PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SO- VELTAMISESTA TURKISTILAN LAAJENTAMISHANKKEESEEN KÄL- VIÄN JOKIKYLÄSSÄ

Transkriptio

1 Dnro EPOELY/82/07.04/2010 Etelä-Pohjanmaa I Södra Österbotten Aholan Turkis Oy Vuolteentie KÄLVIÄ PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SO- VELTAMISESTA TURKISTILAN LAAJENTAMISHANKKEESEEN KÄL- VIÄN JOKIKYLÄSSÄ Hankkeesta vastaava Hankkeen kuvaus Aholan Turkis Oy, Kälviä Aholan Turkis Oy harjoittaa turkiseläinten kasvatusta Vuolteen turkistilalla Kälviällä (Kokkolan kaupungissa) Jokikylässä kiinteistöllä Pajakangas 30:62. Tilalla on ympäristönsuojelulain 86/2000 mukainen ympäristölupa minkkisiitosnaaraan pitämiseen LSU-2005-Y249(131). Hakija suunnittelee tuotannon kasvattamista nykyisestä minkkisiitosnaaraasta minkkisiitosnaaraaseen. Vuotuinen nahkatuotanto tulisi kasvamaan nykyisestä n nahasta n nahkaan vuodessa. Tarha-alueen pinta-ala huoltorakennuksineen olisi laajennuksen jälkeen noin 5 ha. Tarhalla on tällä hetkellä 14 varjotaloa, joiden yhteispituus on m. Uusia varjotaloja rakennettaisiin 3 kpl vanhalle alueelle ja 13 kpl uudelle alueelle. Laajennuksen varjotalojen yhteispituus on m. Laajennuksen jälkeen tilalla olisi yhteensä 30 varjotaloa joiden yhteispituus on m. Laajennus tulisi sijoittumaan nykyisen turkistila -alueen pohjoispuolelle. Tilan tukitoiminnot on keskitetty huoltorakennukseen jonka yhteydessä sijaitsevat rehunkäsittelytilat, sosiaalitilat, nahoitustoimintoja sekä tarvittavat huolto- ja varastotilat. Lisäksi tilalla on varastotila tuotantotarvikkeille sekä kuivikevarasto. Pääasialliset lanta-alustojen kuivikemateriaalit ovat olki sekä kutterinlastu. Laajennuksen jälkeen yksikössä käytettävän kuivikkeen laskennallinen kokonaiskäyttömäärä on noin 680 m³ kuiviketurpeena laskettuna. Tilalla ei valmisteta rehua. Käyttövesi tilan toimintaan hankitaan Kälviän Vesiosuuskunnalta. Hankealue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta ja sijaitsee n. 7 kilometrin etäisyydellä Kälviän kirkonkylältä itäkoilliseen. Tarha-alueen välittömällä vaikutusalueella ei sijaitse ympärivuotisia asuinkiinteistöjä, lomaasuntoja tai muita häiriintyviä kohteita. Etäisyydet lähimpiin asuinkiinteistöihin ovat pohjois- itäpuolella yli 1000 m, kaakossa n. 500 m, etelässä yli 1000 m, lounaassa n. 500 m, lännessä yli 1000 m ja luoteessa n. 500 m laajennetun tuotantoalueen reunasta laskettuna. Lähin pohjavesialue, Pesäkankaan I-luokan pohjavesialue, sijaitsee n. 1,3 km etäisyydellä hankealueesta. Lähin vesistö, Marinkaistenpuro, sijaitsee n. 300 m etäisyydellä hankealueesta. Tarha-alueen maaperä on pintaosissa (alle 1 m) hiekkaa ja ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki Koulukatu 19 PL 262, Vaasa NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Torikatu 40 PL 77, Kokkola Torggatan 40 PB 77, Karleby

2 2 syvemmissä kerroksissa hiesua ja se sijoittuu loivasti lounaaseen viettävälle Majavanrämeen reuna-alueelle. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse suojelualueita tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Suunniteltu laajennus on tarkoitus toteuttaa vesitiivisalustaisin varjotaloin nykykäytännön mukaisella kerroshäkkiratkaisulla. Tämä vähentää varjotaloalustoilla olevan lannan pinta-alan puoleen tavanomaiseen häkkirakenteeseen verrattuna. Lanta toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn tai käsiteltäväksi kompostointilaitokseen. Nykyinen varjotalokenttä on osittain salaojitettu ja tullaan salaojittamaan myös laajennusalueen osalta. Tila-alueen poikki ei johdeta ulkopuolisia valumavesiä. Tarha varustetaan ympärivuotisin juottojärjestelmin (lämpöjuotto) parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Tiivisalustoilta kerättävät vedet tullaan johtamaan umpisäiliöihin joista edelleen varastosäiliön (tilavuus 152 m³) kautta lannoitteeksi peltoviljelyyn. Alueelle rakennettavat uudet varjotalot tullaan korottamaan ja varjotalovälit muotoilemaan myös alueelle kerääntyvien pintavesien hallitsemiseksi. Huoltorakennuksen yhteydessä sijaitsevan siilohuoneen pesuvedet johdetaan kahden rasvanerotuskaivon kautta umpikaivoon. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen pesu- ja WC-vedet on viemäröity 3 sakokaivon kautta suodatuskenttään. Sakokaivot tyhjennetään tarvittaessa urakoitsijan toimesta ja aines toimitetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Asian käsittely ja kuuleminen Lausuntopyyntö on tullut vireille Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (jäljempänä EPOELY-keskus) EPOELY-keskus on pyytänyt Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluilta ja Keski-Pohjanmaan liitosta kirjallisesti lausuntoa tai kommenttia hankkeen mahdollisista ympäristövaikutuksista, yhteisvaikutuksista lähialueiden muiden hankkeiden kanssa, kaavoitustilanteesta tai muista YVA-menettelyn soveltamispäätökseen vaikuttavista merkittävistä seikoista. Viranomaisilta saaduissa kannanotoissa todettiin, ottaen huomioon hankkeen koon, sijainnin, lannan määrän, toiminnasta syntyvän jätteen käsittelyn sekä hankkeesta aiheutuvan kuormituksen, että kysymyksessä oleva turkistarhan laajennushanke ei aiheuta YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hankkeen suunnittelijalta on pyydetty tarvittavia lisätietoja puhelimitse ja sähköpostitse, lisäksi toiminnanharjoittajaa on kuultu EPOELY-keskuksen Kokkolan toimipaikassa pidetyssä palaverissa. ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT VASTUUALUEEN RATKAISU Päätöksen perustelut Aholan Turkis Oy:n tarhaustoiminnan laajennushankkeeseen Kälviän Jokikylässä ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA-laki) 4 :n mukaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 1) kohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan kanaloihin ja sikaloihin, joissa kasvatetaan yli kananpoikaa tai kanaa, sikaa tai 900 emakkoa. Hanke-

3 3 luettelossa ei ole eläinten pidon yhteydessä mainintaa turkiseläimistä, jolloin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei sovelleta hankkeeseen suoraan hankeluettelon perusteella. Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksissa myös sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti laajuudeltaan ja laadultaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, aiheuttaa YVA-asetuksessa mainittuihin hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkasteltaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa huomioidaan lisäksi hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Yksittäistapauksissa hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisen tarpeesta päättää alueellinen ELY-keskus. Kyseisessä hankkeessa turkistarhan eläinmäärän lisäys on siitosnaarasminkkiä. Kasvatuseläimiä varten lannan fosforimäärän perusteella lasketun eläinyksikkötaulukon mukaan (mm. Pikasikaraportti, ympäristöministeriö ) siitosnaarasminkki vastaa 0,4 -kertaisesti lihasikaa. Kyseisessä hankkeessa laajennus käsittää n. 77 % YVA-asetuksen 6 hankeluettelon alakohdan 1b) eläinmäärästä eikä siis yksinään vastaa kooltaan hankeluettelon eläinmäärää. Arvioinnissa on otettu huomioon laajennuksen koon lisäksi yhteisvaikutukset alueen olemassa olevan tarhaustoiminnan kanssa, syntyvän lannan määrä ja käsittely, lannanlevityspeltojen pinta-alat ja sijainti, jätevesien käsittely, pilaantumisriskit, etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja liikenne, ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen todennäköiset ympäristövaikutukset Hankkeen keskeisin ympäristökuormitus muodostuu sekä varsinaisesta tarhaustoiminnasta että tuotetun lannan käsittelystä ja käytöstä syntyvistä ravinnepäästöistä maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ammoniakin haihtumisesta ilmaan. Laajennuksen jälkeen koko siitoseläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa noin m³ vuodessa, kun mukaan on laskettu myös pentujen tuottama lanta. Oheisessa taulukossa on vertailtu YVA-asetuksessa mainittujen eläinryhmien lannan määrää ja ominaisuuksia suhteessa suunniteltuun turkistarhan laajennukseen (5 800 siitosnaarasminkkiä) ja laajennuksen jälkeiseen kokonaismäärään. Eläinlaji tuotettu N kg/vuosi tuotettu P kg/ vuosi tuotettu lanta m³/ vuosi eläinyksikkömäärä yht. Lannanlevityspinta-ala ha kanaa broileria* lihasikaa minkkiä** Nykyinen toiminta ja suunniteltu lisäys yhteensä: minkkiä** * eläinpaikkaa kohti **siitosnaarasta Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöministeriö ) sekä Ympäristöministeriön kirjeessä YM/401/2002 esitettyihin lukuihin ja Valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lanta välivarastoitaisiin nykyiseen lantalaan, jonka tilavuus on 688 m³. Tiivispohjaisessa alustassa on 3 seinää, 1 väliseinä ja 50 cm korkuinen ajoluiska. Alustan reunojen korkeus on 130 cm. Hakija on varautunut tarvittaessa laajentamaan lantavarastoa. Nykyisen toiminnan ympäristöluvassa edellytetään että lantala varustetaan umpikaivolla. Laajennus-suunnitelmaan sisältyy lantalan viereen sijoitettava uusi virtsasäiliö, jonka tilavuus olisi 152 m³. Virtsasäiliöön kerätään sekä tiivisalustavedet että lantalan valumavedet, josta ne toimitetaan peltolevitykseen. Lanta toimitetaan suunnitelman mu-

4 4 kaan 3 kertaa vuodessa peltolevitykseen sekä kompostoitavaksi Lohtajan Laatukomposti Oy:ssä. Ilmaan kohdistuvien vaikutusten kannalta merkittävin tekijä on typpi; ammoniakkipäästöistä aiheutuu sekä hajuhaittoja että mahdollisia vaikutuksia tarha-aluetta ympäröivään puustoon. Hajuhaitat saattavat merkittävästi alentaa viihtyvyyttä tarhan ja lantavaraston sekä lannanlevityspeltojen läheisyydessä. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat asuinrakennukset sijoittuvat tuotantoalueen kaakkois-, lounais- ja luoteispuolelle. Ilmatieteenlaitoksen tuulitilastojen mukaan alueelta asutukseen päin johtavien tuulten määrä on vuositasolla 31 % (mittauspiste: Kauhavan lentokenttä) jakautuen melko tasaisesti kaikkien kolmen ilmansuunnan kesken. Etäisyydet tarha-alueesta lähimpiin asuinrakennuksiin, metsäinen maasto sekä tuulten jakauma viittaisivat siihen, että häiritsevien haju- tai meluhaittojen esiintyminen ei lisäänny merkittävästi nykyisestä tilanteesta laajennushankkeen myötä. Hankkeen vesistövaikutuksia pyritään vähentämään teknisillä ratkaisuilla ja jatkuvan seurannan avulla. Alueelle rakennettavat uudet varjotalot tullaan korottamaan 30 cm varjotalovälejä korkeammalle ja räystäiden pituus häkin ulkoreunasta mitattuna on vanhoissa varjotaloissa cm ja uusissa 35 cm. Uusiin varjotaloihin rakennetaan vesitiiviit alustat sekä kaivot, joihin nesteet johdetaan lanta-alustoilta. Myös vanhat olemassa olevat varjotalot kunnostetaan alustoiltaan vesitiiviiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Riittävä kuivikkeiden käyttö, oikein mitoitetut varjotalorakenteet sekä ympärivuotiset lämpöjuottojärjestelmät pitävät tiivisalustoille johtuvan vesimäärän mahdollisimman vähäisenä. Viemäröintien toimintaa tarkkaillaan päivittäisten hoitorutiinien yhteydessä. Juottojärjestelmän mahdolliset vuodot ja muut toiminnassa havaittavat puutteet tullaan hankesuunnitelman mukaan korjaamaan välittömästi. Varjotalokentän peruskuivatus hoidetaan salaojituksilla sekä pinnamuotoilulla siten, että varjotalokentälle satavien vesien johtaminen alueen ulkopuolelle on mahdollisimman tehokasta. Osa turkistarhan tuottamasta lannasta tullaan hyödyntämään peltoviljelyssä sopimuspelloilla, joiden yhteispinta-ala on 54 ha. Pelloille levitettävä enimmäismäärä on sopimukset yhteenlaskettuna 540 m³ lantaa vuodessa. Annettujen tietojen mukaan pellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lisäksi hakijalla on osakkuus Lohtajan Laatukomposti Oy:ssä lannan toimittamiseksi jatkokäsittelyyn. Sopimus on tehty m³ vuotuiselle lantamäärälle. Hankkeesta aiheutuvia vesistövaikutuksia ei voida pitää merkittävinä, kun toiminnasta syntyvän lannan ja jätevesien keruu ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti ja niille on alueella riittävät varastot. Laajennuksen myötä tarha-alueelle suuntautuva liikenne tulee jonkin verran kasvamaan. Vuosittaisia hoitotoimenpiteitä varten on suunniteltu huoltotieverkosto tarvittavine yhtymäkohtineen muuhun tiestöön. Laajennuksen jälkeen rehua kuljetetaan alueelle rekka-autolla n. 3 kertaa viikossa. Nahkonta tapahtuu pääosin marrasjoulukuussa, jolloin nahkoja kuljetetaan alueelta rekka-autolla n. 1,5 viikon välein. Ruhoja kuljetetaan n. 4 rekkakuormaa vuodessa käsiteltäväksi Honkajoki Oy:ssä. Lannan poisto on suunniteltu tehtäväksi 3 kertaa vuodessa, touko-, elo- ja lokakuussa. Kuivitettu lanta ja virtsa kuljetetaan tarha-alueelta rekka-autolla tai traktorilla lannanlevityspelloille ja kompostointilaitokselle. Laskennallisesti lannankuljetuksia kertyy enimmillään 75 perävaunurekkakuormaa vuodessa. Jäteauto käy kiinteistöllä kerran viikossa. Lisäksi tulee huomioida alueelle tuleva päivittäinen työpaikkaliikenne, joka tulee laajennuksen myötä kasvamaan. Liikenteen haitat kohdistuvat lähinnä hankealueen ja huoltoteiden välittömään läheisyyteen.

5 5 Toiminnasta syntyvät ammoniakkipäästöt ilmaan saattavat vaikuttaa lähialueen metsien kasvuun ja puuston kuntoon. Tarha-aluetta ympäröivä metsä on yhden metsänomistajan omistuksessa, myös itse tarha-alue on vuokrattu ko. metsänomistajalta. Alueen pohjoisrajalla jää kapeahko (alle 50 m) suojakaistale tarha-alueen ja viereisen metsätilan väliin. Yhteenveto Sovelletut säännökset Muutoksenhaku Aholan Turkis Oy:n tarhaustoiminnan laajennushankkeeseen Kälviän Jokikylässä ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA- lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Turkistarhaus voidaan katsoa alueella tavanomaiseksi elinkeinotoiminnaksi, eikä alueella esiintyvien haju- tai meluvaikutusten määrä lisäänny laajennuksen myötä merkittävästi. Hankkeesta vastaava on esittänyt asianmukaiset suunnitelmat lannan ja jätevesien käsittelemiseksi, eikä tarha-alueen läheisyydessä sijaitse tärkeitä pohjavesi-, suojelu- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Laajennuksesta aiheutuvaa liikenteen lisäystä ei myöskään voida pitää merkittävänä nykyiseen toimintaan nähden. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA- lain 19 :n 3 momentti). Ympäristöneuvos Pertti Sevola Ylitarkastaja Martta Ylilauri

6 6 Maksu Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksestä tiedottaminen Päätös Hankkeesta vastaava Aholan Turkis Oy, saantitodistuksin Päätöksen jäljennös Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut Kälviän aluetoimisto Keski- Pohjanmaan liitto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Kokkolan kaupungin ja Kälviän aluetoimiston ilmoitustauluilla 14 päivän ajan ja sähköisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen internet-sivuilla > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVApäätökset LIITE Valitusosoitus

7 7 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta, - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta, - asiamiehen valtakirja sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Vaasan hallintooikeuden kirjaamon aukioloaika on kello Vaasan hallinto-oikeus postiosoite: PL 204, Vaasa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 puhelinvaihde: telekopio: sähköpostiosoite: vaasa.hao@om.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.