VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (Kaavaehdotus) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (71) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Aluetta koskevat suunnitelmat Luonto Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus ja luontotyypit Arvokkaat luontokohteet Eläimistö Linnusto Lepakot Maisema- ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemakuva Muinaisjäännökset Iso-Karvolan tila TUULIPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIPUISTON RAKENTEET Tuulipuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus Tuulipuiston rakenteet SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo Osayleiskaavaluonnokseen tehdyt muutokset Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olo Uudelleen nähtäville asetettavaan osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Voimalapaikkojen muutokset suunnittelun kuluessa OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulipuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Muut merkinnät ja määräykset... 32

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (71) 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Laaditut selvitykset Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutuksen maankäyttöön ja liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Melu- ja varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Osayleiskaavan toteuttaminen Liite 1. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä saadut lausunnot ja mielipiteet Liite 2. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä saadut lausunnot ja mielipiteet... 60

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (71) VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Puhuri Oy suunnittelee Vuohtomäen alueelle kahdeksasta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulipuistoa. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnan kuluessa voimaloiden määrä on vähentynyt yhdellä yhdeksästä kahdeksaan. Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa Vuohtomäen alueella noin 17 kilometriä Pyhäsalmesta kaakkoon. Tuulivoimalat sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä Keiteleentiestä (Säviä-Pyhäsalmi seututie) ja tuulipuiston etäisyys Pyhäjärvestä on lähimmillään noin viisi kilometriä. Tuulipuiston eteläisimmistä voimaloista on etäisyyttä Kiuruveden kaupungin ja Pohjois- Savon maakunnan rajaan hieman alle kilometriä. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat enimmäiskorkeudeltaan olemaan 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään tuulipuiston alueelta rakennettavalla maakaapelilla tuulipuiston länsipuolella sijaitsevalle Elenia Verkko Oy:n 110 kv:n voimajohdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen, ettei Vuohtomäen tuulipuistohankkeessa sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Puhuri Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Pyhäjärven kaupungille, jonka kaupunginvaltuusto on kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulipuiston rakentaminen. Tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulipuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Pyhäjärven kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavaa varten on laadittu erilliset raportit ympäristöselvityksistä ja arkeologisesta inventoinnista: Pyhäjärven Vuohtomäen tuulivoimahankkeen ympäristöselvitys, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Pyhäjärven Vuohtomäen tuulipuiston yleiskaavan arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, ja päivitys.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (71) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavoituksen vireilletulo Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaava on ilmoitettu vireille Pyhäjärven kaavoituskatsauksessa 2012 (Kunnanvaltuusto hyväksynyt ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtäville välisen ajan. Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Osayleiskaavan luonnosvaihe (lokakuu tammikuu 2013) Osayleiskaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetettiin nähtäville ja siitä tiedotettiin julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Saatu palaute (lausunnot ja mielipiteet) on käsitelty koosteeksi. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (helmi - elokuu 2013) Osayleiskaavasta järjestettiin 2. viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaehdotus on hyväksytty ja asetettu nähtäville Pyhäjärven kaupunginhallituksen tehdyllä päätöksellä. Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitettiin julkisesti ja osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä Saadut lausunnot ja muistutukset vastineineen on käsitelty koosteeksi. Ehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville Osayleiskaavaratkaisussa tehtyjen muutoksien vuoksi osayleiskaava asetetaan uudelleen ehdotuksena nähtäville. Pyhäjärven kaupunki päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena Pyhäjärven kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Hyväksymisvaihe (syksy 2013) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (71) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN 4 NYKYTILANNE Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Vuohto-Niinimäen kyläyhdistys. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluja rakennusperinneyhdistykset; Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistys, Pyhäjärven riistanhoitoyhdistys, metsästysseura Vuohto-Erä, Pyhäjärven ilmailukerho. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Elenia Verkko Oy, Finavia Oyj, Findgrid Oyj, Pyhäjärven lentokenttä Oy. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat ja lautakunnat sekä Kiuruveden kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois- Savon liitto, Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä. 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa Vuohtomäen alueella noin 17 kilometriä Pyhäsalmesta kaakkoon. Tuulivoimalat sijaitsevat lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä Keiteleentiestä (Säviä Pyhäsalmi seututie) ja tuulipuiston etäisyys Pyhäjärvestä on lähimmillään noin viisi kilometriä. Tuulipuiston länsiosista on etäisyyttä Kiuruveden kaupungin ja Pohjois-Savon maakunnan rajaan hieman alle kilometri.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (71) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Tuulipuiston yleispiirteinen sijainti on esitetty punaisella aluerajauksella. Asutus Vuohtomäen tuulipuiston alue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu metsäautotietä ja alueen luoteisosassa sijaitsee vanha autiotunut maatila (Iso-Karvola). Suunnittelualueen lähimmät asuin- ja vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Keiteleentien ja pohjoispuolella Niinimäentien varressa sekä etelässä Hulanperällä. Tuulipuiston lähialueilla on lisäksi asutusta noin 3 5 kilometrin etäisyydellä Vuohtomäen, Niinimäen, Haapamäen ja Tikkasenperän kyläalueilla. Tuulipuiston alueen lähiasutus on esitetty kuvassa 2.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (71) Kuva 2. Asutus tuulipuiston lähialueilla Tilastokeskuksen ruutuaineiston (250 x 250 m) perusteella.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (71) Tuulivoimapuiston läheiset asuin- ja vapaa-ajan rakennukset Vuohtomäen tuulipuiston suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsee muutamia asuin- ja vapaa-ajan rakennuksia. Tuulipuiston lähimmät asuin- ja lomarakennukset on tunnistettu maanmittauslaitoksen maastotietokannan perusteella ja niiden rakennuslupa- ja käyttötarkoitustietoja on tarkistettu Pyhäjärven rakennusvalvonnan rekisteriin perustuen Kuva 3. Vuohtomäen tuulipuiston tuulivoimaloiden läheisimmät asuin- ja lomarakennukset maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan (tietoja päivitetty numeroitujen kohteiden osalta). Vuohtomäen tuulipuiston suunnittelualueella sijaitsee ainoastaan autioitunut Iso-Karvolan tila (karttakuvan numero 1). Iso-Karvolan rakennuksilla ei ole rakennuslupaa ja rakennukset ovat huonokuntoisia. Iso-Karvolan talo on rakennettu noin vuonna 1920 ja Pyhäjärven rakennusrekisterin mukaan sitä on viimeiseksi käytetty vapaa-ajan rakennuksena. Tilan rakennusten kuntoa on selvitetty tarkemmin selostuksen kohdassa Tuulipuiston pohjoispuolella Sirviölammen rannalla (2) sijaitsee saunarakennus. Saunarakennuksella on rakennuslupa ja se on rakennettu vuonna 2003.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (71) Tuulipuiston suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee maastokarttaan Mäkeläksi nimetty talo (3), jossa sijaitsee kunnan rekisteritietojen mukaan asuinrakennus (ei rakennuslupaa). Rakennukset ovat huonokuntoisia ja kiinteistön omistus (56:3) on siirtynyt toukokuussa 2013 Kanteleen Voima Oy:lle, joka on Puhuri Oy:n emoyhtiö. Suunnittelualueen länsipuolella ja Keiteleentien itäpuolella sijaitsee maastotietokannan mukaan kaksi asuinrakennusta (4). Näistä Männikkö on rakennettu vuonna 1968 (rakennuslupa asuinrakennukselle). Rakennuksessa ei kuitenkaan asuta vakituisesti, vaan sitä käytetään loma-asuntona. Vitri- Korholan asuinrakennukseksi merkitty rakennus on rakennettu vuonna 1920 (ei rakennuslupaa). Vitri-Korholan rakennukset ovat maastokäynnin perusteella käyttämättömiä ja niiden kunto on heikko. Suunnittelualueen eteläpuolella Hulanperällä (5) on vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Suunnittelualueen kaakkoispuolella Kiuruveden rajan (6) tuntumassa on kaksi loma-asuntokäytössä olevaa kiinteistöä. Näistä Pyhäjärven puolella sijaitseva Tammela on rakennettu vuonna 1938 ja Klemetinaho sijaitsee Kiuruveden kaupungin puolella. Niinimäki-Vuohtomäen tien varressa sijaitsevalla maastotietokannan (7) mukaisella lomarakennuksella ei ole kunnan rekisteritietojen mukaan rakennuslupaa. Rakennus on maastokäynnin perusteella rakennettu vuoden 1959 jälkeen. Maanomistus Suunnittelualueella on sekä yksityistä maanomistusta että valtion (Metsähallitus) maanomistusta. Liikenne Suunnittelualueelle on rakennettu metsäautoteitä. Suunnittelualueen halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa metsäautotie, joka kulkee Niinimäki Vuohtomäki -tieltä (tie no ) Hulanperälle. Kuva 4. Suunnittelualueen halki kulkeva metsäautotie.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (71) Sähköverkko Suunnittelualueen länsiosalla sijaitsee Elenia Verkko Oy:n 110 kv:n voimajohto. Tuulipuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulipuiston sisäisellä sähkönsiirrolla voimajohdon viereen rakennettavalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Kuva 5. Elenia Verkko Oy:n 110 kv voimajohto Keiteleentien ylityskohdassa. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Vuohtomäen osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (71) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä lukuun ottamatta 110 kv:n voimalinjaa. Tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Pyhäjärvi on ympäristöineen osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi ja osa Vuohtoniemen Vuohtomäen alueesta on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi. Maakuntakaavassa Pyhäjärvi on osoitettu virkistys- ja matkailukohteeksi sekä kehittämisperiaatemerkinnällä luonnon monikäyttöalueeksi. Vuohtoniemen Vuohtomäen aluetta ei ole inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuoden 2009 inventoinnin mukaan (RKY 2009). Kuva 6. Ote maakuntakaavasta. Vuohtomäen tuulipuiston sijaintialue on osoitettu punaisella katkoviivoituksella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Tuulipuisto sijaitsee pääosin sel-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (71) 4.3 Luonto vityksen kohteella 133, joka on luokiteltu selvityksessä soveltavuudeltaan C- luokkaan (lisäselvityksiä vaativat alueet) maisema-arvojen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville elokuussa Maakuntakaavaluonnoksessa Vuohtomäen tuulipuiston alueelle ei ole esitetty aluevarausmerkintöjä. Yleis- ja asemakaavat Maa- ja kallioperä sekä topografia Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Pyhäjärven ranta-alueet on yleiskaavoitettu. Tuulipuistosta etäisyyttä Pyhäjärven ranta-alueille on lyhimmillään noin 5 kilometriä. Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen ympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ), jossa luonnonoloihin liittyvät lähtökohdat on esitetty yksityiskohtaisemmin. Topografialtaan hankealue on Savon vaihtelevaa mäkimaata. Alueen korkeimmat kohdat ovat Ukkopetäjäkankaalla noin 200 m mpy ja alavimmat kohdat Kuohunevalla noin 150 m mpy. Pyhäjärven kunnan alueella vallitseva kivennäismaalaji on moreeni, joka on paikoin lohkareista. Hankealueen yleisin maalaji on hiekkamoreeni. Turvetta on maaperässä soiden alueella, ja se on sara- tai rahkaturvetta. Alueella on myös muutamia kalliopaljastumia. Sulfidisedimentit ja happamoitumisherkkyys alueella Vesistöjen happamuutta kaivutöiden ja pohjavedenpinnan alenemisen myötä aiheuttavia sulfidimaita esiintyy muinaisen Litorinameren korkeimman rannan alapuolisilla alueilla eli Pohjois-Suomessa noin 100 metrin korkeuskäyrän alapuolisilla alueilla. Litorinameren aikaisen rantaviivan raja jää hyvin etäälle Pyhäjärven alueesta, joten happamoituvia sulfidisavia ei hankealueella esiinny. Vuohtonmäen tuulipuiston alueen alavimmat osat Kuohunevalla sijoittuvat noin 150 m mpy. Happamuusongelmia saattaa esiintyä myös alueilla, joiden kallioperässä on mustaliuskeita. Pyhäjärven valuma-alueen kallioperässä vallitsevat granodioriitti ja graniitti. Alueen kallioperässä ei esiinny mustaliusketta ja muiden happamuutta aiheuttavien kivilajien esiintymät ovat vähäisiä (Heikkinen & Väisänen 2007). Alueen maaperän ei ole todettu myöskään olevan erityisen happamoitumisherkkää (Räisänen 1995). 1 1 Heikkinen, M-L & Väisänen, t. (toim.) 2007: Pyhäjärven Junttiselän tila ja kunnostusmahdollisuudet. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja 7 / Räisänen, M L. 1995: Maaperän happamoitumisherkkyyden geokemiallinen tutkimus. Teoksessa: Pyhäsalmen kaivosalueen ympäristön maaperätutkimukset. Geologian tutkimuskeskus.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (71) Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella (VHA 2) ja Rautalammireitin valuma-alueella (14.7), missä se sijoittuu Tikkasenojan valuma-alueelle (14.757). Alueen eteläosassa virtaa Kuohupuro, joka saa alkunsa Kuohunnevalta sekä Putousnevan ojituksista. Puro laskee Vuorilampeen, joka sijoittuu noin 700 m etäisyydelle lähimmistä voimaloista hankealueen itäpuolella. Alueen länsilaidalla on Mustapuro, joka saa alkunsa suo-ojituksista. Vuorilammen lisäksi hankealueen ympäristöön sijoittuu myös muita pieniä lampia, joista lähimmät ovat Sirviönlampi noin 600 m etäisyydellä lähimmistä voimaloista hankealueen pohjoispuolella sekä Hoikanlampi ja Soila noin 1,1 km ja Valkeinen noin 700 m etäisyydellä lähimmistä voimaloista hankealueen eteläpuolella. Suuremmista järvistä Pyhäjärvi sijaitsee noin 4,0 km hankealueen länsipuolella ja Koivujärvi noin 1,9 km etäisyydellä hankealueen kaakkoispuolella. Alueen pintavedet eivät ole luonnontilaisia ja siten vesilain määritteleminä arvokkaita. Hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet, Tolvanniemi Kohiseva Lintukankaanharjun (I III -luokka) laaja pohjavesimuodostuma, sijaitsee noin 6,5 km etäisyydellä hankealueen etelä- ja lounaispuolella. Kangaslammen I-luokan pohjavesialue sijoittuu noin 9,4 km etäisyydelle hankealueen itäpuolella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai luonnon-suojelualueita. Hankealuetta lähimmät Natura-alueet ovat Pyhäjärvi (FI ) noin 4,5 km etäisyydellä hankealueen länsipuolella ja Toukkasuo Huttusuo (FI ) noin 7,5 km etäisyydellä hankealueen itäpuolella. Pyhäjärvi on yksi Suomenselän vedenjakaja-alueen suurista järvistä, ja kohde on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI = Sites of Community Interest) mukaisena kohteena. Toukkasuo Huttusuo on luonnontilainen aapasuo, joka on kasvillisuudeltaan ja pesimälinnustonsa puolesta monipuolinen suokokonaisuus. Toukkasuo Huttusuo on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Pyhäjärven Natura-alueen saarissa ja rannoilla on useita yksityisiä luonnonsuojelualueita, joista lähimmät sijoittuvat yli 4,7 km etäisyydelle hankealueen länsija luoteispuolella. Pyhäjärven rantojensuojeluohjelman kohde (RSO110102) on sisällytetty myös samannimiseen Natura-alueeseen, ja Toukkasuo Huttusuon soidensuojeluohjelman kohde (SSO080222) samannimiseen Natura-alueeseen. Kasvillisuusalue Hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan alueeseen, joka on pääosin karujen luontotyyppien aluetta. Suokasvillisuuden aluejaossa hankealue sijoittuu Pohjanmaan aapasoiden alueelle.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (71) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueen metsät ja suot Suunnittelualueen metsät ovat metsätalouskäytössä eikä alueella esiinny lainkaan luonnontilaisen kaltaista varttunutta tai vanhaa metsää. Metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia tuoreita kankaita ja osin mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita. Kasvupaikkatyypiltään metsät ovat tuoreita puolukka mustikkatyypin (VMT) kankaita tai kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin (EVT) kankaita. Moreenikumpareiden väliin sijoittuu turvemaita, mutta lähes kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Pienialaisia ojittamattomia soita on hankealueen itäosassa kulkevan metsäautotien itäpuolella, Pirunvuoren länsipuolella, hankealueen eteläosassa Kuohunnevalla sekä länsipuolella Huovilannevalla. Ojittamattomat suot ovat mäntypuustoisia rämeitä sekä osin puuttomia nevoja. Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo lisää tarkasteltavan alueen luonnon monimuotoisuutta. Merkittävimmät tällaiset kohteet on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ). Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa (587/2011) on määritelty arvokkaiden luonnonvesien huomioiminen. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten (LSL 46 ja 47 ), ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ). Kansallisten lakien mukaiset kohteet Vuohtomäen hankealueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä hankealueella ovat vähäpuustoiset suot, jotka on rajattu arvokkaina luontokohteina. Vesilain mukaisia luonnontilaisia pintavesiä hankealueelle ei sijoitu. Muut arvokkaat ympäristöt Muuna arvokkaana ympäristönä hankealueelta on rajattu pienialainen ruohoinen suopainanne Iso-Karvolan tilan lounaispuolella, joka poikkeaa olosuhteiltaan selkeästi muusta ympäristöstään ja on siksi rajattu luonnon monimuotoisuuskohteena. Uhanalainen ja arvokas lajisto Hankealueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU), silmälläpidettävää (NT), alueellisesti uhanalaista (RT), erityisesti suojeltavaa tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvi-

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (71) lajistoa. Alueelta ei myöskään ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012). Hankealueen keskiosissa, Putousnevan itä- ja pohjoispuolella, tuulivoimalan 3 läheisyydessä, esiintyy valkolehdokkia, joka on Suomen luonnonsuojelulain (42 ) mukaan koko Suomessa rauhoitettu. Hankealueen arvokkaat luontokohteet Kokonaisuutena Vuohtomäen hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty, alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja lähes kaikki suot ja soistumat on ojitettu. Lisäksi alueella vallitsevat nuoren ikäluokan metsät sekä eri-ikäiset taimikot ja päätehakkuualat. Hankealueen arvokkaiksi rajatut luontokohteet ovat pienialaisia ja ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsälain määrittelemiä kohteita. Arvokkaat luontokohteet on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Luontoselvityksessä todetut arvokkaat luontokohteet. Kuvassa esitetyt voimalapaikat ovat osayleiskaavaluonnoksen mukaisia.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (71) Eläimistö Kuva 8. Hankealueen pohjoisosassa Ukkopetäjänkankaalla kasvaa suuri Ukkopetäjä, jonka luokse johtaa luontopolku. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimmät nisäkkäät ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) (Rassi ym. 2010) liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo - linjalla, joten lajin esiintyminen hankealueella on levinneisyyden puolesta mahdollista, joskin lajin esiintyminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa on melko satunnaista ja laikuittaista (Hanski ym. 2001). Alueen liitooravapotentiaalia tarkasteltiin samanaikaisesti muiden luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä, mutta lajin esiintymispotentiaali alueella arvioitiin alhaiseksi, alueen sijainnista ja metsien yleisestä rakenteesta johtuen. Alueen metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia, osin karuja, kangasmaita, missä ei ole juurikaan liito-oravan ruokailupuiksi soveltuvaa lehtipuustoa. Alueella ei myöskään ole varttuneita kuusi-sekametsiä, eikä lajin pesäpaikaksi kelpaavia kolopuita havaittu selvitysten aikana. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleisempi kuin tavallinen sammakko. Viitasammakko asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen paikoin myös tavanomaiset metsäojat. Vuohtomäen hankealueella on vain hyvin niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, koska alueella ei ole reheviä kosteikoita tai märempiä suoalueita, jolloin lajia saattaa esiintyä käytännössä

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (71) Linnusto vain alueen metsäojissa. Kokonaisuutena lajin esiintyminen hankealueella arvioidaan epätodennäköiseksi. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetomme, joista todennäköisimmät ovat karhu, ilves ja susi. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa lajien elinpiiriä. Pesimälinnusto Vuohtomäen hankealueen elinympäristöt koostuvat pääosin karuista havupuuvaltaisista kangasmaista, jotka ovat kokonaisuudessaan tavanomaista hakkuiden ja eri-ikäisten taimikoiden sekä nuorehkojen ikäluokkien kasvatusmetsien kirjavoimaa talousmetsäaluetta. Alueen metsiä on käsitelty voimakkaasti viime vuosina, minkä seurauksen alueella ei ole lainkaan laajempia vanhan tai varttuneen metsän alueita. Alueen turvemaat on pääosin ojitettu, mutta hankealueella ja sen lähiympäristössä on muutamia pienialaisia ojittamattomia puustoista soita. Hankelueen länsiosassa on Iso-Karvolan vanha pihapiiri, jonka koillispuolella alue rajautuu vanhaan peltoon. Hankealueella ei ole lainkaan linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä. Kesän 2012 pesimälinnustoselvitysten aikaan Vuohtomäen hankealueella havaittiin yhteensä 47 lintulajia. Alueen yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi ja havumetsälajeiksi luokitellut pajulintu, peippo, punarinta, metsäkirvinen sekä vihervarpunen ja laulurastas. Pistelaskentojen perusteella pajulintu on alueella lähes kaksi kertaa runsaampi kuin peippo, mikä johtunee alueella runsaana esiintyvistä eri-ikäisistä hakkuualoista ja taimikoista sekä niiden ympärillä olevista pusikkoisista metsänreunoista (reunavaikutus). Hankealueen muu pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, ja käsittää enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Metsäkanalinnuista alueella havaittiin muutamia teeriä ja pyitä sekä metson ulostekasoja. Lepakkoselvityksen aikaan hankealueen länsiosassa havaittiin kaksi teeripoikuetta ja pyypoikue. Hankealueella ei tehty havaintoja metson tai teeren mahdollisista soidinalueista. Petolinnuista hankealueen keskiosissa havaittiin selvityksen yhteydessä molempina päivinä varpushaukka ja mehiläishaukka, joiden reviirit selkeästi ulottuvat hankealueelle. Varpushaukan tai mehiläishaukan pesimisestä hankealueella ei ole täyttä varmuutta, mutta on todennäköistä, että ne pesivät alueella tai sen tuntumassa. Kartoitetun alueen eteläosassa havaittiin toisena päivänä myös yksinäinen tuulihaukka, jota ei kuitenkaan tulkittu alueella pesiväksi. Alle 15 km etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien lintulajien (maakotka, merikotka, muuttohaukka) pesäpaikkoja. Hankealueen lähin kalasääsken tiedossa oleva pesäpaikka sijoittuu noin 6,5 km etäisyydelle hankealueen koillispuolelle. Hankealueen kahlaajalajisto on vähäistä avoimien suoalueiden puuttuessa, ja alueella havaittiinkin vain yksittäiset taivaanvuohi, valkoviklo ja metsäviklo. Hankealueen ulkopuolella, Iso-Karvolan koillispuolisella pellolla, havaittiin

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (71) Lepakot kurkipoikue. Muista lajeista maininnan arvoisia ovat kartoitetun alueen länsireunassa huudellut palokärki, Mustapuronvarsimetsässä laulanut idänuunilintu ja Iso-Karvolan tilan alapuolisella rytelikköisellä hakkuulla laulanut peukaloinen. Iso-Karvolan tilan pusikoitunut ja rehevä pihapiiri ympäristöineen on erityisesti punavarpusen mieleen, koska suhteellisen pienellä alueella lauloi kaikkiaan viisi lintua. Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Vuohtomäen suunniteltu tuulipuisto sijoittuu keskisen Suomen alueelle, missä ei olemassa olevan tiedon tai karttatarkastelun perusteella sijaitse merkittäviä muuttoa ohjaavia johtolinjoja. Alueen merkittävin tiedossa oleva lintujen muuttoreitti, Keski-Suomen kautta syksyisin kulkeva kurkimuuttoreitti, sijoittuu selvästi Pyhäjärven länsipuolelle eli useamman kymmenen kilometrin etäisyydelle Vuohtomäen alueelta. Pyhäjärven ranta-alueet eivät olemassa olevan tiedon perusteella ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja, koska ne eivät ole muuton kannalta oikein suuntautuneita. Hankealueen läheisyydessä ei myöskään sijaitse merkittäviä lintujen muutonaikaisia levähdysalueita. Maa-alueiden yllä pääosa lintujen muutosta kulkee yleensä korkealla, jolloin hyvällä säällä muuttavat petolinnut ja esimerkiksi kurjet lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli selvästi tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolella. Myös merkittävä osa kahlaajista ja esim. varpuslinnuista muuttaa usein hyvin korkealla. Sen sijaan valtaosa hanhista ja joutsenista lentää yleensä noin m korkeudessa eli osin myös törmäyskorkeudella. Huonon muuttosään vallitessa linnut laskevat lentokorkeuttaan, jolloin normaalisti hyvin korkealla kulkevaa muuttoa saattaa tapahtua myös törmäyskorkeudella. Liian huonoissa sääolosuhteissa linnut herkästi keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Vuohtomäen alueella kulkeva lintujen muutto arvioidaan heikoksi ja selkeiden johtolinjojen puuttuessa hyvin hajanaiseksi. Hankealueen lepakkoselvityksen aikana tehtiin yhteensä 16 havaintoa pohjanlepakosta, joka on Suomen yleisin ja laajimmalle levinnyt lepakkolaji. Havainnoista kahdeksan sijoittui hankealueen ulkopuolelle ja kahdeksan hankealueen sisäpuolelle. Muita lepakkolajeja ei havaittu, vaikka levinneisyytensä puolesta alueella olisi mahdollisuus havaita myös viiksisiippaa/isoviiksisiippaa. Kaikki hankealueen pohjanlepakkohavainnot koskivat yksittäisiä lepakoita, jotka saalistelivat metsäauto-teiden yllä tai hakkuiden reunamilla. Hankealueen ulkopuolella, Lehtoperällä Niinimäentien varressa, havaittiin kaksi pohjanlepakkoa saalistelemassa samanaikaisesti lähekkäin peltojen ja pihapiirien vieressä. Lähekkäiset ja eri aikaan tehdyt havainnot voivat koskea joissain tapauksissa myös samoja ruuanhakumatkoillaan saalistelevia ja kierteleviä yksilöitä.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (71) 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemakuva Maisemamaakunta Pyhäjärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän -alueeseen. Suomenselän maisemamaakuntaa ei ole jaettu pienempiin maisemaseutuihin. Maisema-alueet Vuohtomäen hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa maakuntakaavassa tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Pyhäjärvi on ympäristöineen osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi maisemaalueeksi. Osittain maiseman arvo perustuu Pyhäjärven kirkonkylällä säilyneeseen vanhaan rakennuskantaan ja osittain järvimaiseman asuttuihin kyliin, viljelysmaisemiin ja muutoin kauniiseen luonnonympäristöön. Hankealueen länsipuolella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen Vuohtoniemen-Vuohtomäen alue, jolla on myös maisemallista merkitystä Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Koskenjoen kylä, sijaitsee n. 24 km etäisyydellä hankealueen koillispuolella Kiuruvedellä Koskenjoen varrella. Alueen kulttuurihistorialliset arvot perustuvat hyvin säilyneeseen agraarimaisemaan. Alueen rakennuskanta on suhteellisen uutta, mutta pihapiireissä on säilynyt myös yksittäisiä vanhoja rakennuksia. Suunnittelualueen luoteispuolella noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista sijaitseva Vuohtoniemen-Vuohtomäen alue on aiemmin kuulunut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY 1993). Aluetta ei ole osoitettu viimeisimmässä (RKY 2009) inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, mutta sitä voidaan yhä pitää maakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena alueena. Alue edustaa seudulle tyypillistä vaaraviljelymaisemaa, jonka arvo perustuu asutuksen sijoittumiseen mäenrinteeseen sekä alueen avariin näkymiin. Pyhäjärven kirkonkylä on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, joka kuului RKY 1993 luetteloon. Alueen arvo perustuu etenkin vanhaan rakennuskantaan sekä kirkonkylän sijaintiin maisemallisesti vaikuttavalla paikalla Pyhäjärveen pistävällä niemellä. Vuohtomäen tuulipuiston hankealue sijaitsee Pyhäjärven, Komujärven ja Koivujärven välisellä metsien ja soiden kirjomalla kangaksella. Hankealueen korkeimmat alueet kohoavat noin 200 m mpy korkeuteen. Ympäröiville maisemil-

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (71) Muinaisjäännökset Iso-Karvolan tila le on tyypillistä maiseman kumpuilevuus, joka tekee maisemasta vaihtelevan ja ilmeikkään. Alueen perusilmeen luovat metsämaisemat, jotka korostuvat kumpareisessa ympäristössä. Asutus ja pienialaiset peltoalueet sijaitsevat laikuittain metsäalojen lomassa matalampien mäkien rinteillä. Hankealue sekä sitä ympäröivät metsäalueet ovat pääosin tehokkaassa talouskäytössä. Maisematilat vaihtelevatkin suljetuista metsämaisemista, puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin. Soistuneet alueet ovat myös pääosin suhteellisen avoimia ympäristöjä. Laajimmat avoimet peltoaukeat sijoittuvat hankealueen luoteispuolelle Vuohtomäen alueelle. Muutoin avoimet peltoaukeat ovat suhteellisen pienialaisia. Merkittävimmät avoimet maisematilat hankkeen vaikutusalueella muodostuvat Pyhäjärven, Komujärven ja Koivujärven alueille. Suunniteltu tuulipuisto alue on maisemakuvaltaan metsä- ja maatalouden muovaamaa. Alueella vaihtelevat maisematilaltaan suljetut metsäalueet sekä avoimet pelto- ja hakkuualat. Alueelle sijoittuu myös metsäautoteitä sekä voimajohtokatu. Paikoin suunnitellut voimaloiden paikat sijoittuvat avoimille hakkuuaukeille, mutta pääosin voimaloiden sijoituspaikat sijoittuvat metsäisille alueille. Suomen länsirannikolle tyypillisesti tuulipuiston ympäröivä maisema on vahvasti luode-kaakkosuuntautunutta. Suunniteltu tuulipuiston muoto on myös luode-kaakkosuuntainen. Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavaa varten laadittiin erillinen arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, ), jossa muinaismuistoihin liittyvät lähtökohdat on esitetty yksityiskohtaisemmin. Arkeologisen inventoinnin maastotyön yhteydessä tarkastettiin keskeiset tuulivoimaloiden paikat sekä tie- ja sähkökaapelilinjaukset. Arkeologisen inventoinnin yhteydessä alueella havaittiin yksi uusi muinaismuistokohde, joka on alueen peruskartoissakin kuvattu tervahauta suunnittelualueen keskiosassa. Arkeologisen inventoinnin mukaan tervahautaa ehdotetaan muinaisjäännökseksi selkeän ulkomuotonsa ja säilyneisyytensä perusteella. Lisäksi inventoinnin yhteydessä Ukkopetäjänkankaalla todettiin todennäköisiä hiilimiilujen jäänteitä ja kiviraunioita Iso-Karvolan tilan yhteydestä. Näitä kohteita ei inventoinnin mukaan kuitenkaan pidetty muinaisjäännöksinä. Arkeologista inventointia on päivitetty toukokuussa 2013 muuttuneiden voimaloiden sijaintipaikkoja koskien. Tehdyissä inventoinneissa ei ole havaittu uusia muinaismuistokohteita. Inventoinnista on laadittu päivitetty raportti (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy ). Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva Iso-Karvola (tai Karvonen) on autioitunut maatilan pihapiiri. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi aitta-, tallija riihirakennukset. Pihapiirin ympärillä on nähtävissä pienipiirteisiä peltolohkoja, jotka ovat pääsääntöisesti metsittyneet. Iso-Karvolan tila on merkitty

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (71) 1846 pitäjänkarttoihin. Päärakennus on rakennettu kunnan rekisteritietojen mukaan noin vuonna Iso-Karvolan kohteesta ja rakennuksista on laadittu osayleiskaavan yhteydessä rakennusraportit, jotka on tallennettu myös kulttuuriympäristön inventointisovellukseen (Kioski). Rakennusraportit on laatinut arkkitehti SAFA Kai Tolonen. Arvion mukaan Iso-Karvolan rakennuksilla itsellään ei niiden tavanomaisuuden, vaatimattomuuden sekä erityisesti huonon kunnon vuoksi ole erityisiä arvoja. Yksittäisten rakennusten säilymisedellytyksiä parantaisi olennaisesti ainakin osan siirtäminen asuttujen pihapiirien yhteyteen. Kuva 9. Iso-Karvolan tilan rakennuksia.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 22 (71) 5 TUULIPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIPUISTON RAKENTEET 5.1 Tuulipuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus Puhuri Oy on vastannut Vuohtomäen tuulipuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloiden (8) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Yleissuunnitelma on tarkentunut tuulipuiston suunnittelun edetessä. Tuulipuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. Tuulipuiston yleissuunnitelma on tarkentunut myös osayleiskaavan laadinnan yhteydessä, kun tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon osallisilla saatu palaute. Seuraavassa kuvassa on esitetty osayleiskaavaehdotuksen mukainen tuulipuiston yleissuunnitelma. Kuva 10. Vuohtomäen tuulipuiston voimaloiden (8 kpl), sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 23 (71) 5.2 Tuulipuiston rakenteet Tuulipuiston maa-alueet ovat yksityisessä ja valtion omistuksessa. Tuulipuiston rakentamisesta vastaava Puhuri Oy vastaa alueen maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. Puhuri Oy on tehnyt vuokraesisopimukset tuulivoimaloiden alueiden maanomistajien kanssa. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Vuohtomäen tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- (steel shell tower) tai hybriditorni. Todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 137,5 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Näin todennäköinen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavassa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan 3 MW. Kokonaisuudessa tuulipuiston voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on alle 30 MW. Kuva 11. Periaatekuva Vuohtomäkeen suunnitelluista tuulivoimaloista.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 24 (71) Tuulivoimaloiden rakentamis- ja pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Vuohtomäen alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina. Tuulipuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulipuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Lisäksi rakentamisen aikana liikkumista tuulipuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Suunnittelualueen luoteisosaan, 110 kv:n voimajohdon varteen rakennetaan tuulipuiston sähköasema. Sähköaseman tarkka sijoittuminen voimajohdon länsi- tai itäpuolelle tarkentuu suunnittelun edetessä. Vuohtomäen tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu sähköasemakentästä ja kojeistorakennuksesta. Elenia Verkko Oy ja Puhuri Oy ovat neuvotelleet ja sopivat tuulipuiston liittymisestä kantaverkkoon sekä liittymisen ehdoista.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 25 (71) 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulipuiston rakentaminen. Tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulipuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Tuulipuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Pyhäjärven kaupunginvaltuusto. 7 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaava on ilmoitettu vireille Pyhäjärven kaavoituskatsauksessa 2012 (Kunnanvaltuusto hyväksynyt ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu mielipiteitä nähtävilläoloaikana. 7.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Pyhäjärven kaupungin tekninen lautakunta käsitteli osayleiskaavaluonnoksen nähtäville asettamista kokouksessaan. Yhteenveto nähtävillä olo aikana saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineista on selostuksen liitteenä 1. Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaavaa esiteltiin tuulipuistosta järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa. Yleisötilaisuudessa esitettiin kysymyksiä ja kommentteja seuraavia asiakohtia koskien: Tuulipuiston eteläisimmät voimalat sijaitsevat liian lähellä Hulanperän asuintaloja. Kaavaraja tulisi etelässä rajata myös siten, että se rajautuu valtion maahan. Onko tuulipuisto tarkoitus rakentaa kerralla? Miten kauas jää voi lentää tuulivoimaloista? Onko tuulipuiston alueella vaarallista tästä syystä marjastaa tai sienestää?

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 26 (71) Miten tuulipuiston rakentaminen vaikuttaa teiden parantamiseen ja kuinka paljon risteyksiä joudutaan laajentamaan pitkien kuljetusten mahdollistamiseksi? Tiedetäänkö, miten tuulivoimalat vaikuttavat riistan ja hirvien käyttäytymiseen? Tuulipuiston alue on tärkeä hirvenmetsästysalue. Miten tuulivoimaloiden purkaminen on varmistettu, mikäli voimaloiden omistaja ajautuu konkurssiin tai vaihtuu? Miten tuulivoimaloiden melu leviää? Voimistaako torni melun leviämistä? Miten tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat korvataan maanomistajille? Kuinka laajalle alueelle tuulivoimaloiden haittoja korvataan? Ovatko tiet vapaasti käytössä tuulipuiston rakentamisen jälkeen? Onko tuulipuiston alueella aidattuja alueita? Mistä tuulivoimaloiden investointirahoitus saadaan? Onko rahoitus kotimaasta? Alueen halki kulkevan tien parantamista on suunniteltu erillisenä hankkeena. Asiasta tulisi neuvotella, miten tuulipuiston rakentaminen vaikuttaa suunniteltuun parantamiseen ja sen kustannusjakoon? Mikä kääntää tuulivoimaloiden navan tuulen suuntaisesti? Miten sopimusneuvottelut maanomistajien kesken ovat edenneet? Kuva 12. Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaavaluonnos.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 27 (71) 7.3 Osayleiskaavaluonnokseen tehdyt muutokset Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: Tuulivoimaloiden sijainteja on tarkennettu. Tuulivoimaloiden etäisyydet sekä Sirviönlammen rannassa sijaitsevalta rantasaunalta että Hulanperältä ovat siirtojen myötä kasvaneet. Yksittäisten voimaloiden sijaintien muutosten seurauksena myös muiden tuulivoimaloiden sijainteja on jouduttu tarkentamaan. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden ohjeellisia tie- ja maakaapelilinjauksia on tarkennettu muuttuneiden voimalapaikkojen mukaisesti. Kaava-alueen rajausta on tarkennettu suunnittelutilanteen, osallisten antaman palautteen sekä lausuntojen perusteella. Kaavamääräyksien muotoiluja on tarkennettu tuulivoimaloiden alueita, ohjeellisia teitä ja maakaapeleita sekä yleismääräyksiä koskien. Kaavamääräyksiin on lisätty yleismääräys, jonka mukaan melutasojen ohjearvot tulee ottaa huomioon sekä tuulipuiston suunnittelussa että toteuttamisessa. Kaavakartan lisäksi kaavaselostusta on täydennetty annettujen lausuntojen sekä suunnittelutilanteen tarkentumisen perusteella. Osayleiskaavan melu- ja vilkkumismallinnukset on päivitetty vastaamaan Vuohtomäen tuulipuiston todennäköistä voimalatyyppiä sekä ehdotuksen mukaisia voimaloiden sijainteja. 7.4 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olo Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Pyhäjärven tekninen lautakunta ( ) ja kaupunginhallitus ( ) käsittelivät osayleiskaavaluonnoksen nähtäville asettamista kokouksissaan. Yhteenveto nähtävillä olo aikana saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineista on selostuksen liitteenä 2.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 28 (71) Kuva 13. Vuohtomäen osayleiskaavaehdotus, joka oli nähtävillä Uudelleen nähtäville asetettavaan osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Koska saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella on tehty kaavaehdotukseen merkittäviä muutoksia, tulee kaavaehdotus asettaa uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asetettavaan osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: Tuulipuiston eteläosasta on poistettu yksi tuulivoimala. Näin Vuohtomäen tuulipuisto muodostuu enintään kahdeksasta tuulivoimalasta. Kahden eteläisimmän voimalan sijainteja on muutettu, jotta voimaloiden etäisyys Kiuruveden rajalla sijaitsevista loma-asuntokäytössä olevista rakennuksista ja Hulanperästä kasvaisivat ja meluvaikutukset lieventyisivät. Sijaintien muutoksilla on myös varmistettu, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittäviä tehokkaan energiantuotannon varmistamiseksi. Tuulivoimaloiden ohjeellisia tie- ja maakaapelilinjauksia on tarkennettu muuttuneiden voimalapaikkojen mukaisesti.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 29 (71) Kaavakartan lisäksi kaavaselostusta on täydennetty annettujen lausuntojen, muistutuksien sekä suunnittelutilanteen tarkentumisen perusteella. Osayleiskaavan melu- ja vilkkumismallinnukset on päivitetty vastaamaan Vuohtomäen tuulipuiston todennäköistä voimalatyyppiä sekä ehdotuksen mukaisia voimaloiden sijainteja. Lisäksi kaavaselostuksessa on arvioitu matalataajuisen melun leviämistä. Myös lentoestevalojen maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointia on päivitetty vastaamaan tammikuussa 2013 liikenteen turvallisuusvirasto Trafin julkaisemaa ohjetta vastaavaksi. Lisäksi kaavaselostuksessa on kuvattu, miten kaavaehdotuksessa muuttuneet voimaloiden sijainnit ovat vaikuttaneet tehtyihin vaikutusten arviointeihin. 7.6 Voimalapaikkojen muutokset suunnittelun kuluessa Seuraavassa kartassa on kuvattu osayleiskaavaluonnoksessa ( ), osayleiskaavaehdotuksessa ( ) ja uudelleen nähtäville asetettavassa osayleiskaavaehdotuksessa () esitettyjen tuulivoimaloiden sijaintipaikat. Osayleiskaavaluonnoksessa ja osayleiskaavaehdotuksessa voimaloita oli yhdeksän ja uusimmassa osayleiskaavaehdotuksessa kahdeksan. Lisäksi kartassa on esitetty lähimpien voimaloiden etäisyydet muutamiin asuin- ja lomarakennuksiin. Kuva 14. Voimaloiden sijainnit osayleiskaavaluonnoksessa ( ), -ehdotuksessa ( ) ja uudelleen nähtäville asetettavassa ehdotuksessa () sekä etäisyyksiä muutamiin asuin- ja lomarakennuksiin.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 30 (71) 8 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 660 ha. Pyhäjärven Vuohtomäen tuulipuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Suunnittelualueen luoteisosassa kulkeva voimajohto on osoitettu kaavassa. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulipuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus, tornirakenne, niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulipuiston kokonaisnimellisteho on alle 30 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olevia teitä. Suunnittelualueen luoteisosaan, 110 kv:n voimajohdon varteen rakennetaan tuulipuiston sähköasema. Vuohtomäen tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. Kaavamerkinnöin ja -määräyksin on varmistettu alueelta havaittujen luontoarvojen sekä muinaismuistokohteiden huomioon ottaminen tuulipuiston rakentamisessa. 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset ENERGIAHUOLLON ALUE Energiahuollon alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k- m² suuruinen kojeistorakennus. Tuulivoimalaitoksia palveleva sähköasema on merkitty kaavaan EN-alueeksi. Alue sijoittuu suunnittelualueen luoteisosaan voimajohdon yhteyteen. Energiahuoltoalueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 50 k-m²:n suuruinen kojeistorakennus. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 31 (71) Tuulipuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelumääräyksessä on annettu vähimmäisetäisyys maa- ja metsätaloutta palvelevan rakentamisen sijoittumiselle suhteessa tuulivoimaloihin. 8.3 Tuulipuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 408,50 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN PAIKKA. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ja maakaapeleita ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille ja tärkeille alueille. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Kaavamääräyksin on ohjattu myös tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta sekä niiden väritystä. Vaalealla värityksellä tarkoitetaan maisemakuvaan soveltuvaa yhtenäistä väritystä (valkoinen tai muu vaa-

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 32 (71) 8.4 Muut merkinnät ja määräykset lea väri). Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus (torni + lapa) saa olla enintään 210 metriä. Lisäksi kaavamääräyksin on myös määrätty tuulivoimaloiden suurin kokonaiskorkeus merenpinnasta (tuulivoimaloiden alueiden korkein maanpinnan kohta on +198,50). Osayleiskaavassa on esitetty tuulipuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit perustuvat tuulipuiston yleissuunnitteluun, mutta ne on osayleiskaavassa tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettava huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (8 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden huomioiminen sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä edellytetään myös voimaloiden maanpäällisten osien purkamista rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Teitä ja voimajohtoa koskevat merkinnät ja määräykset NYKYINEN TIELINJAUS OHJEELLINEN UUSI TIELINJAUS Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. SÄHKÖLINJA Nykyisinä tielinjauksina on osayleiskaavassa osoitettu suunnittelualueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkeva metsäautotie sekä ne nykyiset tieosuudet, joita käytetään voimaloiden rakennus- ja huoltoteinä. Lisäksi ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat rakennus- ja huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. Sähkölinjan merkinnällä on osoitettu suunnittelualueen länsiosassa sijaitseva Elenia Verkko Oy:n 110 kv:n voimajohto.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 33 (71) Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisiä alueita koskevat merkinnät ja määräykset LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukainen kohde. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueella sijaitsee Luonnonsuojelulain 42 :n mukaisen kasvilajin esiintymisalue. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. ARVOKAS LUONTOKOHDE Kohteen lähiympäristön säilyminen tulee turvata. Osayleiskaavan luonnon monimuotoisuutta koskevat merkinnät perustuvat osayleiskaava-alueelta laadittuun luontoselvitykseen. Alueen arvokkaat luontokohteet on jaoteltu kaavamerkinnöin (luo-1, luo-2, luo-3) niiden luontoarvojen sekä niiden suojelutarpeen mukaan. Kaavamääräyksessä on osoitettu, että tuulipuiston suunnittelussa ja rakentamisessa sekä muussa alueidenkäytössä on otettava huomioon alueiden monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Lisäksi suunnittelualueen luoteisosassa sijaitseva ukkopetäjä on merkitty arvokkaana luontokohteena. Muinaisjäännöksiä koskevat merkinnät ja määräykset MUINAISJÄÄNNÖS Muinaismuistolain (296/63) tarkoittama ja rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevissa maankäyttösuunnitelmissa on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Merkinnällä on osoitettu arkeologisen inventoinnin mukainen muinaismuisto (tervahauta). Muut merkinnät YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA ALUEEN RAJA OSA-ALUEEN RAJA

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 34 (71) 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 9.1 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu seuraavat erillisselvitykset: luontoselvitykset kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit linnustoselvitykset (pesimälinnustoselvitys) lepakkoselvitys maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro-ohjelmalla) arkeologinen inventointi Tuulipuiston osayleiskaavaa varten laaditut ympäristöselvitykset on esitetty omana raporttinaan (FCG Suunnittelu ja Tekniikka, ). Arkeologinen inventoinnista on myös erillinen selvitysraportti (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, ), jota on päivitetty muuttuneiden voimaloiden sijaintien perusteella toukokuussa Inventoinnista on laadittu päivitetty raportti (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy ). 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Arvioinnissa on hyödynnetty ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista. Osayleiskaavan kaavaselostuksen yhteydessä on kuvattu keskeisten vaikutusten osalta, miten kaavaehdotusvaiheessa tarkentuneet voimaloiden sijainnit vaikuttavat tehtyihin keskeisiin vaikutusten arviointeihin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulipuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulipuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulipuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat vaikutukset sekä linnustoon kohdis-

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 35 (71) Vaikutusalue tuvat vaikutukset. Vaikutuksia aiheuttavat myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huoltoja kunnostustöistä. Tuulipuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu noin 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset noin 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutuksen maankäyttöön ja liikenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Vuohtomäen alue täyttää tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Alueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkönsiirtokapasiteetti. Suunnittelualue on suurelta osin melko voimakkaan metsätalouden piirissä. Alueelle sijoittuvat 8 tuulivoimalaa sekä niihin liittyvät huoltotiet eivät rajoita alueen nykyistä käyttötarkoitusta metsätalousalueena kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden välittömiltä rakennusalueilta. Tuulivoimalat eivät myöskään merkittävästi rajoita alueella liikkumista, eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulipuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulipuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Paljon tilaa vaativat erikoiskuljetukset saattavat hetkellisesti heikentää liikenteen sujuvuutta ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen erityisesti risteysalueilla. Vaikutukset ovat kuitenkin ajoittaisia ja lyhytkestoisia. Perustusten valun aikaan raskaasta liikenteestä aiheutuu myös pöly- ja meluhaittoja tuulipuiston lähialueen tiestöllä.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 36 (71) Tuulipuiston käytön aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Liikennettä aiheutuu tuulipuiston huoltoliikenteestä ja tuulipuiston huoltoteiden aurauksista Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys, joka on esitetty osana ympäristöselvitysraporttia (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin osayleiskaavan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Vuohtomäen tuulipuiston maisemalliset vaikutukset Tuulipuiston rakentaminen Vuohtomäelle muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa voimakkaasti. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous- ja maaseutumaisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Vuohtomäen tuulivoimalat ja rakennettava huoltotie muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista ja pienialaisista peltoalueista johtuen, mutta tuulipuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulipuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulipuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulipuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa, joskin melumallinnusten mukaan äänenpainetasot jäävät kohtalaisiksi. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Tämä etäisyys tarkoittaa Vuohtomäen hankkeessa n. 1,4 km etäisyyttä tuulivoimaloista. Vuohtomäen tuulivoimalat tulevat näkymään nakemäalueanalyysin ja laadittujen havainnekuvien analysoinnin perusteella selkeimmin 0 5 km etäisyydellä tuulipuistosta avoimilla, pitkänomaisilla peltoalueilla, niitä halkovilla tai sivuavilla kulkureiteillä sekä lähimmillä järvialueilla, lukuun ottamatta järvenrantojen tuulipuiston puoleisia rantoja. Myös tällä lähivaikutusalueella puusto, rakennukset ja maaston kumpuilevuus, estävät monin paikoin suorat näkymät voimaloille, jolloin esimerkiksi talojen ja mökkien pihapiireistä voimaloita ei välttämättä havaita. Niissä kohteissa, joissa voimalat ovat selkeästi havaittavissa, muodostuvat voimalat maisemaa hallitseviksi elementeiksi ja kiintopisteiksi. Maisemanluonteen muutos on merkittävää tai ainakin kohtalaista.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 37 (71) Läheisille järville voimalat erottuvat selvästi taustamaisemassa, mutta etäisyyden kasvaessa yli viiteen kilometriin voimaloista, eivät voimalat enää hallitse maisemaa, vaikka ne yhä näkyvät maisemassa. Maisemakuvan muutos on kohtalaista. Kuva 15. Vuohtomäen tuulipuiston näkemäalueanalyysi. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimaloiden havaittavuus vähenee. Näkemäalueanalyysin mukaan Vuohtomäen tuulivoimalat erottuvat maisemassa parhaiten Pyhäjärven itä-, eteläja keskiosiin, Komujärven pohjoisosiin sekä Koivujärven ja Kalliojärven alueilla. Analyysi on laadittu kaavaluonnoksen mukaisin voimaloiden sijainnein. Rakennettavista tuulivoimaloista muodostuu yleensä selkeä maamerkki niiden mittavasta koosta johtuen. Vaikka Vuohtomäen alueella voimaloiden havaittavuus on monin paikoin rajallista, voidaan maamerkin muodostuminen kokea myös maisemaa rikastuttavana ja elävöittävänä elementtinä. Tuulivoimalat tuovat maisemaan uuden modernin kerroksen, joka ilmentää tämän aikakauden energiantuotannon kehitystä ja uusiutuvan energian tuotantoa. Vuohtomäen hankealueen ympäristön laajoille metsä- ja suoalueille voimalat eivät juurikaan näy maaston peitteisyydestä ja topografian muutoksista joh-

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 38 (71) tuen. Vaikutukset maisemaan jäävät vähäisiksi, tai niitä ei muodostu lainkaan. Kuva 16. Havainnekuva Pyhäjärven Maaselänlahdelta. Tuulivoimalat näkyvät taustamaisemassa rannalta ja vesiltä katsottaessa. Rantavyöhykkeen puusto estää monin paikoin suorat näkymät tuulivoimaloille. Etäisyyttä lähimmille voimaloille on noin 7 km. Kuva 17. Havainnekuva Niinimäeltä tuulipuiston suuntaan. Tuulivoimalat erottuvat taustamaisemassa pidempien peltoaukioiden kohdalla. Etäisyyttä lähimmille voimaloille on noin 3 km. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin Vuohtomäen hankealueen vaikutusalueelle sijoittuu maakunnallisesti merkittävä Pyhäjärven maisema-alue, jolle sijoittuu myös suppeampia maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita Pyhäjärven ja Vuohtomäen alueella tuulivoimalat muuttavat olemassa olevaa maisemakuvaa. Voimalat eivät kuitenkaan ole hallitsevassa asemassa maisemassa koko maisema-alueella, vaan voimalat voidaan havaita paikoin maa-

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 39 (71) kunnallisesti merkittävällä maisema-alueella. Pyhäjärven keskustaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille tuulivoimaloiden havaittavuus on hyvin epätodennäköistä, johtuen voimaloiden etäisyydestä, sekä muodostuvista näkymäesteistä. Tuulivoimalat tuovat perinteiseen järvi- ja maaseutumaisemaan uuden teknisen elementin. Muutokset maisema-alueen maisemakuvassa ovat kohtalaisia niillä alueilla, joissa voimalat voidaan havaita. Tuulivoimalat ovat havaittavissa erityisesti Pyhäjärven eteläosissa. Syntyvät vaikutukset ovat paikallisia ja riippuvaisia tarkastelupisteestä. Lähin RKY 2009 kohde (Koskenjoen kylä) sijaitsee Kiuruvedellä yli 20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista. Kohde sijaitsee niin etäällä tuulivoimaloista, ettei hankkeella tule olemaan vaikutusta sen arvoihin. Tuulivoimalat eivät ole havaittavissa Koskenjoen alueelta. Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan jokaiseen tuulivoimalaan tulee asentaa lentoestevalo (ilmailulaki 1194/09 165). Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Hankealue ei sijaitse lentopaikkojen esterajoituspintojen sisäpuolella, joten tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat liikenteen turvallisuusvirasto Trafin uusien ohjeiden ( ) mukaan olla yöaikaan jatkuvasti palavat keskitehoiset kiinteät punaiset valot, kuten muissakin korkeissa rakennelmissa (esim. teleliikennemastot). Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Päivällä lentoestevalojen tulee olla suuritehoiset vilkkuvat valkoiset valot, mutta valoisalla ja kirkkaalla säällä lentoestevalot eivät ole selvästi havaittavissa. Pilvisellä säällä valot voivat myös heijastua pilvistä ja ne voidaan havaita selkeämmin. Trafin ohjeiden mukaan lentoestevalojen nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli m. Trafin ohjeiden mukaan ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla päiväaikaankin pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 40 (71) Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimaloiden sijaintipaikkojen muutokset Vuohtomäen tuulivoimapuiston suunnittelun edetessä ja osallisilta saadun palautteen perusteella voimaloiden paikat ovat osin tarkentuneet osayleiskaavaehdotuksessa. Voimaloiden enimmäiskorkeus on säilynyt samana (210 metriä). Uudelleen nähtäville asetetussa kaavaehdotuksessa voimaloiden määrä on vähentynyt yhdeksästä kahdeksaan. Tehdyissä mallinnuksissa voimaloiden tornikorkeus on ollut 140 metriä ja kokonaiskorkeus 200 metriä. Laadituissa havainnekuvissa tuulivoimalat ovat osayleiskaavaluonnoksen mukaisissa sijaintipaikoissa. Havainnekuvissa on siten myös yhdeksän tuulivoimalaa. Voimaloiden siirroista huolimatta kuvasovitteiden laadintapaikkojen ja lähimpien tuulivoimaloiden väliset etäisyydet eivät ole kuitenkaan merkittävästi muuttuneet eteläisimpiä tuulivoimaloita lukuun ottamatta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että kaavaehdotukseen tehdyllä tuulivoimaloiden sijaintipaikkojen muutoksilla ja yhden voimalan vähentämisellä ei ole juurikaan vaikutuksia tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arvioinnin tuloksiin tai vaikutusten merkittävyyteen. Kuitenkin yhden voimalan vähentäminen on kasvattanut voimaloiden ja asutuksen välisiä etäisyyksiä erityisesti tuulipuiston eteläosassa, mikä osin lieventää suunnittelualueen etelä- ja kaakkoispuoliselle asutukselle aiheutuvia maisemavaikutuksia. Hankealueella sijaitsee yksi muinaismuistolailla suojeltu kiinteä muinaisjäännöskohde, joka tunnistettiin arkeologisessa inventoinnissa. Kohde ei sijaitse tuulivoimaloiden alueella tai alueille, joille suunnitellaan huoltoteitä tai maakaapeleita. Hankkeella ei näin ollen arvioida olevan vaikutuksia tiedossa oleviin kohteisiin. Tuulivoimaloiden sijaintipaikkojen muutokset Vuohtomäen tuulivoimapuiston suunnittelun edetessä sekä osallisilta saadun palautteen perusteella voimaloiden paikat ovat osin tarkentuneet osayleiskaavaehdotuksessa. Tuulivoimapuiston alueelle laadittua arkeologista inventointia on päivitetty toukokuussa 2013 muuttuneiden voimalapaikkojen sijaintien osalta. Inventoinnissa ei ole löydetty uusia muinaisjäännöskohteita Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Tuulivoimala on yksi saasteettomimmista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima aiheuttaa ilmastopäästöjä rakentamisvaiheessa esim. teräksen, betonin ja muiden rakennusmateriaalien valmistamisesta, kuljetuksista sekä tuulipuiston huoltotöistä.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 41 (71) Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen luontoselvitys, joka on esitetty osana ympäristöselvitysraporttia (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin osayleiskaavan luontoon ja eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia. Luontotyypit ja arvokas kasvilajisto Vuohtomäen hankealueella tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta sekä niitä yhdistävien huoltoteiden alueelta kasvillisuus häviää kokonaan rakentamisen myötä. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi. Avoimien alueiden ympäristössä valoilmasto muuttuu ja reunavaikutteisuus lisääntyy. Elinympäristöjen reuna-alueiden kautta metsään tunkeutuvat auringon valo ja tuuli kuivattavat sekä ilmaa että maaperää. Reunavaikutuksen aikaansaamilla muutoksilla on selkeä vaikutus metsäkasvillisuuteen, koska alueen lajisto sekä kasvilajien runsaussuhteet muuttuvat ajan mittaan. Tyypillinen metsälajisto varpuineen ja sammalineen vähenee reunojen läheisyydessä ja kuivemmista sekä ravinteisemmista olosuhteista hyötyvät yleislajit kuten heinät ja ruohot runsastuvat. Talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, koska harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Metsätalouskäytössä olevilla alueilla reunavaikutteista aluetta on jo ennestään huomattavasti enemmän kuin luonnontilaisilla metsäalueilla. Erityisesti teiden rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia hydrologiaan, kuten pintavesien tilaan ja valuntaan. Tiet myös muuttavat ympäristön rakennetta ja voivat toimia esteinä lajiston leviämiselle. Vuohtomäen hankealue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä olevaa metsä- ja suoaluetta, missä metsät ovat eri-ikäisiä kasvatusmetsiä tai taimikkoa, ja alueella on laajoja hakkuualueita. Lisäksi lähes kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat tai niiden huoltotiet eivät sijoitu arvokkaiksi rajatuille luontokohteille. Kaavaehdotuksen mukaiset tuulivoimaloiden huoltotiet sijoittuvat suurelta osin olemassa olevien tielinjausten yhteyteen. Tuulivoimalan (ks. numerointi kuvasta 10) 2 rakennuspaikalle johtava huoltotie kulkee ruohoisen suopainanteen itäpuolelle sijoittuvan metsitetyn pellon reunassa, eikä tien rakentamisella todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia luontokohteelle. Tuulivoimalan 4 huoltotie kulkee arvokkaaksi luontokohteeksi rajatun, Pirunvuoren länsipuoleisen ja hankealueelle johtavan metsäautotien

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 42 (71) välisen luonnontilaisen suoalueen, eteläpuolella ojitetulla alueella, missä huoltotien rakentamisesta voi aiheutua muutoksia suon reuna-alueiden vesitalouteen. Vaikutukset luontokohteelle arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi. Linnusto Pesimälinnusto Vuohtomäen tuulipuiston hankealueen pesimälinnusto koostuu pääasiassa yleisistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukuisena pesivistä lintulajeista, minkä vuoksi tuulipuiston rakennustoimien vaikutukset kohdistuvat etupäässä alueellisesti tavanomaiseen varpuslintulajistoon. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Yksilöiden siirtyminen uudelle alueelle muuttaa jossain määrin tuloalueen kilpailutilannetta, koska alueelle syntyy lisää kilpailua sopivista reviireistä. Tämä voi laskea lajien pesimämenestystä jonkin verran, mutta vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä sellaisten yleisten ja runsaslukuisten lajien kohdalla, joilla on lähialueella vielä runsaasti sopivaa pesimäympäristöä tarjolla. Pesivät linnut liikkuvat saalistaessaan yleensä matalalla metsien sisäosissa tai metsänrajan yläpuolella, jolloin ne lentävät pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella. Hankealueen läheisyydessä mahdollisesti pesivät petolinnut ja esim. kurki saattavat kuitenkin aika ajoin kohota hakkuiden tai muiden avointen alueiden yllä nousevissa ilmavirtauksissa kaarrellessaan myös törmäyskorkeudelle, jolloin niillä on riski osua tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Mahdolliset pesimälajien törmäykset arvioidaan kuitenkin harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Vuohtomäen tuulipuiston rakentamisen vaikutukset alueen pesimälinnustoon arvioidaan vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulipuistojen rakentamisen linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Vuohtomäen tuulipuiston sisäisen sähkönsiirron rakentaminen maakaapeleina huoltoteiden yhteyteen, ja tuulipuiston liittäminen sähköverkkoon hankealueen läpi kulkevaan Elenia Verkko Oy:n 110 kv:n voimajohtoon ei aiheuta alueen linnustolle lisää elinympäristön muutoksia tai lisää niiden riskiä törmätä voimajohtoihin Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Vuohtomäen hankealueella tai laajemmin Pyhäjärven itäpuolisella alueella ei sijaitse tiedossa olevia johtolinjoja tai lintujen merkittäviä muuttoreittejä.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 43 (71) Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. On hyvin todennäköistä, että myös Vuohtomäelle suunnitellun tuulipuiston kohdalla linnut lähtevät kiertämään voimaloita jo hyvissä ajoin, koska suunnitellut voimalat sijoittuvat hyvin näkyvälle paikalle Pyhäjärven itäpuolella. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä niihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa muutoksia lintujen muuttoreitteihin, mutta muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset johtuvat ennemmin useampien tuulipuistojen yhteisvaikutuksista kuin yhden pienen tuulipuiston vaikutuksesta. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulipuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset ovat erittäin vähäisiä. Tuulipuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa (Rydell ym. 2011). Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa (Koistinen 2004). Edellä mainitulla tavalla arvioituna Vuohtomäen tuulipuistoon voisi törmätä vuosittain 9 21 lintua vuodessa. Törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Vuohtomäelle suunnitellulla tuulipuistolla voi olla enintään vähäisiä vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin ja tilankäyttöön Pyhäjärven itäpuoleisella alueella. Lepakot Suunnitellulla Vuohtomäen tuulipuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueella esiintyviin lepakoihin. Hankealueen lepakkotiheys on tehtyjen selvitysten perusteella alhainen, ja vastaa alueen ulkopuolella havaittuja tiheyksiä. Tuulivoimaloiden alustavilla rakennuspaikoilla ei havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueiksi soveltuvia kolopuita tai muita mahdollisia päiväpiilopaikkoja, eikä niille sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Tuulipuiston rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinalueita, mutta suurin osa hankealueesta tulee säilymään nykytilansa kaltaisena. Vuohtomäen alueella esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan hyvin pieneksi, koska lepakot saalistavat yleensä melko matalalla. Pohjanlepakolla on kuitenkin paikoin havaittu, että etenkin syksyisin ne saattavat muuttaa käyttäytymistään ja siirtyä saalistamaan hyönteisiä korkeammallekin, jopa m korkeudelle. Tällöin lepakoiden riski törmätä tuulivoimalaan kasvaa, mutta ilmiön yleisyyttä ja esiintymistä Suomen olosuhteissa on erittäin vaikea arvioida puutteellisen tiedon vuoksi. On mahdollista, että Vuohtomäen hankealueella lepakoita saattaa aika ajoin törmätä tuulivoimaloihin, mutta törmäykset lienevät kuitenkin harvinai-

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 44 (71) sia yksittäistapauksia, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta alueen lepakkopopulaatioihin. Kokonaisuudessaan Vuohtomäen suunnitellulla tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan vähäistä suurempia vaikutuksia lepakoiden elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella tai sen lähiympäristössä. Muu eläimistö EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista liito-oravan esiintymispotentiaali Vuohtomäen hankealueella arvioitiin alhaiseksi alueen metsien yleisestä rakenteesta johtuen. Tuulivoimahankkeella ei näin ollen arvioida olevan sellaisia haitallisia vaikutuksia liito-oravalle, jotta lajin mahdollinen esiintyminen tai elinolot Vuohtomäen hankealueella tai laajemmalla alueella Pyhäjärven itäpuolella vaarantuisivat. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista viitasammakon esiintymispotentiaali Vuohtomäen hankealueella arvioitiin alhaiseksi alueella sijaitsevien potentiaalisten elinympäristöjen vähäisestä määrästä johtuen. Vuohtomäen tuulivoimahankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia metsäojissa mahdollisesti esiintyviin viitasammakoihin, koska tavanomaisissa ojissa elävät yksilöt löytävät todennäköisesti samankaltaista elinympäristöä myös muualta lähialueelta. Lisäksi tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi tavanomaisen ojitetun metsä-alueen vesitasapainoon. Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta muidenkaan tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulipuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Tuulivoimahanke muuttaa vain hyvin vähäisessä määrin eri eläinlajien usein laajojakin elinalueita. Tuulivoimaloiden sijaintipaikkojen muutokset Vuohtomäen tuulivoimapuiston suunnittelun edetessä sekä osallisilta saadun palautteen perusteella voimaloiden paikat ovat osin tarkentuneet osayleiskaavaehdotuksessa. Tehdyissä luontoselvityksissä koko hankealueen luontoarvoja on inventoitu arvokohdetarkasteluna, jolloin on pyritty kattavasti paikantamaan kaikki arvokkaiksi tulkittavat luontotyypit ja lajiston esiintymät alueelta. Inventoinneissa tunnistetut arvokkaat luontokohteet on esitetty osayleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä tai tärkeinä alueina. Kaavaehdotuksen mukaisten voimalapaikkojen luonnonympäristön olosuhteita on edelleen tarkasteltu paikannettujen maastovalokuvien ja ilmakuvien avulla. Uusista voimalapaikoista voidaan todeta niiden sijoittuvan nuorten ja varttuneiden kivennäismaakasvatusmetsien alueille, eikä näille alueille sijoitu arvokohdetarkastelussa tai maastoinventoinneissa todettuja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 45 (71) Melu- ja varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden määrän vähentäminen yhdeksästä kahdeksaan voimalaan vähentää tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisesta aiheutuvaa metsien pirstoutumista ja reunavaikutusta yhden voimalan osalta. Yhden voimalan vähentäminen pienentää myös edellä arvioitua tuulipuiston aiheuttamaa linnuston törmäyskuolleisuutta 1-3 linnulla vuodessa. Osayleiskaavaluonnosta varten laaditut melu- ja varjostusvaikutusten arviointi on esitetty osana ympäristöselvitysraporttia (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ). Osayleiskaavaluonnoksen melu- ja varjostusvaikutukset on arvioitu luonnoksen mukaisilla voimaloiden sijaintipaikoilla ja Nordex N117- voimalatyypillä. Melu- ja varjostusmallinnukset on päivitetty osayleiskaavan mukaisilla voimaloiden sijainneilla sekä todennäköiselle voimalatyypillä kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Mallinnuksien laadinnasta on vastannut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy ( ) ja mallinnusten tulokset esitetään tässä kaavaselostuksessa. Melumallinnuksen lähtötiedot ja menetelmät Hankkeen aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu laatimalla mallinnukset tuulivoimaloiden aiheuttamista äänenpainetasoista. Mallinnusten tavoitteena on osoittaa, kuinka laajalle alueelle kyseiset vaikutukset ulottuvat. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulipuistosta. Melu- ja varjostusmallinnukset on laatinut ympäristöinsinööri AMK Hans Vadbäck :stä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindProohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 137 m korkeita voimaloita. Mallinnuksen referenssivoimalana on käytetty Vestas V126 (3,0 MW) voimalatyyppiä. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 107,5 db. Taulukko 1. Mallinnuksessa käytetyt tuulivoimaloiden äänitehotasot, LWA napakorkeus Oktaavikaistat,Hz (LWA) LwA Voimala db(a) (m) V ,1 96,1 99,5 102,1 101,9 99,0 94,2 84,7 107,5 Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Laskenta on tehty 1,5 metrin korkeudelta maapinta-tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,5 (asteikolla 0 1; kova pehmeä). Maanpinnan kovuuden valinta perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen, soveltaen Naturvårdsverketin ohjeistusta (2010).

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 46 (71) Selvityksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 db:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Mallinnukset on kartoissa osoitettu ohjearvojen kannalta keskeisiltä keskiäänitasoilta (35, 40 ja 45 db). Mallinnuksen epävarmuus on noin db. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukko 2. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. 3) 4)

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 47 (71) Taulukko 3. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot L Aeq Päivä klo 7-22 L Aeq Yö klo 22-7 Huomautukset asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* muilla alueilla 45 db 40 db 40 db 35 db ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Varjostusmallinnuksen lähtötiedot ja menetelmät Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Vestas V126 - voimalaa (3,0 MW). Mallinnuksessa voimalan napakorkeudeksi on määritelty 137 m ja roottorin halkaisijaksi 126 m.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 48 (71) Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Ruotsin Uumajan sääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin ( ) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Tuulipuiston meluvaikutukset ja mallinnusten tulokset Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamista tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhintatyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. Melumallinnusten tulokset Laaditun melumallinnuksen mukaan Vuohtomäen tuulipuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston yöajan ohjearvoja (45 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen yöajan ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (40 db).

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 49 (71) Kuva 18. Tuulivoimaloiden melun leviäminen melumallinnuksen mukaan. Asuinrakennukset on kuvattu punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Melumallinnuksen mukaan tuulipuiston meluvaikutukset eivät ylitä myöskään valtioneuvoston ohjearvoja (40 db) loma-asuntojen tai loma-asuntokäytössä olevien rakennuksien osalta. Mallinnusten mukaan kahden loma-asuntokäytössä olevan rakennuksen osalta yöajan ympäristöministeriön ulkomelutason suunnitteluohjearvot (>35 db) ylittyvät seuraavissa kohteissa: - Suunnittelualueen länsipuolella ja Keiteleentien itäpuolella sijaitseva Mäntylä sijaitsee metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Mallinnuksen mukaan äänenpainetaso Mäntylän kohdalla on 36,8 db. Rakennus sijaitsee tuulivoimaloiden lounaispuolella, jolloin melu leviää alueelle erityisesti koillisen suuntaisilla tuulilla. Koillistuulet eivät ole vallitsevia Vuohtomäen alueella. Pyhäjärven kaupungin tietojen mukaan Mäntylän rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus on asuinrakennus. Mallinnuksen mukainen meluarvo Mäntylässä ei ylitä asuinrakennuksia koskevia ohjearvoja. - Niinimäen tien pohjoispuolella sijaitsevassa Koivisto sijaitsee noin metrin etäisyydellä kahdesta pohjoisimmasta tuulivoimalasta. Mallinnuksen mukaan äänenpainetaso Koiviston kohdalla on 35,5 db. Koiviston lomarakennuksella ei ole Pyhäjärven kaupungin tietojen mukaan rakennus-

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 50 (71) lupaa, vaikka maanmittauslaitoksen maastotietokannassa rakennus on merkitty lomarakennukseksi. Edellä mainittu yöajan suunnitteluohjearvo (>35 db) koskee loma-asumiseen käytettäviä alueita. Suunnitteluohjearvot eivät ylity kummassakaan kohteessa, mikäli niitä tarkastellaan rakennuslupatilanteen mukaisesti. Suunnittelualueella sijaitsevan Iso-Karvolan ja suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan Mäkelän tilan osalta ohjearvot ylittyvät, mutta näitä tiloja ei käytetä asumiseen tai loma-asumiseen. Loma-asumisen ohjearvo ylittyy myös Sirviönlammen rannalla sijaitsevassa rantasaunassa. Rakennusten käyttötarkoitusten vuoksi näihin rakennuksiin ei sovelleta edellä kuvattuja ohjearvoja. Tuulivoimalaitosten aiheuttama melu ei ole luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista. Äänen voimakkuus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimalaitoksen suunnasta, vastatuuleen ääni on paljon heikompi. Lähellä voimalaitoksia voidaan äänestä erottaa yksittäisen tuulivoimalaitoksen lavan aiheuttama ääni. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulipuistoa. Melumallinnuksissa ei ole huomioitu myöskään liikenteen tai tuulen synnyttämää taustamelua tai -ääniä. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Suomen tuuliatlaksen tietojen mukaan Vuohtomäen alueen vallitsevat tuulensuunnat ovat kaakkois-, eteläja lounaistuulia. Sen sijaan pohjois-, koillis- ja itätuulet ovat alueella harvinaisempia. Kuva 19. Vuohtomäen tuuliruusu, josta käy ilmi alueella vallitsevat tuulensuunnat (Suomen tuuliatlas 2010). Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääolosuhteissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa (kierrosnopeutta), jolloin turbiinien melutasot alenevat.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 51 (71) Tuulipuiston varjostusvaikutukset ja mallinnusten tulokset Kuva 20. Varjostusmallinnuksen "real case" -tulokset. Asuintalot merkitty punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan tuulipuiston varjostustunnit eivät ylitä yhdenkään asuinrakennuksen osalta real case laskennan mukaan 8 tuntia. Loma-asunnoista tuulipuiston itäpuolella sijaitsevan Tammelan osalta varjostusvaikutukset ovat hieman yli 8 tuntia (8 h 22 min) vuodessa. Suunnittelualueella sijaitsevan Iso-Karvolan ja suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevan Mäkelän tilan osalta varjostus ylittää 8 tuntia, mutta näitä tiloja ei käytetä asumiseen tai loma-asumiseen. Sirviönlammen rannalla sijaitsevassa rantasaunassa arvioitu varjostusvaikutus on noin 10,5 tuntia, mutta varjostusta ei aiheudu laisinkaan huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana, jolloin rantasaunaa käytetään. Tuulivoimaloiden varjostuksesta aiheutuvaa haittaa voidaan lieventää rajoittamalla varjostusta aiheuttavien voimaloiden käyttöä varjostustuntien (auringon paistaessa määrätyistä suunnista) aikana. Tammelaan aiheutuvaa varjostusvaikutusta voidaan lieventää pysäyttämällä yhden tuulivoimalan toiminta kesäaikana niinä ajankohtina, jolloin varjostusta muodostuisi.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 52 (71) Matalataajuisen melun leviäminen Vuohtomäen tuulipuiston matalataajuisen melun leviämistä on tarkasteltu osayleiskaavaehdotuksen mukaisin voimaloiden sijainnein. Seuraavassa on kuvattu arvioinnin lähtökohdat, arviointimenetelmä ja sen tulokset lähimpää häiriintyvää kohdetta koskien. Matalataajuisen melun arvioinnista on vastannut insinööri Mauno Aho FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä. Asumisterveysohjeen mukaiset ohjeelliset enimmäisarvot Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5dB suuremmat arvot. Mittaus- tai laskentatuloksia vertailtaessa näihin ohjearvoihin niihin ei tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin matalataajuista melua koskien. Taulukko 4. Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot Terssin keskitaajuus, Hz Painottamaton keskiäänitaso sisällä L eq, 1h, db , Matalataajuisen melun leviämisen arviointimenetelmä Tuulivoimaloiden matalataajuisen melun leviämisen arviointiin ei tällä hetkellä vielä ole saatavissa kaupallisia laskentaohjelmistoja. Arviointi suoritettiin lähimmälle asuinrakennukselle käyttäen Tanskan ympäristöministeriön ohjetta (Satuory Order on Noise from Wind Turbines No ). Ohjeessa on laskentakaavat matalataajuiselle melulle sekä laskennassa käytettävät taajuusriippuvaiset kertoimet maavaimennukselle, ilmakehän vaimennukselle sekä rakennuksen ulkoseinän ääneneristävyydelle. Ulkoseinän ääneneristävyydelle pienillä taajuuksilla ei ole kattavaa suomalaista aineistoa, joten laskennassa käytettiin edellä mainitun tanskalaisen ohjeen aineistoa. Ääneneristävyys riippuu ulkoseinän rakenteesta, mutta etenkin ikkunoista ja muista aukoista. Koska Suomessa tarvitaan lämmöneristyksen vuoksi yleensä vähintään kolminkertaisia ikkunalaseja, on näiden ääneneristävyys lähtökohtaisesti keskieurooppalaisia ratkaisuja parempi. Lähtötiedot ja tulokset Vuohtomäen tuulipuiston matalataajuisen melun leviämistarkastelu on tehty Vestas V126 3 MW voimalan lähtötiedoin ( Hz) sekä skaalaamalla näitä lähtötietoja edelleen TT Tapio Lahden Meluntorjuntapäivillä 2013 esittämien tuulivoimaloiden matalataajuisen melun mittaustulosten perusteella.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 53 (71) Kuva 21. Tuulivoimalan arvioitu matalataajuinen melupäästö tersseittäin. Matalataajuisen melun leviämisen vaikutukset on tarkasteltu Keiteleentien varrella tuulivoimapuiston länsipuolella sijaitsevaa Siirtolaa koskien, joka häiriintyvistä kohteista sijaitsee lähimpänä tuulivoimaloita. Siirtolasta etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan on metriä, jonka lisäksi toiseksi lähimpään voimalaan etäisyyttä on 1560 metriä. Laskennassa on huomioitu kaikkien tuulivoimaloiden synnyttämä melu yhteensä. Kuva 22. Matalien taajuuksien arvioitu leviäminen metrin etäisyydelle. Tehdyn arvioinnin perusteella asumisterveysohjeen mukainen painottamaton keskiäänitaso alittuu matalimmilla taajuuksilla myös ulkona ja kaikilla taajuuksilla sisällä. Jos laskentatulokset esitetään A-painotettuina äänitasoina tersseittäin sisällä, ovat ne db. Kun huomioidaan ihmiskorvan kohon-