LIITE 3: ARVIO KULUVAN OHJELMAKAUDEN TULOKSISTA JA VAIKUTUKSISTA

Transkriptio

1 LIITE 3: ARVIO KULUVAN OHJELMAKAUDEN TULOKSISTA JA VAIKUTUKSISTA Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelma toteuma ja vaikuttavuus Pohjois-Suomen EAKR ohjelman julkisista varoista ( ) oli huhtikuun 2011 loppuun mennessä sidottu noin 85 %. Huomioitavaa on, että sekä yksityinen taho ja etenkin alueen kunnat ovat panostaneet ohjelman toteutukseen tähän mennessä selkeästi arvioitua osuuttaan enemmän. Ohjelmavaroista hiukan vajaa 50 % on suuntautunut yritysten toteuttamiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja runsas 50 % muiden, pääasiassa alueella toimivien t&k toimijoiden, korkeakoulujen ja muiden kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden toteuttamiin hankkeisiin. Suorien yritystukien merkitys korostuu erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, joissa yritysrakenne on hyvin mikro- ja pienyritysvaltainen ja yritykset kaukana EU:n keskeisistä sisämarkkinoista, puhumattakaan kasvavista Aasian talouksista. Vain harvalla Pohjois-Suomen yrityksellä (Oulun seutua lukuun ottamatta) on mahdollisuuksia omiin t&k panostuksiin. EAKR varoja onkin suunnattu ensisijaisesti mikro- ja pk- yritysten perusvalmiuksien parantamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon sekä verkostoitumiseen toistensa ja alueellisten t&k- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Tätä kautta on edesautettu alueen mikro- ja pienyrityksiä kasvun tielle ja kiinnipääsyyn mm. tarjolla olevaan t&k rahoitukseen. Toinen aivan keskeinen EAKR ohjelmavarojen merkitys Pohjois-Suomelle on uusien innovaatio sekä t&k ja oppimisympäristöjen syntyminen ja jo olemassa olevien vahvistuminen. Uusia merkittäviä tutkimus- ja kehittämisympäristöjä on syntynyt mm. kemianteollisuuden ympärille, ympäristötoimialalle, kaivannais- ja metalliteollisuuteen, painettavaan elektroniikkaan, materiaaliteknologiaan, tieto- ja viestintäteknologiaan sekä matkailualalle. Innovaatiotoiminnan osalta on onnistuttu viemään eteenpäin erityisesti metalli- ja puutoimialaa, materiaaliteknologiaa, bio- ja terveystutkimusta sekä painettavaa elektroniikkaa. Kolmantena merkittävänä rakennerahastovarojen lisäarvona on ollut niiden tuoma vipuvaikutus. Rakennerahastovarat toimivat ns. käynnistysmekanismina merkittäville investoinneille, joilla on laajaa merkitystä sekä alueen että myös koko EU:n kilpailukyvyn lisäämiselle. Tästä esimerkkinä ovat panostukset alueen lentokenttä- ja satamahankkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin sekä matkailukeskittymiin. Vaikutukset alueen saavutettavuuden parantumiseen ja vetovoiman lisääntymiseen ovat kiistattomat. Erittäin lyhyesti tiivistettynä EAKR varoilla on onnistuneesti tuettu uusien yritysten syntyä sekä alueemme pienten ja keskisuurten yritysten kasvupyrkimyksiä luotu harvasta asutuksesta huolimatta edellytykset sekä alueellisen, kansallisen että myös kansainvälisen tason merkittävälle tutkimus- ja kehittämistyölle koko P-S alueella lisätty Pohjois-Suomen vetovoimaa ja synnytetty onnistuneesti uusia yksityisiä työpaikkoja sekä rakennemuutoksen kautta menetettyjen että alueelta vähentyneiden valtion työpaikkojen tilalle Tehtävää tulevalle kaudelle on mm. kansainvälisen liiketoiminnan vahvistamisessa sekä alueen ja sen toimijoiden kytkemisessä kansainvälisiin verkostoihin. Osittain EAKR ohjelman rooli suoraan kansainvälistymiseen tähtäävässä toiminnassa on jäänyt vähäisemmäksi siksi, että tätä työtä on tehty alueella käytettävissä olevin Interreg/ENPI varoin. Maakunnallisessa verkostoitumisessa ollaan kuluvalla ohjelmakaudella menty merkittävästi eteenpäin. Tulevan ohjelmakauden haasteeksi jääkin keskittyä verkostoitumiseen yli maakunta- ja suuraluerajojen sekä myös vahvemmin kansainvälisesti. Ohjelman kokonaistyöpaikkatavoitteesta ( uutta työpaikkaa) on mennessä saavutettu 52 % ja syntyville yrityksille asetetusta tavoitteesta ( 1500 uutta yritystä) samoin 52 %. Toimintalinjojen 2

2 (osaaminen) ja 3 (saavutettavuus ja vetovoima) osalta asetetut työpaikkatavoitteet on ylitetty jo reippaasti. Toimintalinjan 1 (yritystoiminta) osalta ollaan vielä jäljessä tavoitteesta; osittain siksi, että laskelmissa on huomioitu vain loppuunmaksetut yritystukihankkeet. Kaikkinensa tulos on toteutuksen tässä vaiheessa kohtuullisen hyvä, huomioiden rahoitettujen hankkeiden keskeneräisyys ja luonne; useimpien vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Huomioitavaa on myös se, että raportoinnissa huomioidaan vain suoraan syntyneet työpaikat; EAKR hankkeiden välilliset työpaikkavaikutukset ovat myös merkittävät. Naistyöpaikkojen ja naisten perustamien yritysten osalta ohjelmassa on vielä tehtävää, samoin t&k työpaikkojen synnyttämisessä naisille ja myös Oulun seudun ulkopuolelle. Valtaosa syntyneistä t&k - työpaikoista kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle (78 %) ja on miestyöpaikkoja (80 %). Kaiken kaikkiaan rakennerahastopohjainen ohjelmatyö on antanut elintärkeän lisäresurssin Pohjois- Suomen kehittämiselle ja koko alueen elinvoimaisuuden lisääntymiselle. Työllä mahdollistetaan se, että alue on tulevaisuudessa entistä kilpailukykyisempi ja pystyy profiloituneella erikoisosaamisellaan tarjoamaan entistä vahvemman panoksensa myös eurooppalaiseen viitekehykseen. Kuluvan ohjelmakauden kahden viimeisen vuoden aikana (2010,2011) sekä alueen väestökehitys että yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys ovat olleet myönteisiä; taantumasta huolimatta. Manner-Suomen ESR-ohjelman vaikuttavuus Pohjois-Suomessa Manner-Suomen ESR-ohjelma laadittiin taloudellisen nousukauden tilanteessa, mikä kuitenkin kääntyi taantuman puolelle ohjelman alkuvaiheessa. Pohjois-Suomen suuralueella rahoitusta on kokonaisuudessaan kohdennettu suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla mahdollisimman nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin. Manner-Suomen ESR-ohjelman strategisen arvioinnin mukaan ohjelma on osoittautunut joustavaksi, ja ohjelmalla on pystytty hyvin vastaamaan nopeisiin rakenteellisiin muutoksiin kaikilla toimintalinjoilla. Rakennemuutosalueilla onkin hankkeiden avulla pyritty nopeasti vaikuttamaan alueen työllisyyden ja talouden elpymiseen mm. rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä sekä yritysten osaamisen lisäämisellä. Nopeiden muutosten ohella on pystytty vastaamaan myös hitaasti eteneviin rakenteellisiin muutoksiin, jotka eivät poistu vaikka niiden ajankohtaisuus tilapäisesti heikkenisikin: rahoituksella on pyritty mm. pidentämään työuria edistämällä työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Hankevalinnassa on otettu huomioon alueelliset maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmien mukaiset painotukset sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja kansalliset strategiset painotukset. ESR-toiminnan suuntaamisessa on huomioitu Pohjois-Suomen erityispiirteet mm. alueen nuoret sekä kaivos- ja muiden suurhankkeiden tarpeet. Toimintalinjakohtaisesti painotus suuralueella on noudattanut pääosin alkuperäistä Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyöryhmien päättämää jakaumaa: 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (38%) 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy (24 %) 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen (34 %) 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa (4 %) Alueosion ohella ESR-toimenpiteitä on toteutettu valtakunnallisten kehittämisohjelmien kautta rahoitettuina hankkeina, joissa yhdistyvät valtakunnalliset strategiat ja alueelliset tarpeet. Pohjoissuomalaiset toimijat ovat osallistuneet esim. valtakunnallisina verkostoina toteutettuihin hankkeisiin ja profiloituneet niissä omien vahvuuksien mukaisesti. Kaikilta osin valtakunnallisen osion ja alueosion toiminnan kytkentä ei ole kuitenkaan ollut riittävää.

3 Kokonaisuudessaan Manner-Suomen ESR-ohjelman toteutus on edennyt hyvin: mm. uusien yritysten ja työpaikkojen määrälliset tavoitteet on jo ylitetty koko ohjelman tasolla. Pohjois-Suomen suuralueella on uusia työpaikkoja syntynyt vuoden 2011 loppuun mennessä ja uusia yrityksiä 452. Ohjelman toimenpiteisiin on Pohjois-Suomen alueella osallistunut tähän mennessä noin henkilöä ja yli yritystä, mutta toiminta on kuitenkin kohdistunut myös paljon laajemmalle erilaisten verkostojen ja yhteistyön kautta. ESR-toiminnan eräs tärkeä saavutus onkin kumppanuuden ja verkostoitumisen lisääminen; toiminnalla on edistetty uusien toimijoiden yhteistyötä ja saatu hankkeiden tuloksia leviämään. Myös kansainvälisiä yhteyksiä on edistetty mm. yritysten ja oppilaitosten hyvien käytäntöjen levittämisen ja etsimisen kautta. Hyvien käytäntöjen laajempaan hyödyntämiseen tulisi kuitenkin edelleen kiinnittää enemmän huomiota, jotta vaikuttavuus leviäisi laajemmalle ja kehittäminen jatkuisi suoraan aiempien tulosten pohjalta. ESR-toiminnan tavoitteena on tuoda lisäarvoa kansalliseen toimintaan. Rahoituksella onkin tuettu kehittämistoimia, joiden tukeminen ei yleensä kansallisen rahoituksen kautta ole mahdollista. Useissa organisaatioissa ESR-rahoitus on erittäin merkittävä kehittämisresurssi, jonka avulla kehitetyt hyvät käytännöt ja uudet innovatiiviset toimintamallit siirtyvät pysyväksi osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. ESR-hankkeissa syntyy paljon sosiaalisia innovaatioita, mitä ei kuitenkaan aina riittävästi tuoda esille varsinaisina tuloksina, vaikka niillä on suuri merkitys organisaatioiden toiminnan kehittymisen kannalta. Kaikkiaan hankkeiden tulosten hyödyntäminen ja myös hakijaorganisaatioiden hankeosaaminen on edistynyt aiemmista ohjelmakausista. Kokonaisuutena ESR-rahoituksella on saavutettu selkeä vipuvoimavaikutus työllisyyteen, osaamisen lisäämiseen, yrittäjyyteen ja Pohjois-Suomen kehittymiseen. Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman toteuma ja vaikuttavuus Itä-Suomi on tällä ohjelmakaudella siirtymäkauden alueena korkeamman tuen piirissä kuin muut Suomen suuralueet. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Itä-Suomi on monilla mittareilla mitattuna ollut muuta maata jäljessä, esimerkiksi panostukset T&K toimintaan erityisesti yrityksissä on vähäistä muuhun maahan verrattuna. Itä-Suomi on kuitenkin pystynyt käyttämään EU:n rakennerahasto-ohjelmien mahdollisuudet hyvin - erot muuhun maahan ovat kaventuneet jatkuvasti. Väestönmuutos Itä-Suomessa on ollut edelleen negatiivista, mutta muutos on hidastunut koko ajan (erityisesti 2000-luvulla). Työttömien määrän väheneminen on ollut nopeaa ja Itä-Suomen maakuntien työttömyystilanne on parantunut muuta maata nopeammin. Samalla koko 2000-luvun erot ovat kaventuneet myös Itä-Suomen maakuntien välillä. On kuitenkin mahdotonta mitata kuinka suuri merkitys pelkästään rakennerahastovaroilla on näihin kehityssuuntiin ollut. Valtion työpaikkojen määrän kehitys on pudonnut (pudotettu) sekä Itä- että Pohjois-Suomessa koko maan keskiarvon alapuolelle vuodesta 1995 lähtien. Samalla ajanjaksolla myös kuntasektorin työpaikkojen määrän kehitys on pienentynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa muuhun maahan verrattuna. Tilannetta korvaavana toimenpidekokonaisuutena rakennerahastoilla on kuitenkin selvästi pystytty vaikuttamaan yksityisen sektorin työpaikkakehitykseen se on kasvanut muuta maata nopeammin. Itä-Suomi on ollut muuta maata jäljessä T&K -toiminnan menoja tarkasteltaessa. Ero muuhun Suomeen on yritysten osalta suuri Itä-Suomessa menot ovat vain 1/8 Pohjois-Suomen vastaavasta. Julkisen ja kuntasektorin T&K -toiminnassa ero ei kuitenkaan ole niin selkeä. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman painotus ohjelmakaudella on ollut yritystoiminnan edistämisessä ja kehittämisessä. Toimintalinjalle 1 varattiin ohjelmakehystä lähes 50 % kaikesta rahoituksesta. Osittain laman seurauksena kysyntä yritystukien osalta on ollut ennakoitua heikompaa. Sen sijaan toimintalinjojen 2 ja 3 toimenpiteet ovat vetäneet ja panostukset osaamiskeskusten ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen sekä kuntarahoitteisten yritysten toimintaedellytysten ja ympäristöjen kehittämiseen on ollut merkittävää.

4 Toimintalinjat 2 ja3 ovat tuoneet suuralueen kehitykseen selkeää vipuvaikutusta, jolla osaamis- ja innovaatiokeskittymiä on voitu käynnistää ja vahvistaa. Hyvin monessa tapauksessa on käytetty onnistuneesta hankepareina EAKR ja ESR-rahoitusta laajemman kokonaisuuden tukemiseen. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa on vuoden 2012 alussa varattu hankkeisiin noin 2/3 koko ohjelmakauden kehyksestä. Ohjelmakauden kuluessa on kuntarahoituksen riittävyys osoittautunut ongelmalliseksi, varsinkin valtion leikatessa EAKR:n vastinrahaa vuosille 2012 ja Merkittävää ohjelma toteutuksessa on Itä-Suomen osalta korkea Lissabonin strategian mukaisuus. Vuoden 2011 lopussa 82,1 % ohjelman sidotusta rahoituksesta oli Lissabonin strategian mukaisia. Osuus on kasvanut jatkuvasti ohjelmakauden edetessä. Ohjelmaa on pystytty toteuttamaan T&K- ja innovaatiotoiminnan vahvalla painotuksella ja tuki investointeihin ja suoraan infrastruktuuriin on ollut vähäistä ja siitäkin suuri osa suunnattiin aikaistettujen ohjelmavarojen kautta suoraan elinkeinoelämää tukevan rakenteiden kehittämiseen. Ohjelma onkin painotuksiltaan ja toteutuksen myötä vain vähäisessä määrin siirtymäkauden ohjelma infrastruktuuriin olisi voinut niin valittaessa suunnata enemmän varoja EU-sääntöjen puitteissa. EU strategiaan peilaten Itä-Suomen EAKR-ohjelma näyttää alustavan tarkastelun perusteella sopivan vielä paremmin kuin Lissabonin strategian mukaisuuteen. Menoluokkatarkastelun myötä Itä-Suomen ohjelman EU 2020 strategian mukaisuus oli vuoden 2011 lopulla noin 86 % sidotusta rahoituksesta. Ohjelman ydinindikaattorien toteutuminen on pääosin tavoitteen mukaista. Kuitenkin on todettava, että ohjelman korkean yritystukipainotuksen myötä ja laman vaikuttaessa toteutukseen erityisesti toimintalinjalla 1, ollaan uusien työpaikka- ja yritystavoitteiden tavoitevauhdista jäljessä vuoden 2011 lopun tilanteessa. Uusia ja vaikuttavuutta paremmin kuvaavia indikaattoreita kaivataan jatkossa. Menoluokittain Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa on rahoitusta sidottu 2/3 T&K -kehittämiseen, innovointiin ja yrittäjyyteen. Huomattavasti pienimpinä kokonaisuuksina nousevat esille matkailu, tietoyhteiskunta ja liikenne. Yhteisiä painopistealoja, joilla tuloksia on saatu Itä- ja Pohjois-Suomessa aikaan, ovat olleet erityisesti puutuoteala, mittaustekniikka, elektroniikka ja ICT, kaivostoiminta, energia/bioenergia, matkailu, hyvinvointiala sekä ympäristö- ja materiaalitoimiala. Kaiken kaikkiaan ohjelmien vaikuttavuus näkyy uuden osaamisen syntymisenä sekä kehitysprosessien käynnistäjänä. Tämä on tuonut mukanaan mahdollisuuksia uusille osaamisalueiden avauksille ja parantanut alueiden kilpailukykyä. Saavutettavuuden ongelmaan on pystytty vaikuttamaan joidenkin pullonkaulojen poistamisella ja vetovoiman lisääntymisellä. Rakennerahastovaroille on jatkossa paljon kysyntää mm. suurinvestointien kautta avautuvien kohteiden hyödyntämiselle. Energia- ja logistiikkakysymykset sekä muut vahvat painopistealueet tarvitsevat tukea, erityisesti kun työttömyys laskee ja työvoimapula uhkaa kapeilla osaamisaloilla sekä nopeutuvan ikääntymisen myötä. Manner-Suomen ESR-ohjelman vaikuttavuus Itä-Suomessa Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueohjelma on edennyt hyvin aikataulussaan ja indikaattoritietojen perusteella ohjelma-asiakirjassa asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan. Projekteissa on aloittanut henkilöä, joista työssä olevia ja työttömiä Kehittämisprojekteihin mukaan tulleita yrityksiä on Uusia yrityksiä on syntynyt 2315 ja uusia työpaikkoja ESR ja valtion rahoituksen osuus Itä-Suomessa on

5 Itä-Suomessa on panostettu vahvasti työorganisaatioiden kehittämiseen, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden lisäämiseen. Itä-Suomen rahoituskehyksestä on tähän toimintaan varattu 35 % eli Itä-Suomen yrityskanta painottuu vahvasti mikro- ja pk-yrityksiin ja teemaan liittyvissä kehittämishankkeissa mukana olleista yrityksistä onkin suurin osa ollut alle 5 henkilön yrityksiä (5 700). Kehittämistoimintaan osallistuneita henkilöitä on ollut , joista suurin osa on vuotiaat. Koulutus- ja henkilötyöpäiviä on kertynyt yli Panostukset yrittäjyyden edistämiseen ja alkavien yritysten tukemiseen ovat tuottaneet uutta yritystä. Toisena vahvana painopisteenä on ollut työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tähän toimintaan on rahoituksesta varattu 31 % eli Projekteissa on kehitetty koulutusta ja ohjausta, neuvontamalleja ja tukijärjestelmiä tukemaan työllistymistä. Tähän kehittämistoimintaan osallistuneita on ollut , joista on ollut työttömiä. Toimintaa on suunnattu erityisesti nuoriin ja maahanmuuttajiin, aloittaneista henkilöä on alle 25-vuotiaita, maahanmuuttajia on Koulutus- ja henkilötyöpäiviä on kertynyt lähes , joista on tukityöllistämispäiviä. Kehittämistoimintaan mukaan tulleita yrityksiä on Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämisessä on panostettu erityisesti työelämälähtöisten ja läheisten palvelujen ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen ja innovaatioympäristöjen ja verkostojen luomiseen ja tukemiseen sekä alueellisten osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointiin. Rahoitusta toimintaan keskitetään eli 30 % kehyksestä. Projekteissa aloittaneita henkilöitä on ja koulutus- ja henkilötyöpäiviä , joista lähiopetuspäiviä Kehittämistoimintaan mukaan tulleita yrityksiä on Jäsenvaltioiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön ESR-toiminnassa ovat panostukset jääneet vähäiseksi. Hankkeissa on edistetty työperäistä maahanmuuttoa, edistetty kansainvälisyyskasvatusta ja etsitty ja levitetty hyviä käytäntöjä. Rahoitusta on kytketty tähän kehittämistoimintaan eli 4 %. Aloittaneita henkilöitä on n. 600 ja koulutus- ja henkilötyöpäiviä syntynyt n Hankkeita on rahoitettu tällä hetkellä yhteensä 495. Suurin osa hankkeista on selvästi kumppanuutta edistäviä hankkeita (391) ja selvästi innovatiivisia tuloksia tuottavia hankkeita (291). Merkittävästi kestävää kehitystä edistäviä hankkeita on 144 ja tasa-arvoa merkittävästi edistäviä hankkeita 15. TL 1 TL2 TL 3 TL 4 Yhteensä Aloittaneet henkilöt Aloittaneet yritykset Koulutus- ja henkilötyöpäivät Uudet yritykset Uudet työpaikat ESR+ valtion rahoitus