Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 43/2014/2 Dnro ESAVI/50/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Teurojoen kalataloudellinen kunnostus, Tammela HAKIJA Tammelan kalastusalue HAKEMUKSEN VIREILLETULO Tammelan kalastusalue on aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Teurojoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Tammelan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset - Vesistötoimikunta on antamallaan päätöksellä nro 13/4-48 myöntänyt tarkoitusta varten perustetulle järvenlaskuyhtiölle luvan laskea Tammelan pitäjässä sijaitsevia Rautajärveä, Kylänlampea, Myllyjärveä, Alasenjärveä ja Kuuslampea ja sitä varten perata Murronjokea, Pihonjokea, Kylänjokea, Hietajokea ja Alasenojaa. - Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro S-412/3599 hylännyt veden patoamista koskevan hakemuksen Teurojoen Murron- eli Myllykoskessa olevassa myllylaitoksessa Teuron kylässä. Päätöksestä käy ilmi, että Murronkoskessa on ollut laaditun verollepanopöytäkirjan mukaan sahalaitos. Vesilaitoksen uusimiseen vuonna 1925 ei ole hankittu vesioikeuslain 1 luvun 20 :ssä edellytettyä lupaa. Myllylaitos ja sen koneisto tuhoutuivat tulipalossa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (14) Kaavoitustilanne ja suojelualueet Hankealueella ei ole voimassa olevaa kaavaa eikä Natura verkostoon kuuluvia alueita tai muita suojelukohteita. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hankealue alkaa Rautjärvestä ja laskee Kuuslammin kautta Pehkijärveen Tammelan kunnan Teuron kylässä. Joki on Teuronjoen valuma-alueen (35.934) laskujoki ja osa Loimijoen valuma-aluetta, joka kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Joen valuma-alue on pääosin maatalousmaata, mutta myös metsää. Valuma-alueen maaperä on sen yläosalta pääosin sora- ja hienomoreenia, alaosalta myös savea. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Teuronjoen koskiympäristöjä on aikanaan muokattu uittoa ja peltoalueiden kuivatusta varten sekä myllytoiminnan tarpeisiin. Joella ei ole uitettu puutavaraa tai harjoitettu myllytoimintaa 1960-luvun jälkeen. Teuronjoki virtaa nykyisin valtaosin rännimäisenä ja kaloilla on lähes esteetön pääsy Pehkijärvestä joen yläosan säännöstelypatoon asti. Teuronjoella tehdyt toimet ovat vaikuttaneet joen ekosysteemiin muuttamalla sen hydrologisia ja biologisia olosuhteita. Nämä muutokset ovat osin heikentäneet virtavesien lohikalojen elinolosuhteita joko tuhoamalla lisääntymisalueita tai estämällä kalojen nousun kutupaikoille. Myös ojituksien myötä lisääntyneet kiintoainemäärät ovat heikentäneet lohikalojen lisääntymistä. Perattu uoma ei tarjoa eri eliölajeille vastaavaa määrää mikrohabitaatteja kuin luonnontilainen uoma. Tämän vuoksi lajisto vähenee ja joidenkin lajien yksilömäärät pienenevät sopivien elinpiirien määrän vähentyessä. Hanke on tarpeen joen taimenkannan elvyttämiseksi ja koskien palauttamiseksi mahdollisimman lähelle luonnontilaansa. Myös joessa olevan jokirapukannan olosuhteita pyritään parantamaan. Koskialueista kunnostetaan koneellisesti Kuuslammin alapuolinen koski ja Teurossuun koski. Lisäksi Koitintien kohdalla sijaitsevaa koskea kunnostetaan käsin.

3 3 (14) Vesistötiedot Hydrologia Valuma-alueen pinta-ala on 115,8 km 2 ja järvisyys 7,67 %. Teuronjoen alivirtaama on 0,03 m 3 /s, keskivirtaama 1,1 m 3 /s ja ylivirtaama 10,1 m 3 /s. Virtaamat on arvioitu simuloiduista virtaamista. Teuronjoen korkeusero on Rautjärven ja Pehkijärven välillä noin 16,8 m. Rautjärven keskivedenkorkeus on N ,4 m ja Pehkijärven N ,6 m. Koskialueilla ei juuri ole pudotuskorkeutta, vain alin koski Teurossuussa on hieman jyrkempi. Vedenlaatu Teuronjoesta ei ole saatavissa vedenlaatutietoja. Rautjärven analyysitulosten mukaan joen vedenlaatu on heikohko. Suurimman ongelma aiheuttavat matala ph ja korkea rautapitoisuus. Seuraavassa on esitetty joitakin vedenlaatutietoja ( ) Rautjärven pintavedestä (0,5 m): - ph 5,60 - kokonaistyppi 820 µg/l - kokonaisfosfori 17,0 µg/l - väriluku 250 mgpt/l - rauta µg/l - alkaliniteetti 0,105 mmol/l - happipitoisuus 8,8 mg/l - hapen kyllästysaste 63 kyll.% Kasvillisuus kohdealueilla ja niiden lähiympäristössä Toimenpiteiden kohteiksi suunniteltujen koskien ympäristö on pääosin tuoretta kangasmetsää. Koskien lähiympäristön ilmeeseen vaikuttaa suuresti viime vuosisadan puolivälin tienoilla tehty perkaus. Peratut kivet on jätetty rannoille valleiksi. Vallien päälle on kasvanut vankka puusto, mutta muuten kasvillisuus on köyhää. Puulajeista esiintyy lähinnä kuusta, harmaaleppää, tervaleppää, pajuja ja koivuja. Myös ruohovartisten kasvien lajisto on verraten köyhää. Yleisimpiä lajeja ovat rantakukka, vuohenputki, saniaiset, sananjalka sekä sarat. Lisäksi itse uomassa kasvaa pääosin varsinaisten koskialueiden ulkopuolella ulpukkaa, rentukkaa, valkolummetta, kortteita ja vitoja. Koskissa esiintyy lähinnä isonäkinsammalta. Uhanalaisia kasvilajeja ei kohdealueilta tai niiden läheisyydestä tavattu.

4 4 (14) Eläimistö kohdealueilla ja niiden lähiympäristössä Kohdealueilla elää harva taimenkanta, jota on tuettu mäti-istutuksin. Vuoden 2011 sähkökalastuksissa saatiin mäti-istutuksista peräisin olevia 0+taimenia Kuuslammin alapuolisesta koskesta ja kaksi noin neljävuotiasta taimenta Teurossuusta. Jälkimmäiset lienevät peräisin luonnonkudusta. Muista kalalajeista joessa esiintyy kivisimppuja, kivennuoliaisia, ahvenia ja särkiä. Koskialueiden ulkopuolelta saadaan saaliiksi täplärapuja, jokirapuja ei alueella ole. Lisäksi koskissa elää harvalukuinen koskihyönteislajisto. Hyönteisistä alueella tavattiin lähinnä suurten vesiperhosten toukkia. Jostakin syystä koskikorentojen toukkia ei koskista tavattu. Uhanalaisia tai silmälläpidettäviä eläinlajeja kohdealueilta ei löydetty. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Vesistöllä ei ole juurikaan virkistyskäyttöä satunnaisia uimapaikkoja lukuun ottamatta. Joella ei ole vesiliikennettä satunnaista melontaa lukuun ottamatta. Varsinaista melontareittiä joella ei ole. Murron- eli Myllykoskella on toiminut mylly, jonka pato on edelleen olemassa. Patoon ei puututa tämän hankkeen puitteissa. Myös Kuuslammin alapuolisella koskella on sijainnut mylly. Koskessa on myllyn rakenteista jäljellä puinen parru, joka jätetään sen mahdollisen museaalisen arvon vuoksi koskemattomaksi. Suoritettavat toimenpiteet Yleistä Pienpoikasalueet Reunakasvillisuuden suojaamat uoman reunat ovat tunnetusti parhaita poikasalueita. Siksi poikasalueiden kunnostus aloitetaan purkamalla korkeita ja liian jyrkkiä reunakivikoita, jolloin reunat loiventuvat ja tarjoavat poikasille kivikon suojaa kaikilla vedenkorkeuksilla. Reunoihin pyritään myös saamaan vesitystä matalilla kynnyksillä. Tällöin saadaan aikaan tilanne, jossa vesi virtaa matalahkona reunakivikon päällä polveillen ja suodattuu pohjakivikon lomitse. Joen penkoilla olevia kivikoita purettaessa tulee huomioida, ettei penkka esimerkiksi uoman mutkan ulkolaidassa jää liian alttiiksi eroosiolle. Taimenen 0+-poikasille sopiva pohjakivien raekoko on mm, syvyys 0,10 0,30 m ja virtaus 0,25 0,75 m/s. Poikaskivikoiden on oltava riittävän paksuja, useamman kivikerroksen korkuisia. Tuolloin muodostuu onkaloverkosto, joka sopii sekä taimenenpoikasten että niiden saaliseläinten suojapaikaksi. Toisaalta kunnostuksessa pyritään ratkaisuihin, joissa erilaiset kivikot, syvyydet ja virtaukset vaihtelevat muodostaen mahdollisimman monimuotoisen kosken. Sähkökalastuksien perusteella voidaan taimenen

5 5 (14) poikasten todeta jo ensimmäisen kesänsä lopulla viihtyvän hyvinkin kovassa virrassa. Kynnyksiä ja koskien reunoilla olevia poikasalueita tehtäessä pyritään välttämään liian hidasvirtaisten monttujen syntymistä koskiin, sillä juuri noissa montuissa hauki ja made viihtyvät ja vaanivat taimenen poikasia ja mätiä. Lepopaikat ja talvehtimisalueet Kudulle nousevat tai purossa koko ikänsä viettäneet aikuiset taimenet tarvitsevat asentopaikkoja levätäkseen nousupyrähdysten välillä. Aikuisen taimenen levähdyspaikaksi riittää hyvin suuri kivi, jonka takana pohjaa on loivennettu korkeintaan vaakatasoon asti. Koskessa olevat sopivan muotoiset kuopat on hyvä jättää ennalleen. Pitkällä ja voimakasvirtaisella koskiosuudella taimenten talvehtiminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Siksi tällaisille osuuksille on hyvä tehdä joitakin hidasvirtaisia ja syvähköjä alueita. Näiden alueiden kokoa ja lukumäärää ei tule liioitella, sillä kesäaikaan niissä viihtyvät predaattorit. Kutualueet Tärkeintä kutualueiden sijoittelussa on, että alavirrassa niiden välittömässä läheisyydessä on vasta kuoriutuneille sopivia habitaatteja. Predaattoriongelman vuoksi kutualueen ja poikasalueen välissä, eikä niiden välittömässä läheisyydessä saisi olla hidasvirtaisia tai virtaamattomia osuuksia, eikä syviä monttuja. Kutusoraikot tulee tehdä niin syvälle, että niiden päällä virtaa vettä talvellakin riittävästi. Myös hyyteen eli pohjajään muodostuminen voi tuhota mädin. Siksi varsinkin matalammissa koskissa kannattaa soraikon sekaan sinne tänne sijoitella suuria, pintaan asti ulottuvia kiviä. Koskiin tuotavan kutusoran raekoko on mm. Seassa saa olla myös karkeampaa kiviainesta, mutta ei hienompaa soraa. Sorapatjan tulisi olla yli 0,20 m paksu. Sopiva virtaama soraikon päällä on 0,2 0,7 m/s. Soraikon kohdalle pyritään saamaan tasaisesti kiihtyvä virtaus, jolloin kala voi itse hakea mieleisensä virtausnopeuden. Myös erilaisia kurkkuja voi rakentaa. Tämä on suositeltavaa ainakin silloin, kun virtausnopeus on alhainen. Kivistä tehtyyn kahden suisteen muodostamaan kutupesään taimen saa luonnollisen tyyppisen kutureviirin, josta löytyy myös sopiva virtaus. Kutureviirejä voi luoda myös tekemällä soraikko suurten pintakivien väleihin. Tuolloin sopiva vapaan yhtenäisen soralaikun pinta-ala on 1,5 4 m 2. Toimenpiteet yksityiskohdittain Kuuslammin alapuolinen koski Koska kohde sijaitsee lähellä loma-asutusta ja historiallista myllyn pihapiiriä, koneiden liikuttelussa noudatetaan erityistä varovaisuutta. Kuuslammin alapuolisen koskeen siirretään kutusoraa yhteensä noin m 3 ja muuta kiviainesta saman verran.

6 6 (14) Toimenpiteet: - Paaluväli 0 55: Alue on loiva ja virta melko monotoninen, siksi uomaa muokataan kivisuisteilla vivahteikkaammaksi. Suisteita ei rakenneta 10 m lähemmäksi toisiaan, jottei virta hidastu liikaa. Suisteiden väliin siirretään rannalta poikaskiveä ja suurempia pintakiviä. Kiviä voidaan joutua tuomaan lisää muualta, sillä pienintä poikaskiveä ei näytä olevan rannalla riittävästi. - Paaluväli 55 65: Olemassa olevaa syvännettä laajennetaan talvehtimisalueeksi. Riittävä syvyys on 0,70 0,90 m. - Paaluväli 65 90: Muotoillaan poikasalueeksi kuten paaluvälissä Poikaskiveä näyttää olevan rannalla riittävästi. - Paaluväli : Syvännettä laajennetaan talvehtimissyvänteeksi, kuten paaluvälissä Syvänteen alalaitaan muotoillaan noin 15 m 2 :n kutusoraikko. Soraa tarvitaan 5 7 m 3. - Paaluväli : Lisätään poikaskivikkoa ja muotoillaan varovasti. Alueella on jo kohtuullisen monimuotoinen rakenne. - Paaluväli : Kosken yläosalla olevia kivilatomuksia madalletaan kynnyksiksi siten, että kalat pääsevät liikkumaan niiden yli. Kynnysten väliin rakennetaan kutusoraikko, joka tuetaan alempaa kynnystä vasten. Soraikon laajuus on noin 20 m 2, joten soraa tarvitaan 7 10 m 3. Teurossuun koski Kohde sijaitsee lähellä loma-asutusta, joten kohteella koneiden liikuttelussa noudatetaan varovaisuutta. Teurossuun koskeen siirretään kutusoraa yhteensä noin m 3 ja muuta kiviainesta saman verran. Toimenpiteet: - Paaluväli 0 38: Alue on melko monotoninen, eikä suojapaikkoja poikasille juuri ole. Virran monimuotoistamiseksi rakennetaan kivisuisteita ja siirretään rannalta poikaskiveä sekä suurempia pintakiviä. Kiviä näyttää olevan rannalla riittävästi. - Paaluväli 38 42: Rakennetaan kutusoraikko, jonka laajuus on noin 20 m 2. Soraa tarvitaan 7 10 m 3. - Paaluväli 42 55: Uimalammeksi rakennettu alue toimii talvehtimissyvänteenä, joten siihen ei kohdisteta mitään toimenpiteitä. - Paaluväli 55 70: Rakennetaan kivisuisteita ja siirretään rannalta poikaskiveä sekä suurempia pintakiviä. Kiviä näyttää olevan rannalla riittävästi. - Paaluväli 70 75: Rakennetaan kutusoraikko, jonka laajuus on noin 20 m 2. Soraa tarvitaan 7 10 m 3. - Paaluväli : Rakennetaan kivisuisteita ja siirretään rannalta poikaskiveä sekä suurempia pintakiviä. Kiviä näyttää olevan rannalla riittävästi. - Paaluväli : Olemassa olevaa syvännettä laajennetaan talvehtimisalueeksi. Riittävä syvyys on 0,70 0,90 m. - Paaluväli : Lisätään poikaskivikkoa ja muotoillaan varovasti suisteiden avulla. Alueella on jo kohtuullisen monimuotoinen rakenne. - Paaluväli : Rakennetaan kutusoraikko, jonka laajuus on noin 20 m 2. Soraa tarvitaan 7 10 m 3.

7 7 (14) - Paalulta 124 ylävirtaan: Siirretään käsin penkoissa olevia kiviä koskeen poikaskivikoiksi. Koitintien kohdalla sijaitseva koski Koskialue on sillan korjauksen yhteydessä perattu. Koskesta on poistettu kaikki suojapaikoiksi soveltuvat kivikot. Kosken niskalle tehdään noin 20 m 2 :n laajuinen soraikko, jonka alapuolelle siirretään rannalta kiviä poikasalueiksi ja virtaa monimuotoistamaan. Koskeen tuodaan muualta lisää halkaisijaltaan mm:n kiviä. Toimenpiteet tehdään hyvin pienimuotoisesti. Vedenpinnan korkeuden muuttumisen ehkäisemiseksi kohteen yläpuolelle määritetään korkopiste, jonka avulla veden korkeutta seurataan jatkuvasti työn aikana. Erilliset soraikot Varsinaisten koskialueiden lisäksi lisätään kutusoraikoita sopivien virtapaikkojen yläosiin. Sopivia soraikon paikkoja ovat Teurontien, Rytölän ja Jokiniitun peltojen välisen sillan sekä Karjasillantien sillan yläpuolella. Kutusoraikon laajuus voi parhaimmillaan olla noin 20 m 2. Kutualue jaetaan pienemmiksi kutureviireiksi aiemmin kuvatulla tavalla. Tarvittava soran määrä on noin 10 m 3 /soraikko. Muut toimenpiteet Kunnostustoimenpiteiden jälkeen aloitetaan taimenkannan kotiuttaminen jokeen. Nykytietämyksen mukaan mäti-istutukset ovat paras tapa kotiuttaa taimenkanta. Jotta taimenkanta saisi kehittyä rauhassa, tulee myös kalastuksen valvonnan olla tehokasta. Kannan kehittymistä tulisi seurata vuosittain sähkökalastuksin. Murron-Myllykosken padon aiheuttama nousueste tulisi poistaa, mutta se ei kuulu tähän hankkeeseen. Toteutus Työssä otetaan huomioon ekologiset tekijät eli koski- ja rantaluontoa ei tarpeettomasti rasiteta toimenpiteiden aikana. Samalla pyritään luomaan mahdollisimman monimuotoinen koskiekosysteemi. Kunnostustyöt tehdään pääasiassa loppukesästä. Tuolloin työ on paitsi helpointa, myös luonnon kannalta edullisinta tehdä. Silloin myös taimenen 0+-poikaset ovat jo riittävän isoja pakenemaan koneen edestä. Myös muu eliöstö toipuu häiriöstä parhaiten lämpimän veden aikaan. Kunnostus toteutetaan rahoituksesta riippuen joko vuonna 2014 tai Jokivarren maanomistajien mielipiteet otetaan huomioon työn suunnittelussa. Mikäli rantapuustoa joudutaan poistamaan, neuvotellaan asiasta maanomistajan kanssa. Kunnostustyö tehdään pääosin kaivinkoneella. Myös koneen kulkureitit uomaan suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa.

8 8 (14) Kiinteistötiedot Kunnostustoimet kohdistuvat lähinnä joen uomaan. Yhteistä vesialuetta hallinnoivat Kuuslammin osakaskunta ( ), Teuron Pehkijärven osakaskunta ( ) ja Mustialan yhteismetsä ( ). Hanketta koskevat suostumukset Hankkeen vaikutukset Kunnostettaviksi suunniteltujen kohteiden rannalla sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta on pääosin saatu suostumukset toimenpiteille. Vedenlaatu Koneellinen kunnostus aiheuttaa hetkellistä samennusta kohteiden alapuolisissa vesistöissä. Haitta on kuitenkin lyhytaikainen. Koska kohdealueen maaperä on pääosin hiesua karkeampaa mineraalimaata, huuhtoutuvan kiintoaineen ja muiden vedenlaatuun vaikuttavien haittatekijöiden määrä on hyvin vähäinen. Veden korkeus Veden korkeus ei koskialueella oleellisesti muutu. Pohjan uudelleen muotoilu lisää vedenpinnan korkeuden vaihtelua, mutta keskimäärin vedenpinta pysyy hyvin lähellä alkuperäistä tasoa. Toimenpiteitä ei uloteta aivan koskien niska-alueille, joten kohdealueiden yläpuolisten alueiden vedenpinnan korkeus ei nouse. Virtaama Kunnostukset eivät aiheuta virtaamien hidastumista ylivirtaamakausilla, jolloin tulvariski on olemassa. Pikemminkin kunnostukset vähentävät tulvariskiä. Kunnostuksen tavoitteena oleva kapeimpien rännimäisten osuuksien laajentaminen lisää uoman vetoisuutta suurilla virtaamilla. Vesiliikenne Kunnostettavissa kohteissa ei ole merkittävää vesiliikennettä. Kunnostus ei kuitenkaan estä esimerkiksi melontaa korkean veden aikaan. Vesiekosysteemi Kunnostus vaurioittaa vesistöjen ekosysteemiä hetkellisesti. Kalat kaikkoavat kunnostettavilta alueilta ja niiden läheisyydestä. Lisäksi kivien siirto ja koneen liikkuminen koskessa irrottaa sammalta kivistä ja aiheuttaa siten vahinkoa esimerkiksi hyönteiskannoille. Myös samennus häiritsee ekosysteemiä. Haittavaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja vauriot häviävät

9 Hankkeen hyödyt 9 (14) muutamassa vuodessa. Kunnostuksen jälkeen vesistön monimuotoisuus ja kalakantojen tila paranee. Rantaluonto Toimenpiteet vaikuttavat rantaluontoon rantaviivan tuntumassa, josta siirrellään kiviä takaisin koskeen. Koneen liikkuminen järjestetään vanhoille koneurille tai muuten sellaisille reiteille, joissa maaston vauriot jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kohdealueilla ei ole erityisluontokohteita tai harvinaisiksi luokiteltuja kasveja. Oikein toteutetuilla kalataloudellisilla kunnostuksilla voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä. Kalatalouden kannalta tärkein hyöty on taimenen luontaisen lisääntymisen edellytysten paraneminen. On myös todettu, että jokirapu viihtyy hyvin kunnostetussa koskessa. Kalojen ja rapujen lisäksi myös muut terveelle koskiekosysteemille tyypilliset lajit, eli ns. alkuperäislajit, viihtyvät paremmin kunnostetussa koskessa. Tarkkailu Veden samentumista seurataan kohteiden alapuolella silmämääräisesti työn aikana ja sen jälkeen. Mikäli samentuminen on voimakasta, ulotetaan silmämääräinen tarkkailu edemmäs alavirtaan tarpeen mukaan. Havainnot kirjataan ylös koordinaatteineen. Tarvittaessa laaditaan erillinen tarkkailusuunnitelmaehdotus, joka lähetetään Hämeen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Tammelan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueelta sekä Tammelan kunnalta ja Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Teuronjoki kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Teuronjoki on tyypiltään keskisuuri kangasmaiden joki. Teuronjoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu, kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Joen kalataloudellinen kunnostus ei vaaranna vesienhoidon tavoitteita, vaan päin-

10 10 (14) vastoin lisää joen ekologista monimuotoisuutta ja parantaa kalaston elinympäristöä. Kunnostuksen seurantaan riittää silmämääräinen sameuden seuranta hakemuksen mukaisesti. Silmämääräisestä seurannasta tulee tehdä raportti, joka toimitetaan ELY-keskukselle. Mikäli samentuminen on voimakasta, ulotetaan tarkkailu edemmäs alavirtaan ja otetaan yhteyttä Hämeen ELYkeskukseen, joka harkitsee mahdollisia jatkotoimia. Muuten lupa hakemuksen mukaiselle toimenpiteelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunnossaan todennut, että hanke parantaa napapiirin eteläpuolisella alueella uhanalaisen taimenen elinympäristöä. Kunnostus aiheuttaa vesistössä myös tilapäistä samentumista ja kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Haittaa voidaan vähentää ajoittamalla kunnostus alivirtaamakauteen ja sopimalla töiden toteutuksesta alueen veden käyttäjien kanssa. Hanke on yleishyödyllinen, ja se osaltaan parantaa kalakantojen hoidon ja kalastuksen edellytyksiä. Hämeen ELY-keskus on rahoittanut kunnostussuunnitelman laadintaa ja puoltaa kunnostusluvan myöntämistä Tammelan kalastusalueelle. 3) Tammelan kunnan ympäristölautakunta on pitänyt Teurojoen kalataloudellista kunnostusta hyvänä ja kannatettavana toimenpiteenä. Lautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hankkeen johdosta. 4) Tammelan kunnanhallitus on antanut samansisältöisen lausunnon kunnan ympäristölautakunnan kanssa. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selitys annettujen lausuntojen johdosta mennessä. Hakija ei ole antanut selitystä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Tammelan kalastusalueelle luvan Teuronjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen hakemukseen liitetyn Hämeen kalatalouskeskuksen laatiman kunnostussuunnitelman Raportti nro 19/2011 ja sen täydennyksen ( ) mukaisesti Tammelan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

11 11 (14) Lupamääräykset Töiden suorittaminen 1. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti sekä mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa aiheuttavia työmenetelmiä käyttäen. Veden tarpeetonta samentamista tulee välttää. 2. Yksityisillä teillä ja rannoilla liikkumisesta on sovittava maanomistajien kanssa ennen töihin ryhtymistä. 3. Töiden päättyessä töiden jäljet on siistittävä ja hankealue saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti sopivaan kuntoon. Korvaukset 4. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 5. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 6. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vesistövaikutuksia suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Sameustarkkailun tulokset on toimitettava välittömästi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja mahdolliset muut tarkkailutulokset myös Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle sekä Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset on pyynnöstä toimitettava myös niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 7. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä ja hanke on toteutettava olennaisilta osin neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa.

12 12 (14) Ilmoitukset 8. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittamisesta on tiedotettava hyvissä ajoin niiden kiinteistöjen omistajille, joiden alueilla tai rannoilla töitä tehdään tai joiden alueita käytetään työkoneiden liikkumiseen. 9. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke on tarpeen joen taimenkannan elvyttämiseksi ja koskien palauttamiseksi mahdollisimman lähelle luonnontilaansa. Hankkeessa pyritään parantamaan myös joessa olevan jokirapukannan olosuhteita. Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Hankkeesta aiheutuu työn aikana paikallista ja lyhytaikaista veden samentumista. Lisäksi kunnostus vaurioittaa joen ja sen ranta-alueen ekosysteemiä hetkellisesti. Haittavaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja vauriot häviävät muutamassa vuodessa. Teuronjoki kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Teuronjoen ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Joen kalataloudellinen kunnostus lisää joen ekologista monimuotoisuutta ja parantaa kalaston elinympäristöä. Hanke ei siten vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 6, 7, 8, 10, 11 ja 18 Aluehallintovirasto ottaa tehdyt lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa.

13 13 (14) Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muuta vesilain 3 luvun mukaista hanketta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tammelan kalastusalue Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Tammelan kunta Tammelan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous -ryhmä Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hämeenlinnan päätoimipaikan ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Tammelan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

14 14 (14) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Raija Aaltonen Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Raija Aaltonen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara.

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.