutuksellista tapaamista, joista yksi toimi myös virkistyspäivänä. Aktiivisia vapaaehtoisia oli 20 henkilöä. Hankkeen tilastot 2013 Syksyllä 2013 käynnistettiin yhteistyö muiden omaisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan koordinoijien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä ja suunnitella vapaaehtoistoiminnan yhteisiä suuntaviivoja omaistyössä tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Yhteistyö pääkaupunkiseudun vapaaehtoisverkostojen kanssa jatkui. Omaistoimintaa toteutettiin 632 erilaisessa omaistapahtumassa ja kohtaamisia oli Useat vertaisryhmät kokoontuivat 3-10 kertaa. Ryhmien ohjaajina toimivat pääasiassa tuki- ja neuvontatyöntekijät. Osa toiminnoista toteutettiin yhteistyössä yhdistyksen muiden työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä alan ulkopuolisten ammattilaisten kanssa. Omaistyö Tapaamiskertojen lukumäärä Osallistuneiden lukumäärä Käyntien /kohtaamisten lukumäärä Yksilö- ja perhetapaamiset Kurssitoiminta Ryhmätoiminta Koulutustilaisuudet ja tapahtumat Retket Vapaaehtoisten koulutus 9 85 Matalankynnyksen toiminta Omatoimiryhmät Puhelut 1264 Sähköpostit 182 Tulosten arviointi Omaisilta, perheiltä ja yhteistyökumppaneilta kerättiin sekä kirjallista että suullista palautetta. Toimintaa arvioitiin palautelomakkeiden sekä työntekijöiden sisäisen arvioinnin perusteella. Tilastoinnin ja palautelomakkeiden kehittäminen ja yhtenäistäminen tuki toiminnan suunnittelua. Työntekijät osallistuivat ulkopuoliseen työnohjaukseen omaistyön näkökulmasta. Yhdistyksen jäsenille tehtiin jäsenkysely toiminnan kehittämisen tueksi. Omaisten tuki ja neuvonta on tukenut erilaisissa tilanteissa olevia perheitä huomioiden heidän yksilölliset tarpeensa. Palautteiden perusteella voidaan todeta tuki ja neuvonta työryhmän tukeneen psyykkisesti sairastuneiden läheisiä mm. tarjoamalla tukea ja tietoa, joka on lisännyt perheen ymmärrystä vaikean tilanteen kohdatessa. Yhdistys on mahdollistanut omaisten osallistumista toimintaan vapaaehtoistyön keinoin. Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Pääosa tavoitteista toteutui suunnitellusti. Omaisia tuettiin monipuolisesti omais- ja perhetyönmallin mukaisesti (Liite 2). Vuoden aikana koko perheen tukitoimia sekä matalan kynnyksen toimintoja lisättiin tavoitteiden mukaisesti. Palautteiden ja osallistujamäärien perusteella voidaan todeta, että toimintaa tulee laajentaa tulevai- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

11 suudessa. Haasteena on edelleen tavoittaa useampia omaisia Uudenmaan alueella. Mielenterveyskuntoutujien perheiden kohtaamiseen liittyviä koulutuksia tullaan lisäämään Uudenmaan alueella yhdessä yhdistyksen aluetyön kanssa. Omaisten osallisuutta toiminnan suunnittelussa tulee lisätä entisestään ja omaisen kokemuksen näkyväksi tekeminen tulee olla yhä aktiivisempaa. Toimintaa kohdennetaan ns. matalan kynnyksen tapahtumiin yhdessä yhdistyksen aktiivisten vapaaehtoisten kanssa. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

12 VERKOSTO-, NEUVOTTELUKUNTA- JA KEHITTÄMISTYÖ UUDELLAMAALLA (AK 3) Toiminnan päämäärä Alueellisen työn tavoitteena oli neuvottelukuntatoiminnan kautta tehdä yhdistyksen ja alueen eri viranomaistahojen kanssa yhteistyötä ja tuottaa kuntalaisille alueellisia, mielenterveyttä tukevia, palveluita. Alueelliseen työhön Uudellamaalla oli resursoitu kaksi työntekijää; kuntayhteistyöstä vastaava verkostokehittäjä ja omaistyöstä vastaava aluekoordinaattori Keskeisimmät tavoitteet Toiminnan tavoitteena oli koordinoida kuntien, seurakuntien, erikoissairaanhoidon, oppilaitosten, järjestöjen ja kuntien luottamusmiesjohdon välillä yhteistyöverkostoja (omaistoiminnan neuvottelukuntia) omaistoiminnan ja mielenterveystyön kehittämiseksi. Tavoitteena oli järjestää kaksipäiväiset, kaikkien neuvottelukuntien yhteiset kehittämispäivät ja tehdä eduskuntavierailu. Tavoitteena oli vaikuttaa kuntien mielenterveystyön kehittämiseen työryhmissä järjestöosaajana sekä organisoida neuvottelukuntien ja lautakuntien yhteistyötä. Tavoitteena oli kuntalaisten äänen kuuleminen ja tarpeisiin vastaaminen järjestämällä neuvottelukuntien kanssa tiedottavaa ja kouluttavaa toimintaa alan henkilöstölle ja kuntalaisille. Keskeisimmät tulokset Neuvottelukunnat nostivat keskusteluun omais- ja mielenterveystyöhön liittyviä tarpeita sekä toteuttivat konkreettista toimintaa tarvekartoituksen pohjalta eri viranomaistahojen yhteistyönä. Omaistoiminnan neuvottelukunnat muodostuivat laajasti (390 jäsentä) eri tahojen työntekijöistä, kuntoutujista ja omaisista. Kokouksista tehtiin muistio laajaan jakeluun. Neuvottelukunnat toimivat Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpää- Tuusulassa, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Raasepori - Hangossa, Sipoossa, Vantaalla, Vihdissä sekä Riihimäen ja Porvoon neuvottelukunnissa oli mukana myös ympäristökunnat. Uutta neuvottelukuntatoimintaa valmistettiin alkavaksi Loviisaan vuonna Neuvottelukunnat kokoontuivat kahdesta viiteen kertaan vuodessa; kaikkiaan kokouksia oli 47, työryhmäkokouksia / lautakuntatapaamisia oli 22. Kaikille neuvottelukunnille järjestettiin kaksipäiväiset, kohdennetut kehittämispäivät Teemoina olivat media, vaikuttaminen ja mielenterveys, kokemusasiantuntijuus, Eksoten perheohjausmalli, RAY:n ajankohtaiskatsaus, taidelähtöinen mielenterveystyö ja terveiset eduskunnasta. Neuvottelukuntien puheenjohtajille järjestettiin yhteistyöpäivä heiltä tulleiden toiveiden mukaan. Neuvottelukuntien edustajistolle toteutettiin eduskuntavierailu sekä valmisteltiin vuoden 2014 vierailua. Alueen kunnissa järjestettiin kuntalaisille ja ammattilaisille 12 koulutus- ja tiedotustilaisuutta, joilla edistettiin mielenterveystyötä. Yhteistyötahomme tarjosivat veloituksetta tilat kaikkiin koulutus- ja tiedostustapahtumaan. Oltiin näytteilleasettajana paikallisissa tapahtumissa alueen kunnissa. Kuntayhteistyön mallia vietiin toimialueen ulkopuolisiin kuntiin, muihin omaisyhdistyksiin ja järjestöihin. Oltiin mukana kuntien, HUS:in, järjestöjen ja Kaste-hank- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

13 keiden työryhmissä, oppilaitosyhteistyössä, Aspan MPNet ja Tandem-hankkeessa, Keski-Uudenmaan klubitalon ja Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen hallituksessa. Yhteistyötahojen antama työpanos neuvottelukuntatoimintaan sekä koulutus- ja tiedotustapahtumiin kunnissa oli tuntia. Omaisia neuvottelukunnissa toimi 22 vapaaehtoistyöntekijöinä. He toivat esille omaisen kokemusasiantuntijuuden niin kokouksissa kuin tiedotustapahtumissa. Hankkeen tilastot vuonna 2013 TAPAAMISKERTOJA NEUVOTTELUKUNNAT (15) OSALLISTUJIA Kokoukset Työryhmäkokoukset / lautakuntakokoukset Kehittämispäivät, 2pv/krt 1 69 Eduskuntavierailu 1 23 Neuvottelukuntien puheenjohtajapäivä 1 16 KOLUTUS- JA TIEDOTUSTAPAHTUMAT Tulosten arviointi Omaistoiminnan neuvottelukunnissa ja kehittämispäivillä käytiin arviointikeskustelua ja suunnittelua tulevalle vuodelle, jotta toiminta painottuu ajankohtaisiin ja kunnista tuleviin tarpeisiin. Tilaisuuksien palautteet myös määrittelevät tulevaa toimintaa. Neuvottelukuntien ja niiden työryhmien työskentelyyn viranomaistahot osallistuivat virkatyönään. Kunnat, seurakunnat ja oppilaitokset antoivat veloituksetta tiloja yhdistyksen järjestämien kokousten, seminaarien, tiedotus- ja luentotilaisuuksien järjestämiseen. Kuntien eri tahojen antama työpanos kokouksissa ja seminaareissa sekä maksuttomat tilat antoivat merkittävän lisän yhdistyksen resursseihin. Lisäksi omaiset pitivät tilaisuuksissa kokemuspuheenvuoroja. Eri tahojen pitkäjänteinen sitoutuminen neuvottelukuntatyöhön on sekä voimavara että arviointia toiminnan tuloksellisuudesta. Neuvottelukuntatoiminnan palaute on ollut yhdensuuntaista. Näin laaja verkostojen välinen, säännöllinen ja tuloksellinen yhteistyö on ainutlaatuista ja sitä toteutetaan pienillä resursseilla. Arvioivaa keskustelua ja toiminnan suunnittelua tehtiin verkosto-, neuvottelukuntaja kehittämistyön verkostokehittäjän, alueellisen omaistyön koordinaattorin, tuki- ja neuvontatyön ja yhdistyksen projektien kanssa. Selvitys tavoitteiden ja tulosten eroista Neuvottelukuntatoiminta ja kunnissa tehtävä verkostoituva kuntayhteistyö toteutuivat suunnitellusti. Lisäksi neuvottelukuntien puheenjohtajilta nousi tarve yhteistyöpäivään, joka toteutettiin. Päivä mahdollisti toiveiden mukaan keskustelun kuntien hyvistä käytännöistä ja edelleen neuvottelukuntatoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

14 VERKOSTO-, NEUVOTTELUKUNTA- JA KEHITTÄMISTYÖ UUDELLAMAALLA (AK 3) ALUEELLINEN OMAISTYÖ Toiminnan päämäärä Koordinoida, järjestää työnohjausta ja tukea alueen ryhmävastaavia ryhmänohjaajakoulutuksessa. Toiminnan päämääränä ennaltaehkäistä omaisten uupumista ja riskiä sairastua itse. Ryhmä- ja omaistoiminnan tavoitteena ja tarkoituksena oli tukea omaisia ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien ja tapahtumien kautta sekä tarjota mahdollisuus kohdata toisia samassa elämäntilanteessa olevia ja tarjota ajankohtaista mielenterveyteen liittyvää tietoa. Keskeisimmät tavoitteet Järjestää omaisryhmiä ohjaavalle ammattilaisverkostolle koulutusta, työnohjausta ja luoda foorumeita, joissa ohjaajien oli mahdollista tavata toisiaan ja jakaa hyviä käytäntöjä omaistyössä. Olla toimijana mukana suunnittelemassa, kehittämässä sekä toteuttamassa omaisten iltoja ja tapahtumia yhdessä paikallisten tahojen kanssa. Tukea verkostotahojen omaistoimintaa sen jatkuvuuden takaamiseksi. Jatkaa oppilaitosyhteistyötä. Aloittaa strukturoitu Omaisen ABC -malli alueen ryhmätoiminnassa. Keskeisimmät tulokset Alueellisissa omaisryhmissä (20 kpl) omaisryhmäohjaajina toimi 61 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. He ohjasivat ryhmiä osana omaa virkatyötään. Omaisyhdistys järjesti ryhmäohjaajille kolme koulutuspäivää, työnohjausta, tukea ryhmäkertojen suunnittelussa ja materiaalituotannossa sekä käytännön järjestelyissä, kuten toiminnan aloituksessa ja juurruttamisessa. Omaisryhmiä toimi Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kellokosken sairaalassa, Lohjalla, Loviisassa, Nurmijärvellä, Porvoossa, Riihimäellä, Tuusulassa, Vantaalla ja Vihdissä. Ryhmissä oli 943 käyntiä, ryhmissä 89 % kävijöistä oli naisia. Kävijöistä 80 % oli yli 63-vuotiaita. Omaistenilloissa ja tapahtumissa oli yhteensä 354 käyntiä. Oltiin mukana suunnittelemassa omaisten infoiltasarjaa Keravalle. Pidettiin säännöllisesti yhteyttä kaikkiin alueellisiin ryhmiin ja ryhmävastaaviin, oltiin mukana ryhmissä ja tarjottiin teema-alustuksia ja luentoja omaisille. Tiedotettiin omaisille ja ryhmävastaaville yhdistyksen toiminnasta. Alueryhmissä käyvät omaiset osallistuivat aktiivisesti yhdistyksen muuhun toimintaan. Puhelinyhteydenottoja oli useita viikossa. Järjestettiin kaksi omaisten hyvinvointipäivää Lohjalla ja Tuusulassa sekä oltiin mukana toteuttamassa hyvinvointikurssia omaisille. Aluetyön omaistoiminnassa jatkettiin tiivistä yhteistyötä yhdistyksen verkostokehittäjä Tuki- ja neuvontatiimin kanssa. Yhteisiä resursseja hyödynnettiin aktiivisemmin ja uusia toimintamalleja kehitettiin uusien omaisten tavoittamiseksi. Painotettiin tiedotustoimintaan käymällä psykiatristen poliklinikoiden työryhmäkokouksissa tiedottamassa yhdistyksen toiminnasta, osallistuttiin paikallisiin tapahtumiin alueella. Osallistuttiin asumispalveluyksiköiden ja sairaaloiden omaisten iltoihin. Tehtiin yhteistyötä alueen ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

15 Hankkeen tilastot vuonna 2013 TAPAAMISKERTOJA OSALLISTUJIA Alueelliset omaisryhmät (20kpl) Ryhmävastaavien koulutus Oppilaitosyhteistyö Omaistapahtumat Virkistyspäivä omaisille 2 42 Tulosten arviointi Jokaisen koulutus- ja työnohjauspäivän jälkeen laadittiin kirjallinen palaute päivästä ja kehitettiin toimintaa arvioinnin pohjalta. Käytiin arviointikeskusteluja ryhmävastaavien kanssa toiminnasta, jonka pohjalta omaisryhmätoimintaa kehitettiin alueen tarpeita vastaavaksi. Arvioivaa keskustelua ja toiminnan suunnittelua tehtiin Uudenmaan alueen verkostokehittäjän, tuki- ja neuvontatyön ja yhdistyksen projektien kanssa. Ryhmistä ja tapahtumista koottiin tilastot osallistujista. Kuultiin omaisia toiminnan kehittämiseksi omaisten tarpeita vastaaviksi. Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Ryhmätoiminnan koordinointi ja ryhmävastaaville tarjottu tuki ja työnohjaus toteutui suunnitelman mukaisesti. Omaisille suunnatut virkistystapahtumat toteutuivat. ABC-ryhmien markkinointia ja ryhmänohjaajaperehdytystä jatketaan vuonna Omaistoiminnasta hyötyviä omaisia ja perheenjäseniä on paljon. Haasteena on tehostaa tiedottamista ja löytää oikeat tiedotuskanavat omaisten tavoittamiseksi. OPA OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDTYÖS- SÄ (OPA C 26) Toiminnan päämäärä Projektin tavoitteena on kehittää visio perhekeskeisen työn mallista mielenterveys ja päihdeasiakasta tuettaessa. Hankkeeseen edettiin yhteistyössä seuraavien yhteistyötahojen kanssa: A-klinikkasäätiön Verkottaja-hanke, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston läntinen mielenterveys- ja päihdetyön yksikkö, Omaiset huumetyön tukena (OHT) ry, Helmi ry, Vailla vakinaista asuntoa ry, Riihenaika oy ja Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Keskeisimmät tavoitteet 2013 Keskeisimmät tavoitteet ovat Visio-asiakirjan julkaiseminen. Asiakirja perustuu BIKVA-asiakashaastatteluihin, oman asiakastyön kautta saavutettuun kokemukseen ja yhteistyöhön yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintavuoden aikana asiakastyötä tiivistetään. Häiriöstä kärsivien asiakkaiden kanssa käytetään palveluohjausta työmuotona. Perhetyötä laajennetaan käyttämällä opastavaa yhteistyötä ja avoimen dialogin hoitomallia. Yhteistyötä niiden toimijoiden kanssa vahvistetaan, joiden tavoitteet ovat samankaltaiset. Viimeisen vuoden aikana julkaistaan laajempi loppuraportti. Toimintavuoden aikana jatketaan omaisten vertaistukiryhmien toteuttamista ja toimintaa laajennetaan yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

16 Keskeisimmät tulokset Toimintavuoden aikana julkaistiin Visio-asiakirja. Julkaisun nimeksi tuli "Visio perhelähtöisyydestä - Mielenterveys ja päihdeasiakasta tuettaessa". Keskeiset yhteistyökumppanit kommentoivat julkaisuluonnosta. Julkaisu valmistui syksyllä 2013 ja se julkaistiin projektin järjestämässä loppuseminaarissa. Vuoden loppupuolella julkaistiin myös projektin loppuraportti "Opastava yhteistyö perheiden kanssa mielenterveys- ja päihdetyössä". Julkaistu raportti sopii laajuutensa takia myös työkirjaksi mielenterveys- ja päihdeasiakkaan perhetyön toteuttamiseen. Molemmat julkaisut ovat ladattavissa myös nettiversioina Vuoden aikana vahvistettiin perhetyötä. Perhetyötä toteutettiin yhdistyksen opastavan yhteistyön mallia ja Keroputaan sairaalan avoimen dialogin hoitomallia käyttämällä. Opastavan yhteistyön toteutukseen osallistui yhdistyksen toiminnanjohtaja Leif Berg, jatkaen mallin työnohjaajana. Avoimen dialogin mallia toteutettiin prof. Jaakko Seikkulan johdolla. Työntekijät osallistuivat Seikkulan koulutukseen ja hän toimi tarvittaessa työn konsulttina. Vuoden aikana toimi neljä mielenterveys- ja päihdeasiakkaan omaisten vertaistukiryhmää. Vertaistukiryhmän työ syventyi ja ryhmää pyrittiin yhä selvemmin käyttämään porttina, jonka kautta edetään perhekeskeiseen työhön edellä kuvatun mallin mukaisesti. Yhteistyö psykiatrian kanssa tiivistyi ja johti kahden vertaistukiryhmän perustamiseen yhdessä Itäkeskuksen psykiatrisen poliklinikan kanssa. Yksilökohtaista palveluohjaustyötä jatkettiin häiriöstä kärsivien asiakkaiden kanssa. Perhe otettiin yhä keskeisemmin tähän työhön mukaan. Toimintavuoden aikana yhteistyö seuraavien toimintatahojen kanssa vahvistui: Suomen palveluohjausyhdistys ry muodostui yhteistyöväyläksi monen yhteistyötahon kanssa. SPO:n kanssa järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta. Vailla vakinaista asuntoa ja yhteistyöryhmä Kujaton kanssa järjestettiin koulutus ja yhteistyötapaamisia. THL:n Verdi-tiimi toimi läheisessä yhteistyössä hankkeen toimintaa suunniteltaessa. Yhteistyö A-klinikkasäätiön Verkottaja-hankkeeseen tiivistyi ja projektivastaava osallistui kouluttajana ja kehittäjänä Verkottajan tilaisuuksissa. Projektivastaava osallistui myös ADHD-liiton projektin ohjausryhmään. Projektin kautta avautui myös mahdollisuus olla keskeisesti suunnittelemassa Tampereen ja Helsingin yliopiston 60 op:n mielenterveys- ja päihdetyön, PÄMI, oppisopimuskoulutusta, johon opetushallitus oli myöntänyt rahoituksen. Projektin työntekijät tulevat myös keskeisesti olemaan mukana koulutuksen ohjausryhmässä ja toimimaan koulutuksen opettajina. Projektin tilastot vuonna 2013 TAPAAMISKERTOJA OSALLISTUJIA Omaisten ryhmät (eri omaista) Kuntoutujien tapaamiset (eri kuntoutujaa) Koulutukset ja seminaarit Virkistys 2 30 Tulosten arviointi Projektin kautta on voitu osoittaa, että mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden saama tuki on liian yksilö-, toimenpide- ja suoritekeskeistä. Hankkeen kautta on myös käynyt ilmeiseksi, että moneen krooniseksi muuttuneeseen asiakastilanteeseen ja vaikeaksi leimautuneen omaisen tilanteeseen voidaan vaikuttaa opastavaa yhteistyötä ja dialogista hoitomallia käyttämällä. Myös molempien julkaistujen päätösasiakirjojen suhteen voidaan projektin tulos todeta hyväksi. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

17 Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista OPA-hankkeessa tehdyn työn kautta on käynyt ilmeiseksi, että päihde- ja mielenterveyshäiriö on käsitettävä koko perheen asiana. Asiakkaan käsitys omasta tilanteestaan voi olla täysin eri kuin esim. hänen äitinsä. Isän kertomus voi sitten taas poiketa äidin kertomuksesta, jne. Vain kaikkien tarinaa kuulemalla ja hyväksymällä se, saadaan aikaan tilanne, jossa syntyy yhteistä ymmärrystä. Monen asiakkaan kanssa tämä on johtanut siihen, että krooniseksi muuttuneessa tilanteessa on selvästi päästy eteenpäin. Valitettavasti palvelutuottajien toiminta perustuu vahvasti yksilökohtaiseen asiakastyöhön. Tästä syystä perhetyön tärkeyttä ei aina ymmärretä eikä OPA:n näkökulmaa tästä syystä haluta ymmärtää ja omassa työssä käyttää. Mielenterveys- ja päihdetyö perustuu vahvasti toimenpide- ja päätöskeskeiseen ja sektorivastuulliseen työhön. Asiakkaan kohdalla tämä tarkoittaa, että kokonaistilanne jää hahmottamatta. Keskeiseksi saattaa esim. toimenpiteenä muodostua katkaisuhoito. Katkaisuhoito ei kuitenkaan toimi pitkässä juoksussa, ellei asiakas saa tilalle merkityksellistä tekemistä tai elleivät asiakkaan arjen toiminnat ole kunnossa. Tästä syystä tarvitaan palveluohjausta yhdessä asiakkaan kanssa rakentamaan mielekästä elämää ja toimivaa arkea. Tätä ei kuitenkaan aina tunnuta ymmärrettävän sektorivastuullisesti toimivassa työssä eikä palveluohjaus ole saavuttanut sille kuuluvaa asemaa. NUORTEN MIELENTERVEYSASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN ( Terve mieli, mitä kuuluu? hyvinvointia ja ilmaisun iloa C 28) Toiminnan päämäärä Nuorten positiivisen mielenterveyden tukeminen taidelähtöisin menetelmin, omaisnäkökulma huomioiden. Toimivien yhteistyömallien ja menetelmämallinnosten luominen ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön Keskeisimmät tavoitteet Tukea toiminnan keinoin n vuotiaiden nuorten voimavarojen ja omaehtoisten yhteiskuntaan liittävien polkujen löytymistä. 2. Tarjota syrjäyttämisriskissä oleville nuorille mahdollisuuden tulla osaksi säännöllisesti kokoontuvaa pienryhmää. 3. Tavoittaa nuorten läheisiä ja perheenjäseniä mm. työskentelydemonstraatioiden kautta. 4. Luoda GFP-malliin pohjautuvia toimintamalleja nuorten parissa tehtävään ennaltaehkäisevään mielenterveys työhön. 5. Tarjota soveltavan taiteen esittelytyöpajoja ja koulutusta mielenterveys-, sote-, ja kasvatusalojen ammattilaisille. 6. Toteuttaa monialaista yhteistyötä nuorten parissa toimivien ammattilaistahojen kanssa. Keskeisimmät tulokset Toimintavuoden aikana pystyttiin tavoittamaan nuoria, joiden saaminen OTU ry:n piiriin on ollut haasteellista. Suljettuja nuorten ryhmiä sekä yhden kerran työpajoja järjestettiin kahdessa etsivän nuorisotyön hankkeessa (Länsiluotsi ja Vamos), neljässä eri perusasteen koulussa (Sakarinmäen, Kontulan ja Kannelmäen alakoulut, Meilahden yläkoulu) sekä YTHS:n mielenterveyspalveluissa yhteensä n. 384 nuorelle. Avoimena, tiedottavana toimintana järjestettiin yhteistyössä OmaisElvisprojektin kanssa kaksipäiväinen taiteellinen pop-up yleisötilaisuus, johon osallistui sekä kutsuttuina että paikalle sattuneina n. 150 henkilöä. Yhteistyötahojen edustajien kanssa käytiin dialogia säännöllisten kehittämis- ja seurantapalaverien kautta. Koulutusta järjestettiin Kannelmäen alakoulun opettajille, Mielenterveysseuran Liiku mieli hyväksi -seminaarin osallistujille sekä Kumppanifoorumi- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

18 verkostotapaamisessa yhteistyökumppaneiden edustajille. Yhteensä koulutusta pystyttiin tarjoamaan n. 78:lle kasvatus- ja mielenterveystyön ammattilaiselle. Koulutuksissa selvisi, että taidelähtöinen nuorten ehkäisevä mielenterveystyö ja erityisesti nuorten mielenterveysomaisten asema on monille nuorten parissa toimiville ammattilaisille edelleen uusi ja ajatuksia herättävä näkökulma. Toimintavuoden aikana muotoiltiin taidelähtöisiä menetelmäkokonaisuuksia ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Nämä menetelmät ovat nimeltään Räyhä&Lumo tunnetaitoja taiteesta (alakoulujen 6.-luokkalaisille) sekä Omakuva (nuorten sovelluksena: Omakuva on alun perin Kulttuuri A&T Oy:n senioreille tarkoitettu luova menetelmä). Menetelmien pilotointi jatkuu edelleen vuonna Uusia yhteistyösopimuksia solmittiin mm. Mielenterveysseuran, YTHS Hgin, Vuorelan koulukodin, Meilahden yläkoulun, Kontulan ja Kannelmäen alakoulujen, Yeesi ry:n, Kallion ilmaisutaidon lukion sekä tiedekeskus Heurekan kanssa. Vuoden aikana toteutettiin runsasta tiedonvaihtoa nuoriso-, kasvatus- ja mielenterveystyön ammattilaisten kanssa, ja siten pystyttiin edelleen tarkentamaan projektin tavoitteita ja kehittämään parempia toimintamalleja sekä edistämään omaisnuorten asiaa monipuolisesti. Projektin tilastot vuonna 2013 TAPAAMISKERTOJEN LKM OSALLISTUJIA YHT Säännöllisesti kokoontuneet nuorten ryhmät Nuorten leirit 2 20 Lyhyet nuorten työpajat Nuorten yksilötapaamiset 60 Avoimet yleisötilaisuudet Ammattilaisten koulutukset 3 78 Verkostopalaverit Tulosten arviointi MiMi-projektin ryhmien osallistujilta sekä yhteistyökumppaneilta on kerätty sekä kirjallista että suullista palautetta. Yhteistyökumppaneilta saadun palautteen ja ryhmistä saatujen kokemusten mukaan projektin taiteeseen perustuvalle ennaltaehkäisevälle mielenterveystyölle on ollut selkeä tarve ja tilaus. Verkostoituminen ja yhteistyön solmiminen on ollut pääosin sujuvaa, mutta ryhmätoiminnan järjestäminen on vienyt myös paljon aikaa. Soveltavan taiteen on nähty tuovan merkittävää täydennystä jo olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintamalleihin. Palautteiden perusteella tulevaisuudessa projektilta toivotaan Räyhä&Lumo- sekä Omakuva-menetelmien täydennyskoulutusta ammattilaisille. Projektin kohderyhmä oli alun perin yläkouluikäiset, mutta omaisnuorten löytäminen positiivisia vaikutuksia sekä sosiaalisessa viitekehyksessä että tunteiden ja identiteetin tasolla. Yhteistyötahojen opettajat ja ohjaajat kuvaavat prosessien positiivista vaikutusta myös itseensä ja omaan ammattitaitoonsa. Toimintavuoden aikana tehtiin toimintaterapeuttiopiskelijoiden toteuttamana kahdesta ryhmästä vaikuttavuustutkimus. Tutkimuksen tulokset ovat luettavissa hankkeen loppuraportista. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

19 Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Projektin toiminnan järjestyminen viivästyi vuoden alussa tapahtuneiden henkilöstövaihdosten takia. Tavoitteita tarkennettiin toiminnan myötä osin uudelleen, kohtaamaan paremmin tarpeita ja eri toimintaympäristöjä. Tavoite GFP-mallin hyödyntämisestä osoittautui projektin tässä vaiheessa kannattamattomaksi, koska nuorten sitoutuminen vertaisohjaajuuteen olisi vaatinut paljon enemmän resursseja ja kokemuspohjaista tietoa. Tavoite voimavaralähtöisyydestä ja syrjäyttämisriskin vähentämisestä on toteutunut. Tavoite soveltavan taiteen esittelytyöpajoista ammattilaisille toteutui osin, mutta pääasiassa siirrettiin vuodelle Tavoite monialaisen yhteistyön toteuttamisesta onnistui ja tarkentui: toimintavuoden aikana onnistuttiin löytämään erittäin toimivia ja konkreettisia työmalleja sekä tarkempia tavoitteita toiminnan jatkamiselle. Tavoite läheisten tavoittamisesta osoittautui haasteelliseksi. Nuorten vanhempien osallistuminen järjestettyihin tilaisuuksiin oli vähäistä: tulevaisuudessa projektin haasteena onkin löytää uusia keinoja läheisten saamiseksi mukaan toimintaan OMAISVERTAISTYÖN TOIMINTAMALLIN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN OSAKSI ELVIS-TOIMINTAA HELSINGISSÄ ( , C27) Toiminnan päämäärä Toiminnan päämääränä on lisätä mielenterveyskuntoutujien omaisten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia vertaistuen ja toiminnallisuuden kautta sekä lisätä kuntoutujien, omaisten ja ammattihenkilöstön avointa vuorovaikutusta. Toiminnan tavoitteena on soveltaa ja edelleen kehittää Kulttuuripaja Elviksessä luotua GFP-mallia (Ohjattu toiminnallinen vertaistyömalli) mielenterveyskuntoutujien omaisten tarpeita vastaavaksi. Keskeisimmät tavoitteet GFP-mallin mukaisen ryhmätoiminnan edelleen kehittäminen 2. Omaisvertaiskoulutuksen tarpeen arviointi, suunnittelu ja käynnistäminen 3. Omaisten ja kuntoutujien yhteisten ryhmien kehittäminen 4. Yhteistyön suunnittelu ja käynnistäminen Helsingin kaupungin psykiatrian kanssa Keskeisimmät tulokset Vuonna 2013 järjestettiin kolme GFP-mallin mukaista toiminnallista ryhmää, jossa toiminnan ohjaaja oli omainen, toisena ohjaajana toimi projektikoordinaattori. Koordinaattori vastasi ryhmän käytännön järjestelyistä kuten tilojen hankinnoista, tiedottamisesta, ryhmäläisten yhteydenpidosta ym. käytännön asioista, omaisen tehtävänä oli toiminnan suunnittelu ja ohjaus. Yhdistyksen vapaaehtoistoimijoilta kerätyn palautteen perusteella vapaaehtoiset toivoivat yksittäisiä koulutuspäiviä, joiden sisältöön he voivat itse vaikuttaa. Esiin nousi koulutustarve ryhmien ohjaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen liittyen. Syksyllä -13 järjestettiin vuorovaikutuskoulutus, joka sisälsi teoriaa ja käytännön harjoituksia. Koulutuspalautteissa toivottiin lisää tämän kaltaisia koulutuksia. Lisäksi vapaaehtoisille tarjottiin koulutusta vapaaehtoistyön ja yhdistyksen toiminnan perehdyttämiseen, koulutus peruttiin vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Yhteisen ryhmätoiminnan kehittäminen omaisten ja kuntoutujien kanssa sekä yhteistyö Helsingin kaupungin psykiatrian kanssa aloitettiin järjestämällä infotilaisuuksia Auroran sairaalan kahvila Neilikassa syksyllä -13. Tilaisuuksia oli kerran kuukaudessa iltaisin, ja toiminnan sisällöstä vastasi omaisyhdistyksen vapaaehtoiset omaiset sekä Kulttuuripaja Elviksen nuoret. Infotilaisuus sisälsi projektikoordinaattorin lyhyen esittelyn yhdistyksestä, omaisen puheenvuoron ja Kulttuuripaja Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

20 Elviksen Jazz-bändin esityksen. Lopuksi varattiin aikaa vapaaseen keskusteluun. Tilaisuus oli suunnattu Auroran sairaalan potilaille, omaisille ja henkilökunnalle sekä muille asiasta kiinnostuneille. Tarkoituksena oli tuoda uudella tavalla omaisyhdistystä esille siellä, missä omaiset ovat usein ensimmäistä kertaa kosketuksissa psykiatrisen ongelman kanssa. Lisäksi tilaisuus tarjosi esiintymismahdollisuuden Kulttuuripaja Elviksen nuorille, ja toi esille myös Kulttuuripajan toimintaa. Tapahtumista tiedotettiin kuukausittain Auroran sairaalan osastoille. Näin pyrittiin saamaan yhteistyö alulle Helsingin kaupungin psykiatrian kanssa, joka onnistui tavoitteiden mukaisesti. Toiminnassa sovellettiin GFP-mallia uudella tavalla yhteistyössä omaisten ja kuntoutujien kanssa. Kulttuuripaja Elviksessä käynnistetty omaistoiminta on jatkunut edelleen. Vuonna 2013 kulttuuripaja Elviksessä järjestettiin 1 2 kertaa kuukaudessa toimintaa, jossa omaiset/läheiset voivat olla mukana. Tärkeimpänä toimintamuotona olivat kerran kuukaudessa järjestettävät Jamit, jonka sisällön luovat kävijät ja omaiset itse. Iltojen ohjelmassa on ollut Elviksen kävijöiden ja läheisten yhteisiä bändejä, stand up -komiikkaa, runoja ja vapaata yhdessä oloa. Kulttuuripajan vertaisohjaajat ja kävijät saavat itse päättää, ketä omaisia he haluavat kutsua Jameihin. Projektin toimesta ei tiedoteta omaisille tapahtumista vaan kaikki tiedottaminen tapahtuu kävijöiden kautta. Näin varmistetaan itsemääräämisoikeuden säilyminen. Haastattelujen perusteella noin kaksi kolmasosaa Elviksen kävijöistä on tuonut omaisiaan/läheisiään mukaan tai kokee omaisten mukana olon hyvänä asiana. Noin kolmasosa Elviksen kävijöistä ei halua tuoda omaisiaan mukaan toimintaan tai ei ole tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta. Toimintaan on saatu mukaan läheisiä (tyttö- ja poikaystäviä, ystäviä, sisaruksia, bändikavereita, serkkuja ym.), joita omaisyhdistyksen toiminta ei ole muuten tavoittanut. Heille on annettu tiedoksi mahdollisuus osallistua omaisyhdistyksen toimintaan. Lisäksi Kulttuuripaja Elviksessä on järjestetty kävijöiden ja omaisten/läheisten yhteisiä retkiä ja virkistystapahtumia. Näistä saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. Kulttuuripaja Elviksessä ei ole koettu tarpeellisena järjestää pelkästään omaisille suunnattua toimintaa. Projektin tilastot vuonna 2013 TOIMINTA KÄYNNIT Kulttuuripaja Elviksen toiminta 331 Vapaaehtoisten toiminnat 104 Tiedotus 262 Ryhmät 66 Yhteensä 763 käyntiä Tulosten arviointi GFP-mallia on sovellettu hankkeessa perinteisellä tavalla, mutta pyritty myös löytämään uusia innovatiivisia tapoja toteuttaa omaisvertaistoimintaa. Omaisvertaistoiminta on pyritty juurruttamaan osaksi Otu:n vapaaehtoistoimintaa eikä osaksi Kulttuuripaja Elviksen vapaaehtoistoimintaa, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus projektin päätyttyä. Toiminta on käynnistynyt suunnitelman mukaisesti. Vapaaehtoiset ohjaajat ovat kokeneet ryhmän ohjaamisen antoisana, mutta pitivät jokaviikkoista ryhmää työllistävänä ja raskaana. Jatkossa ryhmiä suunnitellaan lyhytkestoisemmiksi, suositaan enemmän yksittäisiä työpajoja ja kehitetään toimintaa omaisilta saadun palautteen mukaisesti. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

21 Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen omaisvertaistoiminta on liitetty osaksi omaisyhdistyksen vapaaehtoistoimintaa, ja Kulttuuripaja Elvikseen on kehitetty heidän tarpeita paremmin vastaavaa toiminnallista voimavarakeskeistä omaistoimintaa. Omaisyhdistyksessä vapaaehtoisille omaisille järjestetään koulutusta, virkistystä ja työnohjausta, joten ei ole järkevää luoda samankaltaisia rakenteita vapaaehtoistyölle Kulttuuripaja Elvikseen. Tästä johtuen koordinaattori on toiminut työparina yhdistyksen vapaaehtoistyöstä vastaavan henkilön kanssa vapaaehtoistyön organisoinnissa ja koulutusten järjestämisessä. Muutoin tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. VANHEMPIEN JA KASVATTAJIEN TUKEMISEEN KÄYTTÄMÄLLÄ POSITIIVISEN KASVATUKSEN MENETELMIÄ (Kasvun eväät ) Toiminnan päämäärä Lasten ja nuorten käytösongelmat ovat yksi yleisimpiä lastenpsykiatriseen hoitoon lähettämisen syitä. Vanhemmat ja kasvattajat ovat usein keinottomia heidän kanssaan toimiessaan. Kasvun eväät -projektin tavoitteena on tukea käytöshäiriöisten lasten vanhempia ja heidän ympärillään toimivia varhaiskasvattajia sekä sosiaalija terveysalan ammattilaisia. Tavoitteeseen pyritään ohjaamalla vanhempia ja kasvattajia näyttöön perustuvilla Ihmeelliset vuodet -ohjelmilla, jotka yhdistys on tuonut Suomeen aiemmissa projekteissaan ( ). Ihmeelliset vuodet -ohjelmakokonaisuus on psykologian professori Carolyn Webster-Strattonin kehittämä, oppimisteoriaan ja positiiviseen vahvistamiseen perustuva ohjelma. Sen avulla voidaan tukea lasten mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymiseen johtavien vakavien ongelmien kehittymistä. Ohjelmat ovat ryhmäpohjaisia ja niissä keskitytään keinoihin, joiden avulla voidaan edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja sekä sammuttaa aggressiivista tai häiritsevää käytöstä. Vanhemmat, varhaiskasvattajat sekä opettajat saavat siitä keinoja ja voimavaroja kasvatustyöhön, sekä ryhmänhallintaan. Varhaisella puuttumisella ehkäistään käytöshäiriöisten lasten ja perheiden syrjäytymistä ja ongelmien pahenemista sekä parannetaan käytöshäiriöisten lasten koulunkäynin edellytyksiä. Keskeisimmät tavoitteet 2013 Kasvun eväät -projektin tavoitteena on jatkaa Ihmeelliset vuodet -ohjelmien juurruttamista ja levittämistä. Projektissa tehtiin aiesopimukset yhteistyökumppanien kanssa jo ennen projektin alkua. Vanhemmuusryhmiä haluttiin kokeilla erityislasten vanhemmille ja tästä syystä yhteistyökumppanina oli Helsingin sosiaali- ja terveysviraston adoptiotyöryhmä. Opettajien ryhmänhallintaohjelmaa puolestaan haluttiin levittää varhaiskasvatukseen, sillä mahdollisimman varhainen puuttuminen on tärkeää käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyn kannalta. Helsingin varhaiskasvatusviraston kanssa sovittiin päivähoidon henkilöstön kouluttamisesta työpajakoulutuksella alueittain ja asteittain. Lisäksi projektin tavoitteena oli kouluttaa lisää vanhempainryhmänohjaajia järjestämällä Ihmeelliset vuodet -ryhmänohjauskoulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Keskeisimmät tulokset Toimintavuosi 2013 oli projektin ensimmäinen toimintavuosi. Keväällä 2013 perehdytettiin adpotiotyöryhmän työntekijöitä vanhemmuusryhmän ohjamiseen ja järjestettiin esittely- sekä koulutustilaisuuksia varhaiskasvatuksen johdolle ja henkilöstölle opettajien ryhmänhallintamenetelmästä. Alkuvuodesta 2013 käännätettiin opettajien ryhmänhallintamenetelmään kuuluvaa DVD-materiaalia sekä suunniteltiin varhaiskasvatuksen työpajojen koulutuskerrat. Syksyllä 2013 projektin työntekijät ohjasivat kaksi ensimmäistä ryhmänhallintakoulutuksen työpajaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle Helsingissä itäisellä ja läntisellä Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

22 päivähoitoalueella. Työpajakoulutukset käsittivät 6 x 3 h koulutusiltapäivää molemmilla alueilla. Lisäksi projektin työntekijät ohjasivat kaksi Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmää. Toinen ryhmä ohjattiin yhteistyössä Helsingin adoptiotyöryhmän kanssa ja toinen oli yhdistyksen oma vanhemmuusryhmä. Näiden ryhmien lisäksi järestettiin yksi vanhempien vertaisryhmä. Syksyllä 2013 järjestettiin yksi vanhemmuusryhmän ohjauskoulutus ja yksi konsultaatiopäivä sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle. Lisäksi yksi projektin työntekijöistä on antantut työnohjausta aloitteleville vanhempairyhmän ohjaajille. Projektin työntekijät järjestivät edellisten tilaisuuksien lisäksi myös Positiivisen kasvatuksen koulutustilaisuuksia päiväkotien vanhempainilloissa ja kehittämispäivillä. Tietoa Ihmeelliset vuodet -ohjelmista jaettiin myös niistä kertovista artikkeleissa mm. järjestön omissa lehdissä (Tuikku-, Labyrintti-lehti) sekä Helsingin Sanomissa ja ADHD-liiton lehdessä Projektin tilastot vuonna OPETTAJIEN RYHMÄNHALLINTAKOULUTUS KOULUTUS KOULUTUS/RYHMÄ MÄÄRÄ KESTO OSALLISTUJEN MÄÄRÄ Opettajien ryhmänhallintamenetelmän esittelykokoukset Päivähoidon henkilöstön kehittämispäivät Varhaiskasvatuksen työpajakoulutus 4 tilaisuutta 4x 2 h tilaisuutta 4 x2 h 46 2 koulutusryhmää 6 x 3 h VANHEMMUUSRYHMÄN OHJAUSKOULUTUS JA -VANHEMPIEN RYHMÄT KOULUTUS KOULUTUS/RYHMÄ MÄÄRÄ KESTO OSALLISTUJEN MÄÄRÄ Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmän ohjauskoulutus Ihmeelliset vuodet -menetelmän konsultaatio ryhmänvetäjille 1 koulutus 3 pv 25 1 koulutus 1 pv 15 Ihmeelliset vuodet -vanhempien ryhmä Ihmeelliset vuodet -ryhmien työnohjaus 1 adoptiovanhempien ryhmä 1 kouluikäisten vanhempienryhmä 14 krt krt 9 3 ohjattavaa ryhmää 4 krt 6 Vanhempien boosteritapaaminen 1 ryhmä 1 krt 9 Vanhempien vertaistukiryhmä 1 ryhmä 7 krt 8 Positiivisen kasvatuksen vanhempainillat päiväkodissa Vanhempien haastattelut ja yksilötapaamiset Luentotilaisuus: lasten - ja nuorten psykiatriset ongelmat 2 koulutusta 2 krt asiakastapaamista 20 krt 21 1 koulutus 1 krt 15 Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

23 Tulosten arviointi Projektin tuloksia arvioidaan asiakaspalautteen kautta. Sekä vanhemmilta, että koulutettavilta ammattilaisilta ja yhteistyökumppaneilta kerätään palautetta kyselylomakkeilla ja suullisesti. Nämä tiedot kootaan projektin loppuraporttiin. Alustavasti voidaan arvioida projektin sujuneen suunnitellusti ja palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Projektissa on havaittu, että varhainen puuttuminen lasten käytösongelmiin ja ongelmien ennaltaehkäisy on mahdollista sekä tarpeellista. Kysyntää ja tarvetta positiivisen kasvatuksen menetelmiin näyttäisi olevan enemmän kuin on resursseja. Pitkällä aikavälillä omaisyhdistyksen tavoitteena on Ihmeelliset vuodet -ohjelmien juurruttaminen ja levittäminen mahdollisimman laajasti päivähoidon yksiköihin sekä vanhempien ja työntekijöiden tueksi. Vanhemmuusryhmämalli onkin jo levinnyt hyvin muun muassa perheneuvolaan, mutta se painottuu tällä hetkellä Etelä-Suomeen. Koulutusta ja ryhmiä olisi hyvä saada lisää muuallekin Suomeen. Opettajien ryhmänhallintamenetelmä leviää sitä paremmin, mitä useampi työntekekijä samasta yksiköstä osallistuu koulutukseen. Projekti on mukana verkostotyössä, jossa pohditaan näytöön perustuvien hoitojen leviämistä ja juurruttamista. Verkostoon kuuluu jäseniä THL:stä ja STM:stä, jotka tahot näkevät levittämistyön tärkeänä. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)

24 Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu Helsinki otu@otu.fi Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Vuosikertomus (24)