PÄÄTÖS. Nro 37/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/84/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 37/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/84/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen, joka koskee maa-aineksen ottamista Koopoon sora-alueelta Kauhavan kaupungin Ylikylän kylässä, Kauhava. HAKIJA TJ-Ylipelkonen Oy Taisto Ylipelkonen Pelkkikankaantie Huhmarkoski HAKEMUS TJ-Ylipelkonen Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa saada jatkaa kolmella vuodella Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamallaan päätöksellä nro 21/2004/2 myöntämää ja saakka voimassa olevaa lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen, joka koskee maa-aineksen ottamista Pelkkikankaan pohjavesialueella sijaitsevalta Koopoon sora-alueelta Kauhavan kaupungin Ylikylän kylässä. SUUNNITELMA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 21/2004/2 mukaan maa-aineksia saa ottaa yhteensä enintään m³. Sora-alueen pohjaveden pinta saadaan pitää alueen länsipuolelta lähtevään ojaan johtavalla purkuputkella korkeudella N60 +74,50 m siten, että pohjaveden pinta nostetaan vuoden 2010 loppuun mennessä korkeudelle N60 +76,00 m. Aiemmin TJY-Ylipelkonen Ky:lle on myönnetty Pelkkikankaan pohjavesialueelle lupa pohjaveden pinnan alaiseen maa-aineksen ottamiseen vuosina 1984 sekä Päätöksen nro 21/2004/2 ottoalue on yhtä tilaa, Suonsyrjä Rn:o 35:2 lukuun ottamatta sama kuin vuoden 1998 Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämässä päätöksessä nro 55/1998/2. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Koopoon alueelta on otettu soraa jo vuodesta 1928 alkaen ja alueelle on myönnetty useita maa-aineksen ottolupia.

2 2 Hakemuksen kohteena olevan ottoalueen nykytila on esitetty hakemuksen liitteessä, joka on päivätty Karttaliitteen korkeushavaintojen perusteella jäljellä olevaksi soramääräksi on laskettu m³, jota vähentää kallio-osuus. Massa-laskennassa ottoalueen pinta-ala on 5,4 ha ja ottotaso N60 +68,00 m. Yhtiön toiminta on ollut viime vuosina normaalia vähäisempää ja siitä syystä soran otto-oikeutta on vielä jäljellä. Koska soran otto-oikeus on yhtiön betoniaseman toiminnan kannalta erittäin tärkeää, hakija on esittänyt, että aluehallintovirasto myöntäisi luvan jatkaa kolmella vuodella päätöksen nro 21/2004/2 mukaista soranottoa omistamillaan maa-alueilla määrään m³ asti ja pitää pohjaveden pinta korkeudella N60 +74,50 m vuoden 2013 loppuun kuitenkin siten, että pohjaveden pinta nostetaan mainitun vuoden loppuun mennessä tasolle N60 +76,00 m. Jatkoajan aikana hakijalla on hakemuksen mukaan tarkoitus laatia myös jälkityösuunnitelma ja sopeuttaa siihen vastainen soranotto. Koopoon sora-alue kuuluu Pelkkikankaan pohjavesialueeseen, joka alkaa Kauhajärven kylän pohjoispuolelta ja jatkuu noin 5 km:n pituisena harjuna luoteeseen päätyen Isonevaan. Vaasan vesipiirin vuonna 1975 tekemässä tutkimuksessa alueen pohjoisosan pohjaveden antoisuudeksi arvioitiin 600 m³/vrk. Veden korkeiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien vuoksi aluetta ei tällöin luokiteltu tärkeäksi pohjavesialueeksi. Vuonna 1996 alueella tehtiin koepumppaus ja tällöin koko pohjavesialueelta arvioitiin saatavan heikkolaatuista pohjavettä 1200 m³/vrk. Tutkimuksen jälkeen alue luokiteltiin pohjavesiluokkaan II, vedenhankintaan soveltuvaksi alueeksi. Vuonna 1997 ympäristökeskuksen suorittamassa maastokatselmuksessa pohjavesivirtauksen alueella arvioitiin olevan noin 700 m³/vrk. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan nyt esillä oleva soranottoalue sijaitsee pohjavesialueen katkaisevan vedenjakajan pohjoispuolella. Pääosa pohjavesialueesta sijaitsee vedenjakajan eteläpuolella. Alueella on laskettu pohjavesipintaa 2-3 metriä. Alueella ei ole kaivoja eikä vesiyhtymien vedenottamoita. Alueen vedenhankinnasta vastaa Lappavesi Oy pieniä kyläkohtaisia vesilaitoksia lukuun ottamatta. Yhtiö käyttää ainoastaan hyvälaatuista pohjavettä ja hakijan mukaan yhtiöllä ei ole mitään suunnitelmia Pelkkikankaan heikkolaatuisen veden käyttämiseksi. Soranoton vaikutuksia pohjaveden laatuun on tutkittu ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti eikä hakijan mukaan tutkittujen vesinäytteiden perusteella soranotolla ole ollut haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Hakemus koskee osittain tai kokonaan tiloja Samponsora 11:216, Koopoonkangas 11:199, Isosarka 11:147, Kivisora 11:213, Koopoonsampo 11:211 ja Koopoonkivi 11:215. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta Kauhavan kaupungissa ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviras-

3 3 tossa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Lupahakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto asiakirjoista ilmeneville asianosaisille ja viranomaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on todennut lausunnossaan, että kyseessä on pohjaveden pinnan alainen maa-ainesten ottaminen noin 5,4 hehtaarin alueelta. Suunniteltu alin ottamistaso on +68,00 m. Pohjaveden luonnollinen korkeus on alueella ollut noin tasolla +76,8-77,1 m. Pohjavesilammikon syvyydeksi tulisi noin 9 metriä. Pelkkikankaan pohjavesialueella pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen alueen keskiosaan, jossa se purkautuu alueen poikki kulkevaan ojaan. Vuonna 1996 tehdyn 113 vuorokautta kestäneen koepumppauksen perusteella arvioitiin noin 2,8 km:n päässä Koopoon ottamisalueelta olevan saatavissa heikkolaatuista pohjavettä keskimäärin noin 1200 m³/d. Vuonna 1996 tehdyn tutkimuksen perusteella alue on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (luokka II). Vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen määritelmä on, että alue soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, hajaasutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Pohjavesialue saattaa sijaita vedenkulutusalueisiin nähden niin etäällä, ettei käyttöönotto ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa. Alueen käyttötarve voi kuitenkin ilmetä myöhemmin vedenhankintatarpeen muuttuessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen pohjavesialueista on käytössä noin 74 prosenttia. Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on m 3 /d ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden antoisuus on noin m 3 /d. Vedensaannin varmistaminen esimerkiksi vedentarpeen kasvaessa sekä poikkeus- ja kriisitilanteissa on välttämätöntä. Huonompilaatuinen pohjavesi voidaan näissä tilanteissa joutua ottamaan käyttöön. Alueen pohjavedet vaativat lähes aina veden käsittelyn. Syynä on useimmiten veden rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä joissakin tapauksissa typpipitoisuudet. Laatuongelmat johtuvat yleensä geologisista tekijöistä. Pelkkikankaan koepumppauspaikan veden humuspitoisuus voi osittain johtua ojituksista, mutta ihmistoiminnan aiheuttamiin tilanteisiin pystytään vaikuttamaan. Pelkkikankaan vesi on puhdistettavissa kemiallisesti. Kauhavan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Pelkkikankaan pohjavesialue on mainittu yhtenä mahdollisena pohjavesilähteenä. Soranoton vaikutuksia pohjaveteen on tutkittu laajasti vuosina Tutkimustulosten mukaan sorakuoppien pohjavesilammille on ominaista pintavesien kaltainen suuri veden laatuominaisuuksien vuodenaikojen mukainen

4 4 vaihtelu (lämpötila, happamuus, kovuus, piihappo, happi, hiilidioksidi, bikarbonaatti). Pohjavesilammen vaikutus soranottoalueen ympäristöön riippuu lammen sijainnista, koosta ja syvyydestä. Lammen vaikutus suurenee, kun sen osuus pohjavesimuodostuman poikkileikkauksen pinta-alasta kasvaa ja voi ulottua jopa yli kilometrin etäisyydelle lammesta. Pohjaveden pinnan alaisen ottotoiminnan seurauksena hydrogeologiset olosuhteet pohjaveden suojelun kannalta ovat erittäin huonot ja alueen likaantumisriski on erittäin suuri. Pohjaveden pinnan alaisen ottamistoiminnan seurauksena myös happamoituminen voi kasvaa, jolloin lammikon veden puskurikyky heikkenee. Tämä puolestaan voi aiheuttaa raskasmetallien liukenemisen pohjaveteen. Koopoon alueelta otettujen vesinäytteiden perusteella muun muassa sähkönjohtavuus on vaihdellut 5,1-15 ms/m ja KMnO 4 -luku mg/l. Myös kovuus ja sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet. Koopoon alueen pohjavesilammikon veden lämpötilan vaihtelu on pintavesien kaltainen, joka lisää pohjaveden laadun vaihtelua verrattuna luonnontilaiseen tilanteeseen. Ympäristöministeriön vuonna 2009 julkaistun ohjeen Maa-ainesten kestävä käyttö mukaan pohjaveden pinnan alainen maa-ainesten ottaminen on mahdollista, mikäli se perustuu perusteellisiin tutkimuksiin. Pohjaveden pinnan alainen ottaminen tulee kyseeseen lähinnä pohjavesialueiden ulkopuolella tai vanhojen ottamisalueiden kunnostuksissa, jolloin olemassa olevia pohjavesilammikoita täytetään tai syvennetään. Koopoon alueen nykyiset hydrogeologiset olosuhteet huomioon ottaen pohjaveden pinnan alainen maa-ainesten ottaminen ei enää ole mahdollista ilman, että alueen pohjaveden laatu vaarantuu. Haitalliset muutokset pohjavedessä voivat näkyä heti tai pitkän ajan kuluttua, eikä niiden poistaminen jälkihoidollisin toimenpitein ole käytännössä mahdollista. Lupaa pohjaveden muuttamiskiellon vastaiseen maa-ainesten ottoon ja pohjavedenpinnan alentamiseen ei tule myöntää, koska toimenpiteestä aiheutuu asutusoloja huonontava veden saannin vaikeutuminen laajalla alueella. Lisäksi maa-ainesten otosta voi aiheutua pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia. Kauhavan kaupungin ympäristölautakunta on todennut lausunnossaan, että oleellista lupahakemuksen käsittelyn kannalta on, aiheuttaako suunniteltu soranotto vesilaissa tarkoitettuja kielteisiä seuraamuksia pohjaveteen ja ympäristöön siten, että ne eivät ole lupamääräyksin estettävissä. Länsi- Suomen vesioikeuden ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston aikaisemmissa tulkinnoissa lupa soranotolle on myönnetty ja katsottu, että otto on mahdollista. Ovatko oton edellytykset säilyneet samana ja/tai onko lainsäädännössä tullut muutoksia tai uusia tutkimustuloksia? Vesilain paikallisena valvontaviranomaisena ympäristölautakunta katsoo, että mikäli lupa myönnetään, tulee lupaehdoissa tarkemmin edellyttää jätehuollon ym. toiminnan järjestämistä siten, että se ei aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa.

5 5 HAKIJAN SELITYS Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä todennut, että annetuissa muistutuksissa ei esitetä mitään sellaista, mikä olisi luvan myöntämisen esteenä. Kauhavan kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon viitaten hakija toteaa, että ao. lakeihin ei ole tehty muutoksia eikä ole olemassa sellaisia tutkimuksia, jotka näitä edellytyksiä muuttaisivat. Hakijan suorittama seurantatutkimus osoittaa, ettei hälyttäviä seuraamuksia soranotosta ole tullut. Lisäksi hakemus ei koske soranoton lisäämistä, ainoastaan jatkoaikaa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausuntoon viitaten hakija toteaa, että luokkaan II kuuluvan pohjavesialueen määritelmä rajaisi lähes kaikki luokan I ulkopuolelle jääneet pohjavesialueet luokkaan II, mikä ei liene ollut viranomaisten tekemän luokituksen tarkoitus. Luokkaan III, tutkittavat alueet, jääneiden alueiden selvittämisen päämääränä on ollut siirtää hyvälaatuiset esiintymät luokkaan II ja jättää vedenhankintaan kelpaamattomat alueet muuhun maankäyttöön. Hakija epäilee huonompilaatuisten pohjavesialueiden tarvetta poikkeus- ja kriisitilanteissa, koska vedenhankintaan varattujen pohjavesialueiden antoisuus on käyttöön verrattuna alueella yli nelinkertainen. Huonolaatuisten pohjavesien käyttö tuodaan esille vesihuollon yleissuunnitelmissa, mutta Kauhavan kaupunkia koskevissa suunnitelmissa ei ole esitetty tällaista tarvetta Pelkkikankaalle. Alueen hyvälaatuisille pohjavesille riittää todellisuudessa kevyempi käsittely kuin mitä ELY lausunnossaan esittää. Pelkkikangas ei kuulu Kauhavan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman vaihtoehtoihin eikä Kauhavan kaupunki puutu muistutuksessaan millään lailla vedenhankintaan. Maa-aineksen luvanmukaisesta otosta ei seurantatutkimusten perusteella voida havaita vuosittaista veden laadun heikkenemistä Koopoon alueella. Vedestä nostettava sora on I-luokan betonisoraa ja yrityksen kannattavan toiminnan ehdottomana edellytyksenä on saada sora järkevästi käyttöön. Soranoton päätyttyä hakija kunnostaa alueen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Pelkkikankaan pohjavesialueella sijaitsevalta Koopoon sora-alueelta on otettu soraa vuodesta 1928 alkaen ja alueelle on myönnetty useita maa-aineksen ottolupia. Hakija on saanut ensimmäisen luvan pohjaveden pinnan alaiseen maa-aineksen ottamiseen vuonna Vuodesta 1998 lähtien yhtiöllä on ollut lupa ottaa soraa m³ pohjaveden pinnan alapuolelta. Hakemuk-

6 6 sessa on arvioitu, että luvan mukaisesta määrästä on ottamatta vielä yli puolet, eli noin m³. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Pelkkikankaan pohjavesialue on vuonna 1996 tehdyn tutkimuksen perusteella luokiteltu vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen antoisuus on hyvä ja vesi on kemiallisesti puhdistettavissa. Sorakuoppien pohjavesilammille on ominaista pintavesien kaltainen suuri veden laadun vuodenaikojen mukainen vaihtelu. Koopoon alueelta kymmenen viimeisen vuoden aikana otettujen vesinäytteiden perusteella on todettavissa vaihtelua pohjaveden laadussa. Muun muassa kovuus ja sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet. Koopoon alueen pohjavesilammikon veden lämpötilan vaihtelu on ollut pintavesien kaltainen. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on todennut lausunnossaan, että pohjaveden pinnan alainen maa-ainesten ottaminen noin 5,4 ha alueelta hakemuksen mukaiseen alimpaan ottamistasoon N60 +68,00 m kasvattaisi pohjavesilammikon syvyydeksi noin 9 m. Tutkimusten mukaan pohjavesilammen vaikutus soranottoalueen ympäristöön kasvaa, kun sen osuus pohjavesimuodostuman poikkileikkauksen pinta-alasta kasvaa ja voi ulottua jopa yli kilometrin etäisyydelle lammesta. Pohjaveden pinnan alaisen ottotoiminnan seurauksena hydrogeologiset olosuhteet pohjaveden suojelun kannalta ovat erittäin huonot ja alueen likaantumisriski on erittäin suuri. Sen vuoksi pohjaveden pinnan alainen maa-ainesten ottaminen ei enää ole mahdollista ilman, että alueen pohjaveden laatu vaarantuu. Vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentin mukaan maa-ainesten ottamiseen ei saa myöntää lupaa, jos ottamisen seurauksena pohjavesi tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua tai josta voi aiheutua muu ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettu pohjaveden pilaamiskiellon vastainen seuraus. Hallituksen esityksessä ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (84/1999) on ympäristönsuojelulain 8 :n yksityiskohtaisten perustelujen kohdalla todettu muun ohessa, että pohjaveden pilaamiskielto sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon eikä pilaamiskiellon vastaiselta toiminnalta edellytetä konkreettisen pilaantumisen aiheutumista. Ympäristöministeriön vuonna 2009 antaman ohjeen mukaan pohjaveden pinnan alainen maa-ainesten ottaminen tulee kyseeseen lähinnä pohjavesialueiden ulkopuolella tai vanhojen ottamisalueiden kunnostuksissa. Pohjaveden pinnan alapuolelta otettavaksi suunniteltu soramäärä on erittäin suuri suhteessa haettuun kolmen vuoden toiminta-aikaan, joten toiminta kasvaa merkittävästi aiempaan verrattuna. Samaan aikaan soran otto ulottuu entistä syvemmälle pohjavesimuodostumaan. Toiminnan seurauksena riski siihen, että pohjaveden laatu Pelkkikankaan pohjavesialueella olennaisesti huonontuu, kasvaa merkittävästi. Edellytyksiä myöntää poikkeusta pohjaveden muuttamiskieltoon ei siten ole. LAINKOHDAT

7 7 Vesilaki 1 luku 18, 9 luku 8 Ympäristönsuojelulaki 8 MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Aluehallintovirasto on ottanut päätöksessään huomioon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Kauhavan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksen käsittelymaksu on 3660 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maaaineksen ottamista koskevassa asiassa, kun ottamismäärä on yli m³, käsittelymaksu on 3660 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla sekä Kauhavan kaupungin että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä TJ-Ylipelkonen Oy, Taisto Ylipelkonen Kauhavan kaupunki Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.

8 8 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITE Valitusosoitus Raija Aaltonen Reko Vuotila Riitta Lähdemäki

9 Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen ja Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki 9

10 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.