LANDSKAPS- OCH VÅRDREFORMEN I EGENTLIGA FINLAND FÖRBEREDELSER OCH UTMANINGAR. Patrik Nygrén Stadsdirektör, Pargas stad

Transkriptio

1 LANDSKAPS- OCH VÅRDREFORMEN I EGENTLIGA FINLAND FÖRBEREDELSER OCH UTMANINGAR Patrik Nygrén Stadsdirektör, Pargas stad

2 FÖRBEREDELSER I EGENTLIGA FINLAND Organiserat i tematisk arbetsgrupper med tjänsteinnehavare Politisk styrgrupp Egentliga Finlands möte Förändringsledare för vårdreformen Antti Parpo Förändringsledare för non-sote Laura Leppänen

3 FÖRBEREDELSER I EGENTLIGA FINLAND Vårdreformens genomförande drivits av kommunerna och av sjukvårdsdistriktet, i praktiken anställer Åbo förändringsdirektör som är Antti Parpo Egentliga Finlands förbund och de statliga aktörerna NMT-central och regionförvaltningsverket drivit non-sote reformen, kommit längre, började snabbt innan kommunerna bjöds in, etulyöntiasema Kommunerna saknar intresse av att finansiera överlag: gäller helheten > naturligt Hur få dedikerad beredninsorganisation för Sote överlag Premisserna lever hela tiden Landskapets intresse kan inte drivas i mål av kommunerna.. Men kommunerna har ett intresse att bevaka

4

5 FÖRBEREDELSER I EGENTLIGA FINLAND Svårt nu gå över från förberedande beredning till beredning Det behövs en beredningsorganisation Kommunerna vill inte skjuta till med finansiering Statens finansiering dröjer Det finns massor att göra Antti Parpo: Isoin ongelma on, että meillä ei ole vieläkään resursseja valmistelun täysipainoiseen käynnistämiseen. Rahoitusta valmistelulle ei käytännössä ole. Kunnat eivät rahoita ja valtiolta ei ole tullut pitkäkestoisia linjauksia resurssoinnista. Kone siis käy, mutta kierrokset ovat kovin alhaalla.

6 HYPOTESER UR ETT DÖDLÄGE Vårdreformen fortsätter på sätt eller annat under den nuvarane regeringens och följande regerings tid. Valfriheten inom vårdtjänster ökar på medellång sikt oberoende av vårdreform-versioner. Anordnare och producent av service åtskiljs Oberoende alltid i kommunernas intresse att vi får en bra vårdreform Kommunerna och landskapet del av samma offentliga ekonomi: Vi delar samma resurser Landskapen och kommunerna konkurrerar direkt om resurser i det framtida Finland..Eller landskapen ges beskattningsrätt, allmän kompetens och tar över allt fler uppgifter (alla upgifter??????)

7 HYPOTESER UR ETT DÖDLÄGE Finns det en möjlighet för kommuner att vara producenter? Grundlagsutskottet: Kuntien, kuntayhtymien tai niiden tytäryhteisöjen kieltäminen toimia palvelujen tuottajina tulee arvioida kunnallista itsehallintoa rajoittavana säännöksenä uudelleen. Toisaalta perustuslakivaliokunta toteaa, että perusoikeuksien näkökulmasta on olemassa painavia perusteita, jotka puoltavat sosiaalija terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi (PeVL 75/2014)

8 Anordnaransvaret för socialvård borde vara kvar hos kommunerna Lokalkännedom, kännedom om kundernas omständigheter och lokal demokratisk styrning har en central betydelse med tanke på socialvårdens kvalitet och ekonomi Kuntien, kuntayhtymien tai niiden tytäryhteisöjen kieltäminen toimia palvelujen tuottajina tulee arvioida kunnallista itsehallintoa rajoittavana säännöksenä uudelleen. Toisaalta perustuslakivaliokunta toteaa, että perusoikeuksien näkökulmasta on olemassa painavia perusteita, jotka puoltavat sosiaalija terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi (PeVL 75/2014)

9 Grundlagsutskottet Maakunnan itsehallinnon ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta sote-palvelujen yhtiöittäminen on erittäin ongelmallinen Maakuntien yhteistyösopimuksessa on sovittava kielellisten oikeuksien turvaamisesta ja kielivähemmistön vaikuttamistoimielin on perusteltua muuttaa lautakunnan kaltaiseksi toimielimeksi

10 Grundlagsutskottets utlåtande Kunnan omaisuuteen liittyviin omaisuusjärjestelyihin tulee sisällyttää kompensaatiosääntely. Kunnan itsehallinto on turvattava kompensaatiosäätelyllä esim. tilanteessa, jossa investointeja vaatineiden tilojen käyttö muodostuu sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena tarpeettomaksi

11 Grundlagsutskottet om beskattningsrätt Maakuntien verotusoikeus on itsehallinnon näkökulmasta perusteltu, mutta ehdoton vaatimus se ei ole Maakunnan yleinen toimiala vahvistaisi perustuslakivaliokunnan mukaan maakunnan itsehallintoa Beskattningrätt åt landskapen > landskapen Finlands nya kommuner?

12 Grundlagsutskottet om bolagiseringstvång Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisvelvollisuus on poistettava ja maakunnalle on mahdollistettava tuottaa itse sote-palveluita. EU-oikeus jättää jäsenvaltion toimivaltaan sosiaalija terveydenhuollon palveluiden rakenteen

13 Grundlagsutskottet om kravet på kundsedlar Perustuslakivaliokunta toteaa, että valinnanvapauslain 22 perusteluissa todettu maininta siitä, että vähintään 15 % liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvien palvelujen kokonaiskustannuksista olisi asiakassetelin piirissä ei ole maakuntien itsehallinnon vastaisesti oikeudellisesti velvoittava

14 Grundlagsutskottet allmänt Sote-uudistuksessa on ongelmakohtia, joita ei ole ratkaistu tai riittävästi arvioitu ja jotka vaikeuttavat perusoikeuksien toteuttamista: Valinnanvapauden vaikutukset yli- ja alihoitoon Valinnanvapauden vaikutukset asiakasvalintaan Yhtiöittämisvelvollisuuden välttämättömyys Tuottamisen ja järjestämisen erottamisen välttämättömyys Uudistuksen aikataulun realistisuus Tietojärjestelmäratkaisujen toimivuus

15 UTMANINGAR Osäkra lagstiftningsläget Regeringen, regeringen, regeringen Finansieringen av förändringen Avsaknad av enhetlig substans styrning i frågor som skulle behöva det: ICT, personalfrågor

16 TVÅSPRÅKIGA UTMANINGAR OCH LÖSNINGAR

17 Svenskspråkiga i Egentliga Finland 5,7 % av befolkningen Hur garantera social och hälsovård åt den svensk och tvåspråkiga befolkningen? Andelen av personalen som kan ge service på svenska, minskar Skärgård hämtar till utmaningar

18 Serviceförmåga på två språk

19 VÅRDBOLAG AB SOTE-CENTRAL MUNVÅRD OMSORG & BOENDE ARBETS HÄLSO- VÅRD SPECIAL- SJUKVÅRD EGEN VÅRD EGEN VÅRD A B C D Helhetsgrepp om kunderna Integrerat arbetssätt E HÄLSA OCH FRISKVÅRD

20 HYPOTESER NU 1. Bara genom en gemensam organisering i Åboland kan vi upprätthålla en verklig språklig kompetens. 2. En organisering som utgår från att ett bredare spektrum av uppgifter är högst sannolikt i de flesta lägen den bästa med tanke på språk men också i högsta grad med tanke på en kundorienterad service. Och sannolikt för ekonomisk framgång (vilken ser litet annorlunda ut i bolag och andra konstellationer. 3. En organisering som utgår från att ett bredare spektrum av uppgifter är sannolikt den bästa för ekonomisk framgång och kostnadseffektivitet. 4. Strategiskt klokt att fortsätt samtal, utveckla modeller och vara beredd

21 Sosiaalihuollon järjestämisvastuu tulisi säilyttää kunnilla 1. Paikallistuntemuksella, asiakkaiden olosuhteiden tuntemuksella ja demokratialla on keskeinen merkitys sosiaalihuollon eri osa-alueiden laadun kannalta. 2. Valtaosa sosiaalihuollosta ei sovellu tuotettavaksi valinnanvapausjärjestelmässä 3. Rajapinta viranomaisena toimivan maakunnan ja eri palvelujentuottajien välillä saattaa muodostua ongelmalliseksi. Vaikuttavan, kustannustehokkaan toiminnan saavuttaminen muodostuu hyvin vaikeaksi mikäli eri tehtävät tästä syystä koituvat eri tahojen hoidettaviksi.

22 Kuntien osakkeiden ei tulisi siirtyä maakunnille Voimaanpanolain 21 :n mukaan kuntien sellaisten yhtiöiden osakkeet, jonka kunta omistaa sosiaalija terveyspalvelujen tuottamista varten, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaalija terveyspalvelujen tuottaminen, ja joka on kirjanpitolain mukaan kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys, tai jossa kunnilla yhteinen on sellainen asema, siirtyisi vastikkeetta maakunnalle Säädös on ongelmallinen perustuslain 121 :ssä säädetyn kunnallisen itsehallinnon ja 18 :ssä säädetyn elinkeinovapauden kannalta.

23 Kunnilta maakunnille tapahtuvan omaisuudensiirtojen perustuslainmukaisuut ta tulisi tutkia tarkkaan Maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä irtaimisto siirtyisi kunnilta maakunnille korvauksitta Sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakuntien liittojen kuntayhtymät siirtyisivät niin ikään korvauksitta sellaisinaan, kiinteine ja irtaimine omaisuuksineen, maakunnille Sitä ennen kuntien tulisi kattaa niiden taseiden mahdolliset alijäämät. Hallituksen esityksen mukaan toiminta yhtiöitettäisiin ja kilpailutettaisiin maakunnalle siirtämisen jälkeen. Näin ollen sille tulisi markkina-arvo.

24 Kunnilta maakunnille tapahtuvan omaisuudensiirtojen perustuslainmukaisuut ta tulisi tutkia tarkkaan Ehdotetut säännökset ovat ongelmallisia perustuslain 15 :ssa säädetyn omaisuuden suojan sekä 121 :ssä säädetyn kunnallisen itsehallinnon kannalta Hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä voimaanpanolain 4 luvussa kunnilta maakunnille tapahtuvaksi ehdotetun laajan varallisuudensiirron perustuslaillisuusaspektit tulisi tutkia kriittisesti. Laajemmin kunnan koko sotetoiminnalla on liiketaloudellista arvoa: henkilöstö, tilat, irtaimisto: liike

25 Vastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä tulisi selventää Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain 7 ja 8 :n mukaan sekä kunnat että maakunnat vastaisivat asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Kansanterveyden kannalta että yhteiskuntataloudellisesti erittäin tärkeä tehtävä Kuntien kaikki resurssit, koko henkilökunta sekä lähes koko rahoitus siirtyisi kunnilta maakunnille. lain tulisi muotoilla selkeämmin niin, että siitä käy konkreettisesti ilmi miten vastuu jakautuisi maakunnan ja kunnan välillä. Kunnille tulisi taata niiden vastuulle jäävien tehtävien riittävä rahoitus.

26 Kaksikielisissä maakunnissa tulisi olla kaksikielisten vähemmistökielen palvelujen lautakunta Vastaisi siitä, että maakunnan vähemmistökielellä, suomeksi tai ruotsiksi, järjestetyt palvelut täyttävät samat vaatimukset kuin enemmistökieliset palvelut. Lautakunnalla tulisi olla normaali talousarviovastuu sekä lautakunnan alainen virkaorganisaatio joka vastaisi lautakunnan päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta. Lautakunnan puheenjohtajan tulisi olla maakuntahallituksen jäsen.

27 SOTE EI HILLITSE KUSTANNUSKEHITYSTÄ KOSKA.. Vastuu ja kannustimet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä pirstaloituu Maakuntien liikelaitosten erikoissairaanhoito eriytyy perusterveydenhoidosta Vastuu sosiaalipalveluista pistaloituu Potilaanohjaus kärsii

28 On otettava suunta joka vähentää kustannuksia eikä lisää niitä Ratkaisevia asioita kustannusten kehityksen suhteen minkälaiseen pirstaloitumisen tasoon ja osaoptimointiin uudistus johtaa miten kannustimet toimii ja miten eri ansaintamallit ajavat yhteen miten voimakkaasti valtiovarainministeriö pystyy jarruttamaan menokehyksen kasvua.

29 KUNNAT AIDOSTI MUKAAN Sosiaalityö pysyy kunnille Kuntia ei ryöstetä Kunnat perustavat ja omistavat Sote-yhtiöitä Kunnille keinot ja kannustimet hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseksi

30 AIKATAULU Tarvitaan ensin oikea lainsäädäntö..jonka jälkeen tarvitaan aikaa Valinnanvapauden pitäisi tulla kaikille toimijoille samaan aikaan Julkinen sektori tarvvitsee aikaa...