OSA 6 PAKKAUSTEN, IBC-PAKKAUSTEN, SUURPÄÄLLYSTEN, SÄILIÖIDEN JA IRTOTAVARAKONTTIEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

Transkriptio

1 OSA 6 PAKKAUSTEN, IBC-PAKKAUSTEN, SUURPÄÄLLYSTEN, SÄILIÖIDEN JA IRTOTAVARAKONTTIEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET LUKU 6.1 PAKKAUSTEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. Suomi hyväksyy vastavuoroisesti ADR-sopimuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tai niiden hyväksymien laitosten suorittamat tässä luvussa tarkastuslaitoksille säädetyt toimet Yleistä Tämän luvun vaatimuksia ei sovelleta: (a) luokan 7 radioaktiivisia aineita sisältäviin kolleihin, ellei toisin ole säädetty (ks. kohta 4.1.9), (b) luokan 6.2 tartuntavaarallisia aineita sisältäviin kolleihin, ellei toisin ole säädetty (ks. huomautus luvun 6.3 alussa ja kohdan pakkaustapa P621), (c) luokan 2 kaasuja sisältäviin paineastioihin, (d) kolleihin, joiden nettomassa on yli 400 kg, (e) pakkauksiin, joiden tilavuus on yli 450 litraa Kohdassa esitetyt pakkausten vaatimukset perustuvat tällä hetkellä käytettäviin pakkauksiin. Jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, saa käyttää myös pakkauksia, joiden spesifikaatiot poikkeavat kohdassa esitetyistä edellyttäen, että ne ovat yhtä kestäviä, VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymiä ja ne läpäisevät kohtien ja testit. Muita kuin tässä luvussa kuvattuja koemenetelmiä saa käyttää, jos ne ovat vastaavia ja VAK-tarkastuslaitoksen tunnustamia Pakkauksen, jota käytetään nesteen kuljetukseen, on läpäistävä soveltuva tiiviyskoe, ja sen on täytettävä kohdan mukainen soveltuva koetaso: (a) ennen sen ensimmäistä käyttöä kuljetukseen, (b) kunnostuksen tai uusiovalmistuksen jälkeen, ennen kuin se otetaan uudelleen kuljetuskäyttöön. Tässä kokeessa pakkaukseen ei tarvitse olla kiinnitettynä sen omaa suljinta. Yhdistettyjen pakkausten sisäastian saa testata ilman ulkopakkausta edellyttäen, että sillä ei ole vaikutusta koetuloksiin. Tätä koetta ei tarvitse tehdä: - pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille, - yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasiset, posliiniset tai keraamiset), jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR, - peltipakkauksille, jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR Pakkaukset on valmistettava, kunnostettava ja testattava laadunvarmistusohjelman mukaisesti VAK-tarkastuslaitosta tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan, että jokainen pakkaus täyttää tämän luvun vaatimukset. Huom. Standardissa ISO 16106:2006, Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut kollit - Pakkaukset, IBC-pakkaukset ja suurpäällykset vaarallisille aineille Ohjeet standardin ISO 9001 soveltamisesta on hyväksyttävä ohjeistus menettelytavoille, joita saa noudattaa Pakkausten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit Pakkaustyyppien tunnusmerkinnät Tunnusmerkintä käsittää: (a) arabialaisen numeron, joka ilmaisee pakkaustyypin, esim. tynnyri, kanisteri, (b) ison latinalaisen kirjaimen (tai kirjaimet), joka ilmaisee pakkauksen materiaalin, esim. teräs, puu, (c) tarvittaessa pakkaustyypin laatua tarkentavan arabialaisen numeron.

2 Yhdistetylle pakkaukselle käytetään tunnuksessa kahta perättäistä latinalaista isoa kirjainta. Ensimmäinen kirjain ilmaisee sisäastian materiaalin ja toinen vastaavasti ulkopakkauksen materiaalin Pakkausyhdistelmille käytetään vain ulkopakkauksen tunnusnumeroa Pakkaustunnusta voivat seurata kirjaimet "T", "V" tai "W". Kirjain "T" osoittaa pelastuspakkausta, joka on kohdan vaatimusten mukainen. Kirjain "V" osoittaa kohdan vaatimusten mukaista erityispakkausta. Kirjain "W" osoittaa, että pakkaus on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta valmistettu kohdan spesifikaatioista poikkeavalla tavalla, ja sen katsotaan kohdan vaatimusten mukaisesti olevan vastaava Pakkaustyypin ilmaisemiseen on käytettävä seuraavia numeroita: 1. Tynnyri 2. (Varattu) 3. Kanisteri 4. Laatikko 5. Säkki 6. Yhdistetty pakkaus 7. (Varattu) 0. Peltipakkaus Pakkauksen materiaalin ilmaisemiseen on käytettävä seuraavia isoja kirjaimia: A. Teräs (kaikki tyypit ja pintakäsittelyt) B. Alumiini C. Puu D. Vaneri F. Muut puupohjaiset levyt G. Pahvi H. Muovi L. Tekstiilikudos M. Paperi, monikerroksinen N. Metalli (muut kuin teräs tai alumiini) P. Lasi, posliini tai keramiikka Huom. Muovina pidetään myös muita polymeerisiä materiaaleja kuten kumia Seuraavassa taulukossa on esitetty tunnukset, joita on käytettävä pakkaustyypin nimeämiseen ottaen huomioon pakkaustyyppi, käytetty materiaali ja pakkaustyypin tarkennus. Taulukossa on viittaus myös tämän luvun kohtiin, joissa on esitetty pakkausta koskevat asianmukaiset vaatimukset: Pakkaustyyppi Materiaali Pakkaustyypin tarkennus Tunnus Kohta 1. Tynnyrit A. Teräs kiinteä pääty 1A irrotettava pääty 1A2 B. Alumiini kiinteä pääty 1B irrotettava pääty 1B2 D. Vaneri - 1D G. Pahvi - 1G H. Muovi kiinteä pääty 1H (Varattu) 3. Kanisterit N. Metalli, muut kuin teräs tai alumiini irrotettava pääty 1H2 kiinteä pääty 1N irrotettava pääty 1N2 A. Teräs kiinteä pääty 3A irrotettava pääty 3A2 B. Alumiini kiinteä pääty 3B irrotettava pääty 3B2 H. Muovi kiinteä pääty 3H irrotettava pääty 3H2

3 Pakkaustyyppi Materiaali Pakkaustyypin tarkennus Tunnus Kohta 4. Laatikot A. Teräs - 4A B. Alumiini - 4B C. Puu tavallinen 4C pölytiiviit seinät 4C2 D. Vaneri - 4D F. Muut puupohjaiset - 4F levyt G. Pahvi - 4G H. Muovi solumuovit 4H muovit 4H2 5. Säkit H. Muovikudos ilman sisäsäkkiä tai 5H pinnoitusta pölytiivis 5H2 vedenkestävä 5H3 H. Muovisäkit - 5H L. Tekstiilikudos ilman sisäsäkkiä tai 5L pinnoitusta pölytiivis 5L2 vedenkestävä 5L3 M. Paperi monikerroksinen 5M monikerroksinen, vedenkestävä 5M2 6. Yhdistetyt H. Muoviastia terästynnyrissä 6HA pakkaukset teräskorissa tai laatikossa 6HA2 alumiinitynnyrissä 6HB1 alumiinikorissa tai 6HB2 laatikossa puulaatikossa 6HC vaneritynnyrissä 6HD1 vanerilaatikossa 6HD2 pahvitynnyrissä 6HG1 pahvilaatikossa 6HG2 muovitynnyrissä 6HH1 muovilaatikossa 6HH2 P. Lasinen, terästynnyrissä 6PA posliininen tai teräskorissa tai laatikossa 6PA2 keraaminen astia alumiinitynnyrissä 6PB1 alumiinikorissa tai 6PB2 -laatikossa puulaatikossa 6PC vaneritynnyrissä 6PD1 punoskorissa 6PD2 pahvitynnyrissä 6PG1 pahvilaatikossa 6PG2 solumuovipakkauksessa 6PH1 muovipakkauksessa 6PH2 0. Peltipakkaukset A. Teräs kiinteä pääty 0A irrotettava pääty 0A Merkintä Huom. 1. Merkintä ilmaisee, että näin merkitty pakkaus vastaa tyyppihyväksyttyä, testit läpäissyttä rakennetyyppiä ja täyttää tämän luvun säännökset, jotka koskevat pakkauksen valmistusta, mutta ei sen käyttöä. Merkintä ei vielä välttämättä takaa, että pakkausta saa käyttää tietyn aineen kuljetukseen. Yleisesti pakkaustyyppi (esim. terästynnyri), sen enimmäistilavuus ja/tai suurin sallittu massa ja mahdolliset erityismääräykset on annettu eri aineille luvun 3.2 taulukossa A. Huom. 2. Merkintä on tarkoitettu pakkausten valmistajien, kunnostajien, pakkausten käyttäjien, kuljetuksen suorittajien ja viranomaisten avuksi. Uuden pakkauksen käyttöön liittyvä alkuperäinen merkintä on sen valmistajan keino ilmaista pakkauksen tyyppi ja osoittaa ne koestusta koskevat säännökset, jotka on täytetty.

4 Huom. 3. Merkintä ei aina ilmaise koetasojen täydellisiä yksityiskohtia jne., ja nämä voidaan myöhemmin tarvittaessa ottaa huomioon hankkimalla tieto esim. koetodistuksesta, koeselostuksesta tai hyväksyttävästi testin läpäisseiden pakkausten rekisteristä. Esimerkiksi pakkausta, jolla on X tai Y merkintä, voidaan käyttää aineille, joiden pakkausryhmän vaarallisuusaste on vähäisempi ja joiden suhteellisen tiheyden 1 suurin sallittu arvo on määritelty ottaen huomioon kerroin 1,5 tai 2,25, jotka ovat kohdan pakkauksia koskevissa testausvaatimuksissa. Pakkausryhmän I pakkausta, joka on testattu aineella, jonka suhteellinen tiheys on 1,2, saa käyttää pakkausryhmän II pakkauksena aineille, joiden suhteellinen tiheys on 1,8, tai pakkausryhmän III pakkauksena aineille, joiden suhteellinen tiheys on 2,7, edellyttäen, että kaikki käyttökriteerit täyttyvät myös aineella, jolla on korkeampi suhteellinen tiheys Jokaisessa näiden säännösten mukaisessamukaiseen käyttöön tarkoitetussa pakkauksessa on oltava kestävä, luettava, siten sijoitettu ja pakkauksen kokoon nähden sellainen merkintä, että se on helposti nähtävissä. Kollien bruttomassan ollessa yli 30 kg on merkinnän tai sen jäljennöksen oltava pakkauksen päällä tai sivulla. Kirjaimien, numeroiden ja symbolien on oltava vähintään 12 mm korkeita lukuun ottamatta enintään 30 litran tai 30 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen on oltava vähintään 6 mm korkuisia, ja enintään 5 litran tai 5 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen koon on oltava pakkauksen kokoon nähden sopivia. Merkinnän on oltava seuraava: u (a) (i) YK-pakkaustunnus: n Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, tai 6.6 tai 6.7 asiaankuuluvat vaatimukset. Tätä tunnusta ei saa antaa pakkauksille, jotka täyttävät kohtien , (e), (c), , ja (ks. myös alla oleva (ii)-alakohta) lievemmät pakkausvaatimukset. Metallipakkauksissa, joihin merkintä on tehty meistämällä, saa pakkaustunnuksen sijasta käyttää isoja kirjaimia UN, tai (ii) Tunnus "RID/ADR" yhdistetyille pakkauksille (lasiset, posliiniset tai keraamiset) sekä peltipakkauksille, jotka täyttävät lievemmät pakkausvaatimukset (ks. kohdat , (e), (c), , ja ). Huom. Pakkaukset, joissa on tämä tunnus, hyväksytään näiden säännösten mukaisissa tiekuljetuksissa sekä vastaavissa rautatiekuljetuksissa sekä kansainvälisissä rautatie- (RID), tie- (ADR) ja sisävesikuljetuksissa (ADN). Pakkauksia ei välttämättä hyväksytä muiden kuljetusmuotojen kuljetuksissa tai tie-, rautatie- ja sisävesikuljetuksissa, joissa noudatetaan muita määräyksiä. (b) Kohdan mukainen pakkauksen tunnusmerkintä. (c) Kaksiosainen tunnus: (i) Kirjain sen pakkausryhmän mukaan, mitkä testit rakennetyyppi on läpäissyt: X pakkausryhmille I, II ja III, Y pakkausryhmille II ja III, Z vain pakkausryhmälle III. (ii) Suhteellinen tiheys (pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin), jolle rakennetyyppi on testattu, nesteille tarkoitetuille pakkauksille, joissa ei ole sisäpakkausta. Tämän merkinnän saa jättää pois, jos suhteellinen tiheys on enintään 1,2. Enimmäisbruttomassa kilogrammoina kiinteille aineille tarkoitetuille pakkauksille tai pakkauksille, joissa on sisäpakkaus. Enimmäisbruttomassa kilogrammoina peltipakkauksille, jotka on tarkoitettu nesteille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s, ja jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR. (d) Joko kirjain "S" kiinteille aineille tarkoitetuille pakkauksille tai pakkauksille, joissa on sisäpakkaus, tai koepaine (yksikkönä kpa) pyöristettynä lähimpään 10 kpa:iin nesteille tarkoitetuille pakkauksille (lukuun ottamatta pakkausyhdistelmiä), jos pakkaus on hyväksytty nestepainekokeessa. 1 Suhteellista tiheyttä (d) käytetään tässä tekstissä ominaispainon synonyyminä.

5 (e) Kirjain "S" peltipakkauksille, jotka on tarkoitettu nesteille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s, ja jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR. Pakkauksen valmistusvuoden kaksi viimeistä numeroa. Tyypin 1H ja 3H pakkaukseen on merkittävä myös valmistuskuukausi, jonka saa merkitä pakkauksen eri kohtaan kuin muut merkinnät. Sopiva valmistuskuukauden merkitsemistapa on: (f) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 2. (g) Valmistajan nimi tai muu VAK-tarkastuslaitoksen määräämä pakkauksen tunnusmerkintä. (h) Pudotuskokeen lämpötila pakkauksille, jotka on testattava kohdan mukaisesti 40 C:ssa. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa (h) Jokaisessa uudessa metallitynnyrissä, jonka tilavuus on yli 100 litraa, on kohdassa tarkoitettujen kestävien merkintöjen lisäksi oltava pohjassa kohtien (a) - (e) mukaiset merkinnät sekä ainakin vaipan metallin nimellispaksuus (millimetreinä, 0,1 mm:n tarkkuudella) pysyvällä tavalla merkittyinä (esim. meistettyinä). Jos metallitynnyrin jommankumman päädyn nimellispaksuus on ohuempi kuin vaipan, on yläpäädyn, vaipan ja alapäädyn nimellispaksuudet merkittävä pohjaan pysyvällä tavalla (esim. meistämällä), esimerkiksi 1,0 1,2 1,0 tai 0,9 1,0 1,0. Metallin nimellispaksuus on määritettävä soveltuvan ISO-standardin mukaisesti, esim. standardi ISO 3574:1999 teräs. Kohtien (f) ja (g) merkinnät eivät saa olla pysyviä (esim. meistettyjä) paitsi kohdan mainitsemissa tapauksissa Jokaisessa pakkauksessa (lukuun ottamatta kohdassa tarkoitettuja), jonka voi kunnostaa, on kohdissa (a) - (e) mainitut merkinnät oltava pysyvällä tavalla tehtyinä. Merkinnät ovat pysyviä, jos ne ovat luettavissa kunnostuksen jälkeen (esim. meistetyt merkinnät). Yli 100 litran tilavuisia metallitynnyreitä lukuun ottamatta saa näillä pysyvillä merkinnöillä korvata pakkauksissa kohdassa esitetyt kestävät merkinnät Uusiovalmistettujen metallitynnyreiden merkintöjen ei tarvitse olla pysyviä (esim. meistettyjä), jos pakkaustyypissä ei ole tapahtunut muutosta eikä rakenteen kiinteitä osia ole vaihdettu tai poistettu. Muissa uusiovalmistetuissa metallitynnyreissä kohdissa (a) - (e) mainittujen merkintöjen on oltava pysyviä (esim. meistettyjä), ja niiden on sijaittava tynnyrin yläpäädyssä tai sivulla Toistuvaa uudelleenkäyttöä kestävistä materiaaleista (esim. ruostumattomasta teräksestä) valmistetuissa metallitynnyreissä kohtien (f) ja (g) merkinnät saavat olla pysyviä (esim. meistettyjä) Yksi kohdan mukainen merkintä saa kuulua vain yhdelle rakennetyypille tai tyyppisarjalle. Erilaiset pintakäsittelyt eivät muuta pakkauksen tyyppiä. "Tyyppisarja" tarkoittaa rakenteeltaan samaa tyyppiä olevia pakkauksia, joiden seinämän paksuus, valmistusaine ja poikkileikkaus ovat samat ja jotka eroavat tyyppihyväksytystä pakkauksesta ainoastaan korkeuden suhteen siten, että korkeus on pienempi. Astian suljinten on oltava tunnistettavissa koeselostuksessa kuvatuiksi sulkimiksi Merkinnässä on noudatettava kohdan järjestystä. Kohtien (a) (h) mukaisten ja tarvittaessa kohtien (h) (j) mukaisten merkinnän osien on oltava toisistaan selkeästi erotettuja, esimerkiksi kauttaviivalla tai välilyönnillä, siten, että merkintä on selvästi tunnistettavissa. Katso esimerkki kohdassa Muuta VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymää lisämerkintää on käytettävä siten, että merkinnän eri osat ovat edelleen erehtymättömästi tunnistettavissa kohdan mukaisesti Pakkauksen kunnostuksen jälkeen on kunnostajan tehtävä pakkaukseen mainitussa järjestyksessä seuraavat kestävät merkinnät: (h) Valtion tunnus, jossa kunnostus on suoritettu. 2 (i) Kunnostajan nimi tai muu VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymä tunnus. 2 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus.

6 (j) Kunnostusvuosi, kirjain "R" ja jokaiseen kohdassa mainitun tiiviyskokeen läpäisseeseen pakkaukseen lisäksi kirjain "L" Jos kohtien (a) - (d) merkinnät eivät kunnostuksen jälkeen enää näy metallitynnyrin yläpäädyssä tai sivulla, on kunnostajan lisättävä ne tynnyriin kestävällä tavalla ennen kohtien (h), (i) ja (j) merkintöjä. Merkinnät eivät saa ilmoittaa suurempaa kuljetuskykyä kuin alkuperäisen rakennetyypin testit ja merkinnät osoittavat Kohdassa määritellystä kierrätetystä muovimateriaalista valmistettuihin pakkauksiin on merkittävä kohdassa mainittujen merkintöjen viereen tunnus REC UUSIEN pakkausten merkintäesimerkkejä Uusi pahvilaatikko: u 4G/Y145/S/02 kohta (a) (i), (b), (c), (d) ja (e) n NL/VL823 kohta (f) ja (g) Uusi terästynnyri nesteille: u 1A1/Y1.4/150/98 kohta (a) (i), (b), (c), (d) ja (e) n NL/VL824 kohta (f) ja (g) Uusi terästynnyri kiinteille aineille tai sisäpakkauksille: u 1A2/Y150/S/01 kohta (a) (i), (b), (c), (d) ja (e) n NL/VL825 kohta (f) ja (g) Uusi muovilaatikko kiinteille aineille tai sisäpakkauksille: u 4HW/Y136/S/98 kohta (a) (i), (b), (c), (d) ja (e) n NL/VL826 kohta (f) ja (g) Uusiovalmistettu terästynnyri nesteille: u 1A2/Y/100/01 kohta (a) (i), (b), (c), (d) ja (e) n USA/MM5 kohta (f) ja (g) Uusi kiinteäpäätyinen peltipakkaus: RID/ADR/0A1/Y100/89 NL/VL123 kohta (a) (ii), (b), (c), (d) ja (e) kohta (f) ja (g) Uusi irrotettavapäätyinen peltipakkaus kiinteille aineille tai nesteille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s: RID/ADR/0A2/Y20/S/04 NL/VL124 kohta (a) (ii), (b), (c), (d) ja (e) kohta (f) ja (g) KUNNOSTETTUJEN pakkausten merkintäesimerkkejä u n 1A1/Y1.4/150/97 kohta (a) (i), (b), (c), (d) ja (e) u n NL/RB/01 RL 1A2/Y150/S/99 USA/RB/00 R PELASTUSPAKKAUSTEN merkintäesimerkki u n 1A2T/Y300/S/01 USA/abc kohta (h), (i) ja (j) kohta (a) (i), (b), (c), (d) ja (e) kohta (h), (i) ja (j) kohta (a) (i), (b), (c), (d) ja (e) kohta (f) ja (g) Huom. Kohtien , ja esimerkkien mukaiset merkinnät saa tehdä yhdelle tai useammalle riville edellyttäen, että ne ovat oikeassa järjestyksessä Varmennus Tekemällä kohdan mukainen merkintä vakuutetaan, että sarjatuotantona valmistetut pakkaukset vastaavat hyväksyttyä rakennetyyppiä ja että hyväksymiselle asetetut vaatimukset on täytetty Pakkauksia koskevat vaatimukset Yleiset vaatimukset Pakkauksen sisältämän aineen läpäisevyys ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Terästynnyrit 1A1 kiinteä pääty 1A2 irrotettava pääty Vaippa ja päädyt on valmistettava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivasta, riittävän paksusta teräslevystä. Huom. Hiiliterästynnyreille sopivat teräkset on annettu standardeissa ISO 3573:1999 Hot rolled carbon steel sheet of commercial and drawing qualities ja ISO 3574:1999 Cold-reduced carbon steel sheet of commercial and drawing qualities. Alle 100 litran

7 hiiliterästynnyreille sopivat teräkset on annettu edellä mainittujen lisäksi standardeissa ISO 11949:1995 Cold-reduced electrolytic tinplate, ISO 11950:1995 Cold-reduced electrolytic chromium/chromium-oxide coated steel ja ISO 11951:1995 Cold-reduced blackplate in coil form for the production of tinplate or electrolytic chromium/chromiumoxide coated steel Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan yli 40 litran tynnyreiden sivusaumojen on oltava hitsattuja. Kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettujen tynnyreiden tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan enintään 40 litran tynnyreiden sivusaumojen on oltava joko mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja Päätysaumojen on oltava mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja. Erillisiä vahvisterenkaita saa käyttää Tilavuudeltaan yli 60 litran tynnyrin vaipassa on yleensä oltava vähintään kaksi prässättyä vieritysvannetta tai vaihtoehtoisesti vähintään kaksi erillistä vieritysvannetta. Jos tynnyrissä on erilliset vieritysvanteet, ne on kiinnitettävä lujasti vaippaan ja varmistettava siten, että ne eivät pääse siirtymään. Vieritysvanteita ei saa kiinnittää pistehitsauksella Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisen (1A1) tynnyrin vaipassa tai päädyissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1A2) ryhmään. Tynnyreiden vaippojen ja päätyjen suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät tiiviisti suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Suljinlaipat saavat olla mekaanisesti saumattuja tai paikalleen hitsattuja. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1A2) suljinlaitteiden on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja tynnyrit pysyvät tiiviinä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavissa päädyissä on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä Jos vaipan, päätyjen, suljinten tai lisälaitteiden materiaali ei ole yhteensopiva kuljetettavan sisällön kanssa, on käytettävä sopivaa suojaavaa sisäpinnoitusta tai sisäpinnan käsittelyä. Pinnoituksen tai käsittelyn on säilytettävä suojaavat ominaisuutensa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Alumiinitynnyrit 1B1 kiinteä pääty 1B2 irrotettava pääty Vaippa ja päädyt on valmistettava vähintään 99 prosenttisesta alumiinista tai alumiiniseoksesta. Materiaalin on oltava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa ja riittävän paksua Kaikkien saumojen on oltava hitsattuja. Mahdollisten reunasaumojen on oltava erillisillä vahvisterenkailla vahvistettuja Tilavuudeltaan yli 60 litran tynnyrin vaipassa on yleensä oltava vähintään kaksi prässättyä vieritysvannetta tai vaihtoehtoisesti vähintään kaksi erillistä vieritysvannetta. Jos tynnyrissä on erilliset vieritysvanteet, ne on kiinnitettävä lujasti vaippaan ja varmistettava siten, että ne eivät pääse siirtymään. Vieritysvanteita ei saa kiinnittää pistehitsauksella Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisen (1B1) tynnyrin vaipassa tai päädyissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1B2) ryhmään. Tynnyreiden vaippojen ja päätyjen suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Suljinlaipat on hitsattava paikalleen siten, että niihin saadaan tiiviit saumat. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1B2) suljinlaitteiden on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja tynnyrit pysyvät tiiviinä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavissa päädyissä on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

8 Metallitynnyrit (muut kuin alumiini- tai terästynnyrit) 1N1 kiinteä pääty 1N2 irrotettava pääty Vaippa ja päädyt on valmistettava muusta metallista tai metalliseoksesta kuin teräksestä tai alumiinista. Materiaalin on oltava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa ja riittävän paksua Mahdollisten reunasaumojen on oltava erillisillä vahvisterenkailla vahvistettuja. Kaikkien saumojen on oltava valmistettu (hitsattu, juotettu, jne.) käytetyn metallin tai metalliseoksen teknisten ominaisuuksien mukaisesti Tilavuudeltaan yli 60 litran tynnyrin vaipassa on yleensä oltava vähintään kaksi prässättyä vieritysvannetta tai vaihtoehtoisesti vähintään kaksi erillistä vieritysvannetta. Jos tynnyrissä on erilliset vieritysvanteet, ne on kiinnitettävä lujasti vaippaan ja varmistettava siten, etteivät ne pääse siirtymään. Vieritysvanteita ei saa kiinnittää pistehitsauksella Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisen (1N1) tynnyrin vaipassa tai päädyissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1N2) ryhmään. Tynnyreiden vaippojen ja päätyjen suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Suljinlaipat on liitettävä paikalleen (hitsattava, juotettava, jne.) käytetyn metallin tai metalliseoksen teknisten ominaisuuksien mukaisesti siten, että niihin saadaan tiiviit liitossaumat. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Irrotettavapäätyisten tynnyreiden (1N2) suljinlaitteiden on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja tynnyrit pysyvät tiiviinä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavissa päädyissä on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Teräs- tai alumiinikanisterit 3A1 teräs, kiinteä pääty 3A2 teräs, irrotettava pääty 3B1 alumiini, kiinteä pääty 3B2 alumiini, irrotettava pääty Vaippa ja päädyt on valmistettava teräslevystä, vähintään 99 prosenttisesta alumiinista tai alumiiniseoksesta. Materiaalin on oltava kanisterin tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa ja riittävän paksua Teräskanisterin päätysaumojen on oltava mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja. Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan yli 40 litran teräskanistereiden sivusaumojen on oltava hitsattuja. Nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan enintään 40 litran teräskanistereiden sivusaumojen on oltava joko mekaanisesti saumattuja tai hitsattuja. Alumiinikanistereiden kaikkien saumojen on oltava hitsattuja. Mahdollisten reunasaumojen on oltava erillisillä vahvisterenkailla vahvistettuja Aukkojen halkaisija kiinteäpäätyisissä (3A1 ja 3B1) kanistereissa saa olla enintään 7 cm. Kanistereiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten kanistereiden (3A2 ja 3B2) ryhmään. Suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Jos vaipan, päätyjen, suljinten tai lisälaitteiden materiaali ei ole yhteensopiva kuljetettavan sisällön kanssa, on käytettävä sopivaa suojaavaa sisäpinnoitusta tai sisäpinnan käsittelyä. Pinnoituksen tai käsittelyn on säilytettävä suojaavat ominaisuutensa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Kanisterin suurin sallittu tilavuus: 60 litraa Suurin sallittu nettomassa: 120 kg Vaneritynnyrit 1D Tynnyrissä käytetyn puun on oltava hyvin ilmastoitua ja kuivaa, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää tynnyrin soveltuvuutta aiottuun käyttötarkoitukseen. Jos

9 tynnyrin päädyt tehdään muusta aineesta kuin vanerista, tämän on oltava vähintään yhtä kestävää Tynnyrin vaipassa on käytettävä vähintään kaksikerroksista ja päädyissä vähintään kolmikerroksista vaneria. Kerrokset on liimattava lujasti toisiinsa vedenkestävällä liimalla siten, että eri kerrosten puusyyt ovat ristikkäin toisiinsa nähden Vaipan ja päätyjen rakenteen sekä niiden liitosten on oltava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Sisällön vuotamisen estämiseksi on kannet päällystettävä voimapaperilla tai muulla vastaavalla materiaalilla. Päällyste on kiinnitettävä kanteen lujasti, ja sen on ulotuttava joka kohdassa kannen reunojen yli Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 250 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg (Poistettu) Pahvitynnyrit 1G Tynnyrin vaippa on valmistettava monikerroksisesta vahvasta paperista tai pahvista, ei kuitenkaan aaltopahvista. Paperi- tai pahvikerrokset on liimattava tai laminoitava hyvin toisiinsa kiinni. Tynnyrin vaipassa voi olla yksi tai useampi bitumista, vahatusta voimapaperista, metallifoliosta, muovimateriaalista tms. tehty suojaava kerros Päädyt on valmistettava puusta, pahvista, metallista, vanerista, muovista tai muusta sopivasta materiaalista. Päädyissä voi olla yksi tai useampi bitumista, vahatusta voimapaperista, metallifoliosta, muovimateriaalista tms. tehty suojaava kerros Vaipan ja päätyjen rakenteen sekä niiden liitosten on oltava tynnyrin tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Valmiin pakkauksen paperi- tai pahvikerrosten liimaukset eivät saa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa veden vaikutuksesta irrota toisistaan Tynnyrin suurin sallittu tilavuus: 450 litraa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Muovitynnyrit ja -kanisterit 1H1 tynnyrit, kiinteä pääty 1H2 tynnyrit, irrotettava pääty 3H1 kanisterit, kiinteä pääty 3H2 kanisterit, irrotettava pääty Pakkaus on valmistettava sopivasta muovimateriaalista, ja pakkauksen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta riittävän vahva. Muuta käytettyä materiaalia kuin samanlaisessa pakkauksen valmistusprosessissa syntyneitä jäännöksiä tai muovirakeita ei saa käyttää uusien pakkausten valmistukseen lukuun ottamatta kohdassa määriteltyä kierrätettyä muovimateriaalia. Pakkauksen on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Kollin sisältämän aineen tunkeutuminen tai uusien pakkausten valmistukseen käytetty kierrätysmateriaali ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Jos vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa pakkauksen käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos hiilimustan pitoisuus on enintään 2 massaprosenttia tai väriaineen kokonaispitoisuus on enintään 3 massaprosenttia. Ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettyjen inhibiittien pitoisuutta ei ole rajoitettu Muita kuin ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettäviä lisäaineita saa lisätä pakkauksen valmistamiseen käytettävään muoviin edellyttäen, että ne eivät vaikuta haitallisesti muovin kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tällöin testausta ei tarvitse suorittaa uudelleen Seinämän paksuuden on oltava joka kohdassa pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta riittävä ottaen huomioon kuhunkin kohtaan vaikuttavat jännitykset Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisen tynnyrin (1H1) ja kanisterin (3H1) vaipassa ja päädyissä saa olla enintään 7 cm. Tynnyreiden ja kanistereiden, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten (1H2, 3H2) ryhmään. Tynnyreiden ja kanistereiden vaipassa tai päädyissä suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät suljettuina ja vuotamattomina

10 tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Sulkimissa on käytettävä tiivisteitä tai muita tiivistysvälineitä, ellei suljin ole luontaisesti tiivis Irrotettavapäätyisten tynnyreiden ja kanistereiden (1H2 ja 3H2) suljinlaitteiden on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne säilyvät suljettuina ja vuotamattomina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa. Kaikissa irrotettavissa päädyissä on käytettävä tiivisteitä, ellei tynnyri tai kanisteri ole sellainen, että irrotettavan päädyn ollessa kunnolla kiinni tynnyri tai kanisteri on luontaisesti tiivis Palavien nesteiden kuljetukseen tarkoitetun pakkauksen suurin sallittu läpäisevyys 23 C lämpötilassa on 0,008 g/l x h (ks. kohta ) Uusien pakkausten valmistamiseen käytetyn kierrätetyn materiaalin erityisominaisuudet on varmistettava ja kirjattava säännöllisesti osana VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymää laadunvarmistusohjelmaa. Laadunvarmistusohjelman on sisällettävä asiakirja tarkoituksenmukaisesta esilajittelusta ja todistus siitä, että jokaisella erällä kierrätettyä muovimateriaalia on sopiva sulaindeksi, tiheys ja myötölujuus ja että ne vastaavat kierrätetystä materiaalista valmistetun rakennetyypin vastaavia arvoja. Asiakirjan on sisällettävä tieto pakkausmateriaalista, josta kierrätetty muovimateriaali on saatu, sekä tieto näiden pakkausten aikaisemmasta sisällöstä, jos niiden aikaisempi sisältö voi heikentää uusien pakkausten tuotantoa. Lisäksi kohdan mukaisen pakkauksen valmistajan laadunvarmistusohjelman on sisällettävä kohdan mekaaniset tyyppitestit jokaisesta erästä kierrätettyä muovimateriaalia valmistetuille pakkauksille. Tässä testauksessa pinoamisominaisuuden saa osoittaa sopivalla dynaamisella puristuskokeella pinoamiskokeen sijasta. Huom. Standardi ISO 16103:2005 Pakkaukset - Vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset - Kierrätetty muovimateriaali (Packaging Transport packaging for dangerous goods - Recycled plastics material) sisältää lisätietoa kierrätetyn muovimateriaalin käytön hyväksymismenettelyistä Tynnyrin tai kanisterin suurin sallittu tilavuus: 1H1, 1H2: 450 litraa 3H1, 3H2: 60 litraa Suurin sallittu nettomassa: 1H1, 1H2: 400 kg 3H1, 3H2: 120 kg Puiset laatikot 4C1 tavallinen 4C2 pölytiiviit seinät Laatikossa käytetyn puun on oltava hyvin ilmastoitua ja kuivaa, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin laatikon osaa. Käytetyn materiaalin lujuuden ja laatikon rakenteen on oltava laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Kannet ja pohjat voidaan valmistaa vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta Kiinnityksien on kestettävä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa syntyvää tärinää. Puun syiden mukaista naulausta lautojen päissä on vältettävä. Kovan rasituksen kohteena olevat liitokset on tehtävä käyttämällä kotkattuja nauloja tai kampanauloja taikka muita vastaavia kiinnityksiä Laatikko 4C2: Laatikon jokainen osa on tehtävä yhdestä kappaleesta, tai sen on oltava sitä vastaava. Osien katsotaan vastaavan yhdestä kappaleesta tehtyä osaa, jos liimaamisessa on käytetty jotain seuraavista menetelmistä: pyrstöliitos, ponttisaumauurreliitos, huullosliitos tai vähintään kahdella poimutetulla metallikiinnikkeellä jokaista liitosta kohti kiinnitetty puskuliitos Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Vanerilaatikot 4D Laatikossa käytetyn vanerin on oltava vähintään kolmikerroksista. Sen on oltava valmistettu hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää laatikon kestävyyttä. Valmistukseen käytetyn materiaalin lujuuden ja laatikon rakenteen on oltava laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Kaikki vanerikerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Laatikoiden valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia materiaaleja. Laatikoiden kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä, tai laatikot on koottava muulla vastaavalla sopivalla tavalla Suurin sallittu nettomassa: 400 kg.

11 Muut puupohjaisesta levystä tehdyt laatikot 4F Laatikon seinät on valmistettava vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta. Valmistukseen käytetyn materiaalin lujuuden ja laatikon rakenteen on oltava laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Laatikon muut osat saa valmistaa muusta sopivasta materiaalista Valmiiden laatikoiden oltava tukevia Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Pahvilaatikot 4G Laatikon valmistukseen on käytettävä vahvaa ja hyvälaatuista pahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on laatikon tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Laatikon ulkopinnan vedenkestävyyden on oltava sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m 2 (ks. standardi ISO 535:1991). Pahvilla on oltava riittävät taipuisuusominaisuudet. Sen on oltava leikattu, stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia, pinnan repeytymistä tai liiallista taipumista. Aaltopahvin aaltokerrosten on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin Laatikon päädyissä saa olla puiset kehykset, tai päädyt saavat olla kokonaan puisia tai muusta sopivasta materiaalista valmistettuja. Puisia tai muusta sopivasta materiaalista valmistettuja listoja saa käyttää vahvistuksena Laatikon liitokset on liimattava teipillä, tai niiden on oltava limittäin ja liimattuja tai limittäin ja kiinnitetty metalliniiteillä. Limittäin olevissa liitoksissa osien on oltava riittävästi päällekkäin Jos sulkemisessa käytetään liimausta tai teippiä, on liiman oltava vedenkestävää Laatikon mittojen on oltava sen sisällön kannalta sopivia Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Muovilaatikot 4H1 solumuovilaatikot 4H2 muovilaatikot Laatikko on valmistettava sopivasta ja riittävän kestävästä muovista, joka on laatikon tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa. Laatikon on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja ultraviolettisäteilyn vaikutusta Solumuovilaatikossa on oltava kaksi muotoillusta solumuovista tehtyä osaa, alaosassa sisäpakkauksia varten kolot sekä alaosan kanssa yhteensopiva ja sen peittävä yläosa. Yläja alaosat on suunniteltava siten, että sisäpakkaukset sopivat niihin hyvin. Sisäpakkausten sulkimet eivät saa olla kosketuksissa laatikon yläosan sisäpuolen kanssa Solumuovilaatikko on kuljetusta varten suljettava riittävän vetolujuuden omaavalla teipillä niin, että laatikko ei aukene kuljetuksen aikana. Teipin on oltava säänkestävää, ja sen liiman on oltava laatikon solumuoviaineksen kanssa yhteensopivaa. Myös muita vähintään yhtä tehokkaita sulkemistapoja saa käyttää Jos vaaditaan muovilaatikon suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa laatikon käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos hiilimustan pitoisuus on enintään 2 massaprosenttia tai väriaineen kokonaispitoisuus on enintään 3 massaprosenttia. Ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettyjen inhibiittien pitoisuutta ei ole rajoitettu Muita kuin ultraviolettisäteilyltä suojaamiseen käytettäviä lisäaineita saa lisätä laatikoiden valmistamiseen käytettävään muoviin edellyttäen, että ne eivät vaikuta haitallisesti muovin kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tällöin ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen Muovilaatikoiden suljinlaitteet on valmistettava sopivasta riittävän lujasta materiaalista ja suunniteltava siten, että laatikot eivät voi vahingossa aueta Uusien pakkausten valmistamiseen käytetyn kierrätetyn materiaalin erityisominaisuudet on varmistettava ja kirjattava säännöllisesti osana VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymää laadunvarmistusohjelmaa. Laadunvarmistusohjelman on sisällettävä asiakirja

12 tarkoituksenmukaisesta esilajittelusta ja todistus siitä, että jokaisella erällä kierrätettyä muovimateriaalia on sopiva sulaindeksi, tiheys ja vetolujuus ja että ne vastaavat kierrätetystä materiaalista valmistetun rakennetyypin vastaavia arvoja. Asiakirjan on sisällettävä tieto pakkausmateriaalista, josta kierrätetty muovimateriaali on saatu, sekä tieto näiden pakkausten aikaisemmasta sisällöstä, jos niiden aikaisempi sisältö voi heikentää uusien pakkausten kelpoisuutta. Lisäksi kohdan mukaisen pakkauksen valmistajan laadunvarmistusohjelman on sisällettävä kohdan mekaaniset tyyppitestit jokaisesta erästä kierrätettyä muovimateriaalia valmistetuille pakkauksille. Tässä testauksessa pinoamisominaisuuden saa osoittaa sopivalla dynaamisella puristuskokeella pinoamiskokeen sijasta Suurin sallittu nettomassa: 4H1: 60 kg 4H2: 400 kg Teräs- tai alumiinilaatikot 4A teräs 4B alumiini Metallin lujuuden ja laatikon rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Laatikot on vuorattava sisäpuolelta tarvittaessa pahvilla tai huovalla taikka niissä on oltava tarvittaessa sisäsäkki tai pinnoitus sopivasta materiaalista. Jos käytetään kaksoissaumattua metallivuorausta, on estettävä aineiden, erityisesti räjähteiden, pääsy saumojen rakoihin Sulkimet saavat olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa tyyppiä. Niiden on pysyttävä tiiviisti suljettuina tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Suurin sallittu nettomassa: 400 kg Tekstiilisäkit 5L1 ilman sisäsäkkiä tai pinnoitusta 5L2 pölytiiviit 5L3 vedenkestävät Säkeissä käytetyn tekstiilin on oltava hyvälaatuista. Kudoksen lujuuden ja säkin rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Pölytiiviit säkit, 5L2: Säkit on tehtävä pölytiiviiksi käyttämällä esimerkiksi: (a) paperia, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan vedenkestävällä liimalla kuten bitumilla, tai (b) muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan, tai (c) yhtä tai useampaa paperista tai muovista sisäsäkkiä Vedenkestävät säkit, 5L3: Säkit on tehtävä kosteuden- ja vedenpitäviksi käyttämällä esimerkiksi: (a) erillisiä vedenkestävästä paperista (esim. vahatusta voimapaperista, tervapaperista tai muovipinnoitetusta voimapaperista) valmistettuja sisäsäkkejä, tai (b) muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan, tai (c) yhtä tai useampaa muovista sisäsäkkiä Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Kudotut muovisäkit 5H1 ilman sisäsäkkiä tai pinnoitusta 5H2 pölytiiviit 5H3 vedenkestävät Säkit on valmistettava sopivasta muovista vedetyistä nauhoista tai säikeistä. Muovin lujuuden ja säkin rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Muovikudoskankaasta tehdyn säkin pohja ja sivut on joko ommeltava toisiinsa kiinni tai kiinnitettävä muuta menetelmää käyttäen. Jos kangas on kudottu putkimaiseen muotoon, on säkki suljettava joko ompelemalla tai kutomalla taikka muuta yhtä lujaa menetelmää käyttäen Pölytiiviit säkit 5H2: Säkit on tehtävä pölytiiviiksi käyttämällä esimerkiksi: (a) paperia tai muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisäpintaan, tai (b) yhtä tai useampaa erillistä paperista tai muovista sisäsäkkiä.

13 Vedenkestävät säkit 5H3: Säkit on tehtävä kosteuden- ja vedenpitäviksi käyttämällä esimerkiksi: (a) erillisiä vedenkestävästä paperista (esim. vahatusta voimapaperista, kahteen kertaan tervatusta voimapaperista tai muovipinnoitteisesta voimapaperista) valmistettuja sisäsäkkejä, tai (b) muovikalvoa, joka on kiinnitetty säkin sisä- tai ulkopintaan, tai (c) yhtä tai useampaa muovista sisäsäkkiä Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Muovisäkit 5H Säkit on valmistettava sopivasta muovista. Muovin lujuuden ja säkin rakenteen on oltava säkin tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on kestettävä tavanomaisten kuljetusolosuhteiden aiheuttamat paine- ja iskurasitukset Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Paperisäkit 5M1 monikerroksiset 5M2 monikerroksiset, vedenkestävät Säkit on valmistettava sopivasta voimapaperista tai muusta vastaavasta vähintään kolmikerroksisesta paperista, jolloin keskimmäinen kerros saa olla liimalla uloimpiin kerroksiin kiinnitetty kangasverkko. Paperin lujuuden ja säkin rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on oltava pölytiiviitä M2 säkit: Kosteuden läpipääsemisen estämiseksi on neljä- tai useampikerroksinen säkki tehtävä vedenpitäväksi joko siten, että toinen säkin ulommista kerroksista on vedenpitävä, tai asettamalla sopivasta materiaalista oleva vedenpitävä kerros kahden ulommaisen kerroksen väliin. Kolmikerroksinen säkki on tehtävä vedenpitäväksi käyttämällä uloimpana kerroksena vedenpitävää materiaalia. Jos sisältö voi reagoida kosteuden kanssa tai se on pakattu kosteana, on myös ainetta lähinnä oltava vedenpitävä kerros, esimerkiksi kahteen kertaan tervattu voimapaperi, muovipinnoitettu voimapaperi, säkin sisäpintaan kiinnitetty muovikalvo taikka yksi tai useampi muovinen sisäsäkki. Liitosten ja suljinten on oltava vedenpitäviä Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Yhdistetyt pakkaukset (muoviset) 6HA1 muoviastia terästynnyrissä 6HA2 muoviastia teräskorissa tai -laatikossa 6HB1 muoviastia alumiinitynnyrissä 6HB2 muoviastia alumiinikorissa tai -laatikossa 6HC muoviastia puulaatikossa 6HD1 muoviastia vaneritynnyrissä 6HD2 muoviastia vanerilaatikossa 6HG1 muoviastia pahvitynnyrissä 6HG2 muoviastia pahvilaatikossa 6HH1 muoviastia muovitynnyrissä 6HH2 muoviastia muovilaatikossa Sisäastia Muovisen sisäastian on oltava kohtien ja vaatimusten mukainen Muovisen sisäastian on sovittava hyvin ulkopakkaukseen, jossa ei saa olla sellaisia ulkonevia osia, jotka voivat vahingoittaa muovia Sisäastian suurin sallittu tilavuus: 6HA1, 6HB1, 6HD1, 6HG1, 6HH1: 250 litraa 6HA2, 6HB2, 6HC, 6HD2, 6HG2, 6HH2: 60 litraa Suurin sallittu nettomassa: 6HA1, 6HB1, 6HD1, 6HG1, 6HH1: 400 kg 6HA2, 6HB2, 6HC, 6HD2, 6HG2, 6HH2: 75 kg.

14 Ulkopakkaus Muoviastia teräs- tai alumiinitynnyrissä, 6HA1 tai 6HB1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan asianmukaisen kohdan tai vaatimusten mukainen Muoviastia teräksisessä tai alumiinisessa korissa tai laatikossa, 6HA2 tai 6HB2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia puulaatikossa, 6HC: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia vaneritynnyrissä, 6HD1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia vanerilaatikossa, 6HD2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia pahvitynnyrissä, 6HG1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohtien vaatimusten mukainen Muoviastia pahvilaatikossa, 6HG2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Muoviastia muovitynnyrissä, 6HH1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohtien vaatimusten mukainen Muoviastia muovilaatikossa (mukaan lukien aaltomuovi), 6HH2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohtien ja vaatimusten mukainen Yhdistetyt pakkaukset (lasiset, posliiniset ja keraamiset) 6PA1 astia terästynnyrissä 6PA2 astia teräskorissa tai -laatikossa 6PB1 astia alumiinitynnyrissä 6PB2 astia alumiinikorissa tai -laatikossa 6PC astia puulaatikossa 6PD1 astia vaneritynnyrissä 6PD2 astia punoskorissa 6PG1 astia pahvitynnyrissä 6PG2 astia pahvilaatikossa 6PH1 astia solumuovipakkauksessa 6PH2 astia muovipakkauksessa Sisäastia Astian on oltava sopivan muotoinen (lieriömäinen tai päärynän muotoinen) ja valmistettu hyvälaatuisesta materiaalista, jossa ei ole astian lujuutta heikentäviä vikoja. Seinämien on oltava joka kohdasta riittävän paksuja, ja niissä ei saa olla sisäisiä jännityksiä Astian sulkimena on käytettävä kierteillä varustettua muovista suljinta, hiottua lasitulppaa tai muuta vähintään yhtä tehokasta suljinta. Suljinten osien, jotka voivat joutua kosketuksiin astian sisällön kanssa, on kestettävä sisällön vaikutus. On varmistettava, että sulkimet sopivat hyvin paikoilleen ja ovat tiiviitä ja että ne pysyvät kuljetuksen ajan tiiviisti suljettuina. Jos paineentasauslaitteella varustettuja sulkimia on käytettävä, niiden on oltava kohdan mukaisia Astiat on huolellisesti suljettava ulkopakkaukseen iskuja vaimentavaa ja/tai imukykyistä sulloainetta käyttäen Astian suurin sallittu tilavuus: 60 litraa Suurin sallittu nettomassa: 75 kg Ulkopakkaus Astia terästynnyrissä, 6PA1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen. Kuitenkin ulkopakkauksen irrotettavan kannen saa korvata suojakuvulla Astia teräskorissa tai -laatikossa, 6PA2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen. Lieriön muotoisten astioiden ulkopakkauksen on pystyasennossa ollessaan oltava korkeampi kuin sisäastia ja sen sulkimet. Jos päärynän muotoisen astian ulkopakkauksena on samanmallinen kori, on ulkopakkauksessa oltava suojakansi (kupu) Astia alumiinitynnyrissä, 6PB1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia alumiinikorissa tai -laatikossa, 6PB2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen.

15 Astia puulaatikossa, 6PC: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia vaneritynnyrissä, 6PD1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia punoskorissa, 6PD2: Punoskori on valmistettava hyvälaatuisesta materiaalista. Siinä on oltava suojakansi (kupu), joka estää astian vahingoittumisen Astia pahvitynnyrissä, 6PG1: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohtien vaatimusten mukainen Astia pahvilaatikossa, 6PG2: Ulkopakkauksen on oltava rakenteeltaan kohdan vaatimusten mukainen Astia solumuovipakkauksessa tai muovipakkauksessa, 6PH1 tai 6PH2: Molempien ulkopakkausten materiaalin on oltava kohdan vaatimusten mukainen. Muoviset ulkopakkaukset on valmistettava HD-polyeteenistä tai muusta vastaavasta muovista. Kuitenkin ulkopakkauksen irrotettavan kannen saa korvata suojakuvulla Pakkausyhdistelmät Käytettävään ulkopakkaukseen sovelletaan kohdassa mainittuja asianmukaisia vaatimuksia. Huom. Ks. asianmukaiset pakkaustavat luvusta 4.1 kullekin käytettävälle sisä- ja ulkopakkaukselle Peltipakkaukset 0A1 kiinteä pääty 0A2 irrotettava pääty Vaipan ja päätyjen on oltava pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta sopivaa, riittävän paksua terästä Liitosten on oltava hitsattuja, vähintään kaksoissaumattuja tai valmistettuja menetelmällä, joka antaa vähintään yhtä hyvän lujuuden ja tiiviyden Sinkki-, tina-, lakka- ja muiden vastaavien sisäpinnoitteiden on oltava kestäviä, ja niiden on oltava joka kohdassa, myös sulkimissa, lujasti teräksessä kiinni Täyttö-, tyhjennys- tai ilmausaukkojen halkaisija kiinteäpäätyisissä (0A1) pakkauksissa saa olla enintään 7 cm. Pakkausten, joissa on suurempia aukkoja, katsotaan kuuluvan irrotettavapäätyisten pakkausten (0A2) ryhmään Kiinteäpäätyisten pakkausten (0A1) suljinten on oltava joko kierteillä varustettuja tai kiinnitettävissä kierteillä varustetulla laitteella tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla laitteella. Irrotettavapäätyisten pakkausten (0A2) suljinten on oltava niin suunniteltuja ja siten kiinnitettyjä, että ne pysyvät lujasti kiinni ja pakkaukset pysyvät tiiviinä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Pakkauksen suurin sallittu tilavuus: 40 litraa Suurin sallittu nettomassa: 50 kg Pakkauksia koskevat testausvaatimukset Testit ja niiden suoritustiheys Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on oltava testattu kohdan mukaisesti merkinnän myöntävän VAK-tarkastuslaitoksen edellyttämällä menetelmällä ja oltava tämän laitoksen hyväksymä Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on läpäistävä tämän luvun tyyppitestit ennen näiden pakkausten käyttöönottoa. Pakkauksen rakennetyyppi määräytyy rakenteen, koon, materiaalin ja sen paksuuden, valmistustavan ja kokoonpanotavan perusteella. Sama pakkaustyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Pakkauksen rakennetyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne pakkaukset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienemmän korkeutensa puolesta Testit on toistettava tuotannosta otetuille pakkausnäytteille VAK-tarkastuslaitoksen määräämin väliajoin. Paperi- ja pahvipakkausten vakioinnin ympäristöolosuhteissa näitä testejä varten katsotaan vastaavan kohdan mukaisia vaatimuksia Testit on uusittava aina, jos pakkauksen rakennetyyppiin, rakennemateriaaliin tai valmistustapaan tehdään muutoksia VAK-tarkastuslaitos voi sallia valikoivan testauksen niille pakkauksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. sisäpakkausten pienemmän koon tai

16 pienemmän nettomassan suhteen, sekä pakkauksille kuten tynnyrit, säkit ja laatikot, jotka on valmistettu ulkomitoiltaan vähän pienemmiksi (Varattu) Huom. Säännökset erilaisten sisäpakkausten kokoamisesta ulkopakkaukseen ja sallituista sisäpakkausvaihtoehdoista, ks. kohta Kaikentyyppiset esineet ja kiinteiden aineiden ja nesteiden kuljetukseen tarkoitetut sisäpakkaukset saa koota ulkopakkaukseen ja kuljettaa siinä ilman, että niitä on testattu ulkopakkauksen kanssa, seuraavin ehdoin: (a) Ulkopakkaus, jossa on nestettä sisältäviä särkyviä (esim. lasisia) sisäpakkauksia, on testattu hyväksytysti kohdan mukaisesti käyttäen testissä pakkausryhmän I pudotuskorkeutta. (b) Sisäpakkausten yhteisbruttomassa ei saa olla yli 50 % kohdassa (a) mainitussa pudotuskokeessa mukana olleiden sisäpakkausten yhteisbruttomassasta. (c) Sekä sisäpakkausten välissä että sisäpakkausten ja ulkopakkauksen välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testatussa pakkauksessa. Jos testissä käytettiin yhtä sisäpakkausta, niin sisäpakkausten välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testissä käytetyn pakkauksen ulko- ja sisäpakkauksen välissä olleen sulloaineen paksuus. Jos käytetään joko vähemmän sisäpakkauksia tai pienempiä sisäpakkauksia (verrattuna pudotuskokeessa käytettyihin sisäpakkauksiin), on tyhjä tila täytettävä riittävällä määrällä lisäsulloainetta. (d) Ulkopakkauksen on läpäistävä tyhjänä kohdan pinoamiskoe. Samanlaisten kollien yhteismassan on perustuttava edellä kohdassa (a) mainitussa pudotuskokeessa käytettyjen sisäpakkausten yhteismassaan. (e) Nesteitä sisältävien sisäpakkausten on oltava kokonaan ympäröityjä riittävällä määrällä imukykyistä ainetta, joka kykenee imemään sisäpakkausten sisältämän nestemäärän kokonaisuudessaan. (f) Jos ulkopakkaus on tarkoitettu nestettä sisältäville sisäpakkauksille, ja se ei ole nestetiivis tai jos se on tarkoitettu kiinteitä aineita sisältäville sisäpakkauksille ja se ei ole pölytiivis, on käytettävä tiivistä pinnoitusta, muovisäkkiä tai muuta yhtä tehokasta keinoa estämään sisällön ulospääsy, jos nestettä tai kiinteää ainetta sisältävä sisäpakkaus vuotaa. Nestettä sisältävissä pakkauksissa kohdan (e) edellyttämä imukykyinen aine on sijoitettava nesteen sisällään pitävän suojuksen sisälle. (g) Pakkaukset on merkittävä kohdan mukaisesti pakkausyhdistelmien pakkausryhmälle I säädetyllä tavalla. Pakkaukseen merkityn suurimman sallitun bruttomassan kilogrammoina on oltava sama kuin ulkopakkauksen massan ja puolet kohdassa (a) mainitussa pudotuskokeessa käytettyjen sisäpakkausten massojen summa. Merkinnän on sisällettävä erityispakkauksesta kertova kirjain "V" kohdan mukaisesti VAK-tarkastuslaitoksella ja turvatekniikan keskuksella Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on milloin tahansa oikeus vaatia, että tässä luvussa mainittujen testien perusteella osoitetaan, että sarjatuotantona valmistettu pakkaus täyttää pakkauksen rakennetyypille asetetut testivaatimukset. Testitulokset näistä testeistä on säilytettävä valvontaa varten Jos sisäpinnan käsittely tai sisäpinnoite on vaadittu turvallisuussyistä, sen on säilytettävä suojaominaisuutensa myös testien jälkeen Useamman testin saa suorittaa samalla näytteellä edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta koetuloksiin ja VAK-tarkastuslaitos hyväksyy menettelyn Pelastuspakkaukset Pelastuspakkaukset (ks. määritelmä, kohta 1.2.1) on testattava ja merkittävä pakkausryhmän II kiinteiden aineiden pakkauksille tai sisäpakkauksille tarkoitettujen säännösten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin: (a) Kokeet on tehtävä käyttäen vettä testiaineena, ja pakkausten täyttöasteen on oltava vähintään 98 % enimmäistilavuudesta. Lisäaineita kuten lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetulokseen. Vaihtoehtoisesti pudotuskokeessa pudotuskorkeutta saa muuttaa kohdan (b) mukaisesti. (b) Lisäksi pakkauksille on suoritettava hyväksyttävästi 30 kpa tiiviyskoe. Koetulos on merkittävä kohdan mukaisesti koeselostukseen, ja (c) Pakkaukset on merkittävä kirjaimella "T" kohdan mukaisesti Pakkausten valmistelu testausta varten

17 Kokeet on suoritettava kuljetusvalmiille pakkauksille, ja pakkausyhdistelmissä on oltava myös sisäpakkaukset. Sisäpakkausten tai -astioiden ja yksittäisten pakkausten tai astioiden (muut kuin säkit) täyttöasteen on oltava kiinteille aineille vähintään 95 % enimmäistilavuudesta ja nesteille vastaavasti 98 %. Säkkien täytön on vastattava käytönaikaista enimmäismassaa. Jos pakkausyhdistelmän sisäpakkaus on tarkoitettu sekä nesteiden että kiinteiden aineiden kuljetukseen, on nestemäiselle ja kiinteälle sisällölle suoritettava erilliset testit. Pakkauksessa kuljetettavaksi tarkoitetut aineet ja esineet saa korvata muilla aineilla tai esineillä, jos se ei heikennä koetulosten luotettavuutta. Jos kiinteä aine korvataan toisella aineella, tällä korvaavalla aineella on oltava samat fysikaaliset ominaisuudet (massa, raekoko jne.). Lisäaineita kuten lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetuloksiin Käytettäessä nestemäisten aineiden pudotuskokeessa korvaavaa ainetta, on tämän aineen suhteellisen tiheyden ja viskositeetin oltava sama kuin kuljetettavaksi tarkoitetun aineen suhteellinen tiheys ja viskositeetti. Pudotuskokeissa saa nestemäiset aineet korvata myös vedellä kohdan mukaisesti Paperi- tai pahvipakkauksia on vakioitava vähintään 24 tuntia tilassa, jossa lämpötila on 23 C ± 2 C ja suhteellinen kosteus on 50 % ± 2 %. Vaihtoehtoisesti lämpötila ja suhteellinen kosteus voivat olla joko 20 C ± 2 C ja 65 % ± 2 % tai 27 C ± 2 C ja 65 % ± 2 %. Huom. Keskiarvojen on oltava näiden rajojen välillä. Lyhytaikaiset vaihtelut ja mittaustarkkuus saavat aiheuttaa yksittäisissä mittauksissa ± 5 % vaihtelua suhteellisen kosteuden suhteen ilman, että testiä toistettaessa tulokset huomattavasti poikkeavat toisistaan (Varattu) Kohdassa mainittujen muovisten tynnyreiden ja kanistereiden sekä tarvittaessa kohdassa mainittujen yhdistettyjen pakkausten (muoviset) kemiallinen yhteensopivuus kuljetettavien nesteiden kanssa on testattava pitämällä astiat täytettynä näillä nesteillä huoneen lämpötilassa kuuden kuukauden ajan. Ensimmäisen ja viimeisen 24 tunnin ajan koeastioita on säilytettävä sulkimet alaspäin. Kuitenkin paineentasauslaitteella varustettuja pakkauksia on pidettävä sulkimet alaspäin vain viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen koekappaleet on testattava kohtien mukaisesti. Jos on tiedossa, että yhdistetyn pakkauksen sisäastian (muovinen) valmistukseen käytettävän muovin lujuus ei muutu merkittävästi täyttöaineen vaikutuksesta, ei kemiallista yhteensopivuutta tarvitse tutkia. Lujuuden merkittävällä muutoksella tarkoitetaan: (a) (b) selvästi havaittavaa haurastumista, tai huomattavaa kimmoisuuden vähenemistä, ellei se ole verrattavissa vähintään kuorman aiheuttaman venymän suhteelliseen kasvuun. Edellä mainittua yhteensopivuustestiä ei tarvitse suorittaa, jos muoviraaka-aineen käyttäytyminen on muilla toimenpiteillä selvitetty. Näiden toimenpiteiden on oltava vähintään samanarvoisia edellä mainitun yhteensopivuustestin kanssa ja VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymiä. Huom. Polyeteenistä valmistettujen muovisten tynnyreiden ja kanistereiden sekä yhdistettyjen pakkausten (muoviset) osalta katso myös kohta Polyeteenistä valmistettujen kohdassa tarkoitettujen tynnyreiden ja kanistereiden sekä tarvittaessa kohdassa tarkoitettujen yhdistettyjen pakkausten kemiallisen yhteensopivuuden täyttönesteille saa testata kohdassa tarkoitetuilla rinnastettavilla standardinesteillä (ks. kohta 6.1.6) seuraavasti: Standardinesteillä on vastaavat polyeteeniä heikentävät ominaisuudet, sillä ne saavat aikaan turpoamisen aiheuttamaa pehmentymistä, jännityksen aiheuttamaa säröilyä, molekyylihajoamista ja näiden vaikutusten yhdistelmiä. Näiden pakkausten riittävä kemiallinen yhteensopivuus voidaan testata varastoimalla pakkausten koekappaleita sopivalla standardinesteellä täytettyinä kolme viikkoa 40 C lämpötilassa. Jos tämä standardineste on vesi, ei kemiallista yhteensopivuutta tarvitse testata. Käytettäessä standardinesteinä pinta-aktiivista liuosta ja etikkahappoa ei pinoamiskokeessa käytettäviltä koekappaleilta edellytetä varastointia. Varastoinnin ensimmäisen ja viimeisen 24 tunnin ajan koepakkauksia on säilytettävä sulkimet alaspäin. Kuitenkin paineentasauslaitteella varustettuja pakkauksia on pidettävä

18 sulkimet alaspäin vain viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen koekappaleet on testattava kohtien mukaisesti. Yhteensopivuutta luokan 5.2 tert-butyylihydroperoksidille, jossa on yli 40 % peroksidia, ja peroksietikkahapolle ei saa testata standardinesteillä. Koekappaleiden riittävä kemiallinen yhteensopivuus näille aineille on testattava 6 kuukautta kestävällä varastoinnilla ympäristön lämpötilassa niiden ollessa täytettyinä aineilla, joiden kuljetukseen ne on tarkoitettu. Tämän kohdan mukaisten koemenetelmien tulokset polyeteenistä valmistetuille pakkauksille voidaan hyväksyä myös niitä vastaavien rakennetyyppien pakkauksille, joiden sisäpinta on fluorattu Kohdassa tarkoitettujen polyeteenistä valmistettujen pakkausten, jotka ovat läpäisseet kohdan testit, täytösaineiksi saa hyväksyä myös muita kuin kohdan mukaisesti rinnastettavia aineita. Näiden hyväksyminen on perustuttava laboratoriotesteihin, joiden perusteella todetaan, että täytösaineiden vaikutus koekappaleisiin on vähäisempi kuin standardinesteiden vaikutus ottaen huomioon kyseeseen tulevat heikentävät ominaisuudet. Kohdassa mainitut ehdot suhteellisesta tiheydestä ja höyrynpaineesta koskevat myös näitä pakkauksia Jos kuljetettavaksi tarkoitettu aine ei muuta merkittävästi pakkausyhdistelmän muovisten sisäpakkausten lujuutta, kemiallista yhteensopivuutta ei ole välttämätöntä testata. Lujuuden merkittävällä muutoksella tarkoitetaan: (a) selvästi havaittavaa haurastumista, tai (b) huomattavaa kimmoisuuden vähenemistä, ellei se ole verrattavissa vähintään kuorman aiheuttaman venymän suhteelliseen kasvuun Pudotuskoe Koekappaleiden lukumäärä (rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti) sekä pudotustapa Pudotuksessa tasapudotusta lukuun ottamatta painopisteen on oltava suoraan osumakohdan yläpuolella. Jos pudotuskokeessa on mahdollista käyttää useampaa kuin yhtä pudotustapaa, on käytettävä tapaa, joka todennäköisimmin aiheuttaa pakkauksen rikkoutumisen. Pakkaus Koekappaleiden Pudotustapa lukumäärä (a) Terästynnyrit Alumiinitynnyrit Metallitynnyrit (muut kuin alumiini- tai terästynnyrit) Teräskanisterit Alumiinikanisterit Vaneritynnyrit Pahvitynnyrit Muovitynnyrit ja -kanisterit Yhdistetyt pakkaukset, jotka ovat tynnyrin mallisia Peltipakkaukset (b) Puiset laatikot Vanerilaatikot Muut puupohjaisesta levystä tehdyt laatikot Pahvilaatikot Muovilaatikot Teräs- tai alumiinilaatikot Yhdistetyt pakkaukset, jotka ovat laatikon mallisia (c) Säkit yksikerroksiset, joissa sivusauma (d) Säkit Kuusi (kolme kumpaakin pudotusta varten) Viisi (yksi jokaista pudotusta varten) Kolme (kolme pudotusta jokaisella säkillä) - Ensimmäinen pudotus (kolme koekappaletta): pakkauksen on osuttava alustaan vinottain pohjareuna edellä tai, jos pakkauksessa ei ole pohjareunoja, on sen osuttava ulkokehän sauma tai reuna edellä. - Toinen pudotus (jäljellä olevat kolme koekappaletta): pakkauksen on osuttava alustaan se heikoin kohta edellä, jota ei testattu ensimmäisessä pudotuksessa, esimerkiksi sulkemislaite tai tiettyjen lieriömäisten tynnyreiden vaipassa oleva hitsattu pitkittäissauma edellä. - Ensimmäinen pudotus: tasapudotus pohja edellä - Toinen pudotus: tasapudotus yläpuoli edellä - Kolmas pudotus: tasapudotus pitkä sivu edellä - Neljäs pudotus: tasapudotus lyhyt sivu edellä - Viides pudotus: kulma edellä - Ensimmäinen pudotus: tasapudotus leveä sivu edellä - Toinen pudotus: tasapudotus kapea sivu edellä - Kolmas pudotus: pohja edellä - Ensimmäinen pudotus: 3 Ks. standardi ISO 2248.

19 yksikerroksiset ilman sivusaumaa tai monikerroksiset (e) Yhdistetyt pakkaukset (lasiset, keraamiset tai posliiniset), jotka ovat tynnyrin tai laatikon mallisia ja merkitty kohdan (a) (ii) mukaan tunnuksella RID/ADR Kolme (kaksi pudotusta jokaisella säkillä) Kolme (yksi jokaista pudotusta varten) tasapudotus leveä sivu edellä - Toinen pudotus: pohja edellä Pakkauksen on osuttava alustaan vinottain pohjareuna edellä tai, jos pakkauksessa ei ole pohjareunoja, on sen osuttava ulkokehän sauma tai reuna edellä Koekappaleiden valmistelu pudotuskoetta varten Seuraavien pakkausten koekappaleet ja niiden sisältö on jäähdytettävä -18 C lämpötilaan tai alemmaksi: (a) muovitynnyrit (ks. kohta ), (b) muovikanisterit (ks. kohta ), (c) muovilaatikot lukuun ottamatta solumuovilaatikoita (ks. kohta ), (d) yhdistetyt pakkaukset (muoviset) (ks. kohta ), ja (e) pakkausyhdistelmät, joissa on muovinen sisäpakkaus lukuun ottamatta muovisäkkejä, jotka on tarkoitettu kiinteiden aineiden tai esineiden kuljetukseen. Kuitenkin nestemäisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut muusta kuin polyeteenistä valmistetut muovitynnyrit ja -kanisterit sekä yhdistettyjen pakkausten muoviset ulkopakkaukset on jäähdytettävä -40 C lämpötilaan. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole edellistä kappaletta. Jos koekappaleet on tällä tavoin valmisteltu koetta varten, saa kohdassa mainitun vakioinnin jättää tekemättä. Kokeessa käytettävät nesteet on pidettävä nestemäisinä lisäämällä tarpeen vaatiessa jäänestoainetta Nesteille tarkoitetut irrotettavapäätyiset pakkaukset saa testata pudotuskokeella vasta 24 tunnin kuluttua niiden täyttämisestä ja sulkemisesta tiivisteiden mahdollisen toimintakyvyn heikkenemisen huomioimiseksi Pudotusalusta Pudotusalustan on oltava joustamaton ja vaakasuora sekä: - kiinteä ja tarpeeksi massiivinen, jotta se on liikkumaton, - tasainen ilman paikallisia vikoja, jotka voisivat vaikuttaa koetuloksiin, - tarpeeksi kova, jotta siinä ei tapahdu muodonmuutoksia eikä se vahingoitu kokeen aikana, ja - tarpeeksi suuri, jotta koekappale putoaa täysin alustalle Pudotuskorkeus Kiinteille aineille ja nesteille, jos koe suoritetaan kuljetettavaksi tarkoitetulla kiinteällä aineella tai nesteellä, taikka muulla aineella, jonka fysikaaliset ominaisuudet oleellisesti ovat samat: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Nesteille yksittäisissä pakkauksissa ja pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille, jos koe suoritetaan vedellä: Huom. Koelämpötilan ollessa -18 C tai -40 C (kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole -40 C vaatimusta) vesi tarkoittaa veden ja jäänestoaineen liuosta, jonka suhteellinen tiheys on 0,95. (a) Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa enintään 1,2: (b) (c) Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa yli 1,2 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen suhteellisen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ylöspäin ensimmäiseen desimaaliin) seuraavasti: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III d x 1,5 (m) d x 1,0 (m) d x 0,67 (m) Peltipakkauksille, jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR ja jotka on tarkoitettu sellaisille aineille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on suurempi kuin 200 mm 2 /s (vastaa standardin ISO

20 mukaisesti määritettynä 30 s valumisaikaa ISO-viskositeettikupissa, jonka aukon halkaisija on 6 mm): (i) Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa enintään 1,2: Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 0,6 m 0,4 m (ii) Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa yli 1,2 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen suhteellisen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ylöspäin ensimmäiseen desimaaliin) seuraavasti: Pakkausryhmä II d x 0,5 (m) Pakkausryhmä III d x 0,33 (m) Kokeen hyväksyminen Jokaisen nestettä sisältävän pakkauksen on oltava tiivis sen jälkeen, kun sisäinen ja ulkoinen paine ovat tasoittuneet. Pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille sekä yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasiset, posliiniset tai keraamiset), jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR, paineen tasoittuminen ei ole välttämätöntä Jos kiinteille aineille tarkoitettu pakkaus testataan pudotuskokeessa ja kansi törmää alustaan, katsotaan koekappaleen läpäisseen testin, jos sisältö pysyy sisäpakkauksessa tai sisäastiassa (esim. muovisäkissä) siinäkin tapauksessa, että suljin ei ole enää pölytiivis Pakkaus tai ulkopakkaus yhdistetyssä pakkauksessa tai pakkausyhdistelmässä ei saa vahingoittua siten, että se heikentää kuljetusturvallisuutta. Sisäastioiden, sisäpakkausten tai esineiden on pysyttävä kokonaan ulkopakkauksen sisällä, ja Sisäastiasta tai sisäpakkauksestasisäastiasta/-astioista tai sisäpakkauksesta/-pakkauksista ei saa vuotaa täytösainetta Ulkopakkaus tai säkin uloin kerros ei saa vahingoittua siten, että se heikentää kuljetusturvallisuutta Pientä vuotoa sulkimesta tai sulkimista pudotusiskun yhteydessä ei pidetä pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei esiinny Luokan 1 aineille tarkoitetuissa pakkauksissa ei saa olla murtumaa, joka saattaisi mahdollistaa räjähteen ulospääsyn ulkopakkauksesta Tiiviyskoe Tiiviyskoe on tehtävä kaikille nesteiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten rakennetyypeille. Tiiviyskoetta ei tarvitse kuitenkaan tehdä: - pakkausyhdistelmän sisäpakkauksille, - yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasinen, posliininen tai keraaminen), jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR, - peltipakkauksille, jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR ja jotka on tarkoitettu aineille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s Koekappaleiden lukumäärä Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti Koekappaleiden valmistelu koetta varten Paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa ei ole paineentasauslaitteita, tai paineentasauslaitteet on suljettava tiiviisti Koemenetelmä ja käytettävä koepaine Pakkaukset sulkimineen on upotettava veteen 5 minuutin ajaksi, samalla kun koekappaleissa ylläpidetään vaadittu sisäinen ilmanpaine. Upotustapa ei saa vaikuttaa kokeen tulokseen. Käytettävän ilmanpaineen (ylipaine) on oltava: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III Vähintään 30 kpa (0,3 bar) Vähintään 20 kpa (0,2 bar) Vähintään 20 kpa (0,2 bar) Myös muita vähintään yhtä tehokkaita menetelmiä saa käyttää Kokeen hyväksyminen Koekappaleiden on pysyttävä tiiviinä.

21 Nestepainekoe Testattavat pakkaukset Nestepainekoe on tehtävä kaikille metalli- ja muovipakkaustyypeille ja kaikille yhdistettyjen pakkausten tyypeille, jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen. Nestepainekoetta ei tarvitse kuitenkaan tehdä: - pakkausyhdistelmien sisäpakkauksille, - yhdistettyjen pakkausten sisäastioille (lasinen, posliininen tai keraaminen), jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR, - peltipakkauksille, jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR ja jotka on tarkoitettu aineille, joiden viskositeetti 23 C lämpötilassa on yli 200 mm 2 /s Koekappaleiden lukumäärä Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti Pakkausten valmistelu koetta varten Paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa ei ole paineentasauslaitteita, tai paineentasauslaitteet on suljettava tiiviisti Koemenetelmä ja käytettävä paine Metallipakkauksia ja yhdistettyjä pakkauksia (lasinen, posliininen tai keraaminen) sulkimineen on koestettava viiden minuutin ajan koepaineella. Muovipakkauksia ja muovisia yhdistettyjä pakkauksia sulkimineen on koestettava 30 minuutin ajan koepaineella. Tämä paine tarkoittaa sitä painetta, jonka merkintä vaaditaan pakkaukseen kohdan (d) mukaisesti. Pakkauksen tuenta ei saa vaikuttaa testitulokseen. Painetta on nostettava koepaineeseen portaattomasti ja tasaisesti. Koepaine on pidettävä vakiona koko testausajan. Käytettävän nesteylipaineen on oltava määritetty jollakin seuraavista tavoista: Käytettävän nesteylipaineen on oltava vähintään (a) pakkauksessa oleva kokonaisylipaine (nesteen höyrynpaine ja ilman tai muiden inerttikaasujen osapaine vähennettynä 100 kpa) 55 C lämpötilassa kerrottuna turvallisuuskertoimella 1,5. Tämä kokonaisylipaine on laskettava kohdan mukaisen enimmäistäyttöasteen ja 15 C täyttölämpötilan perusteella, tai (b) kuljetettavaksi aiotun nesteen höyrynpaine 50 C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,75. Tästä tulosta on vähennettävä 100 kpa. Koepaineen on oltava kuitenkin vähintään 100 kpa, tai (c) kuljetettavaksi aiotun nesteen höyrynpaine 55 C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,5. Tästä tulosta on vähennettävä 100 kpa. Koepaineen on oltava kuitenkin vähintään 100 kpa Pakkausryhmän I nesteiden kuljetukseen tarkoitetut pakkaukset on koestettava kuitenkin vähintään 250 kpa koepaineella (ylipaine) 5 tai 30 minuutin ajan riippuen pakkauksen materiaalista Kokeen hyväksyminen Pakkausten on pysyttävä tiiviinä Pinoamiskoe Pinoamiskoe on tehtävä kaikkien muiden pakkausten rakennetyypeille paitsi säkeille ja pinottavaksi sopimattomille yhdistetyille pakkauksille (lasinen, posliininen tai keraaminen), jotka on merkitty kohdan (a) (ii) mukaisesti tunnuksella RID/ADR Koekappaleiden lukumäärä Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti Koemenetelmä Koekappaleen yläpintaa kuormitetaan voimalla, joka vastaa yhteismassaltaan kolleja, jotka voidaan pinota sen päälle kuljetuksen aikana. Jos koekappale on täytetty nesteellä, jonka suhteellinen tiheys poikkeaa kuljetettavan nesteen suhteellisesta tiheydestä, kuormitusvoima lasketaan kuljetettavan nesteen mukaan. Pinoamiskorkeus koekappale mukaan lukien on oltava vähintään 3 metriä. Koekappaletta on kuormitettava 24 tunnin ajan lukuun ottamatta nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja muovitynnyreitä ja -kanistereita tai yhdistettyjä pakkauksia 6HH1 ja 6HH2, joita on kuormitettava pinoamiskokeessa 28 vuorokauden ajan vähintään 40 C lämpötilassa. Kohdan mukaisessa testissä käytetään alkuperäistä täytösainetta. Kohdan mukaisessa testissä käytetään standardinestettä.

22 Kokeen hyväksyminen Koekappaleiden on pysyttävä tiiviinä. Yhdistettyjen pakkausten taikka pakkausyhdistelmien sisäastioiden tai -pakkausten on pysyttävä tiiviinä. Koekappaleissa ei saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat vaikuttaa kuljetuksen turvallisuuteen, tai muodonmuutoksia, jotka voivat alentaa sen lujuutta tai aiheuttaa epästabiilisuutta kollipinoissa. Muovipakkaukset on jäähdytettävä huoneen lämpötilaan ennen arviointia Nestehöyryn läpäisevyystesti palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, kuljetukseen tarkoitetuille kohdan mukaisille muovitynnyreille ja -kanistereille sekä kohdan mukaisille yhdistetyille pakkauksille (muoviset) lukuun ottamatta 6HA1-tyyppisiä pakkauksia Tämä koe on tehtävä polyeteenipakkauksille vain, jos ne halutaan hyväksyä bentseenin, tolueenin, ksyleenin tai näitä aineita sisältävien seosten ja valmisteiden kuljetukseen Koekappaleiden lukumäärä Kolme koekappaletta rakennetyyppiä ja valmistajaa kohti Koekappaleiden valmistelu koetta varten Ennen koetta koekappaleita on pidettävä kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella täytettyinä kohdan mukaisesti tai polyeteenipakkausten ollessa kyseessä standardihiilivetyseoksella (white spirit) täytettyinä kohdan mukaisesti Koemenetelmä Koekappaleet on täytettävä sillä aineella, jonka kuljetusta varten pakkaus halutaan testata. Täytetty koekappale on punnittava ennen ja jälkeen säilytyskokeen, jossa sitä pidetään 28 päivän ajan 23 C lämpötilassa ja 50 %:n suhteellisessa ilmankosteudessa. Polyeteenipakkauksille kokeen saa tehdä bentseenin, tolueenin tai ksyleenin sijasta standardihiilivetyseoksella (white spirit) Kokeen hyväksyminen Läpäisevyys saa olla enintään 0,008 g/l x h Koeselostus Koeselostuksen on oltava pakkauksen käyttäjän saatavilla, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: 1. Testauksen tehneen yhteisön nimi ja osoite, 2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa), 3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus, 4. Koeselostuksen päivämäärä, 5. Pakkauksen valmistaja, 6. Pakkauksen rakennetyypin kuvaus (esim. mitat, materiaalit, sulkimet, seinämän paksuus) sekä valmistusmenetelmä (esim. muottiinpuhallus) mahdollisine piirroksineen ja/tai valokuvineen, 7. Enimmäistilavuus, 8. Kokeessa käytetyn sisällön ominaisuudet, esim. nesteiden viskositeetti ja suhteellinen tiheys sekä kiinteiden aineiden hiukkaskoko, 9. Kokeen kuvaus ja koetulokset, 10. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike Koeselostuksen on sisällettävä selvitys siitä, että kuljetusta varten valmisteltu pakkaus on testattu tässä luvussa mainittujen asianmukaisten vaatimusten mukaisesti ja että koeselostus ei ole voimassa käytettäessä muita pakkaustapoja tai osia. Koeselostuksesta on oltava jäljennös testauksen tilanneen VAK-tarkastuslaitoksen lisäksi myös turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston käytettävissä Standardinesteet kohdan ja mukaisten polyeteenistä valmistettujen pakkausten ja IBC-pakkausten kemiallisen yhteensopivuuden testaamiseksi Seuraavia standardinesteitä saa käyttää näille aineille: (a) Pinta-aktiivista liuosta aineille, jotka aiheuttavat polyeteenissä voimakasta jännityssäröilyä, erityisesti kaikille liuoksille ja valmisteille, jotka sisältävät pinta-aktiivista ainetta. Pinta-aktiivisena liuoksena on käytettävä joko 1 %:sta alkyylibentseenisulfonaatin vesiliuosta tai 5 %:sta nonyylifenolietoksylaatin vesiliuosta, jota on varastoitu vähintään 14 vuorokautta 40 C lämpötilassa ennen sen ensimmäistä käyttöä testaukseen. Tämän liuoksen pintajännityksen on oltava 23 C lämpötilassa mn/m.

23 Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1,20 suhteelliseen tiheyteen. Koetta etikkahapolla ei tarvitse tehdä, jos vastaava kemiallinen yhteensopivuus osoitettu pinta-aktiivisella liuoksella. Täytösaineelle, joka aiheuttaa voimakkaampaa jännityssäröilyä polyeteenissä kuin pinta-aktiivinen liuos, saa riittävän kemiallisen yhteensopivuuden testata 3 viikkoa 40 C lämpötilassa kestäneen varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti, mutta siten, että täytösaineena käytetään alkuperäistä täytösainetta. (b) Etikkahappoa aineille ja valmisteille, jotka aiheuttavat polyeteenissä jännityssäröilyä, erityisesti monokarboksyylihapoille ja yksiarvoisille alkoholeille. Kokeessa käytettävän etikkahapon väkevyyden on oltava %. Suhteellinen tiheys on 1,05. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1,1 suhteelliseen tiheyteen. Jos täytösaine paisuttaa polyeteeniä enemmän kuin etikkahappo ja siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa enintään 4 %, saa riittävän kemiallisen yhteensopivuuden testata 3 viikkoa 40 C lämpötilassa kestäneen varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti, mutta siten, että täytösaineena käytetään alkuperäistä täytösainetta. (c) (d) (e) (f) n-butyyliasetaattia tai n-butyyliasetaatilla kyllästettyä pinta-aktiivista liuosta aineille ja valmisteille, jotka paisuttavat polyeteeniä siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa noin 4 %, ja jotka aiheuttavat polyeteenissä myös jännityssäröilyä, erityisesti kasvinsuojeluaineille, maaliliuoksille ja estereille. Kohdan mukaisessa testissä on käytettävä prosenttista n-butyyliasetaattia. Kohdan mukaisessa pinoamiskokeessa on käytettävä testiliuoksena edellä kohdassa (a) tarkoitettua 1-10 prosenttista pinta-aktiivista liuosta, johon on lisätty 2 % n-butyyliasetaattia. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1,0 suhteelliseen tiheyteen. Jos täytösaine paisuttaa polyeteeniä enemmän kuin n-butyyliasetaatti ja siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa enintään 7,5 %, saa riittävän kemiallisen yhteensopivuuden testata 3 viikkoa 40 C lämpötilassa kestäneen varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti, mutta siten, että täytösaineena käytetään alkuperäistä täytösainetta. Hiilivetyseosta (white spirit) aineille ja valmisteille, jotka paisuttavat polyeteeniä, erityisesti hiilivedyille, estereille ja ketoneille. Hiilivetyseoksena on käytettävä seosta, jonka kiehumisalue on 160 C 220 C, suhteellinen tiheys 0,78-0,80, leimahduspiste suurempi kuin 50 C ja aromaattisten yhdisteiden pitoisuus %. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1,0 suhteelliseen tiheyteen. Jos täytösaine paisuttaa polyeteeniä siinä määrin, että polyeteenin massa kasvaa yli 7,5 %, saa riittävän kemiallisen yhteensopivuuden testata 3 viikkoa 40 C lämpötilassa kestäneen varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti, mutta siten, että täytösaineena käytetään alkuperäistä täytösainetta. Typpihappoa kaikille aineille ja valmisteille, joiden hapettava vaikutus polyeteeniin sekä molekyylien hajoaminen on enintään vastaavaa kuin 55 prosenttisen typpihapon. Typpihapon on oltava vähintään 55 prosenttista. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1,4 suhteellisen tiheyteen. Jos täytösaineen hapettava tai molekyylejä hajottava vaikutus on suurempi kuin 55 prosenttisen typpihapon vaikutus, testauksessa on noudatettava kohdan säännöksiä. Edellä mainituissa tapauksissa käyttöaika on määritettävä ottaen huomioon vaurioitumisaste (esim. 2 vuotta vähintään 55 prosenttiselle typpihapolle). Vettä aineille, jotka eivät vahingoita polyeteeniä millään kohdissa (a) - (e) mainituilla tavoilla, erityisesti epäorgaanisille hapoille ja lipeille, suolojen vesiliuoksille, moniarvoisille alkoholeille ja orgaanisten aineiden vesiliuoksille. Pinoamiskokeen on perustuttava vähintään 1,2 suhteelliseen tiheyteen. Rakennetyyppitestiä veden kanssa ei edellytetä, jos riittävä kemiallinen yhteensopivuus on osoitettu pinta-aktiivisella liuoksella tai typpihapolla.

24 LUKU 6.2 PAINEASTIOIDEN, AEROSOLIPULLOJEN, PIENTEN KAASUA SISÄLTÄVIEN ASTIOIDEN (KAASUPATRUUNAT) JA NESTEMÄISTÄ PALAVAA KAASUA SISÄLTÄVIEN POLTTOKENNOPATRUUNOIDEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. 1. Suomi tunnustaa kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin 1999/36/EY 2010/35/EU mukaisesti kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluville pakkauksille muualla kuin Suomessa suoritetut toimenpiteet, jos ne täyttävät Suomessa voimassa olevat vaatimukset. Kuljetukseen käytettävän pakkauksen materiaalin on kestettävä 40 ºC:n lämpötilaan saakka. Ks. valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (194/2002). Huom. 2. Aerosolipullot, pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat) ja nestemäistä palavaa kaasua sisältävät polttokennopatruunat eivät ole kohtien vaatimusten alaisia Yleiset vaatimukset HUOM: Aerosolipullot, pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat) ja nestemäistä palavaa kaasua sisältävät polttokennopatruunat eivät ole kohtien vaatimusten alaisia Suunnittelu ja rakenne Paineastiat ja niiden sulkimet on suunniteltava, valmistettava, testattava ja varustettava niin, että ne kestävät kaikki tavanomaisissa kuljetus- ja käyttöolosuhteissa esiintyvät rasitukset mukaan lukien materiaalin väsyminen (Varattu) Seinämän vähimmäispaksuus ei saa missään tapauksessa olla pienempi kuin mitä teknisessä suunnittelu- ja rakennestandardissa on määritelty Hitsattaviin paineastioihin saa käyttää vain sellaisia metalleja, joiden hitsattavuus on taattu Kaasupulloille, putki- ja kaasuastioille sekä pullopaketeille koepaineen on oltava kohdan pakkaustavan P200 mukainen. Suljetuille kryoastioille koepaineen on oltava kohdan pakkaustavan P203 mukainen. Metallihydridiastioiden koepaineen on oltava kohdan pakkaustavan P205 mukainen Kehikkoon asennetut paineastiat on rakenteellisesti tuettava ja kiinnitettävä toisiinsa yhdeksi yksiköksi. Paineastiat on kiinnitettävä siten, että estetään niiden liikkuminen kokonaisrakenteeseen nähden ja liikkuminen, joka saattaisi aiheuttaa vaarallisia paikallisia jännityskeskittymiä. Kokoojaputkisto-kokonaisuus (esim. kokoojaputkisto, venttiilit ja painemittarit) on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne on suojattu iskun aiheuttamia vaurioita ja tavanomaisessa kuljetuksessa esiintyviä voimia vastaan. Kokoojaputkistojen koepaineen on oltava vähintään yhtä suuri kuin kaasupullojen. Paineastioissa, jotka on tarkoitettu myrkyllisille nesteytetyille kaasuille, on oltava eristysventtiili varmistamaan, että kukin paineastia voidaan erikseen täyttää ja että niiden sisältö ei voi siirtyä kuljetuksen aikana paineastiasta toiseen. Huom. Myrkyllisillä nesteytetyillä kaasuilla on luokituskoodi 2T, 2TF, 2TC, 2TO, 2TFC tai 2TOC On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita Jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille tarkoitettujen suljettujen kryoastioiden rakennetta koskevat lisävaatimukset Käytettävän metallin mekaaniset ominaisuudet on todennettava kunkin paineastian osalta mukaan lukien iskusitkeys ja taivutuskerroin. Huom. Kohdassa on yksityiskohtaisia iskusitkeydelle annettuja koevaatimuksia, joita saa käyttää Paineastiat on lämpöeristettävä. Lämpöeristys on suojattava iskuja vastaan yhtenäisellä ulkovaipalla. Jos paineastian ja ulkovaipan välissä on ilmaton tila (tyhjiöeristys), ulkovaippa on suunniteltava kestämään ilman pysyvää muodonmuutosta vähintään 100 kpa (1 bar) ulkoista painetta, joka on laskettu turvatekniikan keskuksen

25 Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti, tai vähintään laskennallista kriittistä kokoonpuristumispainetta 200 kpa (2 bar, ylipaine). Jos ulkovaippa on kaasutiivis (esim. tyhjiöeristetty), on käytettävä laitetta, joka estää vaarallisen paineen syntymisen eristekerrokseen siinä tapauksessa, että paineastian tai sen varusteiden kaasutiiviys pettää. Laitteen on estettävä kosteuden tunkeutuminen eristeeseen Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen, joiden kiehumispiste ilmakehän paineessa on alle -182 C, kuljetukseen tarkoitettujen suljettujen kryoastioiden rakenteessa ei saa olla materiaaleja, jotka voivat reagoida hapen kanssa tai happirikkaassa ympäristössä vaarallisesti, jos tällaiset materiaalit ovat osa lämpöeristystä ja jos on olemassa vaara, että tällaiset materiaalit joutuvat kosketukseen hapen tai happirikkaan nesteen kanssa Suljettuihin kryoastioihin on suunniteltava ja valmistettava nosto- ja kiinnityslaitteet Lisärakennevaatimukset asetyleenille tarkoitetuille paineastioille UN 1001 liuotetulle asetyleenille ja UN 3374 liuotinvapaalle asetyleenille tarkoitetut paineastiat on täytettävä tasaisesti jakaantuneella huokoisella materiaalilla, jonka on oltava ilmoitetun laitoksen tai Euroopan unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden ilmoitettujen laitosten kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin (99/36/EY2010/35/EU) mukaisesti määrittelemien vaatimusten ja testausten mukaista tyyppiä ja joka: (a) (b) on yhteensopiva paineastioiden kanssa ja ei muodosta haitallisia tai vaarallisia yhdisteitä asetyleenin tai liuottimen kanssa UN 1001 liuotetulle asetyleenille tarkoitetuissa paineastioissa, ja estää asetyleenin hajoamisreaktion leviämisen huokoisessa materiaalissa. Liuotin ei saa vaikuttaa paineastioihin UN 1001 liuotetulle asetyleenille tarkoitetuissa paineastioissa. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan huokoisen materiaalin tyypin on täytettävä ADR-sopimukseen liittyneen ADR-maan toimivaltaisen viranomaisen määrittelemät vaatimukset ja testaukset Materiaalit Paineastioihin käytettävien materiaalien on kestettävä vähintään - 40 C lämpötilaan saakka. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa Paineastioiden ja niiden suljinten valmistusmateriaalien, jotka ovat suorassa kosketuksessa vaarallisten aineiden kanssa, on oltava sellaisia, etteivät kuljetettaviksi aiotut vaaralliset aineet vaikuta niihin tai heikennä niitä eivätkä materiaalit aiheuta vaarallisia seurauksia kuten reaktion katalysoimista tai vaarallisten aineiden kanssa reagoimista Paineastiat ja niiden sulkimet on valmistettava materiaaleista, jotka on määritelty teknisissä suunnittelu- ja rakennestandardeissa sekä paineastiassa kuljetettaville aineille sovellettavassa pakkaustavassa. Materiaalien on kestettävä haurasmurtumaa ja jännityskorroosiota suunnittelu- ja rakennestandardien mukaisesti Käyttölaitteet Lukuun ottamatta paineentasauslaitteita, on venttiilit, putkistot ja muut paineenalaiset laitteet suunniteltava ja valmistettava siten, että ne kestävät paineen, joka on vähintään 1,5-kertaa paineastian koepaine Käyttölaitteet on asennettava tai suunniteltava siten, että estetään vauriot, jotka tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa voisivat johtaa sisällön vuotamiseen paineastiasta. Sulkuventtiileihin liittyvien kokoojaputkistojen on oltava riittävän taipuisia suojamaan venttiileitä ja putkistoa murtumiselta ja paineastian sisällön vuotamiselta. Täyttö- ja tyhjennysventtiilit ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan. Venttiilit on suojattava kohdan mukaisesti Paineastiat, joita ei voi käsitellä manuaalisesti tai vierittää, on varustettava laitteilla (jalustat, renkaat, koukut), jotka varmistavat turvallisen mekaanisen käsittelyn ja jotka on kiinnitetty siten, etteivät ne heikennä paineastian lujuutta eivätkä aiheuta siihen liiallisia jännityksiä Yksittäiset paineastiat on varustettava paineentasauslaitteilla kohdan pakkaustavan P200 (2) tai P205 taikka kohtien ja mukaisesti. Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden

26 sisäänpääsyn, kaasun vuotamisen paineastiasta ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen. Jos palavalla kaasulla täytettyihin vaakatasossa oleviin kokoojaputkistolla yhdistettyihin moniosaisiin paineastioihin on asennettu paineentasauslaitteet, on paineentasauslaitteet sijoitettava siten, että kaasut purkautuvat esteettömästi ulkoilmaan, ja siten, ettei purkaus painu paineastian pinnalle tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Paineastiat, joiden täytös mitataan tilavuuden perusteella, on varustettava pinnankorkeuden osoittimella Lisävaatimukset suljetuille kryoastioille Palavien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetun suljetun kryoastian kaikki täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava vähintään kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla suljinlaitteella, joista ensimmäinen on sulkuventtiili ja toinen on suojakupu tai vastaava laite Putkiston osissa, jotka voidaan sulkea kummastakin päästä ja joiden sisään voi jäädä nesteitä, on oltava automaattinen paineentasausjärjestelmä estämään liiallinen paineen nousu putkistossa Suljetun kryoastian jokaisessa putkiyhteessä on oltava niiden käyttöä ilmaiseva selvä merkintä (esim. kaasu- tai nestefaasi) Paineentasauslaitteet Jokainen suljettu kryoastia on varustettava vähintään yhdellä paineentasauslaitteella. Paineentasauslaitteiden on kestettävä dynaamisia voimia, mukaan lukien nesteen loiskuminen Suljetuissa kryoastioissa saa lisäksi olla jousikuormitetun laitteen kanssa rinnan murtolevy, jotta kohdan säännökset täyttyvät Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava mitoitukseltaan riittäviä, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä paineentasauslaitteeseen Kaikkien paineentasauslaitteiden läpivientien on enimmäistäytöllä oltava suljetun kryoastian höyrytilassa, ja laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua Paineentasauslaitteiden puhallusteho ja säätäminen Huom. Suljettujen kryoastioiden paineentasauslaitteiden yhteydessä suurin sallittu käyttöpaine (MAWP, Maximum Allowable Working Pressure) tarkoittaa suurinta sallittua tehollista ylipainetta käyttöasennossa olevan täytetyn suljetun kryoastian yläosassa, mukaan lukien suurin tehollinen paine täytön ja tyhjennyksen aikana Paineentasauslaitteet on säädettävä toimimaan vähintään suljetun kryoastian suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa (MAWP), ja niiden on oltava täysin auki paineessa, joka on 110 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP). Päästön jälkeen laitteiden on sulkeuduttava paineessa, joka on enintään 10 % alhaisempi kuin asetuspaine, ja pysyttävä suljettuina kaikissa tätä alhaisemmissa paineissa Murtolevyn on murruttava nimellispaineessa, joka on alempi kuin koepaine tai alempi kuin 150 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP) Kaikkien asennettujen paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä siten, että paine (mukaan lukien paineen nousu) suljetussa kryoastiasssa ei ylitä suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) enemmän kuin 20 %, jos tyhjiöeristetyssä suljetussa kryoastiasssa menetetään tyhjiö Paineentasauslaitteiden vaadittu puhallusteho on laskettava turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti Paineastioiden hyväksyminen Paineastioiden vaatimustenmukaisuus on arvioitava valmistusvaiheessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), valtioneuvoston asetuksessa (302/2001) ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (393/2001) annettujen säännösten mukaisesti. Ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, testattava ja hyväksyttävä paineastiat. Teknisten asiakirjojen on sisällettävä täydellinen selvitys suunnittelusta ja rakenteesta sekä täydelliset tiedot valmistuksesta ja testauksesta. 1 Ks. esimerkiksi CGA-standardit S , "Pressure Relief Device Standards, Part 2, Cargo and Portable Tanks for Compressed Gases" ja S "Pressure Relief Device Standards, Part 1, Cylinders for Compressed Gases".

27 Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltainen viranomainen asettaa vaatimukset vaatimustenmukaisuuden arvioinnille. Paineastian tarkastuksen, testauksen ja hyväksynnän suorittaa tarkastuslaitos Laadunvarmistusjärjestelmien on täytettävä ilmoitetun laitoksen asettamat vaatimukset Käyttöönottotarkastus ja -testaus Uusille paineastioille, lukuun ottamatta suljettuja kryoastioita ja metallihydridiastioita, on suoritettava soveltuvan suunnittelustandardin ja seuraavien säännösten mukainen käyttöönottotarkastus ja -testaus valmistuksen aikana ja sen jälkeen: Riittävän monelle paineastialle suoritetaan: (a) Rakennemateriaalin mekaanisten ominaisuuksien testaus, (b) Seinämän vähimmäispaksuuden toteaminen, (c) Materiaalin tasalaatuisuuden toteaminen jokaisesta valmistuserästä, (d) Paineastioiden ulko- ja sisäpuolisen kunnon toteaminen, (e) Kaulan kierteiden tarkastus, (f) Vastaavuuden toteaminen suunnittelustandardin kanssa, Kaikille paineastioille suoritetaan: (g) Nestepainekoe. Nestepainekokeen seurauksena paineastia ei saa laajeta enempää kuin rakennetiedoissa on sallittu, Huom. Ilmoitetun laitoksen luvalla nestepainekoe voidaan korvata kokeella, jossa käytetään kaasua, jos toimenpide ei aiheuta mitään vaaraa. (h) Valmistusvirheiden tarkastus ja arviointi ja joko valmistusvirheiden korjaaminen tai paineastioiden tekeminen käyttökelvottomiksi. Hitsatuissa paineastioissa on erityisesti kiinnitettävä huomioita hitsaussaumojen laatuun, (i) (j) Paineastiamerkintöjen tarkastus, Lisäksi UN 1001 liuotetun asetyleenin ja UN 3374 liuotinvapaan asetyleenin kuljetukseen tarkoitetuista paineastioista on tarkastettava huokoisen materiaalin asianmukainen asennus ja kunto sekä tarvittaessa liuottimen määrä Riittävän monelle suljetulle kryoastialle on tehtävä kohdan (a), (b), (d) ja (f) mukaiset tarkastukset ja testaukset. Lisäksi suljettujen kryoastioiden hitsaussaumat on tarkistettava radiograafisesti, ultraäänen avulla tai muulla sopivalla ainetta rikkomattomalla koemenetelmällä sovellettavan suunnittelu- ja rakennestandardin mukaisesti. Tätä hitsaussaumojen tarkastusta ei tehdä ulkovaipalle. Lisäksi kaikille suljetuille kryoastioille on tehtävä kohdan (g), (h) ja (i) mukaiset käyttöönottotarkastukset ja -testaukset sekä kokoamisen jälkeen tiiviyskoe ja käyttölaitteiden toimintatarkastus Riittävän monelle metallihydridiastiassa käytettävälle astialle on tehtävä kohdan (a), (b), (c), (d), tarvittaessa (e), (f), (g), (h) ja (j) mukaiset tarkastukset ja testaukset. Lisäksi riittävän monelle metallihydridiastialle on tehtävä kohdan (c), (f) ja tarvittaessa (e) mukaiset tarkastukset ja testaukset sekä metallihydridiastian ulkoisen kunnon tarkastus. Lisäksi kaikille metallihydridiastioille on tehtävä kohdan (h) ja (i) mukaiset käyttöönottotarkastukset ja -testaukset sekä tiiviyskoe ja käyttölaitteiden toimintatarkastus Määräaikaistarkastus ja -testaus Ilmoitetun tai hyväksytyn laitoksen (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän laitoksen) on määräajoin tarkastettava ja testattava uudelleentäytettävät paineastiat, lukuun ottamatta kryoastioita, seuraavien säännösten mukaisesti: (a) Paineastian ulkopuolisen kunnon tarkastaminen sekä varusteiden ja ulkoisten merkintöjen tarkastaminen, (b) Paineastian sisäpuolisen kunnon tarkastaminen (esim. tarkastamalla sisäpuolelta, tarkastamalla seinämän vähimmäispaksuus), (c) Kierteiden tarkastaminen, jos on näyttöä korroosiosta tai varusteita on poistettu, (d) Nestepainekoe ja tarvittaessa materiaalin ominaisuuksien tarkastaminen sopivilla testeillä, (e) Käyttölaitteiden, muiden lisälaitteiden ja paineentasauslaitteiden tarkastaminen, jos paineastia otetaan uudelleen käyttöön. Huom. 1. Ilmoitetun tai hyväksytyn laitoksen luvalla nestepainekoe voidaan korvata kokeella, jossa käytetään kaasua, jos toimenpide ei aiheuta mitään vaaraa.

28 Huom. 2. Ilmoitetun laitoksen luvalla voidaan kaasupulloille ja putkiastioille tehtävä nestepainekoe korvata vastaavalla akustiseen emissioon perustavalla testauksella, ultraäänitutkimuksella tai akustiseen emissioon perustuvan testauksen ja ultraäänitutkimuksen yhdistelmällä. Standardia ISO 16148:2006 voidaan käyttää ohjeena akustiseen emissioon perustuvalle testausmenetelmälle. Huom. 3. Nestepainekoe voidaan korvata saumattomille alumiiniseoskaasupulloille standardin ISO 10461:2005+A1:2006 ja saumattomille teräskaasupulloille standardin ISO 6405:2005 mukaisesti suoritetulla ultraäänitutkimuksella. Huom. 43. Määräaikaistarkastus- ja testausaikavälit, ks. kohdan pakkaustapa P UN 1001 liuotetun asetyleenin ja UN 3374 liuotinvapaan asetyleenin kuljetukseen tarkoitetuista paineastioista on tarkastettava vain kohtien (a), (c) ja (e) mukaisesti. Lisäksi on tarkastettava huokoisen materiaalin kunto (esim. raot, vapaat välit, irtoaminen, painuminen) Valmistajia koskevat vaatimukset Valmistajan on oltava teknisesti pätevä, ja valmistajalla on oltava hallussaan kaikki paineastioiden tyydyttävään valmistukseen liittyvät keinot. Tällä tarkoitetaan erityisesti ammattitaitoista henkilökuntaa, joka (a) valvoo koko valmistusprosessia, (b) suorittaa materiaalien toisiinsa liittämisen, ja (c) suorittaa asiaankuuluvat kokeet Valmistajan pätevyyden arvioinnin suorittaa aina ilmoitettu laitos (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan hyväksyjämaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä tarkastuslaitos) Tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset Ilmoitettuja ja hyväksyttyjä laitoksia koskevat vaatimukset ovat vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (302/2001) ja kuljetettavista painelaitteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (393/2001). Tarkastuslaitosten on oltava valmistajista riippumattomia ja päteviä suorittamaan vaaditut testit, tarkastukset ja hyväksynnät siten kuin niistä säädetään edellä mainitussa laissa ja valtioneuvoston asetuksessa UN-paineastioita koskevat vaatimukset Kohdan yleisten vaatimusten lisäksi on UN-paineastioiden täytettävä tämän kohdan vaatimukset mukaan lukien soveltuvat standardit Suunnittelu, valmistus ja käyttöönottotarkastus ja -testaus UN-kaasupullojen suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: ISO :1999 ISO :2000 ISO :2000 ISO 7866:1999 Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 1: Kaasupullot, nuorrutettu teräs, murtolujuus alle 1100 MPa Huom. Tämän standardin osassa 7.3 olevaa F-kerrointa koskevaa huomautusta ei saa soveltaa UN-kaasupulloille. Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 2: Kaasupullot, nuorrutettu teräs, murtolujuus vähintään 1100 MPa Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 3: Kaasupullot, normalisoitu teräs Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat alumiiniseoskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Huom. Tämän standardin osassa 7.2 olevaa F-kerrointa koskevaa huomautusta ei saa soveltaa UN-kaasupulloille. Alumiiniseos 6351A - T6 tai sitä vastaava seos ei ole sallittu. Kaasupullot Uudelleentäytettävät hitsatut teräskaasupullot Koepaine ISO 4706:2008 enintään. 60 bar ISO Kaasupullot Uudelleentäytettävät hitsatut ruostumattomasta teräksestä :2007 valmistetut kaasupullot Osa 1: Koepaine enintään 60 MPa. ISO Kaasupullot Uudelleentäytettävät hitsatut alumiiniseoskaasupullot

29 20703:2006 Suunnittelu, valmistus ja testaus ISO 11118:1999 Kaasupullot Kertakäyttöiset metalliset kaasupullot Tekniset tiedot ja testausmenetelmät ISO Komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot Tekniset tiedot ja testausmenetelmät :2002 Osa 1: Lieriöosaltaan vahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot ISO Komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot Tekniset tiedot ja testausmenetelmät Osa 2: Kokonaan kuituvahvistetut :2002 komposiittimateriaalista ISO :2002 valmistetut kaasupullot, joissa on kuormaa kannattava metallinen sisäastia. Komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot Tekniset tiedot ja testausmenetelmät Osa 3: Kokonaan kuituvahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot, joissa ei ole kuormaa kantavaa metallista tai eimetallista sisäastiaa. Huom. 1. Edellä tarkoitetuissa standardeissa komposiittimateriaalista valmistettavat kaasupullot on suunniteltava rajoittamattomalle käyttöiälle. Huom. 2. Ensimmäisen 15 vuoden käytön jälkeen saa ilmoitettu laitos, joka on antanut kaasupulloille alkuperäisen hyväksynnän, hyväksyä näiden standardien mukaisesti komposiittimateriaalista valmistetuille kaasupulloille käyttöiän pidentämisen perustuen valmistajan, omistajan tai käyttäjän toimittamiin koetuloksiin UN-putkiastioiden suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: ISO 11120:1999 Kaasupullot. Puristettujen kaasujen kuljetukseen ja uudelleen täytettäväksi tarkoitetut saumattomat teräksiset putkiastiat, joiden vesitilavuus on litraa. Suunnittelu, valmistus ja tarkastus Huom. Tämän standardin osassa 7.1 olevaa F-kerrointa koskevaa huomautusta ei saa soveltaa UN-putkiastioille UN-asetyleenikaasupullojen suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: Kaasupullon seinämälle: ISO :1999 ISO :2000 Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasupullot Suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 1: Kaasupullot, nuorrutettu teräs, murtolujuus alle 1100 MPa Huom. Tämän standardin osassa 7.3 olevaa F-kerrointa koskevaa huomautusta ei saa soveltaa UN-kaasupulloille. Kaasupullot Uudelleentäytettävät saumattomat teräskaasuastioiden suunnittelu, valmistus ja testaus Osa 3: Kaasupullot, normalisoitu teräs Kaasupullon huokoiselle materiaalille: ISO :2000 Asetyleenille tarkoitetut kaasupullot Perusvaatimukset Osa 1: Kaasupullot ilman lämpösulakkeita ISO :2000 Asetyleenille tarkoitetut kaasupullot Perusvaatimukset Osa 2: Kaasupullot lämpösulakkeiden kanssa UN-kryoastioiden suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: ISO :2004 Kryoastiat - Kuljetettavat tyhjiöeristetyt, tilavuus enintään litraa. Osa 1: Suunnittelu, valmistus, tarkastus ja testaus UN-metallihydridiastioiden suunnitteluun, valmistukseen, käyttöönottotarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja lukuun ottamatta vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja hyväksyntään liittyviä tarkastusvaatimuksia, joiden on oltava kohdan mukaisia: ISO 16111: Materiaalit Kuljetettavat kaasun varastointijärjestelmät Vety absorboituneena uudelleen täytettävään metallihydridiin Paineastian suunnittelu- ja valmistusstandardeissa määriteltyjen materiaalivaatimusten ja kaasun (kaasujen) kuljettamiseen sovellettavassa pakkaustavassa (esim. kohdan pakkaustapa P200 tai P205) olevien mahdollisten rajoitusten lisäksi sovelletaan seuraavia materiaalien yhteensopivuusstandardeja:

30 ISO Kuljetettavat kaasupullot - Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin :1997 yhteensopivuus kaasusisällön kanssa - Osa 1: Metalliset materiaalit ISO Kuljetettavat kaasupullot - Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin :2000 yhteensopivuus kaasusisällön kanssa - Osa 2: Ei metalliset materiaalit Huom. Standardissa ISO määritellyt rajoitukset erikoislujille terässeoksille 1100 MPa:n murtolujuuteen saakka eivät koske UN 2203 silaania Käyttölaitteet Sulkimiin ja niiden suojaukseen sovelletaan seuraavia standardeja: ISO 11117:1998 ISO 10297:2006 Kaasupullot Venttiilin suojakupu ja venttiilin suojalaitteet teollisuuskaasupulloille ja lääkinnällisten kaasujen kaasupulloille. Suunnittelu, valmistus ja testaus Kuljetettavat kaasupullot Pulloventtiilit - Tekniset tiedot ja tyyppitestaus Huom. Tämän ISO-standardin EN-versio täyttää vaatimukset, ja sitä voidaan käyttää. UN-metallihydridiastioiden sulkimiin ja niiden suojaukseen sovelletaan seuraavaa standardia: ISO 16111:2008 Kuljetettavat kaasun varastointijärjestelmät Vety absorboituneena uudelleen täytettävään metallihydridiin Määräaikaistarkastus ja -testaus UN-kaasupullojen ja UN-metallihydridiastioiden määräaikaistarkastukseen ja -testaukseen sovelletaan seuraavia standardeja: ISO Saumattomat teräskaasupullot Määräaikaistarkastus ja testaus 6406:2005 ISO Saumattomat alumiiniseoskaasupullot Määräaikaistarkastus ja -testaus 10461: A1:2006 ISO 10462:2005 Liuotetulle asetyleenille tarkoitetut kaasupullot Määräaikaistarkastus ja kunnossapito ISO 11623:2002 "Kuljetettavat kaasupullot. Kompostiittisten kaasupullojen määräaikaistarkastus ja -testaus" ISO 16111:2008 Kuljetettavat kaasun varastointijärjestelmät Vety absorboituneena uudelleen täytettävään metallihydridiin Vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä ja paineastioiden hyväksyminen valmistusta varten Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: Vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä tarkoittaa valmistajan hyväksymisjärjestelmää, joka kattaa paineastian rakennetyypin, valmistajan laatujärjestelmän ja ilmoitetun laitoksen tunnustamisen. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä tarkoittaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa valmistajan hyväksymisjärjestelmää, joka kattaa paineastian rakennetyypin, valmistajan laatujärjestelmän ja tarkastuslaitoksen hyväksynnän. Rakennetyyppi tarkoittaa tietyssä paineastiastandardissa määriteltyä paineastian rakennetyyppiä. Varmennus tarkoittaa tutkimuksen tai asiakirjojen perusteella saatua vahvistusta tai näyttöä siitä, että määritellyt vaatimukset on täytetty Yleiset vaatimukset Toimivaltainen viranomainen ja ilmoitettu laitos Vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmästä säädetään VAK-laissa ja tarkastuslaitosasetuksessa. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan paineastian hyväksyvän toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä varmistaakseen, että paineastiat täyttävät ADR-määräysten vaatimukset. Jos ilmoitettu laitos antaa hyväksynnän ulkomaiselle paineastialle, on paineastian merkinnässä oltava hyväksyjämaan sekä valmistusmaan merkinnät (ks. kohdat ja ).

31 Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan on paineastian merkinnässä oltava hyväksyjämaan ja valmistusmaan merkinnät (ks. kohdat ja ), jos paineastian hyväksyvä toimivaltainen viranomainen ei ole valmistusmaan toimivaltainen viranomainen. Hyväksyjämaan toimivaltaisen viranomaisen on pyydettäessä annettava käyttömaan vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot, jotka osoittavat, että vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä täyttää vaatimukset Tarkastuslaitoksista säädetään VAK-lain 3a luvussa ja tarkastuslaitosasetuksessa (302/2001). Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltainen viranomainen saa teettää sen vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmään liittyvät tehtävät kokonaan tai osittain Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa tunnustetuista ilmoitetuista laitoksista ja niiden tunnusnumeroista. Turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston on varmistettava, että tiedot hyväksytyistä valmistajista ja niiden tunnusnumeroista ovat saattavilla. Ilmoitetun laitoksen on tehtävä ilmoitus turvatekniikan keskukselle Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle hyväksymistään valmistajista ja niiden tunnusnumeroista. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että ajantasainen luettelo tunnustetuista tarkastuslaitoksista ja niiden tunnusnumeroista sekä tiedot hyväksytyistä valmistajista ja niiden tunnusnumeroista ovat saattavilla. Ilmoitettu laitos * Ilmoitetun laitoksen tunnustamisen edellytyksistä säädetään VAK-lain 13 e :ssä ja tarkastuslaitosasetuksessa. Ilmoitetun laitoksen on tämän asetuksen tehtäviä suorittaessaan (a) toimittava kirjatun laatujärjestelmän mukaisesti, (b) varmistettava, että näissä säännöksissä ja asianmukaisessa paineastiastandardissa määritellyt testaukset ja tarkastukset suoritetaan, ja (c) ylläpidettävä luotettavaa ja tarkoituksenmukaista raportointi- ja tallennusjärjestelmää kohdan mukaisesti. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan paineastioita tarkastavan tarkastuslaitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tunnustama, ja: (a) sillä on oltava henkilöstö, joka on organisaatiorakenteeltaan, kyvyiltään, koulutukseltaan, pätevyydeltään ja ammattitaidoltaan riittävän kykenevä hoitamaan sille osoitetut tekniset tehtävät, (b) sillä on oltava käytettävissään tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat ja välineet, (c) sen on toimittava puolueettomasti ja oltava riippumaton kaikesta, mikä voisi estää puolueettomuuden, (d) sen on taattava valmistajan ja muiden tahojen liike- ja omistustoimintojen luottamuksellisuus, (e) sen on pidettävä selvä ero itse tarkastustoiminnan ja tarkastustoimintaan kuulumattomien toimintojen välillä, (f) on toimittava kirjatun laatujärjestelmän mukaisesti, (g) varmistettava, että ADR-määräyksissä ja asianmukaisessa paineastiastandardissa määritellyt testaukset ja tarkastukset suoritetaan, ja (h) ylläpidettävä luotettavaa ja tarkoituksenmukaista raportointi- ja tallennusjärjestelmää kohdan mukaisesti Ilmoitetun laitoksen * on tehtävä rakennetyypin hyväksyntä, paineastian valmistuksen aikainen testaus ja tarkastus sekä laadittava todistus varmentaakseen vastaavuuden asiaankuuluvan paineastiastandardin kanssa (ks. kohdat ja ). Valmistaja Valmistajan on (a) toimittava kohdan kirjatun laatujärjestelmän mukaisesti, (b) (c) haettava rakennetyypin hyväksynnät kohdan mukaisesti, valittava ilmoitettu laitos * tunnustettujen ilmoitettujen laitosten luettelosta, ja Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan luetteloa hyväksytyistä tarkastuslaitoksista ylläpitää hyväksyjämaan toimivaltainen viranomainen. (d) säilytettävä asiakirjat kohdan mukaisesti. Testauslaboratorio * Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastuslaitos.

32 Testauslaboratoriolla on oltava (a) organisaatiorakenteeltaan sekä lukumäärältään riittävä, pätevä, ja ammattitaitoinen henkilöstö, ja (b) tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat ja välineet valmistusstandardin edellyttämien testausten suorittamiseksi ilmoitettua laitosta * tyydyttävällä tavalla. Huom. Testauslaboratorioihin sovelletaan, mitä VAK-lain 13 c :n 3 momentissa ja tarkastuslaitosasetuksen 16 :n 2 momentissa säädetään Valmistajan laatujärjestelmä Laatujärjestelmän on sisällettävä kaikki valmistajan soveltamat tekijät, vaatimukset ja säännökset. Laatujärjestelmä on järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjattava asiakirjoihin noudatettaviksi toimenpiteiksi, menetelmiksi ja ohjeiksi. Niissä on erityisesti kuvattava riittävällä tavalla: (a) organisaation rakenne, henkilöstön vastuualueet suunnittelun ja tuotteen laadun osalta, (b) paineastioiden suunnittelussa käytettävät valvonta- ja varmennustekniikat, ja menetelmät, (c) paineastian valmistuksessa, laadunvalvonnassa ja -varmistuksessa sekä valmistustavassa käytettävät ohjeet, (d) laatuasiakirjat kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot, (e) hallinnolliset arvioinnit laatujärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi kohdan arviointien mukaisesti, (f) menetelmä, jossa kuvataan, miten asiakkaan vaatimukset täytetään, (g) asiakirjojen ja niiden päivittämisen valvonta, (h) poikkeavien paineastioiden, ostettujen komponenttien, puolivalmisteiden ja valmiiden osien valvontatoimenpiteet, ja (i) henkilöstön koulutusohjelmat ja pätevöitymismenetelmät Laatujärjestelmän arviointi (auditointi) Laatujärjestelmästä on ensin arvioitava, täyttääkö se kohdan vaatimukset ilmoitettua laitosta tyydyttävällä tavalla. Valmistajalle on ilmoitettava arvioinnin tulokset. Ilmoituksen on sisällettävä arvioinnin tulokset ja mahdolliset vaadittavat korjaustoimenpiteet. Määräaikaisarvioinnit on suoritettava ilmoitettua laitosta tyydyttävällä tavalla sen varmistamiseksi, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää. Valmistajalle on toimitettava määräaikaisarviointien raportit Laatujärjestelmän ylläpito Valmistajan on ylläpidettävä laatujärjestelmä sellaisena kuin se on hyväksytty, jotta järjestelmä pysyy riittävänä ja tehokkaana. Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Ehdotetut muutokset on arvioitava sen toteamiseksi, että täydennetty laatujärjestelmä täyttää edelleen kohdan vaatimukset Hyväksymisprosessi Rakennetyypin alkuhyväksyntä Rakennetyypin alkuhyväksyntä koostuu valmistajan laatujärjestelmän hyväksynnästä ja valmistettavan paineastian suunnittelun hyväksynnästä. Rakennetyypin hyväksymishakemuksen on täytettävä kohtien ja vaatimukset Valmistajan halutessa valmistaa paineastioita näiden säännösten ja paineastiastandardin mukaisesti, sen on haettava, saatava ja säilytettävä rakennetyypin hyväksymistodistus, jonka ilmoitettu laitos (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan hyväksyjämaan toimivaltainen viranomainen) on myöntänyt vähintään yhdelle paineastian rakennetyypille kohdassa annetun menettelyn mukaisesti. Tämä todistus on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan käyttömaan toimivaltaiselle viranomaiselle) Hakemus on tehtävä jokaiselle tuotantolaitokselle. Hakemuksen on sisällettävä: (a) valmistajan nimi ja virallinen osoite. Jos hakemuksen on jättänyt valtuutettu edustaja, tämän nimi ja osoite, (b) tuotantolaitoksen osoite (jos se eroaa edellä olevasta osoitteesta), (c) laatujärjestelmästä vastuussa olevan henkilön (henkilöiden) nimi ja asema,

33 (d) (e) (f) (g) (h) paineastian nimike ja asianmukainen paineastiastandardi, yksityiskohtaiset tiedot mahdollisen toisen ilmoitetun laitoksen antamasta vastaavan hakemuksen hylkäämisestä, tiedot ilmoitetusta laitoksesta * rakennetyypin hyväksyntää varten, kohdan mukaiset tuotantolaitoksen asiakirjat, ja rakennetyypin hyväksyntää varten vaadittava tekninen asiakirja, jolla varmennetaan paineastioiden yhdenmukaisuus asiaankuuluvan paineastiastandardin kanssa. Teknisen asiakirjan on käsitettävä suunnittelu ja valmistusmenetelmä sekä sisällettävä, siinä määrin kuin se on tarpeen arvioinnin suorittamiseksi, vähintään seuraavat: (i) paineastian suunnittelustandardi, suunnittelu- ja valmistuspiirustukset, josta näkyvät mahdolliset komponentit ja osakokoonpanot, (ii) tarvittavat kuvaukset ja selvitykset piirustusten ja paineastioiden käytön selvittämiseksi, (iii) luettelo standardeista, jotka ovat välttämättömiä valmistusprosessin määrittämiseksi, (iv) suunnittelulaskelmat ja materiaalispesifikaatiot, ja (v) rakennetyypin hyväksynnän koeselostukset, joissa on kuvaukset tarkastus- ja testaustuloksista, kohdan mukaisesti Kohdan mukainen alkuperäinen laatujärjestelmän arviointi on suoritettava ilmoitettua laitosta tyydyttävällä tavalla Mahdollisen hylkäämisen perusteluista ja muista hyvää hallintoa koskevien säännösten soveltamisesta säädetään VAK-lain 13 f :ssä. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan: Jos valmistajalta evätään hyväksyntä, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kirjallisesti yksityiskohtaiset perustelut hylkäämisestä Hyväksynnän saamisen jälkeen on ilmoitetulle laitokselle toimitettava tiedot muutoksista kohdan mukaisen alkuperäisen hyväksynnän yhteydessä annettuihin tietoihin. Rakennetyypin jatkohyväksynnät Rakennetyypin jatkohyväksynnän hyväksymishakemuksen on täytettävä kohtien ja vaatimukset edellyttäen, että valmistajalla on rakennetyypin alkuhyväksyntä. Tällöin kohdan mukaisen valmistajan laatujärjestelmän on oltava hyväksytty rakennetyypin alkuhyväksynnässä, ja sen on sovelluttava uuteen suunnitteluun Hakemuksen on sisällettävä: (a) valmistajan nimi ja osoite. Jos hakemuksen on jättänyt valtuutettu edustaja, tämän nimi ja osoite, (b) yksityiskohtaiset tiedot mahdollisen toisen ilmoitetun laitoksen antamasta vastaavan hakemuksen hylkäämisestä, (c) tieto rakennetyypin alkuhyväksynnästä, ja (d) kohdan (h) mukainen tekninen asiakirja. Rakennetyypin hyväksymismenettely Ilmoitetun laitoksen * on: (a) tutkittava tekninen asiakirja varmentaakseen, että: (i) suunnittelu on asiaankuuluvan standardin määräysten mukainen, ja (ii) prototyyppierä on valmistettu teknisen asiakirjan mukaisesti ja että, se vastaa rakennetyyppiä, (b) varmennettava, että valmistuksen aikaiset tarkastukset on suoritettu kohdan mukaisesti, (c) valittava paineastiat prototyyppivalmistuserästä ja valvottava näiden paineastioiden testausta rakennetyypin hyväksynnässä edellytetyllä tavalla, (d) tehtävä tai teetettävä paineastiastandardissa määritellyt tarkastukset ja testaukset selvittääkseen, että: (i) standardia on sovellettu ja sen vaatimukset on täytetty, ja (ii) valmistajan valitsemat menetelmät täyttävät standardin vaatimukset, ja (e) varmistettava, että tyyppihyväksynnän tarkastukset ja testaukset on suoritettu oikein ja asiantuntevasti. Kun prototyyppitestaus on suoritettu hyväksyttävin tuloksin ja kaikki kohdan sovellettavat vaatimukset on täytetty, myönnetään rakennetyypin hyväksymistodistus, joka sisältää valmistajan nimen ja osoitteen, tarkastusten tulokset ja päätelmät sekä tarpeelliset tiedot rakennetyypin tunnistamiseksi.

34 Mahdollisen hylkäämisen perusteluista ja muista hyvää hallintoa koskevien säännösten soveltamisesta säädetään VAK-lain 13 f :ssä. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan: jos valmistajalta evätään hyväksyntä, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kirjallisesti yksityiskohtaiset perustelut hylkäämisestä Muutokset hyväksyttyyn rakennetyyppiin Valmistajan on: (a) joko ilmoitettava rakennetyypin hyväksynnän antaneelle ilmoitetulle laitokselle hyväksyttyyn rakennetyyppiin tehtävistä muutoksista, jos nämä muutokset eivät muodosta uutta paineastiastandardissa määriteltyä rakennetyyppiä, (b) tai haettava seuraavaa rakennetyypin hyväksyntää, jos nämä muutokset muodostavat uuden rakennetyypin sovellettavan paineastiastandardin mukaisesti. Tämä lisähyväksyntä on annettava täydennyksenä alkuperäiseen rakennetyypin hyväksymistodistukseen Ilmoitetun laitoksen on pyydettäessä ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille ja valvontaviranomaisille (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan muille toimivaltaisille viranomaisille) tiedot rakennetyypin hyväksynnästä, hyväksynnän muutoksista ja hyväksynnän peruuttamisesta Valmistuksen aikainen tarkastus ja hyväksyntä Yleiset vaatimukset Jokaisen paineastian on oltava ilmoitetun laitoksen * tai tämän edustajan tarkastama ja hyväksymä. Valmistuksen aikaista tarkastusta ja testausta varten valmistajan valitsema ilmoitettu laitos * voi olla eri laitos kuin rakennetyypin hyväksymistarkastuksen tehnyt ilmoitettu laitos *. Nämä tarkastukset saa suorittaa valmistajan tarkastajat, jos ilmoitettua laitosta * tyydyttävällä tavalla voidaan osoittaa, että valmistajalla on valmistustoiminasta riippumattomat ammattitaitoiset ja pätevät tarkastajat. Tällöin valmistajalla on oltava tiedot tarkastajien koulutuksesta. Ilmoitetun laitoksen * on varmennettava, että valmistajan tarkastukset ja paineastioille tehdyt testaukset täyttävät täysin näiden säännösten ja standardin vaatimukset. Jos ilmenee, että tarkastukset ja testaukset ovat puutteelliset, voidaan valmistajan tarkastajilta evätä lupa tehdä tarkastuksia. * Ilmoitetun laitoksen hyväksynnän jälkeen valmistajan on annettava vakuutus vaatimustenmukaisuudesta hyväksytyn rakennetyypin kanssa. Paineastian hyväksyntämerkinnän katsotaan olevan vakuutus siitä, että paineastia täyttää sovellettavat paineastiastandardit ja tämän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin sekä näiden säännösten vaatimukset. Ilmoitetun laitoksen * on tehtävä tai valtuutettava valmistaja tekemään jokaiseen hyväksyttyyn paineastiaan paineastian hyväksyntämerkintä ja ilmoitetun laitoksen * tunnusnumero. Tunnusnumeron jälkeen on merkittävä materiaalin kestävyyttä osoittava merkintä - 40 C taikka muu turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä merkintä. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole edellisen kappaleen viimeistä lausetta. Ilmoitetun laitoksen * ja valmistajan allekirjoittama todistus vaatimustenmukaisuudesta on oltava annettu ennen paineastian täyttöä Asiakirjat Valmistajan ja ilmoitetun laitoksen * on säilytettävä rakennetyypin hyväksyntä ja todistus vaatimustenmukaisuudesta vähintään 20 vuotta Paineastioiden määräaikaistarkastuksen ja -testauksen hyväksymisjärjestelmä Määritelmä Kohtaa koskeva määritelmä: Hyväksymisjärjestelmä tarkoittaa paineastioiden määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan hyväksytyn laitoksen hyväksymisjärjestelmää mukaan lukien laitoksen laatujärjestelmän hyväksyminen. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan hyväksymisjärjestelmä tarkoittaa toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen (jäljempänä määräaikaistarkastus- ja -testauslaitos) hyväksymisjärjestelmää mukaan lukien laitoksen laatujärjestelmän hyväksyminen.

35 Yleiset vaatimukset Toimivaltainen viranomainen sekä ilmoitettu ja hyväksytty laitos Hyväksymisjärjestelmästä säädetään VAK-laissa (719/1994) ja tarkastuslaitosasetuksessa (302/2001). Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava hyväksymisjärjestelmä varmistaakseen, että paineastioiden määräaikaistarkastus ja testaus täyttää ADR-määräysten vaatimukset. Jos ilmoitettu tai hyväksytty laitos tekee määräaikaistarkastuksen ja -testauksen ulkomaiselle paineastialle, on paineastian merkinnässä oltava määräaikaistarkastuksen ja -testauksen hyväksyneen laitoksen valtion tunnus (ks. kohta ). Laitoksen hyväksynnän peruuttamisesta säädetään VAK-lain 13 g :ssä. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan on paineastian merkinnässä oltava määräaikaistarkastuksen ja -testauksen hyväksyjämaan merkinnät (ks. kohta ), jos paineastian määräaikaistarkastus- ja testauslaitoksen hyväksynyt toimivaltainen viranomainen ei ole paineastian valmistuksen hyväksyjämaan toimivaltainen viranomainen. Määräisaikaistarkastuksen ja -testauksen hyväksyjämaan toimivaltaisen viranomaisen on pyydettäessä annettava käyttömaan vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot, jotka osoittavat, että tämä hyväksymisjärjestelmä, mukaan lukien määräaikaistarkastuksen ja -testauksen asiakirjat, täyttää vaatimukset. Hyväksyjämaan toimivaltainen viranomainen saa peruttaa kohdassa mainitun hyväksymistodistuksen perustuen näyttöön, joka osoittaa hyväksymisjärjestelmästä poikkeamisen Tarkastuslaitoksista säädetään VAK-lain 3a luvussa ja tarkastuslaitosasetuksessa (302/2001). Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltainen viranomainen saa teettää sen hyväksymisjärjestelmään liittyvät tehtävät kokonaan tai osittain Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa tunnustetuista laitoksista ja niiden tunnusnumeroista. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että ajantasainen luettelo tunnustetuista määräaikaistarkastus- ja testauslaitoksista ja niiden tunnusnumeroista ovat saattavilla. Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittava laitos Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen tunnustamisen edellytyksistä säädetään VAK-lain 13 e :ssä ja tarkastuslaitosasetuksessa (302/2001). Laitoksen on tämän asetuksen tehtäviä suorittaessaan: (a) toimittava kohdassa tarkoitetun laatujärjestelmän mukaisesti, (b) varmistettava, että määräaikaistarkastukset ja -testaukset suoritetaan kohdan mukaisesti, ja (c) ylläpidettävä luotettavaa ja tarkoituksenmukaista raportointi- ja tallennusjärjestelmää kohdan mukaisesti, (d) haettava hyväksyntä kohdan mukaisesti. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan paineastioita tarkastavan määräaikaistarkastus- ja testauslaitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tunnustama, ja: (a) sillä on oltava henkilöstö, joka on organisaatiorakenteeltaan, kyvyiltään, koulutukseltaan, pätevyydeltään ja ammattitaidoltaan riittävän kykenevä hoitamaan sille osoitetut tekniset tehtävät, (b) sillä on oltava käytettävissään tarkoituksenmukaiset ja riittävät tilat ja välineet, (c) sen on toimittava puolueettomasti ja oltava riippumaton kaikesta, mikä voisi estää puolueettomuuden, (d) sen on taattava liiketoiminnan luottamuksellisuus, (e) sen on pidettävä selvä ero itse määräaikaistarkastus ja -testaustoiminnan ja siihen kuulumattomien toimintojen välillä, (f) on toimittava kohdassa tarkoitetun laatujärjestelmän mukaisesti, (g) haettava hyväksyntä kohdan mukaisesti, (h) varmistettava, että määräaikaistarkastukset ja -testaukset suoritetaan kohdan mukaisesti, ja (i) ylläpidettävä luotettavaa ja tarkoituksenmukaista raportointi- ja tallennusjärjestelmää kohdan mukaisesti.

36 Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen laatujärjestelmä ja arviointi Laatujärjestelmä Laatujärjestelmän on sisällettävä kaikki määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen soveltamat tekijät, vaatimukset ja säännökset. Laatujärjestelmä on järjestelmällisesti ja täsmällisesti kirjattava asiakirjoihin noudatettaviksi toimenpiteiksi, menetelmiksi ja ohjeiksi. Laatujärjestelmän on sisällettävä: (a) kuvaus organisaation rakenteesta ja vastuualueista, (b) tarkastuksessa ja testauksessa, laadunvalvonnassa ja -varmistuksessa sekä valmistustavassa käytettävät ohjeet, (c) laatuasiakirjat kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot sekä todistukset, (d) hallinnolliset arvioinnit laatujärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi kohdan arviointien mukaisesti, (e) menetelmät asiakirjojen valvomiseksi ja niiden päivittämiseksi, (f) poikkeavien paineastioiden valvontatoimenpiteet, ja (g) henkilöstön koulutusohjelmat ja pätevöitymismenetelmät Arviointi (auditointi) Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittava laitos ja sen laatujärjestelmä on arvioitava sen toteamiseksi, että se täyttää näiden säännösten vaatimukset liikenne- ja viestintäministeriötä tyydyttävällä tavalla. Arvioinnin on oltava osa ensimmäistä hyväksyntämenettelyä (ks. kohta ). Arviointi voidaan vaatia osaksi hyväksynnän muuttamismenettelyä (ks. kohta ). Määräaikaisarvioinnit on suoritettava liikenne- ja viestintäministeriötä tyydyttävällä tavalla sen varmistamiseksi, että määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittava laitos edelleen täyttää näiden säännösten vaatimukset. Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavalle laitokselle on ilmoitettava arvioinnin tulokset. Ilmoituksen on sisällettävä arvioinnin tulokset ja mahdolliset vaadittavat korjaustoimenpiteet Laatujärjestelmän ylläpito Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen on ylläpidettävä laatujärjestelmä sellaisena kuin se on hyväksytty, jotta järjestelmä pysyy riittävänä ja tehokkaana. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista muutoksien ilmoittamisesta säädetään VAK-lain 13 e :ssä. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan määräaikaistarkastus- ja testauslaitoksen on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista kohdan mukaisesti Hyväksymismenettely määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavalle laitokselle Ensimmäinen hyväksyntä Laitoksen halutessa suorittaa paineastioiden määräaikaistarkastuksia ja -testauksia näiden säännösten ja paineastiastandardin mukaisesti, sen on haettava, saatava ja säilytettävä hyväksymistodistus, jonka liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt. Tämä kirjallinen todistus on pyydettäessä esitettävä käyttömaan toimivaltaiselle viranomaiselle Hakemus on tehtävä jokaiselle määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavalle laitokselle. Hakemuksen on sisällettävä: (a) määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen nimi ja osoite. Jos hakemuksen on jättänyt valtuutettu edustaja, tämän nimi ja osoite, (b) jokaisen määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan toimipaikan osoite, (c) laatujärjestelmästä vastuussa olevan henkilön (henkilöiden) nimi ja asema, (d) paineastioiden nimikkeet, määräaikaistarkastus ja -testausmenetelmät ja asianmukaiset laatujärjestelmän vaatimukset täyttävät paineastiastandardit, (e) kohdan mukaiset jokaisen toimipaikan asiakirjat, välineet ja laatujärjestelmä,

37 (f) tiedot määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan henkilöstön pätevyydestä ja koulutuksesta, ja (g) yksityiskohtaiset tiedot mahdollisen toisen toimivaltaisen viranomaisen antamasta vastaavan hakemuksen hylkäämisestä Liikenne- ja viestintäministeriö: (a) tutkii asiakirjat varmistaakseen, että menettelyt ovat asiaankuuluvien näiden säännösten ja paineastiastandardien mukaisia, ja (b) suorittaa laatujärjestelmän arvioinnin kohdan mukaisesti varmistaakseen, että tarkastukset ja testaukset suoritetaan asiankuuluvien näiden säännösten ja paineastiastandardien mukaisesti Kun laatujärjestelmän on arvioitu hyväksyttävin tuloksin ja kaikki kohdan sovellettavat vaatimukset on täytetty, myönnetään hyväksymistodistus. Siinä on oltava määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen nimi, tunnusnumero, jokaisen toimipaikan osoite sekä tarpeelliset tiedot hyväksyttyjen toimintojen tunnistamiseksi (esim. paineastioiden nimikkeet, määräaikaistarkastus ja -testausmenetelmät ja paineastiastandardit) Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan: Jos määräaikaistarkastus- ja testauslaitokselta evätään hyväksyntä, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava kirjallisesti yksityiskohtaiset perustelut hylkäämisestä. Muutokset määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen hyväksyntöihin Hyväksynnän saamisen jälkeen on määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen toimitettava tiedot liikenne- ja viestintäministeriölle kaikista muutoksista niihin tietoihin, jotka on annettu kohdan mukaisesti ensimmäistä hyväksyntää varten. Muutokset on arvioitava sen toteamiseksi, että näiden säännösten ja paineastiastandardin vaatimukset täyttyvät. Kohdan arviointi voidaan vaatia. Liikenne- ja viestintäministeriön on hyväksyttävä tai hylättävä nämä muutokset kirjallisesti sekä myönnettävä tarvittaessa muutettu hyväksymistodistus Liikenne- ja viestintäministeriön on pyydettäessä ilmoitettava muille toimivaltaisille viranomaisille tiedot ensimmäisestä hyväksynnästä, hyväksynnän muutoksista ja hyväksynnän peruuttamisesta Määräaikaistarkastus ja -testaus sekä hyväksyntä Paineastian määräaikaistarkastus ja -testausmerkinnän katsotaan olevan vakuutus siitä, että paineastia täyttää sovellettavat näiden säännösten vaatimukset ja paineastiastandardit. Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen on tehtävä jokaiseen hyväksyttyyn paineastiaan määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta merkintä mukaan lukien laitoksen tunnusnumero (ks. kohta ). Ennen paineastian täyttöä sillä on oltava määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen myöntämä todistus siitä, että paineastia on läpäissyt määräaikaistarkastuksen ja -testauksen Asiakirjat Määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittavan laitoksen on säilytettävä paineastian määräaikaistarkastukseen ja -testaukseen liittyvät asiakirjat (sekä hyväksytyt että hylätyt), mukaan lukien tiedot testaustoimipaikasta, vähintään 15 vuotta. Paineastian omistajan on säilytettävä vastaava asiakirja aina seuraavaan määräaikaistarkastukseen ja -testaukseen, ellei paineastiaa ole poistettu pysyvästi käytöstä Uudelleentäytettävien UN-paineastioiden merkintä Huom. Merkintävaatimukset UN-metallihydridiastioille ovat kohdassa Uudelleentäytettäviin UN-paineastioihin on merkittävä selvästi ja pysyvästi hyväksyntä-, käyttö- ja valmistusmerkinnät. Näiden merkintöjen on oltava pysyvästi kiinnitettyinä (esim. leimattu, meistetty tai kaiverrettu) paineastiaan. Merkintöjen on oltava paineastian hartiassa, yläpäässä tai kaulassa tai kiinnitettyinä pysyvästi paineastian rakenneosaan (esim. hitsattuun kaulukseen tai suljetun kryoastian ulkovaippaan hitsattuun korroosiota kestävään kilpeen). Lukuun ottamatta YK-pakkaustunnusta, on merkintöjen oltava vähintään 5 mm korkeita paineastioissa, joiden halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 2,5 mm paineastioissa, joiden halkaisija on alle 140 mm. YK-pakkaustunnuksen on oltava kooltaan vähintään 10 mm paineastioissa,

38 joiden halkaisija on vähintään 140 mm,, ja vähintään 5 mm paineastioissa, joiden halkaisija on alle 140 mm Paineastioissa on oltava seuraavat hyväksyntämerkinnät: u (a) YK-pakkaustunnus: n Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, tai 6.6 tai 6.7 vaatimukset. Tätä tunnusta ei saa antaa paineastioille, jotka täyttävät vain kohtien vaatimukset (ks. kohta ), (b) Tekninen standardi (esim. ISO ), jota on käytetty suunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa, (c) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 2, Huom. Hyväksynnän antanut valtio tarkoittaa laitoksen, joka on tarkastanut yksittäisen paineastian valmistuksen yhteydessä, hyväksynyttä valtiota. (d) Ilmoitetun laitoksen * tunnusnumero sekä materiaalin kestävyyttä osoittava merkintä - 40 C, joka merkitään ilmoitetun laitoksen * tunnusnumeron jälkeen, tai muu turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä merkintä, Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään vain merkinnän hyväksyneen valtion toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimä tarkastuslaitoksen tunnus tai leima. (e) Käyttöönottotarkastuksen päivämäärä, vuosi (neljä numeroa), jonka jälkeen kauttaviivalla ( / ) erotettuna kuukausi (kaksi numeroa) Paineastioissa on oltava seuraavat käyttömerkinnät: (f) (g) (h) (i) (j) (k) (l) Koepaine (bar), jota edeltää kirjaimet PH ja seuraa kirjaimet BAR, Paineastian, mukaan lukien kaikki pysyvästi kiinnitetyt rakenneosat (esim. (kaularengas, jalkarengas jne.), massa tyhjänä (tyhjäpaino, kg), jota seuraa kirjaimet KG. Tähän massaan ei sisälly venttiilin, venttiilin kuvun tai venttiilin suojuksen massa, mahdollisen pinnoituksen massa tai asetyleeniä varten oleva huokoinen materiaali. Massa on ilmaistava kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero ylöspäin pyöristettynä. Kaasupullojen, joiden massa on alle 1 kg, massa on ilmaistava kahden merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero ylöspäin pyöristettynä. UN 1001 liuotetulle asetyleenille ja UN 3374 liuotinvapaalle asetyleenille tarkoitetuille paineastioille massa on ilmaistava vähintään yhden desimaalin tarkkuudella, ja paineastioille, joiden massa tyhjänä on alle 1 kg, vähintään kahden desimaalin tarkkuudella, Paineastian seinämän taattu vähimmäispaksuus (mm), jota seuraa kirjaimet MM. Tätä merkintää ei vaadita vesitilavuudeltaan enintään 1 litran paineastioille tai komposiittimateriaalista valmistetuille kaasupulloille taikka suljetuille kryoastiolle, Puristetuille kaasuille, UN 1001 liuotetulle asetyleenille ja UN 3374 liuotinvapaalle asetyleenille tarkoitetuille paineastioille käyttöpaine (bar), jota edeltää kirjaimet PW. Suljetuille kryoastioille suurin sallittu käyttöpaine, jota edeltää kirjaimet MAWP, Nesteytetyille ja jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille tarkoitetuille paineastioille vesitilavuus litroina, jota seuraa kirjain L. Vesitilavuus ilmoitetaan kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä. Jos vesitilavuuden vähimmäis- tai nimellisarvo on kokonaisluku, saa desimaalipilkun jälkeiset numerot jättää merkitsemättä, UN 1001 liuotetulle asetyleenille tarkoitetun tyhjän paineastian, varusteiden ja lisälaitteiden, joita ei poisteta täytön aikana, mahdollisen pinnoituksen, huokoisen materiaalin, liuottimen ja kyllästetyn kaasun kokonaismassa, jota seuraa kirjaimet KG. Kokonaismassa on ilmaistava kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä. Kokonaismassa on ilmaistava vähintään yhden desimaalin tarkkuudella. Paineastioille, joiden kokonaismassa on alle 1 kg, on kokonaismassa ilmaistava kahden merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä, UN 3374 liuotinvapaalle asetyleenille tarkoitetun tyhjän paineastian, varusteiden ja lisälaitteiden, joita ei poisteta täytön aikana, mahdollisen pinnoituksen, ja huokoisen materiaalin kokonaismassa, jota seuraa kirjaimet KG. Kokonaismassa on ilmaistava kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero 2 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus.

39 alaspäin pyöristettynä. Massa on ilmaistava vähintään yhden desimaalin tarkkuudella. Paineastioille, joiden kokonaismassa on alle 1 kg, on kokonaismassa ilmaistava kahden merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä Paineastioissa on oltava seuraavat valmistusmerkinnät: (m) Kaasupullon kierteen tunnus (esim. 25E). Tätä merkintää ei edellytetä suljetuille kryoastioille, (n) Ilmoitetun laitoksen rekisteröimä valmistajan tunnus. Jos valmistusmaa ei ole sama kuin hyväksyjämaa, on valmistajan tunnuksen edellä oltava tunnus valmistusmaasta ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 2. Valtion tunnus ja valmistajan tunnus on erotettava toisistaan välilyönnillä tai kauttaviivalla, (o) Valmistajan antama valmistusnumero, (p) Teräksen yhteensopivuutta osoittava kirjain H (ks. standardi ISO :1997) teräksestä valmistetuille paineastioille ja komposiittimateriaalista valmistetuille paineastioille, joissa on teräsvuoraus ja jotka on tarkoitettu vetyhaurastumisvaaraa aiheuttavien kaasujen kuljetukseen Edellä mainitut merkinnät on sijoitettava kolmeen ryhmään. - valmistusmerkintöjen on oltava ylimmäisessä ryhmässä peräkkäin kohdan mukaisessa järjestyksessä, - kohdan käyttömerkinnät muodostavat keskimmäisen ryhmän, ja käyttöpaineen (i) on oltava välittömästi koepaineen (f) edessä, jos käyttöpaine vaaditaan, - hyväksyntämerkintöjen on oltava alimmassa ryhmässä kohdan mukaisessa järjestyksessä. Ohessa on esimerkki kaasupullon merkinnöistä: (m) (n) (o) (p) 25 E D MF H (i) (f) (g) (j) (h) PW200 PH300BAR 62.1KG 50L 5.8MM (a) (b) (c) (d) (e) u n ISO F IB 2000/ Muut merkinnät ovat sallittuja muualla kuin sivuseinällä sivuseinämässä edellyttäen, että ne tehdään alueelle, jossa rasitus on vähäinen, ja merkinnät ovat kooltaan ja syvyydeltään sellaisia, että niistä ei aiheudu vahingollisia jännityskeskittymiä. Suljetuissa kryoastioissa nämä merkinnät saa olla ulkovaippaan kiinnitetyssä erillisessä kilvessä. Nämä merkinnät eivät saa olla ristiriidassa vaadittujen merkintöjen kanssa Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi jokaiseen uudelleentäytettävään paineastiaan, joka täyttää kohdan määräaikaistarkastus- ja -testausvaatimukset, on merkittävä: (a) määräaikaistarkastuksen ja -testauksen suorittaneen laitoksen valtion tunnus. Tätä merkintää ei edellytetä, jos tämän laitoksen on hyväksynyt valmistuksen hyväksyneen maan toimivaltainen viranomainen, (b) määräaikaistarkastuksen ja -testauksen suorittaneen ilmoitetun tai hyväksytyn laitoksen tunnusnumero (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittamaan hyväksymän laitoksen rekisteröity tunnus), (c) määräaikaistarkastuksen ja -testauksen päivämäärä, vuosi (kaksi numeroa), jonka jälkeen kauttaviivalla ( / ) erotettuna kuukausi (kaksi numeroa). Vuoden saa merkitä myös neljällä numerolla. Edellä kuvattujen merkintöjen on oltava annetussa järjestyksessä Asetyleenikaasupulloissa saa ilmoitetun laitoksen suostumuksella viimeisimmän määräaikaistarkastuksen päivämäärän ja tarkastuksen suorittaneen laitoksen tunnusnumeron merkitä kaivertamalla renkaaseen, joka on kiinnitetty kaasupullon venttiiliin. Renkaan on oltava siten asennettu, että se voidaan poistaa ainoastaan irrottamalla venttiili kaasupullosta.

40 Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan viimeisimmän määräaikaistarkastuksen päivämäärän ja tarkastuksen suorittaneen laitoksen leiman saa merkitä kaivertamalla renkaaseen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella Pullopaketeille paineastioiden merkintävaatimuksia sovelletaan vain pullopaketin yksittäisille pulloille, ei kaasupullojen muodostamalle kokonaisuudelle Kertakäyttöisten UN-paineastioiden merkintä Kertakäyttöisiin UN-paineastioihin on merkittävä selvästi ja pysyvästi hyväksyntämerkinnät ja kaasujen ja paineastioiden erityismerkinnät. Näiden merkintöjen on oltava pysyvästi kiinnitettyinä (esim. sabluunalla tehty, leimattu, meistetty tai kaiverrettu) paineastiaan. Lukuun ottamatta sabluunalla tehtyjä merkintöjä on merkintöjen oltava paineastian hartiassa, yläpäässä tai kaulassa taikka kiinnitettyinä pysyvästi paineastian rakenneosaan (esim. hitsattuun kaulukseen). Lukuun ottamatta YK-pakkaustunnusta ja merkintää EI SAA TÄYTTÄÄ UUDELLEEN on merkintöjen oltava vähintään 5 mm korkeita paineastioissa, joiden halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 2,5 mm korkeita paineastioissa, joiden halkaisija on alle 140 mm. YK-pakkaustunnuksen on oltava kooltaan vähintään 10 mm paineastioissa, joiden halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 5 mm paineastioissa, joiden halkaisija on alle 140 mm. EI SAA TÄYTTÄÄ UUDELLEEN -merkinnän on oltava vähintään 5 mm korkea Kohtien merkinnät vaaditaan lukuun ottamatta kohtien (g), (h) ja (m) merkintöjä. Valmistusnumeron (o) saa korvata valmistuseränumerolla. Lisäksi EI SAA TÄYTTÄÄ UUDELLEEN -merkinnän on oltava vähintään 5 mm korkea Kohdan vaatimuksia on sovellettava. Huom. Kertakäyttöisissä paineastioissa tämän merkinnän saa korvata etiketillä, jos astian koko sitä edellyttää Muut merkinnät ovat sallittuja muualla kuin sivuseinällä sivuseinämässä edellyttäen, että ne tehdään alueelle, jossa rasitus on vähäinen, ja merkinnät ovat kooltaan ja syvyydeltään sellaisia, että niistä ei aiheudu vahingollisia jännityskeskittymiä. Nämä merkinnät eivät saa olla ristiriidassa vaadittujen merkintöjen kanssa UN-metallihydridiastian merkintä UN-metallihydridiastioihin on merkittävä selvästi ja pysyvästi jäljempänä esitetyt merkinnät. Näiden merkintöjen on oltava pysyvästi kiinnitettyinä (esim. leimattu, meistetty tai kaiverrettu) UN-metallihydridiastiaan. Merkintöjen on oltava UNmetallihydridiastian hartiassa, yläpäässä tai kaulassa taikka kiinnitettyinä pysyvästi sen rakenneosaan. Lukuun ottamatta YK-pakkaustunnusta on merkintöjen oltava vähintään 5 mm korkeita metallihydridiastioissa, joiden pienin halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 2,5 mm korkeita metallihydridiastioissa, joiden pienin halkaisija on alle 140 mm. YK-pakkaustunnuksen on oltava kooltaan vähintään 10 mm metallihydridiastioissa, joiden pienin halkaisija on vähintään 140 mm, ja vähintään 5 mm metallihydridiastioissa, joiden pienin halkaisija on alle 140 mm Metallihydridiastioissa on oltava seuraavat merkinnät: u (a) YK-pakkaustunnus: n, Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti, täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, 6.6 tai 6.7 (b) vaatimukset, "ISO 16111" (tekninen standardi, jota on käytetty suunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa), (c) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 2, Huom. Hyväksynnän antanut valtio tarkoittaa laitoksen, joka on tarkastanut yksittäisen paineastian valmistuksen yhteydessä, hyväksynyttä valtiota. (d) Ilmoitetun laitoksen * tunnusnumero sekä materiaalin kestävyyttä osoittava merkintä - 40 C, joka merkitään ilmoitetun laitoksen * tunnusnumeron jälkeen, tai muu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä merkintä, Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään vain merkinnän hyväksyneen valtion toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimä tarkastuslaitoksen tunnus tai leima. 2 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus.

41 (e) Käyttöönottotarkastuksen päivämäärä, vuosi (neljä numeroa), jonka jälkeen kauttaviivalla ( / ) erotettuna kuukausi (kaksi numeroa), (f) Astian koepaine (bar), jota edeltää kirjaimet PH ja seuraa kirjaimet BAR, (g) Metallihydridiastian nimellistäyttöpaine (bar), jota edeltää kirjaimet RCP ja seuraa kirjaimet BAR, (h) Ilmoitetun laitoksen rekisteröimä valmistajan tunnus. Jos valmistusmaa ei ole sama kuin hyväksyjämaa, on valmistajan tunnuksen edellä oltava tunnus valmistusmaasta ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 2. Valtion tunnus ja valmistajan tunnus on erotettava toisistaan välilyönnillä tai kauttaviivalla, (i) Valmistajan antama valmistusnumero, (j) Teräksen yhteensopivuutta osoittava kirjain H (ks. standardi ISO :1997) teräksestä valmistetuille astioille ja komposiittimateriaalista valmistetuille astioille, joissa on teräsvuoraus, ja (k) Metallihydridiastioille, joilla on rajoitettu käyttöikä, viimeinen käyttöpäivä, ilmaistuna kirjaimilla FINAL, jota seuraa vuosi (neljä numeroa), jonka jälkeen kauttaviivalla ( / ) erotettuna kuukausi (kaksi numeroa). Kohdissa (a) (e) kuvattujen hyväksyntämerkintöjen on oltava annetussa järjestyksessä. Koepaineen (f) on oltava välittömästi ennen täyttöpainetta (g). Kohtien (h)-(k) valmistusmerkintöjen on oltava annetussa järjestyksessä Muut merkinnät ovat sallittuja muualla kuin sivuseinämässä edellyttäen, että ne tehdään alueelle, jossa rasitus on vähäinen, ja merkinnät ovat kooltaan ja syvyydeltään sellaisia, että niistä ei aiheudu vahingollisia jännityskeskittymiä. Nämä merkinnät eivät saa olla ristiriidassa vaadittujen merkintöjen kanssa Edellä mainittujen merkintöjen lisäksi jokaiseen kohdan määräaikaistarkastus- ja -testausvaatimukset täyttävään metallihydridiastiaan on merkittävä: (a) määräaikaistarkastuksen ja -testauksen suorittaneen laitoksen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 2. Tätä merkintää ei edellytetä, jos tämän laitoksen on hyväksynyt valmistuksen hyväksyneen maan toimivaltainen viranomainen, (b) määräaikaistarkastuksen ja -testauksen suorittaneen ilmoitetun tai hyväksytyn laitoksen tunnusnumero (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen määräaikaistarkastuksia ja -testauksia suorittamaan hyväksymän laitoksen rekisteröity tunnus), (c) määräaikaistarkastuksen ja -testauksen päivämäärä, vuosi (kaksi numeroa), jonka jälkeen kauttaviivalla ( / ) erotettuna kuukausi (kaksi numeroa). Vuoden saa merkitä myös neljällä numerolla. Edellä kuvattujen merkintöjen on oltava annetussa järjestyksessä Vastaavat vaatimustenmukaisuudenarvioinnin sekä määräaikaistarkastuksen ja -testauksen menettelyt Vaatimustenmukaisuuden arvioinnista säädetään tarkemmin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), valtioneuvoston asetuksessa (302/2001) ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (393/2001). Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan UN-paineastioille kohtien ja vaatimukset katsotaan täytetyiksi, kun noudatetaan seuraavia menettelyjä: Menettely Asiaankuuluva laitos Tyyppihyväksyntä ( ) Xa Valmistuksen valvonta ( ) Xa tai IS Käyttöönottotarkastus ja testaus ( ) Xa tai IS Määräaikaistarkastus ja testaus ( ) Xa tai Xb tai IS Xa tarkoittaa ilmoitettua laitosta (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaista viranomaista, sen edustajaa tai tarkastuslaitosta, joka on kansainvälisen , , ja vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi A, mukaisesti). Xb tarkoittaa hyväksyttyä laitosta (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastuslaitosta, joka on kansainvälisen kohtien , , ja vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi B, mukaisesti). 2 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus.

42 IS tarkoittaa ilmoitetun laitoksen (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastuslaitoksen, joka on kansainvälisen ADR-sopimuksen kohtien , , ja vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi A, mukaisesti,) valvonnassa olevaa hakijayrityksen sisäistä (inhouse) tarkastuspalvelua. Yrityksen sisäisen tarkastuspalvelun on oltava riippumaton suunnitteluprosessista, valmistustoiminnoista, kunnossapito- ja huoltotoiminnasta Paineastioita (ei UN-paineastiat) koskevat yleiset vaatimukset Suunnittelu ja rakenne Paineastiat ja niiden sulkimet, joita ei suunnitella, valmisteta, tarkasteta, testata ja hyväksytä kohdan vaatimusten mukaisesti, on suunniteltava, valmistettava, tarkastettava, testattava ja hyväksyttävä kohdan yleisten vaatimusten mukaisesti siten kuin ne ovat täydennetty tai muutettu tämän kohdan ja kohtien tai vaatimuksilla Seinämän paksuus on määritettävä laskemalla aina kun se on mahdollista, minkä lisäksi on tehtävä tarvittaessa kokeellinen jännitysanalyysi. Muussa tapauksessa seinämän paksuuden saa myös määrittää kokeellisesti. Paineastioiden turvallisuuden varmistamiseksi on painerungolle ja tukirakenteille käytettävä soveltuvia suunnittelulaskelmia. Seinämän vähimmäispaksuutta paineenkeston suhteen laskettaessa on erityisesti otettava huomioon seuraavat tekijät: - suunnittelupaine, jonka on oltava vähintään koepaineen suuruinen, - suunnittelulämpötilat, jotka sisältävät asiaankuuluvan turvallisuusvaran, - tarvittaessa enimmäisjännitysten ja huippujännitysten keskittymät, - materiaalin ominaisuuksiin liittyvät kertoimet Hitsattaviin paineastioihin saa käyttää vain sellaisia metalleja, joiden hitsattavuus on taattu ja joille voidaan taata riittävä iskusitkeys -40 C ympäristön lämpötilassa. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan alin huomioon otettava ympäristön lämpötila on -20 C Suljettujen kryoastioiden kohdassa vaadittu todennettava iskusitkeys on testattava kohdassa esitetyllä tavalla (Varattu) Käyttölaitteet Käyttövarusteiden on täytettävä kohdan vaatimukset Aukot Kaasuastiat saa varustaa täyttö- ja tyhjennysaukoilla ja muilla aukoilla, jotka on tarkoitettu pinnankorkeuden mittalaitteita, painemittareita tai paineentasauslaitteita varten. Aukkojen lukumäärä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä turvallisen käytön varmistamiseksi. Kaasuastiat saa varustaa myös tarkastusaukolla, joka on suljettava tehokkaalla sulkimella Varusteet (a) Jos kaasupullot varustetaan vierimisen estolaitteella, tämä laite ei saa olla kiinteästi yhteydessä venttiilin suojukseen, (b) Vieritettäväksi tarkoitetut kaasuastiat on varustettava vieritysvanteilla, tai ne on muuten suojattava vierityksestä johtuvia vaurioita vastaan (esim. ruiskuttamalla korroosion kestävää metallipinnoitetta paineastian ulkopinnalle), (c) Pullopaketit on varustettava sopivilla laitteilla, jotka varmistavat turvallisen käsittelyn ja kuljetuksen, (d) Jos pinnankorkeuden mittalaitteita, painemittareita tai paineentasauslaitteita on asennettu, on ne suojattava, kuten edellytetään kohdassa sulkuventtiileille Käyttöönottotarkastus ja -testaus Uusille paineastioille on suoritettava kohdan säännösten mukainen käyttöönottotarkastus ja -testaus valmistuksen aikana ja sen jälkeen, kuitenkin kohta (g) korvataan seuraavasti: (g) Nestepainekoe. Paineastian on kestettävä koepaine ilman pysyvää muodonmuutosta tai halkeamia Alumiiniseoksesta valmistettuja paineastioita koskevat erityiset säännökset (a) Kohdassa vaadittavien kokeiden lisäksi on suoritettava koe myös paineastian sisäpinnan mahdollisen raerajakorroosion varalta silloin, kun on

43 käytetty kuparia sisältävää alumiiniseosta tai kun on käytetty magnesiumia ja mangaania sisältävää alumiiniseosta ja magnesiumpitoisuus on yli 3,5 % tai mangaanipitoisuus on alle 0,5 %. (b) Alumiini/kupariseoksille valmistajan on suoritettava koe ennen kuin ilmoitettu laitos hyväksyy uuden seoksen. Koe on tämän jälkeen toistettava tuotannon yhteydessä seoksen jokaiselle valulle. (c) Alumiini/magnesiumseoksille valmistajan on suoritettava koe ennen kuin ilmoitettu laitos hyväksyy uuden seoksen ja valmistusprosessin. Koe on toistettava aina, jos seoksen koostumusta tai valmistusprosessia muutetaan Määräaikaistarkastus ja -testaus Määräaikaistarkastus ja -testaus on tehtävä kohdan mukaisesti. Huom. Ilmoitetun tai hyväksytyn laitoksen (kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tyyppihyväksynnän myöntäneen valtion toimivaltaisen viranomaisen) luvalla voidaan UN 1965 kaasujen (hiilivetykaasujen seos, nesteytetty, n.o.s.) kuljetukseen tarkoitettujen tilavuudeltaan alle 6,5 litran hitsattujen teräksisten kaasupullojen nestepainekoe korvata toisella vastaavan turvallisuuden takaavalla kokeella (Poistettu)Ilmoitetun tai hyväksytyn laitoksen (HUOM: kansainvälisen ADRsopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen valtuuttaman laitoksen) on tehtävä suljetuille kryoastioille kohdan pakkaustavassa P203 mainituin aikavälein ulkoinen tarkastus, paineentasauslaitteiden kunto- ja toimintatarkastus ja tiiviyskoe paineessa, joka on 90 % suurimmasta käyttöpaineesta. Tiiviyskoe on tehtävä joko paineastian sisältämällä kaasulla tai inertillä kaasulla. Tarkastaminen tehdään joko painemittarilla tai tyhjiömittauksella. Lämpöeristystä ei tarvitse poistaa Paineastioiden hyväksyminen sekä valmistajia ja tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset Paineastioiden hyväksymisestä sekä valmistajia ja tarkastuslaitoksia koskevista vaatimuksista säädetään tarkemmin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994), valtioneuvoston asetuksessa (302/2001) ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (393/2001). Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa on seuraavat kohdat: Asiaankuuluvan laitoksen on suoritettava kohdan vaatimuksenmukaisuuden arvioinnit ja määräaikaistarkastukset seuraavan taulukon mukaisesti. Menettely Asiaankuuluva laitos Tyyppihyväksyntä ( ) Xa Valmistuksen valvonta ( ) Xa tai IS Käyttöönottotarkastus ja -testaus ( ) Xa tai IS Määräaikaistarkastus ja -testaus ( ) Xa tai Xb tai IS Venttiilien ja muiden lisälaitteiden, joilla on turvallisuuden kannalta välitöntä merkitystä, vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin saa suorittaa paineastioista erillään, ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn on vastattava tasoltaan vähintään paineastian, johon ne on asennettu, osalta noudatettavaa menettelyä. Xa tarkoittaa ilmoitettua laitosta (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaista viranomaista, sen edustajaa tai tarkastuslaitosta, joka on kohtien , , ja kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi A, mukaisesti). Xb tarkoittaa hyväksyttyä laitosta (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastuslaitosta, joka on kohtien , , ja kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi B, mukaisesti). IS tarkoittaa ilmoitetun laitoksen (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastuslaitoksen, joka on kohtien , , ja kohdan vaatimusten mukainen ja akkreditoitu standardin EN ISO/IEC 17020:2004, tyyppi A, mukaisesti,) valvonnassa olevaa hakijayrityksen sisäistä (in-house) tarkastuspalvelua. Yrityksen sisäisen tarkastuspalvelun on oltava riippumaton suunnitteluprosessista, valmistustoiminnoista, kunnossapito- ja huoltotoiminnasta Jos hyväksyjämaa ei ole liittynyt ADR-sopimukseen ADR- tai RID-maa, on kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on oltava ADR- tai RID-maan toimivaltainen viranomainen Valmistajia koskevat vaatimukset

44 Kohdan soveltuvien vaatimusten on täytyttävä Tarkastuslaitoksia koskevat vaatimukset Kohdan vaatimusten on täytyttävä Uudelleentäytettävien paineastioiden merkintä Merkintöjen on oltava kohdan säännösten mukaisia seuraavin muutoksin Kohdan (a) YK-pakkaustunnusta ei saa käyttää Kohta (j) on korvattava seuraavasti: (j) Paineastian vesitilavuus litroina, jota seuraa kirjain L. Nesteytetyille kaasuille tarkoitetuille paineastioille vesitilavuus litroina on ilmoitettava kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, viimeinen numero alaspäin pyöristettynä. Jos vesitilavuuden vähimmäis- tai nimellisarvo on kokonaisluku, saa desimaalipilkun jälkeiset numerot jättää merkitsemättä Kohtien (g) ja (h) sekä (m) merkintöjä ei vaadita paineastioille, jotka on tarkoitettu UN 1965 hiilivetykaasujen seokselle, nesteytetty, n.o.s Kohdassa (c) vaadittuun päivämäärämerkintään ei tarvitse merkitä kuukautta, jos ko. kaasun paineastian määräaikaistarkastuksen aikaväli on vähintään 10 vuotta (ks. kohdan pakkaustavat P200 ja P203) Kohdassa tarkoitetut merkinnät saa merkitä kaivertamalla renkaaseen, joka on valmistettu sopivasta materiaalista ja joka on kiinnitetty kaasupulloon venttiilin asennuksen yhteydessä ja poistettavissa ainoastaan irrottamalla venttiili kaasupullosta Kertakäyttöisten paineastioiden merkintä Merkintöjen on oltava kohdan säännösten mukaisia, lukuun ottamatta kohdan (a) YK-pakkaustunnusta, jota ei saa käyttää Vaatimukset paineastioille (ei UN-paineastiat), jotka suunnitellaan, valmistetaan ja testataan standardien mukaisesti Huom. Standardeissa tarkoitettujen henkilöiden tai laitosten, jotka näiden säännösten mukaan ovat vastuullisia, on täytettävä näiden säännösten vaatimukset Suunnittelu, valmistus sekä käyttöönottotarkastus- ja testaus Jäljempänä olevan taulukon viitestandardeja on sovellettava tyyppihyväksynnässä sarakkeen (4) mukaisesti, jotta täytetään sarakkeessa (3) määritellyt luvun 6.2 vaatimukset. Ensisijaisia ovat aina sarakkeessa (3) esitetyt luvun 6.2 vaatimukset. Sarakkeessa (5) on päivämäärä, jolloin olemassa oleva tyyppihyväksynnät on viimeistään kumottava kohdan mukaisesti. Jos päivämäärää ei ole annettu, tyyppihyväksyntä pysyy voimassa sen voimassaoloajan. Paineastian valmistuspäivästä riippuen jäljempänä olevan taulukon standardeja on sovellettava sarakkeen (4) mukaisesti, jotta täytetään sarakkeessa (3) määritellyt luvun 6.2 vaatimukset, tai näitä standardeja saa soveltaa sarakkeen (5) mukaisesti. Ensisijaisia ovat aina sarakkeessa (3) esitetyt luvun 6.2 vaatimukset.viitestandardien käyttö on ollut pakollista 1 päivästä huhtikuuta 2009 (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan 1 päivästä tammikuuta 2009) lähtien. Poikkeukset ovat kohdassa Jos luettelossa samaa vaatimusta koskee useampi kuin yksi pakollinen standardi, vain yhtä standardia on sovellettava täysimääräisesti, jollei taulukossa ole toisin määritelty. Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle uusimisille a (1) (2) (3) (4) (5) materiaalit EN :1998 "Kryogeeniset säiliöt Kaasu/materiaali yhteensopivuus." EN 1797:2001 "Kryogeeniset säiliöt alkaen ennen Kaasu/materiaali yhteensopivuus."

45 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle uusimisille a (1) (2) (3) (4) (5) EN ISO Kuljetettavat kaasupullot alkaen ennen :1997 Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin yhteensopivuus kaasusisällön kanssa - Osa 1: Metalliset materiaalit EN ISO Kuljetettavat kaasupullot alkaen ennen :2000 Kaasupullojen ja venttiilien materiaalin yhteensopivuus kaasusisällön kanssa - Osa 2: Ei metalliset materiaalit EN ISO Kuljetettavat kaasupullot alkaen ennen :2005 Kaasupullojen ja venttiilien (lukuun ottamatta materiaalin yhteensopivuus kohdan 5.3 kaasusisällön kanssa - Osa 4: menetelmää C) Koemenetelmät vetyhaurastumisen kestävien metallisten materiaalien valintaan EN :1998 "Kryogeenisen säiliöt. Materiaalit. Osa 1: Mekaaniset ominaisuudet alle 80 C" merkintä EN 1442: AC:1999 "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" EN :2000 Kryoastiat - Kuljetettavat tyhjiöeristetyt, tilavuus enintään litraa. Osa 1: Perusvaatimukset EN :1996 Kuljetettavat kaasupullot Kaasupullon tunnistaminen (poislukien nestekaasu) Osa 1: Leimausmerkintä suunnittelu ja valmistus 84/525/ETY, Neuvoston direktiivi saumattomia liite I, osat 1-3 teräskaasupulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (Virallinen lehti no. L 300, ) 84/526/ETY, liite I, osat /527/ETY, liite I, osat 1-3 EN 1442: AC:1999 EN 1442:1998 +A2:2005 EN 1442:2006 +A1:2008 EN 1800:1998 +AC:1999 Neuvoston direktiivi seostetusta tai seostamattomasta alumiinista valmistettuja saumattomia kaasupulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (Virallinen lehti no. L 300, ) Neuvoston direktiivi seostamattomasta teräksestä valmistettuja hitsattuja kaasupulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (Virallinen lehti no. L 300, ) "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" "Kuljetettavat kaasupullot. Asetyleenipullot. Perusvaatimukset ja määritelmät" ennen ennen ennen * ja * ja * ja * ja * ja * ja alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi a alkaen Toistaiseksi a ennen ennen ennen ennen ennen ennen

46 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle uusimisille a (1) (2) (3) (4) (5) EN 1800:2006 Kuljetettavat kaasupullot alkaen ennen Asetyleenipullot. Perusvaatimukset, Toistaiseksi määritelmät ja tyyppitestaus EN :1999 "Kuljetettavat kaasupullot. Uudelleen * ja alkaen ennen täytettävien vesitila-vuudeltaan 0, Toistaiseksi litrasta 150 litraan kuljetettavien saumattomien teräksisten kaasupullojen suunnittelu- ja rakennevaatimukset. Osa 1: Saumattomat teräksiset kaasupullot, Rm arvo alle 1100 MPa" EN 1975:1999 (lukuun ottamatta liitettä 6G) EN 1975:1999 +A1:2003 EN ISO 11120:1999 "Kuljetettavat kaasupullot. Suunnittelu- ja rakennevaatimukset uudelleentäytettäville, tilavuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan, alumiini- ja alumiiniseos kaasupulloille" "Kuljetettavat kaasupullot. Suunnittelu- ja rakennevaatimukset uudelleentäytettäville, tilavuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan, alumiini- ja alumiiniseos kaasupulloille" "Kaasupullot. Puristettujen kaasujen kuljetukseen ja uudelleen täyttäväksi tarkoitetut saumattomat teräksiset putkiastiat, joiden vesitilavuus on litraa. Suunnittelu, valmistus ja tarkastus" EN :2000 Kuljetettavat kaasupullot - Uudelleentäytettävien tilavuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan kuljetettavien saumattomien teräksisten kaasupullojen suunnittelu- ja rakennevaatimukset. Osa 3: Ruostumattomat teräksiset kaasupullot, Rm arvo alle 1100 MPa EN 12862:2000 Kuljetettavat kaasupullot - Suunnittelu- ja rakennevaatimukset uudelleentäytettäville hitsatuille alumiiniseoskaasupulloille EN :2000 Kryoastiat - Kuljetettavat tyhjiöeristetyt, tilavuus enintään litraa. Osa 2: Suunnittelu, valmistus, tarkastus ja testaus EN 12257:2002 Kuljetettavat kaasupullot Saumattomat, lieriöosaltaan vahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot EN 12807:2001 "Kuljetettavat täytettävät teräksiset (lukuun ottamatta nestekaasupullot, jotka on valmistettu liitettä A) juottamalla. Suunnittelu ja rakenne" EN 12807:2008 "Kuljetettavat täytettävät teräksiset nestekaasupullot, jotka on valmistettu juottamalla. Suunnittelu ja rakenne" EN :2001 Kuljetettavat kaasupullot Uudelleentäytettävien vesitilavuudeltaan 0,5 litrasta 150 litraan kuljettavien saumattomien teräksisten kaasupullojen suunnittelu- ja rakennevaatimukset. Osa 2: Ruostumattomat teräksiset kaasupullot, Rm arvo vähintään 1100 MPa * ja * ja * ja * ja * ja * ja * ja * ja * ja * ja Ennen ennen alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen ennen

47 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle uusimisille a (1) (2) (3) (4) (5) EN 13293:2002 Kuljetettavat kaasupullot * ja alkaen ennen Uudelleentäytettävien kuljetettavien Toistaiseksi vesitilavuudeltaan enintään 0,5 litran puristetuille, nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille tarkoitettujen sekä vesitilavuudeltaan enintään 1 litran hiilidioksidille tarkoitettujen normalisoidusta hiilimangaaniteräksestä valmistettujen kaasupullojen suunnittelu- ja rakennevaatimukset EN Kuljetettavat kaasupullot * ja Ennen ennen :2003 Uudelleentäytettävät hitsatut teräskaasupullot - Suunnittelu ja valmistus - Osa 1: Hitsattu teräs EN Kuljetettavat kaasupullot * ja alkaen ennen :2003 +A1:2006 Uudelleentäytettävät hitsatut Toistaiseksi teräskaasupullot - Suunnittelu ja valmistus - Osa 1: Hitsattu teräs EN Kuljetettavat kaasupullot - Uudelleen * ja Ennen ennen :2003 täytettävät hitsatut saumattomat teräskaasupullot - Suunnittelu ja valmistus - Osa 2: Hitsattu EN :2003 +A1:2006 ruostumaton teräs Kuljetettavat kaasupullot - Uudelleentäytettävät hitsatut saumattomat teräskaasupullot - Suunnittelu ja valmistus - Osa 2: Hitsattu ruostumaton teräs EN 12245:2002 Kuljetettavat kaasupullot Kokonaan vahvistetut komposiittimateriaalista valmistetut kaasupullot EN 12205:2001 Kuljetettavat kaasupullot Kertakäyttöiset metalliset kaasupullot EN 13110:2002 "Kuljetettavat uudelleentäytettävät alumiiniset nestekaasupullot, jotka on valmistettu hitsaamalla. Suunnittelu ja rakenne" EN 14427:2004 "Kuljetettavat täytettävät kokonaan vahvistetut komposiittiset nestekaasupullot Suunnittelu ja rakenne" Huom. 1. Tätä standardia sovelletaan vain varoventtiileillä varustettuihin kaasupulloihin. EN 14427:2004 +A1:2005 EN 14208:2004 "Kuljetettavat täytettävät kokonaan vahvistetut komposiittiset nestekaasupullot Suunnittelu ja rakenne" Huom. 1. Tätä standardia sovelletaan vain varoventtiileillä varustettuihin kaasupulloihin. Huom. 2. Kohdissa ja molemmille kaasupulloille on tehtävä murtopainekoe, jos vauriot täyttävät hylkäyskriteerit tai ovat niitä pahempia. Kuljetettavat kaasupullot Tekniset tiedot kaasujen kuljetukseen tarkoitetuille hitsatuille kaasuastioille, joiden tilavuus on enintään 1000 litraa Suunnittelu ja valmistus * ja * ja * ja * ja, ja * ja, ja * ja, ja *, ja ja alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi ennen ennen ennen ennen Ennen ennen alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi ennen ennen

48 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle uusimisille a (1) (2) (3) (4) (5) EN 14140:2003 "Kuljetettavat täytettävät teräksiset * ja, ennen nestekaasupullot, jotka on valmistettu a hitsaamalla. Vaihtoehtoinen ja suunnittelu ja rakenne" EN 14140:2003 "Kuljetettavat täytettävät teräksiset * ja, alkaen ennen A1:2006 nestekaasupullot, jotka on valmistettu Toistaiseksi hitsaamalla. Vaihtoehtoinen ja suunnittelu ja rakenne" EN 13769:2003 Kuljetettavat kaasupullot * ja, Ennen ennen Pullopaketit Suunnittelu, valmistus, merkintä ja testaus ja EN 13769:2003 +A1:2005 EN :2006 EN 14893:2006 +AC:2007 sulkimet EN 849:1996 (lukuun ottamatta liitettä A) EN 849:1996 /A2:2001 EN ISO 10297:2006 EN 13152:2001 EN 13152: A1:2003 EN 13153:2001 EN 13153: A1:2003 Kuljetettavat kaasupullot Pullopaketit Suunnittelu, valmistus, merkintä ja testaus Kuljetettavat kaasupullot Täytettävät kaasuastiat, jotka on valmistettu hitsaamalla ja joiden tilavuus on enintään 150 litraa Osa 1: Hitsatut, austeniittisestä teräksestä valmistetut kaasupullot, jotka on valmistettu kokeellisten menetelmien avulla Nestekaasulaitteet ja -varusteet. Kuljetettavat teräksiset nestekaasuastiat, jotka on valmistettu hitsaamalla. Tilavuus litraa Kuljetettavat kaasupullot. Pulloventtiilit. Tekniset tiedot ja tyyppitestaus Kuljetettavat kaasupullot. Pulloventtiilit. Tekniset tiedot ja tyyppitestaus Kuljetettavat kaasupullot. Pulloventtiilit. Tekniset tiedot ja tyyppitestaus "Nestekaasupulloventtiilien valmistusja testausvaatimukset. Painoventtiilit" "Nestekaasupulloventtiilien valmistusja testausvaatimukset. Painoventtiilit" "Nestekaasupulloventtiilien valmistusja testausvaatimukset. Käsikäyttöiset venttiilit" "Nestekaasupulloventtiilien valmistusja testausvaatimukset. Käsikäyttöiset venttiilit" * ja, ja * ja * ja alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi ennen ennen ennen * Ennen ennen * Ennen ennen * alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi alkaen Toistaiseksi ennen ennen ennen a Ellei sarakkeessa (5) ole sallittu muun samaan tarkoitukseen soveltavan standardin käyttöä paineastioille, joiden valmistuspäivä on sama. ba Saa soveltaa tämän asetuksen siirtymäsäännöksiä.. * Huom. Paineastioihin käytettävien materiaalien on kestettävä vähintään 40 C lämpötilaan saakka (ks. kohta ). Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole tätä huomautusta Määräaikaistarkastus ja testaus Jäljempänä olevan taulukon viitestandardeja on sovellettava paineastioiden määräaikaistarkastuksiin ja testauksiin sarakkeen (3) mukaisesti, jotta täytetään luvun vaatimukset, jotka ovat aina ensisijaisia. Viitestandardin käyttö on pakollista. Jos kohdan säännösten mukaisesti valmistetulle paineastialle on tyyppihyväksynnässä mainittu määräaikaistarkastuksen menettelyt, on niitä noudatettava.

49 Jos luettelossa samaa vaatimusta koskee useampi kuin yksi pakollinen standardi, vain yhtä standardia on sovellettava täysimääräisesti, jollei taulukossa ole toisin määritelty. Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sallittu soveltaminen (1) (2) (3) määräaikaistarkastus- ja testaus EN :2000 Kryoastiat - Kuljetettavat tyhjiöeristetyt, tilavuus enintään Toistaiseksi litraa. Osa 3. Käyttövaatimukset EN 1968:2002 (lukuun "Kuljetettavat kaasupullot. Saumattomien teräskaasupullojen ottamatta liitettä B) määräaikaistarkastus ja -testaus " EN 1968:2002 "Kuljetettavat kaasupullot. Saumattomien teräskaasupullojen Toistaiseksi +A1:2005 (lukuun määräaikaistarkastus ja -testaus " ottamatta liitettä B) EN 1802:2002 (lukuun Kuljetettavat kaasupullot Saumattomien Toistaiseksi ottamatta liitettä B) alumiiiniseoskaasupullojen määräaikaistarkastus ja -testaus EN 12863:2002 "Kuljetettavat kaasupullot. Asetyleenipullojen määräaikaistarkastukset ja huolto" HUOM: Tässä standardissa käyttöönottotarkastuksella ( initial inspection ) tarkoitetaan uuden asetyleenikaasupullon lopullisen hyväksynnän jälkeistä ensimmäistä määräaikaistarkastusta ( first periodic inspection ). EN 12863:2002 +A1:2005 EN 1803:2002 (lukuun ottamatta liitettä B) EN ISO 11623:2002 (lukuun ottamatta kohtaa 4) EN 14189:2003 "Kuljetettavat kaasupullot. Asetyleenipullojen määräaikaistarkastukset ja huolto" Huom. Tässä standardissa käyttöönottotarkastuksella ( initial inspection ) tarkoitetaan uuden asetyleenikaasupullon lopullisen hyväksynnän jälkeistä ensimmäistä määräaikaistarkastusta ( first periodic inspection ). Kuljetettavat kaasupullot Hitsattujen teräskaasupullojen määräaikaistarkastus ja testaus Kuljetettavat kaasupullot Komposiittimateriaalista valmistettujen kaasupullojen määräaikaistarkastus ja testaus Kuljetettavat kaasupullot Kaasupullojen venttiilien tarkastus ja huolto kaasupullon määräaikaistarkastuksen yhteydessä EN 14876:2007 Kuljetettavat kaasupullot Hitsattujen, teräksisten kaasuastioiden määräaikaistarkastus ja testaus EN 14912:2005 Nestekaasulaitteet ja -varusteet. Nestekaasupulloventtiileille pullojen määräaikaistarkastuksen yhteydessä tehtävät tarkastukset ja huollot Toistaiseksi Toistaiseksi Toistaiseksi Toistaiseksi Toistaiseksi Toistaiseksi Vaatimukset paineastioille (ei UN-paineastiat), joita ei suunnitella, valmisteta tai testata viitestandardien mukaisesti Turvatekniikan keskuksella Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on oikeus tunnustaa teknisiä koodeja, joilla saavutetaan sama turvallisuustaso, ottaen huomioon tieteen ja tekniikan kehitys tai, kun viitestandardia ei ole kohdan tai luettelossa taikka, kun kyse on tietyistä erityistapauksista, joita ei ole mainittu kohdan tai viitestandardissa. Tyyppihyväksynnän myöntävän laitoksen on mainittava tyyppihyväksynnässä menettelyt määräaikaistarkastukselle, jos kohtien tai viitestandardeja ei ole tai ne eivät ole sovellettavissa. Turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston on toimitettava liikenneja viestintäministeriölle luettelo tunnustamistaan teknisistä koodeista. Luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot: koodin nimi ja päivämäärä, koodin käyttötarkoitus ja yksityiskohtaiset tiedot, mistä sen voi hankkia. Liikenne- ja viestintäministeriö toimittaa edellä mainitun luettelon YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan UNECE:n sihteeristölle toimitetut tiedot ovat nähtävissä UNECE:n www-sivulla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi hyväksyä käyttöön standardin, joka on hyväksytty viitestandardiksi tuleviin ADR-määräyksiin. Liikenne- ja viestintäministeriön ei tarvitse toimittaa tietoa tällaisen standardin käyttöönotosta YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle. Kohtien ja vaatimukset sekä seuraavat vaatimukset on kuitenkin täytettävä. Huom. Tässä kohdassa viittauksia kohdan teknisiin standardeihin pidetään viittauksina teknisiin koodeihin.

50 Materiaalit Seuraavat säännökset sisältävät esimerkkejä materiaaleista, jotka täyttävät kohdan materiaalivaatimukset: (a) hiiliterästä puristetuille, nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille sekä kohdan pakkaustavan P200 taulukossa 3 luetelluille aineille, jotka eivät ole luokan 2 aineita, (b) seostettua terästä (erikoisteräkset), nikkeliä ja nikkeliseosta (esim. monell-metalli) puristetuille, nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille sekä kohdan pakkaustavan P200 taulukossa 3 luetelluille aineille, jotka eivät ole luokan 2 aineita, (c) kuparia seuraaville aineille: (i) luokituskoodien 1A, 1O, 1F ja 1TF kaasuille, joiden täyttöpaine 15 C lämpötilassa ei ylitä 2 MPa (20 bar), (ii) luokituskoodin 2A kaasuille, ja myös UN 1033 dimetyylieetterille, UN 1037 etyylikloridille, UN 1063 metyylikloridille, UN 1079 rikkidioksidille, UN 1085 vinyylibromidille, UN 1086 vinyylikloridille, ja UN 3300 eteenioksidin ja hiilidioksidin seokselle, joka sisältää yli 87 % eteenioksidia, (iii) luokituskoodien 3A, 3O ja 3F kaasuille, (d) alumiiniseosta: ks. kohdan pakkaustavan P200 (10) erityismääräys a, (e) komposiittimateriaalia puristetuille, nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille, (f) synteettisiä materiaaleja jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille, ja (g) lasia luokituskoodin 3A jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille lukuun ottamatta UN 2187 hiilidioksidia, jäähdytetty neste tai sen seoksia sekä luokituskoodin 3O kaasuille. Lisäksi paineastioihin käytettävien materiaalien on kestettävä vähintään - 40 C lämpötilaan saakka. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole viimeistä kappaletta Käyttölaitteet (Varattu) Metalliset kaasupullot, putki- ja kaasuastiat ja pullopaketit Koepaineessa metallin jännitys paineastian eniten rasitetussa kohdassa ei saa ylittää 77 % taatusta vähimmäismyötörajasta (Re). "Myötöraja" tarkoittaa jännitystä, jolla on aikaansaatu kahden tuhannesosan (ts. 0,2 %) pysyvä venymä vetokoesauvan mittapituuteen. Austeniittisille teräksille tämä venymä on 1 %. Huom. Vetokoesauvat on otettava metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä mitataan poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisilla vetokoesauvoilla, joiden mittapituus 1 on yhtä kuin 5 kertaa sauvan halkaisija d (1=5d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia vetokoesauvoja, mittapituus on laskettava kaavalla: l = 5,65, missä F 0 on vetokoesauvan alkuperäinen poikkileikkauspinta-ala. Fo Paineastiat ja niiden sulkimet on valmistettava sopivista materiaaleista, joiden on kestettävä haurasmurtumaa ja jännityskorroosiota vastaan lämpötilavälillä 40 C ja + 50 C. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan alin huomioon otettava ympäristön lämpötila on -20 C. Hitsausliitokset on tehtävä ammattitaitoisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia.

51 Lisämääräykset alumiiniseoksesta valmistetuille paineastioille, joissa kuljetetaan puristettuja, nesteytettyjä sekä liuotettuja kaasuja sekä paineettomia kaasuja, joille on säädetty erityismääräyksiä (kaasunäytteet), sekä esineille, jotka sisältävät paineenalaista kaasua, lukuun ottamatta aerosolipulloja ja pieniä kaasua sisältäviä astioita (kaasupatruunat) Alumiiniseoksesta valmistettujen paineastioiden materiaalien on täytettävä seuraavat vaatimukset: A B C D Murtolujuus, Rm MPa (=N/mm 2 ) Myötöraja, Re MPa, (=N/mm 2 ) (jäännösvenymä λ = 0,2 %) Murtovenymä, % (l = 5d) Taivutuskoe (taivutustelan halkaisija d = n e, missä e on koekappaleen paksuus) n=5 (Rm<98) n=6 (Rm>98) n=6 (Rm<325) n=7 (Rm>325) n=6 (Rm<325) n=7 (Rm>325) n=7 (Rm<392) n=8 (Rm>392) Aluminium Association Series Number a a Katso "Aluminium Standards and Data" -julkaisu, 5. painos, tammikuu 1976, Aluminium Association, 750 Third Avenue, New York. Todelliset ominaisuudet riippuvat kysymyksessä olevan seoksen koostumuksesta ja paineastian loppukäsittelystä, mutta seoksesta riippumatta paineastian paksuus on laskettava seuraavalla kaavalla: PMPa D PbarD e = tai e =, 2 Re 20 Re + PMPa + Pbar 1,3 1,3 missä: e = paineastian seinämän vähimmäispaksuus, mm, P MPa = koepaine, MPa, P bar = koepaine, bar, D = paineastian nimellinen ulkohalkaisija, mm, ja Re = myötöraja, 0,2-rajan taattu vähimmäisarvo, MPa (=N/mm 2 ). Lisäksi taattu vähimmäismyötöraja (Re) kaavassa ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin 0,85 kertaa taattu vähimmäismurtolujuus (Rm) käytettäessä mitä tahansa seosta. Huom. 1. Edellä mainitut ominaisuudet perustuvat aikaisempiin kokemuksiin seuraavista paineastioissa käytetyistä materiaaleista: Sarake A: Alumiini, seostamaton, Al-pitoisuus 99,5 %, Sarake B: Alumiinin ja magnesiumin seokset, Sarake C: Alumiinin, piin ja magnesiumin seokset, kuten ISO/R209-Al-Si-Mg (Aluminium Association 6351), Sarake D: Alumiinin, kuparin ja magnesiumin seokset. Huom. 2. Murtovenymä mitataan poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisilla vetokoesauvoilla, joiden mittapituus "1" on yhtä kuin 5 kertaa sauvan halkaisija "d" (1=5d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia vetokoesauvoja, mittapituus on laskettava kaavalla: l = 5,65 F0, missä F 0 on vetokoesauvan alkuperäinen poikkileikkauspinta-ala. Huom. 3. (a) Taivutuskoe (ks. kaaviokuva) on tehtävä näytteille, jotka on saatu leikkaamalla astian rengasmainen leikkaus kahteen samankokoiseen osaan, joiden leveys on 3e, mutta ei missään tapauksessa vähemmän kuin 25 mm. Näytteitä saa työstää vain reunoista. (b) Taivutuskoe on tehtävä taivutustelan, jonka halkaisija on (d), ja kahden ympyränmuotoisen tuen, joiden välimatka on (d+3e), välissä. Kokeen aikana sisäpuolten pinnat saavat olla erillään enintään taivutustelan halkaisijan verran. (c) Näytteessä ei saa ilmetä halkeamia, kun sitä on taivutettu taivutustelan ympärille, kunnes sisäpuolien pintojen väli on taivutustelan halkaisija. (d) Taivutustelan halkaisijan ja näytteen paksuuden suhteen (n) on oltava taulukossa annettujen arvojen mukainen.

52 d e d+3 e, noin Taivutuskokeen kaaviokuva Alempi vähimmäisvenymäarvo on hyväksyttävissä sillä ehdolla, että ilmoitetun laitoksen (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan paineastian valmistusmaan toimivaltainen viranomaisen) hyväksymä lisäkoe osoittaa, että paineastioiden kuljetusturvallisuus on sama kuin kohdan taulukon arvojen mukaan valmistettujen paineastioiden (ks. myös standardi EN 1975: A1:2003) Paineastioiden seinämänpaksuuden ohuimmasta kohdasta mitattuna on oltava seuraava: - jos paineastian halkaisija on vähemmän kuin 50 mm: vähintään 1,5 mm, - jos paineastian halkaisija on mm: vähintään 2 mm, ja - jos paineastian halkaisija on yli 150 mm: vähintään 3 mm Paineastioiden päätyjen on oltava leikkaukseltaan puolipallomaisia, elliptisiä tai kuperia. Niiden on taattava sama turvallisuustaso kuin paineastian vaipan Komposiittimateriaalista valmistetut paineastiat Kaasupullot, putki- ja kaasuastiat sekä pullopaketit, joihin käytetään komposiittimateriaalia, on valmistettava siten, että vähimmäismurtosuhde (murtopaine jaettuna koepaineella) on: - 1,67 lieriöosaltaan vahvistetuilla paineastioilla, - 2,00 kokonaan vahvistetuilla paineastioilla Suljetut kryoastiat Jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille tarkoitettujen suljettujen kryoastioiden rakennetta koskevat seuraavat vaatimukset: Jos ei käytetä metallisia materiaaleja, on materiaalien oltava kestäviä haurasmurtumaa vastaan paineastian ja sen varusteiden alimmassa käyttölämpötilassa Paineentasauslaitteiden rakenteen on oltava sellainen, että ne toimivat täydellisesti alimmassa käyttölämpötilassa. Niiden toiminnan luotettavuus tässä lämpötilassa on varmistettava ja tarkastettava koestamalla jokainen laite tai laitetyyppi Paineastioiden aukot ja paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät nesteen roiskumisen ulos Aerosolipulloja, pieniä kaasua sisältäviä astioita (kaasupatruunat) ja nestemäistä palavaa kaasua sisältäviä polttokennopatruunoita koskevat yleiset vaatimukset Suunnittelu ja rakenne Aerosolipullot (UN 1950 aerosolit), jotka sisältävät vain yhtä kaasua tai kaasuseosta, sekä pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat) (UN 2037) on valmistettava metallista. Tätä vaatimusta ei sovelleta UN 1011 butaanille tarkoitetuille aerosolipulloille ja pienille kaasua sisältäville astioille (kaasupatruunat), joiden enimmäistilavuus on 100 ml. Muut aerosolipullot (UN 1950 aerosolit) on valmistettava metallista, synteettisestä materiaalista tai lasista. Metalliastioissa, joiden ulkohalkaisija on vähintään 40 mm, on oltava kovera pohja Metallisten astioiden tilavuus saa olla enintään ml ja synteettisestä materiaalista tai lasista valmistettujen astioiden enintään 500 ml Jokaisen astian rakennemallin (aerosolipullot tai kaasupatruunat) on ennen käyttöönottoa läpäistävä kohdan mukainen nestepainekoe Aerosolipullojen (UN 1950 aerosolit) venttiilien ja sumutinlaitteiden sekä UN 2037 pienten kaasua sisältävien astioiden (kaasupatruunat) venttiilien on varmistettava, etteivät pakkaukset vuoda ja etteivät ne aukene vahingossa. Venttiileitä ja sumutinlaitteita, jotka sulkeutuvat ainoastaan sisäisen paineen vaikutuksesta, ei saa käyttää.

53 Sisäinen paine ei saa 50 C lämpötilassa ylittää 2/3 koepaineesta eikä 1,32 MPa (13,2 bar). Aerosolipullot ja pieniä kaasuja sisältävät astiat (kaasupatruunat) on täytettävä siten, että nestefaasi ei ylitä 95 % tilavuudesta 50 C lämpötilassa Nestepainekoe Käytettävän sisäisen paineen (koepaine) on oltava 1,5 kertaa sisäinen paine 50 C lämpötilassa, kuitenkin vähintään 1 MPa (10 bar) Nestepainekokeet on tehtävä jokaiselle rakennetyypille vähintään viidellä tyhjällä astialla, (a) kunnes edellä mainittu koepaine on saavutettu, minkä aikana ei saa tapahtua vuotoa eikä pysyviä muodonmuutoksia, ja (b) kunnes tapahtuu vuoto tai repeäminen, jolloin mahdollisen koveran pohjan on petettävä ensin ja astia ei saa vuotaa tai revetä ennen kuin 1,2 kertainen koepaine on saavutettu tai ohitettu Tiiviyskoe (vuotamattomuuskoe) Pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat) ja nestemäistä palavaa kaasua sisältävät polttokennopatruunat Jokaisen astian tai polttokennopatruunan on läpäistävä tyydyttävästi tiiviyskoe (vuotamattomuus) kuumassa vesihauteessa Hauteen lämpötilan ja kokeen keston on oltava sellaiset, että jokaisen astian tai polttokennopatruunan sisäinen paine saavuttaa vähintään 90 % siitä sisäisestä paineesta, joka saavutettaisiin 55 C lämpötilassa. Kuitenkin, jos astian tai polttokennopatruunan sisältö on lämpöherkkää tai jos astiat on valmistettu muovista, joka pehmenee tässä lämpötilassa, hauteen lämpötilan on oltava 20 C 30 C. Lisäksi yksi astia tai polttokennopatruuna jokaista astiaa kohti on testattava 55 C lämpötilassa Astiassa tai polttokennopatruunassa ei saa ilmetä vuotoa tai pysyvää muodonmuutosta, kuitenkin muovista valmistetussa astiassa tai polttokennopatruunassa saa ilmetä pehmenemisen vaikutuksesta muodonmuutos edellyttäen, että se ei vuoda Aerosolipullot Jokaiselle täytetylle aerosolipullolle on tehtävä koe kuumavesihauteessa tai hyväksytty vaihtoehtoinen koe vesihauteessa Kuumavesihaudekoe Vesihauteen lämpötilan ja kokeen keston on oltava sellaiset, että saavutetaan sisäinen paine, joka vastaa 55 C lämpötilassa saavutettavaa sisäistä painetta (50 C lämpötilassa, jos nestefaasi ei ylitä 95 % aerosolipullon tilavuudesta 50 C lämpötilassa). Kuitenkin, jos aerosolipullon sisältö on lämpöherkkää tai jos aerosolipullot on valmistettu tässä lämpötilassa pehmenevästä muovista, hauteen lämpötilan on oltava lämpötilavälillä 20 C 30 C. Tällöin lisäksi yksi aerosolipullo jokaista aerosolipulloa kohti on testattava korkeammassa lämpötilassa Aerosolipullossa ei saa ilmetä vuotoa tai pysyvää muodonmuutosta, kuitenkin muovista valmistetussa aerosolipullossa saa ilmetä pehmenemisen vaikutuksesta muodonmuutos edellyttäen, että se ei vuoda Vaihtoehtoiset menetelmät Turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksynnällä turvallisuustasoltaan vastaavia vaihtoehtoisia menetelmiä saa käyttää edellyttäen, että kohtien , ja säännökset täyttyvät Laatujärjestelmä Aerosolipullojen täyttäjillä ja komponenttien valmistajilla on oltava laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän on sisällettävä menetelmät, joilla varmistetaan, että kaikki vuotavat tai muotoaan muuttaneet aerosolipullot hylätään ja niitä ei anneta kuljetettavaksi. Laatujärjestelmän on sisällettävä: (a) kuvaus organisaation rakenteesta ja vastuualueista, (b) tarkastuksessa ja testauksessa, laadunvalvonnassa ja -varmistuksessa sekä valmistustavassa käytettävät ohjeet, (c) laatuasiakirjat kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot sekä todistukset, (d) hallinnolliset arvioinnit laatujärjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi, (e) menetelmät asiakirjojen valvomiseksi ja niiden päivittämiseksi, (f) poikkeavien aerosolipullojen valvontatoimenpiteet, (g) henkilöstön koulutusohjelmat ja pätevöitymismenetelmät, ja

54 (h) menetelmät, joilla varmistetaan, että lopputuote on vahingoittumaton. Ensimmäinen arviointi ja määräaikaisarvioinnit on suoritettava ilmoitettua laitosta tyydyttävällä tavalla. Näiden arviointien on varmistettava, että hyväksytty laatujärjestelmä on ja pysyy riittävänä ja tehokkaana. Kaikista laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista on ilmoitettava etukäteen ilmoitetulle laitokselle Aerosolipullojen paine- ja vuototestaus ennen täyttöä Jokainen tyhjä aerosolipullo on testattava vähintään paineella, joka on vähintään oletettu enimmäispaine täytetyssä aerosolipullossa 55 C lämpötilassa (50 C lämpötilassa, jos nestefaasi ei ylitä 95 % astian tilavuudesta 50 C lämpötilassa). Paineen on oltava vähintään kaksi kolmasosaa aerosolipullon suunnittelupaineesta. Jos aerosolipullossa on merkkejä vuotamisesta koepaineessa vähintään nopeudella 3,3 x 10-2 mbar l s -1 tai muodonmuutoksesta tai muista vioista, se on hylättävä Aerosolipullojen testaus täytön jälkeen Ennen täyttöä on täyttäjän varmistettava, että puristusliitos on asennettu oikein ja että määriteltyä ponneainetta on käytetty. Jokainen täytetty aerosolipullo on punnittava ja sen tiiviys testattava. Vuodonilmaisimen on oltava riittävän herkkä havaitsemaan nopeudella 2,0 x 10-3 mbar l s C lämpötilassa tapahtuva vuoto. Jokainen täytetty aerosolipullo, jossa on merkkejä vuotamisesta, muodonmuutoksesta tai ylipainosta, on hylättävä Lääkelaitoksen ja turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksynnällä farmaseuttisia tuotteita ja palamattomia kaasuja sisältävät aerosolipullot ja pienet astiat, joiden on oltava steriilejä ja joihin vesihaudekoe voi vaikuttaa haitallisesti, eivät ole kohtien ja säännösten alaisia edellyttäen, että: (a) ne sisältävät palamatonta kaasua ja joko (i) sisältävät muita aineita, jotka ovat ainesosina lääketieteellisiin, eläinlääketieteellisiin tai vastaaviin tarkoituksiin käytettävissä farmaseuttisissa tuotteissa, (ii) sisältävät muita aineita, joita käytetään farmaseuttisten tuotteiden tuotantoprosessissa, tai (iii) käytetään lääketieteessä, eläinlääketieteessä tai vastaavassa käytössä, (b) (c) ne valmistetaan Lääkelaitoksen valtuuttamina ja, jos Lääkelaitos sitä edellyttää, valmistuksessa noudatetaan Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) määrittelemien hyvien valmistuskäytäntöjen periaatteita (Good Manufacturing Practices, GMP) 3 ; ja HUOM: Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan ne valmistetaan kansallisen terveysviranomaisen valtuuttamina ja, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää, valmistuksessa noudatetaan Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) määrittelemien hyvien valmistuskäytäntöjen periaatteita (Good Manufacturing Practices, GMP). vuodon havaitsemiseksi ja paineen kestävyyden toteamiseksi saavutetaan vastaava turvallisuustaso valmistajan käyttämillä vaihtoehtoisilla menetelmillä kuten heliumilmaisimella ja tilastollisella näytteenotolla, jolloin tutkitaan vesihauteessa vähintään yksi aerosolipullo jokaista aerosolipulloa kohti jokaisesta valmistuserästä, ja. edellä mainittujen kohtien (a) (i) ja (iii) farmaseuttiset tuotteet valmistetaan Lääkelaitoksen valtuuttamina ja jos Lääkelaitos sitä edellyttää, valmistuksessa noudatetaan Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) 3 määrittelemien hyvien valmistuskäytäntöjen periaatteita (Good Manufacturing Practices, GMP). Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan nämä tuotteet valmistetaan kansallisen terveysviranomaisen valtuuttamina ja, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää, valmistuksessa noudatetaan Maailman terveysjärjestön (World Health Organization) 3 määrittelemien hyvien valmistuskäytäntöjen periaatteita (Good Manufacturing Practices, GMP). 3 WHO:n julkaisu: "Quality assurance of pharmaceuticals. A compendium of guidelines and related materials. Volume 2: Good manufacturing practices and inspection". 3 WHO:n julkaisu: "Quality assurance of pharmaceuticals. A compendium of guidelines and related materials. Volume 2: Good manufacturing practices and inspection".

55 Viittaus standardeihin Tämän luvun vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos sovelletaan seuraavia standardeja: - Aerosolipulloille (UN 1950 aerosolit): Liite neuvoston direktiivissä 75/324/ETY 4, jota on täydennetty komission direktiivillä 94/1/EY 5 sellaisena kun se on täydennettynä ja sovellettavissa valmistuspäivänä, - UN 2037 pienet kaasua sisältävät astiat (kaasupatruunat), jotka sisältävät UN 1965 nesteytettyä hiilivetykaasuseosta n.o.s.: standardi EN 417:2003 "Kertakäyttöiset metalliset nestekaasurasiat. Rakenne, tarkastus, testaus ja merkintä". 4 Neuvoston direktiivi 75/324/ETY, annettu 20 päivänä toukokuuta 1975, aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. Julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä nro L 147, 9 päivänä kesäkuuta Komission direktiivi 94/1/EY, annettu 6 päivänä tammikuuta 1994, aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 75/324/ETY teknisestä mukauttamisesta. Julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä nro L 23, 28 päivänä tammikuuta 1994.

56 LUKU 6.3 LUOKAN 6.2 KATEGORIAN A TARTUNTAVAARALLISIA AINEITA SISÄLTÄVIEN PAKKAUSTEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. 1. Tämän luvun vaatimukset eivät koske pakkauksia, joita käytetään kohdan pakkaustavan P621 mukaisesti luokan 6.2 aineiden kuljetukseen. Huom. 2. Suomi hyväksyy vastavuoroisesti ADR-sopimuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tai niiden hyväksymien laitosten suorittamat tässä luvussa tarkastuslaitoksille säädetyt toimet Yleistä Tämän luvun säännökset koskevat kategorian A tartuntavaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja pakkauksia Pakkauksia koskevat vaatimukset Kohdassa esitetyt pakkausten vaatimukset perustuvat tällä hetkellä käytettäviin kohdassa eriteltyihin pakkauksiin. Jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, saa käyttää myös pakkauksia, joiden spesifikaatiot poikkeavat tässä luvussa esitetyistä edellyttäen, että ne ovat yhtä kestäviä, VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymiä ja ne läpäisevät kohdan testit. Muita kuin näissä säännöksissä kuvattuja koemenetelmiä saa käyttää, jos ne ovat vastaavia ja VAK-tarkastuslaitoksen tunnustamia Pakkaukset on valmistettava ja testattava laadunvarmistusohjelman mukaisesti VAKtarkastuslaitosta tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan, että jokainen pakkaus täyttää tämän luvun vaatimukset. Huom. Standardissa ISO 16106:2006, Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut kollit - Pakkaukset, IBC-pakkaukset ja suurpäällykset vaarallisille aineille Ohjeet standardin ISO 9001 soveltamisesta on hyväksyttävä ohjeistus menettelytavoille, joita saa noudattaa Pakkausten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit Pakkaustyyppien tunnusmerkinnät Pakkaustyyppien tunnusmerkinnät ovat kohdassa Pakkaustunnusta voivat seurata kirjaimet "U" tai "W". Kirjain "U" osoittaa kohdan vaatimusten mukaista erityispakkausta. Kirjain "W" osoittaa, että pakkaus on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta valmistettu kohdan spesifikaatioista poikkeavalla tavalla, ja sen katsotaan kohdan vaatimusten mukaisesti olevan vastaava Merkintä Huom. 1. Merkintä ilmaisee, että näin merkitty pakkaus vastaa tyyppihyväksyttyä, testit läpäissyttä rakennetyyppiä ja täyttää tämän luvun säännökset, jotka koskevat pakkauksen valmistusta, mutta ei sen käyttöä. Huom. 2. Merkintä on tarkoitettu pakkausten valmistajien, kunnostajien, pakkausten käyttäjien, kuljetuksen suorittajien ja viranomaisten avuksi. Huom. 3. Merkintä ei aina ilmaise koetasojen täydellisiä yksityiskohtia jne., ja nämä voidaan myöhemmin tarvittaessa ottaa huomioon hankkimalla tieto esim. koetodistuksesta, koeselostuksesta tai hyväksyttävästi testin läpäisseiden pakkausten rekisteristä Jokaisessa näiden säännösten mukaisessa mukaiseen käyttöön tarkoitetussa pakkauksessa on oltava kestävä, luettava, siten sijoitettu ja pakkauksen kokoon nähden sellainen merkintä, että se on helposti nähtävissä. Kollien bruttomassan ollessa yli 30 kg on merkinnän tai sen jäljennöksen oltava pakkauksen päällä tai sivulla. Kirjaimien, numeroiden ja symbolien on oltava vähintään 12 mm korkeita lukuun ottamatta enintään 30 litran tai 30 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen on oltava vähintään 6 mm korkuisia, ja enintään 5 litran tai 5 kg:n pakkauksia, joissa merkintöjen koon on oltava pakkauksen kokoon nähden sopivia.

57 Kohdan ja kohdan vaatimukset täyttävä pakkaus on merkittävä seuraavasti: (a) YK-pakkaustunnus: u n, Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoituksen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti täyttää luvun 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, tai 6.6 tai 6.7 asiaankuuluvat vaatimukset, (b) kohdan mukainen pakkauksen tunnusmerkintä, (c) teksti CLASS 6.2 *, (d) pakkauksen valmistusvuoden kaksi viimeistä numeroa, (e) hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 1, (f) valmistajan nimi tai muu VAK-tarkastuslaitoksen määräämä pakkauksen (g) tunnusmerkintä, kohdan vaatimukset täyttäviin pakkauksiin kirjain U sijoitettuna heti kohdassa (b) mainitun merkinnän jälkeen, (h) Pudotuskokeen lämpötila pakkauksille, jotka on testattava kohdan mukaisesti - 40 C:ssa. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa (h) Merkinnässä on noudatettava kohdan (a) (h) järjestystä. Merkinnän osien on oltava toisistaan selkeästi erotettuja, esimerkiksi kauttaviivalla tai välilyönnillä, siten, että merkintä on selvästi tunnistettavissa. Katso esimerkki kohdassa Muuta VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymää lisämerkintää on käytettävä siten, että merkinnän eri osat ovat edelleen erehtymättömästi tunnistettavissa kohdan mukaisesti Merkintäesimerkki: u n 4G/CLASS 6.2/06 S/SP-9989-ERIKSSON kohta (a), (b), (c) ja (d) kohta (e) ja (f) Pakkauksia koskevat testausvaatimukset Testit ja niiden suoritustiheys Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on oltava testattu kohdan mukaisesti merkinnän myöntävän VAK-tarkastuslaitoksen edellyttämällä menetelmällä ja oltava tämän laitoksen hyväksymä Jokaisen pakkauksen rakennetyypin on läpäistävä tässä luvussa mainitut tyyppitestit ennen näiden pakkausten käyttöönottoa. Pakkauksen rakennetyyppi määräytyy rakenteen, koon, materiaalin ja sen paksuuden, valmistustavan ja kokoonpanotavan perusteella. Sama pakkaustyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Pakkauksen rakennetyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne pakkaukset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienemmän korkeutensa puolesta Testit on toistettava tuotannosta otetuille pakkausnäytteille VAK-tarkastuslaitoksen määräämin väliajoin Testit on uusittava aina, jos pakkauksen rakennetyyppiin, rakennemateriaaliin tai valmistustapaan tehdään muutoksia VAK-tarkastuslaitos voi sallia valikoivan testauksen niille pakkauksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. primääriastian pienemmän koon tai vähäisemmän nettomassan suhteen, sekä pakkauksille kuten tynnyrit ja laatikot, jotka on valmistettu ulkomitoiltaan vähän pienemmiksi Kaikentyyppisiä primääriastioita saa pakata yhteen samaan sekundääripakkaukseen ja kuljettaa testaamatta jäykässä ulkopakkauksessa seuraavilla ehdoilla: (a) Jäykän ulkopakkauksen on oltava hyväksytysti testattu kohdan mukaisesti särkyvien (esim. lasisten) primääriastioiden kanssa, (b) Primääriastioiden yhteisbruttomassa saa olla enintään puolet kohdassa (a) mainitussa pudotuskokeessa mukana olleiden primääripakkausten yhteisbruttomassasta, (c) Primääriastioiden välissä sekä primääriastioiden ja sekundääripakkauksen ulkoreunan välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testatussa pakkauksessa. Jos alkuperäisessä testissä on käytetty yhtä * Teksti saa olla myös suomeksi, ruotsiksi tai muulla ADR-sopimuksen virallisella kielellä. 1 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus.

58 primääriastiaa, niin primääriastioiden välissä olevan sulloaineen paksuus ei saa olla pienempi kuin alkuperäisessä testissä käytetyn sekundääripakkauksen ulkoreunan ja primääriastian välissä olevan sulloaineen paksuus. Jos käytetään joko vähemmän primääriastioita tai ne ovat pienempiä (verrattuna pudotuskokeessa käytettyihin primääriastioihin), on tyhjä tila täytettävä riittävällä määrällä lisäsulloainetta, (d) Jäykän ulkopakkauksen on läpäistävä tyhjänä kohdan pinoamiskoe. Samanlaisten kollien yhteismassan on perustuttava edellä kohdassa (a) mainitussa pudotuskokeessa käytettyjen pakkausten yhteismassaan, (e) Nesteitä sisältävien primääriastioiden on oltava kokonaan ympäröityjä riittävällä määrällä imukykyistä ainetta, joka kykenee imemään primääriastioiden sisältämän nestemäärän kokonaisuudessaan, (f) Jos jäykkä ulkopakkaus on tarkoitettu nestettä sisältäville primääriastioille ja se ei ole nestetiivis tai jos se on tarkoitettu kiinteitä aineita sisältäville primääriastioille ja se ei ole pölytiivis, on käytettävä tiivistä vuorausta, muovisäkkiä tai muuta yhtä tehokasta keinoa estämään sisällön ulospääsy, jos nestettä tai kiinteää ainetta sisältävä primääriastia vuotaa, (g) Kohdissa (a) - (f) ja (h) tarkoitettujen merkintöjen lisäksi pakkaukset on merkittävä kohdan (g) mukaisesti VAK-tarkastuslaitoksella ja turvatekniikan keskuksella Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on milloin tahansa oikeus vaatia, että tässä kohdassa mainittujen testien perusteella osoitetaan, että sarjatuotantona valmistettu pakkaus täyttää pakkauksen rakennetyypille asetetut testivaatimukset Useamman testin saa suorittaa samalla näytteellä edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta koetuloksiin ja VAK-tarkastuslaitos hyväksyy menettelyn Pakkausten valmistelu testausta varten Jokainen koepakkaus on varustettava kuljetusvalmiiksi, sillä poikkeuksella, että nestemäinen tai kiinteä tartuntavaarallinen aine on korvattava vedellä tai, kun koelämpötilaksi on säädetty -18 C tai -40 C, veden ja jäänestoaineen seoksella. Jokainen primääriastia on täytettävä vähintään 98 % tilavuudestaan. Huom. Koelämpötilan ollessa -18 C tai -40 C (kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole -40 C vaatimusta) vesi tarkoittaa veden ja jäänestoaineen liuosta, jonka suhteellinen tiheys on 0, Vaaditut kokeet ja koekappaleiden lukumäärä Vaaditut kokeet pakkaustyypin mukaan Pakkaustyyppi a Vaaditut kokeet Jäykkä ulkopakkaus Primääriastia Vesisuihku Kylmäsäilytys Pudotus Lisäpudotus Puhkaisu Pinoaminen Muovi Muu Koekappaleiden määrä Pahvilaatikko x x Pahvitynnyri x x Vaaditaan Muovilaatikko x kolmelle x Vaaditaan 2 koe- Muovitynnyri/ x yhdelle 2 kappaleelle, koe- jos testataan x kanisteri kappaleelle, "U"- Muut jos merkityn x laatikot pakkauksen pakkauksen (muu on tarkoitus vastaavuutta materiaali) hiili x sisältää 2 kohdan Muut happojäätä. erityisvaatimusten tynnyrit/ x kanisterit kanssa. (muu materiaali ) x a "Pakkaustyyppi" jaottelee pakkaukset testitarkoitusta varten pakkauksen laadun ja sen materiaaliominaisuuksien mukaisesti. Huom. 1. Kun primääriastia on valmistettu kahdesta tai useammasta materiaalista, helpoimmin vahingoittuva materiaali määrää vaaditun kokeen.

59 Huom. 2. Sekundääripakkauksen materiaalia ei oteta huomioon, kun pakkaukselle määritetään vaadittu koe tai pakkauksen kylmäsäilytys. Selvitys taulukon käytöstä: Jos testattava pakkaus koostuu pahvisesta ulkolaatikosta ja muovisesta primääriastiasta, viisi koekappaletta on testattava vesisuihkukokeella (ks. kohta ) ennen pudotuskoetta ja toiset viisi koekappaletta on kylmäsäilytettävä - 18 C tai - 40 C (ks. kohta ) ennen pudotuskoetta. Jos pakkauksen on tarkoitus sisältää hiilihappojäätä, on lisäksi yksi koekappale testattava kohdan mukaisesti pudotuskokeella pudottamalla se viidesti kylmäsäilytyksen jälkeen. Kuljetusvalmis pakkaus on testattava kohdissa ja tarkoitetuilla kokeilla. Ulkopakkauksille taulukon riviotsikot tarkoittavat pahvia tai vastaavaa materiaalia, jonka ominaisuudet saattavat heikentyä nopeasti kosteuden vaikutuksesta, muovia, joka saattaa haurastua alhaisissa lämpötiloissa, ja muita materiaaleja kuten metallia, jonka ominaisuudet eivät muutu kosteuden tai lämpötilan vaikutuksesta Pudotuskoe Koekappaleet on pudotettava vapaasti kohdan mukaiselle joustamattomalle, vaakasuoralle, tasaiselle, massiiviselle ja kovalle alustalle 9 m korkeudesta Jos koekappaleet ovat laatikonmuotoisia, suoritetaan 5 koekappaleen pudotus siten, että jokainen koekappale pudotetaan seuraavissa asennoissa: (a) tasapudotus laatikon pohja edellä, (b) tasapudotus laatikon yläpuoli edellä, (c) tasapudotus laatikon pisin sivu edellä, (d) tasapudotus laatikon lyhyin sivu edellä, (e) pudotus laatikon kulma edellä Jos koekappaleet ovat tynnyrinmuotoisia, suoritetaan 3 koekappaleen pudotus siten, että jokainen koekappale pudotetaan seuraavissa asennoissa: (a) pudotus vinottain yläreuna edellä, painopiste suoraan iskukohdan yläpuolella, (b) pudotus vinottain alareuna edellä, (c) tasapudotus kyljelleen Koekappaleeseen voi pudotettaessa kohdistua isku aerodynaamisista syistä muussa kuin kokeessa vaaditussa asennossa. Tämä on kokeessa sallittu, jos koekappale on pudotettu vaaditussa asennossa Pudotussarjan jälkeen primääriastiassa/astioissa ei saa esiintyä vuotoa, ja niiden on pysyttävä sekundääripakkauksen imukykyisen sulloaineen suojaamina Koekappaleen valmistelu pudotuskoetta varten Pahvi Vesisuihkukoe Pahviset ulkopakkaukset: Koekappaleet on altistettava vesisuihkulle, joka jäljittelee vähintään tunnin kestoista sadetta, jonka voimakkuus on noin 5 cm/h. Sen jälkeen koekappaleelle on suoritettava kohdassa kuvattu testi Muovi Kylmäsäilytys Muoviset primääriastiat tai ulkopakkaukset: Koekappaleita sisältöineen on pidettävä -18 C tai alemmassa lämpötilassa vähintään 24 h. Viimeistään 15 min kuluttua tästä lämpötilasta ottamisen jälkeen suoritetaan kohdassa kuvattu testi. Jos koekappaleet sisältävät hiilihappojäätä, kylmäsäilytysaika on 4 tuntia. Kuitenkin muusta kuin polyeteenistä valmistetut muoviset ulkopakkaukset on vakioitava -40 C lämpötilaan. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole -40 C vaatimusta Pakkaukset, joiden on tarkoitus sisältää hiilihappojäätä Lisäpudotuskoe Jos pakkauksen on tarkoitus sisältää hiilihappojäätä, on kohdan ja, milloin sovellettavissa, kohtien tai testauksen lisäksi suoritettava lisätesti. Yhtä koekappaletta on säilytettävä siten, että kaikki hiilihappojää haihtuu, ja tämän jälkeen se on testattava pudotuskokeella pudottamalla se yhdessä kohdassa tarkoitetussa asennossa. Tämän asennon on oltava se, jossa pakkaus todennäköisimmin vahingoittuu Puhkaisukoe Pakkaukset, joiden bruttomassa on enintään 7 kg Koekappaleet on asetettava kovalle, tasaiselle alustalle. Sylinterinmuotoinen terästanko, jonka massa on vähintään 7 kg ja jonka halkaisija on 38 mm ja jonka iskukärjen pään säde on enintään 6 mm (ks. kuva ), pudotetaan vapaasti pystysuoraan 1 m korkeudelta mitattuna iskukärjestä koekappaleen iskukohtaan. Yksi koekappale asetetaan

60 pystyasentoon. Toinen koekappale asetetaan 90 kulmaan verrattuna ensimmäiseen koekappaleeseen. Molemmissa tapauksissa terästanko suunnataan iskemään primääriastiaa. Jokaisen iskun jälkeen sekundääripakkauksen lävistyminen on hyväksyttävää edellyttäen, että primääriastia (-astiat) pysyy (-vät) tiiviinä Pakkaukset, joiden bruttomassa on yli 7 kg Koekappaleet pudotetaan sylinterimäisen terästangon kärjen päälle. Tanko on asetettava pystysuoraan kovalle tasaiselle alustalle. Tangon halkaisijan on oltava 38 mm ja iskukärjen pään säde enintään 6 mm (ks. kuva ). Tangon korkeuden alustasta on oltava vähintään sama kuin primääriastian keskikohdan ja ulkopakkauksen ulkopinnan välinen ero, kuitenkin vähintään 200 mm. Yksi koekappale pudotetaan sen yläpuoli alaspäin vapaasti pystysuoraan 1 m korkeudelta tangon kärjestä mitattuna. Toinen koekappale pudotetaan samalta korkeudelta, mutta 90 kulmassa verrattuna edelliseen. Jokaisessa tapauksessa pakkaus on suunnattava siten, että terästanko voi lävistää primääriastian (- astiat). Jokaisen iskun jälkeen sekundääripakkauksen lävistyminen on hyväksyttävää edellyttäen, että primääriastia (-astiat) pysyy (-vät) tiiviinä. Kuva Mitat (mm) Koeselostus Kirjallisen koeselostuksen on oltava pakkauksen käyttäjän saatavilla, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: 1. Testauksen tehneen yhteisön nimi ja osoite, 2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa), 3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus, 4. Testauksen ja koeselostuksen päivämäärä, 5. Pakkauksen valmistaja, 6. Pakkauksen rakennetyypin kuvaus (esim. mitat, materiaalit, sulkimet, seinämän paksuus) sekä valmistusmenetelmä (esim. muottiinpuhallus) mahdollisine piirroksineen ja/tai valokuvineen, 7. Enimmäistilavuus, 8. Kokeessa käytetty sisältö, 9. Kokeen kuvaus ja koetulokset, 10. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike Koeselostuksen on sisällettävä selvitys siitä, että kuljetusta varten valmisteltu pakkaus on testattu tässä luvussa mainittujen asianmukaisten vaatimusten mukaisesti ja että koeselostus ei ole voimassa käytettäessä muita pakkaustapoja tai osia. Koeselostuksesta on oltava jäljennös testauksen tilanneen VAK-tarkastuslaitoksen lisäksi myös turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston käytettävissä.

61 LUKU 6.4 LUOKAN 7 AINEIDEN JA KOLLIEN RAKENNETTA, TESTAUSTA JA HYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. Säteilyturvakeskus on tässä luvussa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut pakkaukset ja säiliöt hyväksyy säteilyturvakeskus. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuilta pakkauksilta ja säiliöiltä edellytettävät testaukset, määräaikaistarkastukset ja muut tarkastukset suorittaa säteilyturvakeskus tai sen tunnustama tarkastuslaitos (Varattu) Yleiset säännökset Kollin on oltava suunniteltu sen massa, tilavuus ja muoto huomioiden siten, että kollia voidaan helposti ja turvallisesti kuljettaa. Lisäksi kollin on oltava siten suunniteltu, että se voidaan kuljetuksen ajaksi tukevasti kiinnittää ajoneuvoon Rakennetyypin on oltava sellainen, että mitkään nostamiseen tarkoitetut osat eivät voi pettää, kun kollia käytetään sille tarkoitetulla tavalla, ja sellainen, että osan mahdollinen pettäminen ei vaikuta siten, että näiden säännösten kollia koskevat muut vaatimukset eivät täyty. Rakennetyypin suunnittelussa on käytettävä varmuuskerrointa, joka ottaa huomioon noston rasitukset Kollin ulkopinnassa olevien nostamiseen tarkoitettujen osien tai muiden osien, joista kollia voidaan nostaa, on oltava suunniteltu joko siten, että ne kestävät kollin massan kohdan vaatimusten mukaisesti, tai siten, että ne ovat poistettavissa tai muuten tehtävissä nostamiseen kelpaamattomiksi kuljetuksen aikana Jos mahdollista, on pakkauksen oltava suunniteltu ja käsitelty siten, että ulkopinnassa ei ole mitään esiin työntyviä osia, ja siten, että pakkaus on helppo dekontaminoida Jos mahdollista, kollin ulkopinnan on oltava suunniteltu siten, että vesi ei keräänny ja jää pinnalle Kuljetuksen aikana kolliin kiinnitettävät, siihen kuulumattomat osat eivät saa heikentää kollin turvallisuutta Kollin on kestettävä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa tapahtuvia kiihdytyksen, tärinän tai tärinäresonanssin vaikutuksia ilman, että eri astioiden suljinlaitteiden toimivuus tai kollikokonaisuus heikkenee. Erityisesti mutterien, pulttien ja muiden kiinnityslaitteiden on oltava suunniteltu siten, että ne eivät voi toistuvassakaan käytössä vahingossa löystyä tai avautua Pakkauksen ja kaikkien rakenneosien tai rakenteiden materiaalien on oltava fysikaalisesti ja kemiallisesti yhteensopivia sekä keskenään että radioaktiivisen sisällön kanssa. Säteilytyksen vaikutus materiaalien käyttäytymiseen on otettava huomioon Kaikki venttiilit, joiden kautta radioaktiivinen sisältö voisi päästä ulos, on suojattava luvattomalta käytöltä Kollin suunnittelussa on otettava huomioon tavanomaisten kuljetusolosuhteiden todennäköiset ympäristölämpötilat ja -paineet Radioaktiivisille aineille, joilla on muita vaaraominaisuuksia, tarkoitettujen kollien suunnittelussa on otettava huomioon myös nämä muut vaaraominaisuudet, ks. kohdat ja Pakkausten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettava tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinlaitteiden (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit (Varattu) Peruskolleja koskevat säännökset Peruskollin on oltava siten suunniteltu, että se täyttää kohdan vaatimukset Teollisuuskolleja koskevat säännökset Tyyppien IP-1, IP-2 ja IP-3 kollien on täytettävä kohtien ja vaatimukset Tyypin IP-2 kollin on, jos se testataan kohtien ja kokeilla, estettävä: (a) radioaktiivisen sisällön ulospääsy tai leviäminen, ja (b) enimmäisannosnopeuden nousu millään kollin ulkopinnalla suuremmaksi kuin 20 %.

62 Tyypin IP-3 kollin on täytettävä kohtien vaatimukset Tyyppien IP-2 ja IP-3 kolleja koskevat vaihtoehtoiset vaatimukset Kolleja saa käyttää tyypin IP-2 kolleina edellyttäen, että: (a) ne täyttävät kohdan vaatimukset, (b) ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät luvun 6.1 pakkausryhmien I tai II säännökset, ja (c) testattuna luvun 6.1 pakkausryhmille I tai II vaadittavilla kokeilla ne estävät: (i) radioaktiivisen sisällön ulospääsyn tai leviämisen, ja (ii) enimmäisannosnopeuden nousun millään kollin ulkopinnalla suuremmaksi kuin 20 % UN-säiliöitä saa myös käyttää tyypin IP-2 tai IP-3 kolleina edellyttäen, että: (a) ne täyttävät kohdan vaatimukset, (b) ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät luvun 6.7 säännökset ja ne kestävät 265 kpa:n koepaineen, ja (c) ne ovat suunniteltu siten, että mahdolliset lisäsuojaukset kestävät tavallisen käsittelyn ja tavanomaisten kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä enimmäisannosnopeuden nousu millään UN-säiliön ulkopinnalla ei ole suurempi kuin 20 % Muita säiliöitä kuin UN-säiliöitä saa myös käyttää tyypin IP-2 tai IP-3 kolleina taulukon mukaisesti LSA-I- ja LSA-II -nesteiden ja -kaasujen kuljettamiseen edellyttäen, että: (a) ne täyttävät kohdan vaatimukset, (b) ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät luvun 6.8 säännökset, ja (c) ne ovat suunniteltu siten, että mahdolliset lisäsuojaukset kestävät tavallisen käsittelyn ja tavanomaisten kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä enimmäisannosnopeuden nousu ei millään UN-säiliön ulkopinnalla ole suurempi kuin 20 % Kontteja, joissa on kestävä umpinainen rakenne, saa myös käyttää tyypin IP-2 tai IP-3 kolleina edellyttäen, että: (a) radioaktiivinen sisältö on ainoastaan kiinteää ainetta, (b) ne täyttävät kohdan vaatimukset, ja (c) ne on suunniteltu standardin ISO :1990 Rahtikontit. Sarja 1. Erittely ja Koestus. Osa 1: Yleiskäyttöön tarkoitetut yleisrahtikontit ja sen muutosten 1:1993, 2:1998, 3:2005, 4:2006 ja 5:2006 vaatimusten mukaisesti lukuun ottamatta mittoja ja kokonaismassoja. Konttien on oltava siten suunniteltuja, että standardin edellyttämissä kokeissa ja tavanomaisten kuljetusolosuhteiden kiihtyvyyksillä ne estävät: (i) radioaktiivisen sisällön ulospääsyn tai leviämisen, ja (ii) enimmäisannosnopeuden nousun millään kontin ulkopinnalla suuremmaksi kuin 20 % Metallisia IBC-pakkauksia saa myös käyttää tyypin IP-2 tai IP-3 kolleina edellyttäen, että: (a) ne täyttävät kohdan vaatimukset, ja (b) ne on suunniteltu siten, että ne täyttävät luvun 6.5 pakkausryhmien I tai II säännökset ja läpäisevät luvun 6.5 testit (pudotuskoe suoritettuna vaurioille alttein kohta edellä), ja ne estävät: (i) radioaktiivisen sisällön ulospääsyn tai leviämisen, ja (ii) enimmäisannosnopeuden nousun millään IBC-pakkauksen ulkopinnalla suuremmaksi kuin 20 % Uraaniheksafluoridia sisältäviä kolleja koskevat säännökset Kollien, jotka on suunniteltu sisältämään uraaniheksafluoridia, on täytettävä näiden säännösten vaatimukset, jotka liittyvät aineiden radioaktiivisuus- ja fissioitumisominaisuuksiin. Uraaniheksafluoridi, jonka määrä on vähintään 0,1 kg, on pakattava ja kuljetettava standardin ISO 7195:1993 Nuclear Energy- Packaging of uranium hexafluoride (UF 6 ) for transport vaatimusten sekä kohtien ja säännösten mukaisesti, ellei kohdassa toisin edellytetä.

63 Jokaisen kollin, joka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, on oltava suunniteltu täyttämään seuraavat vaatimukset: Kollin on kestettävä (a) kohdan rakennetestaus ilman vuotoa ja liiallista jännitystä standardin ISO 7195: mukaisesti, (b) kohdan pudotuskoe ilman uraaniheksafluoridin ulospääsyä tai leviämistä, ja (c) kohdan kuumennuskoe ilman tiiviysjärjestelmän vaurioitumista Kolleissa, jotka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, ei saa olla paineentasauslaitteita Toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä saa kuljettaa kolleja, jotka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, jos: (a) Kollit on suunniteltu muiden kansainvälisten tai kansallisten standardien kuin standardin ISO 7195: mukaisesti edellyttäen, että vastaava turvallisuustaso säilyy, (b) Kollit on suunniteltu siten, että ne kestävät ilman vuotoa ja liiallista rasitusta alle 2,76 MPa koepaineen kohdan mukaisesti, tai (c) Kollit, jotka on suunniteltu sisältämään vähintään kg uraaniheksafluoridia, eivät täytä kohdan (c) vaatimuksia. Muilta osin kohtien vaatimusten on täytyttävä A-tyypin kolleja koskevat säännökset A-tyypin kollien on oltava siten suunniteltuja, että ne täyttävät kohtien ja yleiset vaatimukset Kollin pienin kokonaisulkomitta ei saa olla alle 10 cm Kollissa on ulkopuolella oltava varmistus, esimerkiksi sinetti, joka ei helposti voi murtua ja jonka eheys osoittaa, ettei kollia ole avattu Kaikki kollin kiinnityslaitteet on suunniteltava siten, että niihin kohdistuvat voimat tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa sekä onnettomuusolosuhteissa eivät vaikuta siten, että kolli ei enää täytä näitä säännöksiä Kollin rakennetyypissä on otettava huomioon pakkauksen rakenneosien lämpötilavaihtelut välillä -40 C +70 C. Nesteiden jäätymislämpötilat ja pakkausmateriaalien mahdollinen heikkeneminen tällä lämpötilavälillä on otettava myös huomioon Rakennetyypin ja valmistustekniikan on oltava kansallisten tai kansainvälisten standardien tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymien muiden vaatimusten mukaisia Rakennetyypissä on oltava tiiviysjärjestelmä, joka voidaan sulkea luotettavasti suljinlaitteella, joka ei voi vahingossa tai kollissa mahdollisesti syntyvän paineen vaikutuksesta avautua Erityismuodossa olevat radioaktiiviset aineet voidaan katsoa osaksi tiiviysjärjestelmää Jos tiiviysjärjestelmä muodostaa kollin erillisen osan, on sen oltava suljettavissa luotettavasti suljinlaitteella, joka on riippumaton pakkauksen muista osista Tiiviysjärjestelmän jokaisen rakenneosan suunnittelussa on tarvittaessa otettava huomioon nesteiden radiolyyttinen hajoaminen, muut herkät materiaalit sekä kaasun muodostuminen kemiallisessa reaktiossa ja radiolyysissä Tiiviysjärjestelmän on estettävä radioaktiivisen sisällön ulospääsy vallitsevan paineen laskiessa 60 kpa:iin Lukuun ottamatta paineentasausventtiileitä, kaikki venttiilit on varustettava suojuksella, joka pidättää mahdollisen vuodon venttiilistä Jos kollin rakenneosa, joka on määritelty tiiviysjärjestelmän osaksi, on säteilysuojan ympäröimä, on säteilysuojan oltava suunniteltu siten, että se estää tämän rakenneosan irtoamisen suojuksesta vahingossa. Jos säteilysuojus ja sen tällainen rakenneosa yhdessä muodostavat erillisen yksikön, on säteilysuojan oltava suljettavissa luotettavasti suljinlaitteella, joka on riippumaton pakkauksen muista osista Kollin on oltava siten suunniteltu, että jos se testataan kohdan kokeilla, se estää: (a) radioaktiivisen sisällön ulospääsyn tai leviämisen, ja (b) enimmäisannosnopeuden nousun millään kollin ulkopinnalla suuremmaksi kuin 20 % Radioaktiivisille nesteille tarkoitettuun kolliin on suunniteltava tyhjätila sisällön lämpötilavaihteluiden, dynaamisten vaikutusten ja täyttödynamiikan hallitsemiseksi.

64 A-tyypin kollit nesteille Lisäksi nestemäiselle radioaktiiviselle aineelle suunnitellun A-tyypin kollin on: (a) jos se testataan kohdan kokeilla, täytettävä edellä kohdassa (a) mainitut ehdot, ja (b) joko (i) oltava varustettu riittävällä määrällä imeytysainetta, joka voi imeä tilavuudeltaan kaksinkertaisen nestesisällön. Tämä imeytysaine on sijoitettava siten, että se on kosketuksissa nesteen kanssa vuodon tapahtuessa, tai (ii) oltava varustettu primäärisistä sisätiiviysrakenneosista ja sekundäärisistä ulkotiiviysrakenneosista muodostuvalla tiiviysjärjestelmällä, joka varmistaa nestesisällön pitää nestesisällön täysin sisällään ja varmistaa sen pysymisen sekundäärisien ulkotiiviysrakenneosien sisällä vaikka primääriset sisätiiviysrakenneosat vuotaisivatkin. A-tyypin kollit kaasuille Kaasuille suunnitellun A-tyypin kollin on estettävä radioaktiivisen sisällön ulospääsy tai leviäminen, jos se testataan kohdan kokeilla. Tritiumkaasulle tai jalokaasuille suunnitellut A-tyypin kollit on vapautettu tästä vaatimuksesta B(U)-tyypin kolleja koskevat säännökset B(U)-tyypin kollien on oltava siten suunniteltuja, että ne täyttävät kohtien ja vaatimukset, lukuun ottamatta kohtaa (a), sekä täyttävät lisäksi kohtien vaatimukset Kollin on oltava siten suunniteltu, että kohdissa ja mainituissa ympäristöolosuhteissa radioaktiivisen sisällön aiheuttama lämmönkehitys kollissa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa kohdan kokeilla osoittaen ei vaikuta kolliin siten, että se ei täyttäisi soveltuvia tiiviysjärjestelmän ja suojauksen vaatimuksia, jos se jätettäisiin koskemattomaksi viikon ajaksi. Erityisesti on otettava huomioon lämmön vaikutukset, jotka voivat: (a) muuttaa radioaktiivisen sisällön sijoittelua, geometristä muotoa tai fysikaalista tilaa tai, jos radioaktiiviset aineet on kapseloitu tai astiassa (esimerkiksi suojakuorelliset polttoaine-elementit), saada aikaan kapseloinnin, astian tai radioaktiivisten aineiden muodonmuutoksen tai sulamisen, tai (b) vähentää pakkauksen tehokkuutta, minkä voi saada aikaan säteilysuojuksen materiaalin epätasainen lämpölaajeneminen, säröily tai sulaminen, tai (c) kosteuden kanssa nopeuttaa korroosiota Kollin on oltava siten suunniteltu, että kohdassa mainituissa ympäristöolosuhteissa ja ilman auringonsäteilyä lämpötila kollin luoksepäästävillä pinnoilla ei ylitä 50 C, ellei kollia kuljeteta yksinkäytössä Yksinkäytössä kuljetettavan kollin minkä tahansa helposti luoksepäästävän pinnan saavuttama enimmäislämpötila kuljetuksen aikana ilman auringonsäteilyä ei saa ylittää 85 C kohdan ympäristöolosuhteissa. Ihmisten suojaamiseen tarkoitetut esteet ja suojaseinämät on otettava huomioon. Näitä esteitä tai suojaseinämiä ei tarvitse testata Ympäristölämpötilan oletetaan olevan 38 C Auringonsäteilyolosuhteiden oletetaan olevan taulukon mukaiset. Taulukko : Auringonsäteilyn arvot Tapaus Pinnan muoto ja paikka Säteily 12 tuntia päivässä (W/m 2 ) 1 Tasaiset pinnat, jotka ovat kuljetettaessa 0 vaakasuorassa -alapinta 2 Tasaiset pinnat, jotka ovat kuljetettaessa 800 vaakasuorassa -yläpinta 3 Pinnat, jotka ovat kuljetettaessa pystysuorassa 200 a 4 Muut alapinnat (ei vaakasuorassa olevat) 200 a 5 Kaikki muut pinnat 400 a a Vaihtoehtoisesti saa käyttää sinifunktiota yhdessä vastaavasti valitun absorptiokertoimen kanssa, jolloin viereisten esineiden mahdolliset heijastusvaikutukset jätetään huomiotta Kollin, jossa on kohdan kuumennuskokeen vaatimusten mukainen lämpösuojaus, on oltava siten suunniteltu, että tämä suojaus pysyy tehokkaana testattaessa kollia kohdan sekä kohtien (a) ja (b) tai, jos sovellettavissa, kohtien (b) ja (c) kokeilla. Mikään tällainen suojaus kollin ulkopuolella ei saa

65 tulla tehottomaksi repeytymisen, leikkautumisen, liukumisen, hankautumisen tai kovan käsittelyn johdosta Kollin on oltava siten suunniteltu, että: (a) testattuna kohdan kokeilla, se rajoittaa radioaktiivisen sisällön päästön enintään arvoon 10-6 A 2 tunnissa, ja (b) testattuna kohtien , (b), ja kokeilla sekä (i) testattuna kohdan (c) kokeella, kun kollin massa on enintään 500 kg, kollin ulkomittoihin perustuva kokonaistiheys on enintään 1000 kg/m 3 ja kollin radioaktiivinen sisältö, joka ei ole erityismuodossa olevaa radioaktiivista ainetta, on enintään 1000 A 2, tai (ii) testattuna kohdan (a) kokeella kaikille muille kolleille, se täyttää seuraavat vaatimukset: - Suojauksen vaikutus säilyy riittävänä siten, että annosnopeus 1 m etäisyydellä kollin pinnasta ei ylitä arvoa 10 msv/h, kun kollissa on sille suunniteltu enimmäismäärä radioaktiivista ainetta, ja - Yhdessä viikossa kertynyt radioaktiivisen sisällön päästö ei ylitä arvoa 10 A 2 krypton-85:llä ja arvoa A 2 muilla radionuklideilla. Jos kyseessä on eri radionuklidien seoksia, on kohtien säännöksiä sovellettava paitsi, että krypton-85:lle vaikuttavana A 2 (i) -arvona voidaan käyttää arvoa 10 A 2. Edellä kohdan (a) tapauksessa on arvioinnissa otettava huomioon kohdan raja-arvot kollin ulkopinnalla olevalle kontaminaatiolle Radioaktiiviselle sisällölle, jonka aktiivisuus on suurempi kuin 10 5 A 2, tarkoitetun kollin on oltava siten suunniteltu, että testattuna kohdan tehostetulla veteenupotuskokeella sen tiiviysjärjestelmä ei rikkoudu Sallittujen aktiivisuuspäästörajojen noudattaminen ei saa perustua suodattimiin tai mekaaniseen jäähdytysjärjestelmään Kollin tiiviysjärjestelmässä ei saa olla paineentasauslaitteita, joista voisi päästä radioaktiivista ainetta ympäristöön kohtien ja koeolosuhteissa Kollin on oltava siten suunniteltu, että jos se on suurimmassa normaalikäyttöpaineessa ja testattuna kohtien ja kokeilla, jännitykset tiiviysjärjestelmässä eivät saavuta arvoja, joiden vaikutus kolliin on sellainen, ettei sovellettavat vaatimukset täyty Kollin suurin normaalikäyttöpaine ei saa ylittää 700 kpa:n ylipainetta Heikosti leviävää radioaktiivista ainetta sisältävä kolli on suunniteltava siten, että mahdolliset heikosti leviävään radioaktiiviseen aineeseen kiinnitetyt, siihen kuulumattomat osat tai pakkauksen sisäiset osat eivät vaikuta haitallisesti heikosti leviävän radioaktiivisen aineen ominaisuuksiin Kollin on oltava suunniteltu ympäristölämpötilavälille -40 C +38 C B(M)-tyypin kolleja koskevat säännökset B(M)-tyypin kollien on täytettävä kohdan B(U)-tyypin kollien vaatimukset. Kollille voidaan kuitenkin käyttää kohdista , , ja poikkeavia vaatimuksia toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnällä. Kuitenkin kohtien B(U)-tyypin kollien vaatimukset on täytyttävä mahdollisimman kattavasti. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tietyssä maassa kuljetettaville kolleille tai vain tiettyjen maiden välillä kuljetettaville kolleille voidaan käyttää kohdista , , ja poikkeavia vaatimuksia näiden maiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnällä B(M)-tyypin kollien ajoittainen kaasunpäästö voi olla sallittu kuljetuksen aikana edellyttäen, että kaasunpäästön valvontatoimenpiteet ovat asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä C-tyypin kolleja koskevat säännökset C-tyypin kollien on oltava siten suunniteltuja, että ne täyttävät kohtien ja vaatimukset, lukuun ottamatta kohtaa (a), ja kohtien , vaatimukset sekä lisäksi kohtien vaatimukset Kollien on täytettävä kohdissa (b) ja mainitut kokeiden arviointikriteerit upotettuna ympäristöön, jossa lämmönjohtavuus on 0.33 W m -1 K -1 ja lämpötila on 38 C tasapainotilassa. Arvioinnin alkuehdoiksi on otettava olettamus, että kollin lämpöeristys on vahingoittumaton, kolli on suurimmassa normaalikäyttöpaineessaan ja 38 C :een ympäristön lämpötilassa.

66 Kollin on oltava siten suunniteltu, että suurimmassa normaalikäyttöpaineessaan ja: (a) testattuna kohdan kokeilla, se rajoittaa radioaktiivisen sisällön päästön enintään arvoon 10-6 A 2 tunnissa, ja (b) testattuna kohdan koesarjoilla, se täyttää seuraavat vaatimukset: (i) Suojauksen vaikutus säilyy riittävänä siten, että annosnopeus 1 m etäisyydellä kollin pinnasta ei ylitä arvoa 10 msv/h, kun kollissa on sille suunniteltu enimmäismäärä radioaktiivista ainetta, ja (ii) Yhdessä viikossa kertynyt radioaktiivisen sisällön päästö ei ylitä arvoa 10 A 2 krypton-85:llä ja arvoa A 2 muilla radionuklideilla. Jos kyseessä on eri radionuklidien seoksia, on kohtien säännöksiä sovellettava paitsi, että krypton-85:lle vaikuttavana A 2 (i) -arvona voidaan käyttää arvoa 10 A 2. Edellä kohdan (a) tapauksessa on arvioinnissa otettava huomioon kohdan raja-arvot kollin ulkopinnalla olevalle kontaminaatiolle Kollin on oltava siten suunniteltu, että testattuna kohdan tehostetulla veteenupotuskokeella sen tiiviysjärjestelmä ei rikkoudu Fissioituvia aineita sisältäviä kolleja koskevat säännökset Fissioituvia aineita on kuljetettava siten, että: (a) alikriittisyys säilyy tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa ja onnettomuustilanteissa, erityisesti seuraavat mahdolliset tapahtumat on otettava huomioon: (i) vesivuoto kolleihin tai kolleista, (ii) sisäänrakennettujen neutroniabsorbaattoreiden tai -hidastimien tehokkuuden vähentyminen, (iii) sisällön sijoittelun muuttuminen joko kollissa tai kollin sisällön ulospääsyn seurauksena, (iv) etäisyyksien pieneneminen kolleissa tai kollien välissä, (v) kollien uppoaminen veteen tai hautautuminen lumeen, (vi) lämpötilavaihtelut, ja (b) seuraavat vaatimukset täyttyvät: (i) kohdan vaatimukset fissioituvia aineita sisältäville kolleille, (ii) muut näiden säännösten vaatimukset, jotka koskevat aineen radioaktiivisuusominaisuuksia, ja (iii) kohtien vaatimukset, ellei ole vapautettu kohdan mukaisesti Fissioituvat aineet, jotka täyttävät yhden kohdan vapautusehdoista (a) - (d), on vapautettu kohtien kollien kuljetuksia koskevista vaatimuksista sekä muista fissioituvia aineita koskevista näiden säännösten vaatimuksista. Vain yhden tyyppinen vapautus lähetystä kohden on sallittu Jos kemiallista muotoa tai fysikaalista tilaa, isotooppista koostumusta, massaa tai pitoisuutta, hidastussuhteita tai tiheyttä taikka geometristä rakennetta ei tunneta, kohtien arvioinnit on suoritettava olettamalla, että jokaisella tuntemattomalla muuttujalla on arvo, jolla saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu tunnetuissa olosuhteissa ja näiden arvioinneissa käytetyillä muuttujilla Säteilytetyille ydinpolttoaineille kohtien arviointien on perustuttava isotooppiseen koostumukseen, jonka on osoitettu saavan aikaan: (a) säteilytyshistorian aikana neutronimäärän suurimman kasvun, tai (b) konservatiivisen arvion neutronien kasvutekijälle kollin arviointia varten. Mittaus on suoritettava säteilytyksen jälkeen, mutta ennen kuljetusta isotooppikoostumuksen konservatiivisuuden varmistamiseksi Kohdan kokeiden jälkeen kollin on: (a) säilytettävä kollin kokonaisulkomittana vähintään 10 cm, ja (b) estettävä sivupituudeltaan 10 cm kokoisen kuution sisäänpääsy Kollin on oltava suunniteltu ympäristölämpötilavälille -40 C +38 C, ellei toimivaltainen viranomainen ole muuta määrännyt kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksessa Yksittäiselle kollille on oletettava, että vesi voi vuotaa kollin kaikkiin tyhjätiloihin tai kaikista tyhjätiloista ulos mukaan lukien tiiviysjärjestelmään kuuluvat tyhjätilat. Jos kollin rakennetyyppi sisältää erityisominaisuuksia, jotka estävät vahingossakin tapahtuvia vesivuotoja määrättyihin tyhjätiloihin tai määrätyistä tyhjätiloista, saa näiden tyhjätilojen osalta olettaa, että vuotoa ei tapahdu. Erityisominaisuuksien on sisällettävä seuraavaa:

67 (a) (b) Moninkertaiset korkean vaatimustason täyttävät vedenpitävät esteet, joista jokainen vähintään kaksi pysyy vesitiiviinä, jos kolli testataan kohdan (b) kokeilla, valmistuksen korkeatasoinen laadunvalvonta, pakkauksien kunnossapito ja korjaus sekä ennen lähetystä jokaiselle kollille tehtävä testaus, mikä osoittaa, että pakkaus on suljettu, tai kolleille, jotka sisältävät vain uraaniheksafluoridia, jossa on enintään 5 massa-% rikastettua uraani- 235:tä: (i) (ii) kohdan (b) testien jälkeen venttiilin ja minkä tahansa muun kollin osan välillä ei ole muuta kosketusta kuin kiinnityksen alkuperäisessä kohdassa, ja lisäksi kohdan testien jälkeen venttiilit pysyvät tiiviinä, ja valmistuksen korkeatasoinen laadunvalvonta, pakkauksien kunnossapito ja korjaus sekä ennen lähetystä jokaiselle kollille tehtävä testaus, mikä osoittaa, että pakkaus on suljettu Suljetun järjestelmän on oletettava olevan välittömästi heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella tai tehokkaammalla neutroniheijastuksella, joka voidaan saada aikaan pakkausta ympäröivällä materiaalilla. Kuitenkin, jos voidaan osoittaa, että tiiviysjärjestelmä pysyy pakkauksen sisällä kohdan (b) kokeiden jälkeen, kohdassa (c) saa olettaa kollin olevan välittömästi heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella Kollin on oltava alikriittinen kohdissa ja mainituissa olosuhteissa ja kollin olosuhteissa, joilla saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu seuraavasti: (a) tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa (ei vaaratilanteita), (b) kohdan (b) kokeissa, (c) kohdan (b) kokeissa (Varattu) Tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa luku N on määritettävä siten, että ryhmä, jossa kollien lukumäärä on N kerrottuna luvulla 5, on alikriittinen sellaisella kollien ryhmittelyllä ja olosuhteissa, joilla saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu seuraavasti: (a) kollien välillä ei saa olla mitään, ja kolliryhmän on oltava joka puolelta heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella, ja (b) kollien tilan on oltava arvioidussa tai osoitetussa kunnossa sen jälkeen, kun ne on testattu kohdan kokeilla Onnettomuustilanteessa luku N on määritettävä siten, että ryhmä, jossa kollien lukumäärä on N kerrottuna luvulla 2, on alikriittinen sellaisella kollien ryhmittelyllä ja olosuhteissa, joilla saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu seuraavasti: (a) kollien välillä on vetypitoinen hidastin, ja kolliryhmän on oltava heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella, ja (b) kohdan kokeet ja lisäksi rajoittavampi seuraavista kokeista: (i) kohdan (b) koe ja joko kohdan (c) koe kolleille, joiden massa on enintään 500 kg ja ulkomittoihin perustuva kokonaistiheys enintään 1000 kg/m 3, tai kohdan (a) koe muille pakkauksille ja lisäksi kohdan koe sekä kohtien kokeet, tai (ii) Kohdan koe, ja (c) jos mikä tahansa osa fissioituvasta aineesta pääsee vuotamaan tiiviysjärjestelmästä kohdan (b) kokeiden jälkeen, fissioituvan aineen on oletettava pääsevän vuotamaan jokaisesta ryhmän kollista, ja kaikkien fissioituvien aineiden on oltava sellaisessa rakenteessa ja siten hidastettuja, että saadaan aikaan neutronimäärän suurin kasvu, kun kollit on välittömästi heijastettu vähintään 20 cm vesikerroksella Fissioituvia aineita sisältävien kollien kriittisyysturvallisuusindeksi (CSI) saadaan jakamalla luku 50 pienemmällä kohdista ja saadulla N:n arvolla (ts. CSI = 50/N). Kriittisyysturvallisuusindeksin arvo voi olla nolla edellyttäen, että rajoittamaton lukumäärä kolleja on alikriittinen (ts. N on käytännössä ääretön kummassakin tapauksessa) Testausmenetelmät ja vaatimustenmukaisuuden osoitus Osoitus kohdissa , , , , , ja vaadittujen suunnittelukriteerien noudattamisesta on tehtävä yhdellä tai useammalla seuraavista menetelmistä:

68 (a) LSA-III aineen tai erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen taikka heikosti leviävän radioaktiivisen aineen näytekappaleen tai pakkauksen prototyypin tai koekappaleen toiminnan testaukset, joissa testattavan näytekappaleen tai pakkauksen sisällön on simuloitava niin hyvin kuin mahdollista odotettavissa olevaa radioaktiivista sisältöä ja joissa testattava näytekappale tai pakkaus on valmisteltava testausta varten kuten kuljetusta varten, (b) Viittaus aikaisempaan hyväksyttävään riittävän samanlaiseen vaatimustenmukaisuuden osoitukseen, (c) Toiminnan testaukset sopivassa mittakaavassa oleville koekappaleille, jotka sisältävät tutkimuskohteen kannalta oleelliset ominaisuudet, jos tekninen kokemus on osoittanut tällaiset kokeet suunnittelutarkoituksiin soveltuviksi. Jos käytetään pienoismallia, tiettyjen koemuuttujien, kuten lävistyskokeen tangon halkaisijan tai pinoamiskuorman, muunnostarve on otettava huomioon. (d) Laskelma tai perustelu, jos laskentamenetelmiä ja muuttujia pidetään yleisesti luotettavina tai konservatiivisina Sen jälkeen, kun näytekappale, prototyyppi tai koekappale on testattu, on käytettävä sopivaa arviointimenetelmää varmistamaan, että testausmenetelmien vaatimukset on täytetty noudattaen kohtien , , , , , ja toiminnalle ja hyväksymiselle asetettuja vaatimuksia Kaikki näytekappaleet on tarkastettava ennen testausta, jotta voidaan todeta ja kirjata niiden puutteet ja viat mukaan lukien: (a) Poikkeavuudet rakennetyypistä, (b) Valmistusvirheet, (c) Korroosio ja muut vaikutukset, ja (d) Yksittäisten osien muodonmuutokset. Kollin tiiviysjärjestelmän on oltava selvästi määritelty. Näytekappaleen ulkoisten osien on oltava selvästi tunnistettavissa, jotta helposti ja erehtymättä voidaan viitata mihin tahansa näytekappaleen osaan Tiiviysjärjestelmän ja säteilysuojauksen eheyden testaus ja kriittisyysturvallisuuden arviointi Jokaisen kohtien mukaisen soveltuvan kokeen jälkeen: (a) (b) (c) Puutteet ja viat on todettava ja kirjattava, On määritettävä, onko tiiviysjärjestelmä ja säteilysuojaus säilynyt eheänä testattavassa kollissa siinä laajuudessa kuin kohtien kokeissa vaaditaan, ja Fissioituvia aineita sisältävien kollien osalta on määritettävä, ovatko kohtien mukaisissa yhden tai useamman kollin arvioinneissa käytetyt oletukset ja ehdot päteviä Alusta pudotuskokeissa Kohtien (a), , (a), ja pudotuskokeiden alustan on oltava sellainen tasainen ja vaakasuora pinta, että sen lisääntynyt kyky kestää koekappaleen iskeytymisen aiheuttamaa siirtymistä tai muodonmuutosta ei merkittävästi lisää koekappaleen vaurioitumista Kokeet, jotka osoittavat kollien kestämisen tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Kokeet ovat: vesisuihkukoe, pudotuskoe, pinoamiskoe ja lävistyskoe. Kollin koekappaleet on testattava pudotuskokeella, pinoamiskokeella ja lävistyskokeella siten, että ennen jokaista koetta suoritetaan vesisuihkukoe. Samaa koekappaleetta saa käyttää kaikkiin kokeisiin edellyttäen, että kohdan vaatimukset täyttyvät Aikavälin vesisuihkukokeen päättymisen ja sitä seuraavan kokeen välillä on oltava sellainen, että vesi on suurimmassa mahdollisessa laajuudessa imeytynyt koekappaleeseen ilman huomattavaa koekappaleen ulkoista kuivumista. Ellei toisin osoitetta, on aikavälin oltava kaksi tuntia, jos vesisuihku on kokeessa kohdistettu neljältä suunnalta samanaikaisesti. Aikaväliä ei kuitenkaan edellytetä, jos vesisuihku on kokeessa kohdistettu neljältä suunnalta peräkkäisesti Vesisuihkukoe: Koekappale on altistettava vesisuihkulle, joka jäljittelee vähintään tunnin kestoista sadetta, jonka voimakkuus on noin 5 cm/h Pudotuskoe: Koekappale on pudotettava alustalle siten, että testattavalle turvallisuusominaisuudelle aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. (a) Pudotuskorkeuden mitattuna koekappaleen alimmasta kohdasta alustan

69 yläpintaan on oltava vähintään taulukossa kollin massan mukaan ilmoitettu pudotuskorkeus. Pudotusalustan on oltava kohdan mukainen, (b) Suorakulmaisten pahvisten tai puisten kollien, joiden massa on enintään 50 kg, pudotuskokeessa erillinen koekappale on pudotettava jokainen kulma edellä 0,3 m korkeudelta, (c) Lieriömäisten pahvisten kollien, joiden massa on enintään 100 kg, pudotuskokeessa erillinen koekappale on pudotettava molempien päätyreunojen jokaiselle neljännekselle 0,3 m korkeudelta. Taulukko : Kollien pudotuskorkeus testattaessa tavanomaisten kuljetusolosuhteiden kestämistä Kollin massa (kg) Pudotuskorkeus (m) kollin massa < , kollin massa < , kollin massa < , kollin massa 0, Pinoamiskoe: Ellei pakkauksen muoto tehokkaasti estä pinoamista, on koekappaleeseen kohdistettava 24 tunnin ajaksi pinoamiskuorma, joka vastaa suurempaa seuraavista rasituksista: (a) Viisinkertainen massa verrattuna kollin todelliseen massaankokonaismassa, joka vastaa kollin viisinkertaista enimmäismassaa, ja (b) 13 kpa kerrottuna kollin pystysuoraan projisoidulla pinnalla. Kuormituksen on kohdistuttava tasaisesti kahdelle koekappaleen vastakkaiselle puolelle, joista toinen on kollin pohjapinta Lävistyskoe: Koekappale on asetettava joustamattomalle, tasaiselle ja vaakasuoralle pinnalle, joka ei kokeen aikana merkittävästi liiku. (a) Läpimitaltaan 3,2 cm ja massaltaan 6 kg oleva tanko, jossa on puolipallon muotoinen pää, on pudotettava osumaan pystysuorassa asennossa koekappaleen heikoimman kohdan keskelle siten, että jos tanko tunkeutuu riittävän syvälle, se osuu tiiviysjärjestelmään. Tankoon ei saa merkittävästi tulla muodon muutoksia kokeen aikana, (b) Tangon pudotuskorkeuden on oltava 1 m mitattuna tangon alaosasta koekappaleen ulkopinnan aiottuun iskukohtaan Lisäkokeet nesteille ja kaasuille suunnitelluille A-tyypin kolleille Koekappale tai erilliset koekappaleet on testattava jokaisella seuraavista kokeista, ellei voida osoittaa, että toinen kokeista on vaativampi kuin toinen koe kyseessä olevalle koekappaleelle. Tällöin yksi koekappale on testattava vaativammalla kokeella. (a) Pudotuskoe: Koekappale on pudotettava alustalle siten, että tiiviysjärjestelmälle aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. Pudotuskorkeuden on oltava 9 m mitattuna koekappaleen alimmasta kohdasta alustan yläpintaan. Alustan on oltava kohdan mukainen, (b) Lävistyskoe: Koekappale on testattava kohdan (b) kokeella siten, että pudotuskorkeus on 1,7 m Kokeet, jotka osoittavat kollien kestämisen kuljetuksen onnettomuusolosuhteissa Koekappale on testattava kohtien ja kokeilla annetussa järjestyksessä. Näiden kokeiden jälkeen tämä koekappale tai erillinen koekappale on testattava kohdan veteenupotuskokeella ja tarvittaessa kohdan tehostetulla veteenupotuskokeella Mekaaninen koe: Mekaaninen koe koostuu kolmesta erilaisesta pudotuskokeesta. Jokainen koekappale on testattava soveltuvalla pudotuskokeella kohdan tai mukaisesti. Pudotuskokeiden suoritusjärjestyksen on oltava sellainen, että koekappale vaurioituu mekaanisessa kokeessa siten, että sitä seuraavassa kuumennuskokeessa siihen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. (a) Pudotus I: Koekappale on pudotettava alustalle siten, että siihen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio, ja pudotuskorkeuden on oltava 9 m mitattuna koekappaleen alimmasta kohdasta alustan yläpintaan. Alustan on oltava kohdan mukainen, (b) Pudotus II: Koekappale on pudotettava kiinteästi ja pystysuoraan alustalle kiinnitetyn tangon päälle siten, että koekappaleeseen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. Pudotuskorkeuden on oltava 1 m mitattuna koekappaleen aiotusta iskeytymiskohdasta tangon yläpintaan. Läpileikkaukseltaan pyöreän

70 tangon on oltava rakenneterästä (täysterästä), ja sen on oltava läpimitaltaan (15,0 ± 0,5) cm sekä pituudeltaan 20 cm, ellei pidemmällä tangolla saataisi aikaan suurempaa vauriota. Tällöin on käytettävä riittävän pitkää tankoa, jolla saadaan aikaan suurin mahdollinen vaurio. Tangon yläpään on oltava tasainen ja vaakasuora, sekä sen reuna saa olla pyöristetty enintään 6 mm:n säteellä. Alustan, johon tanko on kiinnitetty, on oltava kohdan mukainen, (c) Pudotus III: Koekappale on testattava dynaamisella murskauskokeella asettamalla koekappale alustalle siten, että siihen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio, kun 500 kg massa pudotetaan sen päälle 9 m korkeudelta. Pudotettavan massan on oltava kiinteästä rakenneteräksestä (täysteräksestä) valmistettu 1 m x 1 m levy, ja se on pudotettava vaakatasossa. Pudotuskorkeus on mitattava levyn alapinnalta koekappaleen korkeimpaan kohtaan. Koekappaleen alla olevan alustan on oltava kohdan mukainen Kuumennuskoe: Koekappaleen on oltava termisessä tasapainossa ympäristölämpötilassa 38 C altistettuna taulukon auringonsäteilyolosuhteille ja radioaktiivisen sisällön aiheuttamalle suunnittelussa käytetylle suurimmalle kollin sisäiselle lämmönkehitysnopeudelle. Vaihtoehtoisesti millä tahansa näistä muuttujista saa olla eri arvot ennen koetta ja kokeen aikana edellyttäen, että näistä aiheutuvat muutokset otetaan huomioon kollin arvioinnissa kokeen jälkeen. Kuumennuskoe koostuu seuraavista osista (a) ja (b): (a) Koekappaletta pidetään 30 minuutin ajan termisissä olosuhteissa, jotka saavat aikaan lämpövirtauksen, joka vastaa vähintään hiilivety/ilmaseoksen paloa riittävän tasaisissa ympäristöolosuhteissa, joissa liekin keskimääräisen emissiokertoimen arvo on vähintään 0,9 ja keskimääräinen lämpötila vähintään 800 C ja koekappale on näiden olosuhteiden täysin ympäröimä. Ulkopinnan absorptiokertoimen arvo on 0,8 tai se arvo, joka kollilla voidaan osoittaa olevan, jos se altistetaan kuvatulle palolle. (b) Tämän jälkeen koekappaletta pidetään 38 C ympäristölämpötilassa altistettuna taulukon auringonsäteilyolosuhteille ja radioaktiivisen sisällön aiheuttamalle suunnittelussa käytetylle suurimmalle kollin sisäiselle lämmönkehitysnopeudelle riittävän kauan siten, että varmistutaan koekappaleessa lämpötilan laskevan ja/tai lähestyvän alkuperäisiä tasapainoolosuhteita. Vaihtoehtoisesti millä tahansa näistä muuttujista saa olla eri arvot kuumentamisen jälkeen edellyttäen, että näistä aiheutuvat muutokset otetaan huomioon kollin arvioinnissa kokeen jälkeen. Kokeen aikana ja sen jälkeen koekappaletta ei saa keinotekoisesti jäähdyttää, ja kaikkien koekappaleen materiaalien palamisen on annettava edetä luonnollisesti Veteenupotuskoe: Koekappale on upotettava veteen vähintään 15 m syvyyteen pinnan alapuolelle asennossa, josta aiheutuu suurin mahdollinen vaurio, vähintään 8 tunnin ajaksi. Vähintään 150 kpa:n ulkoista ylipainetta voidaan pitää tämän kokeen koeolosuhteita vastaavana Tehostettu veteenupotuskoe B(U)- ja B(M)-tyypin kolleille, joiden sisältö ylittää 10 5 A 2, sekä C-tyypin kolleille Tehostettu veteenupotuskoe: Koekappale on upotettava veteen, vähintään 200 m syvyyteen pinnan alapuolelle, vähintään tunnin ajaksi. Vähintään 2 MPa:n ulkoista ylipainetta voidaan pitää tämän kokeen koeolosuhteita vastaavana Vesitiiviyskoe fissioituvia aineita sisältäville kolleille Jos veden vuotaminen kolliin tai kollista on oletettu johtavan suurimpaan mahdolliseen reaktiivisuuteen kohtien arvioinneissa, on kollit vapautettu tämän kohdan testauksesta Ennen koekappaleen testaamista jäljempänä esitetyllä vesitiiviyskokeella, on se testattava kohdan (b) kokeella ja, kuten kohdassa edellytetään, joko kohdan (a) tai (c) kokeella sekä kohdan kokeella Koekappale on upotettava veteen, vähintään 0,9 m syvyyteen pinnan alapuolelle asennossa, jossa koekappaleeseen voidaan olettaa aiheutuvan suurin mahdollinen vuoto, vähintään 8 tunnin ajaksi Kokeet C-tyypin kolleille Koekappale on testattava jokaisella seuraavista kokeista annetussa järjestyksessä: (a) Kohtien (a), (c), ja , ja (b) Kohdan koe.

71 Erillisiä koekappaleita saa käyttää kohtien (a) ja (b) koesarjoissa Puhkaisu/repimiskoe: Koekappale on testattava kiinteästä rakenneteräksestä (täysteräksestä) valmistelulla tangolla. Tangon on oltava suunnattu koekappaleeseen siten, koekappaleeseen aiheutuu kohdan (a) koesarjassa suurin mahdollinen vaurio. (a) Koekappale, joka vastaa alle 250 kg:n painoista kollia, on asetettava alustalle, ja 250 kg:n painoinen tanko on pudotettava aiotun iskeytymiskohdan yläpuolelta 3 m korkeudelta. Tässä kokeessa lieriömäisen tangon on oltava halkaisijaltaan 20 cm, tangossa on oltava katkaistun ympyräkartion muotoinen iskupää, jonka mitat ovat: korkeus 30 cm ja pään halkaisija 2,5 cm, pään reuna saa olla pyöristetty enintään 6 mm:n säteellä. Alustan, jolle koekappale asetetaan, on oltava kohdan mukainen, (b) Vähintään 250 kg:n painoisille kolleille on tanko asetettava pystyyn alustalle, ja koekappale pudotettava tangon päälle. Pudotuskorkeuden on oltava 3 m mitattuna koekappaleen aiotusta iskeytymiskohdasta tangon yläpintaan. Tässä kokeessa on tangolla oltava samat ominaisuudet ja mitat kuin kohdassa (a) paitsi, että tangon pituuden ja massan on oltava sellaiset, että koekappaleeseen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. Alustan, jolle tanko asetettaan pystyyn, on oltava kohdan mukainen Tehostettu kuumennuskoe: Tässä kokeessa on olosuhteiden oltava samat kuin kohdassa paitsi, että koekappaletta on pidettävä termisessä ympäristössä 60 minuutin ajan Iskeytymiskoe: Koekappale on testattava siten, että se iskeytyy alustaan vähintään 90 m/s nopeudella, ja siten, että koekappaleeseen aiheutuu suurin mahdollinen vaurio. Alustan on oltava kohdan mukainen, mutta se saa olla missä tahansa asennossa, kunhan se on kohtisuorassa koekappaleen iskeytymispintaan nähden Vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridille suunniteltujen pakkausten tarkastus Jokainen valmistettu pakkaus ja sen käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on joko yhdessä tai erikseen tarkastettava ennen käyttöönottoa ja määräajoin sen jälkeen. Tarkastukset on tehtävä ja kirjattava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla Käyttöönottotarkastukseen sisältyy rakennetarkastus, lujuuskoe, tiiviyskoe, tilavuuden määritys vedellä ja käyttölaitteiden toiminnan luotettavuuden tarkastus Määräaikaistarkastukseen sisältyy silmämääräinen tarkastus, lujuuskoe, tiiviyskoe ja käyttölaitteiden toiminnan luotettavuuden tarkastus. Määräaikaistarkastukset on tehtävä vähintään viiden vuoden välein. Pakkaukset, joita ei ole viiden vuoden aikana tarkastettu, on ennen kuljetusta tarkastettava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ne saa täyttää vasta, kun täydellinen määräaikaistarkastus on suoritettu Rakennetarkastuksessa on osoitettava, että pakkaus vastaa rakennetyyppiä ja että valmistusohjelmaa on noudatettu Lujuuskokeessa ennen ensimmäistä käyttöönottoa on pakkaukselle, joka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, tehtävä nestepainekoe vähintään 1,38 MPa:n sisäisellä paineella. Jos koepaine on alle 2,76 MPa, vaaditaan rakennetyypille toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Määräaikaistarkastuksessa saa käyttää muuta, ainetta rikkomatonta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää tarkastusmenetelmää. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa monenkeskinen hyväksyntä Tiiviyskokeessa on käytettävä menetelmää, jolla vuodot tiiviysjärjestelmässä voidaan osoittaa herkkyydellä 0,1 Pa l/s (10-6 bar l/s) Pakkauksen tilavuuden määritys vedellä on tehtävä + 0,25 % tarkkuudella referenssilämpötilassa 15 C. Tilavuus on merkittävä kilpeen kohdan mukaisesti Jokaisessa pakkauksessa on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu kilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Kilven kiinnitystapa ei saa vaikuttaa pakkauksen lujuutta heikentävästi. Kilpeen on merkittävä alla luetellut tiedot meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä: - hyväksymisnumero, - valmistajan antama sarjanumero, - suurin käyttöpaine (ylipaine),

72 - koepaine (ylipaine), - sisältö: uraaniheksafluoridia, - tilavuus litroina, - suurin sallittu määrä uraaniheksafluoridia, - pakkauksen paino tyhjänä (taara), - käyttöönottotarkastuksen ja viimeksi suoritetun määräaikaistarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi), - tarkastuksen suorittaneen asiantuntijan leima Kollin rakennetyypin ja aineen hyväksyntä Rakennetyyppien hyväksyntä kolleille, jotka on suunniteltu sisältämään vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, tarkoittaa, että: (a) Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä edellytetään jokaiselle rakennetyypille, joka on kohdan vaatimusten mukainen, Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään monenkeskinen hyväksyntä. (b) Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä edellytetään jokaiselle rakennetyypille, joka on kohtien vaatimusten mukainen. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään yksipuolinen hyväksyntä alkuperämaan toimivaltaiselta viranomaiselta, ellei ADRsopimuksessa muutoin edellytetä monenkeskistä hyväksyntää Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä edellytetään jokaiselle B(U)- ja C-tyypin kollin rakennetyypille. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään yksipuolinen hyväksyntä jokaiselle B(U)- ja C-tyypin kollin rakennetyypille lukuun ottamatta: (a) Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään fissioituville aineille tarkoitettujen kollien rakennetyypille, jotka ovat myös kohtien , ja vaatimusten alaisia, ja (b) Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään heikosti leviäville radioaktiivisille aineille tarkoitettujen B(U)-tyypin kollien rakennetyypille Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä edellytetään jokaiselle B(M)-tyypin kollin rakennetyypille, mukaan lukien fissioituville aineille tarkoitettujen kollien rakennetyypit, jotka ovat kohtien , ja vaatimusten alaisia, sekä heikosti leviäville radioaktiivisille aineille tarkoitettujen kollien rakennetyypit. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään monenkeskinen hyväksyntä Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä edellytetään jokaiselle kollin rakennetyypille, joka on tarkoitettu fissioituville aineille, joita ei ole vapautettu erityisesti fissioituvia aineita sisältäville kolleille sovellettavista vaatimuksista kohdan mukaisesti. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään monenkeskinen hyväksyntä Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä edellytetään erityismuodossa oleville radioaktiivisille aineille. Toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä edellytetään heikosti leviäville radioaktiivisille aineille (ks. myös kohta ). Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään yksipuolinen hyväksyntä erityismuodossa oleville radioaktiivisille aineille. Monenkeskinen hyväksyntä edellytetään heikosti leviäville radioaktiivisille aineille (ks. myös kohta ) Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan on kollin, jonka rakennetyypille edellytetään yksipuolinen hyväksyntä, oltava ADR-sopimuksen allekirjoittaneen kollin ADR-alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Jos maa, jossa kolli on suunniteltu, ei ole ADR-sopimukseen liittynyt maa, on kuljetus sallittu edellyttäen, että: (a) tästä maasta on saatu todistus siitä, että kollin rakennetyyppi täyttää tekniset ADR-määräykset ja tämä todistus on toimivaltaisten viranomaisten varmentama siinä ADR-sopimukseen liittyneessä maassa, jonne lähetys ensimmäisenä saapuu, (b) jos kohdassa (a) tarkoitettua todistusta eikä ADR-sopimukseen liittyneen maan antamaa kollin rakennetyypin hyväksyntää ei ole mukana, edellytetään kollin rakennetyypille toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä siinä ADR-sopimukseen liittyneessä maassa, jonne lähetys ensimmäisenä saapuu Rakennetyypit, jotka hyväksytään siirtymäkauden säännösten mukaisesti, ks. kohta

73 Radioaktiivisten aineiden kuljetusten hyväksymishakemukset ja hyväksyntä (Varattu) Kuljetuksen hyväksymishakemuksen on sisällettävä: (a) Kuljetusajanjakso, jolle hyväksyntää haetaan, (b) Todellinen radioaktiivinen sisältö, suunnitellut kuljetusmuodot, ajoneuvon tyyppi ja todennäköinen tai ehdotettu reitti, ja (c) Yksityiskohtaiset tiedot, miten toteutetaan erityiset varotoimet ja kohdan mukaisesti annetussa kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksessa määritellyt erityiset hallinnolliset ja toiminnalliset valvontatoimet Erityisjärjestelyin tapahtuvan kuljetuksen hyväksymishakemuksen on sisällettävä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että turvallisuus kuljetuksen aikana on vähintään sama, joka saavutettaisiin, jos kaikki näiden säännösten asiaankuuluvat vaatimukset olisi täytetty. Hakemuksen on sisällettävä myös: (a) Selvitys siitä, missä suhteessa ja mistä syistä kuljetus ei voi täysin vastata näiden säännösten asiaankuuluvia vaatimuksia, ja (b) Selvitys erityisistä varotoimista tai erityisistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka on tehtävä kuljetuksen aikana asiaankuuluvista vaatimuksista poikkeamisen korvaamiseksi B(U)- tai C-tyypin kollien rakennetyypin hyväksymishakemuksen on sisällettävä: (a) Suunnitellun radioaktiivisen sisällön tarkka kuvaus, sen fysikaalinen tila ja kemiallinen muoto sekä säteilyn laji, (b) Kollin rakennetyypin tarkka kuvaus mukaan luettuina täydelliset rakennepiirustukset, materiaaliluettelot ja valmistusmenetelmät, (c) Selostus tehdyistä kokeista ja niiden tulokset tai laskelmiin tai muuhun aineistoon perustuva selvitys siitä, että kollin rakennetyyppi täyttää sovellettavat vaatimukset, (d) (e) (f) (g) Pakkauksen käyttöä varten ehdotetut käyttö- ja kunnossapito-ohjeet, Jos kolli on suunniteltu yli 100 kpa:n (ylipaine) suurimmalle normaalikäyttöpaineelle, erittely tiiviysjärjestelmän valmistusmateriaaleista, otettavista koekappaleista ja tehtävistä kokeista, Jos suunniteltu sisältö on säteilytettyä ydinpolttoainetta, on hakijan esitettävä ja perusteltava jokainen turvallisuusanalyysissä tehty polttoaineen ominaisuuksiin liittyvä oletus ja kuvattava kaikki kohdassa (b) edellytetyt kuljetusta edeltävät mittaukset, Kaikki erityiset kuormausta koskevat säännökset, jotka ovat välttämättömät turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi kollista ottaen huomioon käytettävät kuljetusmuodot ja ajoneuvo- tai konttityyppi, (h) Monistettavissa oleva, kooltaan enintään 21 cm x 30 cm kuva, josta selviää kollin rakenne, ja (i) Selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta B(M)-tyypin kollien rakennetyypin hyväksymishakemuksen on sisällettävä kohdan mukaisten B(U)-tyypin kolleista vaadittujen tietojen lisäksi: (a) Luettelo kohtien , , , vaatimuksista, joita kolli ei täytä, (b) Kaikki ehdotetut lisätoimenpiteet kuljetuksen aikana, joita ei erityisesti ole edellytetty tässä liitteessä, mutta jotka ovat välttämättömiä kollin turvallisuuden varmistamiseksi tai edellä kohdassa (a) lueteltujen puutteiden korvaamiseksi, (c) (d) Selvitys kaikista kuljetusmuotoa koskevista rajoituksista ja erityisistä kuormaus-, kuljetus-, purkamis- tai käsittelyohjeista, ja Ympäristöolosuhteiden enimmäis- ja vähimmäisarvot (lämpötila, auringonsäteily), jotka ovat odotettavissa kuljetuksen aikana ja jotka on otettu suunnittelussa huomioon Kolleille, jotka sisältävät vähintään 0,1 kg uraaniheksafluoridia, rakennetyypin hyväksymishakemuksen on sisällettävä kaikki tarpeelliset tiedot osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että rakennetyyppi täyttää kohdan vaatimukset, ja selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta Rakennetyypin hyväksymishakemuksen fissioituvien aineiden kolleille on sisällettävä kaikki tarpeelliset tiedot osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että rakennetyyppi täyttää kohdan vaatimukset, ja selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta Erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden ja heikosti leviävien radioaktiivisten aineiden hyväksymishakemuksen on sisällettävä:

74 (a) Tarkka kuvaus radioaktiivisesta aineesta tai kapselin ollessa kyseessä sen sisällöstä, erityisesti fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta, (b) Käytettävän kapselimallin tarkka kuvaus, (c) Selostus tehdyistä kokeista ja niiden tulokset tai laskelmiin perustuva selvitys siitä, että radioaktiivinen aine täyttää vaatimukset, tai muu näyttö siitä, että erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine tai heikosti leviävä radioaktiivinen aine vastaa tämän liitteen asianomaisia vaatimuksia, (d) Selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta, ja (e) Lähetykselle suoritettavat toimenpiteet ennen erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen tai heikosti leviävän radioaktiivisen aineen kuljetusta Jokaisessa toimivaltaisen viranomaisen antamassa hyväksymistodistuksessa on oltava tunnus. Tunnuksen yleinen muoto on seuraava: Valtion kansallisuustunnus / numero / tyyppimerkintä (a) Todistuksen myöntäneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 1 ellei kohdassa (b) toisin edellytetä, (b) Numeron antaa toimivaltainen viranomainen. Numero on yksilöllinen tietylle aineen muodolle, kollin rakennetyypille tai kuljetukselle. Kuljetuksen hyväksymistodistuksen tunnuksen on selvästi liityttävä aineen muodolle tai kollin rakennetyypille hyväksymistodistuksessa annettuun tunnukseen, (c) Seuraavia tyyppimerkintöjä on käytettävä annetussa järjestyksessä osoittamaan hyväksymistodistuksen tyyppi: AF A-tyypin kollin rakennetyyppi fissioituville aineille B(U) B(U)-tyypin kollin rakennetyyppi [B(U) F fissioituville aineille] B(M) B(M)-tyypin kollin rakennetyyppi [B(M) F fissioituville aineille] C C-tyypin kollin rakennetyyppi [CF fissioituville aineille] IF Teollisuuskollin rakennetyyppi fissioituville aineille S Radioaktiivinen aine erityismuodossa LD Heikosti leviävä radioaktiivinen aine T Kuljetus X Erityisjärjestelyt Fissioitumattoman tai fissioituvan vapautetun uraaniheksafluoridin kollin rakennetyypille, jolle ei edellä mainittuja tunnuksia voida käyttää, on käytettävä seuraavia tyyppimerkintöjä: H(U) yksipuolinen hyväksyntä H(M) monenkeskinen hyväksyntä, Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään yksipuolinen ja monenkeskinen hyväksyntä. (d) Lukuun ottamatta kohtien mukaisesti myönnettyjä todistuksia on kollien rakennetyyppien ja erityismuodossa olevien radioaktiivisten aineiden hyväksymistodistuksiin ja heikosti leviävien radioaktiivisten aineiden hyväksymistodistuksiin lisättävä tunnus Näitä tyyppimerkintöjä on käytettävä seuraavasti: (a) Jokaisessa hyväksymistodistuksessa ja jokaisessa kollissa on oltava asianmukainen, edellä kohtien (a), (b), (c) ja (d) mukaisesti koostuva tunnus, paitsi, että kolleihin merkitään vain asianomaisen rakennetyypin tyyppimerkintä toisen kauttaviivan jälkeen ja tarvittaessa tunnus "-96", ts. kirjaimet "T" tai "X" eivät esiinny kollin tunnuksessa. Jos rakennetyypin ja kuljetuksen hyväksymistodistukset on yhdistetty, ei asianomaisia tyyppimerkintöjä tarvitse toistaa. Esimerkiksi: A/132/B(M)F-96: B(M)-tyypin kollin hyväksytty rakennetyyppi fissioituville aineille, monenkeskinen hyväksyntä vaaditaan, 132 on Itävallan toimivaltaisen viranomaisen antama rakennetyypin numero (merkittävä sekä kolliin että kollin rakennetyypin hyväksymistodistukseen), A/132/B(M)F-96T: Kuljetuksen hyväksyntä kollille, jossa on edellä kuvattu tunnus (merkittävä vain hyväksymistodistukseen), A/137/X: Erityisjärjestelyin tapahtuvan kuljetuksen hyväksyntä, Itävallan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä numerolla 137 (merkittävä vain hyväksymistodistukseen), 1 Ks. Wienin tieliikennesopimus (1968).

75 A/139/IF-96: Teollisuuskollin rakennetyyppi fissioituville aineille, Itävallan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä numerolla 139 (merkittävä sekä kolliin että kollin rakennetyypin hyväksymistodistukseen), ja A/145/H(U)-96: Kollin rakennetyyppi fissioituvalle vapautetulle uraaniheksafluoridille, Itävallan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä numerolla 145 (merkittävä sekä kolliin että kollin rakennetyypin hyväksymistodistukseen), (b) Jos toimivaltainen viranomainen Suomessa antaa hyväksymisenvahvistusmenettelyllä hyväksynnän kohdan mukaisesti (eli saattaa voimaan jonkun muun maan toimivaltaisen viranomaisen antaman hyväksymistodistuksen), käytetään vain rakennetyypin tai kuljetuksen alkuperämaan antamaa tunnusta. Jos toimivaltainen viranomainen Suomessa antaa oman hyväksymistunnuksen jonkin muun maan toimivaltaisen viranomaisen tunnuksen lisäksi, on kussakin hyväksymistodistuksessa oltava vain asianomaisen viranomaisen antama tunnus ja kollissa, jonka rakennetyyppi on näin hyväksytty, on oltava kaikki vastaavat tunnukset. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan edellytetään rakennetyypin tai kuljetuksen alkuperämaan antamaa tunnusta, jos monenkeskinen hyväksyntä annetaan hyväksymisenvahvistusmenettelyllä kohdan mukaisesti. Jos monenkeskisellä hyväksynnällä annetaan oma hyväksymistunnus jonkin muun maan toimivaltaisen viranomaisen tunnuksen lisäksi, on kussakin hyväksymistodistuksessa oltava vain asianomaisen viranomaisen antama tunnus ja kollissa, jonka rakennetyyppi on näin hyväksytty, on oltava kaikki vastaavat tunnukset. Esimerkiksi: A/132/B(M)F-96 FIN/28/B(M)F-96 olisi sellaisen kollin tunnus, joka alunperin on hyväksytty Itävallassa ja sitten edelleen uudella hyväksymistodistuksella Suomessa. Samalla tavalla lisätunnukset olisi merkittävä kolliin, (c) Hyväksymistodistuksen uudistaminen osoitetaan tunnuksen jälkeen sulkeissa olevalla merkinnällä. Esimerkiksi A/132/B(M)F-96(Rev.2) tarkoittaa Itävallassa hyväksytyn kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksen toista uudistamista tai A/132/B(M)F-96(Rev.0) Itävallassa hyväksytyn kollin rakennetyypin alkuperäistä hyväksymistodistusta. Alkuperäistodistuksissa sulkumerkintä on vapaavalintainen, ja muitakin ilmaisuja kuten "alkuperäistodistus" voidaan myös käyttää merkinnän "Rev.0" asemasta. Uudistusta osoittavan numeron saa antaa vain maa, joka on antanut vastaavan alkuperäisen hyväksymistodistuksen, (d) Muita esimerkiksi kansallisten vaatimusten edellyttämiä merkintöjä voidaan lisätä sulkeisiin tunnuksen jälkeen, esimerkiksi A/132/B(M)F-96 (SP503), (e) Pakkauksen tunnusmerkintää ei välttämättä tarvitse muuttaa rakennetyypin hyväksymistodistuksen jokaisen uudistamisen yhteydessä. Tunnusmerkinnän muutos on tehtävä vain sellaisissa tapauksissa, joissa kollin rakennetyypin hyväksymistodistuksen uudistaminen aiheuttaa muutoksen toisen kauttaviivan jälkeisissä kollin rakennetyypin tyyppimerkintäkirjaimissa Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen erityismuodossa olevalle radioaktiiviselle aineelle tai heikosti leviävälle radioaktiiviselle aineelle myöntämän hyväksymistodistuksen on sisällettävä: (a) Hyväksymistodistuksen tyyppi, (b) Toimivaltaisen viranomaisen tunnus, (c) (d) (e) Myöntämis- ja umpeutumispäivämäärä, Luettelo sovellettavista kansallisista ja kansainvälisistä säännöksistä, mukaan lukien IAEA:n Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material (Ohjeet radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta), joiden mukaan erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine tai heikosti leviävä radioaktiivinen aine on hyväksytty, Tunniste erityismuodossa olevasta radioaktiivisesta ainesta tai heikosti leviävästä radioaktiivisesta aineesta, (f) Erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen tai heikosti leviävän radioaktiivisen aineen kuvaus, (g) Erityismuodossa olevan radioaktiivisen aineen tai heikosti leviävän radioaktiivisen aineen rakennetiedot ja mahdolliset viittaukset piirustuksiin,

76 (h) Radioaktiivisen sisällön kuvaus, joka sisältää tiedot ko. aktiivisuuksista ja mahdollisesti sisällön fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta, (i) Selvitys kohdassa edellytetystä sovellettavasta laadunvarmistusohjelmasta, (j) Viittaukset hakijan antamiin tietoihin ennen kuljetusta tehtävistä erityistoimista, (k) Tiedot hakijasta, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää, (l) Hyväksymistodistuksen myöntävän viranhaltijan allekirjoitus ja tiedot Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen erityisjärjestelyille myöntämän hyväksymistodistuksen on sisällettävä: (a) Hyväksymistodistuksen tyyppi, (b) Toimivaltaisen viranomaisen tunnus, (c) Myöntämis- ja umpeutumispäivämäärä, (d) Kuljetusmuoto (-muodot), (e) Mahdolliset kuljetusmuodon (-muotojen) rajoitukset, ajoneuvon ja kontin tyyppi, tarvittavat reittitiedot, (f) Luettelo sovellettavista kansallisista ja kansainvälisistä säännöksistä, mukaan lukien IAEA:n Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material (Ohjeet radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta), joiden mukaan erityisjärjestelyt on hyväksytty, (g) Seuraava lausuma: "Tämä todistus ei vapauta lähettäjää noudattamasta valtiovallan vaatimuksia siinä maassa, minkä läpi tai minne kolli tullaan kuljettamaan.", (h) Viittaukset vaihtoehtoisesta radioaktiivisesta sisällöstä annettuihin todistuksiin, muihin toimivaltaisen viranomaisen vahvistuksiin tai teknisiin lisätietoihin tai muihin tietoihin, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää, (i) Pakkauksen kuvaus viittauksella piirustuksiin tai rakennetyypin tietoihin. Jos toimivaltainen viranomainen edellyttää, monistettavissa oleva, kooltaan enintään 21 cm x 30 cm kuva, josta selviää kollin rakenne, sekä lyhyt kuvaus pakkauksesta, mukaan lukien valmistusmateriaalit, kokonaismassa, ulkomitat ja ulkomuoto, (j) Hyväksytyn radioaktiivisen sisällön tiedot mukaan lukien mahdolliset radioaktiivisen sisällön rajoitukset, jotka eivät ilmene selvästi pakkauksesta. Näiden on sisällettävä tiedot sisällön fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta, kyseisistä aktiivisuuksista (mukaan lukien tarvittaessa eri isotooppien aktiivisuudet), määrät grammoina (fissioituvat aineet) (fissioituville aineille tai tarvittaessa jokaiselle fissioituvalle nuklidille) ja tieto, onko kyseessä erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine vai heikosti leviävä radioaktiivinen aine, (k) Lisäksi kuljetettaessa fissioituvien aineiden kolleja: (i) tarkka kuvaus hyväksytystä radioaktiivisesta sisällöstä, (ii) kriittisyysturvallisuusindeksi, (iii) asiakirja, josta selviää sisällön kriittisyysturvallisuus, (iv) mahdolliset erityisominaisuudet, joiden mukaan kriittisyysarvioinnissa voidaan olettaa, ettei tyhjätiloissa ole vettä, (v) kohdan (b) kriittisyysarvioinnissa oletetun neutronimäärän kasvun muutoksien huomioon ottaminen todellisen säteilyhistorian tuloksena, ja (vi) ympäristölämpötila-alue, jolle erityisjärjestelyt on hyväksytty, (l) Tarkka luettelo mahdollisista täydentävistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka vaaditaan kuljetuksen valmistelu-, kuormaus-, kuljetus-, purkamis- ja käsittelytoiminnassa mukaan lukien kaikki erityiset kuormausta koskevat säännökset turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi, (m) Syyt erityisjärjestelyihin, jos toimivaltainen viranomainen edellyttää, (n) Kuvaus korvaavista toimenpiteistä, joita on käytettävä erityisjärjestelyin tapahtuvassa kuljetuksessa, (o) Hakijan antamat tiedot pakkauksen käytöstä tai ennen lähetystä tehtävistä erityistoimista, (p) Suunnittelussa edellytetyt ympäristöolosuhteet, jos nämä eivät ole kohdissa , ja mainittujen olosuhteiden mukaisia, (q) Toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät mahdolliset hätätilajärjestelyt, (r) Selvitys sovellettavasta kohdan mukaisesta laadunvarmistusohjelmasta, (s) Tiedot hakijasta ja kuljetuksen suorittajasta, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää, (t) Hyväksymistodistuksen myöntävän viranhaltijan allekirjoitus ja tiedot.

77 Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen kuljetukselle myöntämän hyväksymistodistuksen on sisällettävä: (a) Hyväksymistodistuksen tyyppi, (b) Toimivaltaisen viranomaisen tunnus (tunnukset), (c) Myöntämis- ja umpeutumispäivämäärä, (d) Luettelo sovellettavista kansallisista ja kansainvälisistä säännöksistä, mukaan lukien IAEA:n Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material (Ohjeet radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta), joiden mukaan kuljetus on hyväksytty, (e) Mahdolliset kuljetusmuodon (-muotojen) rajoitukset, ajoneuvon ja kontin tyyppi, tarvittavat reittitiedot, (f) Seuraava lausuma: "Tämä todistus ei vapauta lähettäjää noudattamasta valtiovallan vaatimuksia siinä maassa, minkä läpi tai minne kolli tullaan kuljettamaan.", (g) Tarkka luettelo mahdollisista täydentävistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka vaaditaan kuljetuksen valmistelu-, kuormaus-, kuljetus-, purkamis- ja käsittelytoiminnassa mukaan lukien kaikki erityiset kuormausta koskevat säännökset turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi ja kriittisyysturvallisuuden takaamiseksi, (h) Hakijan antamat tiedot ennen kuljetusta tehtävistä erityistoimista, (i) Viittaus rakennetyypin hyväksymistodistukseen (-iin), (j) Tosiasiallisen radioaktiivisen sisällön tiedot mukaan lukien mahdolliset radioaktiivisen sisällön rajoitukset, jotka eivät ilmene selvästi pakkauksesta. Näiden on sisällettävä tiedot sisällön fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta, kyseisistä kokonaisaktiivisuuksista (mukaan lukien tarvittaessa eri isotooppien aktiivisuudet), määrät grammoina (fissioituvat aineet) (fissioituville aineille tai tarvittaessa jokaiselle fissioituvalle nuklidille) ja tieto, onko kyseessä erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine vai heikosti leviävä radioaktiivinen aine, (k) Toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät mahdolliset hätätilajärjestelyt, (l) Selvitys sovellettavasta kohdan mukaisesta laadunvarmistusohjelmasta, (m) Tiedot hakijasta, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää, (n) Hyväksymistodistuksen myöntävän viranhaltijan allekirjoitus ja tiedot Jokaisen toimivaltaisen viranomaisen kollin rakennetyypille myöntämän hyväksymistodistuksen on sisällettävä: (a) Hyväksymistodistuksen tyyppi, (b) Toimivaltaisen viranomaisen tunnus, (c) Myöntämis- ja umpeutumispäivämäärä, (d) Mahdolliset kuljetusmuodon (-muotojen) rajoitukset, (e) Luettelo sovellettavista kansallisista ja kansainvälisistä säännöksistä, mukaan lukien IAEA:n "Regulations for the Safe Transport of Radioactive Material" (Ohjeet radioaktiivisten aineiden turvallisesta kuljettamisesta), joiden mukaan kuljetus on hyväksytty, (f) Seuraava lausuma: "Tämä todistus ei vapauta lähettäjää noudattamasta valtiovallan vaatimuksia siinä maassa, minkä läpi tai minne kolli tullaan kuljettamaan.", (g) Viittaukset vaihtoehtoisesta radioaktiivisesta sisällöstä annettuihin todistuksiin, muihin toimivaltaisen viranomaisen vahvistuksiin tai teknisiin lisätietoihin tai muihin tietoihin, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää, (h) Selvitys kuljetuksen hyväksymisestä, jos kuljetukselle vaaditaan hyväksyntä kohdan mukaisesti ja jos selvitys on tarpeellinen, (i) Pakkauksen tunnistetiedot, (j) Pakkauksen kuvaus viittauksella piirustuksiin tai rakennetyypin tietoihin. Jos toimivaltainen viranomainen edellyttää, monistettavissa oleva, kooltaan enintään 21 cm x 30 cm kuva, josta selviää kollin rakenne, sekä lyhyt kuvaus pakkauksesta, mukaan lukien valmistusmateriaalit, kokonaismassa, ulkomitat ja ulkomuoto, (k) Rakennetyypin tiedot viittauksella piirustuksiin, (l) Hyväksytyn radioaktiivisen sisällön tiedot mukaan lukien mahdolliset radioaktiivisen sisällön rajoitukset, jotka eivät ilmene selväsi pakkauksesta. Näiden on sisällettävä tiedot sisällön fysikaalisesta tilasta ja kemiallisesta muodosta, kyseisen aktiivisuuksista (mukaan lukien tarvittaessa eri isotooppien aktiivisuudet), määrät grammoina (fissioituvat aineet) (fissioituville aineille tai tarvittaessa jokaiselle fissioituvalle nuklidille) ja tieto, onko kyseessä erityismuodossa oleva radioaktiivinen aine vai heikosti leviävä radioaktiivinen aine, (m) Tiiviysjärjestelmän kuvaus,

78 (n) Lisäksi kuljetettaessa fissioituvien aineiden kolleja: (i) tarkka kuvaus hyväksytystä radioaktiivisesta sisällöstä, (ii) kuvaus suljetusta järjestelmästä, (iii) kriittisyysturvallisuusindeksi, (iv) asiakirja, josta selviää sisällön kriittisyysturvallisuus, (v) mahdolliset erityisominaisuudet, joiden mukaan kriittisyysarvioinnissa voidaan olettaa, ettei tyhjätiloissa ole vettä, (vi) kohdan (b) kriittisyysarvioinnissa oletetun neutronimäärän kasvun muutoksien huomioon ottaminen todellisen säteilyhistorian tuloksena, ja (vii) ympäristölämpötila-alue, jolle erityisominaisuudet on hyväksytty, (o) B(M)-tyypin kolleissa erittely niistä kohtien , , , ja säännöksistä, joita kolli ei täytä, ja muut täydentävät tiedot, joista voi olla hyötyä muille toimivaltaisille viranomaisille, (p) Enemmän kuin 0,1 kg uraaniheksafluoridia sisältävissä kolleissa kyseeseen tulevat tiedot kohdasta ja muut täydentävät tiedot, joista voi olla hyötyä muille toimivaltaisille viranomaisille, (q) Tarkka luettelo mahdollisista täydentävistä hallinnollisista ja toiminnallisista valvontatoimista, jotka vaaditaan kuljetuksen valmistelu-, kuormaus-, kuljetus-, purkamis- ja käsittelytoiminnassa mukaan lukien kaikki erityiset kuormausta koskevat säännökset turvallisen lämmönsiirron varmistamiseksi, (r) Hakijan antamat tiedot pakkauksen käytöstä tai ennen lähetystä tehtävistä erityistoimista, (s) Suunnittelussa edellytetyt ympäristöolosuhteet, jos nämä eivät ole kohdissa , ja mainittujen olosuhteiden mukaisia, (t) Selvitys sovellettavasta kohdan mukaisesta laadunvarmistusohjelmasta, (u) Toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät mahdolliset hätätilajärjestelyt, (v) Tiedot hakijasta, jos toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää, (w) Hyväksymistodistuksen myöntävän viranhaltijan allekirjoitus ja tiedot Toimivaltaiselle viranomaiselle on ilmoitettava jokaisen sen kohtien , , , ja mukaisesti hyväksymän rakennetyypin mukaan valmistetun pakkauksen sarjanumero Toimivaltainen viranomainen Suomessa voi hyväksyä kollin rakennetyypin tai kuljetuksen vahvistamalla muun alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antaman hyväksymistodistuksen. Vahvistaminen tapahtuu tekemällä alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antamaan alkuperäistodistukseen vahvistusmerkintä tai antamalla erillinen todistus, liite, lisäys tms. vahvistuksesta. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan monenkeskisellä hyväksynnällä voidaan vahvistaa alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antama kollin rakennetyypin tai kuljetuksen hyväksymistodistus. Toimivaltainen viranomainen siinä maassa, missä tai minkä läpi kuljetus tapahtuu, vahvistaa alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antaman alkuperäistodistuksen vahvistusmerkinnällä tai antamalla erillisen todistuksen, liitteen, lisäyksen tms. vahvistuksesta.

79 LUKU 6.5 IBC-PAKKAUSTEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. Suomi hyväksyy vastavuoroisesti ADR-sopimuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tai niiden hyväksymien laitosten suorittamat tässä luvussa tarkastuslaitoksille säädetyt toimet Yleiset vaatimukset Soveltamisala Nämä vaatimukset koskevat IBC-pakkauksia, joita saa käyttää vaarallisten aineiden kuljetukseen niiden pakkaustapojen mukaisesti, jotka on ilmoitettu luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (8). Luvun 6.7 tai luvun 6.8 vaatimusten mukaisia UN-säiliöitä ja säiliökontteja ei pidetä IBC-pakkauksina. Tämän luvun vaatimusten mukaisia IBC-pakkauksia ei pidetä näiden säännösten mukaisina kontteina. Jäljempänä tässä tekstissä lyhenteellä IBC (Intermediate Bulk Container) tarkoitetaan vain IBC-pakkauksia Poikkeustapauksissa VAK-tarkastuslaitos voi harkita hyväksynnän antamista sellaisille IBC-pakkauksille ja niiden käyttölaitteille, jotka eivät vastaa tarkasti näitä vaatimuksia, mutta jotka ovat näille hyväksyttäviä vaihtoehtoja. Lisäksi, jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, VAK-tarkastuslaitos voi hyväksyä vaihtoehtoiset järjestelyt, jotka takaavat vähintään vastaavan käyttöturvallisuuden ottaen huomioon IBC-pakkauksen yhteensopivuuden kuljetettavan aineen kanssa sekä vastaavat tai paremmat iskun- ja kuormauskestävyydet ja tulenkesto-ominaisuudet IBC-pakkausten rakenteen, laitteiden, testauksen, merkintöjen ja käytön on oltava VAK-tarkastuslaitoksen tunnustamia. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan IBC-pakkausten rakenteen, laitteiden, testauksen, merkintöjen ja käytön on oltava toimivaltaisen viranomaisen tunnustamia siinä maassa, missä IBC-pakkaus on hyväksytty IBC-pakkausten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit (Varattu) (Varattu) IBC-pakkausten tunnusmerkintä Tunnusmerkinnässä on oltava, tässä järjestyksessä: kaksi kohdassa (a) määriteltyä arabialaista numeroa IBC-pakkaustyypin mukaisesti, kohdassa (b) määritelty iso kirjain (tai kirjaimet) IBC-pakkauksen materiaalin mukaan sekä tarvittaessa IBC-pakkaustyyppiä tarkentava arabialainen numero. (a) Tyyppi Kiinteille aineille, jotka täytetään ja/tai tyhjennetään Nesteille omalla painolla yli 10 kpa (0,1 bar) paineella Jäykkä Taipuisa (b) Materiaali: A. Teräs (kaikki tyypit ja pintakäsittelyt) B. Alumiini C. Puu D. Vaneri F. Muut puupohjaiset levyt G. Pahvi H. Muovi L. Tekstiilikudos M. Paperi, monikerroksinen N. Metalli (muut kuin teräs tai alumiini)

80 Yhdistetyille IBC-pakkauksille käytetään tunnuksessa kahta perättäistä latinalaista isoa kirjainta. Ensimmäinen kirjain ilmaisee IBC-pakkauksen sisäastian materiaalin ja toinen vastaavasti ulkopakkauksen materiaalin Tunnukset eri IBC-pakkaustyypeille: Materiaali Pakkaustyypin tarkennus Tunnus Kohta Metalli - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11A A. Teräs tyhjennettävä - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä 21A - nesteille 31A B. Alumiini - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11B tyhjennettävä - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä 21B N. Muu kuin teräs tai alumiini Taipuisa [suursäkki, (IBC)] H. Muovi L. Tekstiilikudos - nesteille 31B - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11N tyhjennettävä - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai tyhjennettävä 21N - nesteille 31N - muovikudos ilman pinnoitusta tai sisäsäkkiä 13H1 - muovikudos, pinnoitettu 13H2 - muovikudos, varustettu sisäsäkillä 13H3 - muovikudos, pinnoitettu ja varustettu sisäsäkillä 13H4 - muovikalvo 13H5 - ilman pinnoitusta tai sisäsäkkiä 13L1 - pinnoitettu 13L2 - varustettu sisäsäkillä 13L pinnoitettu ja varustettu sisäsäkillä 13L4 M. Paperi - monikerroksinen 13M1 - monikerroksinen, vedenkestävä 13M2 H. Jäykkä, - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11H muovinen tyhjennettävä, varustettu rakenteellisella varusteella - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11H2 tyhjennettävä, vapaasti pystyssä pysyvä - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai 21H1 tyhjennettävä, varustettu rakenteellisella varusteella - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai 21H2 tyhjennettävä, vapaasti pystyssä pysyvä - nesteille, varustettu rakenteellisella varusteella 31H1 - nesteille, vapaasti pystyssä pysyvä 31H2 HZ. Yhdistetty - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11HZ IBC-pakkaus, tyhjennettävä, jäykkä muovinen sisäastia jossa muovinen - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11HZ2 sisäastia a tyhjennettävä, taipuisa muovinen sisäastia - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai 21HZ1 tyhjennettävä, jäykkä muovinen sisäastia - kiinteille aineille, paineella täytettävä tai 21HZ2 tyhjennettävä, taipuisa muovinen sisäastia - nesteille, jäykkä muovinen sisäastia 31HZ1 - nesteille, taipuisa muovinen sisäastia 31HZ2 G. Pahvi - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11G tyhjennettävä Puinen - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11C C. Puu tyhjennettävä, varustettu sisäsäkillä D. Vaneri - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11D tyhjennettävä, varustettu sisäsäkillä F. Muu puupohjainen - kiinteille aineille, omalla painolla täytettävä tai 11F levy tyhjennettävä, varustettu sisäsäkillä a Tunnus on täydennettävä siten, että kirjain Z korvataan kohdassa (b) mainitulla isolla kirjaimella osoittamaan ulkopakkauksen materiaalia Pakkaustunnusta voi seurata kirjain W. Kirjain W osoittaa, että IBC-pakkaus on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta valmistettu kohdan spesifikaatioista poikkeavalla tavalla, ja sen katsotaan kohdan vaatimusten mukaisesti olevan vastaava.

81 6.5.2 Merkintä Perusmerkintä Jokaisessa IBC-pakkauksessa, joka on valmistettu ja tarkoitettu näiden säännösten mukaiseen käyttöön, on oltava selvä ja pysyvä merkintä kestävä, luettava ja siten sijoitettu merkintä, että se on helposti nähtävissä. Vähintään 12 mm:n merkkikokoa olevan kirjaimista, numeroista ja symboleista koostuvan merkinnän on sisällettävä seuraavat tiedot: (a) YK-pakkaustunnus: u n Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoituksen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti täyttää luvun 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, tai 6.6 tai 6.7 asiaankuuluvat vaatimukset, Metallisissa IBC-pakkauksissa, joihin merkintä on leimattu tai meistetty, voidaan pakkaustunnuksen sijasta käyttää isoja kirjaimia UN. (b) Kohdan mukainen IBC-pakkauksen tunnusmerkintä. (c) Kirjain sen pakkausryhmän mukaan, mitkä testit rakennetyyppi on läpäissyt: (i) X pakkausryhmille I, II ja III (vain kiinteille aineille tarkoitetut IBC-pakkaukset), (ii) Y pakkausryhmille II ja III, (iii) Z vain pakkausryhmälle III. (d) Valmistuskuukausi ja -vuosi (kaksi viimeistä numeroa). (e) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 1. (f) Valmistajan nimi tai tunnus taikka muu VAK-tarkastuslaitoksen määräämä IBC-pakkauksen tunnusmerkintä. (g) Pinoamiskokeessa käytetty koekuorma kilogrammoina. Tunnus 0 on merkittävä IBC-pakkaukseen, jota ei ole suunniteltu pinottavaksi. (h) Enimmäisbruttomassa kilogrammoina. (i) Pudotuskokeen lämpötila IBC-pakkauksille, jotka on testattava kohdan mukaisesti 40 C:ssa. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa (i). Edellä kuvatun perusmerkinnän on noudatettava tätä järjestystä. Kohdan mukainen merkintä ja muu VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymä lisämerkintä on tehtävä siten, että merkinnän eri osat ovat edelleen erehtymättömästi tunnistettavissa. Kohtien (a) (i) ja kohdan merkinnät on erotettava selvästi toisistaan esimerkiksi kauttaviivalla tai välilyönnillä siten, että merkinnän eri osat ovat erehtymättömästi tunnistettavissa Erityyppisten IBC-pakkausten merkintäesimerkkejä kohtien (a) - (h) mukaisesti: u n u n u n u n u n 11A/Y/02 99 NL/Mulder / H3/Z/03 01 F/Meunier / H1/Y/04 99 GB/ / HA1/Y/05 01 D/Muller / C/X/01 02 S/Aurigny /910 Metallinen IBC-pakkaus kiinteille aineille, tyhjennys omalla painolla / pakkausryhmille II ja III / valmistettu helmikuussa 1999/ hyväksytty Hollannissa / valmistanut Mulder rakennetyypin mukaisesti, jolle ADR-sopimuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on antanut sarjanumeron 007 / pinoamiskokeessa käytetty kuorma kg:na / enimmäisbruttomassa kg:na. IBC-säkki kiinteille aineille, tyhjennys omalla painolla ja valmistettu muovikudoksesta, varustettu sisäsäkillä / ei ole suunniteltu pinottavaksi. Jäykkä, muovinen IBC-pakkaus nesteille, valmistettu muovista, varustettu rakenteellisilla varusteilla kestämään kuormitus pinottaessa. Yhdistetty IBC-pakkaus nesteille, varustettu jäykällä, muovisella sisäastialla ja teräksisellä ulkopäällyksellä. Puinen IBC-pakkaus kiinteille aineille, varustettu sisäsäkillä ja hyväksytty pakkausryhmien I, II ja III kiinteille aineille. 1 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus.

82 Lisämerkintä Kaikissa IBC-pakkauksissa on oltava kohdan mukaisen merkinnän lisäksi seuraava merkintä, joka voi olla korroosiota kestävässä kilvessä pysyvästi kiinnitettynä kohtaan, jossa se on tarkastajan helposti havaittavissa: IBC-pakkauksen tyyppi Lisämerkintä Metallinen Jäykkä Yhdistetty Pahvinen Puinen muovinen Tilavuus litroina a 20ºC lämpötilassa X X X Taara (kg) a X X X X X Koepaine (ylipaine) (kpa tai bar) a, tarvittaessa X X Suurin sallittu täyttö- /tyhjennyspaine (kpa tai bar) a, X X X tarvittaessa Rungon materiaali ja X vähimmäispaksuus (mm) Viimeisen tiiviyskokeen päiväys (kuukausi ja vuosi), X X X tarvittaessa Viimeisen tarkastuksen X X X päiväys (kuukausi ja vuosi) Valmistajan sarjanumero X Suurin sallittu pinoamiskuorma b X X X X X a Mittayksiköt on merkittävä lukuarvojen jälkeen. b Ks. kohta Tämä lisämerkintä on oltava kaikissa 1 päivästä tammikuuta 2011 lähtien valmistetuissa, kunnostetuissa ja uusiovalmistetuissa IBC-pakkauksissa (ks. myös kohta ) Käytössä olevan IBC-pakkauksen suurin sallittu pinoamiskuorma on merkittävä IBCpakkaukseen seuraavalla tunnuksella:... kg max Pinottavaksi soveltuva IBC-pakkaus Pinottavaksi SOVELTUMATON IBC-pakkaus Tämän tunnuksen on oltava kooltaan vähintään 100 mm x 100 mm, pysyvä ja selvä. Massaa osoittavien kirjaimien ja numeroiden on oltava vähintään 12 mm korkeita. Tunnuksen yläpuolelle merkittävä massa ei saa ylittää massaa, joka on tyyppitestauksessa käytetty koekuormitus jaettuna 1,8:lla (ks. kohta ). Huom. Kohdan vaatimus koskee kaikkia 1 päivästä tammikuuta 2011 lähtien valmistettuja, kunnostettuja ja uusiovalmistettuja IBC-pakkauksia (ks. myös kohta ) Suursäkissä (IBC) saa kohdan merkintöjen lisäksi olla piirros, joka esittää suositeltavaa nostotapaa Yhdistetyn IBC-pakkauksen sisäastiassa on oltava merkittynä vähintään seuraavat tiedot: (a) Valmistajan nimi tai tunnus taikka muu VAK-tarkastuslaitoksen määräämä IBC-pakkauksen tunnusmerkintä kuten kohdassa (f); (b) Valmistuspäiväys kuten kohdassa (d); (c) Merkintä tunnuksen antaneesta valtiosta kuten kohdassa (e). Näiden säännösten voimaantulon (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan 1 päivän tammikuuta 2011) jälkeen valmistetun yhdistetyn IBC-pakkauksen sisäastiassa on oltava kohdan (b), (c) ja (d), jossa ajankohta on muovisen sisäastian valmistusajankohta, sekä (e) ja (f) mukaiset merkinnät. YK-pakkaustunnusta ei saa merkitä. Merkinnässä on noudatettava kohdan järjestystä. Sen on oltava kestävä, luettava ja siten sijoitettu, että se on helposti nähtävissä, kun sisäastia on sijoitettu ulkopakkaukseen.

83 Muovisen sisäastian valmistusajankohta voidaan vaihtoehtoisesti merkitä sisäastiaan muiden merkintöjen yhteyteen. Esimerkki sopivasta merkitsemistavasta: Jos yhdistetyn IBC-pakkauksen ulkopakkaus on purettavissa tyhjänä kuljetusta varten (esim. IBC-pakkauksen palautus lähettäjälle uudelleentäyttöä varten), on jokaisessa irrotettavassa osassa oltava merkittynä valmistuskuukausi ja -vuosi sekä valmistajan nimi tai tunnus taikka muu VAK-tarkastuslaitoksen määräämä IBC-pakkauksen tunnusmerkintä [ks. kohta (f)] Vastaavuus hyväksytyn rakennetyypin kanssa Merkintä ilmaisee, että IBC-pakkaus vastaa testit läpäissyttä rakennetyyppiä ja että hyväksymistodistuksessa mainitut vaatimukset on täytetty Uusiovalmistettujen yhdistettyjen IBC-pakkausten (31HZ1) merkintä Kohdissa ja tarkoitettu merkintä on poistettava alkuperäisestä IBCpakkauksesta tai tehtävä pysyvästi lukukelvottomaksi, ja uudet merkinnät uusiovalmistettuun IBC-pakkaukseen on tehtävä näiden säännösten mukaisesti Rakennevaatimukset Yleiset vaatimukset IBC-pakkausten on oltava ympäristön aiheuttamaa vaikutusta kestäviä tai riittävästi suojattuja IBC-pakkausten on oltava siten valmistettuja ja suljettuja, että sisällöstä ei voi päästä mitään ulos tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa tärinän vaikutuksesta tai lämpötilan, kosteuden tai paineen muutoksen vaikutuksesta IBC-pakkaukset ja niiden sulkimet on valmistettava materiaaleista, jotka ovat yhteensopivia kuljetettavan aineen kanssa, tai ne on suojattava sisältä siten, että: (a) kuljetettava aine ei tee niiden käyttöä vaaralliseksi, (b) kuljetettava aine ei reagoi, hajoa eikä muodosta vahingollisia tai vaarallisia yhdisteitä IBC-pakkauksen kanssa Mahdollisesti käytettävien tiivisteiden on oltava materiaalista, johon IBC-pakkauksessa kuljetettava aine ei vaikuta Kaikki käyttölaitteet on sijoitettava tai suojattava siten, että sisällön ulospääsyn vaara käsittelyn ja kuljetuksen aikana tapahtuneen vaurioitumisen seurauksena on mahdollisimman pieni IBC-pakkaukset, niiden lisälaitteet sekä niiden käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on suunniteltava siten, että ne kestävät kuljetettavan aineen aiheuttaman sisäisen paineen sekä tavanomaisessa käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyvät rasitukset ilman sisällön hävikkiä. Pinottaviksi tarkoitetut IBC-pakkaukset on suunniteltava pinoamista varten. IBC-pakkausten nosto- ja kiinnityslaitteiden on oltava riittävän vahvat kestämään tavanomaiset käsittely- ja kuljetusolosuhteet ilman merkittävää muodonmuutosta tai vioittumista. Niiden on oltava sijoitetut siten, ettei IBC-pakkaukseen missään osassa synny liiallista rasitusta Jos IBC-pakkaus koostuu kehyksen sisällä olevasta rungosta, sen on oltava suunniteltu siten, (a) ettei runko hankaa tai hierrä kehystä vasten aiheuttaen runkoon vaurioita, (b) että runko pysyy aina kehyksessä, (c) että varusteosat on kiinnitetty siten, etteivät ne voi vahingoittua, jos rungon ja kehyksen väliset liitokset sallivat suhteellisen laajenemisen tai liikkumisen.

84 Jos pohjassa on tyhjennysventtiili, on sen pysyminen kiinni-asennossa voitava varmistaa, ja koko tyhjennysjärjestelmä on suojattava tehokkaasti vaurioitumiselta. Vipusulkimilla varustetut venttiilit on voitava varmistaa vahingossa tapahtuvaa aukeamista vastaan, ja auki- ja kiinni-asentojen on oltava selvästi havaittavissa. Nesteiden kuljetukseen tarkoitetuissa IBC-pakkauksissa tyhjennysputkien tiiviys on varmistettava esim. umpilaipalla tai vastaavalla laiteella Testaus, hyväksyntä ja tarkastus Laadunvarmistus: Jotta jokainen valmistettu, uusiovalmistettu tai korjattu IBC-pakkaus olisi tässä luvussa mainittujen vaatimusten mukainen, on IBC-pakkaukset valmistettava, uusiovalmistettava, korjattava ja testattava VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymän laadunvarmistusohjelman mukaisesti. Huom. Standardissa ISO 16106:2006, Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut kollit - Pakkaukset, IBC-pakkaukset ja suurpäällykset vaarallisille aineille Ohjeet standardin ISO 9001 soveltamisesta on hyväksyttävä ohjeistus menettelytavoille, joita saa noudattaa Testausvaatimukset: IBC-pakkaukset on tyyppitestattava, ja tarvittaessa niille on tehtävä myös kohdan mukaisesti testit ennen IBC-pakkauksen ensimmäistä käyttökertaa sekä määräaikaistarkastukset ja -testit Hyväksyntä: Jokaiselle IBC-pakkauksen rakennetyypille on annettava hyväksymistodistus ja merkintä (ks. kohta 6.5.2), joilla todistetaan, että rakennetyyppi laitteineen ja varusteineen täyttää testivaatimukset Tarkastus ja testaus Huom. Kunnostettujen IBC-pakkausten testauksista ja tarkastuksista ks. myös kohta Kaikille metallisille ja jäykille muovisille IBC-pakkauksille sekä yhdistetyille IBC-pakkauksille on tehtävä tarkastus VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymällä tavalla. Vaihtoehtoisesti kohtien (a) ja (b) määräaikaistarkastukset saa suorittaa VAKmääräaikaistarkastusten laitos: (a) ennen käyttöönottoa (mukaan lukien uusiovalmistuksen jälkeen) ja tämän jälkeen vähintään viiden vuoden välein, jolloin tarkastetaan: (i) vastaavuus hyväksytyn rakennetyypin kanssa, merkintä mukaan lukien, (ii) sisäinen ja ulkoinen kunto, (iii) käyttölaitteiden asianmukainen toiminta. Mahdollinen lämpöeristys on poistettava niiltä osin kuin se on tarpeellista IBC-pakkauksen rungon tarkastamiseksi. (b) vähintään kahden ja puolen vuoden välein, jolloin tarkastetaan: (i) ulkoinen kunto, (ii) käyttölaitteiden asianmukainen toiminta. Mahdollinen lämpöeristys on poistettava niiltä osin kuin se on tarpeellista IBC-pakkauksen rungon tarkastamiseksi. Jokaisen IBC-pakkauksen on vastattava joka suhteessa rakennetyyppiään Kaikille metallisille, jäykille muovisille ja yhdistetyille IBC-pakkauksille, jotka on tarkoitettu nesteille taikka paineen avulla täytettäville tai tyhjennettäville kiinteille aineille, on tehtävä soveltuva tiiviyskoe, joka on vähintään yhtä tehokas kuin kohdassa kuvattua koe, ja niiden on täytettävä kohdan mukainen koetaso: (a) ennen niiden ensimmäistä käyttöä kuljetukseen, (b) vähintään kahden ja puolen välein. Tässä kokeessa IBC-pakkauksen pohjan ensisijaisen sulkimen on oltava kiinnitettynä. Yhdistetyn IBC-pakkauksen sisäastian saa testata ilman ulkopakkausta edellyttäen, että sillä ei ole vaikutusta koetuloksiin Omistajan on säilytettävä pöytäkirja jokaisesta tarkastuksesta ja testauksesta vähintään seuraavaan tarkastus- ja testauskertaan. Pöytäkirjaan on merkittävä tarkastuksen tai testauksen tulokset ja tarkastuksen suorittanut VAK-tarkastuslaitos tai VAKmääräaikaistarkastusten laitos (ks. myös kohdassa vaaditut merkinnät) VAK-tarkastuslaitoksella ja turvatekniikan keskuksella Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on milloin tahansa oikeus vaatia, että tässä luvussa mainittujen testien perusteella osoitetaan, että IBC-pakkaus täyttää rakennetyypille asetetut vaatimukset.

85 Kunnostetut IBC-pakkaukset Jos IBC-pakkaus on vahingoittunut iskusta (esim. onnettomuus) tai muusta syystä, se on korjattava tai muuten kunnostettava (ks. kohdan määritelmä IBC-pakkausten säännöllinen kunnossapito) siten, että se vastaa rakennetyyppiä. Jäykän muovisen IBCpakkauksen vahingoittunut runko sekä yhdistetyn IBC-pakkauksen vahingoittunut sisäastia on vaihdettava Näiden säännösten muiden testaus- ja tarkastusvaatimusten lisäksi on IBC-pakkaus aina kunnostuksen jälkeen täydellisesti testattava ja tarkastettava kohdan mukaisesti, ja näistä on laadittava vaaditut koeselostukset ja pöytäkirjat Tarkastukset suorittaneen VAK-tarkastuslaitoksen on tehtävä kunnostuksen jälkeen IBCpakkaukseen lähelle valmistajan tekemää YK-tyyppihyväksyntämerkintää pysyvä merkintä, joka sisältää seuraavat tiedot: (a) valtio, jossa testaukset ja tarkastukset on suoritettu, (b) testaukset ja tarkastukset suorittaneen VAK-tarkastuslaitoksen nimi tai hyväksytty tunnus, ja (c) testausten ja tarkastusten päivämäärä (kuukausi, vuosi) Kohdan testausten ja tarkastusten läpäisemisen voidaan katsoa täyttävän 2,5 vuoden välein sekä viiden vuoden välein tehtävien määräaikaistestausten ja -tarkastusten vaatimukset IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset Metallisia IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteille aineille ja nesteille tarkoitettuja metallisia IBC-pakkauksia. Metalliset IBC-pakkaukset jaetaan kolmeen ryhmään: (a) Kiinteille aineille tarkoitetut, omalla painolla täytettävät tai tyhjennettävät (11A, 11B, 11N), (b) Kiinteille aineille tarkoitetut, yli 10 kpa (0,1 bar) ylipaineella täytettävät tai tyhjennettävät (21A, 21B, 21N), ja (c) Nesteille tarkoitetut (31A, 31B, 31N) Pakkauksen runko on valmistettava sopivasta sitkeästä metallista, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia. Kestävyys matalissa lämpötiloissa on otettava tarvittaessa huomioon On huolehdittava siitä, ettei vierekkäisten erilaisten metallien galvaanisesta vaikutuksesta aiheudu vaurioita Alumiinisessa IBC-pakkauksessa, joka on tarkoitettu palavien nesteiden kuljetukseen, ei saa olla suojaamattomasta ruostuvasta teräksestä valmistettuja liikkuvia osia (esim. kansi, suljin), jotka voivat aiheuttaa vaarallisen reaktion hankautuessaan tai iskeytyessään alumiinipintaa vasten Metalliset IBC-pakkaukset on valmistettava metalleista, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset: (a) Teräksellä murtovenymän (%) on oltava vähintään, kuitenkin vähintään Rm 20 %, Rm = käytettävän teräksen taattu vähimmäismurtolujuus, N/mm2, (b) Alumiinilla ja sen seoksilla murtovenymän (%) on oltava vähintään, 6 Rm kuitenkin vähintään 8 %. Murtovenymän määrittämiseen käytettävät vetokoesauvat on otettava poikittain valssaussuuntaan nähden, ja on varmistettava, että: L 0 = 5 d tai L 0 = 5,65 A, missä: L 0 = koesauvan mittapituus ennen koetta, d = halkaisija, A = koesauvan poikkileikkauspinta-ala Seinämän vähimmäispaksuus:

86 (a) Vertailuteräksellä, jossa Rm x A 0 = , seinämän paksuuden on oltava vähintään: Seinämänpaksuus (T) millimetreinä Tilavuus (C) litroina Tyypit: 11A, 11B, 11N Tyypit: 21A, 21B, 21N, 31A, 31B, 31N Suojaamaton Suojattu Suojaamaton Suojattu C < ,0 1,5 2,5 2, < C < T = C/ ,5 T = C/ ,0 T = C/ ,0 T = C/ , < C < T = C/ ,5 T = C/ ,0 T = C/ ,0 T = C/ ,5 missä: A 0 = valitun vertailuteräksen vähimmäismurtovenymä (%) vetorasituksen alaisena (ks. kohta ), (b) Muille metalleille kuin kohdassa (a) mainitulle vertailuteräkselle seinämän vähimmäispaksuus lasketaan seuraavalla kaavalla: 21,4 e0 e 1 = 3 Rm1 A1, missä: e 1 = valitun metallin seinämän vähimmäispaksuus (mm), e 0 = vertailuteräksen seinämän vähimmäispaksuus (mm), Rm 1 = valitun metallin taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) [ks. kohta (c)], A 1 = valitun metallin vähimmäismurtovenymä (%) vetorasituksen alaisena (ks. kohta ). Seinämänpaksuuden on kuitenkin aina oltava vähintään 1,5 mm. (c) Kohdan (b) mukaisessa laskennassa valitun metallin taattu vähimmäismurtolujuus (Rm 1 ) on kansallisissa tai kansainvälisissä materiaalistandardeissa määritelty vähimmäisarvo. Austeniittiselle teräkselle saadaan Rm:lle materiaalistandardeissa määritettyä vähimmäisarvoa korottaa enintään 15 %, jos materiaalin tarkastustodistuksessa mainitaan korkeampi arvo. Jos kyseessä olevalle materiaalille ei ole normeja, on Rm:n arvon vastattava materiaalin tarkastustodistuksessa mainittua arvoa Paineentasausta koskevat vaatimukset: Nesteille tarkoitettujen IBC-pakkausten on oltava sellaisia, että ne voivat päästää riittävän määrän höyryä, jotta varmistauduttaisiin, ettei pakkauksen runko tulen vaikutuksesta halkea. Tähän voidaan käyttää tavallisia paineentasauslaitteita tai muita sopivia rakenteellisia keinoja. Paine, jossa paineentasaus alkaa, saa olla enintään 65 kpa (0,65 bar), ja sen on oltava vähintään IBC-pakkauksen kokonaisylipaine 55 C lämpötilassa enimmäistäyttöasteen ollessa kohdan mukainen. Vaaditut paineentasauslaitteet on asennettava kaasutilaan. Kokonaisylipaineella tarkoitetaan täytettävän aineen höyrynpaineen ja ilman tai muiden vaarattomien kaasujen osapaineiden summaa vähennettynä 100 kpa (1 bar) Suursäkkejä (IBC) koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat seuraavia suursäkkejä (IBC): 13H1 muovikudos ilman pinnoitusta tai sisäsäkkiä 13H2 muovikudos, pinnoitettu 13H3 muovikudos, varustettu sisäsäkillä 13H4 muovikudos, pinnoitettu ja varustettu sisäsäkillä 13H5 muovikalvo 13L1 tekstiilikudos ilman pinnoitusta tai sisäsäkkiä 13L2 tekstiilikudos, pinnoitettu 13L3 tekstiilikudos, varustettu sisäsäkillä 13L4 tekstiilikudos, pinnoitettu ja varustettu sisäsäkillä 13M1 paperi, monikerroksinen 13M2 paperi, monikerroksinen, vedenkestävä Suursäkit (IBC) on tarkoitettu vain kiinteiden aineiden kuljetukseen Runko on valmistettava sopivasta materiaalista. Materiaalin lujuuden ja suursäkin (IBC) rakenteen on oltava suursäkin (IBC) tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Kaikkien 13M1 ja 13M2 tyyppisten suursäkkien (IBC) valmistukseen käytettävien materiaalien on säilytettävä vähintään 85 % vetolujuudestaan sen jälkeen, kun niitä on pidetty veteen upotettuna vähintään 24 tunnin ajan. Vertailuarvona käytetään sitä

87 materiaalin vetolujuusarvoa, joka saadaan ennen koetta enintään 67 %:n suhteellisessa kosteudessa Saumat tai liitokset on tehtävä ompelemalla, kuumasaumaamalla, liimaamalla tai muulla vastaavalla menetelmällä. Ommeltujen liitosten kaikki päät on varmistettava Suursäkkien (IBC) on kestettävä riittävästi vanhenemisen, ultraviolettisäteilyn, ilmastoolosuhteiden tai kuljetettavan aineen vaikutusta, ja niiden on oltava aiottuun käyttöön tarkoituksenmukaisia Jos vaaditaan muovisten suursäkkien (IBC) suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa suursäkin (IBC) rungon käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn suursäkin (IBC) valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti rakennemateriaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin Suursäkin (IBC) rungon materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Käytetyistä suursäkeistä (IBC) peräisin olevaa materiaalia ei saa käyttää suursäkin (IBC) rungon valmistukseen. Kuitenkin samanlaisen suursäkin (IBC) valmistusprosessin jäännöksiä saa käyttää. Yksittäisiä osia, kuten esim. laitteita ja kuormalavaa vastaavia alusrakenteita, saa kuitenkin käyttää uudelleen, jos nämä osat eivät ole millään tavoin vaurioituneet aiemmassa käytössä Täytetyn suursäkin (IBC) korkeuden suhde leveyteen saa olla enintään 2: Sisäsäkki on tehtävä sopivasta materiaalista. Käytetyn materiaalin lujuuden ja sisäsäkin rakenteen on oltava suursäkin (IBC) tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on oltava pölytiiviitä, ja niiden on kestettävä tavanomaisissa käsittelyja kuljetusolosuhteissa vaikuttavat paine- ja iskurasitukset Jäykkiä, muovisia IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteiden aineiden tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja jäykkiä, muovisia IBC-pakkauksia. Jäykät, muoviset IBC-pakkaukset jaetaan seuraavasti: 11H1 kiinteille aineille, omalla painolla täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu rakenteellisilla varusteilla kestämään IBC-pakkausten pinoamisesta aiheutuva koko kuormitus 11H2 kiinteille aineille, omalla painolla täytettävät tai tyhjennettävät, vapaasti pystyssä pysyvät 21H1 kiinteille aineille, paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu rakenteellisilla varusteilla kestämään IBC-pakkausten pinoamisesta aiheutuva koko kuormitus 21H2 kiinteille aineille, paineella täytettävät tai tyhjennettävät, vapaasti pystyssä pysyvät 31H1 nesteille, varustettu rakenteellisilla varusteilla kestämään IBC-pakkausten pinoamisesta aiheutuva koko kuormitus 31H2 nesteille, vapaasti pystyssä pysyvät Runko on valmistettava sopivasta muovista, jonka ominaisuudet tunnetaan, ja sen lujuuden on oltava tilavuuden ja aiotun käytön kannalta riittävä. Materiaalin on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja tarvittaessa ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Tarvittaessa materiaalin käyttäytyminen alhaisissa lämpötiloissa on otettava huomioon. Pakkauksen seinämän läpäisevyys ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Jos vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa IBC-pakkauksen käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn IBC-pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin Rungon materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin.

88 Muuta käytettyä materiaalia, kuin samanlaisen valmistusprosessin jäännöksiä tai niistä uudelleen jauhettua raaka-ainetta, ei saa käyttää jäykän, muovisen IBC-pakkauksen valmistukseen Yhdistettyjä IBC-pakkauksia (muovinen sisäastia) koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteiden aineiden tai nesteiden kuljetukseen tarkoitettuja yhdistettyjä IBC-pakkauksia. Yhdistetyt IBC-pakkaukset jaetaan seuraavasti: 11HZ1 kiinteille aineille, omalla painolla täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu jäykällä, muovisella sisäastialla 11HZ2 kiinteille aineille, omalla painolla täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu taipuisalla, muovisella sisäastialla 21HZ1 kiinteille aineille, paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu jäykällä, muovisella sisäastialla 21HZ2 kiinteille aineille, paineella täytettävät tai tyhjennettävät, varustettu taipuisalla, muovisella sisäastialla 31HZ1 nesteille, varustettu jäykällä, muovisella sisäastialla 31HZ2 nesteille, varustettu taipuisalla, muovisella sisäastialla Tämä tunnus on täydennettävä siten, että kirjain Z korvataan kohdassa (b) mainitulla isolla kirjaimella osoittamaan ulkopakkauksen materiaalia Sisäastiaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilman ulkopakkausta. "Jäykkä" sisäastia tarkoittaa astiaa, joka säilyttää normaalin muotonsa tyhjänä ilman asennettuja sulkimia ja ulkopakkauksen tukea. Jokaista sisäastiaa, joka ei ole "jäykkä", pidetään "taipuisana" Tavallisesti ulkopakkaus on valmistettu jäykästä materiaalista, ja se on tarkoitettu suojaamaan sisäastiaa fysikaaliselta vaurioitumiselta käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Ulkopakkausta ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilman sisäastiaa. Tarvittaessa ulkopakkaukseen kuuluu aluskehikko Yhdistetty IBC-pakkaus, jossa on täysin ulkopakkauksen ympäröimä sisäastia, on suunniteltava siten, että sisäastian eheys voidaan todeta helposti tiiviys- ja nestepainekokeen yhteydessä IBC-pakkaustyypin 31HZ2 suurin sallittu kokonaistilavuus on enintään litraa Sisäastia on valmistettava sopivasta muovista, jonka ominaisuudet tunnetaan ja sen lujuuden on oltava tilavuuden ja aiotun käytön kannalta riittävät. Materiaalin on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja tarvittaessa ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Tarvittaessa materiaalin käyttäytyminen alhaisissa lämpötiloissa on otettava huomioon. Pakkauksen seinämän läpäisevyys ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Jos vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa sisäastian käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn IBC-pakkauksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin Sisäastian materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Muuta käytettyä materiaalia, kuin samanlaisen valmistusprosessin jäännöksiä tai niistä uudelleen jauhettua raaka-ainetta, ei saa käyttää sisäastian valmistukseen HZ2 tyyppisen IBC-pakkauksen sisäastian on muodostuttava vähintään kolmikerroksisesta muovikalvosta Ulkopakkauksen rakenteen ja materiaalin lujuuden on oltava yhdistetyn IBC-pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Ulkopakkauksessa ei saa olla sellaisia rakenneosia, jotka voivat vaurioittaa sisäpakkausta Metalliseen ulkopakkaukseen on käytettävä sopivaa, riittävän paksua metallia Puinen ulkopakkaus on valmistettava hyvin ilmastoidusta ja kuivatusta puusta, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin puisen ulkopakkauksen osaa. Kannet ja pohjat saa valmistaa vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta Vanerinen ulkopakkaus on valmistettava hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää

89 ulkopakkauksen kestävyyttä. Kaikki vanerikerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Pakkauksen valmistuksessa voidaan käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia materiaaleja. Pakkauksen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä, tai pakkaukset on koottava muulla vastaavalla sopivalla tavalla Muusta puupohjaisesta levystä valmistetun ulkopakkauksen seinät on valmistettava vedenkestävästä puisesta materiaalista kuten kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta. Ulkopakkauksen muut osat saa valmistaa muusta sopivasta aineesta Pahvisen ulkopakkauksen valmistukseen on käytettävä vahvaa ja hyvälaatuista voimapahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Ulkopinnan vedenkestävyyden on oltava sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m² (ks. standardi ISO 535:1991). Pahvilla on oltava riittävät taipuisuusominaisuudet. Sen on oltava leikattu, stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia, pinnan repeytymistä tai liiallista taipumista. Aaltopahvin aaltokerrosten on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin Pahvisen ulkopakkauksen päädyissä saa olla puiset kehykset, tai päädyt voivat olla kokonaan puisia. Puulistoja saa käyttää vahvistuksena Pahvisen ulkopakkauksen liitokset on liimattava teipillä, tai niiden on oltava limittäin ja liimattuja tai limittäin ja kiinnitetty metalliniiteillä. Limittäin olevissa liitoksissa osien on oltava riittävästi päällekkäin. Jos sulkemisessa käytetään liimausta tai teippiä, on liiman oltava vedenkestävää Muoviselle ulkopakkaukselle on sovellettava kohtien vaatimuksia, jolloin sisäastiaa koskevia vaatimuksia sovelletaan yhdistettyjen IBC-pakkausten ulkopakkauksille IBC-pakkaustyypin 31HZ2 ulkopakkauksen on ympäröitävä sisäastia täydellisesti IBC-pakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn IBC-pakkauksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät IBC-pakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabiilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on ulkopakkaus kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa IBC-pakkausta Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäastian ulkopuolella Pinottavaksi tarkoitetun IBC-pakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti. Tällaiset IBC-pakkaukset on suunniteltava siten, että sisäastiat eivät kanna kuormitusta Pahvisia IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettuja, omalla painollaan täytettäviä tai tyhjennettäviä, pahvisia IBC-pakkauksia. Pahvisten IBC-pakkausten tyyppi on 11G Pahvisessa IBC-pakkauksessa ei saa olla nostolenkkejä ylhäältä tapahtuvaa nostoa varten Pahvisen ulkopakkauksen rungon valmistukseen on käytettävä vahvaa ja hyvälaatuista voimapahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Ulkopinnan vedenkestävyyden on oltava sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m² (ks. standardi ISO 535:1991). Pahvilla on oltava riittävät taipuisuusominaisuudet. Sen on oltava leikattu, stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia, pinnan repeytymistä tai liiallista taipumista. Aaltopahvin aaltokerrosten on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin Seinämillä, kansi ja pohja mukaan lukien, on puhkaisuvastuksen oltava vähintään 15 J mitattuna standardin ISO 3036:1975 mukaisesti Pahvisen IBC-pakkauksen rungossa olevissa tehdassaumoissa päällekkäisvarojen on oltava riittäviä, ja saumat on liimattava teipillä, tai niiden on oltava liimattuja tai kiinnitetty metalliniiteillä tai vastaavilla yhtä tehokkailla menetelmillä. Jos saumoissa käytetään liimausta tai teippiä, on liiman oltava vedenkestävää. Metalliniittien on läpäistävä täydellisesti jokainen yhteen kiinnitettäväksi tarkoitettu kappale, ja ne on muotoiltava tai suojattava siten, etteivät ne voi hangata tai puhkaista sisäsäkkiä.

90 Sisäsäkki on tehtävä sopivasta materiaalista. Käytetyn materiaalin lujuuden ja sisäsäkin rakenteen on oltava IBC-pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on oltava pölytiiviitä, ja niiden on kestettävä tavanomaisissa käsittelyja kuljetusolosuhteissa vaikuttavat paine- ja iskurasitukset IBC-pakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn IBC-pakkauksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät IBC-pakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabiilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on runko kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa IBC-pakkausta Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella Pinottavaksi tarkoitetun IBC-pakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti Puisia IBC-pakkauksia koskevat erityismääräykset Nämä vaatimukset koskevat kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettuja, omalla painollaan täytettäviä tai tyhjennettäviä, puisia IBC-pakkauksia. Puiset IBC-pakkaukset jaetaan seuraavasti: 11C sisäsäkillä varustetut puiset IBC-pakkaukset 11D sisäsäkillä varustetut vaneriset IBC-pakkaukset 11F sisäsäkillä varustetut muusta puupohjaisesta levystä valmistetut IBC-pakkaukset Puisessa IBC-pakkauksessa ei saa olla nostolenkkejä ylhäältä tapahtuvaa nostoa varten Rungon rakenteen ja käytetyn materiaalin lujuuden on oltava IBC-pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Puinen IBC-pakkaus on valmistettava hyvin ilmastoidusta ja kuivatusta puusta, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin puisen IBC-pakkauksen osaa. IBC-pakkauksen jokainen osa on tehtävä yhdestä kappaleesta, tai sen on oltava sitä vastaava. Osien katsotaan vastaavan yhdestä kappaleesta tehtyä osaa, jos liimaamisessa on käytetty jotain seuraavista menetelmistä: pyrstöliitos, ponttisaumauurreliitos, huullosliitos tai vähintään kahdella poimutetulla metallikiinnikkeellä jokaista liitosta kohti kiinnitetty puskuliitos tai kiinnitys on tehty muulla yhtä tehokkaalla tavalla IBC-pakkauksen rungossa käytetyn vanerin on oltava vähintään kolmikerroksista. Se on tehtävä hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää IBC-pakkauksen kestävyyttä. Kaikki vanerikerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. IBC-pakkauksen rungon valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia materiaaleja Muusta puupohjaisesta levystä valmistetun IBC-pakkauksen runko on tehtävä vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta IBC-pakkauksen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä, tai ne on koottava muulla vastaavalla sopivalla tavalla Sisäsäkki on tehtävä sopivasta materiaalista. Käytetyn materiaalin lujuuden ja sisäsäkin rakenteen on oltava IBC-pakkauksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia. Liitosten ja suljinten on oltava pölytiiviitä, ja niiden on kestettävä tavanomaisissa käsittelyja kuljetusolosuhteissa vaikuttavat paine- ja iskurasitukset IBC-pakkauksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn IBC-pakkauksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät IBC-pakkauksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabiilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on runko kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa IBC-pakkausta Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella.

91 Pinottavaksi tarkoitetun IBC-pakkauksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti IBC-pakkauksia koskevat testausvaatimukset Testit ja niiden suoritustiheys Jokaisen IBC-pakkauksen rakennetyypin on läpäistävä tässä luvussa vaaditut tyyppitestit ennen käyttöönottoa ja merkinnän myöntävän VAK-tarkastuslaitoksen hyväksyntää. IBC-pakkauksen rakennetyyppi määräytyy mallin, koon, materiaalin ja sen paksuuden sekä valmistus-, täyttö- ja tyhjennystavan perusteella. Sama rakennetyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Pakkauksen rakennetyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne IBC-pakkaukset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienempien ulkomittojensa puolesta Kokeet on suoritettava kuljetusvalmiille IBC-pakkauksille. IBC-pakkaukset on täytettävä asianomaisessa kohdassa mainitulla tavalla. IBC-pakkauksessa kuljetettavaksi tarkoitetut aineet saa korvata muilla aineilla, jos se ei heikennä koetulosten luotettavuutta. Jos kiinteä aine korvataan toisella aineella, on tällä korvaavalla aineella oltava samat fysikaaliset ominaisuudet (massa, raekoko jne.) kuin kuljetettavaksi tarkoitetulla aineella. Lisäaineita kuten lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetuloksiin Tyyppitestaus Yksi IBC-pakkaus jokaista rakennetyyppiä, kokoa, seinämänpaksuutta ja rakennustapaa kohden on testattava kohdassa sanotussa järjestyksessä kohtien mukaisesti. Nämä tyyppitestit on suoritettava VAK-tarkastuslaitoksen määräämällä tavalla Osoitettaessa riittävää kemiallista yhteensopivuutta kuljetettavalle aineelle tai standardinesteelle kohdan tai mukaisesti 31H2-tyypin jäykille muovisille sekä 31HH1- ja 31HH2-tyypin yhdistetyille IBC-pakkauksille voidaan käyttää toista IBC-pakkausta, jos ne on suunniteltu pinottaviksi. Tällöin kumpaakin IBC-pakkausta on varastoitava ennen testausta VAK-tarkastuslaitos voi sallia valikoivan testauksen niille IBC-pakkauksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. pienempien ulkomittojen suhteen Jos testeissä on käytetty irrotettavaa alustaa, on kohdan mukaiseen koeselostukseen liitettävä tekninen kuvaus käytetystä alustasta IBC-pakkausten valmistelu testausta varten Paperisia suursäkkejä (IBC), pahvisia IBC-pakkauksia ja pahvisella ulkopakkauksella varustettuja yhdistettyjä IBC-pakkauksia on vakioitava vähintään 24 tuntia tilassa, jossa lämpötila on 23 C ± 2 C ja suhteellinen kosteus on 50 % ± 2 %. Vaihtoehtoisesti lämpötila ja suhteellinen kosteus voivat olla joko 20 C ± 2 C ja 65 % ± 2 % tai 27 C ± 2 C ja 65 % ± 2 %. Huom. Keskiarvojen on oltava näiden rajojen välillä. Lyhytaikaiset vaihtelut ja mittaustarkkuus saavat aiheuttaa yksittäisissä mittauksissa ± 5 % vaihtelua suhteellisen kosteuden suhteen ilman, että testiä toistettaessa tulokset huomattavasti poikkeavat toisistaan Jäykkiin, muovisiin IBC-pakkauksiin (tyypit 31H1 ja 31H2) ja yhdistettyihin IBC-pakkauksiin (tyypit 31HZ1 ja 31HZ2) käytettävän muoviraaka-aineen on oltava kohtien ja vaatimusten mukaisia Riittävä kemiallinen yhteensopivuus kuljetettavalle aineelle osoitetaan suorittamalla IBC-pakkauksille testaus, jossa IBC-pakkauksetkoekappaleet pidetään täytettynä kuuden kuukauden ajan nesteellä tai aineella, jonka kuljettamiseen IBC-pakkaus on tarkoitettu tai jonka tiedetään aiheuttavan kyseessä olevaan muoviin vähintään vastaavanlaista jännityksen aiheuttamaa säröilyä, heikkenemistä tai molekyylihajoamista. Tämän jälkeen koekappaleille on tehtävä kohdassa sanotut kokeet Jos muoviraaka-aineen ominaisuudet on todettu riittäviksi muilla tavoin, ei edellä mainittua testiä kemiallisesta yhteensopivuudesta tarvitse tehdä. Tällaisen toteamistavan on oltava vähintään vastaava ja VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymä Polyeteenistä valmistettujen kohdassa tarkoitettujen jäykkien muovisten IBC-pakkausten (tyypit 31H1 ja 31H2) sekä kohdassa tarkoitettujen polyeteenistä valmistettujen yhdistettyjen IBC-pakkausten sisäastioiden (tyypit 31HZ1 ja 31HZ2) kemiallisen yhteensopivuuden täyttönesteille saa testata kohdassa tarkoitetuilla rinnastettavilla standardinesteillä (ks. kohta 6.1.6).

92 Standardinesteillä on vastaavat polyeteeniä heikentävät ominaisuudet, sillä ne saavat aikaan turpoamisen aiheuttamaa pehmentymistä, jännityksen aiheuttamaa säröilyä, molekyylihajoamista ja näiden vaikutusten yhdistelmiä. Näiden IBC-pakkausten riittävä kemiallinen yhteensopivuus voidaan testata varastoimalla IBC-pakkausten koekappaleita sopivalla standardinesteellä täytettyinä kolme viikkoa 40 C lämpötilassa. Jos tämä standardineste on vesi, ei kemiallista yhteensopivuutta tarvitse testata. Käytettäessä standardinesteinä pinta-aktiivista liuosta ja etikkahappoa, ei pinoamiskokeissa käytettäviltä koekappaleilta edellytetä varastointia. Tämän varastoinnin jälkeen koekappaleet on testattava kohtien mukaisilla kokeilla. Yhteensopivuutta luokan 5.2 tert-butyylihydroperoksidille, jossa on yli 40 % peroksidia, ja peroksietikkahapolle ei saa testata standardinesteillä. Koekappaleiden riittävä kemiallinen yhteensopivuus näille aineille on testattava 6 kuukautta kestävällä varastoinnilla ympäristön lämpötilassa niiden ollessa täytettyinä aineilla, joiden kuljetukseen ne on tarkoitettu. Tämän kohdan mukaisten koemenetelmien tulokset polyeteenistä valmistetuille IBCpakkauksille voidaan hyväksyä myös niitä vastaavien rakennetyyppien IBCpakkauksille, joiden sisäpinta on fluorattu Kohdassa tarkoitettujen polyeteenistä valmistettujen IBC-pakkausten, jotka ovat läpäisseet kohdan testit, kemiallisen yhteensopivuuden täytösaineiden kanssa saa testata myös laboratoriotesteillä, joiden perusteella todetaan, että täytösaineiden vaikutus koekappaleisiin on vähäisempi kuin standardinesteiden vaikutus ottaen huomioon kyseeseen tulevat heikentävät ominaisuudet. Kohdassa mainitut ehdot suhteellisesta tiheydestä ja höyrynpaineesta koskevat myös näitä IBC-pakkauksia Vaadittavat tyyppitestit ja niiden suoritusjärjestys IBC-pakkauksen tyyppi Metallinen: 11A, 11B, 11N 21A, 21B, 21N 31A, 31B, 31N Suursäkki Tärinäkoe f Nostokoe alhaalta Nostokoe ylhäältä a a 1. a 2. a (IBC) d - - x c Jäykkä muovinen: 11H1, 11H2 21H1, 21H2 31H1, 31H2 Yhdistetty: 11HZ1, 11HZ2 21HZ1, 21HZ2 31HZ1, 31HZ a 1. a 2. a 1. a 1. a 2. a Pinoamiskoe b Tiiviyskoe e 6. e 7. e Nestepainekoe Pudotuskoe Repimiskoe Kumoamiskoe Pystyynnostokoe c x - - x x x x g g Pahvinen Puinen a Jos IBC-pakkaus on suunniteltu tällaista käsittelytapaa varten. b Jos IBC-pakkaus on suunniteltu pinottavaksi. c Jos IBC-pakkaus on suunniteltu nostettavaksi ylhäältä tai sivulta. d Vaadittavat tyyppitestit on merkitty x:llä. Yhden testin läpäissyttä suursäkkiä (IBC) voidaan käyttää toisiin testeihin missä järjestyksessä tahansa. e Toista saman rakennetyypin IBC-pakkausta voidaan käyttää pudotuskokeessa. f Toista saman rakennetyypin IBC-pakkausta voidaan käyttää tärinäkokeessa. g Toista IBC-pakkausta voidaan käyttää kokeiden suoritusjärjestyksestä poiketen välittömästi varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti Nostokoe alhaalta Soveltamisala Tyyppitesti kaikille pahvisille ja puisille IBC-pakkauksille sekä kaikille IBC-pakkaustyypeille, jotka on varustettu alhaalta nostamista varten tarkoitetuilla laitteilla IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten IBC-pakkaus on täytettävä siten, että kuormitus jakautuu tasaisesti. Täytetyn IBCpakkauksen ja kuorman yhteismassan on oltava 1,25-kertaa suurin sallittu bruttomassa Koemenetelmä e 6. e 7. e

93 IBC-pakkaus on nostettava ja laskettava kaksi kertaa trukilla. Trukin haarukoiden on oltava keskellä, ja niiden etäisyyden toisistaan on oltava ¾ siitä haarukkataskun leveydestä, johon haarukat työnnetään (ellei nostamiseen tarkoitettuja kohtia ole muuten määritelty). Haarukat on työnnettävä haarukkataskuun ¾ pituudeltaan. Koe on toistettava jokaisesta mahdollisesta käsittelysuunnasta Kokeen hyväksyminen IBC-pakkaukseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta Nostokoe ylhäältä Soveltamisala Tyyppitesti kaikille IBC-pakkaustyypeille, jotka on suunniteltu ylhäältä nostettaviksi, ja suursäkeille (IBC), jotka on suunniteltu ylhäältä tai sivulta nostettaviksi IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten Metalliset ja jäykät muoviset IBC-pakkaukset sekä yhdistetyt IBC-pakkaukset on täytettävä siten, että kuormitus jakautuu tasaisesti. Täytetyn IBC-pakkauksen ja kuorman yhteismassan on oltava kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa. Suursäkki (IBC) on täytettävä edustavalla aineella ja sen jälkeen kuormattava 6-kertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa, ja kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Metalliset IBC-pakkaukset ja suursäkit (IBC) on nostettava niille suunnitellulla tavalla irti lattiasta ja pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan. Jäykät muoviset IBC-pakkaukset ja yhdistetyt IBC-pakkaukset on nostettava: (a) jokaisesta vinosti vastakkain olevasta nostolenkkiparista siten, että nostovoimat vaikuttavat pystysuoraan. IBC-pakkaus on pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan, ja (b) jokaisesta vinosti vastakkain olevasta nostolenkkiparista siten, että nostovoimat vaikuttavat keskustaa kohti 45 kulmassa pystysuoraan nähden. IBC-pakkaus on pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan Suursäkille (IBC) saa tässä nostokokeessa ja sen valmistelussa käyttää myös muita vähintään yhtä tehokkaita menetelmiä Kokeen hyväksyminen (a) Metalliset ja jäykät muoviset IBC-pakkaukset sekä yhdistetyt IBC-pakkaukset: IBC-pakkaus pysyy turvallisena tavanomaiseen kuljetuskäyttöön. IBC-pakkaukseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla havaittavaa muodonmuutosta. IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. (b) Suursäkit (IBC): Suursäkki (IBC) ja sen nostolenkit eivät saa vaurioitua siten, että sen kuljetus- tai käsittelyturvallisuus heikentyy. Suursäkistä (IBC) ei saa vuotaa täytösainetta Pinoamiskoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille IBC-pakkaustyypeille, jotka on suunniteltu toistensa päälle pinottaviksi IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten IBC-pakkaukset on täytettävä suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Jos tämä ei ole testaukseen käytetyn tuotteen tiheyden johdosta mahdollista, on IBC-pakkaus kuormitettava lisäksi siten, että se voidaan testata suurimmalla sallitulla bruttomassalla. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä (a) IBC-pakkaus on asetettava pohjalleen kovalle tasaiselle alustalle, ja sen päälle on pinottava tasaisesti jakautunut koekuormitus (ks. kohta ). 31H2-tyypin jäykille muovisille sekä 31HH1- ja 31HH2-tyypin yhdistetyille IBC-pakkauksille on pinoamiskoe tehtävä alkuperäisellä täytösaineella tai standardinesteellä (ks. kohta 6.1.6) kohdan tai mukaisesti käyttäen toista IBC-pakkausta välittömästi varastoinnin jälkeen kohdan mukaisesti. IBC-pakkaus on pidettävä koekuorman alaisena vähintään: (i) 5 minuuttia, metallista valmistettuja IBC-pakkauksia koestettaessa,

94 (ii) 28 vuorokautta 40 ºC lämpötilassa, tyyppien 11H2, 21H2 ja 31H2 IBC-pakkauksia koestettaessa ja koestettaessa yhdistettyjä IBC-pakkauksia, joissa on koekuormaa kannatteleva muovinen ulkopakkaus (tyypit 11HH1, 11HH2, 21HH1, 21HH2, 31HH1 ja 31HH2), (iii) 24 tuntia, muita IBC-pakkaustyyppejä koestettaessa. (b) Kuormituksessa on käytettävä toista seuraavista menetelmistä: (i) Yksi tai useampi samaa tyyppiä oleva IBC-pakkaus täytetään suurimpaan sallittuun bruttomassaansa, ja pinotaan koestettavan IBC-pakkauksen päälle, (ii) Koestettavan IBC-pakkauksen päälle asetetaan joko taso tai jäljennös IBC-pakkauksen alustasta, jolle pinotaan vastaava määrä painoja Koekuormituksen laskeminen IBC-pakkaukseen kohdistettavan kuormituksen on vastattava kaikkien niiden vastaavien IBC-pakkausten 1,8- kertaista suurinta sallittua yhteisbruttomassaa, joka voidaan pinota koekappaleen päälle kuljetuksen aikana Kokeen hyväksyminen (a) Kaikki IBC-pakkaustyypit suursäkkejä (IBC) lukuun ottamatta: IBC-pakkaukseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. (b) Suursäkit (IBC): Suursäkin (IBC) runkoon ei saa tulla sellaista vauriota, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suursäkistä (IBC) ei saa vuotaa täytösainetta Tiiviyskoe Soveltamisala Tyyppitesti ja määräaikaistesti IBC-pakkaustyypeille, jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen tai jotka on suunniteltu paineella täytettävien tai tyhjennettävien kiinteiden aineiden kuljetukseen IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten Koe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asentamista. Paineentasauslaitteilla varustetut sulkimet on korvattava sulkimilla, joissa ei ole paineentasauslaitetta, tai aukko on suljettava tiiviisti Koemenetelmä ja koepaine Koe on tehtävä ilmalla. Koepaineen (ylipaine) on oltava vähintään 20 kpa (0,2 bar), ja sitä on ylläpidettävä 10 minuutin ajan. IBC-pakkauksen ilmatiiviys on todettava sopivalla menetelmällä, esim. ilmanpaine-erokokeella tai upottamalla IBC-pakkaus veteen tai metalliselle IBC-pakkaukselle päällystämällä saumat ja liitokset saippualiuoksella. Upotusmenetelmässä on käytettävä hydrostaattisen paineen korjauskerrointa Kokeen hyväksyminen Ilmaa ei saa päästä ulos Nestepainekoe Soveltamisala Tyyppitesti IBC-pakkauksille, jotka on tarkoitettu nesteiden kuljetukseen tai jotka on suunniteltu paineella täytettävien tai tyhjennettävien kiinteiden aineiden kuljetukseen IBC-pakkausten valmistelu testausta varten Koe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asentamista. Paineentasauslaitteet on kytkettävä pois käytöstä, tai ne on irrotettava, ja syntyneet aukot on suljettava Koemenetelmä Koe on suoritettava vähintään 10 minuutin ajan käyttämällä nestepainetta, jonka on oltava vähintään kohdassa ilmoitetun paineen suuruinen. IBC-pakkauksia ei saa tukea mekaanisesti kokeen aikana Koepaine Metalliset IBC-pakkaukset: (a) Pakkausryhmän I kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetuille IBC-pakkaustyypeille 21A, 21B ja 21N: 250 kpa (2,5 bar) koepaine (ylipaine),

95 (b) Pakkausryhmien II tai III aineiden kuljetukseen tarkoitetuille IBC-pakkaustyypeille 21A, 21B, 21N, 31A, 31B ja 31N: 200 kpa (2 bar) koepaine (ylipaine), (c) Lisäksi IBC-pakkaustyypeille 31A, 31B ja 31N on tehtävä koe käyttämällä 65 kpa (0,65 bar) koepainetta. Tämä koe on suoritettava ennen 200 kpa (2 bar) koetta Jäykät, muoviset IBC-pakkaukset ja yhdistetyt IBC-pakkaukset: (a) IBC-pakkaustyypeille 21H1, 21H2, 21HZ1 ja 21HZ2: 75 kpa (0,75 bar) koepaine (ylipaine). (b) IBC-pakkaustyypeille 31H1, 31H2, 31HZ1 ja 31HZ2: suurempi seuraavista kahdesta koepaineesta. Ensimmäinen määritettynä seuraavasti: (i) IBC-pakkauksessa oleva kokonaisylipaine (täytösaineen höyrynpaineen ja ilman tai muiden inerttikaasujen osapaineiden summa vähennettynä 100 kpa) 55 C lämpötilassa kerrottuna turvallisuuskertoimella 1,5. Tämä kokonaisylipaine on laskettava kohdan mukaisen enimmäistäyttöasteen ja 15 C täyttölämpötilan perusteella, (ii) Kuljetettavaksi aiotun aineen höyrynpaine 50 C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,75. Tästä tulosta on vähennettävä 100 kpa. Koepaineen on oltava kuitenkin vähintään 100 kpa, tai (iii) Kuljetettavaksi aiotun aineen höyrynpaine 55 C lämpötilassa kerrottuna luvulla 1,5. Tästä tulosta on vähennettävä 100 kpa. Koepaineen on oltava kuitenkin vähintään 100 kpa. Toinen määritettynä seuraavasti: (iv) Kuljetettavaksi aiotun aineen kaksinkertainen staattinen paine, kuitenkin vähintään veden kaksinkertainen staattinen paine Kokeen (kokeiden) hyväksyminen (a) IBC-pakkaustyypit 21A, 21B, 21N, 31A, 31B ja 31N, jotka on koestettu kohdan (a) tai (b) mukaisella koepaineella: IBC-pakkaus ei saa vuotaa, (b) IBC-pakkaustyypit 31A, 31B ja 31N, jotka on koestettu kohdan (c) mukaisella koepaineella: IBC-pakkaukseen ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta, eikä IBC-pakkaus saa vuotaa, (c) Jäykät, muoviset IBC-pakkaukset ja yhdistetyt IBC-pakkaukset: IBC-pakkaukseen ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta, eikä IBC-pakkaus saa vuotaa Pudotuskoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille IBC-pakkaustyypeille IBC-pakkausten valmistelu testausta varten (a) Metalliset IBC-pakkaukset: Kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 95 % enimmäistilavuudestaan tai nesteiden kuljetukseen tarkoitetut IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 98 % enimmäistilavuudestaan. Paineentasauslaitteet on kytkettävä pois käytöstä, tai ne on irrotettava, ja syntyneet aukot on suljettava. (b) Suursäkit (IBC): Suursäkit (IBC) on täytettävä suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti. (c) Jäykät, muoviset IBC-pakkaukset ja yhdistetyt IBC-pakkaukset: Kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetut IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 95 % enimmäistilavuudestaan tai nesteiden kuljetukseen tarkoitetut IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 98 % enimmäistilavuudestaan. Paineentasauslaitteet saa kytkeä pois käytöstä, tai ne saa irrottaa, ja syntyneet aukot sulkea. Testaus on tehtävä siten, että polyeteenistä valmistetun koekappaleen ja sen sisällön lämpötila on -18 C tai alempi ja muusta muovista kuin polyeteenistä valmistetun nestemäisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun IBC-pakkauksen koekappaleen ja sen sisällön lämpötila on -40 C tai alempi. Jos koekappaleet on valmisteltu tällä tavalla, voidaan yhdistetyillä IBC-pakkauksilla kohdan

96 mukaisesta vakioinnista luopua. Koenesteet on pidettävä nestemäisinä lisäämällä tarvittaessa jäänestoaineita. Vakioinnista voidaan luopua, jos kyseessä olevan materiaalilla on riittävä sitkeys ja murtolujuus -40 C lämpötilassa. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole -40 C vaatimusta. ADR-sopimuksen mukaan vakioinnista voidaan luopua, jos materiaalilla on riittävä sitkeys ja murtolujuus alhaisissa lämpötiloissa. (d) Pahviset ja puiset IBC-pakkaukset: IBC-pakkaukset on täytettävä vähintään 95 % enimmäistilavuudestaan Koemenetelmä IBC-pakkaus on pudotettava kohdan mukaiselle joustamattomalle, vaakasuoralle, tasaiselle, massiiviselle ja kovalle alustalle siten, että se IBC-pakkauksen pohjapinta, joka on vaurioille alttein, iskeytyy alustaan. IBC-pakkauksille, joiden tilavuus on enintään 0,45 m³, on suoritettava myös seuraava pudotuskoe: (a) Metalliset IBC-pakkaukset: Pudotus vaurioille alttein kohta edellä. Kohdan on oltava eri kuin ensimmäisenä pudotuskokeessa testattu kohta. (b) Suursäkit (IBC): Pudotus vaurioille alttein sivu edellä. (c) Jäykät muoviset, pahviset ja puiset IBC-pakkaukset sekä yhdistetyt IBC-pakkaukset: Tasapudotus sivu edellä, tasapudotus yläpuoli edellä ja pudotus kulma edellä. Jokaisessa pudotuksessa saa käyttää samoja tai eri IBC-pakkauksia Pudotuskorkeus Kiinteille aineille ja nesteille, jos koe suoritetaan kuljetettavaksi tarkoitetulla kiinteällä aineella tai nesteellä taikka muulla aineella, jonka fysikaaliset ominaisuudet oleellisesti ovat samat: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Nesteille, jos koe suoritetaan vedellä: (a) Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa enintään 1,2: Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,2 m 0,8 m (b) Kuljettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa yli 1,2 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen suhteellisen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ylöspäin ensimmäiseen desimaaliin) seuraavasti: Pakkausryhmä II d x 1,0 m Pakkausryhmä III d x 0,67 m Kokeen hyväksyminen (a) Metalliset IBC-pakkaukset: IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. (b) Suursäkit (IBC): Suursäkki (IBC) ei saa vuotaa. Pientä vuotoa esim. sulkimista tai sauman ompeleiden rei istä pudotusiskun yhteydessä ei pidetä IBC-pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei esiinny, kun suursäkki (IBC) on nostettu irti alustasta. (c) Jäykät muoviset, pahviset ja puiset IBC-pakkaukset sekä yhdistetyt IBC-pakkaukset: IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. Pientä vuotoa sulkimista pudotusiskun yhteydessä ei pidetä IBC-pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei esiinny. (d) Kaikki IBC-pakkaukset: IBC-pakkaus ei saa vaurioitua siten, ettei sen kuljetus talteenottoa tai hävittämistä varten olisi enää turvallista. IBC-pakkauksesta ei saa vuotaa täytösainetta. Lisäksi IBC-pakkaus on voitava nostaa sopivalla tavalla irti alustasta viiden minuutin ajaksi.

97 Huom. Kohdan (d) vaatimus koskee näiden säännösten voimaantulosta (kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan 1 päivästä tammikuuta 2011) lähtien valmistettujen IBC-pakkausten rakennetyyppejä Repimiskoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suursäkki (IBC) -tyypeille Suursäkin (IBC) valmistelu testausta varten Suursäkki (IBC) on täytettävä vähintään 95 % tilavuudestaan ja suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Kun suursäkki (IBC) on asetettu alustalle, leikataan siihen veitsellä leveimmälle sivulle pohjan ja kuljetettavan aineen yläpinnan puoliväliin 100 mm pituinen viilto. Viillon on oltava suursäkin (IBC) akseliin nähden 45 kulmassa, ja sen on lävistettävä seinämä kokonaan. Suursäkkiin (IBC) on tämän jälkeen kohdistettava vähintään 5 minuutin ajan tasaisesti jakautunut kuormitus. Tämän kuorman on oltava kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa. Suursäkit (IBC), jotka on suunniteltu nostettaviksi ylhäältä tai sivulta, on kuormituksen poistamisen jälkeen nostettava irti alustasta vähintään 5 minuutin ajaksi Kokeen hyväksyminen Viilto ei saa kasvaa yli 25 % alkuperäisestä pituudestaan Kumoamiskoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suursäkki (IBC) -tyypeille Suursäkin (IBC) valmistelu testausta varten Suursäkki (IBC) on täytettävä vähintään 95 % tilavuudestaan ja suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Suursäkki (IBC) on kumottava siten, että jokin sen yläosan kohta kaatuu jäykälle, joustamattomalle, sileälle, tasaiselle ja vaakasuoralle alustalle Kumoamiskorkeus Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Kokeen hyväksyminen Suursäkistä (IBC) ei saa vuotaa täytösainetta. Pientä vuotoa esim. sulkimista tai sauman ompeleiden rei istä pudotusiskun yhteydessä ei pidetä IBC-pakkauksen virheellisyytenä edellyttäen, että muita vuotoja ei esiinny Pystyynnostokoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suursäkki (IBC) -tyypeille, jotka on suunniteltu nostettavaksi ylhäältä tai sivulta IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten IBC-pakkaus on täytettävä vähintään 95 % tilavuudestaan ja suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Kyljellään oleva IBC-pakkaus on nostettava yhdestä nostolenkistä vähintään 0,1 m/s nopeudella pystysuoraan asentoon irti alustastaan. Jos nostolenkkejä IBC-pakkauksessa on neljä, on IBC-pakkaus nostettava kahdesta nostolenkistä Kokeen hyväksyminen IBC-pakkaus tai sen nostolenkit eivät saa vaurioitua siten, että se heikentää IBC-pakkauksen kuljetus- ja käsittelyturvallisuutta Tärinäkoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille nesteille käytettäville IBC-pakkaustyypeille.

98 Huom. Tämä koe vaaditaan tyyppitestinä kaikille IBC-pakkauksille, jotka on valmistettu 31 päivän joulukuuta 2010 jälkeen (ks. myös kohta ) IBC-pakkauksen valmistelu testausta varten Koekappale on valittava sattumanvaraisesti, ja se on varustettava ja suljettava kuten kuljetusta varten. IBC-pakkaus on täytettävä vedellä vähintään 98 % suurimmasta sallitusta tilavuudestaan Koemenetelmä ja kokeen kesto IBC-pakkaus on asetettava koelaitteiston alustan keskelle, jolla on kohtisuora sinimuotoinen 25 mm ± 5 % kaksoisamplitudi (huipusta huippuun). Jos koekappaleen kiinnipitämiseen tarvitaan välineitä, on niiden oltava kiinnitettyinä alustaan siten, että koekappale ei liiku vaakasuorassa pois alustalla eikä kohtisuora liike esty Kokeen on kestettävä tunnin ajan taajuudella, joka irrottaa IBC-pakkauksen pohjan tärinäalustasta hetkellisesti joka jaksolla siten, että ajoittain vähintään yhteen kohtaan IBCpakkauksen ja alustan väliin voidaan asettaa metallilevy. Pakkauksen resonoinnin estämiseksi taajuutta voi olla tarvetta säätää asetusarvojen jälkeen. Joka tapauksessa kokeessa käytettävän taajuuden on mahdollistettava tässä kohdassa tarkoitetun metallilevyn asettaminen IBC-pakkauksen alle. Metallilevyn asettaminen on olennaista kokeen läpäisemiseksi. Kokeessa käytettävän metallilevyn paksuuden on oltava vähintään 1,6 mm ja leveyden 50 mm, ja sen on oltava riittävän pituinen, jotta se voidaan asettaa IBC-pakkauksen ja alustan väliin vähintään 100 mm Kokeen hyväksyminen Vuotoa tai repeytymistä ei saa esiintyä. Lisäksi rakenneosissa ei saa esiintyä rikkoutumista tai puutteita kuten murtuneita hitsisaumoja tai pettäneitä kiinnikkeitä Koeselostus Koeselostukseen on merkittävä vähintään seuraavat tiedot, ja sen on oltava IBC-pakkausten käyttäjien saatavilla: 1. Testauksen suorittaneen yhteisön nimi ja osoite, 2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa), 3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus, 4. Koeselostuksen päivämäärä, 5. IBC-pakkauksen valmistaja, 6. IBC-pakkauksen rakennetyypin kuvaus (esim. mitat, materiaalit, sulkimet, seinämän paksuus) sekä valmistusmenetelmä (esim. muottiinpuhallus) mahdollisine piirroksineen ja/tai valokuvineen, 7. Enimmäistilavuus, 8. Kokeessa käytetyn sisällön ominaisuudet, esim. nesteiden viskositeetti ja suhteellinen tiheys sekä kiinteiden aineiden hiukkaskoko, 9. Kokeen kuvaus ja koetulokset, 10. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike Koeselostuksen on sisällettävä selvitys siitä, että kuljetusta varten valmisteltu IBC-pakkaus on testattu tässä luvussa mainittujen soveltuvien vaatimusten mukaisesti, ja että koeselostus ei ole voimassa käytettäessä muita pakkaustapoja tai osia. Koeselostuksesta on oltava jäljennös testauksen tilanneen VAK-tarkastuslaitoksen tai VAK-määräaikaistarkastusten laitoksen lisäksi myös turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston käytettävissä.

99 LUKU 6.6 SUURPÄÄLLYSTEN RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. Suomi hyväksyy vastavuoroisesti ADR-sopimuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tai niiden hyväksymien laitosten suorittamat tässä luvussa tarkastuslaitoksille säädetyt toimet Yleistä Tämän luvun vaatimuksia ei sovelleta: - luokan 2 aineille tarkoitettuihin pakkauksiin, lukuun ottamatta esineille ja aerosoleille tarkoitettuja suurpäällyksiä, - luokan 6.2 aineille tarkoitettuihin pakkauksiin, lukuun ottamatta UN 3291 kliinisille jätteille tarkoitettuja suurpäällyksiä, - luokan 7 radioaktiivisia aineita sisältäviin kolleihin Suurpäällysten on oltava valmistettu ja testattu valmistettu, testattu ja uusiovalmistettu VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymän laadunvarmistusohjelman mukaisesti siten, että jokainen valmistettu tai uusiovalmistettu suurpäällys täyttää tämän luvun vaatimukset. Huom. Standardissa ISO 16106:2006, Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut kollit - Pakkaukset, IBC-pakkaukset ja suurpäällykset vaarallisille aineille Ohjeet standardin ISO 9001 soveltamisesta on hyväksyttävä ohjeistus menettelytavoille, joita saa noudattaa Kohdassa esitetyt suurpäällysten vaatimukset perustuvat tällä hetkellä käytettäviin suurpäällyksiin. Jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, saa käyttää myös suurpäällyksiä, joiden spesifikaatiot poikkeavat kohdassa esitetyistä edellyttäen, että ne ovat yhtä kestäviä, VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymiä ja ne läpäisevät kohdan testit. Muita kuin näissä säännöksissä kuvattuja koemenetelmiä saa käyttää, jos ne ovat vastaavia ja VAK-tarkastuslaitoksen tunnustamia Suurpäällysten valmistajan ja myöhemmin jälleenmyyjän on annettavat tiedot noudatettavista menettelytavoista sekä kuvaus suljinten (mukaan lukien tiivisteet) ja muiden tarvittavien osien tyypeistä ja mitoista, jotta voidaan varmistua siitä, että kuljetusvalmis kolli läpäisee tämän luvun soveltuvat testit Suurpäällystyyppien tunnusmerkinnät Suurpäällysten tunnusmerkintä käsittää: (a) kaksi arabialaista numeroa: 50 jäykille suurpäällyksille, tai 51 taipuisille suurpäällyksille, ja (b) ison latinalaisen kirjaimen, joka ilmaisee suurpäällyksen materiaalin, esim. puu, teräs. Käytettävän kirjaimen on oltava kohdan mukainen Suurpäällyksen tunnusta voi seurata kirjain "W". Kirjain "W" osoittaa, että suurpäällys on tunnuksen osoittamaa tyyppiä, mutta valmistettu kohdan spesifikaatioista poikkeavalla tavalla, ja sen katsotaan kohdan vaatimusten mukaisesti olevan vastaava Merkintä Perusmerkintä Jokaisessa suurpäällyksessä, joka on valmistettu ja tarkoitettu näiden säännösten mukaiseen käyttöön, on oltava seuraava selvä ja pysyvä kestävä ja luettava merkintä: (a) YK-pakkaustunnus: u n, Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti täyttää luvun 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, tai 6.6 tai 6.7 asiaankuuluvat vaatimukset. Metallisissa suurpäällyksessä, joihin merkintä on leimattu tai meistetty, voidaan pakkaustunnuksen sijasta käyttää isoja kirjaimia UN. (b) jäykille suurpäällyksille tunnus 50 ja taipuisille suurpäällyksille tunnus 51, jonka jälkeen kohdan (b) mukainen suurpäällyksen materiaalia osoittava merkintä, (c) Iso kirjain sen pakkausryhmän (-ryhmien) mukaan, mille rakennetyyppi on hyväksytty:

100 X pakkausryhmille I, II ja III, Y pakkausryhmille II ja III, Z vain pakkausryhmälle III, (d) Valmistuskuukausi ja -vuosi (kaksi viimeistä numeroa), (e) Hyväksynnän antaneen valtion tunnus ilmaistuna kansainvälisellä moottoriajoneuvojen kansallisuustunnuksella 1, (f) Valmistajan nimi tai tunnus taikka muu VAK-tarkastuslaitoksen määräämä suurpäällyksen tunnusmerkintä, (g) Pinoamiskokeessa käytetty koekuorma kilogrammoina. Tunnus 0 on merkittävä suurpäällykseen, jota ei ole suunniteltu pinottavaksi, (h) Enimmäisbruttomassa kilogrammoina, (i) Pudotuskokeen lämpötila suurpäällyksille, jotka on testattava kohdan mukaisesti 40 C:ssa. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa (i). Edellä kuvatun perusmerkinnän on noudatettava tätä järjestystä. Kohtien (a) (i) merkinnät on erotettava selvästi toisistaan esimerkiksi kauttaviivalla tai välilyönnillä siten, että merkinnän eri osat ovat erehtymättömästi tunnistettavissa Merkintäesimerkkejä: u n u n u n 50A/X/05 01/ N/PQRS 2500/ H/Y/04 02/D/ABCD 987 0/800 51H/Z/06 01/S/1999 0/500 Pinottavaksi soveltuva teräksinen suurpäällys, pinoamiskuorma: kg, enimmäisbruttomassa: kg. Pinottavaksi soveltumaton muovinen suurpäällys, enimmäisbruttomassa: 800 kg. Pinottavaksi soveltumaton taipuisa suurpäällys, enimmäisbruttomassa: 500 kg Suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset Metallisia suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 50A teräs 50B alumiini 50N metalli (muu kuin teräs tai alumiini) Suurpäällykset on valmistettava sopivasta sitkeästä metallista, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia. Kestävyys matalissa lämpötiloissa on otettava tarvittaessa huomioon On huolehdittava siitä, ettei vierekkäisten erilaisten metallien galvaanisesta vaikutuksesta aiheudu vaurioita Taipuisasta materiaalista valmistettuja suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 51H taipuisa muovi 51M paperi Suurpäällys on valmistettava sopivasta materiaalista. Materiaalin lujuuden ja taipuisan suurpäällyksen rakenteen on oltava sen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Kaikkien 51M tyyppisten taipuisien suurpäällysten valmistukseen käytettävien materiaalien on säilytettävä vähintään 85 % vetolujuudestaan sen jälkeen, kun niitä on pidetty veteen upotettuna vähintään 24 tunnin ajan. Vertailuarvona käytetään sitä materiaalin vetolujuusarvoa, joka saadaan ennen koetta enintään 67 %:n suhteellisessa kosteudessa Saumat tai liitokset on tehtävä ompelemalla, kuumasaumaamalla, liimaamalla tai muulla vastaavalla menetelmällä. Ommeltujen liitosten kaikki päät on varmistettava Taipuisien suurpäällysten on kestettävä riittävästi vanhenemisen, ultraviolettisäteilyn, ilmasto-olosuhteiden tai kuljetettavan aineen vaikutusta, ja niiden on oltava aiottuun käyttöön tarkoituksenmukaisia Jos vaaditaan muovisten taipuisien suurpäällysten suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa suurpäällyksen käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn suurpäällyksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin 1 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama moottoriajoneuvojen kansallisuustunnus.

101 ominaisuuksiin Suurpäällyksen materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Täytetyn suurpäällyksen korkeuden suhde leveyteen saa olla enintään 2: Jäykkiä muovisia suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 50H jäykkä muovi Suurpäällys on valmistettava sopivasta muovista, jonka ominaisuudet tunnetaan, ja sen lujuuden on oltava tilavuuden ja aiotun käytön kannalta riittävä. Materiaalin on kestettävä riittävästi vanhenemisen sekä kuljetettavan aineen ja tarvittaessa ultraviolettisäteilyn vaikutusta. Tarvittaessa materiaalin kestävyys alhaisissa lämpötiloissa on otettava huomioon. Suurpäällyksen seinämän läpäisevyys ei saa aiheuttaa vaaraa tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa Jos vaaditaan suojausta ultraviolettisäteilyä vastaan, tämä on tehtävä hiilimustalla tai muilla sopivilla väriaineilla tai inhibiiteillä. Näiden lisäaineiden on oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja niiden on säilytettävä tehokkuutensa ulkopakkauksen käyttöajan. Jos valmistuksessa käytetään muita hiilimustapigmenttejä, väriaineita tai inhibiittejä kuin tyyppihyväksytyn suurpäällyksen valmistuksessa, ei testausta tarvitse suorittaa uudelleen, jos muutokset hiilimusta-, väriaine- tai inhibiittipitoisuuksissa eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin Suurpäällyksen materiaaliin saa lisätä lisäaineita estämään vanhenemista tai muita tarkoituksia varten, jos nämä lisäaineet eivät vaikuta haitallisesti materiaalin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin Pahvisia suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 50G jäykkä pahvi Pahvisen suurpäällyksen valmistukseen on käytettävä vahvaa ja hyvälaatuista voimapahvia tai kaksipuolista (yksi- tai monikerroksista) aaltopahvia, joka on suurpäällyksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Ulkopinnan vedenkestävyyden on oltava sellainen, että massa ei lisäänny Cobb-menetelmän mukaan suoritetussa vedenimeytymismäärityksessä 30 minuutissa yli 155 g/m 2 (ks. standardi ISO 535:1991). Pahvilla on oltava riittävät taipuisuusominaisuudet. Sen on oltava leikattu, stanssattu ja nuutattu siten, että kokoaminen ei aiheuta halkeamia, pinnan repeytymistä tai liiallista taipumista. Aaltopahvin aaltokerrosten on oltava tiiviisti liimattu pintakartonkiin Seinämillä, kansi ja pohja mukaan lukien, on puhkaisuvastuksen oltava vähintään 15 J mitattuna standardin ISO 3036:1975 mukaisesti Ulkopakkauksen rungossa olevissa tehdassaumoissa päällekkäisvarojen on oltava riittäviä, ja saumat on liimattava teipillä, tai niiden on oltava liimattuja tai kiinnitetty metalliniiteillä tai vastaavilla yhtä tehokkailla menetelmillä. Jos saumoissa käytetään liimausta tai teippiä, on liiman oltava vedenkestävää. Metalliniittien on läpäistävä täydellisesti jokainen yhteen kiinnitettäväksi tarkoitettu kappale, ja ne on muotoiltava tai suojattava siten, etteivät ne voi hangata tai puhkaista sisäsäkkiä Suurpäällyksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn suurpäällyksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät suurpäällyksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on runko kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa suurpäällystä Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella Pinottavaksi tarkoitetun suurpäällyksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti Puisia suurpäällyksiä koskevat erityismääräykset 50C puu 50D vaneri 50F muu puupohjainen levy

102 Suurpäällyksen rakenteen ja käytetyn materiaalin lujuuden on oltava suurpäällyksen tilavuuden ja käytön kannalta tarkoituksenmukaisia Puinen suurpäällys on valmistettava hyvin ilmastoidusta ja kuivatusta puusta, eikä siinä saa olla sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää merkittävästi jotakin puisen suurpäällyksen osaa. Suurpäällyksen jokainen osa on tehtävä yhdestä kappaleesta, tai sen on oltava sitä vastaava. Osien katsotaan vastaavan yhdestä kappaleesta tehtyä osaa, jos liimaamisessa on käytetty jotain seuraavista menetelmistä: pyrstöliitos, ponttisaumauurreliitos, huullosliitos tai vähintään kahdella poimutetulla metallikiinnikkeellä jokaista liitosta kohti kiinnitetty puskuliitos tai kiinnitys on tehty muulla yhtä tehokkaalla tavalla Suurpäällyksen rungossa käytetyn vanerin on oltava vähintään kolmikerroksista. Se on tehtävä hyvin ilmastoiduista, sorvatuista, leikatuista tai sahatuista viiluista, jotka ovat kuivia ja joissa ei ole sellaisia vikoja, jotka voivat heikentää suurpäällyksen kestävyyttä. Kaikki vanerikerrokset on liimattava vedenkestävällä liimalla. Suurpäällyksen valmistuksessa saa käyttää yhdessä vanerin kanssa myös muita sopivia materiaaleja Muusta puupohjaisesta levystä valmistetun suurpäällyksen runko on tehtävä vedenkestävästä puupohjaisesta levystä kuten kovasta kuitulevystä, lastulevystä tai muusta sopivasta aineesta Suurpäällyksen kulmat ja reunat on naulattava tai kiinnitettävä kulmakiinnikkeillä tai ne on koottava muulla vastaavalla sopivalla tavalla Suurpäällyksen kokonaisuuteen kuuluvan kuljetusalustan tai irrotettavan alustan on oltava sopiva mekaanista käsittelyä varten ja kestettävä täytetyn suurpäällyksen suurin sallittu bruttomassa Kuljetusalusta tai kiinteä alusta on suunniteltava siten, etteivät suurpäällyksen alustan ulkonemat voi vahingoittua käsittelyn yhteydessä Stabilisuuden varmistamiseksi käsittelyn ja kuljetuksen aikana on runko kiinnitettävä mahdolliseen irrotettavaan alustaan. Käytettäessä irrotettavaa alustaa ei sen pinnalla saa olla teräviä ulkonemia, jotka voivat vaurioittaa suurpäällystä Vahvisteita, kuten puisia tukia pinottavuuden lisäämiseksi, saa käyttää, mutta niiden on oltava sisäsäkin ulkopuolella Pinottavaksi tarkoitetun suurpäällyksen kantavan pinnan on oltava sellainen, että se jakaa kuormituksen turvallisesti Suurpäällyksiä koskevat testausvaatimukset Testit ja niiden suoritustiheys Jokaisen suurpäällyksen rakennetyypin on oltava testattu kohdan mukaisesti merkinnän myöntävän VAK-tarkastuslaitoksen edellyttämällä menetelmällä ja oltava tämän laitoksen hyväksymä Jokaisen suurpäällyksen rakennetyypin on läpäistävä tämän luvun testit ennen suurpäällyksen käyttöönottoa. Suurpäällyksen rakennetyyppi määräytyy mallin, koon, materiaalin ja sen paksuuden sekä valmistus- ja kokoonpanotavan perusteella. Sama rakennetyyppi voi kuitenkin sisältää erilaisia pintakäsittelyjä. Rakennetyyppiin luetaan kuuluvaksi myös ne suurpäällykset, jotka eroavat hyväksytystä rakennetyypistä vain pienemmän korkeutensa puolesta Testit on toistettava tuotannosta otetuille suurpäällysnäytteille VAK-tarkastuslaitoksen määräämin väliajoin. Paperisten ja pahvisten suurpäällysten vakioinnin ympäristöolosuhteissa näitä testejä varten katsotaan vastaavan kohdan mukaisia vaatimuksia Testaus on uusittava aina, kun suurpäällyksen malliin, materiaaliin tai valmistustapaan tehdään muutoksia VAK-tarkastuslaitos voi sallia valikoivan testauksen niille suurpäällyksille, jotka eroavat testatusta rakennetyypistä vain vähän, esim. pienempikokoisen sisäpakkauksen tai sisäpakkauksen pienemmän nettomassan suhteen, ja suurpäällyksille, joiden ulkomitat on vähän pienemmät (Varattu) Huom. Säännökset erilaisten sisäpakkausten asettamisesta suurpäällykseen ja sallituista vaihtoehdoista sisäpakkauksille, ks. kohta VAK-tarkastuslaitoksella ja turvatekniikan keskuksella Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on milloin tahansa oikeus vaatia, että tässä luvussa mainittujen testien

103 perusteella osoitetaan, että sarjatuotantona valmistettu suurpäällys täyttää suurpäällyksen rakennetyypille asetetut testivaatimukset Useamman testin saa suorittaa samalla näytteellä edellyttäen, ettei sillä ole vaikutusta koetuloksiin ja VAK-tarkastuslaitos hyväksyy menettelyn Suurpäällysten valmistelu testausta varten Kokeet on suoritettava kuljetusvalmiille suurpäällyksille, joissa on mukana sisäpakkaukset tai esineet. Sisäpakkausten täyttöasteen on oltava nesteille vähintään 98 % enimmäistilavuudesta ja kiinteille aineille vastaavasti 95 %. Jos suurpäällyksen sisäpakkaus on tarkoitettu sekä nesteiden että kiinteiden aineiden kuljetukseen, on nestemäiselle ja kiinteälle sisällölle suoritettava erilliset testit. Suurpäällyksessä kuljetettavaksi tarkoitetut esineet tai sisäpakkauksessa olevat aineet saa korvata muilla aineilla tai esineillä, jos se ei heikennä koetulosten luotettavuutta. Jos sisäpakkaus tai esine korvataan toisella, tällä korvaavalla sisäpakkauksella tai esineellä on oltava samat fysikaaliset ominaisuudet (massa, raekoko jne.). Lisäaineita kuten lyijyhaulisäkkejä saa käyttää kollin kokonaismassan nostamiseksi vaaditun suuruiseksi edellyttäen, että ne sijoitetaan siten, etteivät ne vaikuta koetuloksiin Käytettäessä nestemäisten aineiden pudotuskokeessa korvaavaa ainetta, on tämän aineen suhteellisen tiheyden ja viskositeetin oltava sama kuin kuljetettavaksi tarkoitetun aineen suhteellinen tiheys ja viskositeetti. Pudotuskokeissa saa nestemäiset aineet korvata myös vedellä kohdan mukaisin ehdoin.seuraavin ehdoin: (a) Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa enintään 1,2 pudotuskorkeuden on oltava kohdan mukainen; (b) Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa yli 1,2 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen suhteellisen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ensimmäiseen desimaaliin) seuraavasti: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III d x 1,5 m d x 1,0 m d x 0,67 m Muoviset suurpäällykset ja suurpäällykset, jotka sisältävät muovisia sisäpakkauksia (lukuun ottamatta muovisäkkejä, jotka on tarkoitettu kiinteiden aineiden tai esineiden kuljetukseen), on testattava pudotuskokeella sen jälkeen, kun koekappale ja sen sisältö on jäähdytetty -18 C lämpötilaan tai alemmaksi. Kuitenkin nestemäisten aineiden kuljetukseen tarkoitetut muusta kuin polyeteenistä valmistetut muoviset suurpäällykset on jäähdytettävä -40 C lämpötilaan. Jäähdytys voidaan jättää tekemättä, jos materiaalilla on riittävä sitkeys ja murtolujuus -40 C lämpötilassa. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole -40 C vaatimusta. ADR-sopimuksen mukaan jäähdytys voidaan jättää tekemättä, jos materiaalilla on riittävä sitkeys ja murtolujuus alhaisissa lämpötiloissa Jos koekappaleet on tällä tavoin valmisteltu koetta varten, saa kohdassa mainitun vakioinnin jättää tekemättä. Kokeessa käytettävät nesteet on pidettävä nestemäisinä lisäämällä tarpeen vaatiessa jäänestoainetta Pahvisia suurpäällyksiä on vakioitava vähintään 24 tuntia tilassa, jossa on vakioitu lämpötila ja suhteellinen kosteus. Käytettävillä arvoilla on kolme vaihtoehtoa. Suositeltavat olosuhteet: lämpötila 23 C ± 2 C ja suhteellinen kosteus 50 % ± 2 %. Vaihtoehtoisesti lämpötila ja suhteellinen kosteus voivat olla joko 20 C ± 2 C ja 65 % ± 2 % tai 27 C ± 2 C ja 65 % ± 2 %. Huom. Keskiarvojen on oltava näiden rajojen välillä. Lyhytaikaiset vaihtelut ja mittaustarkkuus saavat aiheuttaa yksittäisissä mittauksissa ± 5 % vaihtelua suhteellisen kosteuden suhteen ilman, että testiä toistettaessa tulokset huomattavasti poikkeavat toisistaan Testausvaatimukset Nostokoe alhaalta Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suurpäällyksille, jotka on varustettu alhaalta nostamista varten tarkoitetuilla laitteilla Suurpäällyksen valmistelu testausta varten Suurpäällys on täytettävä 1,25-kertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa, ja kuormituksen on jakauduttava tasaisesti.

104 Koemenetelmä Suurpäällys on nostettava ja laskettava kaksi kertaa trukilla. Trukin haarukoiden on oltava keskellä, ja niiden etäisyyden toisistaan on oltava ¾ siitä haarukkataskun leveydestä, johon haarukat työnnetään (ellei nostamiseen tarkoitettuja kohtia ole muuten määritelty). Haarukat on työnnettävä haarukkataskuun ¾ pituudeltaan. Koe on toistettava jokaisesta mahdollisesta käsittelysuunnasta Kokeen hyväksyminen Suurpäällykseen ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta Nostokoe ylhäältä Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suurpäällystyypeille, jotka on suunniteltu ylhäältä nostettaviksi ja jotka on varustettu ylhäältä nostamista varten tarkoitetuilla laitteilla Suurpäällyksen valmistelu testausta varten Suurpäällys on täytettävä kaksinkertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa. Taipuisa suurpäällys on täytettävä 6-kertaiseen suurimpaan sallittuun bruttomassaansa, ja kuormituksen on jakauduttava tasaisesti Koemenetelmä Suurpäällykset on nostettava niille suunnitellulla tavalla irti lattiasta ja pidettävä tässä asennossa 5 minuutin ajan Kokeen hyväksyminen (a) Metalliset ja jäykät muoviset suurpäällykset: Suurpäällykseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta, (b) Taipuisasta materiaalista valmistetut suurpäällykset: Suurpäällys ja sen nostolenkit eivät saa vaurioitua siten, että kuljetus- tai käsittelyturvallisuus heikentyy. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta Pinoamiskoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suurpäällystyypeille, jotka on suunniteltu toistensa päälle pinottaviksi Suurpäällyksen valmistelu testausta varten Suurpäällykset on täytettävä suurimpaan sallittuun bruttomassaansa Koemenetelmä Suurpäällys on asetettava pohjalleen kovalle tasaiselle alustalle, ja sen päälle on pinottava tasaisesti jakautunut koekuormitus (ks. kohta ) vähintään 5 minuutin ajaksi. Puiset, pahviset ja muoviset suurpäällykset on pidettävä koekuorman alaisena 24 tuntia Koekuormituksen laskeminen Suurpäällykseen kohdistettavan kuormituksen on vastattava kaikkien niiden vastaavien suurpäällysten 1,8- kertaista suurinta sallittua yhteisbruttomassaa, jotka voidaan pinota koekappaleen päälle kuljetuksen aikana Kokeen hyväksyminen (a) Kaikki suurpäällykset, lukuun ottamatta taipuisasta materiaalista valmistettuja suurpäällyksiä: Suurpäällykseen, mahdollinen alusta mukaan luettuna, ei saa tulla sellaista pysyvää muodonmuutosta, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta, (b) Taipuisasta materiaalista valmistetut suurpäällykset: Suurpäällyksen runkoon ei saa tulla sellaista vauriota, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Suurpäällyksestä ei saa vuotaa täytösainetta Pudotuskoe Soveltamisala Tyyppitesti kaikille suurpäällystyypeille Suurpäällysten valmistelu testausta varten Suurpäällykset on täytettävä kohdan mukaisesti.

105 Koemenetelmä Suurpäällys on pudotettava kohdan mukaiselle joustamattomalle, vaakasuoralle, tasaiselle, massiiviselle ja kovalle alustalle siten, että se suurpäällyksen pohjapinta, joka on vaurioille alttein, iskeytyy alustaan Pudotuskorkeus Huom. Luokkaan 1 kuuluvien aineiden ja esineiden kuljetukseen tarkoitetut suurpäällykset on testattava pakkausryhmän II koetasoa vastaavasti. Huom. Luokkaan 1 kuuluvien aineiden ja esineiden, luokkaan 4.1 kuuluvien itsereaktiivisten aineiden ja luokkaan 5.2 kuuluvien orgaanisten peroksidien kuljetukseen tarkoitetut suurpäällykset on testattava pakkausryhmän II koetasoa vastaavasti Kiinteitä aineita, nesteitä tai esineitä sisältäville sisäpakkauksille, jos koe suoritetaan kuljetettavaksi tarkoitetulla kiinteällä aineella, nesteellä tai esineillä taikka muulla aineella tai esineellä, jonka ominaisuudet oleellisesti ovat samat: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Nesteitä sisältäville sisäpakkauksille, jos koe suoritetaan vedellä: (a) Kuljetettavien aineiden suhteellinen tiheyden ollessa enintään 1.2: (b) Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III 1,8 m 1,2 m 0,8 m Kuljetettavien aineiden suhteellisen tiheyden ollessa yli 1,2 pudotuskorkeus on määritettävä kuljetettavan aineen suhteellisen tiheyden (d) perusteella (pyöristettynä ylöspäin ensimmäiseen desimaaliin) seuraavasti: Pakkausryhmä I Pakkausryhmä II Pakkausryhmä III d x 1,5 (m) d x 1,0 (m) d x 0,67 (m) Kokeen hyväksyminen Suurpäällykseen ei saa tulla mitään vauriota, joka heikentää kuljetusturvallisuutta. Sisäpakkauksesta (-pakkauksista) tai esineistä ei saa vuotaa täytösainetta Luokan 1 esineille tarkoitetuissa suurpäällyksissä ei saa olla murtumaa, joka saattaisi mahdollistaa irrallisen räjähdysaineen tai räjähdysainetta sisältävän esineen ulospääsyn suurpäällyksestä Koekappale läpäisee pudotuskokeen, vaikka suljin ei pysyisikään tiiviinä, jos suurpäällyksen koko sisältö pysyy suurpäällyksen sisällä Todistus testauksesta ja koeselostus Jokaisella suurpäällyksen rakennetyypillä on oltava todistus testauksesta sekä sille myönnetty kohdan mukainen merkintä, joka osoittaa, että rakennetyyppi varusteineen täyttää testausvaatimukset Koeselostuksen on oltava suurpäällyksen käyttäjän saatavilla, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: 1. Testauksen tehneen yhteisön nimi ja osoite, 2. Hakijan nimi ja osoite (tarvittaessa), 3. Koeselostuksen yksilöllinen tunnus, 4. Koeselostuksen päivämäärä, 5. Suurpäällyksen valmistaja, 6. Suurpäällyksen rakennetyypin kuvaus (esim. mitat, materiaalit, sulkimet, seinämän paksuus) ja/tai valokuva (-kuvia), 7. Enimmäistilavuus/suurin sallittu bruttomassa, 8. Kokeessa käytetyn sisällön ominaisuudet, esim. käytettyjen sisäpakkausten tai esineiden tyyppi ja kuvaus, 9. Kokeen kuvaus ja koetulokset, 10. Koeselostus on allekirjoitettava, nimen lisäksi on merkittävä allekirjoittajan virkanimike Koeselostuksen on sisällettävä selvitys siitä, että kuljetusta varten valmisteltu suurpäällys on testattu tässä luvussa mainittujen soveltuvien vaatimusten mukaisesti, ja että koeselostus ei ole voimassa käytettäessä muita pakkaustapoja tai osia. Koeselostuksesta on oltava jäljennös testauksen tilanneen VAK-tarkastuslaitoksen lisäksi myös turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston käytettävissä.

106 LUKU 6.7 UN-SÄILIÖIDEN JA UN-MEG-KONTTIEN SUUNNITTELUA, RAKENNETTA, TARKASTUSTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. 1. Metalliset kiinteät säiliöt (säiliöajoneuvot), metalliset irrotettavat säiliöt, metalliset säiliökontit ja metalliset säiliövaihtokorit, monisäiliöajoneuvot ja MEG-kontit (muut kuin UN-MEG-kontit), ks. luku 6.8, lujitemuovisäiliöt, ks. luku 6.9, alipaineelliset jätesäiliöt, ks. luku Huom. 2. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tässä luvussa VAKtarkastuslaitokselle, ilmoitetulle laitokselle, turvatekniikan keskukselle Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ja säteilyturvakeskukselle tai tämän tunnustamalle tarkastuslaitokselle säädetyt toimet suorittaa ADR-sopimuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai tämän valtuuttama yhteisö. Huom. 3. Suomi hyväksyy vastavuoroisesti kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin (99/36/EY) 2010/35/EU mukaisesti Euroopan unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden ilmoitettujen laitosten suorittamat toimet. Huom. 4. Ulkomaisen UN-säiliön ja UN-MEG-kontin käyttöönotto, ks. myös valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (194/2002) Soveltaminen ja yleiset säännökset Tämän luvun vaatimuksia sovelletaan kaikissa kuljetusmuodoissa vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuihin UN-säiliöihin sekä luokan 2 muiden kuin jäähdytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin UN-MEG-kontteihin. Jokaisen UN-säiliön tai UN- MEG-kontin, joka vastaa CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää kontti, on tämän luvun vaatimuksien lisäksi täytettävä CSC-sopimuksen vaatimukset, ellei muuta säädetä. Avomerikuljetuksissa käytettäville UN-säiliöille tai UN-MEG-konteille voidaan säätää lisävaatimuksia Jotta tieteen ja teknologian kehitys voitaisiin ottaa huomioon, saa tämän luvun tekniset vaatimukset korvata vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Näillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla on saavutettava vähintään tämän luvun vaatimuksia vastaava turvallisuustaso UN-säiliön tai UN-MEG-kontin yhteensopivuuden kuljetettavan aineen kanssa sekä iskunkestävyyden, kuormaamisen ja palon keston suhteen. Vaihtoehtoisten ratkaisujen mukaisesti valmistettujen UN-säiliöiden tai UN-MEG-konttien on oltava luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen ja muiden luokkien osalta turvatekniikan keskuksen Turvallisuusja kemikaaliviraston hyväksymiä Jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (10) ei tietylle aineelle ole UN-säiliön soveltamisehtoa (T1 T23, T50 tai T75), voi luokan 7 osalta säteilyturvakeskus ja muiden luokkien osalta turvatekniikan keskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto myöntää kuljetukselle väliaikaisen hyväksynnän. Hyväksyntä on liitettävä kuljetusasiakirjoihin, ja sen on vähintään sisällettävä tavallisesti UN-säiliöiden soveltamisehdoissa annetut tiedot sekä aineen kuljetusehdot. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan väliaikaisen hyväksynnän kuljetukselle myöntää alkuperämaan toimivaltainen viranomainen Luokan 1 sekä luokkien 3-9 aineiden kuljetukseen tarkoitettujen UN-säiliöiden suunnittelua, rakennetta, tarkastusta ja testausta koskevat vaatimukset Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: UN-säiliö tarkoittaa eri kuljetusmuodoissa luokan 1 sekä luokkien 3 9 aineiden kuljetukseen käytettävää säiliötä. UN-säiliöön kuuluvat säiliöön kiinnitetyt käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet, jotka ovat tarpeellisia vaarallisten aineiden kuljetuksessa. UN-säiliön on oltava täytettävissä ja tyhjennettävissä ilman rakenteellisten varusteiden irrottamista. Siinä on oltava säiliön ulkopuolisia stabiloivia osia ja sen on oltava nostettavissa täytenä. Se on pääasiallisesti suunniteltava siten, että se voidaan kuormata ajoneuvoon, vaunuun, meri- tai sisävesialukseen ja se on varustettava ohjauslevyillä, kiinnitysjärjestelmillä tai lisävarusteilla, jotka helpottavat mekaanista käsittelyä. Säiliöajoneuvoja, säiliövaunuja, muusta materiaalista kuin metallista valmistettuja säiliöitä sekä IBC-pakkauksia ei pidetä UN-säiliöinä. UN-avomerisäiliö (offshore portable tank) tarkoittaa erityisesti toistuvaan käyttöön vaarallisten aineiden merikuljetukseen suunniteltua UN-säiliötä. Se on suunniteltu ja

107 valmistettu avomerellä käytettävien konttien hyväksynnästä annettujen ohjeiden mukaisesti (kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) dokumentti MSC/Circ.860). Säiliö tarkoittaa UN-säiliön osaa, joka pitää sisällään kuljetettavaksi tarkoitetun aineen (itse säiliö) mukaan lukien aukot ja niiden sulkimet, mutta joka ei sisällä käyttölaitteita tai ulkopuolisia rakenteellisia varusteita. Käyttölaitteet tarkoittavat mittaus-, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus-, varo-, lämmitys-, jäähdytys- ja lämpöeristyslaitteita. Rakenteelliset varusteet tarkoittavat säiliön ulkopuolisia vahvistamiseen, kiinnittämiseen, suojaamiseen ja stabilointiin käytettäviä osia. Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP, Maximum Allowable Working Pressure) tarkoittaa painetta, joka ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista mitattuna käyttökunnossa olevan säiliön yläosassa: (a) Suurin tehollinen ylipaine, joka on sallittu säiliössä täytön tai tyhjennyksen aikana, tai (b) Säiliölle suunniteltu suurin tehollinen ylipaine, jonka on oltava vähintään seuraavien summa: (i) aineen absoluuttinen höyrynpaine (bar) 65 C lämpötilassa vähennettynä 1 bar:lla, ja (ii) ilman tai muiden säiliön täyttämättömässä tilassa olevien kaasujen osapaine (bar) määritettynä käyttäen täyttämättömän tilan enimmäislämpötilaa, 65 C, ja täytöksen keskimääräisestä lämpötilan noususta, t r t f, johtuvaa nesteen laajenemista (t f = täyttölämpötila, tavallisesti 15 C, t r = täytöksen keskimääräinen enimmäislämpötila, 50 C). Suunnittelupaine tarkoittaa turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaista laskelmissa käytettävää painetta. Suunnittelupaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: (a) Suurin tehollinen ylipaine, joka on sallittu säiliössä täytön tai tyhjennyksen aikana, tai (b) Seuraavien summa: (i) aineen absoluuttinen höyrynpaine (bar) 65 C lämpötilassa vähennettynä 1 bar:lla, ja (ii) ilman tai muiden säiliön täyttämättömässä tilassa olevien kaasujen osapaine (bar) määritettynä käyttäen täyttämättömän tilan enimmäislämpötilaa, 65 C, ja täytöksen keskimääräisestä lämpötilan noususta, t r t f, johtuvaa nesteen laajenemista (t f = täyttölämpötila, tavallisesti 15 C, t r = täytöksen keskimääräinen enimmäislämpötila, 50 C), ja (iii) kohdan staattisten voimien perusteella määritetty nestepaine, vähintään 0,35 bar, tai (c) 2/3 vähimmäiskoepaineesta, joka on annettu UN-säiliön soveltamisehdossa kohdassa Koepaine tarkoittaa nestepainekokeen aikana säiliön yläosassa muodostuvaa enimmäisylipainetta, jonka on oltava vähintään 1,5 kertaa suunnittelupaine. Kullekin kuljetettavalle aineelle tarkoitettujen UN-säiliöiden vähimmäiskoepaine on annettu UNsäiliön soveltamisehdossa kohdassa Tiiviyskoe tarkoittaa koetta, jossa käytetään kaasua ja jossa säiliö käyttölaitteineen koeponnistetaan tehollisella sisäisellä paineella, joka on vähintään 25 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP). Suurin sallittu bruttomassa (MPGM, Maximum Permissible Gross Mass) tarkoittaa tyhjän UN-säiliön ja suurimman sallitun kuljetuskuorman yhteismassaa. Vertailuteräs tarkoittaa terästä, jonka murtolujuus on 370 N/mm 2 ja murtovenymä on 27 %. Rakenneteräs tarkoittaa terästä, jonka taattu vähimmäismurtolujuus on 360 N/mm N/mm 2 ja taattu vähimmäismurtovenymä on kohdan mukainen. Hienoraeteräs tarkoittaa terästä, jonka ferriittinen raekoko on enintään 6 määritettynä standardin ASTM E tai EN , osa 3, mukaisesti. Säiliön suunnittelulämpötila-alueen on oltava -40 C:n ja +50 C:n välillä aineille, joita kuljetetaan ympäristön lämpötilassa. Muille aineille, joita käsitellään kohotetuissa lämpötiloissa, suunnittelulämpötila ei saa olla pienempi kuin aineen enimmäislämpötila täytön, tyhjennyksen tai kuljetuksen aikana.

108 Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan vaaditaan UN-säiliöille, joita käytetään vaativimmissa ilmasto-olosuhteissa, vastaavasti vaativammat suunnittelulämpötilat. Lämpösulake tarkoittaa lämpötilan mukaan toimivaa paineentasauslaitetta, jota ei voi uudelleen sulkea. Vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen ja muiden luokkien osalta turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston antamaa hyväksyntää UN-säiliölle tai UN-MEG-kontille, joka on suunniteltu, valmistettu ja testattu teknisten vaatimusten mukaisesti tai testausmenetelmillä, jotka poikkeavat tämän luvun menetelmistä Suunnittelua ja rakennetta koskevat yleiset vaatimukset Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava näiden säännösten ja turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti. Säiliöt on valmistettava muokattavasta metallista. Materiaalien on oltava pääasiallisesti kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia. Hitsattuihin säiliöihin saa käyttää vain materiaalia, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti ja niiden on oltava täysin turvallisia. Säiliöt on sopivalla tavalla lämpökäsiteltävä hitsausliitoksen ja hitsisauman lämpömuutosvyöhykkeiden riittävän sitkeyden takaamiseksi, jos se valmistusprosessin tai materiaalin kannalta on tarpeellista. Materiaalivalinnassa on otettava huomioon suunnittelulämpötila-alueella mahdollisesti esiintyvä haurasmurtuma ja jännityskorroosio sekä iskunkestävyys. Käytettäessä hienoraeterästä materiaalispesifikaation mukainen taattu myötöraja saa olla enintään 460 N/mm 2 ja taatun murtolujuuden yläraja saa olla enintään 725 N/mm 2. Rakennemateriaalina voidaan käyttää alumiinia vain, jos tietylle aineelle näin on ilmoitettu luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) UN-säiliön erityismääräyksessä tai jos VAK-tarkastuslaitos taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskus on tämän hyväksynyt. Jos alumiini on hyväksytty, on säiliö eristettävä siten, että fysikaaliset ominaisuudet eivät huomattavasti heikkene, kun säiliö altistetaan 110 kw/m 2 :n lämpövaikutukselle alttiiksi vähintään 30 minuutin ajaksi. Eristyksen on pysyttävä tehokkaana kaikissa alle 649 C lämpötiloissa ja sen on oltava päällystetty materiaalilla, jonka sulamispiste on vähintään 700 C. UN-säiliöiden materiaalin on sovelluttava kuljetuksen aikaisiin ympäristöolosuhteisiin UN-säiliöt, varusteet ja putkistot on valmistettava materiaaleista, jotka: (a) kestävät hyvin kuljettavaksi tarkoitettua ainetta (aineita), tai (b) (c) on tehokkaasti kemiallisesti passivoitu tai neutraloitu, tai on vuorattu korroosiota kestävällä materiaalilla, joka on liimattu tai vastaavalla tavalla kiinnitetty suoraan säiliöön Tiivisteet on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät hyvin kuljettavaksi tarkoitettua ainetta (aineita) Vuoratuissa säiliöissä vuorauksen on kestettävä hyvin kuljettavaksi tarkoitettua ainetta (aineita), oltava tasalaatuinen, riittävän elastinen ja yhteensopiva säiliön lämpölaajenemisominaisuuksien kanssa. Vuoraus ei saa olla huokoinen eikä siinä saa olla reikiä. Jokaisen säiliön, säiliön varusteiden ja putkistojen vuorauksen on oltava yhtenäinen ja sen on ulotuttava kaikkien laippojen reunojen yli. Jos ulkopuoliset varusteet on hitsattu säiliöön, vuorauksen on jatkuttava myös varusteiden kohdalla ja ulotuttava kaikkien ulkopuolisten laippojen reunojen yli Vuorauksen liitokset ja saumat on tehtävä materiaalit yhteensulattamalla tai muulla yhtä tehokkaalla tavalla On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita UN-säiliön materiaalit, mukaan lukien mahdollisten laitteiden, tiivisteiden, vuorausten ja lisävarusteiden materiaalit, eivät saa vaikuttaa UN-säiliössä kuljetettavaksi aiottuun aineeseen (aineisiin) UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta, sekä sopivia nosto- ja kiinnityslaitteita UN-säiliöt on suunniteltava kestämään vähintään sisällön aiheuttama sisäinen paine sekä tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä lämpörasitukset ilman, että sisältöä vuotaa ulos. Suunnittelussa on osoitettava, että näiden rasituksien toistuvan vaikutuksen aiheuttama väsyminen UNsäiliön koko oletettavan käyttöiän ajan on otettu huomioon.

109 Säiliö, joka on varustettava alipaineentasauslaitteella, on suunniteltava kestämään ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista painetta, joka on vähintään 0,21 bar sisäistä painetta korkeampi. Alipaineentasauslaite on asetettava aukeamaan enintään miinus (-) 0,21 bar:n paineessa, ellei säiliö ole suunniteltu kestämään suurempaa ulkoista ylipainetta. Tällöin alipaineentasauslaitteen asetuspaine ei saa olla suurempi kuin alipaine, jolle säiliö on suunniteltu. Ainoastaan pakkausryhmien II tai III kiinteässä olomuodossa olevien (jauhemaisten tai rakeisten) aineiden, jotka eivät kuljetuksen aikana nesteydy, kuljetukseen käytettävän säiliön saa VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksynnällä suunnitella kestämään pienempää ulkoista painetta. Tällöin alipaineventtiili on säädettävä toimimaan tässä alemmassa paineessa. Säiliö, jota ei tarvitse varustaa alipaineentasauslaitteella, on suunniteltava kestämään ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista painetta, joka on vähintään 0,4 bar sisäistä painetta korkeampi Alipaineentasauslaitteiden on estettävä tulen välitön sisäänpääsy säiliöön, joka on tarkoitettu luokan 3 leimahduspistekriteerit täyttävien aineiden kuljettamiseen, mukaan lukien kohotetuissa lämpötiloissa kuljetettavat aineet, joita kuljetetaan leimahduspistettä vastaavassa tai sitä korkeammassa lämpötilassa, tai UN-säiliön on kestettävä ilman vuotoa tulen sisäänpääsyn aiheuttama sisäinen räjähdys UN-säiliöiden ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat erikseen vaikuttavat staattiset voimat: (a) Kulkusuunnassa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, (b) Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, (c) Pystysuoraan ylöspäin: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, ja (d) Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kokonaiskuorma mukaan lukien painovoiman vaikutus) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä Jokaiselle kohdassa mainittujen voimien vaikutukselle on otettava huomioon seuraava varmuuskerroin: (a) Metalleilla, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 taatun myötörajan suhteen, tai (b) Metalleilla, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 taatun 0,2 %:n venymärajan suhteen ja austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen Myötörajan tai venymärajan arvon on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia arvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset myötörajan ja venymärajan vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle metallille ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävän myötörajan ja venymärajan arvon on oltava VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymiä UN-säiliöt on voitava maadoittaa, jos ne on tarkoitettu luokan 3 leimahduspistekriteerit täyttävien aineiden kuljetukseen, mukaan lukien kohotetuissa lämpötiloissa kuljetettavat aineet, joita kuljetetaan leimahduspistettä vastaavassa tai sitä korkeammassa lämpötilassa. On suoritettava toimenpiteet vaarallisten sähköstaattisten varauksien estämiseksi UN-säiliöissä on oltava lisäsuojaus, jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksen mukaisesti aineelle niin vaaditaan. Lisäsuojaus voi olla säiliön seinämän paksuuden lisäys tai korkeampi koepaine. Säiliön seinämän paksuuden lisäys tai korkeampi koepaine määritetään kyseessä olevan aineen kuljetusvaaran perusteella. 1 Laskuissa g = 9,81 m/s 2.

110 Suunnittelukriteerit Säiliöt on suunniteltava siten, että jännitykset voidaan analysoida matemaattisesti tai kokeellisesti venymäliuskoilla tai muulla VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava kestämään nestepainekokeessa vähintään koepaine, joka on 1,5 kertaa suunnittelupaine. Eräille aineille on erityismääräyksiä luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksessä. Kohtien säiliön seinämän vähimmäispaksuutta koskevat vaatimukset on otettava huomioon Säiliön primaari kalvojännitys σ (sigma) koepaineessa metalleille, joilla on selvä myötöraja tai taattu venymäraja (tavallisesti 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja), ei saa olla suurempi kuin pienin seuraavista arvoista: 0,75 Re tai 0,50 Rm, missä: Re = myötöraja, N/mm 2, tai 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja, Rm = vähimmäismurtolujuus, N/mm Käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia vähimmäisarvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset Re:n ja Rm:n vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle metallille ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymiä Teräksiä, joilla Re/Rm-suhde on yli 0,85, ei saa käyttää hitsattujen säiliöiden rakennemateriaalina. Tämän suhteen määrittämisessä käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava materiaalin tarkastustodistuksen mukaisia arvoja Säiliön rakennemateriaalina käytetyn teräksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin hienoraeteräkselle vähintään 16 % ja muille teräksille Rm vähintään 20 %. Säiliön rakennemateriaalina käytetyn alumiinin tai alumiiniseoksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin vähintään 12 %. 6 Rm Materiaalin todellisten arvojen määrittämisessä on varmistettava, että koesauvat on otettu metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä on mitattava koesauvoilla, joilla on suorakulmainen poikkileikkauspinta, standardin ISO 6892:1998 mukaisesti käyttäen 50 mm mittapituutta Säiliön seinämän vähimmäispaksuus Säiliön seinämän vähimmäispaksuuden on oltava suurin seuraavista arvoista: (a) Kohtien vaatimuksien mukaisesti määritetty vähimmäispaksuus, (b) Turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti, ottaen huomioon kohdan vaatimukset, määritetty vähimmäispaksuus, (c) Luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon mukaisesti tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksen mukaisesti määritetty vähimmäispaksuus Halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien säiliöiden lieriömäisten osien samoin kuin päätyjen ja miesaukkojen kansien seinämien paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Kuitenkin pakkausryhmään II tai III kuuluvien jauhemaisten tai rakeisten kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä seinämien vaadittava vähimmäispaksuus voidaan alentaa 5 mm:iin käytettäessä vertailuterästä tai vastaavaan paksuuteen käytettäessä muuta metallia Jos säiliössä on lisäsuojaus vaurioitumisen varalta, saa VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksynnällä UN-säiliöissä, joiden koepaine on alle 2,65 bar, seinämien vähimmäispaksuutta alentaa siinä suhteessa, missä suojausta on

111 lisätty. Kuitenkin halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 4 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia Kaikkien säiliöiden lieriömäisten osien samoin kuin päätyjen ja miesaukkojen kansien seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm riippumatta rakennemateriaalista Kohdan lisäsuojaus voidaan saada aikaan säiliön täysin ympäröivällä suojuksella kuten sopivalla monikerrosrakenteella, jossa ulkovaippa on kiinnitetty säiliöön, tai kaksoisseinämärakenteella taikka rakenteella, jossa säiliö on asetettu sitä täysin ympäröivään kehikkoon, joka koostuu pitkittäis- ja poikittaissuuntaisista palkeista Muille metalleille seinämien vähimmäispaksuus, joka vastaa vertailuteräksen paksuudelle kohdassa annettuja arvoja, on määritettävä seuraavalla kaavalla: 21,4 e 0 e1 =, 3 Rm1 A1 missä: e 1 = käytettävän metallin vaadittu vastaava paksuus (mm), e 0 = luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon mukainen tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksen mukainen vertailuteräksen vähimmäispaksuus (mm), Rm 1 = käytettävän metallin taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) (ks. kohta ), A 1 = käytettävän metallin kansallisten tai kansainvälisten standardien mukainen taattu vähimmäismurtovenymä (%) Jos kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa on annettu vähimmäispaksuudeksi 8 mm tai 10 mm, on otettava huomioon, että nämä arvot perustuvat vertailuteräksen ominaisuuksiin ja 1,80 m:n säiliöhalkaisijaan. Käytettäessä muuta kuin rakenneterästä (ks. kohta ), tai jos säiliön halkaisija on yli 1,80 m, on seinämien vähimmäispaksuus määritettävä seuraavalla kaavalla: 21,4 e0 d1 e1 =, 1,8 3 Rm1 A1 missä: e 1 = käytettävän metallin vaadittu vastaava paksuus (mm), e 0 = luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon mukainen tai luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) ja kohdan UN-säiliön erityismääräyksen mukainen vertailuteräksen vähimmäispaksuus (mm), d 1 = säiliön halkaisija (m), vähintään 1,80 m, Rm 1 = käytettävän metallin taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) (ks. kohta ), A 1 = käytettävän metallin kansallisten tai kansainvälisten standardien mukainen taattu vähimmäismurtovenymä (%) Missään tapauksessa ei seinämän paksuus saa olla pienempi kuin mitä kohdissa , ja on esitetty. Kaikkien säiliön osien seinämien paksuuden on oltava vähintään kohtien mukainen. Korroosiovara ei saa sisältyä näihin arvoihin Käytettäessä rakenneterästä (ks. kohta ) ei kohdan kaavan mukaista laskelmaa vaadita Säiliön päätyjen ja lieriömäisen osan kiinnitys ei saa aiheuttaa seinämän paksuuteen jyrkkää muutosta Käyttölaitteet Käyttölaitteet on asennettava siten, etteivät ne voi repeytyä irti tai vaurioitua käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Jos kehikon ja säiliön kytkennät sallivat rakenneosien suhteellisen liikkumisen, laitteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta osien vahingoittumisvaaraa. Ulkopuoliset tyhjennyslaitteet (putkien liitännät, suljinlaitteet), sisäpuolinen sulkuventtiili ja sen istukka on suojattava ulkopuolisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä (esimerkiksi heikennysurilla). Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan.

112 UN-säiliön kaikki täyttämiseen ja tyhjentämiseen tarvittavat aukot on varustettava käsikäyttöisellä sulkuventtiilillä, joka sijaitsee niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista. Muut aukot, lukuun ottamatta tuuletus- tai paineentasauslaitteisiin johtavia aukkoja, on varustettava joko sulkuventtiilillä tai muulla sopivalla sulkimella, joka sijaitsee niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista Kaikki UN-säiliöt on varustettava miesaukolla tai muilla tarkastusaukoilla, jotka ovat sopivan kokoisia sisäpuolista tarkastusta varten ja riittäviä sisäpuolista huoltoa ja kunnossapitoa varten. Osastoiduissa UN-säiliöissä on oltava miesaukko tai muu tarkastusaukko jokaisessa säiliöosastossa Ulkopuoliset varusteet on ryhmiteltävä yhteen sikäli kuin se käytännössä on mahdollista. Eristetyissä UN-säiliöissä yläpuoliset varusteet on ympäröitävä ylivuodon keräävällä rakenteella, jossa on sopiva ulosjuoksu UN-säiliön jokaisessa putkiyhteessä on oltava niiden käyttöä ilmaiseva selvä merkintä Jokainen sulkuventtiili tai muu suljin on suunniteltava ja valmistettava vähintään säiliön suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) vastaavalle nimellispaineelle ottaen huomioon kuljetuksen aikaiset lämpötilaodotukset. Kaikki sulkuventtiilit, joissa on kierrekarat, on voitava sulkea kiertämällä säätöpyörää myötäpäivään. Muiden sulkuventtiilien suljinten suunta (auki- ja kiinni-asento) ja sulkemissuunta on selvästi ilmaistava. Kaikki sulkuventtiilit on suunniteltava siten, etteivät ne voi tahattomasti aueta Liikkuvia osia, kuten kansia, suljinten osia, ei saa valmistaa suojaamattomasta korroosiolle alttiista teräksestä, jos ne voivat hankautua tai iskeytyä alumiiniseen UNsäiliöön, joka on tarkoitettu luokan 3 leimahduspistekriteerit täyttävien aineiden kuljettamiseen, mukaan lukien kohotetuissa lämpötiloissa kuljetettavat aineet, joita kuljetetaan leimahduspistettä vastaavassa tai sitä korkeammassa lämpötilassa Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Kaikkien putkistojen on oltava sopivaa metallia. Hitsattuja putkiliitoksia on käytettävä siellä, missä tämä vain on mahdollista Kupariputkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Liitokset eivät saa heikentää putkiston kestävyyttä, kuten voi käydä putken kierteitä tehtäessä Koko putkiston ja putkiston rakenneosien murtumispaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: neljä kertaa säiliön suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) tai neljä kertaa paine, joka voidaan käytön aikana saada aikaan pumpulla tai muulla laitteella (lukuun ottamatta paineentasauslaitteita) Suljinlaitteiden, venttiilien ja lisävarusteiden valmistuksessa on käytettävä sitkeitä metalleja Pohja-aukot Tiettyjä aineita ei saa kuljettaa UN-säiliöissä, joissa on pohja-aukkoja. Jos luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdon mukaisesti pohja-aukot on kielletty, ei säiliön nestepinnan alapuolella saa olla aukkoja, kun säiliö on täytetty suurimpaan sallittuun täyttöasteeseen. Jos olemassa olevat aukot suljetaan, on se tehtävä kiinnittämällä säiliöön levy sisä- ja ulkopuolisella hitsisaumalla Pohjan tyhjennysaukko UN-säiliöissä, joissa kuljetetaan tiettyjä kiinteitä, kiteytyviä tai erittäin viskooseja aineita, on varustettava vähintään kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla suljinlaitteella. Laitteiden suunnittelu on tehtävä VAK-tarkastuslaitosta taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskusta tyydyttävällä tavalla. Laitteissa on oltava: (a) ulkoinen sulkuventtiili, joka sijaitsee niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista ja joka on suunniteltu siten, että sen aukeaminen vahingossa iskun tai tahattoman käsittelyn johdosta ei ole mahdollista, ja (b) tyhjennysputken päässä nestetiivis suljin, joka voi olla pulteilla kiinnitetty umpilaippa tai kierrekansi Kaikki pohjan tyhjennysaukot, lukuun ottamatta mitä kohdassa on edellytetty, on varustettava kolmella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla suljinlaitteella. Laitteiden suunnittelu on tehtävä VAK-tarkastuslaitosta taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskusta tyydyttävällä tavalla. Laitteissa on oltava: (a) itsestään sulkeutuva sisäinen sulkuventtiili, joka on joko säiliön sisäpuolella tai hitsatun laipan tai sen vastalaipan sisäpuolella siten, että:

113 (i) venttiilin säätölaitteet on suunniteltu siten, että niiden aukeaminen vahingossa iskun tai tahattoman käsittelyn johdosta ei ole mahdollista, (ii) venttiiliä voidaan käyttää ylhäältä tai alhaalta käsin, (iii) venttiilin asento (auki tai kiinni) on mahdollisuuksien mukaan voitava tarkistaa maasta käsin, (iv) lukuun ottamatta UN-säiliöitä, joiden tilavuus on enintään litraa, on UN-säiliöissä venttiili voitava sulkea helposti luoksepäästävästä paikasta, joka on sijainniltaan erillään itse venttiilistä, (v) venttiilin on pysyttävä toimintakunnossa venttiilin ulkopuolisen säätölaitteen vaurioituessa, (b) ulkoinen sulkuventtiili, joka sijaitsee niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista, ja (c) tyhjennysputken päässä nestetiivis suljin, joka voi olla pulteilla kiinnitetty umpilaippa tai kierrekansi Vuoratussa säiliössä kohdassa (a) vaaditun sisäisen sulkuventtiilin saa korvata ulkoisella lisäsulkuventtiilillä. Valmistajan on täytettävä VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen vaatimukset Varolaitteet Kaikki UN-säiliöt on varustettava vähintään yhdellä paineentasauslaitteella. Jokaisen paineentasauslaitteen suunnittelu, valmistus ja merkinnät on tehtävä VAK-tarkastuslaitosta taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskusta tyydyttävällä tavalla Paineentasauslaitteet Jokainen UN-säiliö, jonka tilavuus on vähintään litraa, ja jokainen UN-säiliön vastaavan suuruinen itsenäinen säiliöosasto on varustettava yhdellä tai useammalla jousikuormitetulla paineentasauslaitteella ja lisäksi säiliössä saa olla jousikuormitettujen laitteiden kanssa rinnan murtolevy tai lämpösulake paitsi, jos tämä on kielletty kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa viittauksella kohtaan Paineentasauslaitteiden on oltava riittävän tehokkaita estämään säiliön repeäminen täytön, tyhjennyksen tai sisällön lämmittämisen aiheuttaman yli- tai alipaineistumisen johdosta Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn sekä nesteen vuotamisen säiliöstä ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen Jos tietylle aineelle luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (10) ja kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa niin vaaditaan, on UN-säiliöissä oltava VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymä paineentasauslaite. Paineentasauslaitteen on koostuttava jousikuormitetusta paineentasauslaiteesta ja sitä edeltävästä murtolevystä paitsi, jos UN-säiliö on tarkoitettu yhden aineen käyttöön ja se on varustettu sisällön kanssa yhteensopivasta materiaalista valmistetulla hyväksytyllä paineentasauslaitteella. Kun murtolevy on asennettu peräkkäin vaaditun paineentasauslaitteen kanssa, on murtolevyn ja paineentasauslaitteen väliin asennettava painemittari tai muu sopiva ilmaisin, joka ilmoittaa murtolevyn murtumisen tai reiän tai vuodon ilmaantumisen, mikä voi johtaa paineentasauslaitteiston virheelliseen toimintaan. Murtolevyn on murruttava nimellispaineessa, joka on 10 % korkeampi kuin paineentasauslaiteen asetuspaine Jokainen UN-säiliö, jonka tilavuus on alle litraa, on varustettava paineenrajoitinlaitteella, joka voi olla murtolevy, jos tämä levy on kohdan vaatimuksien mukainen. Jos ei käytetä jousikuormitettua paineentasauslaitetta, on murtolevyn murruttava koepainetta vastaavassa nimellispaineessa. Lisäksi kohdan mukaisia lämpösulakkeita saa myös käyttää Jos säiliö on paineella tyhjennettävä, on paineistuslinja varustettava sopivalla paineentasauslaitteella, jonka asetuspaine ei saa olla korkeampi kuin suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) ja sulkuventtiilin on sijaittava niin lähellä säiliötä kuin käytännössä on mahdollista Paineentasauslaitteiden säätäminen On otettava huomioon, että paineentasauslaitteiden on toimittava vain olosuhteissa, joissa lämpötila on kohonnut liikaa, sillä säiliöön ei saa kohdistua liiallista paineen vaihtelua tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa (ks. kohta ) Säiliöissä, joiden koepaine on enintään 4,5 bar, vaadittu paineentasauslaite on säädettävä toimimaan nimellispaineessa, joka on 5/6 koepaineesta. Säiliöille, joiden koepaine on yli 4,5 bar, tämän paineen on oltava 110 % paineesta, joka on 2/3 koepaine. Päästön jälkeen laitteen on sulkeuduttava paineessa, joka on enintään 10 % alhaisempi kuin asetuspaine.

114 Laitteen on pysyttävä suljettuna kaikissa tätä alhaisemmissa paineissa. Tämä vaatimus ei estä käyttämästä alipaineentasauslaitteita tai paineentasauslaitteiden ja alipaineentasauslaitteiden yhdistelmiä Lämpösulakkeet Lämpösulakkeiden on toimittava lämpötilavälillä C 149 C sillä edellytyksellä, että paine säiliössä sulakkeen sulamislämpötilassa ei ylitä koepainetta. Lämpösulakkeet on sijoitettava säiliön yläosaan siten, että läpiviennit on sijoitettu kaasutilaan, ja jos niitä käytetään kuljetusturvallisuutta parantavina laitteina,. Missään tapauksessa ne eivät saa olla ulkoiselta lämmöltä suojattuja. Lämpösulakkeita ei saa käyttää UN-säiliöissä, joiden koepaine on yli 2,65 bar, ellei muuta ole säädetty luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (11) erityismääräyksessä TP36. UN-säiliöissä, jotka on tarkoitettu kohotetuissa lämpötiloissa kuljetettaville aineille, lämpösulakkeet on suunniteltava toimimaan lämpötilassa, joka on korkeampi kuin kuljetuksenaikainen enimmäislämpötila. Lämpösulakkeiden on oltava VAK-tarkastuslaitosta taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskusta tyydyttäviä Murtolevyt Jos kohdassa ei ole toisin säädetty, on murtolevyjen murruttava suunnittelulämpötila-alueella nimellispaineessa, joka vastaa koepainetta. Jos käytetään murtolevyjä, on erityisesti otettava huomioon kohtien ja vaatimukset Murtolevyjen on sovelluttava UN-säiliöissä mahdollisesti syntyviin alipaineolosuhteisiin Paineentasauslaitteiden puhallusteho Kohdassa vaaditun jousikuormitetun paineentasauslaitteen virtauksen vähimmäispoikkipinta-alan on vastattava halkaisijaltaan 31,75 mm olevan aukon pintaalaa. Jos alipaineentasauslaitteita käytetään, on niiden virtauksen poikkipinta-alan oltava vähintään 284 mm Paineentasauslaitteiston (ottaen huomioon virtauksen heikkeneminen, kun UN-säiliö on varustettu jousikuormitetuilla paineentasauslaitteilla ja niitä edeltävillä murtolevyillä tai kun jousikuormitetuissa paineentasauslaitteissa on liekin sisäänpääsyn estävä laite) yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä rajoittamaan paine tulipalossa paineeseen, joka on enintään 20 % korkeampi kuin paineentasauslaitteen asetuspaine. Hätäpurkautumislaitteita saa käyttää määrätyn puhallustehon saavuttamiseksi. Nämä laitteet voivat olla lämpösulakkeita, jousikuormitettuja laitteita tai murtolevyjä taikka murtolevyn ja jousikuormitetun laitteen yhdistelmiä. Paineentasauslaitteiden vaadittu kokonaispuhallusteho voidaan määrittää käyttäen kohdan kaavaa tai kohdan taulukkoa Paineentasauslaitteiden vaadittu kokonaispuhallusteho, joka on kaikkien laitteiden tehojen yhteenlaskettu summa, on määritettävä seuraavalla kaavalla: 0,82 F A Z T Q = 12,4, L C M missä: Q = vaadittu vähimmäispuhallusteho, ilmakuutiometriä sekunnissa m 3 /s, standardiolosuhteissa: 1 bar ja 0 C (273 K), F = kerroin, jolla on seuraavat arvot: eristämättömässä säiliössä F = 1, U ( t) eristetyssä säiliössä F =, mutta joka tapauksessa vähintään 0,25, 13,6 missä: U = eristyksen lämmönjohtavuus 38 C lämpötilassa, kw m -2 K -1, t = aineen todellinen täytönaikainen lämpötila, C, jos tätä lämpötilaa ei tiedetä, käytetään arvoa t = 15 C, Tässä määritettyä F:n arvoa eristetylle säiliölle saa käyttää sillä edellytyksellä, että eristys on kohdan mukainen, A = säiliön ulkopinnan kokonaispinta-ala, m 2, Z = kaasun kokoonpuristuvuuskerroin kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet) (jos tätä kerrointa ei tiedetä, käytetään arvoa Z = 1,0), T = absoluuttinen lämpötila paineentasauslaitteiden yläpuolella kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet), K ( C + 273), L = nesteen latentti höyrystymislämpö kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet), kj/kg, M = purkautuvan kaasun molekyylimassa,

115 C = vakio, joka määritetään yhdellä seuraavista kaavoista ominaislämpöjen suhteen k funktiona: c p k =, c v missä: c p on ominaislämpö vakiopaineessa, ja c v on ominaislämpö vakiotilavuudessa. Kun k > 1: k + 1 k -1 C = 2 k k + 1, Kun k = 1 tai kun k on tuntematon: C = 1 = 0,607, missä e on matemaattinen vakio = 2,7183. e C:lle voidaan käyttää myös seuraavasta taulukosta saatavia arvoja: k C k C k C 1,00 0,607 1,26 0,660 1,52 0,704 1,02 0,611 1,28 0,664 1,54 0,707 1,04 0,615 1,30 0,667 1,56 0,710 1,06 0,620 1,32 0,671 1,58 0,713 1,08 0,624 1,34 0,674 1,60 0,716 1,10 0,628 1,36 0,678 1,62 0,719 1,12 0,633 1,38 0,681 1,64 0,722 1,14 0,637 1,40 0,685 1,66 0,725 1,16 0,641 1,42 0,688 1,68 0,728 1,18 0,645 1,44 0,691 1,70 0,731 1,20 0,649 1,46 0,695 2,00 0,770 1,22 0,652 1,48 0,698 2,20 0,793 1,24 0,656 1,50 0, Edellisessä kohdassa määritetyn kaavan sijasta saa nesteiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön paineentasauslaitteet mitoittaa taulukon avulla. Tässä taulukossa oletetaan, että eristyskerroin F = 1, ja eristetyille säiliöille arvot on suhteutettava. Muut tämän taulukon laskelmissa käytetyt arvot ovat: M = 86,7 T = 394 K L = 334,94 kj/kg C = 0,607 Z = Vaadittu vähimmäispuhallusteho, Q, ilmakuutiometriä sekunnissa, 1 bar paineessa ja 0 C (273 K) lämpötilassa A altistunut pinta-ala (m 2 ) Q (ilmakuutiometriä sekunnissa) A altistunut pinta-ala (m 2 ) Q (ilmakuutiometriä sekunnissa) 2 0,230 37,5 2, , , ,405 42,5 2, , , ,565 47,5 3, , , ,715 52,5 3, , , ,859 57,5 3, , , ,132 62,5 3, , , ,391 67,5 4, , ,236 22,5 1, , , ,726 27,5 1, , , ,206 32,5 2, , , ,676

116 Eristysjärjestelmän, jota käytetään puhallustehon pienentämiseen, on oltava VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymä. Tähän tarkoitukseen hyväksyttyjen eristysjärjestelmien on joka tapauksessa: (a) pysyttävä toimintakunnossa 649 C lämpötilaan saakka, ja (b) oltava päällystetty materiaalilla, jonka sulamispiste on vähintään 700 C Paineentasauslaitteiden merkintä Jokaisessa paineentasauslaitteessa on oltava seuraava selvä ja pysyvä merkintä: (a) Asetuspaine (bar tai kpa) tai asetuslämpötila ( C), (b) Jousikuormitettujen laitteiden purkautumispaineen sallittu vaihteluväli, (c) Referenssilämpötila, jonka mukaan murtolevyn nimellismurtumispaine on mitoitettu, (d) Lämpösulakkeiden lämpötilan sallittu vaihteluväli, ja (e) Jousikuormitettujen paineentasauslaitteiden, murtolevyjen ja lämpösulakkeiden nimellispuhallusteho standardiolosuhteissa, ilmakuutiometriä sekunnissa (m 3 /s). Jos mahdollista, myös seuraava tieto on merkittävä: (f) Valmistajan nimi ja paineentasauslaitteen tuotenumero Jousikuormitettuihin paineentasauslaitteisiin merkitty nimellispuhallusteho on määritettävä standardin ISO :1991 mukaisesti Paineentasauslaitteiden putkiyhteet Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava riittävän kokoisia, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä varolaitteeseen. Sulkuventtiilejä ei saa asentaa säiliön ja paineentasauslaitteiden väliin paitsi, jos huoltoa tai muuta syytä varten on asennettu rinnakkaiset laitteet ja käytössä olevan paineentasauslaitteen sulkuventtiilit on lukittu auki-asentoon tai sulkuventtiilit on kytketty yhteen siten, että ainakin toinen rinnakkaisista venttiileistä on aina käytössä. Tuuletus- tai paineentasauslaitteeseen johtavassa aukossa ei saa olla mitään estettä, joka voisi rajoittaa tai katkaista virtauksen säiliöstä tähän laitteeseen. Tuuletuslaitteiden tai paineentasauslaitteiden ulostuloputkien, jos näitä käytetään, on johdettava vapautunut höyry tai neste ulkoilmaan siten, että paineentasauslaitteisiin kohdistuu mahdollisimman pieni vastapaine Paineentasauslaitteiden sijoittaminen Jokainen paineentasauslaitteen läpivienti on oltava säiliön yläosassa niin lähellä säiliön pitkittäis- ja poikittaisakselin leikkauspistettä kuin käytännössä on mahdollista. Kaikkien paineentasauslaitteiden läpivientien on enimmäistäytöllä oltava säiliön höyrytilassa ja laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua. Palavista ja helposti syttyvistä aineista vapautuva höyry on suunnattava poispäin säiliöstä siten, että purkaus ei painu säiliön pinnalle. Suojalaitteet, jotka ohjaavat höyryvirtausta, ovat sallittuja edellyttäen, että paineentasauslaitteen vaadittu puhallusteho ei siitä vähene On huolehdittava, että asiattomien henkilöiden pääsy paineentasauslaitteiden luo on estetty, ja siitä, että laitteet on suojattu UN-säiliön kaatumisen aiheuttamalta laitteiden vaurioitumiselta Pinnankorkeuden mittalaitteet Lasiset ja muusta helposti särkyvästä materiaalista valmistetut pinnankorkeuden näyttölaitteet, jotka ovat suorassa kosketuksessa säiliön sisällön kanssa, on kielletty UN-säiliön tuet, kehikot, nosto- ja kiinnityslaitteet UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa annetut voimat ja kohdassa annetut varmuuskertoimet. Ohjauslevyjä, kehikkoja, jalustoja tai muita vastaavia rakenteita saa käyttää UN-säiliön kiinnitysjärjestelmien (esim. jalustat, kehikot) sekä nosto- ja kiinnityslaitteiden aiheuttamat yhteisjännitykset eivät saa aiheuttaa liiallisia jännityksiä mihinkään säiliön osaan. Kaikkiin UN-säiliöihin on asennettava pysyvät nosto- ja kiinnityslaitteet. Ne on asennettava ensisijaisesti UN-säiliön tukiin, mutta ne saa asentaa myös vahvistuslevyihin, jotka on kiinnitetty säiliön tuentakohtiin Tukien ja kehikkojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristön korroosiovaikutus.

117 Haarukkataskut on voitava sulkea. Sulkemislaitteen on oltava pysyvä osa kehikkoa tai se on oltava kiinnitetty pysyvästi kehikkoon. Yksiosastoisessa UN-säiliöissä, joiden pituus on alle 3,65 m, ei tarvitse olla suljettavia haarukkataskuja edellyttäen, että: (a) säiliö, kaikki varusteet mukaan lukien, on hyvin suojattu trukin haarukan iskuja vastaan, ja (b) haarukkataskujen keskustojen välinen etäisyys on vähintään puolet UN-säiliön enimmäispituudesta Jos UN-säiliöitä ei ole suojattu kuljetuksen aikana kohdan mukaisesti, on säiliö ja käyttölaitteet suojattava pituus- ja poikittaissuuntaisten iskujen sekä kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta. Ulkopuoliset lisälaitteet on suojattava siten, että niihin kohdistuvat iskut tai UN-säiliön kaatuminen lisälaitteiden päälle eivät voi aiheuttaa sisällön ulospääsyä. Esimerkkejä suojaustavoista: (a) Suojaus poikittaissuuntaisia iskuja vastaan, mikä voi muodostua pitkittäispalkeista, jotka suojaavat säiliötä molemmilta sivuilta keskiviivan korkeudella, (b) Suojaus kaatumista vastaan, mikä voi muodostua vahvistusrenkaista tai kehikon poikkipalkeista, (c) Suojaus takaosaan kohdistuvia iskuja vastaan, mikä voi muodostua puskurista tai kehikosta, (d) Säiliön suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttämällä standardin ISO :1995 mukaista ISO-kehikkoa Rakennetyypin hyväksyminen Jokaisella uudella UN-säiliön rakennetyypillä on oltava VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen antama hyväksymistodistus. Tämän todistuksen on vahvistettava, että UN-säiliö on mainitun laitoksen tarkastama sekä se on aiottuun käyttöön soveltuva ja vastaa tämän luvun vaatimuksia sekä tarvittaessa kuljetettavasta aineesta riippuvia luvun 4.2 ja luvun 3.2 taulukon A säännöksiä. Jos UN-säiliöitä valmistetaan sarjatuotantona muuttamatta rakennetta, on todistus voimassa koko sarjalle. Todistuksessa on mainittava prototyypin tarkastuspöytäkirja, kuljetettavaksi sallitut aineet tai aineryhmät, säiliön sekä mahdollisen vuorauksen rakennemateriaalit ja hyväksymisnumero. Hyväksymisnumerossa on oltava sen valtion tunnus, jossa hyväksyntä on myönnetty, ts. kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus, sekä rekisteröintinumero. Todistuksessa on mainittava mahdolliset kohdan mukaiset vaihtoehtoiset ratkaisut. Rakennetyypin hyväksymistodistusta saa käyttää pienemmille UN-säiliöille, jotka on valmistettu samanlaisista ja paksuudeltaan vastaavista materiaaleista, samalla valmistustekniikalla ja käyttäen samanlaisia tukia sekä samanlaisia sulkimia ja muita varusteita Rakennetyypin hyväksyntää varten on prototyypin tarkastuspöytäkirjan sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: (a) Standardin ISO :1995 mukaisen testauksen tulokset kehikolle, (b) Kohdan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen tulokset, ja (c) Jos sovellettavissa, kohdan mukaisen törmäyskokeen tulokset Tarkastus ja testaus UN-säiliöitä, jotka vastaavat CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää "kontti", ei saa käyttää, ellei jokaista rakennetyyppiä edustavaa prototyyppiä ole testattu dynaamisessa törmäyskokeessa (Dynamic, Longitudinal Impact Test) käsikirjan "Manual of Test and Criteria" (Kokeet ja kriteerit) osan IV, kohdan 41 mukaisesti Jokainen UN-säiliö ja sen eri varusteet on tarkastettava ja testattava ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -testaus) ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein (viiden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). Tämän lisäksi viiden vuoden välein tehtävien tarkastusten ja testausten välillä on suoritettava välitarkastus ja -testaus (2,5 vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen saa tehdä 3 kuukauden kuluessa ennen tai jälkeen määrätyn päivän. Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on ylimääräinen tarkastus ja testaus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti UN-säiliön käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä rakennetyypin mukaisuuden toteaminen, UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat aineet ja painekoe. Ennen UN-säiliön käyttöönottoa on myös tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Jos säiliölle ja

118 sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Viiden vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä sisä- ja ulkopuolinen tarkastus sekä yleensä nestepainekoe. Verhous, lämpöeristys ja vastaavat on poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe ,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä vähintään UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat aineet, tiiviyskoe ja kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Verhous, lämpöeristys ja vastaavat on poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi. VAK-tarkastuslaitos taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskus voi antaa luvan 2,5 vuoden välein tehtävästä sisäpuolisesta tarkastuksesta luopumisesta tai korvaamisesta muilla testausmenetelmillä tai tarkastusmenettelyillä yhden aineen kuljetukseen tarkoitetuille UN-säiliöille UN-säiliötä ei saa täyttää ja antaa kuljetettavaksi sen jälkeen, kun määräaika viimeisestä 5 tai 2,5 vuoden välein tehtävästä kohdan mukaisesta määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on kulunut umpeen. Kuitenkin UN-säiliötä, joka on täytetty ennen kuin määräaika viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on kulunut umpeen, saa kuljettaa enintään kolme kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen tai -testauksen määräajan umpeutumisesta. Lisäksi UN-säiliötä saa kuljettaa viimeisen määräaikaistarkastuksen ja -testauksen määräajan umpeutumisen jälkeen: (a) tyhjentämisen jälkeen ennen puhdistusta ja seuraavaa täyttämistä, jos kuljetus tapahtuu seuraavaa vaadittua testausta tai tarkastusta varten, ja (b) enintään kuusi kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen tai -testauksen määräajan umpeutumisesta vaarallisten aineiden palauttamiseksi asianmukaista hävittämistä tai kierrätystä varten, ellei VAK-tarkastuslaitos taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskus ole toisin määrännyt. Tieto tästä poikkeuksesta on mainittava rahtikirjassa Ylimääräinen tarkastus ja testaus on tehtävä, jos UN-säiliössä on havaittavissa vaurioita, korroosiota tai puutteita tiiveydessä taikka muita puutteita, jotka voivat vaikuttaa UNsäiliön turvallisuuteen. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen laajuus riippuu UNsäiliön vaurion laajuudesta tai kunnon heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen on sisällettävä vähintään kohdan mukaiset 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen toimet Sisä- ja ulkopuolisen tarkastuksen on taattava, että: (a) säiliöstä on tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio, hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä kuljetuksessa epäluotettavan, (b) putkistoista, venttiileistä, lämmitys/jäähdytysjärjestelmästä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan, (c) miesaukkojen kansien kiristyslaitteet ovat kunnossa ja miesaukkojen kannet tai tiivisteet eivät vuoda, (d) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty, (e) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi, (f) mahdolliset vuoraukset on tarkastettu vuorauksen valmistajan antamien kriteerien mukaisesti, (g) vaaditut merkinnät UN-säiliössä ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia, ja (h) UN-säiliön kehikko, tuet ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen tai tämän tunnustaman tarkastuslaitoksen on suoritettava tai vahvistettava kohtien , , , ja mukaiset tarkastukset ja testaukset. Kun painekoe on osa tarkastusta ja testausta, on se tehtävä UN-säiliön merkintäkilpeen merkityllä paineella. Paineen alaisena UN-säiliöstä on tarkastettava mahdolliset säiliön, putkiston tai laitteiden vuodot.

119 Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastukset ja testaukset suorittaa toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä asiantuntija Kaikissa tapauksissa, joissa säiliölle on tehty leikkaus-, poltto- tai hitsaustöitä, on tämän työn oltava VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymä ottaen huomioon säiliön valmistamisessa käytetty turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustama tekninen koodi. Työn jälkeen on suoritettava painekoe alkuperäisellä koepaineella Jos säiliössä huomataan turvallisuuteen vaikuttavia vikoja, ei sitä saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin se on kunnostettu ja testit on uusittu ja läpäisty Merkintä Jokaisessa UN-säiliössä on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Jos UN-säiliön laitteistojen sijoituksesta johtuen merkintäkilpeä ei voi pysyvästi kiinnittää säiliöön, on itse säiliöön merkittävä vähintään turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustamassa teknisessä koodissa vaaditut tiedot. Vähintään seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä:. (a) Tiedot omistajasta (i) Omistajan rekisteröintinumero, (b) Valmistustiedot (i) Valmistusmaa, (ii) Valmistusvuosi, (iii) Valmistaja tai valmistajan merkki, (iv) Valmistajan antama valmistusnumero, (c) Hyväksymistiedot (i) YK-pakkaustunnus: u n, Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, 6.6 tai 6.7 asiaankuuluvat vaatimukset. (ii) Hyväksyjämaa, (iii) Rakennetyypin hyväksynyt VAK-tarkastuslaitos (luokan 7 osalta säteilyturvakeskus), (iv) Rakennetyypin hyväksymisnumero, (v) Kirjaimet AA, jos rakennetyyppi on hyväksytty käyttäen vaihtoehtoisia ratkaisuja (ks. kohta ), (vi) Tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu, (d) Paineet (i) Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) (bar tai kpa, ylipaine) 2, (ii) Koepaine (bar tai kpa, ylipaine) 2, (iii) Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta (kuukausi ja vuosi), (iv) Käyttöönottotestauksessa painekokeen suorittaneen VAK-tarkastuslaitoksen tunnus (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan tunnus), (v) Ulkoinen suunnittelupaine 3 (bar tai kpa, ylipaine) 2, (vi) Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) lämmitys/jäähdytysjärjestelmälle (bar tai kpa, ylipaine) 2 (jos käytetään), (e) Lämpötilat (i) Suunnittelulämpötilaväli ( C) 2, (f) Materiaalit (i) Säiliön materiaali(-t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin, (ii) Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus (mm) 2, (iii) Vuorausmateriaali (jos käytetään), (g) Tilavuus (i) Säiliön vesitilavuus 20 C lämpötilassa (litraa) 2, Tämän merkinnän jälkeen on oltava kirjain S, kun säiliö on jaettu loiskelevyillä enintään litran osiin. (ii) Yksittäisten säiliöosastojen vesitilavuus 20 C lämpötilassa (litraa) 2 (jos käytetään, moniosastoiselle säiliölle), Tämän merkinnän jälkeen on oltava kirjain S, kun osastot on jaettu loiskelevyillä enintään litran osiin. 2 Käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin 3 Ks. kohta

120 (h) Määräaikaistarkastukset ja testaukset (i) Viimeisimmän määräaikaistestauksen tyyppi (2,5 vuoden välein tehtävä, 5 vuoden välein tehtävä tai ylimääräinen tarkastus), (ii) Viimeisimmän määräaikaistestauksen ajankohta (kuukausi ja vuosi), (iii) Viimeisimmän määräaikaistestauksen koepaine (bar tai kpa, ylipaine) 2 (jos sovellettavissa), (iv) Viimeisimmän testauksen suorittaneen tai vahvistaneen VAKtarkastuslaitoksen tunnus. Kuva : Esimerkki merkintäkilven merkinnöistä: Omistajan rekisteröintinumero VALMISTUSTIEDOT Valmistusmaa Valmistusvuosi Valmistaja Valmistajan antama valmistusnumero HYVÄKSYMISTIEDOT Hyväksyjämaa Rakennetyypin hyväksynyt laitos Rakennetyypin hyväksymisnumero Tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu PAINEET MAWP Koepaine Käyttöönottotestauksessa (kk/vvvv) painekokeen ajankohta: Ulkoinen suunnittelupaine MAWP lämmitys- /jäähdytysjärjestelmälle (jos Tarkastuslaitoksen tunnus * : AA (jos käytetään) bar tai kpa bar tai kpa bar tai kpa bar tai kpa käytetään) LÄMPÖTILAT Suunnittelulämpötilaväli C - C MATERIAALIT Säiliön materiaali(-t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus mm Vuorausmateriaali (jos käytetään) TILAVUUS Säiliön vesitilavuus 20 C:ssa litraa S (jos sovellettavissa) Yksittäisten säiliöosastojen vesitilavuus 20 C:ssa (jos sovellettavissa, moniosastoiselle säiliölle) litraa S (jos sovellettavissa) MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS/TESTAUS Testauksen tyyppi Testauksen ajankohta Tarkastuslaitoksen tunnus * ja koepaine a Testauksen tyyppi Testauksen ajankohta Tarkastuslaitoksen tunnus * ja koepaine a (kk/vvvv) bar tai kpa (kk/vvvv) bar tai kpa a Koepaine, jos sovellettavissa. * Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan leima Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse UN-säiliöön tai kiinteästi UN-säiliöön asennettuun metalliseen merkintäkilpeen: Haltijan nimi, Kuljetettava(-t) aine(-et) ja täytöksen keskimääräinen enimmäislämpötila, jos suurempi kuin 50 C Suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kg, Säiliön massa tyhjänä (taara) kg, Kohdan mukainen UN-säiliön soveltamisehto. Huom. Kuljetettavien aineiden merkinnän osalta, ks. myös osa Jos UN-säiliö on suunniteltu ja hyväksytty avomerikuljetuksiin, merkintäkilpeen on merkittävä: OFFSHORE PORTABLE TANK.

121 6.7.3 Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen UN-säiliöiden suunnittelua, rakennetta, tarkastusta ja testausta koskevat vaatimukset Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: UN-säiliö tarkoittaa eri kuljetusmuodoissa luokan 2 nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen käytettävää säiliötä, jonka tilavuus on yli 450 litraa. UN-säiliöön kuuluvat säiliöön kiinnitetyt käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet, jotka ovat tarpeellisia kaasujen kuljetuksessa. UN-säiliön on oltava täytettävissä ja tyhjennettävissä ilman rakenteellisten varusteiden irrottamista. Siinä on oltava säiliön ulkopuolisia stabiloivia osia ja sen on oltava nostettavissa täytenä. Se on pääasiallisesti suunniteltava siten, että se voidaan kuormata ajoneuvoon, vaunuun, meri- tai sisävesialukseen ja se on varustettava ohjauslevyillä, kiinnitysjärjestelmillä tai lisävarusteilla, jotka helpottavat mekaanista käsittelyä. Säiliöajoneuvoja, säiliövaunuja, muusta materiaalista kuin metallista valmistettuja säiliöitä, IBC-pakkauksia, kaasupulloja ja muita astioita ei pidetä UN-säiliöinä. Säiliö tarkoittaa UN-säiliön osaa, joka pitää sisällään kuljetettavaksi tarkoitetun nesteytetyn kaasun (itse säiliö) mukaan lukien aukot ja niiden sulkimet, mutta joka ei sisällä käyttölaitteita tai ulkopuolisia rakenteellisia varusteita. Käyttölaitteet tarkoittavat mittaus-, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus-, varo- ja lämpöeristyslaitteita. Rakenteelliset varusteet tarkoittavat säiliön ulkopuolisia vahvistamiseen, kiinnittämiseen, suojaamiseen ja stabilointiin käytettäviä osia. Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP, Maximum Allowable Working Pressure) tarkoittaa painetta, joka ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista mitattuna käyttökunnossa olevan säiliön yläosassa, ja sen on oltava vähintään 7 bar: (a) Suurin tehollinen ylipaine, joka on sallittu säiliössä täytön tai tyhjennyksen aikana, tai (b) Säiliön suunnitellussa käytetty suurin tehollinen ylipaine, jonka on oltava: (i) kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa T50 mainitulle nesteytetylle kaasulle: soveltamisehdossa T50 annettu suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) (bar), (ii) muille nesteytetyille kaasuille, vähintään seuraavien summa: - nesteytetyn kaasun absoluuttinen höyrynpaine (bar) suunnittelun referenssilämpötilassa vähennettynä 1 bar:lla, ja - ilman tai muiden säiliön täyttämättömässä tilassa olevien kaasujen osapaine (bar) määritettynä käyttäen suunnittelun referenssilämpötilaa ja täytöksen keskimääräisestä lämpötilan noususta, t r t f, johtuvaa nestefaasin laajenemista (t f = täyttölämpötila, tavallisesti 15 C, t r = täytöksen keskimääräinen enimmäislämpötila, 50 C). Suunnittelupaine tarkoittaa turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaista laskelmissa käytettävää painetta. Suunnittelupaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: (a) Suurin tehollinen ylipaine, joka on sallittu säiliössä täytön tai tyhjennyksen aikana, tai (b) Seuraavien summa: (i) suurimman sallitun käyttöpaineen (MAWP) määritelmän kohdassa (b) mainittu säiliölle suunniteltu suurin tehollinen ylipaine (ks. edellä), ja (ii) kohdan staattisten voimien perusteella määritetty nestepaine, vähintään 0,35 bar. Koepaine tarkoittaa painekokeen aikana säiliön yläosassa muodostuvaa enimmäisylipainetta. Tiiviyskoe tarkoittaa koetta, jossa käytetään kaasua ja jossa säiliö käyttölaitteineen koeponnistetaan tehollisella sisäisellä paineella, joka on vähintään 25 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP). Suurin sallittu bruttomassa (MPGM, Maximum Permissible Gross Mass) tarkoittaa tyhjän UN-säiliön ja suurimman sallitun kuljetuskuorman yhteismassaa. Vertailuteräs tarkoittaa terästä, jonka murtolujuus on 370 N/mm 2 ja murtovenymä on 27 %. Rakenneteräs tarkoittaa terästä, jonka taattu vähimmäismurtolujuus on 360 N/mm N/mm 2 ja taattu vähimmäismurtovenymä on kohdan mukainen.

122 Säiliön suunnittelulämpötila-alueen on oltava -40 C:n ja +50 C:n välillä nesteytetyille kaasuille, joita kuljetetaan ympäristön lämpötilassa. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan vaaditaan UN-säiliöille, joita käytetään vaativimmissa ilmasto-olosuhteissa, vastaavasti vaativammat suunnittelulämpötilat. Suunnittelun referenssilämpötila tarkoittaa lämpötilaa, jossa sisällön höyrynpaine on määritetty suurimman sallitun käyttöpaineen (MAWP) laskemista varten. Suunnittelun referenssilämpötilan on oltava alhaisempi kuin kuljetettavaksi aiotun nesteytetyn kaasun kriittinen lämpötila, jotta voidaan varmistaa, että kaasu pysyy nesteytettynä jatkuvasti. Eri UN-säiliöiden tyypeille arvot ovat seuraavat: (a) UN-säiliö, jonka halkaisija on enintään 1,5 m: 65 C, (b) UN-säiliö, jonka halkaisija on yli 1,5 m: (i) ilman eristystä tai aurinkosuojusta: 60 C, (ii) aurinkosuojuksen kanssa (ks. kohta ): 55 C, ja (iii) eristettynä (ks ): 50 C. Täyttötiheys tarkoittaa nesteytetyn kaasun keskimääräistä massaa säiliötilavuutta (litraa) kohti (kg/l). Täyttötiheys on annettu UN-säiliön soveltamisehdossa T50 kohdassa Vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen ja muiden luokkien osalta turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston antamaa hyväksyntää UN-säiliölle tai UN-MEG-kontille, joka on suunniteltu, valmistettu ja testattu teknisten vaatimusten mukaisesti tai testausmenetelmillä, jotka poikkeavat tämän luvun menetelmistä Suunnittelua ja rakennetta koskevat yleiset vaatimukset Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava näiden säännösten ja turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti. Säiliöt on valmistettava muokattavasta teräksestä. Materiaalien on oltava pääasiallisesti kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia. Hitsattuihin säiliöihin saa käyttää vain materiaalia, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti ja niiden on oltava täysin turvallisia. Säiliöt on sopivalla tavalla lämpökäsiteltävä hitsausliitoksen ja hitsisauman lämpömuutosvyöhykkeiden riittävän sitkeyden takaamiseksi, jos se valmistusprosessin tai materiaalin kannalta on tarpeellista. Materiaalivalinnassa on otettava huomioon suunnittelulämpötila-alueella mahdollisesti esiintyvä haurasmurtuma ja jännityskorroosio sekä iskunkestävyys. Käytettäessä hienoraeterästä materiaalispesifikaation mukainen taattu myötöraja saa olla enintään 460 N/mm 2 ja taatun murtolujuuden yläraja saa olla enintään 725 N/mm 2. UN-säiliöiden materiaalin on sovelluttava kuljetuksen aikaisiin ympäristöolosuhteisiin UN-säiliöt, varusteet ja putkistot on valmistettava materiaaleista, jotka: (a) kestävät hyvin kuljettavaksi tarkoitettua nesteytettyä kaasua (kaasuja), tai (b) on tehokkaasti kemiallisesti passivoitu tai neutraloitu Tiivisteet on valmistettava materiaaleista, jotka ovat yhteensopivia kuljettavaksi tarkoitetun nesteytetyn kaasun (kaasujen) kanssa On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita UN-säiliön materiaalit, mukaan lukien mahdollisten laitteiden, tiivisteiden ja lisävarusteiden materiaalit, eivät saa vaikuttaa UN-säiliössä kuljetettavaksi aiottuun nesteytettyyn kaasuun (kaasuihin) UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta, sekä sopivia nosto- ja kiinnityslaitteita UN-säiliöt on suunniteltava kestämään vähintään sisällön aiheuttama sisäinen paine sekä tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä lämpörasitukset ilman, että sisältöä vuotaa ulos. Suunnittelussa on osoitettava, että näiden rasituksien toistuvan vaikutuksen aiheuttama väsyminen UNsäiliön koko oletettavan käyttöiän ajan on otettu huomioon Säiliöt on suunniteltava kestämään ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista painetta (ylipaine), joka on vähintään 0,4 bar sisäistä painetta korkeampi. Jos säiliössä käytetään huomattavaa alipainetta ennen täyttöä tai tyhjennyksen aikana, on se suunniteltava kestämään ulkoista painetta, joka on vähintään 0,9 bar (ylipaine) sisäistä painetta korkeampi, ja se on testattava tällä paineella.

123 UN-säiliöiden ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat erikseen vaikuttavat staattiset voimat: (a) Kulkusuunnassa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, (b) Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, (c) Pystysuoraan ylöspäin: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, ja (d) Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kokonaiskuorma mukaan lukien painovoiman vaikutus) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä Jokaiselle kohdan mainittujen voimien vaikutukselle on otettava huomioon seuraava varmuuskerroin: (a) Teräksillä, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 taatun myötörajan suhteen, tai (b) Teräksillä, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 taatun 0,2 %:n venymärajan suhteen ja austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen Myötörajan tai venymärajan arvon on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia arvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset myötörajan ja venymärajan vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle teräkselle ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävän myötörajan ja venymärajan arvon on oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymiä Jos nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristetty, on lämpöeristyksen täytettävä seuraavat vaatimukset: (a) Sen on koostuttava suojuksesta, joka peittää säiliön pinnasta vähintään ylimmän kolmanneksen, mutta enintään säiliön ylimmän puoliskon ja joka on erotettu säiliöstä vähintään 40 mm:n ilmatilalla, (b) Sen on koostuttava eristävästä materiaalista valmistetusta riittävän paksusta täydellisen peittävästä eristekerroksesta, joka on suojattu kosteudelta sekä tavanomaisten kuljetusolosuhteiden aiheuttamilta vaurioilta ja jonka lämmönjohtavuus on enintään 0,67 kw m -2 K -1, (c) Jos suojaverhoilu on kaasutiivis, on se varustettava laitteella, joka estää säiliön tai varusteiden vuototapauksessa vaarallisen paineenkehityksen eristekerrokseen, ja (d) Lämpöeristys ei saa estää lisälaitteiden ja tyhjennyslaitteiden luokse pääsyä Palavien nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut UN-säiliöt on voitava maadoittaa Suunnittelukriteerit Säiliöiden on oltava poikkileikkaukseltaan pyöreitä Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava kestämään koepaine, joka on vähintään 1,3 kertaa suunnittelupaine. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdan UNsäiliöiden soveltamisehdossa T50 jokaiselle kuljetettavaksi aiotulle nesteytetylle kaasulle annettu suurimman sallitun käyttöpaineen (MAWP) vähimmäisarvo. Kohdan säiliön seinämän vähimmäispaksuutta koskevat vaatimukset on otettava huomioon Säiliön primaari kalvojännitys σ (sigma) koepaineessa teräksille, joilla on selvä myötöraja tai taattu venymäraja (tavallisesti 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja), ei saa olla suurempi kuin pienin seuraavista arvoista: 0,75 Re tai 0,50 Rm, missä: Re = myötöraja, N/mm 2, tai 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja, Rm = vähimmäismurtolujuus, N/mm 2.

124 Käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia vähimmäisarvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset Re:n ja Rm:n vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle teräkselle ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymiä Teräksiä, joilla Re/Rm-suhde on yli 0,85, ei saa käyttää hitsattujen säiliöiden rakennemateriaalina. Tämän suhteen määrittämisessä käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava materiaalin tarkastustodistuksen mukaisia arvoja Säiliön rakennemateriaalina käytetyn teräksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin hienoraeteräkselle vähintään 16 % ja muille teräksille Rm vähintään 20 % Materiaalin todellisten arvojen määrittämisessä on varmistettava, että koesauvat on otettu metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä on mitattava koesauvoilla, joilla on suorakulmainen poikkileikkauspinta, standardin ISO 6892:1998 mukaisesti käyttäen 50 mm mittapituutta Säiliön seinämän vähimmäispaksuus Säiliön seinämän vähimmäispaksuuden on oltava suurempi seuraavista arvoista: (a) Kohdan vaatimuksien mukaisesti määritetty vähimmäispaksuus, ja (b) Turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti, ottaen huomioon kohdan vaatimukset, määritetty vähimmäispaksuus Halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien säiliöiden lieriömäisten osien samoin kuin päätyjen ja miesaukkojen kansien seinämien paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta terästä. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta terästä Kaikkien säiliöiden lieriömäisten osien samoin kuin päätyjen ja miesaukkojen kansien seinämien paksuuden on oltava vähintään 4 mm riippumatta rakennemateriaalista Muulle teräkselle seinämien vähimmäispaksuus, joka vastaa vertailuteräksen paksuudelle kohdassa annettuja arvoja, on määritettävä seuraavalla kaavalla: 21,4 e 0 e1 = 3 Rm1 A1, missä: e 1 = käytettävän teräksen vaadittu vastaava paksuus (mm), e 0 = kohdan mukainen vertailuteräksen vähimmäispaksuus (mm), Rm 1 = käytettävän teräksen taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) (ks. kohta ), A 1 = käytettävän teräksen kansallisten tai kansainvälisten standardien mukainen taattu vähimmäismurtovenymä (%) Missään tapauksessa ei seinämän paksuus saa olla pienempi kuin mitä kohdissa on esitetty. Kaikkien säiliön osien seinämien paksuuden on oltava vähintään kohtien mukainen. Korroosiovara ei saa sisältyä näihin arvoihin Käytettäessä rakenneterästä (ks. kohta ) ei kohdan kaavan mukaista laskelmaa vaadita Säiliön päätyjen ja lieriömäisen osan kiinnitys ei saa aiheuttaa seinämän paksuuteen jyrkkää muutosta Käyttölaitteet Käyttölaitteet on asennettava siten, etteivät ne voi repeytyä irti tai vaurioitua käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Jos kehikon ja säiliön kytkennät sallivat rakenneosien suhteellisen liikkumisen, laitteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta osien vahingoittumisvaaraa. Ulkopuoliset tyhjennyslaitteet (putkien liitännät, suljinlaitteet), sisäpuolinen sulkuventtiili ja sen istukka on suojattava ulkopuolisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä (esimerkiksi heikennysurilla). Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahattomaa aukeamista vastaan Lukuun ottamatta paineentasauslaitteiden aukkoja, tarkastusaukkoja tai suljettuja ilmanpoistoreikiä, on UN-säiliön kaikki aukot, joiden halkaisija on yli 1,5 mm,

125 varustettava vähintään kolmella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla suljinlaitteella, joista ensimmäinen on sisäpuolinen sulkuventtiili, virtausta säätelevä venttiili tai vastaava laite, toinen on ulkopuolinen sulkuventtiili ja kolmas on umpilaippa tai vastaava laite Jos UN-säiliö on varustettu virtausta säätelevällä venttiilillä, on se asennettava siten, että sen istukka on säiliön tai hitsatun laipan sisällä, tai jos venttiili on asennettu ulkopuolelle, on kiinnitykset suunniteltava siten, että venttiili pysyy toimintakunnossa iskujen alaiseksi joutuessaankin. Virtausta säätelevät venttiilit on valittava ja asennettava siten, että ne sulkeutuvat automaattisesti, kun on saavutettu valmistajan asettama virtausmäärä. Tällaisesta venttiilistä tai tällaiseen venttiiliin johtavien putkiyhteiden ja lisälaitteiden läpivirtaustilavuuden on oltava suurempi kuin virtausta säätelevän venttiilin virtausmäärä Täyttö- ja tyhjennysaukkojen ensimmäisen suljinlaitteen on oltava sisäpuolinen sulkuventtiili ja toisen on oltava sulkuventtiili, joka on sijoitettu jokaisen täyttö- ja tyhjennysputken päähän luoksepäästävään paikkaan Palavien ja/tai myrkyllisten nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen UNsäiliöiden täytön ja tyhjennyksen pohja-aukkojen sisäpuolisen sulkuventtiilin on oltava nopeasti sulkeutuva suojalaite, joka sulkeutuu automaattisesti UN-säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle täytön tai tyhjennyksen aikana tai tulipalon sattuessa. UNsäiliöissä, joiden tilavuus on yli litraa, on näiden laitteiden oltava kaukosäädöllä suljettavissa Täyttö- ja tyhjennysaukkojen sekä paineentasausaukkojen lisäksi säiliöissä saa olla nestepinnan korkeuden mittareita, lämpö- ja painemittareita varten aukkoja. Näiden laitteiden liittäminen on tehtävä käyttäen sopivia hitsattuja yhteitä tai taskuja, mutta säiliön seinämän läpäiseviä ruuviliitoksia ei saa käyttää Kaikki UN-säiliöt on varustettava miesaukoilla tai muilla tarkastusaukoilla, jotka ovat sopivan kokoisia sisäpuolista tarkastusta varten ja riittäviä sisäpuolista huoltoa ja kunnossapitoa varten Ulkopuoliset varusteet on ryhmiteltävä yhteen sikäli kuin se käytännössä on mahdollista UN-säiliön jokaisessa putkiyhteessä on oltava niiden käyttöä ilmaiseva selvä merkintä Jokainen sulkuventtiili tai muu suljin on suunniteltava ja valmistettava vähintään säiliön suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) vastaavalle nimellispaineelle ottaen huomioon kuljetuksen aikaiset lämpötilaodotukset. Kaikki sulkuventtiilit, joissa on kierrekarat, on suljettava kiertämällä säätöpyörää myötäpäivään. Muiden sulkuventtiilien suljinten suunta (auki- ja kiinni-asento) ja sulkemissuunta on selvästi ilmaistava. Kaikki sulkuventtiilit on suunniteltava siten, etteivät ne voi tahattomasti aueta Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Kaikkien putkistojen on oltava sopivaa metallia. Hitsattuja putkiliitoksia on käytettävä siellä, missä tämä vain on mahdollista Kupariputkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Liitokset eivät saa heikentää putkiston kestävyyttä, kuten voi käydä putken kierteitä tehtäessä Koko putkiston ja putkiston rakenneosien murtumispaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: neljä kertaa säiliön suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) tai neljä kertaa paine, joka voidaan käytön aikana saada aikaan pumpulla tai muulla laitteella (lukuun ottamatta paineentasauslaitteita) Suljinlaitteiden, venttiilien ja lisävarusteiden valmistuksessa on käytettävä sitkeitä metalleja Pohja-aukot Tiettyjä nesteytettyjä kaasuja ei saa kuljettaa UN-säiliöissä, joissa on pohja-aukkoja, jos kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa T50 pohja-aukot on kielletty. Säiliön nestepinnan alapuolella ei saa olla aukkoja, kun säiliö on täytetty suurimpaan sallittuun täyttöasteeseen Paineentasauslaitteet UN-säiliöt on varustettava yhdellä tai useammalla jousikuormitetulla paineentasauslaitteella. Paineentasauslaitteet on säädettävä toimimaan automaattisesti vähintään säiliön suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa (MAWP) ja niiden on oltava täysin auki paineessa, joka on 110 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP).

126 Päästön jälkeen laitteiden on sulkeuduttava paineessa, joka on enintään 10 % alhaisempi kuin asetuspaine. Laitteiden on pysyttävä suljettuna kaikissa tätä alhaisemmissa paineissa. Paineentasauslaitteiden on kestettävä dynaamisia voimia mukaan lukien nesteen loiskuminen. Murtolevyjä, joita ei ole asennettu jousikuormitetun paineentasauslaitteen kanssa peräkkäin, ei saa käyttää Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn sekä kaasun vuotamisen säiliöstä ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen Tiettyjen kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa T50 mainittujen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa UN-säiliöissä on oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymä paineentasauslaite. Paineentasauslaitteen on koostuttava jousikuormitetusta paineentasauslaiteesta ja sitä edeltävästä murtolevystä paitsi, jos UN-säiliö on tarkoitettu yhden aineen käyttöön ja se on varustettu sisällön kanssa yhteensopivasta materiaalista valmistetulla hyväksytyllä paineentasauslaitteella. Murtolevyn ja paineentasauslaitteen väliin on asennettava painemittari tai muu sopiva ilmaisin, joka ilmoittaa murtolevyssä murtumisen, reiän tai vuodon, mikä voi johtaa paineentasauslaitteiston virheelliseen toimintaan. Murtolevyn on murruttava nimellispaineessa, joka on 10 % korkeampi kuin paineentasauslaiteen asetuspaine Monikäyttöisissä UN-säiliöissä paineentasauslaitteiden on avauduttava paineessa, joka vastaa kohdassa kuljetettavaksi sallituille kaasuille ilmoitettua suurinta sallittua käyttöpainetta Paineentasauslaitteiden puhallusteho Paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä rajoittamaan paine tulipalossa paineeseen (mukaan lukien paineen nousu), joka on enintään 20 % korkeampi kuin suurin sallittu käyttöpaine (MAWP). Jousikuormitettuja paineentasauslaitteita on käytettävä määrätyn puhallustehon saavuttamiseksi. Monikäyttöisissä UN-säiliöissä paineentasauslaitteiden yhteenlaskettu teho on laskettava perustuen siihen kuljetettavaksi sallittuun kaasuun, joka edellyttää suurimman puhallustehon Paineentasauslaitteiden vaadittu kokonaispuhallusteho, joka on kaikkien laitteiden puhallustehojen yhteenlaskettu summa, on määritettävä seuraavalla kaavalla 4 : 0,82 F A Z T Q = 12,4, L C M missä: Q = vaadittu vähimmäispuhallusteho, ilmakuutiometriä sekunnissa m 3 /s, standardiolosuhteissa: 1 bar ja 0 C (273 K), F = kerroin, jolla on seuraavat arvot: eristämättömässä säiliössä F = 1, U ( t) eristetyssä säiliössä F =, mutta joka tapauksessa vähintään 0,25, 13,6 missä: U = eristyksen lämmönjohtavuus 38 C lämpötilassa, kw m -2 K -1, t = nesteytetyn kaasun todellinen täytönaikainen lämpötila, C, jos tätä lämpötilaa ei tiedetä, käytetään arvoa t = 15 C, Tässä määritettyä F:n arvoa eristetylle säiliölle saa käyttää sillä edellytyksellä, että eristys on kohdan mukainen, A = säiliön ulkopinnan kokonaispinta-ala, m 2, Z = kaasun kokoonpuristuvuuskerroin kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet) (jos tätä kerrointa ei tiedetä, käytetään arvoa Z = 1,0), T = absoluuttinen lämpötila paineentasauslaitteiden yläpuolella kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet), K ( C + 273), L = nesteen latentti höyrystymislämpö kumulatiivisissa olosuhteissa (puhallusolosuhteet), kj/kg, M = purkautuvan kaasun molekyylimassa, C = vakio, joka määritetään yhdellä seuraavista kaavoista ominaislämpöjen suhteen k funktiona: 4 Tämä kaava pätee vain nesteytetyille kaasuille, joiden kriittinen lämpötila ylittää selvästi kumulatiivisten olosuhteiden lämpötilan. Kaasuille, joiden kriittinen lämpötila on lähellä kumulatiivisten olosuhteiden lämpötilaa tai alittaa tämän, paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon laskemisessa on otettava huomioon kaasun muut termodynaamiset ominaisuudet (Ks. esimerkki CGA S Pressure Relief Device Standards, Part 2, Cargo and Portable Tanks for Compressed Gases ).

127 c p k =, c v missä: c p on ominaislämpö vakiopaineessa, ja c v on ominaislämpö vakiotilavuudessa. Kun k > 1: k + 1 k -1 2 C = k, k + 1 Kun k = 1 tai kun k on tuntematon: 1 C = = 0,607, missä e on matemaattinen vakio = 2,7183. e C:lle voidaan käyttää myös seuraavasta taulukosta saatavia arvoja: k C k C k C 1,00 0,607 1,26 0,660 1,52 0,704 1,02 0,611 1,28 0,664 1,54 0,707 1,04 0,615 1,30 0,667 1,56 0,710 1,06 0,620 1,32 0,671 1,58 0,713 1,08 0,624 1,34 0,674 1,60 0,716 1,10 0,628 1,36 0,678 1,62 0,719 1,12 0,633 1,38 0,681 1,64 0,722 1,14 0,637 1,40 0,685 1,66 0,725 1,16 0,641 1,42 0,688 1,68 0,728 1,18 0,645 1,44 0,691 1,70 0,731 1,20 0,649 1,46 0,695 2,00 0,770 1,22 0,652 1,48 0,698 2,20 0,793 1,24 0,656 1,50 0, Eristysjärjestelmän, jota käytetään puhallustehon pienentämiseen, on oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymä. Tähän tarkoitukseen hyväksyttyjen eristysjärjestelmien on joka tapauksessa: (a) pysyttävä toimintakunnossa kaikissa lämpötiloissa 649 C lämpötilaan saakka, ja (b) oltava päällystetty materiaalilla, jonka sulamispiste on vähintään 700 C Paineentasauslaitteiden merkintä Jokaisessa paineentasauslaitteessa on oltava seuraava selvä ja pysyvä merkintä: (a) Asetuspaine (bar tai kpa), (b) Jousikuormitettujen laitteiden purkautumispaineen sallittu vaihteluväli, (c) Referenssilämpötila, jonka mukaan murtolevyn nimellismurtumispaine on mitoitettu, ja (d) Laitteen nimellispuhallusteho standardiolosuhteissa, ilmakuutiometriä sekunnissa (m 3 /s), Jos mahdollista, myös seuraava tieto on merkittävä: (e) Valmistajan nimi ja paineentasauslaitteen tuotenumero Paineentasauslaitteisiin merkitty nimellispuhallusteho on määritettävä standardin ISO :1991 mukaisesti Paineentasauslaitteiden putkiyhteet Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava riittävän kokoisia, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä varolaitteeseen. Sulkuventtiilejä ei saa asentaa säiliön ja paineentasauslaitteiden väliin paitsi, jos huoltoa tai muuta syytä varten on asennettu rinnakkaiset laitteet tai käytössä olevan paineentasauslaitteen sulkuventtiilit on lukittu auki-asentoon tai sulkuventtiilit on kytketty yhteen siten, että ainakin toinen rinnakkaisista venttiileistä on aina käytössä ja täyttää kohdan mukaiset vaatimukset. Tuuletus- tai paineentasauslaitteeseen johtavassa aukossa ei saa olla mitään estettä, joka voisi rajoittaa tai katkaista virtauksen säiliöstä tähän laitteeseen. Paineentasauslaitteen poistoaukkojen, jos näitä käytetään, on johdettava vapautunut höyry tai neste ulkoilmaan siten, että paineentasauslaitteisiin kohdistuu mahdollisimman pieni vastapaine Paineentasauslaitteiden sijoittaminen Jokainen paineentasauslaitteen läpivienti on oltava säiliön yläosassa niin lähellä säiliön pitkittäis- ja poikittaisakselin leikkauspistettä kuin käytännössä on mahdollista.

128 Kaikkien paineentasauslaitteiden läpivientien on enimmäistäytöllä oltava säiliön höyrytilassa ja laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua. Palavista nesteytetyistä kaasuista vapautuva höyry on suunnattava poispäin säiliöstä siten, että purkaus ei painu säiliön pinnalle. Suojalaitteet, jotka ohjaavat höyryvirtausta, ovat sallittuja edellyttäen, että paineentasauslaitteen vaadittu puhallusteho ei siitä vähene On huolehdittava, että asiattomien henkilöiden pääsy paineentasauslaitteiden luo on estetty, ja siitä, että laitteet on suojattu UN-säiliön kaatumisen aiheuttamalta laitteiden vaurioitumiselta Pinnankorkeuden mittalaitteet Jos UN-säiliö ei ole tarkoitettu massan perusteella täytettäväksi, on se varustettava yhdellä tai useammalla pinnankorkeuden mittalaitteella. Lasiset ja muusta helposti särkyvästä materiaalista valmistetut pinnankorkeuden näyttölaitteet, jotka ovat suorassa kosketuksessa säiliön sisällön kanssa, on kielletty UN-säiliön tuet, kehikot, nosto- ja kiinnityslaitteet UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa annetut voimat ja kohdassa annetut varmuuskertoimet. Ohjauslevyjä, kehikkoja, jalustoja tai muita vastaavia rakenteita saa käyttää UN-säiliön kiinnitysjärjestelmien (esim. jalustat, kehikot) sekä nosto- ja kiinnityslaitteiden aiheuttamat yhteisjännitykset eivät saa aiheuttaa liiallisia jännityksiä mihinkään säiliön osaan. Kaikkiin UN-säiliöihin on asennettava pysyvät nosto- ja kiinnityslaitteet. Ne on asennettava ensisijaisesti UN-säiliön tukiin, mutta ne saa asentaa myös vahvistuslevyihin, jotka on kiinnitetty säiliön tuentakohtiin Tukien ja kehikkojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristön korroosiovaikutus Haarukkataskut on voitava sulkea. Sulkemislaitteen on oltava pysyvä osa kehikkoa tai se on oltava kiinnitetty pysyvästi kehikkoon. Yksiosastoisessa UN-säiliöissä, joiden pituus on alle 3,65 m, ei tarvitse olla suljettavia haarukkataskuja edellyttäen, että: (a) säiliö, kaikki varusteet mukaan lukien, on hyvin suojattu trukin haarukan iskuja vastaan, ja (b) haarukkataskujen keskustojen välinen etäisyys on vähintään puolet UN-säiliön enimmäispituudesta Jos UN-säiliöitä ei ole suojattu kuljetuksen aikana kohdan mukaisesti, on säiliö ja käyttölaitteet suojattava pituus- ja poikittaissuuntaisten iskujen sekä kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta. Ulkopuoliset lisälaitteet on suojattava siten, että niihin kohdistuvat iskut tai UN-säiliön kaatuminen lisälaitteiden päälle eivät voi aiheuttaa sisällön ulospääsyä. Esimerkkejä suojaustavoista: (a) Suojaus poikittaissuuntaisia iskuja vastaan, mikä voi muodostua pitkittäispalkeista, jotka suojaavat säiliötä molemmilta sivuilta keskiviivan korkeudella, (b) Suojaus kaatumista vastaan, mikä voi muodostua vahvistusrenkaista tai kehikon poikkipalkeista, (c) Suojaus takaosaan kohdistuvia iskuja vastaan, mikä voi muodostua puskurista tai kehikosta, (d) Säiliön suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttämällä standardin ISO :1995 mukaista ISO-kehikkoa Rakennetyypin hyväksyminen Jokaisella uudella UN-säiliön rakennetyypillä on oltava ilmoitetun laitoksen antama hyväksymistodistus. Tämän todistuksen on vahvistettava, että UN-säiliö on mainitun laitoksen tarkastama sekä se on aiottuun käyttöön soveltuva ja vastaa tämän luvun vaatimuksia sekä tarvittaessa kohdan UN-säiliön soveltamisehdon T50 kaasuja koskevia säännöksiä. Jos UN-säiliöitä valmistetaan sarjatuotantona muuttamatta rakennetta, on todistus voimassa koko sarjalle. Todistuksessa on mainittava prototyypin tarkastuspöytäkirja, kuljetettavaksi sallitut kaasut, säiliön rakennemateriaalit ja hyväksymisnumero. Hyväksymisnumerossa on oltava sen valtion tunnus, jossa hyväksyntä on myönnetty, ts. kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus, sekä rekisteröintinumero. Todistuksessa on mainittava mahdolliset kohdan mukaiset vaihtoehtoiset ratkaisut. Rakennetyypin hyväksymistodistusta saa käyttää pienemmille UN-säiliöille, jotka on valmistettu

129 samanlaisista ja paksuudeltaan vastaavista materiaaleista, samalla valmistustekniikalla ja käyttäen samanlaisia tukia sekä samanlaisia sulkimia ja muita varusteita Rakennetyypin hyväksyntää varten on prototyypin tarkastuspöytäkirjan sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: (a) Standardin ISO :1995 mukaisen testauksen tulokset kehikolle, (b) Kohdan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen tulokset, ja (c) Jos sovellettavissa, kohdan mukaisen törmäyskokeen tulokset Tarkastus ja testaus UN-säiliöitä, jotka vastaavat CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää "kontti", ei saa käyttää, ellei jokaista rakennetyyppiä edustavaa prototyyppiä ole testattu dynaamisessa törmäyskokeessa (Dynamic, Longitudinal Impact Test) käsikirjan "Manual of Test and Criteria" (Kokeet ja kriteerit) osan IV, kohdan 41 mukaisesti Jokainen UN-säiliö ja sen eri varusteet on tarkastettava ja testattava ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -testaus) ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein (viiden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). Tämän lisäksi viiden vuoden välein tehtävien tarkastusten ja -testausten välillä on suoritettava välitarkastus ja -testaus (2,5 vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen saa tehdä 3 kuukauden kuluessa ennen tai jälkeen määrätyn päivän. Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on ylimääräinen tarkastus ja testaus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti UN-säiliön käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä rakennetyypin mukaisuuden toteaminen, UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat nesteytetyt kaasut ja painekoe, jossa käytetään kohdan mukaisia koepaineita. Painekokeen saa suorittaa vesipainekokeena tai käyttäen muuta nestettä tai kaasua, jos ilmoitettu laitos hyväksyy menettelyn. Ennen UN-säiliön käyttöönottoa on myös tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe. Kaikki täyden kuormituksen alaiseksi joutuvat säiliön hitsisaumat on tarkastettava käyttöönottotestauksessa radiograafisella, ultraääneen perustuvalla tai muulla sopivalla ainetta rikkomattomalla koemenetelmällä. Tämä ei koske ulkovaippaa Viiden vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä sisä- ja ulkopuolinen tarkastus sekä yleensä nestepainekoe. Verhous, lämpöeristys ja vastaavat on poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe ,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä vähintään UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat nesteytetyt kaasut, tiiviyskoe ja kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Verhous, lämpöeristys ja vastaavat on poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi. Ilmoitettu laitos voi antaa luvan 2,5 vuoden välein tehtävästä sisäpuolisesta tarkastuksesta luopumisesta tai korvaamisesta muilla testausmenetelmillä tai tarkastusmenettelyillä yhden aineen kuljetukseen tarkoitetuille UN-säiliöille UN-säiliötä ei saa täyttää ja antaa kuljetettavaksi sen jälkeen, kun määräaika viimeisestä 5 tai 2,5 vuoden välein tehtävästä kohdan mukaisesta määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on kulunut umpeen. Kuitenkin UN-säiliötä, joka on täytetty ennen kuin määräaika viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on kulunut umpeen, saa kuljettaa enintään kolme kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen ja -testauksen määräajan umpeutumisesta. Lisäksi UN-säiliötä saa kuljettaa viimeisen määräaikaistarkastuksen ja -testauksen määräajan umpeutumisen jälkeen: (a) tyhjentämisen jälkeen ennen puhdistusta ja seuraavaa täyttämistä, jos kuljetus tapahtuu seuraavaa vaadittua testausta tai tarkastusta varten, ja (b) enintään kuusi kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen määräajan umpeutumisesta vaarallisten aineiden palauttamiseksi asianmukaista hävittämistä tai kierrätystä varten, ellei ilmoitettu laitos ole toisin määrännyt. Tieto tästä poikkeuksesta on mainittava rahtikirjassa Ylimääräinen tarkastus ja testaus on tehtävä, jos UN-säiliössä on havaittavissa vaurioita, korroosiota tai puutteita tiiveydessä taikka muita puutteita, jotka voivat vaikuttaa UN-

130 säiliön turvallisuuteen. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen laajuus riippuu UNsäiliön vaurion laajuudesta tai kunnon heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen on sisällettävä vähintään kohdan mukaiset 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen toimet Sisä- ja ulkopuolisen tarkastuksen on taattava, että: (a) säiliöstä on tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio, hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä kuljetuksessa epäluotettavan, (b) putkistoista, venttiileistä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan, (c) miesaukkojen kansien kiristyslaitteet ovat kunnossa ja miesaukkojen kannet tai tiivisteet eivät vuoda, (d) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty, (e) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi, (f) vaaditut merkinnät UN-säiliössä ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia, ja (g) UN-säiliön kehikko, tuet ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Ilmoitetun laitoksen on suoritettava tai vahvistettava kohtien , , , ja mukaiset tarkastukset ja testaukset. Kun painekoe on osa tarkastusta ja testausta, on se tehtävä UN-säiliön merkintäkilpeen merkityllä paineella. Paineen alaisena UN-säiliöstä on tarkastettava mahdolliset säiliön, putkiston tai laitteiden vuodot. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastukset ja testaukset suorittaa toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä asiantuntija Kaikissa tapauksissa, joissa säiliölle on tehty leikkaus-, poltto- tai hitsaustöitä, on tämän työn oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymä ottaen huomioon säiliön valmistamisessa käytetty turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustama tekninen koodi. Työn jälkeen on suoritettava painekoe alkuperäisellä koepaineella Jos säiliössä huomataan turvallisuuteen vaikuttavia vikoja, ei sitä saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin se on kunnostettu ja testit on uusittu ja läpäisty Merkintä Jokaisessa UN-säiliössä on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Jos UN-säiliön laitteistojen sijoituksesta johtuen merkintäkilpeä ei voi pysyvästi kiinnittää säiliöön, on itse säiliöön merkittävä vähintään turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustamassa teknisessä koodissa vaaditut tiedot. Vähintään seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä.: (a) Tiedot omistajasta (i) Omistajan rekisteröintinumero, (b) Valmistustiedot (i) Valmistusmaa, (ii) Valmistusvuosi, (iii) Valmistaja tai valmistajan merkki, (iv) Valmistajan antama valmistusnumero, (c) Hyväksymistiedot (i) YK-pakkaustunnus: u n, Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, 6.6 tai 6.7 asiaankuuluvat vaatimukset. (ii) Hyväksyjämaa, (iii) Rakennetyypin hyväksynyt ilmoitettu laitos, (iv) Rakennetyypin hyväksymisnumero, (v) Kirjaimet AA, jos rakennetyyppi on hyväksytty käyttäen vaihtoehtoisia ratkaisuja (ks. kohta ), (vi) Tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu,

131 Omistajan rekisteröintinumero VALMISTUSTIEDOT Valmistusmaa Valmistusvuosi Valmistaja Valmistajan antama valmistusnumero HYVÄKSYMISTIEDOT Hyväksyjämaa Rakennetyypin hyväksynyt laitos Rakennetyypin hyväksymisnumero Tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu PAINEET MAWP Koepaine Käyttöönottotestauksessa (kk/vvvv) painekokeen ajankohta: Tarkastuslaitoksen tunnus * : AA (jos käytetään) bar tai kpa bar tai kpa Ulkoinen suunnittelupaine bar tai kpa LÄMPÖTILAT Suunnittelulämpötilaväli C - C Suunnittelun referenssilämpötila C MATERIAALIT Säiliön materiaali(-t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin) Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus mm TILAVUUS Säiliön vesitilavuus 20 C:ssa litraa MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS JA -TESTAUS Testaukse n tyyppi Testauksen ajankohta Tarkastuslaitoksen tunnus * ja koepaine a Testauksen tyyppi Testauksen ajankohta Tarkastuslaitoksen tunnus * ja koepaine a (kk/vvvv) bar tai kpa (kk/vvvv) bar or kpa (d) (e) (f) (g) (h) Paineet (i) Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) (bar tai kpa, ylipaine) 2, (ii) Koepaine (bar tai kpa, ylipaine) 2, (iii) Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta (kuukausi ja vuosi) (iv) Käyttöönottotestauksessa painekokeen suorittaneen ilmoitetun laitoksen tunnus (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan tunnus), (v) Ulkoinen suunnittelupaine 3 (bar tai kpa, ylipaine) 2, Lämpötilat (i) Suunnittelulämpötilaväli ( C) 2, (ii) Suunnittelun referenssilämpötila ( C) 2, Materiaalit (i) Säiliön materiaali(-t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin, (ii) Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus (mm) 2, Tilavuus (i) Säiliön vesitilavuus 20 C lämpötilassa (litraa) 2, Määräaikaistarkastukset ja testaukset (i) Viimeisimmän määräaikaistestauksen tyyppi (2,5 vuoden välein tehtävä, 5 vuoden välein tehtävä tai ylimääräinen tarkastus), (ii) Viimeisimmän määräaikaistestauksen ajankohta (kuukausi ja vuosi), (iii) Viimeisimmän määräaikaistestauksen koepaine (bar tai kpa, ylipaine) 2 (jos sovellettavissa), (iv) Viimeisimmän testauksen suorittaneen tai vahvistaneen ilmoitetun laitoksen tunnus. Kuva : Esimerkki merkintäkilven merkinnöistä: a Koepaine, jos sovellettavissa. 2 Käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin. 3 Ks. kohta

132 * Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan leima Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse UN-säiliöön tai kiinteästi UN-säiliöön asennettuun metalliseen merkintäkilpeen: Haltijan nimi, Kuljetettavaksi sallittu(-tut) nesteytetty(-yt) kaasu(-t), Jokaisen kuljetettavaksi sallitun nesteytetyn kaasun suurin sallittu täytös kg, Suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kg, Säiliön massa tyhjänä (taara) kg, Kohdan mukainen UN-säiliön soveltamisehto. Huom. Kuljetettavien nesteytettyjen kaasujen merkinnän osalta, ks. myös osa Jos UN-säiliö on suunniteltu ja hyväksytty avomerikuljetuksiin, merkintäkilpeen on merkittävä: OFFSHORE PORTABLE TANK Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen UN-säiliöiden suunnittelua, rakennetta, tarkastusta ja testausta koskevat vaatimukset Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: UN-säiliö tarkoittaa eri kuljetusmuodoissa käytettävää lämpöeristettyä säiliötä, jonka tilavuus on yli 450 litraa. UN-säiliöön kuuluvat säiliöön kiinnitetyt käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet, jotka ovat tarpeellisia jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetuksessa. UN-säiliön on oltava täytettävissä ja tyhjennettävissä ilman rakenteellisten varusteiden irrottamista. Siinä on oltava säiliön ulkopuolisia stabiloivia osia ja sen on oltava nostettavissa täytenä. Se on pääasiallisesti suunniteltava siten, että se voidaan kuormata ajoneuvoon, vaunuun, meri- tai sisävesialukseen ja se on varustettava ohjauslevyillä, kiinnitysjärjestelmillä tai lisävarusteilla, jotka helpottavat mekaanista käsittelyä. Säiliöajoneuvoja, säiliövaunuja, muusta materiaalista kuin metallista valmistettuja säiliöitä, IBC-pakkauksia, kaasupulloja ja muita astioita ei pidetä UN-säiliöinä. Säiliökokonaisuus (tank) (jatkossa käytetty termiä säiliö ) tarkoittaa kokoonpanoa, joka tavallisesti koostuu joko: (a) ulkovaipasta ja yhdestä tai useammasta sisäsäiliöstä, säiliön(-iden) ja ulkovaipan välistä ilma on poistettu (tyhjiöeristys) ja se voi sisältää lämpöeristysjärjestelmän, tai (b) ulkovaipasta ja sisäsäiliöstä, joiden välissä on kiinteää lämpöeristävää materiaalia (esim. kiinteää vaahtoa) oleva välikerros. Säiliö (shell, Tankkörper) tarkoittaa UN-säiliön osaa, joka pitää sisällään kuljetettavaksi tarkoitetun jäähdytetyn nesteytetyn kaasun mukaan lukien aukot ja niiden sulkimet, mutta joka ei sisällä käyttölaitteita tai ulkopuolisia rakenteellisia varusteita. Ulkovaippa tarkoittaa eristyksen ulkopuolista peitelevyä tai päällystettä, joka voi olla osa eristysjärjestelmää. Käyttölaitteet tarkoittavat mittaus-, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus-, varo-, paineistus-, jäähdytys- ja lämpöeristyslaitteita. Rakenteelliset varusteet tarkoittavat säiliön ulkopuolisia vahvistamiseen, kiinnittämiseen, suojaamiseen ja stabilointiin käytettäviä osia. Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP, Maximum Allowable Working Pressure) tarkoittaa suurinta sallittua tehollista ylipainetta käyttökunnossa olevan täytetyn UNsäiliön yläosassa, mukaan lukien suurin tehollinen paine täytön ja tyhjennyksen aikana. Koepaine tarkoittaa painekokeen aikana säiliön yläosassa muodostuvaa enimmäisylipainetta. Tiiviyskoe tarkoittaa koetta, jossa käytetään kaasua ja jossa säiliö käyttölaitteineen koeponnistetaan tehollisella sisäisellä paineella, joka on vähintään 90 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP). Suurin sallittu bruttomassa (MPGM, Maximum Permissible Gross Mass) tarkoittaa tyhjän UN-säiliön ja suurimman sallitun kuljetuskuorman yhteismassaa. Viipymäaika tarkoittaa aikaa, joka kuluu ensimmäisen täytön suorittamisesta siihen, että lämpenemisen aiheuttama paineen nousu saavuttaa paineenrajoituslaitteen alhaisimman asetuspaineen. Vertailuteräs tarkoittaa terästä, jonka murtolujuus on 370 N/mm 2 ja murtovenymä on 27 %.

133 Alin suunnittelulämpötila tarkoittaa säiliön suunnittelussa ja valmistuksessa käytettävää lämpötilaa, joka ei ole sisällön alinta (kylmintä) lämpötilaa (käyttölämpötilaa) korkeampi tavanomaisissa täytön ja tyhjennyksen aikaisissa olosuhteissa sekä kuljetusolosuhteissa. Vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen ja muiden luokkien osalta turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston antamaa hyväksyntää UN-säiliölle tai UN-MEG-kontille, joka on suunniteltu, valmistettu ja testattu teknisten vaatimusten mukaisesti tai testausmenetelmillä, jotka poikkeavat tämän luvun menetelmistä Suunnittelua ja rakennetta koskevat yleiset vaatimukset Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava näiden säännösten ja turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti. Säiliöt ja ulkovaipat on valmistettava muokattavasta metallista. Ulkovaipat on valmistettava teräksestä. Muita materiaaleja kuin metallia saa käyttää säiliön ja ulkovaipan välillä oleviin kiinnityksiin ja tukiin edellyttäen, että materiaaliominaisuuksien on todettu olevan riittäviä alimmassa suunnittelulämpötilassa. Materiaalien on oltava pääasiallisesti kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia. Hitsattuihin säiliöihin ja ulkovaippoihin saa käyttää vain materiaalia, jonka hitsattavuus on täysin osoitettu. Hitsaussaumat on tehtävä ammattitaitoisesti ja niiden on oltava täysin turvallisia. Säiliöt on sopivalla tavalla lämpökäsiteltävä hitsausliitoksen ja hitsisauman lämpömuutosvyöhykkeiden riittävän sitkeyden takaamiseksi, jos se valmistusprosessin tai materiaalin kannalta on tarpeellista. Materiaalivalinnassa on otettava huomioon alimmassa suunnittelulämpötilassa mahdollisesti esiintyvä haurasmurtuma, vetyhaurastuma ja jännityskorroosio sekä iskunkestävyys. Käytettäessä hienoraeterästä materiaalispesifikaation mukainen taattu myötöraja saa olla enintään 460 N/mm 2 ja taatun murtolujuuden yläraja saa olla enintään 725 N/mm 2. UN-säiliöiden materiaalin on sovelluttava kuljetuksen aikaisiin ympäristöolosuhteisiin Kaikkien UN-säiliön osien, mukaan lukien lisälaitteet, tiivisteet ja putkistot, joiden voidaan olettaa tavallisesti joutuvan kosketukseen kuljetettavan jäähdytetyn nesteytetyn kaasun kanssa, on oltava yhteensopivia tämän jäähdytetyn nesteytetyn kaasun kanssa On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita Lämpöeristysjärjestelmään on sisällyttävä säiliön(-t) täysin peittävä suoja, joka on valmistettu tehokkaasta eristemateriaalista. Ulkovaipan on suojattava ulkopuolista eristettä siten, että kosteuden sisäänpääsy ja muu vahingoittuminen tavanomaisessa kuljetusolosuhteissa on estetty Jos ulkovaippa on kaasutiivis, on se varustettava laitteella, joka estää vaarallisen paineen muodostumisen eristekerrokseen Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen, joiden kiehumispiste ilmakehän paineessa on alle 182 C, kuljetukseen tarkoitettujen UN-säiliöiden rakenteessa ei saa olla materiaaleja, jotka voivat reagoida hapen kanssa tai happirikkaassa ympäristössä vaarallisesti, jos tällaiset materiaalit ovat osa lämpöeristystä ja jos on olemassa vaara, että tällaiset materiaalit joutuvat kosketukseen hapen tai happirikkaan nesteen kanssa Eristemateriaalit eivät saa kohtuuttomasti huonontua käytössä Referenssiviipymäaika on määritettävä jokaiselle UN-säiliössä kuljetettavaksi aiotulle jäähdytetylle nesteytetylle kaasulle Referenssiviipymäaika on määritettävä ilmoitetun laitoksen tunnustamalla menetelmällä ja ottaen huomioon: (a) Eristysjärjestelmän tehokkuus määritettynä kohdan mukaisesti, (b) Alhaisin paineenrajoituslaitteen(-iden) asetuspaine, (c) Alkuperäiset täyttöolosuhteet, (d) (e) Oletettuna ympäristön lämpötilana käytetään 30 C, Kuljetettavaksi aiotun yksittäisen jäähdytetyn nesteytetyn kaasun fysikaaliset ominaisuudet Eristysjärjestelmän tehokkuus (lämpövuoto watteina) on määritettävä UN-säiliön tyyppitestauksessa ilmoitetun laitoksen tunnustamalla tavalla. Tämän testauksen on sisällettävä joko: (a) Vakiopainekoe (esim. ilmakehän paineessa), jossa mitataan jäähdytetyn nesteytetyn kaasun häviö tietyllä ajanjaksolla, tai (b) Suljetun järjestelmän koe, jossa mitataan paineen nousu säiliössä tietyllä ajanjaksolla.

134 Ilmakehän paineen vaihtelu on otettava huomioon suoritettaessa vakiopainekoetta. Kummassakin kokeessa on tehtävä korjaukset ympäristön lämpötilan suhteen, jos lämpötila vaihtelee oletetusta ympäristön 30 C:n referenssilämpötilasta. Huom. Todellisen viipymäajan määrittäminen ennen jokaista kuljetusta, ks. kohta Ulkovaipan on kestettävä kaksoisseinämäisessä tyhjiöeristetyssä säiliössä ulkoinen suunnittelupaine, vähintään 100 kpa (1 bar) (ylipaine), joka on laskettu turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti, tai vähintään laskettu kriittinen kokoonpuristumispaine, 200 kpa (2 bar) (ylipaine). Sisäiset ja ulkoiset vahvisteet voidaan ottaa mukaan laskettaessa ulkovaipan kykyä kestää ulkoista painetta UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta, sekä sopivia nosto- ja kiinnityslaitteita UN-säiliöt on suunniteltava kestämään vähintään sisällön aiheuttama sisäinen paine sekä tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä lämpörasitukset ilman, että sisältöä vuotaa ulos. Suunnittelussa on osoitettava, että näiden rasituksien toistuvan vaikutuksen aiheuttama väsyminen UNsäiliön koko oletettavan käyttöiän ajan on otettu huomioon UN-säiliöiden ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat erikseen vaikuttavat staattiset voimat: (a) Kulkusuunnassa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, (b) Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, (c) Pystysuoraan ylöspäin: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, ja (d) Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kokonaiskuorma mukaan lukien painovoiman vaikutus) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä Jokaiselle kohdassa mainittujen voimien vaikutukselle on otettava huomioon seuraava varmuuskerroin: (a) Materiaaleilla, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 taatun myötörajan suhteen, ja (b) Materiaaleilla, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 taatun 0,2 %:n venymärajan suhteen ja austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen Myötörajan tai venymärajan arvon on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia arvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset myötörajan ja venymärajan vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle metallille ei ole olemassa materiaalistandardeja, tai jos käytetään muuta materiaalia kuin metallia, käytettävän myötörajan ja venymärajan arvon on oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymiä Palavien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut UN-säiliöt on voitava maadoittaa Suunnittelukriteerit Säiliöiden on oltava poikkileikkaukseltaan pyöreitä Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava kestämään vähintään koepaine, joka on 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine (MAWP). Tyhjiöeristetyissä säiliöissä koepaineen on oltava vähintään 1,3 kertaa MAWP:n ja 100 kpa:n (1 bar:n) summa. Missään tapauksessa koepaine ei saa olla pienempi kuin 300 kpa (3 bar) (ylipaine). Kohtien säiliön seinämän vähimmäispaksuutta koskevat vaatimukset on otettava huomioon Säiliön primaari kalvojännitys σ (sigma) koepaineessa metalleille, joilla on selvä myötöraja tai taattu venymäraja (tavallisesti 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja), ei saa olla suurempi kuin pienin seuraavista arvoista:

135 0,75 Re tai 0,50 Rm, missä: Re = myötöraja, N/mm 2, tai 0,2 %:n venymäraja tai austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja, Rm = vähimmäismurtolujuus, N/mm Käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava kansallisten tai kansainvälisten materiaalistandardien mukaisia vähimmäisarvoja. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset Re:n ja Rm:n vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Jos kyseessä olevalle teräkselle ei ole olemassa materiaalistandardeja, käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymiä Teräksiä, joilla Re/Rm-suhde on yli 0,85, ei saa käyttää hitsattujen säiliöiden rakennemateriaalina. Tämän suhteen määrittämisessä käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava materiaalin tarkastustodistuksen mukaisia arvoja Säiliön rakennemateriaalina käytetyn teräksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin hienoraeteräkselle vähintään 16 % ja muille teräksille Rm vähintään 20 %. Säiliön rakennemateriaalina käytetyn alumiinin tai alumiiniseoksen murtovenymän (prosentteina) on oltava vähintään, kuitenkin vähintään 12 %. 6 Rm Materiaalin todellisten arvojen määrittämisessä on varmistettava, että koesauvat on otettu metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä on mitattava koesauvoilla, joilla on suorakulmainen poikkileikkauspinta, standardin ISO 6892:1998 mukaisesti käyttäen 50 mm mittapituutta Säiliön seinämän vähimmäispaksuus Säiliön seinämän vähimmäispaksuuden on oltava suurempi seuraavista arvoista: (a) Kohtien vaatimuksien mukaisesti määritetty vähimmäispaksuus, ja (b) Turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti, ottaen huomioon kohdan vaatimukset, määritetty vähimmäispaksuus Halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia Halkaisijaltaan enintään 1,80 m olevien tyhjiöeristettyjen säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan yli 1,80 m olevien säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 4 mm käytettäessä vertailuterästä tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia Tyhjiöeristetyissä säiliöissä ulkovaipan ja säiliön seinämän yhteispaksuuden on vastattava kohdan vähimmäispaksuutta, itse säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään kohdan vähimmäispaksuus Säiliöiden seinämien paksuuden on oltava vähintään 3 mm riippumatta rakennemateriaalista Muille metalleille seinämien vähimmäispaksuus, joka vastaa vertailuteräksen paksuudelle kohdissa esitettyjä arvoja, on määritettävä seuraavalla kaavalla: 21,4 e 0 e1 = 3 Rm1 A1, missä: e 1 = käytettävän metallin vaadittu vastaava paksuus (mm), e 0 = kohtien ja mukainen vertailuteräksen vähimmäispaksuus (mm), Rm 1 = käytettävän metallin taattu vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ) (ks. kohta ), A 1 = käytettävän metallin kansallisten tai kansainvälisten standardien mukainen taattu vähimmäismurtovenymä (%).

136 Missään tapauksessa ei seinämän paksuus saa olla pienempi kuin mitä kohdissa on esitetty. Kaikkien säiliön osien seinämien paksuuden on oltava vähintään kohtien mukainen. Korroosiovara ei saa sisältyä näihin arvoihin Säiliön päätyjen ja lieriömäisen osan kiinnitys ei saa aiheuttaa seinämän paksuuteen jyrkkää muutosta Käyttölaitteet Käyttölaitteet on asennettava siten, etteivät ne voi repeytyä irti tai vaurioitua käsittelyn ja kuljetuksen aikana. Jos kehikon ja säiliön tai ulkovaipan ja säiliön väliset kytkennät sallivat suhteellisen liikkumisen, laitteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta osien vahingoittumisvaaraa. Ulkopuoliset tyhjennyslaitteet (putkien liitännät, suljinlaitteet), sulkuventtiili ja sen istukka on suojattava ulkopuolisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä (esimerkiksi heikennysurilla). Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahattomaa aukeamista vastaan Palavien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen UNsäiliöiden kaikki täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava vähintään kolmella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla suljinlaitteella, joista ensimmäinen on sulkuventtiili, joka on sijoitettu niin lähelle ulkovaippaa kuin käytännössä on mahdollista, toinen on sulkuventtiili ja kolmas on umpilaippa tai vastaava laite. Ulkovaippaa lähinnä sijaitsevan suljinlaitteen on oltava nopeasti sulkeutuva laite, joka sulkeutuu automaattisesti UN-säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle täytön tai tyhjennyksen aikana tai tulipalon sattuessa. Tämän laitteen on oltava myös kaukosäädöllä suljettavissa Palamattomien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen UNsäiliöiden kaikki täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava vähintään kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla suljinlaitteella, joista ensimmäinen on sulkuventtiili, joka on sijoitettu niin lähelle ulkovaippaa kuin käytännössä on mahdollista, ja toinen on umpilaippa tai vastaava laite Putkiston osissa, jotka voidaan sulkea kummastakin päästä ja joiden sisään voi jäädä nesteitä, on oltava automaattinen paineentasausjärjestelmä estämään liiallinen paineen nousu putkistossa Tyhjiöeristetyissä säiliöissä ei tarvitse olla tarkastusaukkoa Ulkopuoliset varusteet on ryhmiteltävä yhteen sikäli kuin se käytännössä on mahdollista UN-säiliön jokaisessa putkiyhteessä on oltava niiden käyttöä ilmaiseva selvä merkintä Jokainen sulkuventtiili tai muu suljin on suunniteltava ja valmistettava vähintään säiliön suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) vastaavalle nimellispaineelle ottaen huomioon kuljetuksen aikaiset lämpötilaodotukset. Kaikki sulkuventtiilit, joissa on kierrekarat, on suljettava kiertämällä säätöpyörää myötäpäivään. Muiden sulkuventtiilien suljinten suunta (auki- ja kiinni-asento) ja sulkemissuunta on selvästi ilmaistava. Kaikki sulkuventtiilit on suunniteltava siten, etteivät ne voi tahattomasti aueta Jos käytetään paineistuslaitetta, on tähän laitteeseen johtavissa nesteiden ja höyryjen putkiyhteissä oltava venttiili. Sijoituksen on oltava niin lähellä ulkovaippaa kuin käytännössä on mahdollista estämään sisällön häviö, jos paineistuslaite vaurioituu Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Kaikkien putkistojen on oltava sopivaa materiaalia. Palon aiheuttaman vuodon estämiseksi on yhteessä, joka on ulkovaipan ja ulosoton ensimmäisen sulkimen välillä, käytettävä vain teräsputkistoja ja hitsattuja liitoksia. Sulkimen liittäminen tähän yhteeseen on tehtävä ilmoitettua laitosta tyydyttävällä tavalla. Muualla putkiliitokset on hitsattava tarvittaessa Kupariputkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Liitokset eivät saa heikentää putkiston kestävyyttä, kuten voi käydä putken kierteitä tehtäessä Venttiilien ja lisälaitteiden rakennemateriaaleilla on oltava riittävät ominaisuudet UNsäiliön alhaisimmassa käyttölämpötilassa Koko putkiston ja putkiston rakenneosien murtumispaine ei saa olla alhaisempi kuin korkein seuraavista paineista: neljä kertaa säiliön suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) tai

137 neljä kertaa paine, joka voidaan käytön aikana saada aikaan pumpulla tai muulla laitteella (lukuun ottamatta paineentasauslaitteita) Paineentasauslaitteet Jokainen säiliö on varustettava vähintään kahdella jousikuormitetulla paineentasauslaitteella. Paineentasauslaitteet on säädettävä toimimaan vähintään säiliön suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa (MAWP) ja niiden on oltava täysin auki paineessa, joka on 110 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta (MAWP). Päästön jälkeen laitteiden on sulkeuduttava paineessa, joka on enintään 10 % alhaisempi kuin asetuspaine. Laitteiden on pysyttävä suljettuna kaikissa tätä alhaisemmissa paineissa. Paineentasauslaitteiden on kestettävä dynaamisia voimia mukaan lukien nesteen loiskuminen Palamattomille jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille ja vedylle tarkoitetuissa säiliöissä saa lisäksi olla murtolevyt kytkettynä rinnan jousikuormitettujen laitteiden kanssa kohtien ja mukaisesti Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn sekä kaasun vuotamisen säiliöstä ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen Paineentasauslaitteiden on oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymiä Paineentasauslaitteiden puhallusteho ja säätäminen Kaikkien asennettujen paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä siten, että paine (mukaan lukien paineen nousu) säiliössä ei ylitä suurinta sallittua käyttöpainetta (MAWP) enemmän kuin 20 %, jos tyhjiöeristetyssä säiliössä menetetään tyhjiö tai kiinteällä materiaalilla eristetyssä säiliössä menetetään 20 % eristyksestä Palamattomille jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille (lukuun ottamatta happea) ja vedylle tarkoitetuissa säiliöissä tämä puhallusteho voidaan saada aikaan käyttämällä murtolevyjä, jotka on kytketty rinnakkain vaadittujen varolaitteiden kanssa. Murtolevyjen on murruttava nimellispaineessa, joka vastaa säiliön koepainetta Kohtien ja tapauksissa kaikkien asennettujen paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä rajoittamaan paine koepaineeseen tulipalossa Paineentasauslaitteiden vaadittu puhallusteho on laskettava turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti Paineentasauslaitteiden merkintä Jokaisessa paineentasauslaitteessa on oltava seuraava selvä ja pysyvä merkintä: (a) Asetuspaine (bar tai kpa), (b) Jousikuormitettujen laitteiden purkautumispaineen sallittu vaihteluväli, (c) Referenssilämpötila, jonka mukaan murtolevyn nimellismurtumispaine on mitoitettu, ja (d) Laitteen nimellispuhallusteho standardiolosuhteissa, ilmakuutiometriä sekunnissa (m 3 /s), Jos mahdollista, myös seuraava tieto on merkittävä: (e) Valmistajan nimi ja paineentasauslaitteen tuotenumero Paineentasauslaitteisiin merkitty nimellispuhallusteho on määritettävä standardin ISO :1991 mukaisesti Paineentasauslaitteiden putkiyhteet Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava riittävän kokoisia, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä varolaitteeseen. Sulkuventtiilejä ei saa asentaa säiliön ja paineentasauslaitteiden väliin paitsi, jos huoltoa tai muuta syytä varten on asennettu rinnakkaiset laitteet tai käytössä olevan paineentasauslaitteen sulkuventtiilit on lukittu auki-asentoon tai sulkuventtiilit on kytketty yhteen siten, että kohdan mukaiset vaatimukset aina täyttyvät. Tuuletus- tai paineentasauslaitteeseen johtavassa aukossa ei saa olla mitään estettä, joka voisi rajoittaa tai katkaista virtauksen säiliöstä tähän laitteeseen. Paineentasauslaitteiden poistoaukoista höyryjä ja nesteitä johtavien putkiyhteiden, jos näitä käytetään, on johdettava vapautunut höyry tai neste ulkoilmaan siten, että paineentasauslaitteisiin kohdistuu mahdollisimman pieni vastapaine Paineentasauslaitteiden sijoittaminen 6 Ks. esimerkiksi standardi CGA S Pressure Relief Device Standards, Part 2, Cargo and Portable Tanks for Compressed Gases.

138 Jokainen paineentasauslaitteen läpivienti on oltava säiliön yläosassa niin lähellä säiliön pitkittäis- ja poikittaisakselin leikkauspistettä kuin käytännössä on mahdollista. Kaikkien paineentasauslaitteiden läpivientien on enimmäistäytöllä oltava säiliön höyrytilassa ja laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua. Jäähdytetyistä nesteytetyistä kaasuista vapautuva höyry on suunnattava poispäin säiliöstä siten, että purkaus ei painu säiliön pinnalle. Suojalaitteet, jotka ohjaavat höyryvirtausta, ovat sallittuja edellyttäen, että paineentasauslaitteen vaadittu puhallusteho ei siitä vähene On huolehdittava, että asiattomien henkilöiden pääsy paineentasauslaitteiden luo on estetty, ja siitä, että laitteet on suojattu UN-säiliön kaatumisen aiheuttamalta laitteiden vaurioitumiselta Pinnankorkeuden mittalaitteet Jos UN-säiliö ei ole tarkoitettu massan perusteella täytettäväksi, on se varustettava yhdellä tai useammalla pinnankorkeuden mittalaitteella. Lasiset ja muusta helposti särkyvästä materiaalista valmistetut pinnankorkeuden näyttölaitteet, jotka ovat suorassa kosketuksessa säiliön sisällön kanssa, on kielletty Tyhjiöeristetyn UN-säiliön ulkovaipassa on oltava tyhjiömittarille liitäntämahdollisuus UN-säiliön tuet, kehikot, nosto- ja kiinnityslaitteet UN-säiliöihin on suunniteltava ja valmistettava tukia, joilla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi tukeva alusta. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa annetut voimat ja kohdassa annetut varmuuskertoimet. Ohjauslevyjä, kehikkoja, jalustoja tai muita vastaavia rakenteita saa käyttää UN-säiliön kiinnitysjärjestelmien (esim. jalustat, kehikot) sekä nosto- ja kiinnityslaitteiden aiheuttamat yhteisjännitykset eivät saa aiheuttaa liiallisia jännityksiä mihinkään säiliön osaan. Kaikkiin UN-säiliöihin on asennettava pysyvät nosto- ja kiinnityslaitteet. Ne on asennettava ensisijaisesti UN-säiliön tukiin, mutta ne saa asentaa myös vahvistuslevyihin, jotka on kiinnitetty säiliön tuentakohtiin Tukien ja kehikkojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristön korroosiovaikutus Haarukkataskut on voitava sulkea. Sulkemislaitteen on oltava pysyvä osa kehikkoa tai se on oltava kiinnitetty pysyvästi kehikkoon. Yksiosastoisessa UN-säiliöissä, joiden pituus on alle 3,65 m, ei tarvitse olla suljettavia haarukkataskuja edellyttäen, että: (a) säiliö, kaikki varusteet mukaan lukien, on hyvin suojattu trukin haarukan iskuja vastaan, ja (b) haarukkataskujen keskustojen välinen etäisyys on vähintään puolet UN-säiliön enimmäispituudesta Jos UN-säiliöitä ei ole suojattu kuljetuksen aikana kohdan mukaisesti, on säiliö ja käyttölaitteet suojattava pituus- ja poikittaissuuntaisten iskujen sekä kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta. Ulkopuoliset lisälaitteet on suojattava siten, että niihin kohdistuvat iskut tai UN-säiliön kaatuminen lisälaitteiden päälle eivät voi aiheuttaa sisällön ulospääsyä. Esimerkkejä suojaustavoista: (a) Suojaus poikittaissuuntaisia iskuja vastaan, mikä voi muodostua pitkittäispalkeista, jotka suojaavat säiliötä molemmilta sivuilta keskiviivan korkeudella, (b) Suojaus kaatumista vastaan, mikä voi muodostua vahvistusrenkaista tai kehikon poikkipalkeista, (c) Suojaus takaosaan kohdistuvia iskuja vastaan, mikä voi muodostua puskurista tai kehikosta, (d) Säiliön suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttämällä standardin ISO :1995 mukaista ISO-kehikkoa, (e) UN-säiliön suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttäen tyhjiöeristykselle ulkovaippaa Rakennetyypin hyväksyminen Jokaisella uudella UN-säiliön rakennetyypillä on oltava ilmoitetun laitoksen antama hyväksymistodistus. Tämän todistuksen on vahvistettava, että UN-säiliö on mainitun laitoksen tarkastama sekä se on aiottuun käyttöön soveltuva ja vastaa tämän luvun vaatimuksia. Jos UN-säiliöitä valmistetaan sarjatuotantona muuttamatta rakennetta, on todistus voimassa koko sarjalle. Todistuksessa on mainittava prototyypin tarkastuspöytäkirja, kuljetettavaksi sallitut jäähdytetyt nesteytetyt kaasut, säiliön sekä vuorauksen rakennemateriaalit ja hyväksymisnumero. Hyväksymisnumerossa on oltava sen valtion tunnus, jossa hyväksyntä on myönnetty, ts. kansainvälisen Wienin

139 tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus, sekä rekisteröintinumero. Todistuksessa on mainittava mahdolliset kohdan mukaiset vaihtoehtoiset ratkaisut. Rakennetyypin hyväksymistodistusta saa käyttää pienemmille UN-säiliöille, jotka on valmistettu samanlaisista ja paksuudeltaan vastaavista materiaaleista, samalla valmistustekniikalla ja käyttäen samanlaisia tukia sekä samanlaisia sulkimia ja muita varusteita Rakennetyypin hyväksyntää varten on prototyypin tarkastuspöytäkirjan sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: (a) Standardin ISO :1995 mukaisen testauksen tulokset kehikolle, (b) Kohdan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen tulokset, ja (c) Jos sovellettavissa, kohdan mukaisen törmäyskokeen tulokset Tarkastus ja testaus UN-säiliöitä, jotka vastaavat CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää "kontti", ei saa käyttää, ellei jokaista rakennetyyppiä edustavaa prototyypiä ole testattu dynaamisessa törmäyskokeessa (Dynamic, Longitudinal Impact Test) käsikirjan "Manual of Test and Criteria" (Kokeet ja kriteerit) osan IV, kohdan 41 mukaisesti Jokainen UN-säiliö ja sen eri varusteet on tarkastettava ja testattava ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -testaus) ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein (viiden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). Tämän lisäksi viiden vuoden välein tehtävien tarkastusten ja -testauksen välillä on suoritettava välitarkastus ja -testaus (2,5 vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen saa tehdä 3 kuukauden kuluessa ennen tai jälkeen määrätyn päivän. Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on ylimääräinen tarkastus ja testaus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti UN-säiliön käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä rakennetyypin mukaisuuden toteaminen, UN-säiliön ja sen lisälaitteiden sisä- ja ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat jäähdytetyt nesteytetyt kaasut ja painekoe, jossa käytetään kohdan mukaisia koepaineita. Painekokeen saa suorittaa vesipainekokeena tai käyttäen muuta nestettä tai kaasua, jos ilmoitettu laitos hyväksyy menettelyn. Ennen UN-säiliön käyttöönottoa on myös tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Jos säiliölle ja sen laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe. Kaikki täyden kuormituksen alaiseksi joutuvat hitsisaumat on tarkastettava käyttöönottotestauksessa radiograafisella, ultraääneen perustuvalla tai muulla sopivalla ainetta rikkomattomalla koemenetelmällä. Tämä ei koske ulkovaippaa ,5 ja 5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä UN-säiliön ja sen lisälaitteiden ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat jäähdytetyt nesteytetyt kaasut, tiiviyskoe ja kaikkien käyttölaitteiden sekä mahdollisesti käytettävän tyhjiömittarin toimintatarkastus. 2,5 ja 5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen ajaksi säiliöistä, jotka eivät ole tyhjiöeristettyjä, on ulkovaippa ja eriste poistettava vain niiltä osin kuin se on tarpeellista UN-säiliön kunnon tarkastamiseksi (Poistettu) UN-säiliötä ei saa täyttää ja antaa kuljetettavaksi sen jälkeen, kun määräaika viimeisestä 2,5 tai 5 vuoden välein tehtävästä kohdan mukaisesta määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on kulunut umpeen. Kuitenkin UN-säiliötä, joka on täytetty ennen kuin määräaika viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on kulunut umpeen, saa kuljettaa enintään kolme kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen tai -testauksen määräajan umpeutumisesta. Lisäksi UN-säiliötä saa kuljettaa viimeisen määräaikaistarkastuksen ja -testauksen määräajan umpeutumisen jälkeen: (a) tyhjentämisen jälkeen ennen puhdistusta ja seuraavaa täyttämistä, jos kuljetus tapahtuu seuraavaa vaadittua testausta tai tarkastusta varten, ja (b) enintään kuusi kuukautta viimeisen määräaikaistarkastuksen määräajan umpeutumisesta vaarallisten aineiden palauttamiseksi asianmukaista hävittämistä tai kierrätystä varten, ellei ilmoitettu laitos ole toisin määrännyt. Tieto tästä poikkeuksesta on mainittava rahtikirjassa Ylimääräinen tarkastus ja testaus on tarpeen, jos UN-säiliössä on havaittavissa vaurioita, ruostuneita alueita tai vuotoa tai muu tila osoittaa puutteita, jotka voivat vaikuttaa UN-

140 säiliön eheyteen. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen laajuus riippuu UN-säiliön vaurion tai heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen on sisällettävä vähintään kohdan mukaiset 2,5 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen toimet Käyttöönottotarkastuksessa ja -testauksessa sisäpuolisen tarkastuksen on taattava, että säiliöstä on tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio, hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä kuljetuksessa epäluotettavan Ulkopuolisen tarkastuksen on taattava, että: (a) ulkopuolisista putkistoista, venttiileistä, mahdollisesta paineistus/jäähdytysjärjestelmästä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä UN-säiliöstä täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan, (b) miesaukkojen kannet tai tiivisteet eivät vuoda, (c) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty, (d) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi, (e) vaaditut merkinnät UN-säiliössä ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia, ja (f) UN-säiliön kehikko, tuet ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Ilmoitetun laitoksen on suoritettava tai vahvistettava kohtien , , , ja mukaiset tarkastukset ja testaukset. Kun painekoe on osa tarkastusta ja testausta, on se tehtävä UN-säiliön merkintäkilpeen merkityllä paineella. Paineen alaisena UN-säiliöstä on tarkastettava mahdolliset säiliön, putkiston tai laitteiden vuodot. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastukset ja testaukset suorittaa toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä asiantuntija Kaikissa tapauksissa, joissa säiliölle on tehty leikkaus-, poltto- tai hitsaustöitä, on tämän työn oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymä ottaen huomioon säiliön valmistamisessa käytetty turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustama tekninen koodi. Työn jälkeen on suoritettava painekoe alkuperäisellä koepaineella Jos säiliössä huomataan turvallisuuteen vaikuttavia vikoja, ei sitä saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin se on kunnostettu ja testit on uusittu ja läpäisty Merkintä Jokaisessa UN-säiliössä on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luokse päästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Jos UN-säiliön laitteistojen sijoituksesta johtuen merkintäkilpeä ei voi pysyvästi kiinnittää säiliöön, on itse säiliöön merkittävä vähintään turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustamassa teknisessä koodissa vaaditut tiedot. Vähintään seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä:. (a) Tiedot omistajasta (i) Omistajan rekisteröintinumero, (b) Valmistustiedot (i) Valmistusmaa, (ii) Valmistusvuosi, (iii) Valmistaja tai valmistajan merkki, (iv) Valmistajan antama valmistusnumero, (c) Hyväksymistiedot u (i) YK-pakkaustunnus: n, Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG-kontti täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, 6.6 tai 6.7 asiaankuuluvat vaatimukset. (ii) Hyväksyjämaa, (iii) Rakennetyypin hyväksynyt ilmoitettu laitos, (iv) Rakennetyypin hyväksymisnumero, (v) Kirjaimet AA, jos rakennetyyppi on hyväksytty käyttäen vaihtoehtoisia ratkaisuja (ks. kohta ), (vi) Tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu,

141 (d) (e) (f) (g) (h) (i) (j) Paineet (i) Suurin sallittu käyttöpaine (MAWP) (bar tai kpa, ylipaine) 2, (ii) Koepaine (bar/kpa, ylipaine) 2, (iii) Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta (kuukausi ja vuosi), (iv) Käyttöönottotestauksessa painekokeen suorittaneen ilmoitetun laitoksen tunnus (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan tunnus), Lämpötilat (i) Alin suunnittelulämpötila ( C) 2, Materiaalit (i) Säiliön materiaali(-t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin, (ii) Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus (mm) 2, Tilavuus (i) Säiliön vesitilavuus 20 C lämpötilassa (litraa) 2, Eristys (i) Merkintä lämpöeristetty tai tyhjiöeristetty (jos käytetään), (ii) Eristysjärjestelmän tehokkuus (lämpövuoto, W) 2, Viipymäajat jokaiselle jäähdytetylle nesteytetylle kaasulle, jonka kuljetus on sallittu UN-säiliössä: (i) Jäähdytetyn nesteytetyn kaasun nimi kokonaisuudessaan, (ii) Referenssiviipymäaika (päivää tai tuntia) 2, (iii) Alkupaine (bar tai kpa, ylipaine) 2, (iv) Täyttöaste (kg) 2, Määräaikaistarkastukset ja testaukset (i) Viimeisimmän määräaikaistestauksen tyyppi (2,5 vuoden välein tehtävä, 5 vuoden välein tehtävä tai ylimääräinen tarkastus), (ii) Viimeisimmän määräaikaistestauksen ajankohta (kuukausi ja vuosi), (iii) Viimeisimmän testauksen suorittaneen tai vahvistaneen ilmoitetun laitoksen tunnus. Kuva : Esimerkki merkintäkilven merkinnöistä: Omistajan rekisteröintinumero VALMISTUSTIEDOT Valmistusmaa Valmistusvuosi Valmistaja Valmistajan antama valmistusnumero HYVÄKSYMISTIEDOT Hyväksyjämaa Rakennetyypin hyväksynyt laitos Rakennetyypin hyväksymisnumero Tekninen koodi, jonka mukaan säiliö on suunniteltu PAINEET MAWP AA (jos käytetään) bar tai kpa bar tai kpa Koepaine Käyttöönottotestauksessa Tarkastuslaitoksen (kk/vvvv) painekokeen ajankohta: tunnus * : LÄMPÖTILAT Alin suunnittelulämpötila C 2 Käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin.

142 MATERIAALIT Säiliön materiaali(-t) ja viittaus (-kset) materiaalistandardeihin) Vertailuteräksen vastaava seinämän paksuus TILAVUUS Säiliön vesitilavuus 20 C:ssa ERISTYS Lämpöeristetty tai Tyhjiöeristetty (jos käytetään) Lämpövuoto VIIPYMÄAJAT Sallittu jäähdytetty Referenssiviipymäaika Alkupaine Täyttöaste nesteytetty kaasu(-t) päivää tai tuntia mm litraa W kg MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS JA -TESTAUS Testauksen tyyppi Testauksen ajankohta Tarkastuslaitoksen tunnus * (kk/vvvv) Testauksen tyyppi Testauksen ajankohta (kk/vvvv) Tarkastuslaitoksen tunnus * * Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan leima Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse UN-säiliöön tai kiinteästi UN-säiliöön asennettuun metalliseen merkintäkilpeen: Omistajan ja haltijan nimi, Kuljetettava(-t) jäähdytetty(-yt) nesteytetty(-yt) kaasu(-t) (ja täytöksen keskimääräinen vähimmäislämpötila), Suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kg, Säiliön massa tyhjänä (taara) kg, Kuljetettavan kaasun todellinen viipymäaika päivää (tai tuntia), Kohdan mukainen UN-säiliön soveltamisehto. Huom. Kuljetettavien jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen merkinnän osalta, ks. myös osa Jos UN-säiliö on suunniteltu ja hyväksytty avomerikuljetuksiin, merkintäkilpeen on merkittävä: OFFSHORE PORTABLE TANK Kaasujen (lukuun ottamatta jäähdytettyjä kaasuja) kuljetukseen tarkoitettujen UN-MEG-konttien suunnittelua, rakennetta, tarkastusta ja testausta koskevat vaatimukset Määritelmät Kohtaa koskevat määritelmät: UN-MEG-kontti (UN-Multiple-Element Gas container, UN-monisäiliökontti) tarkoittaa eri kuljetusmuodoissa käytettävää konttia, jossa on säiliöstö, joka muodostuu toisiinsa kokoojaputkistolla liitetyistä ja monisäiliökontin kehikkoon kiinnitetyistä elementeistä. UN-MEG-kontin säiliöstön elementtejä ovat: kaasupullot, putkiastiat ja pullopaketit. UN-MEG-konttiin kuuluvat kaasujen kuljetuksessa välttämättömät käyttölaiteet ja rakenteelliset varusteet. UN-MEG-kontin säiliöstön elementtejä ovat: kaasupullot, putkiastiat ja pullopaketit. Kokoojaputkisto tarkoittaa putkistoa ja venttiileitä, joilla yhdistetään säiliöstön eri elementtien täyttö- ja/tai tyhjennysaukot. Käyttölaitteet tarkoittavat mittaus-, täyttö-, tyhjennys-, tuuletus- ja varolaitteita. Rakenteelliset varusteet tarkoittavat ulkopuolisia vahvistamiseen, kiinnittämiseen, suojaamiseen ja stabilointiin käytettäviä osia. Tiiviyskoe tarkoittaa koetta, jossa käytetään kaasua ja jossa UN-MEG-kontti käyttölaitteineen koeponnistetaan tehollisella sisäisellä paineella, joka on vähintään 20 % koepaineesta.

143 Suurin sallittu bruttomassa (MPGM, Maximum Permissible Gross Mass) tarkoittaa tyhjän UN-MEG-kontin ja suurimman sallitun kuljetuskuorman yhteismassaa. Vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat turvatekniikan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston antamaa hyväksyntää UN-säiliölle tai UN-MEG-kontille, joka on suunniteltu, valmistettu ja testattu teknisten vaatimusten mukaisesti tai testausmenetelmillä, jotka poikkeavat tämän luvun menetelmistä Suunnittelua ja rakennetta koskevat yleiset vaatimukset MEG-konttien on oltava täytettävissä ja tyhjennettävissä ilman rakenteellisten varusteiden irrottamista. Siinä on oltava säiliöstön eri elementtien ulkopuolisia stabiloivia osia, jotka tukevat rakenteellista kokonaisuutta kuljetuksen ja käsittelyn aikana. MEG-konttiin on suunniteltava ja valmistettava alusta, jolla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi varma tuenta, sekä sopivia nosto- ja kiinnityslaitteita, joilla se voidaan nostaa täytettynä suurimpaan sallittuun bruttomassaan. Se on suunniteltava siten, että se voidaan kuormata ajoneuvoon, vaunuun, meri- tai sisävesialukseen, ja se on varustettava ohjauslevyillä, kiinnitysjärjestelmillä tai lisävarusteilla, jotka helpottavat mekaanista käsittelyä MEG-kontit on suunniteltava, valmistettava ja varustettava siten, että ne kestävät kaikki tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden rasitukset. Suunnittelussa on otettava huomioon dynaamiset rasitukset ja väsyminen MEG-kontin säiliöstön elementit on valmistettava saumattomasta teräksestä, ja ne on valmistettava ja testattava kohtien ja mukaisesti. MEG-kontin eri elementtien on vastattava samaa rakennetyyppiä MEG-kontin säiliöstön elementtien, lisälaitteiden ja putkistojen on: (a) oltava yhteensopivia kuljetettaviksi aiottujen aineiden kanssa (ks. standardit ISO :1997 ja ISO :2000), tai (b) oltava tehokkaasti kemiallisesti passivoituja tai neutraloituja On vältettävä erilaisten metallien kosketusta, mikä voi saada aikaan galvaanisesta korroosiosta aiheutuvia vaurioita MEG-kontin materiaalit, mukaan lukien mahdollisten laitteiden, tiivisteiden ja lisävarusteiden materiaalit, eivät saa vaikuttaa MEG-kontissa kuljetettavaksi aiottuun kaasuun (kaasuihin) MEG-kontit on suunniteltava kestämään vähintään sisällön aiheuttama sisäinen paine sekä tavanomaisten käsittely- ja kuljetusolosuhteiden aiheuttamat staattiset ja dynaamiset rasitukset sekä lämpörasitukset ilman, että sisältöä vuotaa ulos. Suunnittelussa on osoitettava, että näiden rasituksien toistuvan vaikutuksen aiheuttama väsyminen MEG-kontin koko oletettavan käyttöiän ajan on otettu huomioon MEG-kontin ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat erikseen vaikuttavat staattiset voimat: (a) Kulkusuunnassa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, (b) Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, (c) Pystysuoraan ylöspäin: suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä, ja (d) Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa suurin sallittu bruttomassa (MPGM) (kokonaiskuorma mukaan lukien painovoiman vaikutus) kerrottuna painovoiman (g) 1 aiheuttamalla kiihtyvyydellä Kohdassa mainittujen voimien vaikuttaessa ei jännitys MEG-kontin säiliöstön elementtien jännittyneimmässä kohdassa saa ylittää kohdan soveltuvassa standardissa annettua arvoa taikka turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustamassa teknisessä koodissa tai standardissa annettua arvoa, jos MEG-kontin elementtejä ei ole suunniteltu, valmistettu ja testattu näiden standardien mukaisesti (ks. kohta 6.2.5). Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan teknisen koodin tai standardin on oltava käyttömaan toimivaltaisen viranomaisen tunnustama tai hyväksymä.

144 Jokaiselle kohdassa mainittujen voimien vaikutukselle on otettava huomioon seuraava varmuuskerroin kehikolle ja kiinnityksille: (a) Teräksillä, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 taatun myötörajan suhteen, tai (b) Teräksillä, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 taatun 0,2 %:n venymärajan suhteen ja austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen Palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetut MEG-kontit on voitava maadoittaa MEG-kontin säiliöstön elementit on kiinnitettävä siten, että estetään niiden liikkuminen kokonaisrakenteeseen nähden ja liikkuminen, joka saattaisi aiheuttaa vaarallisia paikallisia jännityskeskittymiä Käyttölaitteet Käyttölaitteet on asennettava tai suunniteltava siten, että estetään vauriot, jotka tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa voisi johtaa sisällön vuotamiseen paineastiasta. Jos kehikon ja MEG-kontin säiliöstön elementtien kytkennät sallivat rakenneosien suhteellisen liikkumisen, laitteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta elementtien vahingoittumisvaaraa. Kokoojaputkistot, tyhjennyslaitteet (putkien liitännät, suljinlaitteet) ja sulkuventtiilit on suojattava ulkopuolisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä. Sulkuventtiileihin liittyvien kokoojaputkistojen on oltava riittävän taipuisia suojaamaan venttiileitä ja putkistoa murtumiselta ja sisällön vuotamiselta. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan Kaikissa MEG-konttien säiliöstön elementeissä, jotka on tarkoitettu myrkyllisten kaasujen (kaasuryhmät T, TF, TC, TO, TFC ja TOC) kuljetukseen, on oltava venttiilit. Nesteytettyjen myrkyllisten kaasujen (luokituskoodit 2T, 2TF, 2TC, 2TO, 2TFC ja 2TOC) kuljetuksessa kokoojaputkiston on oltava siten suunniteltu, että MEG-kontin eri elementit voidaan täyttää erikseen ja eristää toisistaan tiivisti suljettavilla venttiileillä. Palavien kaasujen kuljetuksessa (kaasuryhmä F) MEG-kontin eri elementit on jaettava enintään litran ryhmiin, joista jokainen on eristetty toisistaan venttiilillä MEG-kontin täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava kahdella peräkkäisellä venttiilillä, jotka sijaitsevat jokaisessa täyttö- ja tyhjennysputkessa luoksepäästävässä paikassa. Toinen venttiileistä saa olla takaiskuventtiili. Kokoojaputkessa saa olla täyttö- ja tyhjennyslaitteita. Putken osassa, joka voidaan sulkea kummastakin päästä ja johon voi jäädä nestettä, on oltava liiallisen paineen syntymistä estävä paineentasausventtiili. MEG-kontin pääeristysventtiilissä on oltava selvästi ilmaistuna sulkeutumissuunta. Jokainen sulkuventtiili tai muu suljin on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne kestävät paineen, joka on vähintään 1,5-kertaa MEG-kontin koepaine. Kaikki sulkuventtiilit, joissa on kierrekarat, on voitava sulkea kiertämällä säätöpyörää myötäpäivään. Muiden sulkuventtiilien suljinten suunta (auki- ja kiinni-asento) ja sulkemissuunta on selvästi ilmaistava. Kaikki sulkuventtiilit on suunniteltava ja sijoitettava siten, etteivät ne voi tahattomasti aueta. Suljinlaitteiden, venttiilien ja lisävarusteiden valmistuksessa on käytettävä sitkeitä metalleja Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava laajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Putkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Käyttölaitteiden ja kokoojaputkiston nimellispaineen on oltava vähintään 2/3 MEG-kontin säiliöstön elementtien koepaineesta Paineentasauslaitteet UN 1013 hiilidioksidin ja UN 1077 typpioksiduulin kuljetukseen käytettävien MEGkonttien eri elementit on jaettava enintään litran ryhmiin, joista jokainen on eristetty toisistaan venttiilillä. Jokaisen ryhmän on oltava varustettuna yhdellä tai useammalla paineentasauslaitteella. Muiden kaasujen kuljetukseen tarkoitetut MEGkontit on varustettava paineentasauslaitteella kuten ilmoitettu laitos määrää. Jos ilmoitettu laitos (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan käyttömaan toimivaltainen viranomainen) niin vaatii, muiden kaasujen kuljetukseen tarkoitetut MEG-kontit on varustettava ilmoitetun laitoksen määräämillä paineentasauslaitteilla. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan: kuten käyttömaan toimivaltainen viranomainen määrää Jos MEG-kontti on varustettu paineentasauslaitteilla, MEG-kontin säiliöstön jokainen eristettävissä oleva elementti tai elementtiryhmä on lisäksi varustettava yhdellä tai

145 useammalla paineentasauslaitteella. Paineentasauslaitteiden on kestettävä dynaamisia voimia mukaan lukien nesteen loiskuminen. Paineentasauslaitteet on suunniteltava siten, että ne estävät vieraiden aineiden sisäänpääsyn sekä kaasun vuotamisen ja vaarallisen ylipaineen kehittymisen Tiettyjen kohdan UN-säiliön soveltamisehdossa T50 mainittujen muiden kuin jäähdytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetussa MEG-kontissa saa olla paineentasauslaite kuten ilmoitettu laitos määrää. Tämän tasauslaitteen on koostuttava jousikuormitetusta paineentasauslaiteesta ja sitä edeltävästä murtolevystä paitsi, jos MEG-kontti on tarkoitettu yhden kaasun käyttöön ja se on varustettu sisällön kanssa yhteensopivasta materiaalista valmistetulla hyväksytyllä paineentasauslaitteella. Murtolevyn ja paineentasauslaitteen väliin saa asentaa painemittarin tai muun sopivan ilmaisimen, joka ilmoittaa murtolevyn murtumisen tai reiän tai vuodon ilmaantumisen, mikä voi johtaa paineentasauslaitteiston virheelliseen toimintaan. Murtolevyn on murruttava nimellispaineessa, joka on 10 % korkeampi kuin paineentasauslaiteen asetuspaine. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tässä kohdassa mainittujen kaasujen kuljetukseen tarkoitetussa MEG-kontissa saa olla käyttömaan toimivaltaisen viranomaisen edellyttämä paineentasauslaite Matalassa paineessa nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa monikäyttöisissä MEG-konteissa paineentasauslaitteiden on toimittava kohdassa tarkoitetussa paineessa. Tämän paineen on perustuttava siihen kuljetettavaksi sallittuun kaasuun, jonka suurin sallittu käyttöpaine on korkein Paineentasauslaitteiden puhallusteho Asennettujen paineentasauslaitteiden yhteenlasketun puhallustehon on oltava riittävä rajoittamaan paine tulipalossa paineeseen (mukaan lukien paineen nousu), joka on enintään 20 % korkeampi kuin paineentasauslaitteen asetuspaine. Paineentasauslaitteiston vähimmäispuhallusteho on määritettävä standardissa CGA S ("Pressure Relief Device Standards, Part 2, Cargo and Portable Tanks for Compressed Gases") esitetyllä kaavalla. MEG-kontin yksittäisen elementin puhallustehon määrittämiseen saa käyttää standardia CGA S "Pressure Relief Device Standards, Part 1, Cylinders for Compressed Gases". Jousikuormitettuja paineentasauslaitteita saa käyttää matalassa paineessa nesteytetyille kaasuille määrätyn puhallustehon saavuttamiseksi. Monikäyttöisissä MEG-konteissa paineentasauslaitteiden yhteenlaskettu teho on laskettava perustuen siihen kuljetettavaksi sallittuun kaasuun, joka edellyttää suurimman puhallustehon Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin MEG-kontin säiliöstön elementteihin asennettujen paineentasauslaitteiden vaaditun kokonaispuhallustehon määrityksessä on otettava huomioon kaasun termodynaamiset ominaisuudet (ks. esimerkiksi standardi CGA S "Pressure Relief Device Standards, Part 2, Cargo and Portable Tanks for Compressed Gases" matalassa paineessa nesteytetyille kaasuille ja standardi CGA S "Pressure relief Device Standards, Part 1, Cylinders for Compressed Gases" korkeassa paineessa nesteytetyille kaasuille) Paineentasauslaitteiden merkintä Jokaisessa paineentasauslaitteessa on oltava selvästi ja pysyvästi merkittynä: (a) valmistajan nimi ja paineentasauslaitteen tuotenumero, (b) asetuspaine ja/tai asetuslämpötila, (c) viimeisin testauspäivämäärä Matalassa paineessa nesteytettyjen kaasujen jousikuormitettuihin paineentasauslaitteisiin merkitty nimellispuhallusteho on määritettävä standardin ISO :1991 mukaisesti Paineentasauslaitteiden putkiyhteet Paineentasauslaitteiden yhteiden on oltava riittävän kokoisia, jotta vaadittu purkaus voi esteettä päästä paineentasauslaitteeseen. Sulkuventtiilejä ei saa asentaa MEG-kontin säiliöstön elementin ja paineentasauslaitteiden väliin paitsi, jos huoltoa tai muuta syytä varten on asennettu rinnakkaiset laitteet tai käytössä olevan paineentasauslaitteen sulkuventtiilit on lukittu auki-asentoon tai sulkuventtiilit on kytketty yhteen siten, että ainakin toinen rinnakkaisista venttiileistä on aina käytössä ja täyttää kohdan mukaiset vaatimukset. Tuuletus- tai paineentasauslaitteeseen johtavassa aukossa ei saa olla mitään estettä, joka voisi rajoittaa tai katkaista virtauksen MEG-kontin elementistä tähän laitteeseen. Aukon virtauspinta-alan on oltava kaikissa putkissa ja varusteissa vähintään sama kuin niihin kiinnitetyssä paineentasauslaitteessa. Tyhjennysputken nimelliskoon on oltava vähintään vastaava kuin paineentasauslaitteen tyhjennysaukon.

146 Paineentasauslaitteen poistoaukkojen, jos näitä käytetään, on johdettava vapautunut höyry tai neste ulkoilmaan siten, että paineentasauslaitteisiin kohdistuu mahdollisimman pieni vastapaine Paineentasauslaitteiden sijoittaminen Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen MEG-kontin säiliöstön elementtien on jokaisen paineentasauslaitteen enimmäistäytöllä oltava yhteydessä höyrytilaan. Asennettujen laitteiden on oltava siten sijoitettuja, että vapautuva höyry voi esteettä purkautua ylöspäin siten, ettei vapautunut kaasu tai neste suuntaudu MEG-konttiin, sen elementteihin taikka ihmisiin. Palavista, pyroforisista ja hapettavista kaasuista vapautuva höyry on suunnattava poispäin MEG-kontin elementeistä siten, että purkaus ei painu näiden pinnalle. Lämpöä kestävät suojalaitteet, jotka ohjaavat höyryvirtausta, ovat sallittuja edellyttäen, että paineentasauslaitteen vaadittu puhallusteho ei siitä vähene On huolehdittava, että asiattomien henkilöiden pääsy paineentasauslaitteiden luo on estetty, ja siitä, että laitteet on suojattu MEG-kontin kaatumisen aiheuttamalta laitteiden vaurioitumiselta Pinnankorkeuden mittalaitteet Jos MEG-kontti on tarkoitettu massan perusteella täytettäväksi, on se varustettava yhdellä tai useammalla pinnankorkeuden mittalaitteella. Lasiset ja muusta helposti särkyvästä materiaalista valmistetut pinnankorkeuden näyttölaitteet on kielletty MEG-kontin tuet, kehikot, nosto- ja kiinnityslaitteet MEG-konttiin on suunniteltava ja valmistettava alusta, jolla saadaan aikaan kuljetuksen ajaksi varma tuenta. Suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa annetut voimat ja kohdassa annetut varmuuskertoimet. Ohjauslevyjä, kehikkoja, jalustoja tai muita vastaavia rakenteita saa käyttää MEG-kontin säiliöstön elementtien kiinnitysjärjestelmien (esim. jalustat, kehikot) sekä nosto- ja kiinnityslaitteiden aiheuttamat yhteisjännitykset eivät saa aiheuttaa liiallisia jännityksiä mihinkään MEG-kontin elementtiin. Kaikkiin MEG-kontteihin on asennettava pysyvät nosto- ja kiinnityslaitteet. Kiinnitysjärjestelmät tai laitteet eivät saa olla MEG-kontin elementteihin kiinni hitsattuja Tukialustojen ja kehikkojen suunnittelussa on otettava huomioon ympäristön korroosiovaikutus Jos MEG-kontteja ei ole suojattu kuljetuksen aikana kohdan mukaisesti, on MEG-kontin säiliöstön elementit ja käyttölaitteet suojattava pituus- ja poikittaissuuntaisten iskujen sekä kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta. Ulkopuoliset lisälaitteet on suojattava siten, että niihin kohdistuvat iskut tai MEG-kontin kaatuminen lisälaitteiden päälle eivät voi aiheuttaa sisällön ulospääsyä. Erityisesti on huolehdittava kokoojaputkiston suojaamisesta. Esimerkkejä suojaustavoista: (a) Suojaus poikittaissuuntaisia iskuja vastaan, mikä voi muodostua pitkittäispalkeista, (b) Suojaus kaatumista vastaan, mikä voi muodostua vahvistusrenkaista tai kehikon poikkipalkeista, (c) Suojaus takaosaan kohdistuvia iskuja vastaan, mikä voi muodostua puskurista tai kehikosta, (d) MEG-kontin säiliöstön elementtien sekä käyttölaitteiden suojaus iskujen ja kaatumisen aiheuttamalta vahingoittumiselta käyttämällä standardin ISO :1995 mukaista ISO-kehikkoa Rakennetyypin hyväksyminen Jokaisella uudella MEG-kontin rakennetyypillä on oltava ilmoitetun laitoksen antama hyväksymistodistus. Tämän todistuksen on vahvistettava, että MEG-kontti on mainitun laitoksen tarkastama sekä se on aiottuun käyttöön soveltuva ja vastaa tämän luvun vaatimuksia, luvun 4.1 kaasuja koskevia vaatimuksia sekä pakkaustavan P200 vaatimuksia. Jos MEG-kontteja valmistetaan sarjatuotantona muuttamatta rakennetta, on todistus voimassa koko sarjalle. Todistuksessa on mainittava prototyypin tarkastuspöytäkirja, kokoojaputkiston rakennemateriaalit, MEG-kontin säiliöstön elementtien valmistuksessa noudatetut standardit ja hyväksymisnumero. Hyväksymisnumerossa on oltava sen valtion tunnus, jossa hyväksyntä on myönnetty, ts. kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus, sekä rekisteröintinumero. Todistuksessa on mainittava mahdolliset kohdan mukaiset vaihtoehtoiset ratkaisut. Rakennetyypin hyväksymistodistusta saa käyttää pienemmille MEG-konteille, jotka on valmistettu samanlaisista ja paksuudeltaan

147 vastaavista materiaaleista, samalla valmistustekniikalla ja käyttäen samanlaisia tukia sekä samanlaisia sulkimia ja muita varusteita Rakennetyypin hyväksyntää varten on prototyypin tarkastuspöytäkirjan sisällettävä vähintään seuraavat tiedot: (a) Standardin ISO :1995 mukaisen testauksen tulokset kehikolle, (b) Kohdan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen tulokset, (c) (d) Kohdan mukaisen törmäyskokeen tulokset, ja Todistus, jolla osoitetaan, että kaasupullot ja putkiastiat vastaavat sovellettavia standardeja Tarkastus ja testaus MEG-kontteja, jotka vastaavat CSC-sopimuksen (the International Convention for Safe Containers 1972, kansainvälinen sopimus turvallisista konteista muutoksineen) määritelmää kontti, ei saa käyttää, ellei jokaista rakennetyyppiä edustavaa prototyyppiä ole testattu dynaamisessa törmäyskokeessa (Dynamic, Longitudinal Impact Test) käsikirjan "Manual of Test and Criteria" (Kokeet ja kriteerit) osan IV, kohdan 41 mukaisesti Jokainen MEG-kontin säiliöstön elementti ja varusteet on tarkastettava ja testattava ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -testaus). Sen jälkeen MEGkontti on tarkastettava ja testattava vähintään viiden vuoden välein (viiden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja -testaus). Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on ylimääräinen tarkastus ja testaus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti MEG-kontin käyttöönottotarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä rakennetyypin mukaisuuden toteaminen, MEG-kontin ja sen lisälaitteiden ulkopuolinen tarkastus ottaen huomioon kuljetettavat kaasut ja painekoe, jossa käytetään kohdan pakkaustavan P200 koepaineita. Kokoojaputkiston painekokeen saa suorittaa vesipainekokeena tai käyttäen muuta nestettä tai kaasua, jos ilmoitettu laitos hyväksyy menettelyn. Ennen MEG-kontin käyttöönottoa on myös tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien käyttölaitteiden toimintatarkastus. Jos MEG-kontin säiliöstön elementeille ja laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Viiden vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen ja -testauksen on sisällettävä ulkopuolinen rakenteen, MEG-kontin säiliöstön elementtien ja käyttölaitteiden tarkastus kohdan mukaisesti. MEG-kontin elementit ja putkisto on tarkastettava pakkaustavassa P200 ilmoitetuin määräajoin kohdan mukaisesti. Jos MEGkontin elementeille ja laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Ylimääräinen tarkastus ja testaus on tehtävä, jos MEG-kontissa on havaittavissa vaurioita, korroosiota tai puutteita tiiveydessä taikka muita puutteita, jotka voivat vaikuttaa MEG-kontin turvallisuuteen. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen laajuus riippuu MEG-kontin vaurion laajuudesta tai kunnon heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen on sisällettävä vähintään kohdan mukaiset toimet Tarkastuksen on taattava, että: (a) MEG-kontin säiliöstön elementeistä on ulkoisesti tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio, hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä MEG-kontista kuljetuksessa epäluotettavan, (b) putkistoista, venttiileistä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä MEG-kontista täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan, (c) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty, (d) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi, (e) vaaditut merkinnät MEG-kontissa ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia, ja (f) MEG-kontin kehikko, tuet ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Ilmoitetun laitoksen on suoritettava tai vahvistettava kohtien , , ja mukaiset tarkastukset ja testaukset. Kun painekoe on osa tarkastusta ja testausta, on se tehtävä MEG-kontin merkintäkilpeen merkityllä paineella.

148 Paineen alaisena MEG-kontista on tarkastettava mahdolliset MEG-kontin säiliöstön elementtien, putkiston tai laitteiden vuodot Jos MEG-kontissa huomataan turvallisuuteen vaikuttavia vikoja, ei sitä saa ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin se on kunnostettu ja testit on uusittu ja läpäisty Merkintä Jokaisessa MEG-kontissa on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. MEG-kontin säiliöstön eri elementit on merkittävä luvun 6.2 mukaisesti. Vähintään seuraavat tiedot on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä.: (a) Tiedot omistajasta (i) Omistajan rekisteröintinumero, (b) Valmistustiedot (i) Valmistusmaa, (ii) Valmistusvuosi, (iii) Valmistaja tai valmistajan merkki, (iv) Valmistajan antama valmistusnumero, (c) Hyväksymistiedot (i) YK-pakkaustunnus: u n, Tätä tunnusta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin osoittamaan, että pakkaus, UN-säiliö tai MEG.kontti täyttää lukujen 6.1, 6.2, 6.3, 6.5, 6.6 tai 6.7 asiaankuuluvat vaatimukset. (ii) Hyväksyjämaa, (iii) Rakennetyypin hyväksynyt ilmoitettu laitos, (iv) Rakennetyypin hyväksymisnumero, (v) Kirjaimet AA, jos rakennetyyppi on hyväksytty käyttäen vaihtoehtoisia ratkaisuja (ks. kohta ), (d) Paineet (i) Koepaine (bar tai kpa, ylipaine) 2, (ii) Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta (kuukausi ja vuosi), (iii) Käyttöönottotestauksessa painekokeen suorittaneen ilmoitetun laitoksen tunnus (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan tunnus), (e) Lämpötilat (i) Suunnittelulämpötilaväli ( C) 2, (f) Elementit/tilavuus (i) Elementtien lukumäärä, (ii) Kokonaisvesitilavuus (litraa) 2, (g) Määräaikaistarkastukset ja testaukset (i) Viimeisimmän määräaikaistestauksen tyyppi (5 vuoden välein tehtävä tai ylimääräinen tarkastus), (ii) Viimeisimmän määräaikaistestauksen ajankohta (kuukausi ja vuosi), (iii) Viimeisimmän testauksen suorittaneen tai vahvistaneen ilmoitetun laitoksen tunnus. Kuva : Esimerkki merkintäkilvestä: Omistajan rekisteröintinumero VALMISTUSTIEDOT Valmistusmaa Valmistusvuosi Valmistaja Valmistajan antama valmistusnumero HYVÄKSYMISTIEDOT Hyväksyjämaa Rakennetyypin hyväksynyt laitos Rakennetyypin hyväksymisnumero PAINEET Koepaine Käyttöönottotestauksessa painekokeen ajankohta: (kk/vvvv) Tarkastuslaitoksen tunnus * : AA (jos käytetään) bar 2 Käytetyt yksiköt on merkittävä näkyviin.

149 LÄMPÖTILAT Suunnittelulämpötilaväli C - C ELEMENTIT/TILAVUUS Elementtien lukumäärä Kokonaisvesitilavuus litraa MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS JA -TESTAUS Testauksen tyyppi Testauksen ajankohta Tarkastuslaitoksen tunnus * (kk/vvvv) Testauksen tyyppi Testauksen ajankohta (kk/vvvv) Tarkastuslaitoksen tunnus * * Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan leima Seuraavat tiedot on merkittävä kiinteästi MEG-konttiin asennettuun metalliseen merkintäkilpeen: Haltijan nimi, Suurin sallittu täytös kg, Käyttöpaine 15 C lämpötilassa bar (ylipaine), Suurin sallittu bruttomassa (MPGM) kg, UN-MEG-kontin massa tyhjänä (taara) kg.

150 LUKU 6.8 METALLISTEN KIINTEIDEN SÄILIÖIDEN (SÄILIÖAJONEUVOT), METALLISTEN IRROTETTAVIEN SÄILIÖIDEN, METALLISTEN SÄILIÖKONTTIEN, METALLISTEN SÄILIÖVAIHTOKORIEN, MONISÄILIÖAJONEUVOJEN JA MEG-KONTTIEN RAKENNETTA, VARUSTEITA, TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ, TARKASTUSTA, TESTAUSTA JA MERKINTÄÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Huom. 1. UN-säiliöt ja UN-MEG-kontit, ks. luku 6.7, lujitemuovisäiliöt, ks. luku 6.9, alipaineelliset jätesäiliöt, ks. luku Huom. 2. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tässä luvussa VAKtarkastuslaitokselle, ilmoitetulle laitokselle, turvatekniikan keskukselle Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ja säteilyturvakeskukselle tai tämän tunnustamalle tarkastuslaitokselle määrätyt toimet suorittaa ADR-sopimuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai tämän valtuuttama yhteisö. Huom. 3. Suomi tunnustaa kuljetettavista painelaitteista annetun direktiivin 1999/36/EY2010/35/EU mukaisesti kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluville säiliöille muualla kuin Suomessa suoritetut toimenpiteet, jos ne täyttävät Suomessa voimassa olevat vaatimukset. Kuljetukseen käytettävän säiliön materiaalin on kestettävä 40 ºC:n lämpötilaan saakka. Ks. valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (194/2002). Huom. 4. Ulkomaisen säiliön käyttöönotto, ks. myös valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (194/2002) Soveltamisala Säännökset, jotka ovat yksipalstaisena, koskevat sekä kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja monisäiliöajoneuvoja että säiliökontteja, säiliövaihtokoreja ja MEG-kontteja. Kaksipalstaisia säännöksiä sovelletaan seuraavasti: - vasemmanpuoleinen palsta: kiinteät säiliöt (säiliöajoneuvot), irrotettavat säiliöt ja monisäiliöajoneuvot, - oikeanpuoleinen palsta: säiliökontit, säiliövaihtokorit ja MEG-kontit Nämä vaatimukset koskevat kaasumaisten, nestemäisten, jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja monisäiliöajoneuvoja. säiliökontteja, säiliövaihtokoreja ja MEGkontteja Kohdassa ovat säännökset, joita sovelletaan kaikkien luokkien aineiden kuljetukseen tarkoitettuihin kiinteisiin säiliöihin (säiliöajoneuvoihin), irrotettaviin säiliöihin, säiliökontteihin ja säiliövaihtokoreihin sekä luokan 2 kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin monisäiliöajoneuvoihin ja MEG-kontteihin. Kohdat sisältävät erityismääräyksiä, jotka ovat täydennyksiä tai poikkeuksia kohdan vaatimuksiin Näiden säiliöiden käyttöä koskevat säännökset ovat luvussa Kaikkia luokkia koskevat säännökset Rakenne Perusperiaatteet Säiliöt, niiden kiinnitys- ja käyttölaitteet sekä rakenteelliset varusteet on suunniteltava siten, että ne kestävät sisällön vuotamatta (lukuun ottamatta kaasun poistumista paineentasausventtiilien kautta): - kohdassa ja määritellyt tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa esiintyvät staattiset ja dynaamiset rasitukset, - kohdassa määritellyt vähimmäisrasitukset Säiliöiden ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat rasitukset: Säiliökonttien ja niiden kiinnityslaitteiden on suurimmalla sallitulla kuormalla kestettävä seuraavat rasitukset:

151 - Kulkusuunnassa: kaksi kertaa kokonaismassa, - Kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: kokonaismassa, - Pystysuorassaan ylöspäin, kokonaismassa, - Pystysuoraan alaspäin, kaksi kertaa kokonaismassa. - Kulkusuunnassa: kaksi kertaa kokonaismassa, - Vaakatasossa kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden: kokonaismassa (kun kulkusuunta ei ole selvästi todettavissa: jokaiseen suuntaan kaksi kertaa kokonaismassa), - Pystysuoraan ylöspäin: kokonaismassa, - Pystysuoraan alaspäin: kaksi kertaa kokonaismassa Säiliön seinien vähimmäispaksuudet on määritelty kohdissa: Säiliöt on suunniteltava ja valmistettava kohdan taulukossa esitettyjen standardien vaatimusten mukaisesti tai kohdan mukaisen turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaan, jossa materiaalit on valittu ja seinämän paksuudet mitoitettu ottaen huomioon säiliön korkeimmat ja alimmat täyttö- ja käyttölämpötilat, kuitenkin kohtien vähimmäisvaatimusten on täytyttävä Eräiden vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava lisäsuoja. Tämä lisäsuoja voi olla säiliön seinämän paksuuden lisäys (korkeampi suunnittelupaine), joka määritetään kyseessä olevan aineen vaarallisuuden perusteella, tai se voi olla suojalaite (ks. kohdan erityismääräykset) Hitsausliitokset on tehtävä ammattitaitoisesti, ja niiden on oltava täysin turvallisia. Hitsausliitosten valmistuksessa ja niiden tarkastuksessa on noudatettava kohdan vaatimuksia Säiliöt on suojattava sisäisen alipaineen aiheuttamaa muodonmuutosta vastaan. Kohdan mukaisia säiliöitä lukuun ottamatta on alipaineventtiileillä varustetuiksi suunniteltujen säiliöiden kestettävä ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista ylipainetta, joka on vähintään 21 kpa (0,21 bar) sisäistä painetta korkeampi. Säiliöt, jotka on tarkoitettu vain pakkausryhmien II tai III kiinteille aineille (jauhemaiset tai rakeiset), jotka eivät nesteydy kuljetuksen aikana, saa suunnitella tätä matalammalle mutta vähintään 5 kpa (0,05 bar) ulkoiselle paineelle. Alipaineventtiilien asetuspaine ei saa olla suurempi kuin alipaine, jolle säiliö on suunniteltu. Säiliöiden, joita ei ole suunniteltu varustettavaksi alipaineventtiileillä, on kestettävä ilman pysyvää muodonmuutosta ulkoista ylipainetta, joka on vähintään 40 kpa (0,4 bar) sisäistä painetta korkeampi. Säiliöiden materiaalit Säiliöt on valmistettava sopivasta metallista. Metallin on, jos eri luokissa ei ole määrätty muita lämpötila-alueita, kestettävä haurasmurtumaa ja jännityskorroosiota lämpötilavälillä -40 C + 50 C. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan alin huomioon otettava ympäristön lämpötila on -20 ºC Säiliöiden tai niiden suojavuorausten materiaalit, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia (ks. määritelmä "vaarallinen reaktio" kohdassa 1.2.1) tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka materiaalia merkittävästi heikentäviä aineita. Jos kuljetettava aine aiheuttaa säiliön seinämän paksuuden jatkuvaa ohenemista, on paksuutta lisättävä valmistuksen yhteydessä tätä vastaavalla määrällä. Korroosion vaatimaa lisäpaksuutta ei saa ottaa huomioon säiliön seinämän paksuutta laskettaessa Hitsattaviin säiliöihin saa käyttää vain sellaista materiaalia, jonka hitsattavuus on taattu ja jolle voidaan taata riittävä iskusitkeysarvo erityisesti hitsausliitoksissa ja hitsin lämpömuutosvyöhykkeellä 40 ºC ympäristön lämpötilassa. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan alin huomioon otettava ympäristön lämpötila on -20 ºC. Käytettäessä hienoraeterästä materiaalispesifikaation mukainen taattu myötöraja Re saa olla enintään 460 N/mm 2, ja taatun murtolujuuden Rm yläraja saa olla enintään 725 N/mm 2.

152 Teräksiä, joilla Re/Rm-suhde on yli 0,85, ei saa käyttää hitsattujen säiliöiden rakennusmateriaalina. Re = myötöraja teräksille, joilla on selvä myötöraja, tai 0,2 %:n venymäraja teräksille, joilla ei ole selvää myötörajaa (austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja), Rm = vähimmäismurtolujuus. Materiaalin tarkastustodistuksen arvot on otettava kussakin tapauksessa perustaksi määritettäessä Re/Rm-suhdetta Teräksen murtovenymän prosentteina on oltava vähintään: 10000, 2 määrätty murtolujuus N mm kuitenkin hienoraeteräkselle vähintään 16 % ja muille teräksille vähintään 20 %. Alumiiniseoksen murtovenymän on oltava vähintään 12 % 1. Säiliön seinämän paksuuden laskeminen Säiliön seinämän paksuuden määrittämiseen käytettävä paine ei saa olla suunnittelupainetta pienempi, mutta kohdassa mainitut rasitukset on myös otettava huomioon sekä tarvittaessa seuraavat rasitukset: Jos säiliö toimii ajoneuvon runkona, on tällainen itsekantava säiliö suunniteltava kestämään tästä johtuvat rasitukset muiden rasitusten lisäksi. Näiden rasitusten vaikuttaessa jännitys säiliön eniten rasitetussa osassa ja kiinnityksissä ei saa ylittää σ:n arvoa, joka on määritetty kohdassa Näiden jokaisen rasituksen vaikuttaessa on otettava huomioon seuraavat varmuuskertoimet: - Metalleilla, joilla on selvä myötöraja: varmuuskerroin 1,5 myötörajan suhteen, tai - Metalleilla, joilla ei ole selvää myötörajaa: varmuuskerroin 1,5 0,2 %:n taatun venymärajan suhteen (austeniittisilla teräksillä 1 %:n venymärajan suhteen) Suunnittelupaine on luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (12) olevan neliosaisen säiliökoodin toisessa osiossa (ks. kohta ). Jos koodissa on kirjain G, on sovellettava seuraavia vaatimuksia: (a) Aineen omalla painolla tyhjennettävät säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 C lämpötilassa enintään 110 kpa (1,1 bar) (absoluuttinen paine) höyrynpaineen omaaville aineille, on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka vastaa kuljetettavan aineen kaksinkertaista staattista painetta, kuitenkin vähintään veden kaksinkertaista staattista painetta. (b) Paineella täytettävät tai tyhjennettävät säiliöt, jotka on tarkoitettu 50 C lämpötilassa enintään 110 kpa (1,1 bar) (absoluuttinen paine) höyrynpaineen omaaville aineille, on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttötai tyhjennyspaine. Jos vähimmäissuunnittelupaine (ylipaine) on annettu, on säiliö mitoitettava tähän paineeseen, jonka on oltava vähintään 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine. Näissä 1 Vetokoesauvat on otettava metallilevystä poikittain valssaussuuntaan nähden. Murtovenymä on mitattava poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisilla vetokoesauvoilla, joiden mittapituus l on yhtä kuin 5 kertaa halkaisija d (l=5d). Jos käytetään poikkileikkaukseltaan suorakulmaista vetokoesauvaa, mittapituus on laskettava kaavalla: l = 5,65 Fo, missä F o on vetokoesauvan poikkileikkauksen pintaala.

153 tapauksissa on sovellettava seuraavia vähimmäisvaatimuksia: (c) Millä tahansa täyttö- tai tyhjennysjärjestelmällä varustetut säiliöt, jotka on tarkoitettu aineille, joiden höyrynpaine on 50 C lämpötilassa yli 110 kpa (1,1 bar) ja kiehumispiste on yli 35 C, on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine, kuitenkin vähintään 150 kpa (1,5 bar) (ylipaine). (d) Millä tahansa täyttö- tai tyhjennysjärjestelmällä varustetut säiliöt, jotka on tarkoitettu aineille, joiden kiehumispiste on enintään 35 C, on mitoitettava suunnittelupaineelle, joka on 1,3 kertaa täyttö- tai tyhjennyspaine, kuitenkin vähintään 400 kpa (4 bar) (ylipaine) Koepaineessa jännitys σ (sigma) säiliön eniten rasitetussa kohdassa ei saa ylittää jäljempänä esitettyjä materiaalista riippuvia raja-arvoja. Tällöin on otettava huomioon hitsausliitoksen mahdollinen heikentävä vaikutus Kaikilla metalleilla ja metalliseoksilla jännityksen σ koepaineessa on oltava alhaisempi kuin pienempi seuraavista arvoista: σ 0,75 Re tai σ 0,5 Rm, missä: Re = myötöraja teräksille, joilla on selvä myötöraja, tai 0,2 %:n venymäraja teräksille, joilla ei ole selvää myötörajaa (austeniittisella teräksellä 1 %:n venymäraja), Rm = vähimmäismurtolujuus. Käytettyjen Re- ja Rm-arvojen on oltava materiaalistandardien mukaisia vähimmäisarvoja. Jos kyseessä olevalle metallille tai metalliseokselle ei ole olemassa materiaalistandardia, käytettävien Re- ja Rm-arvojen on oltava luokan 2 osalta ilmoitetun laitoksen, luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymiä. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan käytettävän Re- ja Rm-arvon on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä. Käytettäessä austeniittista terästä materiaalistandardien mukaiset vähimmäisarvot saadaan ylittää 15 %:lla, jos nämä suuremmat arvot on todistettu oikeiksi materiaalin tarkastustodistuksessa. Näitä vähimmäisarvoja ei saa kuitenkaan ylittää sovellettaessa kohdan kaavaa. Säiliön seinämän vähimmäispaksuus Säiliön seinämän paksuus ei saa olla pienempi kuin suurempi seuraavilla kaavoilla lasketuista arvoista: PT D PC D e = ja e = 2σλ 2σ missä: e = säiliön seinämän vähimmäispaksuus, mm, P T = koepaine, MPa, P C = suunnittelupaine (MPa), määritelty kohdassa , D = säiliön sisähalkaisija, mm, σ = sallittu jännitys, N/mm 2, määritelty kohdassa , λ = hitsausliitoksen lujuuskerroin, jonka arvo on enintään 1, joka ottaa huomioon hitsaussaumoista johtuvan heikkenemisen. Kertoimeen liittyvät tarkastusmenetelmät on määritelty kohdassa Seinämän paksuus ei saa kuitenkaan alittaa arvoja, jotka on määritelty kohdissa

154 Poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisen säiliön (halkaisija 2 enintään 1,80 m), lukuun ottamatta kohdan mukaisia säiliöitä, seinämän paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä rakenneterästä 3 tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan 2 yli 1,80 m olevan säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä rakenneterästä 3 tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia, ellei säiliö ole tarkoitettu jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen. Säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään 5 mm käytettäessä rakenneterästä 3 (kohdan ja säännösten mukaisesti) tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia. Halkaisijaltaan 2 yli 1,80 m olevan säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään 6 mm käytettäessä rakenneterästä 3 tai vastaava paksuus käytettäessä muuta metallia, ellei säiliö ole tarkoitettu jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen. Käytettäessä mitä tahansa metallia, ei säiliön seinämän paksuus saa missään tapauksessa olla alle 3 mm. "Vastaava paksuus" tarkoittaa seuraavan kaavan 4 avulla saatua arvoa: 464 e 0 e 1 = 3 2 ( Rm A ) Säiliöillä, jotka eivät ole poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisia, esimerkiksi laatikkomaiset tai elliptiset säiliöt, halkaisijana on käytettävä pinta-alaltaan vastaavan ympyränmuotoisen poikkileikkauksen halkaisijaa. Tällaisilla poikkileikkauksen muodoilla vaipan kuperuuden säde ei saa ylittää mm sivuilla eikä mm yläosassa ja pohjassa. 3 Määritelmät rakenneteräs ja vertailuteräs, ks. kohta Tässä tapauksessa rakenneteräs tarkoittaa myös terästä, johon viitataan EN materiaalistandardeissa rakenneteräksenä, jonka vähimmäismurtolujuus on välillä 360 N/mm 2 ja 490 N/mm 2 ja jonka vähimmäismurtovenymä on kohdan mukainen. 4 Tämä kaava on johdettu yleisestä kaavasta: e 1 = e 3 0 Rm Rm 0 1 A A missä: e 1 = valitusta metallista valmistetun säiliön seinämän vähimmäispaksuus, mm, e 0 = rakenneteräksestä valmistetun säiliön seinämän vähimmäispaksuus kohtien ja mukaisesti, mm, Rm 0 = 370 (vertailuteräksen murtolujuus, N/mm 2, ks. kohdan määritelmä), A 0 = 27 (vertailuteräksen murtovenymä, %), Rm 1 = valitun metallin vähimmäismurtolujuus, N/mm 2, ja A 1 = valitun metallin vähimmäismurtovenymä vetorasituksen aikana, %.

155 Jos säiliö on lisäsuojattu pituussuuntaisia iskuja tai kaatumista vastaan kohdan mukaisesti, voi luokan 2 osalta ilmoitettu laitos, luokan 7 osalta säteilyturvakeskus sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitos sallia seinämän vähimmäispaksuuden alittamisen siinä suhteessa, missä suojausta on lisätty. Säiliön halkaisijan ollessa enintään 1,80 m seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä 3 tehtynä ei kuitenkaan saa olla alle 3 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä. Säiliön halkaisijan ollessa yli 1,80 m seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä 3 tehtynä ei saa olla alle 4 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä. "Vastaava paksuus" tarkoittaa paksuutta, joka on saatu kohdan kaavalla. Lukuun ottamatta kohdan tapauksia on kohdan (a) tai (b) mukaisella suojauksella vaurioita vastaan varustettujen säiliöiden seinämän paksuuksien oltava vähintään jäljempänä taulukossa esitettyjen arvojen suuruisia. Säiliön seinämän vähimmäispaksuudet Jos säiliö on suojattu vaurioitumista vastaan kohdan mukaisesti, voi luokan 2 osalta ilmoitettu laitos, luokan 7 osalta säteilyturvakeskus sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitos sallia seinämän vähimmäispaksuuden alittamisen siinä suhteessa, missä suojausta on lisätty. Säiliön halkaisijan ollessa enintään 1,80 m seinämän vähimmäispaksuus rakenneteräksestä 3 tehtynä ei kuitenkaan saa olla alle 3 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä. Säiliön halkaisijan ollessa yli 1,80 m seinämän vähimmäispaksuus rakenne-teräksestä 3 tehtynä ei saa olla alle 4 mm eikä alle vastaavaa paksuutta muusta metallista tehtynä. "Vastaava paksuus" tarkoittaa paksuutta, joka on saatu kohdan kaavalla Kohdan mukaisella suojauksella vaurioita vastaan varustettujen säiliöiden seinämän paksuuksien on oltava vähintään jäljempänä taulukossa esitettyjen arvojen suuruisia. Säiliön halkaisija 1,80 m > 1,80 m Ruostumattomat austeniittiset teräkset 2,5 mm 3 mm Muut teräkset 3 mm 4 mm Alumiiniseokset 4 mm 5 mm 99,80 % puhdas alumiini 6 mm 8 mm Säiliöillä, jotka on valmistettu 1 päivän tammikuuta 1990 jälkeen, on vaurioita vastaan kohdan tarkoittama suojaus, kun ne täyttävät seuraavat tai niitä vastaavat ehdot: (a) Jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden suojaus vaurioita vastaan on oltava VAK-tarkastuslaitoksen taikka luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymä. (b) Muiden aineiden kuljetukseen tarkoitetuilla säiliöillä on riittävä suojaus vaurioita vastaan, kun: 1. Elliptiset tai ympyränmuotoiset kaarevuussäteeltään enintään 2 m säiliöt on vahvistettu väli- Kohdassa mainittu suojaus saa muodostua: - säiliön täysin ympäröivästä suojauksesta, kuten esimerkiksi "monikerrosrakenteesta", jossa ulkokuori on kiinnitetty säiliöön, tai - säiliön täysin ympäröivästä kehikosta pitkittäis- ja poikittaispalkkeineen, tai - kaksoisseinämärakenteesta. Jos säiliössä on kaksoisseinämärakenne, jonka välissä on tyhjiö, ulomman metalli-

156 seinillä, loiskelevyillä tai ulkopuolisilla tai sisäpuolisilla jäykisterenkailla niin, että ainakin toinen seuraavista ehdoista on täyttyy: - Vierekkäisten vahvisteiden etäisyys on enintään 1,75 m. - Kahden väliseinän tai loiskelevyn välillä olevan säiliön osan tilavuus on enintään l. Renkaan poikkileikkauksen kiinnityksineen on oltava sellainen, että sen taivutusvastus on vähintään 10 cm 3. Ulkopuolisissa renkaissa ei saa olla ulokekulmia, joiden kaarevuussäde on alle 2,5 mm. Väliseinien ja loiskelevyjen on täytettävä kohdan vaatimukset. Väliseinien ja loiskelevyjen paksuus ei saa olla missään tapauksessa pienempi kuin säiliömateriaalin paksuus. 2. Jos säiliössä on kaksoisseinämärakenne, jonka välissä on tyhjiö, ulomman metallikuoren ja säiliön vaipan seinämien yhteispaksuuden on oltava yhdenmukainen kohdassa määrätyn seinämän vähimmäispaksuuden kanssa, ja sisemmän vaipan paksuuden on oltava vähintään kohdassa määrätty seinämän vähimmäispaksuus. 3. Jos säiliössä on kaksoisseinämärakenne, jonka välissä on vähintään 50 mm paksu kerros kiinteää materiaalia, on ulomman seinämän paksuuden oltava vähintään 0,5 mm, jos se on valmistettu rakenneteräksestä 3, tai vähintään 2 mm, jos se on valmistettu lasikuidulla lujitetusta muovista. Kiinteää vaahtoa, jonka iskunvaimennuskyky kuoren ja säiliön vaipan seinämien yhteispaksuuden on oltava yhdenmukainen kohdassa määrätyn seinämän vähimmäispaksuuden kanssa, ja sisemmän vaipan paksuuden on oltava vähintään kohdassa määrätty seinämän vähimmäispaksuus. Jos säiliössä on kaksoisseinämärakenne, jonka välissä on vähintään 50 mm paksu kerros kiinteää materiaalia, on ulomman seinämän paksuuden oltava vähintään 0,5 mm, jos se on valmistettu rakenneteräksestä 3, tai vähintään 2 mm, jos se on valmistettu lasikuidulla lujitetusta muovista. Kiinteää vaahtoa, jonka iskunvaimennuskyky on sama kuin esimerkiksi polyuretaanivaahdon, saa käyttää kiinteänä välikerrosmateriaalina.

157 on sama kuin esimerkiksi polyuretaanivaahdon, saa käyttää kiinteänä välikerrosmateriaalina. 4. Jos muodoltaan muunlaiset kuin kohdan 1. säiliöt, erityisesti laatikonmuotoiset säiliöt, on varustettu säiliön korkeussuunnassa keskikohdalle säiliön ympäri sijoitetulla suojauksella, jonka korkeus on vähintään 30 % säiliön korkeudesta, on suojaus suunniteltava siten, että sen iskusitkeys on vähintään sama kuin 5 mm paksuisesta rakenneteräksestä valmistetun säiliön (säiliön halkaisija on enintään 1,80 m) tai 6 mm paksuisesta rakenneteräksestä 3 valmistetun säiliön (säiliön halkaisija on yli 1,80 m). Suojaus on kiinnitettävä pysyvästi säiliöön ulkopintaan. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi ilman lisätodistusta, kun suojaus käsittää säiliömateriaalin kanssa samaa materiaalia olevien levyjen hitsaamisen lujitettavalle alueelle vähimmäisseinämäpaksuuden ollessa kohdan mukainen. Tämän suojauksen mitoitus perustuu rakenneteräksiseen säiliöön onnettomuustapauksessa muodostuviin mahdollisiin jännityksiin, kun säiliön seinämien ja päätyjen paksuus on vähintään 5 mm säiliön halkaisijan ollessa enintään 1,80 m tai vähintään 6 mm säiliön halkaisijan ollessa yli 1,80 m. Jos käytetään muuta metallia, vastaava paksuus saadaan kohdan kaavalla. Irrotettaville säiliöille tätä suojausta ei tarvita, kun kuljetusajoneuvo suojaa niitä joka sivulta.

158 Kohdan (a) mukaisesti valmistetun säiliön, joka on tilavuudeltaan enintään l tai joka on jaettu alle l:n täysin tiiviisiin osastoihin, seinämän paksuuden on oltava vähintään seuraavan taulukon mukainen, ellei kohdassa tai toisin määrätä: Säiliön seinämän vähimmäispaksuudet Säiliön enimmäiskaarevuussäde (m) Säiliön tai säiliöosaston tilavuus (m 3 ) 5,0 3,5 > 3,5 mutta 5,0 Vähimmäispaksuus (mm) Rakenneteräs Jos käytetään muuta metallia kuin tavallista rakenneterästä 3, on paksuus määritettävä kohdan kaavalla, ja seuraavassa taulukossa annettuja arvoja ei saa alittaa: Säiliön enimmäiskaarevuussäde (m) Säiliön tai säiliöosaston tilavuus (m 3 ) Ruostumattomat austeniittiset teräkset ,0 3,5 > 3,5 mutta 5,0 2,5 mm 2,5 mm 3 mm Muut teräkset 3 mm 3 mm 4 mm Alumiiniseokset 4 mm 4 mm 5 mm 99,80 % puhdas 6 mm 6 mm 8 mm alumiini Osastojen väliseinien ja loiskelevyjen paksuuden on oltava vähintään sama kuin vaipan paksuus Loiskelevyjen ja osastojen väliseinien on oltava vähintään 10 cm koveria, tai aaltolevyä, muotolevyä tai muutoin vastaavaan lujuuteen vahvistettua levyä. Loiskelevyn pinta-alan on oltava vähintään 70 % säiliön sen kohdan poikkileikkauksen pintaalasta, mihin loiskelevy on kiinnitetty. Hitsaus ja hitsausliitosten tarkastaminen Valmistajan kelpoisuuden hitsaustöiden suorittamiseen on oltava luokan 2 osalta ilmoitetun laitoksen, luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymä. Hitsaajien on oltava pätevyyskokeen hyväksytysti suorittaneita, ja heidän on hitsattava menetelmällä, jonka sopivuus (mukaan lukien vaadittavat lämpökäsittelyt) on osoitettu menetelmäkokeella. Ainetta rikkomattomat kokeet on suoritettava radiograafisesti tai ultraäänen avulla, ja niiden on vahvistettava, että hitsausliitosten laatu vastaa rasituksia.

159 Seuraavat tarkastukset on tehtävä kohdassa säiliön paksuuden mitoituksessa käytetyn kertoimen λ arvon mukaisesti: λ = 0,8: Hitsausliitokset on tarkastettava mahdollisuuksien mukaan silmämääräisesti molemmilta puolilta ja pistokoeluonteisesti materiaalia rikkomatta. Kaikki hitsatut T-liitokset, joissa tutkittavan hitsaussauman kokonaispituus on vähintään 10 % ympärys- ja pitkittäissuuntaisten ja säteittäisten (säiliön päädyissä olevat) hitsaussaumojen kokonaispituudesta, on tarkastettava, λ = 0,9: Kaikki pitkittäisliitokset koko pituudeltaan, kaikki risteyskohdat, 25 % poikittaisliitoksista sekä suurempien aukkojen hitsausliitokset on tarkastettava materiaalia rikkomatta. Hitsausliitokset on tarkastettava silmämääräisesti mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta, λ = 1,0: Kaikki hitsausliitokset on tarkastettava materiaalia rikkomatta ja silmämääräisesti mahdollisuuksien mukaan molemmilta puolilta. Liitoskohdasta on otettava koekappale. Luokan 2 osalta ilmoitettu laitos, luokan 7 osalta säteilyturvakeskus sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitos voi tarvittaessa määrätä lisäkokeita hitsausliitosten laadun varmistamiseksi. Muut rakennevaatimukset Suojavuoraus on suunniteltava siten, että se pysyy tiiviinä myös muodonmuutoksissa, jotka voivat syntyä tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa (ks. kohta ) Lämpöeristeet on suunniteltava siten, etteivät ne vaikeuta pääsyä täyttö- ja tyhjennyslaitteille tai varoventtiileille eivätkä haittaa niiden toimintaa Jos palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on muusta kuin metallista valmistettuja suojavuorauksia (sisäpinnoite), säiliöt ja suojavuoraukset on suunniteltava siten, etteivät sähköstaattiset varaukset voi aiheuttaa syttymisvaaraa Säiliöt, jotka on tarkoitettu palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, tai palavien kaasujen taikka pakkausryhmän II UN 1361 hiilen tai UN 1361 hiilimustan kuljetukseen, on yhdistettävä ajoneuvon runkoon vähintään yhdellä hyvin toimivalla sähköyhteellä. Kaikkea metallien välistä kosketusta, joka voi johtaa sähkökemialliseen korroosioon, on vältettävä. Säiliöt on varustettava vähintään yhdellä maadoituskiinnikkeellä, Palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, tai palavien kaasujen taikka pakkausryhmän II UN 1361 hiilen tai UN 1361 hiilimustan kuljetukseen tarkoitettujen säiliökonttien kaikki osat on voitava maadoittaa. Kaikkea metallien välistä kosketusta, joka voi johtaa sähkökemialliseen korroosioon, on vältettävä. joka on merkitty tunnuksella " voidaan sähköisesti yhdistää. " ja joka

160 Säiliön yläosaan asennettujen varusteiden suojaus Säiliön yläosaan asennetut varusteet ja lisälaitteet on suojattava kaatumisen aiheuttamalta vaurioitumiselta. Tämän suojauksen voi tehdä vahvistusrenkaista, suojakatoksesta tai poikittaisista tai pitkittäissuuntaisista rakenteista siten, että saadaan tehokas suojaus Täyttöaukon kansi Palavien nesteiden (leimahduspiste enintään 60 C) osalta täyttöaukon kannen rakenteen on oltava sellainen, että kantta avattaessa säiliössä mahdollisesti oleva ylipaine purkautuu ennen kannen avautumista ja että kannen auki pysyminen on varmistettu. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa Varusteet Käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet saa valmistaa myös muista sopivista kuin metallisista materiaaleista. Varusteet on asennettava siten, etteivät ne repeydy tai vaurioidu kuljetuksen tai käsittelyn aikana. Varusteiden turvallisuustason on oltava sama kuin säiliön, ja niiden on: - oltava yhteensopivia kuljetettavien aineiden kanssa, ja - täytettävä kohdan vaatimukset. Putkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava siten, että ehkäistään lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja tärinän aiheuttama vaurioituminen. Käyttölaitteita varten on pyrittävä tekemään mahdollisimman vähän aukkoja säiliön seinämään. Käyttölaitteiden mukaan lukien tarkastusaukkojen sulkimet (kannet) on pysyttävä tiiviinä myös säiliön kaatuessa ottaen huomioon iskuista aiheutuvat voimat (kuten kiihtyvyys ja dynaaminen paine). Paineiskusta johtuva säiliön sisällön rajallinen vuotaminen iskun aikana on kuitenkin sallittua. Käyttölaitteiden on pysyttävä tiiviinä myös säiliökontin kaatuessa. Tiivisteet on valmistettava materiaalista, joka kestää kuljetettavaa ainetta. Tiivisteet on vaihdettava heti, kun niiden toimintakyky alenee, esimerkiksi vanhenemisen takia. Säiliöiden tavanomaisessa käytössä käytettävien laitteiden tiivisteet on suunniteltava siten, että laitteiden käyttö ei voi niitä millään tavoin vahingoittaa Kun luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (12) säiliökoodin kolmantena osiona (ks. kohta ) on kirjain "A", on jokainen säiliön alatäyttö- tai alatyhjennysaukko varustettava vähintään kahdella peräkkäisellä, toisistaan riippumattomalla sulkimella sisältäen: - ulkopuolisella sulkuventtiilillä varustetun putkiston, joka on valmistettu

161 muokattavasta metallista, ja - jokaisen putkiston päässä olevan suljinlaitteen, joka saa olla kierresuljin, umpilaippa tai muu vastaava laite. Tämän suljinlaitteen on oltava riittävän tiivis siten, ettei sisältö vuoda. Tyhjennysputken paineen turvallinen poistaminen on varmistettava ennen kuin suljinlaite poistetaan kokonaan. Kun luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (12) säiliökoodin kolmantena osiona (ks. kohta tai ), on kirjain B, on jokainen säiliön alatäyttö tai alatyhjennysaukko varustettava vähintään kolmella peräkkäisellä, toisistaan riippumattomalla sulkimella sisältäen: - sisäpuolisen sulkuventtiilin, esimerkiksi sulkuventtiili, joka on säiliön sisäpuolella tai hitsatun laipan tai sen vastalaipan sisäpuolella, - ulkopuolisen sulkuventtiilin tai muun vastaavan laitteen 5, joka on jokaisen putken päässä, ja joka on niin lähellä säiliötä kuin on mahdollista, ja - jokaisen putkiston päässä olevan suljinlaitteen, joka saa olla kierresuljin, umpilaippa tai muu vastaava laite. Tämän suljinlaitteen on oltava riittävän tiivis siten, ettei sisältö vuoda. Tyhjennysputken paineen turvallinen poistaminen on varmistettava ennen kuin suljinlaite poistetaan kokonaan. Eräiden kiteytyvien tai erittäin viskoosisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden sekä kovakumilla tai termoplastisella materiaalilla vuorattujen säiliöiden sisäpuolisen sulkuventtiilin saa kuitenkin korvata ulkopuolisella lisäsuojatulla sulkuventtiilillä. Sisäpuolista sulkuventtiiliä on voitava käyttää joko ylhäältä tai alhaalta käsin. Kummassakin tapauksessa sisäpuolisen sulkuventtiilin auki- tai kiinniasento on mahdollisuuksien mukaan voitava tarkistaa maasta käsin. Sisäpuolisen sulkuventtiilin säätölaitteet on suunniteltava siten, että niiden aukeaminen vahingossa iskun tai tahattoman käsittelyn johdosta ei ole mahdollista. Ulkopuolisten säätölaitteiden vaurioituessa on sisäpuolisen suljinlaitteen pysyttävä toimintakunnossa. Jotta ulkopuolisten varusteiden (putket, sivuilla olevat suljinlaitteet) vahingoittuessa ei aiheutuisi vuotoja, on sisäpuolinen sulkuventtiili ja sen istukka suojattava ulkoisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä tai ne on suunniteltava siten, että ne kestävät nämä voimat. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta tapahtuvaa aukeamista vastaan. Suljinlaitteiden suljinten asennon ja/tai sulkemissuunnan on oltava selvästi havaittavissa. Kun luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (12) säiliökoodin kolmantena osiona (ks. kohdat ja ) on kirjain C tai D, on säiliön kaikkien aukkojen sijaittava nestepinnan yläpuolella. Näissä säiliöissä nestepinnan alapuolella ei saa olla putken läpivientejä tai putkiliitoksia. Jos säiliökoodin kolmantena osiona on kirjain C, voivat puhdistusaukot (käsiaukot) kuitenkin olla nestepinnan alapuolella. Tämä aukko on oltava suljettavissa tiiviisti laipalla ja rakennetyypin on oltava luokan 2 osalta ilmoitetun laitoksen, luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen sekä muiden luokkien osalta VAKtarkastuslaitoksen hyväksymä. 5 Jos säiliökontin tilavuus on alle 1 m 3, ulkopuolisen sulkuventtiilin tai muun vastaavan laitteen saa korvata umpilaipalla.

162 Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan rakennetyypin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä Säiliöt, jotka eivät ole ilmatiiviisti suljettuja, saa varustaa alipaineventtiileillä liiallisen alipaineen välttämiseksi. Näiden alipaineventtiilien asetuspaineen on oltava sellainen, että venttiili aukeaa alipaineessa, joka ei ole suurempi kuin alipaine, jolle säiliö on suunniteltu (ks. kohta ). Ilmatiiviisti suljettuja säiliöitä ei saa varustaa alipaineventtiileillä. Kuitenkin ilmatiiviisti suljettuina säiliöinä pidetään säiliöitä, joiden säiliökoodit ovat SGAH, S4AH tai L4BH ja jotka on varustettu alipaineventtiileillä, joiden avautumispaine ei saa olla korkeampi kuin 21 kpa:n (0,21 bar) alipaine. Säiliöiden, jotka on tarkoitettu vain pakkausryhmien II tai III kiinteille aineille (jauhemaiset tai rakeiset), jotka eivät nesteydy kuljetuksen aikana, alipaine saa olla enintään 5 kpa (0,05 bar). Alipaineventtiilien ja paineentasauslaitteiden (ks. kohta ) on estettävä tarkoitukseen sopivalla liekin leviämisen estävällä laitteella tulen välitön sisäänpääsy säiliöön, joka on tarkoitettu luokan 3 leimahduspistekriteerit täyttävien aineiden kuljettamiseen, tai säiliön on kestettävä ilman vuotoa tulen sisäänpääsyn aiheuttama räjähdys. Jos suojaus sisältää sopivan liekkiloukun tai liekinestimen, on se sijoitettava niin lähelle säiliötä tai säiliöosastoa kuin mahdollista. Moniosastoisissa säiliöissä on jokainen osasto suojattava erikseen Säiliö tai sen jokainen osasto on varustettava riittävän suurella aukolla sisäpuolista tarkastusta varten (Varattu) Nesteiden, joiden höyrynpaine 50 C lämpötilassa on enintään 110 kpa (1,1 bar) (absoluuttinen paine), kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava paineentasauslaite ja varolaite sisällön vuotamisen estämiseksi säiliön kaatuessa. Muissa tapauksissa säiliöiden on oltava kohdan tai mukaisia Nesteiden, joiden höyrynpaine 50 C lämpötilassa on yli 110 kpa (1,1 bar) ja kiehumispiste on yli 35 C, kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava varoventtiili, jonka avautumispaineeksi on säädetty vähintään 150 kpa (1,5 bar) (ylipaine), ja joka avautuu täysin viimeistään koepainetta vastaavassa paineessa. Muissa tapauksissa säiliöiden on oltava kohdan mukaisia Nesteiden, joiden kiehumispiste on enintään 35 C, kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava varoventtiili, jonka avautumispaineeksi on säädetty vähintään 300 kpa (3 bar) (ylipaine), ja joka avautuu täysin viimeistään koepainetta vastaavassa paineessa. Muissa tapauksissa säiliöiden on oltava ilmatiiviisti suljettuja Liikkuvia osia, kuten kansia, suljinlaitteen osia, ei saa valmistaa suojaamattomasta korroosiolle alttiista teräksestä, jos ne voivat hankautua tai iskeytyä alumiiniseen säiliöön, joka on tarkoitettu palavien nesteiden, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, tai palavien kaasujen kuljetukseen Jos ilmatiiviisti suljetut säiliöt on varustettu varoventtiileillä, niiden edellä on oltava murtolevy ja seuraavat ehdot on otettava huomioon: Murtolevyn ja varoventtiilin muodostaman järjestelmän on oltava VAKtarkastuslaitoksen tai luokan 2 osalta ilmoitetun laitoksen hyväksymä. Murtolevyn ja 6 Ks. määritelmä "ilmatiiviisti suljettu säiliö kohdassa

163 varoventtiilin väliin on asennettava painemittari tai muu sopiva ilmaisin, joka ilmoittaa murtolevyn murtumisen tai reiän tai vuodon ilmaantumisen, mikä voi johtaa varoventtiilin virheelliseen toimintaan. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan murtolevyn ja varoventtiilin muodostaman järjestelmän on vastattava toimivaltaisen viranomaisen vaatimuksia Raskasta polttoöljyä purettaessa saadaan myös käyttää irrallista elektronista täyttöhälytintä, joka säiliön anturiin kytkettynä luotettavasti ilmoittaa säiliön täyttymisestä. Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole kohtaa Tyyppihyväksyntä Jokaisen uuden säiliöajoneuvon, irrotettavan säiliön, säiliökontin, säiliövaihtokorin, monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin rakennetyypillä on oltava luokan 2 osalta ilmoitetun laitoksen, luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitoksen antama hyväksymistodistus, joka vahvistaa, että rakennetyyppi kiinnityslaitteineen on aiottuun käyttöön soveltuva ja täyttää kohdan rakennevaatimukset ja kohdan varustevaatimukset sekä kuljetettavien aineiden erityisehdot. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tässä kohdassa tarkoitetun hyväksymistodistuksen antaa toimivaltainen viranomainen tai tämän valtuuttama yhteisö. Hyväksymistodistuksen on sisällettävä: - Koetulokset, - Rakennetyypin hyväksymisnumero, Hyväksymisnumerossa on oltava hyväksynnän myöntäneen valtion tunnus 7 ja rekisteröintinumero. - Säiliökoodi kohdan tai mukaisesti, - Kohdan mukaiset rakenteen (TC), varusteiden (TE) ja tyyppihyväksynnän (TA) erityismääräysten aakkosnumeeriset koodit, jotka on annettu luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (13) niille aineille, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty, - Tarvittaessa on myös ilmoitettava aineet ja/tai aineryhmät, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty. Hyväksymistodistuksessa on oltava aineiden kemialliset nimet tai niitä vastaavat ryhmänimikkeet (ks. kohta ) sekä niiden luokitus (luokka, luokituskoodi ja pakkausryhmä). Tästä poiketen luokan 2 kaasuja ja kohdan aineita ei tarvitse ilmoittaa hyväksymistodistuksessa. Tällaisissa tapauksissa aineryhmiä, jotka ovat sallittuja säiliökoodin perusteella kohdan ryhmäjaossa, saa kuljettaa ottaen huomioon asiankuuluvat erityismääräykset. Aineiden, jotka on mainittu hyväksymistodistuksessa, tai aineryhmien, jotka on sallittu ryhmäjaon mukaisesti, on oltava yhteensopivia säiliön ominaisuuksien kanssa. Todistuksessa on oltava varauma, jos tätä yhteensopivuutta ei ole ollut mahdollista perusteellisesti tutkia tyyppihyväksyntää myönnettäessä. Kopio hyväksymistodistuksesta on liitettävä jokaisen valmistetun säiliön, monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöasiakirjaan (ks. kohta ). 7 Kansainvälisen Wienin tieliikennesopimuksen (1968) tarkoittama kansallisuustunnus.

164 Jos säiliöitä, monisäiliöajoneuvoja tai MEG-kontteja valmistetaan muuttamatta rakennetta sarjatuotantona tai yksittäin, on tämä hyväksyntä voimassa sarjatuotantona valmistetuille tai myöhemmin yksittäin valmistetuille säiliöille, monisäiliöajoneuvoille tai MEG-konteille. Rakennetyypin tyyppihyväksymistodistusta saa kuitenkin käyttää säiliöille, joiden rakennetyyppiin on tehty vähäisiä muutoksia, jotka vähentävät säiliön kuormitusta ja rasitusta (esim. alempi paine, pienempi massa tai tilavuus) tai lisäävät rakenteen turvallisuutta (esim. suurempi säiliön seinämän paksuus, useampi loiskelevy, pienemmät aukkojen halkaisijat). Nämä vähäiset muutokset on selvästi kuvattava tyyppihyväksymistodistuksessa Seuraavat vaatimukset koskevat säiliöitä, joille ei sovelleta luvun erityismääräystä TA4 (ja siten ei myöskään kohdan säännöksiä). Tyyppihyväksyntä on voimassa enintään 10 vuotta. Jos tänä aikana näiden säännösten sovellettavat tekniset vaatimukset (mukaan lukien viitestandardit) muuttuvat niin, ettei tyyppihyväksyntä enää vastaa niitä, on tyyppihyväksynnän antaneen laitoksen kumottava tyyppihyväksyntä ja ilmoitettava siitä tyyppihyväksynnän haltijalle. Huom. Voimassaolevien tyyppihyväksyntöjen kumoamisen viimeinen päivä, ks. kohtien tai taulukkojen sarake (5). Jos tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt tai hyväksyntä on kumottu, säiliöitä, monisäiliöajoneuvoja tai MEG-kontteja ei saa enää valmistaa tämän tyyppihyväksynnän mukaan. Niissä tapauksessa, joissa säiliön, monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt tai se on kumottu, käyttöä ja määräaikaistarkastusta ja välitarkastusta koskevat säännökset ovat edelleen voimassa säiliöille, monisäiliöajoneuvoille tai MEG-konteille, jotka on valmistettu ennen tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä tai kumoamista. Säiliöitä saa edelleen käyttää, jos ne täyttävät näiden säännösten vaatimukset. Jos säiliöt eivät enää täytä vaatimuksia, niitä saa käyttää vain, jos käytölle on annettu siirtymäkausi luvun 1.6 siirtymäsäännöksissä. Tyyppihyväksynnät saa uusia, jos niille on tehty kokonaisvaltainen vaatimustenmukaisuuden arviointi uusimispäivänä voimassaolevien säännösten noudattamisen varmistamiseksi. Tyyppihyväksynnän kumoamisen jälkeen tyyppihyväksynnän uusiminen ei ole sallittua. Voimassaolevaan tyyppihyväksyntään tehdyt väliaikaiset muutokset, jotka eivät vaikuta vaatimustenmukaisuuteen (ks. kohta ), eivät laajenna tai muuta alkuperäisen hyväksynnän voimassaoloa, Huom. Tyyppihyväksynnän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin voi tehdä eri laitos kuin alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt laitos. Tyyppihyväksynnän antaneen laitoksen on säilytettävä kaikki tyyppihyväksyntää koskevat asiakirjat koko hyväksynnän voimassaoloajan, mukaan lukien uusimiset, jos sellaisia on myönnetty. Jos tyyppihyväksynnän antaneen laitoksen tunnustaminen kumotaan tai rajoitetaan, tai kun se on lakkauttanut toimintansa, on ilmoitetun laitoksen ja säteilyturvakeskuksen osalta liikenne- ja viestintäministeriön sekä VAK-tarkastulaitoksen osalta Turvallisuusja kemikaaliviraston tehtävä tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että asiakirjat joko käsitellään toisessa laitoksessa tai että ne ovat saatavilla.

165 Tarkastukset ja testaukset Säiliöt ja niiden varusteet on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Tarkastus voidaan tehdä säiliölle ja varusteille erikseen tai varusteet säiliöön asennettuina. Tämän tarkastuksen on sisällettävä: - vastaavuuden tarkastus hyväksytyn rakennetyypin kanssa, - rakennetarkastus 8, - sisä- ja ulkopuolinen tarkastus, - vesipainekoe 9 suoritettuna kohdassa mainitulla säiliön kilpeen merkityllä koepaineella, ja - tiiviyskoe ja varusteiden toimintatarkastus. Lukuun ottamatta luokan 2 kaasuja vesipainekokeen koepaine riippuu säiliöiden suunnittelupaineesta, ja sen on oltava vähintään yhtä suuri kuin seuraavassa taulukossa esitetty paine: Suunnittelupaine (bar) Koepaine (bar) G 10 G 10 1,5 1,5 2,65 2, (4 11 ) Luokan 2 kaasujen vähimmäiskoepaineet on annettu kohdan kaasujen ja kaasuseosten taulukossa. Vesipainekoe on tehtävä säiliölle kokonaisuutena ja osastoidun säiliön jokaiselle osastolle erikseen. Koe on tehtävä osastoidun säiliön jokaiselle osastolle paineella, joka on vähintään 1,3 kertaa suurin sallittu käyttöpaine. Vesipainekoe on tehtävä ennen lämpöeristyksen asentamista. Jos säiliöt ja niiden varusteet tarkastetaan erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe kohdan mukaisesti. Tiiviyskoe on tehtävä osastoidun säiliön jokaiselle osastolle erikseen. 8 Tarkastukseen kuuluu vähintään 1 MPa (10 bar) painekokeen edellyttäviltä säiliöiltä myös hitsausnäytepalojen (työnäytteiden) tarkastus kohdan mukaisesti sekä kohdan mukainen testaus. 9 Vesipainekoe saadaan luokan 2 osalta ilmoitetun laitoksen, luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitoksen luvalla korvata jollain muulla nesteellä tai kaasulla suoritetulla kokeella, jos tämä menetelmä ei ole vaarallinen. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan luvan vesipainekokeen korvaamiseen antaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija. 10 G = Vähimmäissuunnittelupaine kohdan (ks. kohta ) yleisten vaatimusten mukaisesti. 11 Vähimmäiskoepaine UN 1744 bromille tai UN 1744 bromiliuokselle.

166 Säiliöt ja niiden varusteet on määräaikaistarkastettava vähintään joka 6 vuosi. 5 vuosi. Määräaikaistarkastusten on sisällettävä: - sisä- ja ulkopuolinen tarkastus, - säiliölle varusteineen kohdan mukainen tiiviyskoe sekä kaikkien varusteiden toimintatarkastus, - yleensä vesipainekoe 9 (säiliöiden ja tarvittaessa säiliöosastojen koepaine, ks. kohta ). Lämpöeristys ja muu eriste on poistettava vain siltä osin kuin se on tarpeellista kunnon tarkastamiseksi. VAK-tarkastuslaitoksen tai luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen hyväksynnällä saa jauhemaisten tai rakeisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden määräaikaistarkastusten vesipainekokeet korvata kohdan mukaisella tiiviyskokeella siten, että sisäinen paine on vähintään yhtä suuri kuin suurin käyttöpaine. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan hyväksynnän vesipainekokeen korvaamisesta tiiviyskokeella antaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija Säiliöille ja niiden varusteille on tehtävä välitarkastus vähintään joka 3 vuosi 2,5 vuosi käyttöönottotarkastuksen ja jokaisen määräaikaistarkastuksen jälkeen. Välitarkastuksen saa tehdä kolme kuukautta ennen tai jälkeen määrättyä tarkastuspäivää. Kuitenkin välitarkastuksen saa tehdä milloin tahansa ennen määrättyä tarkastuspäivää. Jos välitarkastus tehdään aikaisemmin kuin kolme kuukautta ennen määrättyä tarkastuspäivää, toinen välitarkastus on tehtävä viimeistään 3 vuoden 2,5 vuoden jälkeen tästä tarkastuspäivästä. Välitarkastuksen on sisällettävä säiliölle varusteineen tehtävä tiiviyskoe sekä kaikkien varusteiden toimintatarkastus. Tätä tarkoitusta varten säiliö on ponnistettava sisäisellä paineella, joka on vähintään yhtä suuri kuin suurin sallittu käyttöpaine. Kun nesteiden taikka rakeisessa tai jauhemaisessa muodossa olevien kiinteiden aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tiiviyskokeessa käytetään kaasua, on tiiviyskoe tehtävä koepaineella, joka on vähintään 25 % suurimmasta sallitusta käyttöpaineesta. Kaikissa tapauksissa koepaineen on oltava vähintään 20 kpa (0,2 bar) (ylipaine). Säiliöiden, jotka on varustettu paineentasauslaitteilla ja joissa on säiliön kaatumisen varalta sisällön vuotamisen estävä varolaite, tiiviyskokeen paineen on oltava yhtä suuri kuin täytöksen staattinen paine. Tiiviyskoe on tehtävä osastoidun säiliön jokaiselle osastolle erikseen Ylimääräinen tarkastus on tehtävä, jos on syytä epäillä, että korjaus, muutos tai vaurio on saattanut heikentää säiliötä tai sen varusteita. Jos tehty ylimääräinen tarkastus täyttää kohdan vaatimukset, voidaan ylimääräistä tarkastusta pitää määräaikaistarkastuksena. Jos tehty ylimääräinen tarkastus täyttää kohdan vaatimukset, voidaan ylimääräistä tarkastusta pitää välitarkastuksena Luokan 2 osalta ilmoitetun laitoksen, luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen tai tämän tunnustaman tarkastuslaitoksen sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitoksen on suoritettava tarkastukset ja testaukset kohtien mukaisesti.

167 Koetulokset on merkittävä hyväksymistodistuksiin, myös koetulosten ollessa negatiivisia. Näissä todistuksissa on viitattava kyseisessä säiliössä kuljetettavaksi sallittujen aineiden luetteloon tai säiliökoodiin ja erityismääräysten aakkosnumeerisiin koodeihin kohdan mukaisesti. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastukset ja testaukset suorittaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija. Kopio näistä todistuksista on liitettävä jokaisen testatun säiliön, monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöasiakirjaan (ks. kohta ) Merkintä Jokaisessa säiliössä on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Vähintään seuraavat tiedot 12 on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä. Nämä tiedot saa merkitä suoraan itse säiliön vahvistettuun seinämään, jos säiliön lujuus ei tästä heikkene: - Hyväksymisnumero, - Valmistaja tai valmistajan merkki, - Valmistajan antama valmistusnumero, - Valmistusvuosi, - Koepaine (ylipaine), - Ulkoinen suunnittelupaine (ks. kohta ), - Säiliön kokonaistilavuus, osastoidussa säiliössä jokaisen säiliöosaston tilavuus, jota seuraa kirjain S, kun yli litran säiliöt tai osastot on jaettu loiskelevyillä enintään litran osiin, - Suunnittelulämpötila (vain, jos se on yli +50 C tai alle 20 C ), - Viimeisimmän tarkastuksen ajankohta ja tyyppi kuukausi, vuosi, jota seuraa kirjain P, jos tarkastus on kohdan mukainen käyttöönottotarkastus tai kohdan mukainen määräaikaistarkastus taikka kuukausi, vuosi, jota seuraa kirjain L, jos tarkastus on kohdan mukainen tiiviyskoe, - Tarkastukset suorittaneen tarkastuslaitoksen tunnus (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan leima), - Säiliön materiaali ja viittaus olemassa oleviin materiaalistandardeihin sekä, jos tarkoituksenmukaista, suojavuorauksen materiaali, - Koepaine koko säiliölle ja koepaineet osastoittain, Mpa tai bar (ylipaine), kun yksittäisen osaston koepaine on alempi kuin säiliön koepaine. Lisäksi paineella täytettäviin tai tyhjennettäviin säiliöihin on merkittävä suurin sallittu käyttöpaine Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse säiliöajoneuvoon tai kilpeen 12 : - omistajan tai haltijan nimi, - tyhjän säiliöajoneuvon taara, - suurin sallittu kokonaismassa. Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse säiliökonttiin tai kilpeen 12 : - omistajan ja haltijan nimi, - säiliön tilavuus, - taara, 12 Mittayksiköt on ilmoitettava numeerisen arvon jälkeen.

168 Näitä tietoja ei vaadita ajoneuvoilta, jotka kuljettavat irrotettavia säiliöitä. Kohdan mukainen säiliökoodi on merkittävä joko itse irrotettavaan säiliöön tai kilpeen. - suurin sallittu kokonaismassa, - kohdan mukaisille aineille kuljettaviksi sallittujen aineiden viralliset nimet, - säiliökoodi kohdan mukaisesti, - muille kuin kohdan mukaisille aineille kaikki sovellettavat kohdan TC- ja TEerityismääräysten aakkosnumeeriset koodit, jotka on annettu säiliössä kuljetettavaksi tarkoitetuille aineille luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (13) Vaatimukset säiliöille, jotka suunnitellaan, valmistetaan ja testataan viitestandardien mukaisesti Huom. Standardeissa tarkoitettujen henkilöiden tai laitosten, jotka näiden säännösten mukaan ovat vastuullisia, on täytettävä näiden säännösten vaatimukset Suunnittelu ja valmistus Jäljempänä olevan taulukon standardeja on sovellettava tyyppihyväksynnässä sarakkeen (4) mukaisesti, jotta täytetään sarakkeessa (3) määritellyt luvun 6.8 vaatimukset. Ensisijaisia ovat aina sarakkeessa (3) esitetyt luvun 6.8 vaatimukset. Sarakkeessa (5) on päivämäärä, jolloin olemassa olevat tyyppihyväksynnät on viimeistään kumottava kohdan tai mukaisesti. Jos päivämäärää ei ole annettu, tyyppihyväksyntä pysyy voimassa sen voimassaoloajan. Säiliön valmistuspäivästä riippuen jäljempänä olevan taulukon standardeja on sovellettava sarakkeen (4) mukaisesti, jotta täytetään sarakkeessa (1) määritellyt luvun 6.8 vaatimukset, tai näitä standardeja saa soveltaa sarakkeen (5) mukaisesti. Ensisijaisia ovat aina sarakkeessa (1) esitetyt luvun 6.8 vaatimukset. Viitestandardien käyttö on ollut pakollista 1 päivästä huhtikuuta 2009 (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan ennen 1 päivää tammikuuta 2009) lähtien. Poikkeukset ovat kohdissa ja Jos luettelossa samaa vaatimusta koskee useampi kuin yksi pakollinen standardi, vain yhtä standardia on sovellettava täysimääräisesti, jollei taulukossa ole toisin määritelty. Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen uusimisille a Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle (1) (2) (3) (4) (5) Kaikille säiliöille EN 14025: AC:2005 EN 14025:2008 Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Paineelliset metallisäiliöt. Suunnittelu ja rakenne Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Paineelliset metallisäiliöt. Suunnittelu ja rakenne * * ja Toistaiseksi EN Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt Toistaiseksi

169 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle uusimisille a (1) (2) (3) (4) (5) 14432:2006 Nestemäisten kemikaalien kuljetussäiliöiden varusteet. Kuorman purku ja ilman talteenottoventtiilit EN 14433:2006 Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Nestemäisten kemikaalien kuljetussäiliöiden varusteet. Pohjaventtiilit Toistaiseksi Säiliöille, joiden suurin käyttöpaine on enintään 50 kpa ja jotka on tarkoitettu aineiden, joilla on luvun 3.2 taulukon A sarakkeen (12) säiliökoodissa kirjain G, kuljetukseen EN Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt * :2004 Metallisäiliöt, joiden paine on enintään EN 13094:2008 0,5 bar. Suunnittelu ja rakenne Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Metallisäiliöt, joiden paine on enintään 0,5 bar. Suunnittelu ja rakenne Säiliöille, jotka on tarkoitettu luokan 2 kaasujen kuljetukseen EN 12493:2001 Nestekaasusäiliöautot. Hitsattujen terässäiliöiden rakenne ja valmistus (lukuun Huom. Säiliöauto vastaa näiden ottamatta säännösten kiinteitä säiliöitä ja liitettä C) irrotettavia säiliöitä. EN 12493:2001 (mukaan lukien liite C) b EN 12493:2008 (lukuun ottamatta liitettä C) EN 12493:2008 (mukaan lukien liite C) b EN 12252:2000 EN 12252: A1:2008 Nestekaasusäiliöautot. Hitsattujen terässäiliöiden rakenne ja valmistus Huom. Säiliöauto vastaa näiden säännösten kiinteitä säiliöitä ja irrotettavia säiliöitä. Nestekaasulaitteet ja -varusteet - Hitsatut terässäiliöt nestekaasulle Huom. Säiliöauto vastaa näiden säännösten kiinteitä säiliöitä ja irrotettavia säiliöitä. Nestekaasulaitteet ja -varusteet - Hitsatut terässäiliöt nestekaasulle Huom. Säiliöauto vastaa näiden säännösten kiinteitä säiliöitä ja irrotettavia säiliöitä. Nestekaasusäiliöauton käyttölaitteet Huom. Säiliöauto vastaa näiden säännösten kiinteitä säiliöitä ja irrotettavia säiliöitä. Nestekaasulaitteet ja -varusteet. Nestekaasusäiliöauton käyttölaitteet Huom. Säiliöauto vastaa näiden säännösten kiinteitä säiliöitä ja irrotettavia säiliöitä * Toistaiseksi * (lukuun ottamatta kohtaa ), (lukuun ottamatta tiiviyskoetta), , ja , 6.8.1, * (lukuun ottamatta kohtaa ), , , , ** (lukuun ottamatta kohtaa ) ** (lukuun ottamatta kohtaa ) ja Toistaiseksi Toistaiseksi

170 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat EN :2002 Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen uusimisille a Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle (1) (2) (3) (4) (5) Kryogeeniset säiliöt. Suuret kuljetettavat tyhjöeristetyt säiliöt. Osa 2: Suunnittelu, valmistus, tarkastus ja testaus EN : A1:2004 EN :2003 (lukuun ottamatta taulukkoa 1) Kryogeeniset säiliöt. Suuret kuljetettavat tyhjöeristetyt säiliöt. Osa 2: Suunnittelu, valmistus, tarkastus ja testaus Kryogeeniset säiliöt. Suuret kuljetettavat ei-tyhjöeristetyt säiliöt. Osa 2: Suunnittelu, valmistus, tarkastus ja testaus * (lukuun ottamatta kohtaa ), , ja * (lukuun ottamatta kohtaa ), , ja * (lukuun ottamatta kohtia , ja ), , ja Toistaiseksi Toistaiseksi Säiliöille, jotka on tarkoitettu nestemäisten öljytuotteiden ja muiden luokan 3 aineiden, joiden höyrynpaine on enintään 110 kpa 50 ºC lämpötilassa, sekä bensiinin kuljetukseen ja joilla ei ole lisävaarana myrkyllisyys tai syövyttävyys EN 13094:2004 EN 13094:2008 EN 13082:2001 EN 13308:2002 EN 13314:2002 EN 13316:2002 EN 13317:2002 Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Metallisäiliöt, joiden paine on enintään 0,5 bar. Suunnittelu ja rakenne Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Metallisäiliöt, joiden paine on enintään 0,5 bar. Suunnittelu ja rakenne Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Varusteet. Höyrynkeräysjärjestelmän siirtoventtiili Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Varusteet. Ei-paineellinen pohjaventtiili Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Säiliöiden varusteet. Täyttöaukon kansi Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Säiliöiden varusteet. Paineellinen pohjaventtiili Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Säiliöiden varusteet. Miesaukon kansilaite * * Toistaiseksi ja ja ja ja ja Toistaiseksi Toistaiseksi Toistaiseksi Toistaiseksi EN Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt ja Toistaiseksi

171 Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen uusimisille a (1) (2) (3) (4) (5) Säiliöiden varusteet. Miesaukon kansilaite 13317:2002 (lukuun ottamatta liitteen B kaaviota ja taulukkoa B.2) (Materiaalin on täytettävä standardin EN 13094:2004 kohdan 5.2 vaatimukset) EN 13317: A1:2006 EN 14595:2005 Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Säiliöiden varusteet. Miesaukon kansilaite ja Toistaiseksi Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt ja Toistaiseksi Varusteet. Yli- ja alipaineventtiili a Ellei sarakkeessa (5) ole sallittu muun samaan tarkoitukseen sovellettavan standardin käyttöä säiliöille, joiden valmistuspäivä on sama. ba Saa soveltaa tämän asetuksen siirtymäsäännöksiä. bc Suomessa kansallisissa kuljetuksissa Hiilivetykaasujen seos, nesteytetty n.o.s., seos C:n kuljetukseen tarkoitetut säiliöt voidaan mitoittaa standardin SFS-EN liitteen C mukaisesti. Tällöin suunnittelupaine on määritettävä standardin liitteen D kohdan D.2.2 (12493:2001) / D.2.3 (12493:2008) mukaisesti. Lisäksi säiliöt on varustettava näiden säännösten kohdan mukaisilla varoventtiileillä. Näitä säiliöitä ei saa käyttää kansainvälisissä ADR-kuljetuksissa, eikä niitä merkitä π-merkillä. * Huom. Materiaalin on kestettävä vähintään -40 C lämpötilaan saakka (ks. kohdat ja ). Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole tätä huomautusta. ** Huom. Kokoojaputkisto on suunniteltava kestämään 40 C +50 C lämpötiloja (ks. kohta ). Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole tätä huomautusta Tarkastus ja testaus Jäljempänä olevan taulukon standardeja on sovellettava säiliöiden tarkastukseen ja testaukseen sarakkeen (4) mukaisesti, jotta täytetään sarakkeessa (3) määritellyt luvun 6.8 vaatimukset, jotka ovat aina ensisijaisia. Viitestandardin käyttö on pakollista. Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko Sovellettavat kohdat Sallittu soveltaminen (1) (2) (3) (4) EN 12972:2007 Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt. Metallisäiliöiden testaus, tarkastus ja merkintä ja Toistaiseksi

172 Vaatimukset säiliöille, joita ei suunnitella, valmisteta eikä testata viitestandardien mukaisesti Turvatekniikan keskuksella Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on oikeus tunnustaa teknisiä koodeja, joilla saavutetaan sama turvallisuustaso, ottaen huomioon tieteen ja tekniikan kehitys tai, kun viitestandardia ei ole kohdan luettelossa taikka, kun kyse on tietyistä erityistapauksista, joita ei ole mainittu kohdan viitestandardissa. Säiliöiden on kuitenkin oltava vähintään kohdan vähimmäisvaatimusten mukaisia. Turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston on toimitettava liikenneja viestintäministeriölle luettelo tunnustamistaan teknisistä koodeista. Luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot: koodin nimi ja päivämäärä, käyttötarkoitus ja yksityiskohtaiset tiedot, mistä sen voi hankkia. Liikenne- ja viestintäministeriö toimittaa edellä mainitun luettelon YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan sihteeristölle toimitetut tiedot ovat nähtävissä YK:n Euroopan talouskomission www-sivulla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi hyväksyä käyttöön standardin, joka on hyväksytty viitestandardiksi tuleviin ADR-määräyksiin. Liikenne- ja viestintäministeriön ei tarvitse toimittaa tietoa tällaisen standardin käyttöönotosta YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle. Testaukseen, tarkastukseen ja merkintään saa myös käyttää kohdassa annettua sovellettavaa viitestandardia Luokan 2 erityismääräykset Säiliöiden rakenne Puristettujen tai nesteytettyjen taikka liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on valmistettava teräksestä. Saumattomilla säiliöillä saa kohdasta poiketen vähimmäismurtovenymä olla 14 % ja jännitys σ (sigma) pienempi tai yhtä suuri kuin jäljempänä mainitut materiaaleista riippuvat rajat: (a) Jos taattujen vähimmäisarvojen suhde Re/Rm lämpökäsittelyn jälkeen on suurempi kuin 0,66, mutta enintään 0,85: σ 0,75Re, (b) Jos taattujen vähimmäisarvojen suhde Re/Rm lämpökäsittelyn jälkeen on suurempi kuin 0,85: σ 0,5Rm Hitsattujen säiliöiden materiaaleihin ja rakenteeseen sovelletaan kohdan vaatimuksia (Varattu) Monisäiliöajoneuvon ja MEG-kontin rakenne Monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöstön elementteinä olevat kaasupullot, putkiastiat, kaasuastiat ja pullopaketit on valmistettava luvun 6.2 mukaisesti. Huom. 1. Pullopaketit, jotka eivät ole säiliöstön elementteinä monisäiliöajoneuvossa tai MEG-kontissa, ovat luvun 6.2 vaatimusten alaisia. Huom. 2. Säiliöt, jotka ovat säiliöstön elementteinä monisäiliöajoneuvossa ja MEGkontissa, on valmistettava kohtien ja mukaisesti. Huom. 3. Irrotettavia säiliöitä Ks. määritelmä irrotettava säiliö kohdassa ei pidetä monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin

173 säiliöstön elementteinä Säiliöstöjen ja niiden kiinnityslaitteiden on kestettävä kohdan mukaiset rasitukset suurimmalla sallitulla kuormalla. Minkään rasituksen aikana jännitys eniten kuormittuneessa kohdassa ei saa ylittää kaasupulloille, putkiastioille, kaasuastioille ja pullopaketeille kohdassa määriteltyä arvoa ja säiliöille kohdassa määriteltyä σ:n arvoa Varusteet Säiliöiden tyhjennysputkien aukot on voitava sulkea umpilaipoilla tai muilla yhtä luotettavilla laitteilla. Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden umpilaipoissa tai muissa yhtä luotettavissa laitteissa saa olla enintään 1,5 mm halkaisijaltaan olevat paineentasausaukot Nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saa varustaa kohdissa ja määrättyjen aukkojen lisäksi pinnankorkeusmittareita, lämpö- ja painemittareita varten tarkoitetuilla aukoilla sekä ilmanpoistorei illä, jotka ovat välttämättömiä säiliön käytön ja turvallisuuden kannalta Nesteytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden, joiden tilavuus on yli 1 m 3, kaikki täyttö- ja tyhjennysaukot on varustettava nopeasti sulkeutuvalla sisäpuolisella suljinlaitteella on oltava nopeasti sulkeutuvia ja sulkeuduttava, joka sulkeutuu automaattisesti säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle tai tulipalon sattuessa. Suljinlaitteen on oltava myös kaukosäädöllä suljettavissa.sisäisen sulkuventtiilin sekä kaikkien täyttö- ja tyhjennysaukkojen on oltava nopeasti sulkeutuvia ja sulkeuduttava automaattisesti säiliön lähtiessä tahattomasti liikkeelle tai tulipalon sattuessa. Sisäisen sulkuventtiilin on oltava myös kaukosäädöllä suljettavissa. Kuitenkin nesteytettyjen myrkyttömien palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä kaukosäädöllä toimivan sisäisen sulkuventtiilin saa korvata takaiskuventtiilillä, mutta ainoastaan säiliön höyrytilaan aukeavassa täyttöaukossa. Takaiskuventtiili on sijoitettava säiliön sisään, sen on oltava jousikuormitettu siten, että venttiili on suljettu, jos paine täyttötasossa vastaa enintään säiliössä olevaa painetta, ja siinä on oltava tiivistys Nesteytettyjen palavien ja/tai myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden kaikki aukot, joiden nimellishalkaisija on yli 1,5 mm, on varustettava sisäpuolisella suljinlaitteella lukuun ottamatta varoventtiilien aukkoja ja suljettuja ilmanpoistoreikiä Kohtien , ja vaatimuksista poiketen saa jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt varustaa sisäpuolisten suljinlaitteiden sijasta ulkopuolisilla suljinlaitteilla, jos ulkopuoliset laitteet varmistetaan suojauksella, joka antaa vähintään yhtä tehokkaan suojan ulkopuolista vahingoittumista 14 Metalli-metalli-tiivistys ei ole sallittu.

174 vastaan kuin säiliön seinämä Jos säiliössä on pinnankorkeusmittareita, jotka ovat suorassa kosketuksessa kuljetettavaan aineeseen, mittarit eivät saa olla läpinäkyvästä materiaalista valmistettuja. Jos säiliössä on lämpömittareita, niitä ei saa viedä suoraan säiliön seinämän läpi kaasuun tai nesteeseen Täyttö- ja tyhjennysaukot, jotka sijaitsevat säiliöiden yläosassa, on sen lisäksi, mitä kohdassa on mainittu, varustettava toisella ulkopuolisella suljinlaitteella. Tämä suljinlaite on voitava sulkea umpilaipalla tai muulla yhtä luotettavalla laitteella Varoventtiilien on täytettävä kohtien vaatimukset Puristettujen tai nesteytettyjen taikka liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt saa varustaa jousikuormitetuilla varoventtiileillä. Näiden venttiilien on auettava automaattisesti paineen ollessa 0,9-1,0 kertaa säiliön koepaine. Niiden on lisäksi oltava tyypiltään sellaisia, että ne kestävät dynaamiset rasitukset mukaan lukien nesteiskut. Painokuormitteisten venttiilien käyttö on kielletty. Varoventtiilien vaadittu puhallusteho on laskettava kohdan kaavalla Jos säiliöt on tarkoitettu myös merikuljetuksiin, kohdan vaatimukset eivät estä varustamasta säiliötä varoventtiileillä IMDG-koodin mukaisesti Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä on oltava kaksi tai useampi toisistaan riippumatonta varoventtiiliä, joiden on avauduttava säiliöön merkityssä suurimmassa käyttöpaineessa. Kaksi näistä varoventtiileistä on erikseen mitoitettava siten, ettei paine höyryyntymisen vaikutuksesta tavanomaisessa käytössä ylitä säiliöön pysyvästi merkittyä käyttöpainetta enemmän kuin 10 %. Yhden varoventtiileistä saa korvata murtolevyllä, jonka on murruttava koepaineessa. Jos kaksoisseinäisen säiliön tyhjiö häviää tai yksiseinäisen säiliön eristyksestä irtoaa 20 %, on paineentasauslaitteiden yhdistelmällä estettävä säiliön painetta nousemasta yli koepaineen. Tyhjiöeristettyihin säiliöihin ei sovelleta kohdan säännöksiä Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden paineentasauslaitteiden on oltava siten mitoitettuja, että ne toimivat moitteettomasti myös niiden alimmassa käyttölämpötilassa. Paineentasauslaitteiden toiminnan luotettavuus alimmassa käyttölämpötilassa on osoitettava ja tarkistettava joko testaamalla jokainen laite tai testaamalla jokaisesta rakennetyypistä näytelaite Irrotettavissa säiliöissä venttiilit on varustettava suojakuvuilla, jos säiliöitä voidaan vierittää. Lämpöeristys Jos nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristetty, on lämpöeristyksen koostuttava joko: - aurinkosuojuksesta, joka peittää säiliön pinnasta vähintään ylimmän kolmanneksen, mutta enintään säiliön ylimmän puoliskon ja joka on erotettu säiliöstä vähintään 4 cm ilmatilalla, tai - eristävästä materiaalista valmistetusta koko säiliön pinnan peittävästä riittävän paksusta eristekerroksesta Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on lämpöeristettävä. Lämpöeristys on suojattava yhtenäisellä peitelevyllä. Jos säiliön ja peitelevyn välissä on ilmaton tila (tyhjiöeristys), on laskennallisesti osoitettava, että peitelevy kestää vähintään 100 kpa (1 bar) (ylipaine) ulkoista painetta ilman

175 muodonmuutosta. Kohdan suunnittelupaineen määritelmästä poiketen saa sisäja ulkopuolelle kiinnitetyt vahvisteet ottaa laskelmissa huomioon. Jos peitelevy on kaasutiivis, se on varustettava laitteella, joka estää säiliön tai varusteiden vuototapauksessa vaarallisen paineenkehityksen eristekerrokseen. Laitteen on estettävä kosteuden pääsy lämpöeristeeseen Nesteytettyjen kaasujen, joiden kiehumispiste ilmakehän paineessa on alle -182 C, kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden lämpöeristyksessä tai kiinnityslaitteessa ei saa olla mitään palavaa materiaalia. Tyhjiöeristetyissä säiliöissä muoviosia saa käyttää sisäsäiliön ja peitelevyjen välisissä kiinnityslaitteissa ilmoitetun laitoksen luvalla Kohdan vaatimuksista poiketen jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa säiliöissä ei tarvitse olla tarkastusaukkoa. Monisäiliöajoneuvojen ja MEG-konttien varusteet Käyttölaitteet ja rakenteelliset varusteet on asennettava tai suunniteltava siten, että estetään vauriot, jotka tavanomaisissa käsittely- ja kuljetusolosuhteissa voisi johtaa sisällön vuotamiseen paineastiasta. Jos monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin kehikon ja säiliöstön elementtien väliset liitokset sallivat rakenneosien suhteellisen liikkumisen, varusteet on kiinnitettävä siten, ettei tällainen liikkuminen aiheuta osien vahingoittumisvaaraa. Sulkuventtiileihin johtavien kokoojaputkistojen on oltava riittävän taipuisia suojaamaan venttiileitä ja putkistoa murtumiselta ja sisällön vuotamiselta. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan Jotta vahinkotapauksissa kokoojaputkistoissa, tyhjennyslaitteissa (putkien liitännät, suljinlaitteet) ja sulkuventtiileissä ei aiheutuisi vuotoa, on ne suojattava tai sijoitettava siten, että ulkopuoliset voimat eivät aiheuta repeytymistä, taikka suunniteltava kestämään näitä voimia Kokoojaputkisto on suunniteltava kestämään 40 C +50 C lämpötiloja. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan alin huomioon otettava lämpötila on -20 C. Kokoojaputkistot on suunniteltava, valmistettava ja asennettava lämpölaajenemisen ja -supistumisen, mekaanisen iskun ja värähtelyn aiheuttamaa vaurioitumista ehkäisevällä tavalla. Kaikkien putkistojen on oltava sopivaa metallia. Hitsattuja putkiliitoksia on käytettävä siellä, missä tämä vain on mahdollista. Kupariputkien liitoksien on oltava kovajuotettuja tai niissä on oltava yhtä vahva metalliliitos. Juotosmateriaalin sulamispisteen on oltava vähintään 525 C. Liitokset eivät saa heikentää putkiston kestävyyttä, kuten voi käydä putken kierteitä tehtäessä Lukuun ottamatta UN 1001 liuotettua asetyleeniä suurin sallittu kokoojaputkiston jännitys σ astioiden painekokeessa ei saa ylittää 75 % materiaalin taattua myötörajaa. Kuljetettaessa UN 1001 liuotettua asetyleeniä on kokoojaputkiston seinämän paksuus laskettava näiden säännösten ja turvatekniikan keskuksen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tunnustaman teknisen koodin mukaisesti. Huom. 1. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan on kokoojaputkiston seinämän paksuus laskettava hyväksytyn käyttökoodin mukaisesti. Huom. 2. Myötöraja, ks. kohta Tämän kohdan perusvaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos sovelletaan seuraavia standardeja: (Varattu).

176 Kohtien , ja vaatimuksista poiketen kaasupulloista, putki- ja kaasuastioista, pullopaketeista muodostuvan monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin vaadittavat suljinlaitteet saavat olla sijoitettuna kokoojaputkistoon sisään Jos yksi säiliöstön elementeistä on varustettu varoventtiilillä ja säiliöiden välissä on suljinlaitteet, on jokainen säiliö varustettava varoventtiilillä Täyttö- ja tyhjennyslaitteet saavat olla kiinnitettyinä kokoojaputkeen Jokainen myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitettu säiliöstön elementti, mukaan lukien yksittäisen pullopaketin jokainen kaasupullo, on pystyttävä erottamaan toisistaan sulkuventtiilillä Myrkyllisten kaasujen kuljetukseen tarkoitetuissa monisäiliöajoneuvoissa tai MEGkonteissa ei saa olla varoventtiilejä, ellei murtolevy ole ennen venttiiliä. Murtolevyn ja varoventtiilin järjestelmän on oltava ilmoitetun laitoksen hyväksymä Jos monisäiliöajoneuvot tai MEG-kontit on tarkoitettu myös merikuljetuksiin, kohdan vaatimukset eivät estä varustamasta säiliötä varoventtiileillä IMDG-koodin mukaisesti Palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetun monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöstön muodostavat astiat saa yhdistää enintään litran ryhmiin, ja ne on voitava erottaa toisistaan sulkuventtiilillä. Kaikki tämän luvun mukaiset palavien kaasujen kuljetukseen tarkoitetun monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöstön säiliöt on pystyttävä eristämään toisistaan sulkuventtiileillä Tyyppihyväksyntä Ei erityismääräyksiä Tarkastukset ja testaukset Jokaisen monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöstön elementtinä olevan hitsatun säiliön materiaalit, lukuun ottamatta kaasupulloja, putkiastioita, kaasuastioita ja pullopaketissa olevia kaasupulloja, on testattava kohdan menetelmän mukaisesti Säiliön koepaineen perusvaatimukset ovat kohdissa , ja vähimmäiskoepaine kohdan kaasu- ja kaasuseostaulukossa Ensimmäinen vesipainekoe on suoritettava ennen lämpöeristyksen asennusta. Jos säiliöt ja sen laitteet, putkistot ja varusteet tarkastetaan erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen tiiviyskoe Massan perusteella täytettävien puristettujen kaasujen tai nesteytettyjen taikka liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tilavuus on määritettävä ilmoitetun laitoksen valvonnassa punnitsemalla tai mittaamalla säiliössä olleen veden tilavuus, säiliön tilavuuden mittausvirhe saa olla enintään 1 %. Säiliön mittoihin perustuvaa tilavuuden määritystä laskemalla ei hyväksytä. Ilmoitettu laitos määrää suurimmat sallitut täytökset kohdan pakkaustavan P200 tai P203 sekä kohtien ja mukaisesti. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan säiliöiden tilavuus on määritettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän asiantuntijan valvonnassa ja säiliöiden täytöksen määrää hyväksytty asiantuntija Hitsausliitosten tarkastus on suoritettava kertoimella λ = 1,0 kohdan vaatimusten mukaisesti Kohdan vaatimuksista poiketen kohdan mukaiset määräaikaistarkastukset on suoritettava:

177 (a) vähintään joka kolmas vuosi vähintään joka 2,5 vuosi säiliöille, jotka on tarkoitettu UN 1008 booritrifluoridille, UN 1017 kloorille, UN 1048 bromivedylle, vedetön, UN 1050 kloorivedylle, vedetön, UN 1053 rikkivedylle, tai UN 1079 rikkidioksidille, (b) viimeistään kuuden vuoden viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua kuluttua käyttöönotosta ja sen jälkeen vähintään joka 12. vuosi säiliöille, jotka on tarkoitettu jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen. Kohdan mukaiset välitarkastukset on suoritettava viimeistään kuuden vuoden kuluttua jokaisesta määräaikaistarkastuksesta. Ilmoitettu laitos voi edellyttää tiiviystarkastuksen tai kohdan mukaisen välitarkastuksen suorittamista kahden peräkkäisen määräaikaistarkastuksen välissä. Jos säiliöt ja sen laitteet, putkistot ja varusteet tarkastetaan erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen tiiviyskoe Jos kyseessä ovat tyhjiöeristetyt säiliöt, vesipainekokeen ja säiliöiden sisäpuolisen tarkastuksen saa korvata tiiviyskokeella ja tyhjiön mittaamisella ilmoitetun laitoksen luvalla. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan vesipainekokeen ja säiliöiden sisäpuolisen tarkastuksen saa korvata tiiviyskokeella ja tyhjiön mittaamisella hyväksytyn asiantuntijan luvalla Jos jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on määräaikaistarkastuksen yhteydessä tehty aukkoja, ilmoitetun laitoksen on hyväksyttävä menetelmä, jolla aukot on ilmatiiviisti suljettu ennen säiliöiden käyttöönottoa, ja varmistettava säiliöiden eheys. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan menetelmän hyväksyy hyväksytty asiantuntija Kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tiiviyskoe on suoritettava paineella, joka on vähintään: - puristetuille, nesteytetyille ja liuotetuille kaasuille: 20 % koepaineesta, - jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille: 90 % suurimmasta käyttöpaineesta. Monisäiliöajoneuvojen ja MEG-konttien tarkastukset ja testaukset Jokaisen monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöstön elementti ja niiden varusteet on tarkastettava ja testattava yhdessä tai erikseen ennen ensimmäistä käyttöönottoa (käyttöönottotarkastus ja -testaus). Monisäiliöajoneuvot tai MEG-kontit, joiden säiliöstönä on astioita, on tarkastettava vähintään viiden vuoden välein. Monisäiliöajoneuvot tai MEG-kontit, joiden säiliöstönä on säiliöitä, on tarkastettava kohdan mukaisesti. Riippumatta viimeisestä määräaikaistarkastuksesta ja -testauksesta on ylimääräinen tarkastus ja testaus tehtävä tarvittaessa kohdan mukaisesti Käyttöönottotarkastuksen on sisällettävä: - vastaavuuden tarkastus hyväksytyn rakennetyypin kanssa, - rakennetarkastus, - sisä- ja ulkopuolinen tarkastus, - vesipainekoe 9 suoritettuna kohdassa mainitulla kilpeen merkityllä koepaineella, - tiiviyskoe enimmäiskäyttöpaineessa, ja - varusteiden toimintatarkastus.

178 Jos säiliöstön elementeille ja niiden laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Kaasupullot, putki- ja kaasuastiat sekä pullopakettien osana olevat kaasupullot on testattava kohdan pakkaustavan P200 tai P203 mukaisesti. Monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin kokoojaputkiston koepaineen on oltava sama kuin monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöstön. Kokoojaputkiston painekokeen saa tehdä vesipainekokeena tai käyttämällä muuta kaasua tai nestettä, jos ilmoitettu laitos hyväksyy menettelyn. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan kokoojaputkiston painekokeen menettelyn hyväksyy toimivaltainen viranomainen tai tämä hyväksymä yhteisö. Tästä vaatimuksesta poiketen kuljetettaessa monisäiliöajoneuvossa tai MEG-kontissa UN 1001 liuotettua asetyleeniä on kokoojaputkiston koepaineen oltava vähintään 300 bar Määräaikaistarkastuksen on sisällettävä tiiviyskoe enimmäiskäyttöpaineessa ja ulkopuolinen tarkastus rakenteille, säiliöstöille sekä käyttölaitteille purkamatta niitä osiin. Säiliöstöt ja putkisto on määräaikaistarkastettava määrätyin aikavälein kohdan pakkaustavan P200 ja kohtien ja vaatimusten mukaisesti. Jos säiliöstön elementeille ja niiden laitteille on tehty painekoe erikseen, on niille tehtävä kokoamisen jälkeen yhdessä tiiviyskoe Ylimääräinen tarkastus ja testaus on tehtävä, jos monisäiliöajoneuvossa tai MEGkontissa on havaittavissa vaurioita, korroosiota tai puutteita tiiveydessä taikka muita puutteita, jotka voivat vaikuttaa monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin turvallisuuteen. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen laajuus sekä säiliöstöjen purkaminen osiin, jos se katsotaan välttämättömäksi, riippuu monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin vahingon laajuudesta tai kunnon heikentymisen määrästä. Ylimääräisen tarkastuksen ja testauksen on sisällettävä vähintään kohdan tarkastuksen mukaiset toimet Tarkastuksien on taattava, että (a) säiliöstön elementeistä on ulkoisesti tarkastettu pistesyöpymiset, korroosio tai hankaumat, lommot, vääntymiset, hitsisaumojen viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä monisäiliöajoneuvosta tai MEG-kontista kuljetuksessa epäluotettavan, (b) putkistoista, venttiileistä sekä tiivisteistä on tarkastettu korroosio, viat tai muu kunto mukaan lukien puutteet tiiveydessä, mikä voisi tehdä monisäiliöajoneuvosta tai MEG-kontista täytössä, tyhjennyksessä tai kuljetuksessa epäluotettavan, (c) puuttuvat tai löystyneet pultit tai mutterit laippaliitoksissa tai umpilaipoissa on korvattu tai kiristetty, (d) missään varolaitteissa ja -venttiileissä ei ole korroosiota, vääntymistä tai vaurioita tai vikoja, jotka voisivat haitata niiden normaalitoimintaa. Kaukosäädettäviä suljinlaitteita ja itsesulkeutuvia sulkuventtiilejä on kokeiltava niiden toimintakunnon osoittamiseksi, (e) vaaditut merkinnät monisäiliöajoneuvoissa tai MEG-kontissa ovat selvästi luettavissa ja sovellettavien vaatimusten mukaisia, ja (f) monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin kehikko, tukialustat ja nostolaitteet ovat moitteettomassa kunnossa Ilmoitetun laitoksen on suoritettava kohtien mukaiset testaukset ja tarkastukset. Tuloksien on oltava todistuksissa, myös koetulosten ollessa negatiivisia. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastukset ja testaukset suorittaa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija.

179 Näissä todistuksissa on oltava viittaus monisäiliöajoneuvossa tai MEG-kontissa kuljetettavaksi sallittujen aineiden luetteloon kohdan mukaisesti. Kopio näistä todistuksista on liitettävä jokaisen testatun säiliön, monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin säiliöasiakirjaan (ks. kohta ) Merkintä Seuraavat lisämerkinnät on meistettävä tai merkittävä vastaavalla menetelmällä kohdassa mainittuun merkintäkilpeen tai säiliön seinämän vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei siitä heikkene Säiliöihin, jotka on tarkoitettu vain yhden aineen kuljetukseen: - kaasun virallinen nimi ja lisäksi n.o.s.-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille tekninen nimi 15. Tämä merkintä on täydennettävä: - säiliön suurin sallittu täyttöpaine 15 C lämpötilassa, kun kyse on tilavuuden (paine) perusteella täyttävistä puristettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuista säiliöistä, ja - suurin sallittu täytös kilogrammoina sekä täyttölämpötila, jos se on alle 20 C, kun kyse on massan perusteella täytettävistä puristettujen kaasujen ja nesteytettyjen kaasujen, jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen tai liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitetuista säiliöistä Monikäyttösäiliöihin: - kaasujen viralliset nimet ja lisäksi tekninen nimi 15 n.o.s.-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille, joiden kuljetukseen säiliö on hyväksytty. Edellä mainitun lisäksi on lisättävä jokaisen kaasun suurin sallittu täytös kilogrammoina Jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin: - suurin sallittu käyttöpaine Lämpöeristettyihin säiliöihin: - merkintä: lämpöeristetty tai tyhjiöeristetty Kohdassa mainittujen tietojen lisäksi seuraavat tiedot on merkittävä: joko itse säiliöön tai merkintäkilpeen: joko itse säiliökonttiin tai merkintäkilpeen: (a) - todistuksen (ks. kohta ) mukainen säiliökoodi yhdessä säiliön todellisen koepaineen kanssa, - merkintä alin sallittu täyttölämpötila:, (b) kun säiliö on ainoastaan yhden aineen kuljetukseen tarkoitettu: - kaasun virallinen nimi ja lisäksi n.o.s.-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille tekninen nimi 15, - massan perusteella täytettävien puristettujen kaasujen ja nesteytettyjen, 15 Virallisen nimen tai, jos sovellettavissa, teknisellä nimellä täydennetyn n.o.s. nimikkeen sijasta saa käyttää yhtä seuraavista nimistä: - UN 1078 kylmäainekaasut, n.o.s.: seos F1, seos F2, seos F3, - UN 1060 metyyliasetyleenin ja propadieenin seokset, stabiloidut: seos P1, seos P2, - UN 1965 hiilivetykaasujen seos, nesteytetty, n.o.s.: seos A, seos A01, seos A02, seos A0, seos A1, seos B1, seos B2, seos B, seos C. Kohdan luokituskoodin 2F nimikkeen UN 1965 huomautuksessa 1 mainittuja kauppanimiä saa käyttää ainoastaan täydentävinä niminä, UN 1010 butadieenit, stabiloidut: 1,2 butadieeni, stabiloitu, 1,3-butadieeni, stabiloitu.

180 jäähdytettyjen nesteytettyjen tai liuotettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettuihin säiliöihin on merkittävä myös suurin sallittu täytös kilogrammoina. (c) monisäiliöajoneuvoon: - kaasun virallinen nimi ja lisäksi tekninen nimi 15 n.o.s.-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille, joiden kuljetukseen säiliö on tarkoitettu, sekä merkintä jokaisen kaasun suurimmasta sallitusta massasta kilogrammoina. (d) lämpöeristettyyn säiliöön: - merkintä "lämpöeristetty" (tai "tyhjiöeristetty") Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan kohdan (d) merkinnän on oltava rekisteröintimaan virallisella kielellä. Jos virallinen kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin sen on oltava myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, elleivät asianomaisten maiden väliset kuljetussopimukset toisin määrää (Varattu) Näitä tietoja ei vaadita ajoneuvoilta, jotka kuljettavat irrotettavia säiliöitä (Varattu) Merkinnät monisäiliöajoneuvossa ja MEG-kontissa Jokaisessa monisäiliöajoneuvossa ja MEG-kontissa on oltava pysyvästi kiinnitettynä korroosiota kestävästä metallista valmistettu merkintäkilpi helposti luoksepäästävässä kohdassa, josta tiedot voidaan helposti tarkastaa. Vähintään seuraavat tiedot 12 on merkittävä kilpeen meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä: - Hyväksymisnumero, - Valmistaja tai valmistajan merkki, - Valmistajan antama valmistusnumero, - Valmistusvuosi, - Koepaine (ylipaine), - Suunnittelulämpötila (vain, jos se on yli +50 C tai alle - 20 C), - Käyttöönottotarkastuksen ja viimeisimmän määräaikaistarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi) kohtien ja mukaisesti, - Tarkastukset suorittaneen ilmoitetun laitoksen tunnus (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastajan leima) Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse Seuraavat tiedot on merkittävä joko itse monisäiliöajoneuvoon tai kilpeen 12 : MEG-konttiin tai kilpeen 12 : - omistajan tai haltijan nimi, - omistajan ja haltijan nimi, - säiliöstön elementtien lukumäärä, - säiliöstön elementtien lukumäärä, - säiliöstön elementtien - säiliöstön elementtien kokonaistilavuus, kokonaistilavuus, ja lisäksi massan perusteella täytettäville - suurin sallittu kokonaismassa, monisäiliöajoneuvolle: - hyväksymistodistuksen (ks. kohta - tyhjän monisäiliöajoneuvon taara, ) mukainen säiliökoodi ja - suurin sallittu kokonaismassa. MEG-kontin todellinen koepaine, - kaasun virallinen nimi ja lisäksi n.o.s.-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille tekninen nimi 15 kaasuista, joiden kuljetukseen MEG-konttia käytetään, ja lisäksi massan perusteella täytettäville

181 MEG-konteille: - taara Monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin kehikossa lähellä täyttöpistettä olevaan kilpeen on merkittävä: - puristettujen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden suurin sallittu täyttöpaine C lämpötilassa, - kaasun virallinen nimi luvun 3.2 mukaisesti ja n.o.s.-nimikkeeseen luokitelluille kaasuille lisäksi tekninen nimi 15, ja lisäksi nesteytetyille kaasuille: - suurin sallittu täytös säiliöstön elementtiä 12 kohti Kaasupullot, putki- ja kaasuastiat sekä pullopaketin osana olevat kaasupullot on merkittävä kohdan mukaisesti. Näitä astioita ei tarvitse yksittäin varustaa luvun 5.2 edellyttämillä varoituslipukkeilla. Monisäiliöajoneuvot ja MEG-kontit on merkittävä ja varustettava suurlipukkeilla luvun 5.3 mukaisesti Vaatimukset monisäiliöajoneuvoille ja MEG-konteille, jotka suunnitellaan, valmistetaan ja testataan viitestandardien mukaisesti Huom. Standardeissa tarkoitettujen henkilöiden tai laitosten, jotka näiden säännösten mukaan ovat vastuullisia, on täytettävä näiden säännösten vaatimukset. Jäljempänä olevan taulukon standardeja on sovellettava tyyppihyväksynnässä sarakkeen (4) mukaisesti, jotta täytetään sarakkeessa (3) määritellyt luvun 6.8 vaatimukset. Ensisijaisia ovat aina sarakkeessa (3) esitetyt luvun 6.8 vaatimukset. Sarakkeessa (5) on päivämäärä, jolloin olemassa oleva tyyppihyväksynnät on viimeistään kumottava kohdan mukaisesti. Jos päivämäärää ei ole annettu, tyyppihyväksyntä pysyy voimassa sen voimassaoloajan. Viitestandardien käyttö on ollut pakollista 1 päivästä huhtikuuta 2009 (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan ennen 1 päivää tammikuuta 2009) lähtien. Poikkeukset ovat kohdassa Monisäiliöajoneuvon tai MEG-kontin valmistuspäivästä riippuen jäljempänä olevan taulukon standardeja on sovellettava sarakkeen (4) mukaisesti, jotta täytetään sarakkeessa (1) määritellyt luvun 6.8 vaatimukset, tai näitä standardeja saa soveltaa sarakkeen (5) mukaisesti. Ensisijaisia ovat aina sarakkeessa (1) esitetyt luvun 6.8 vaatimukset.

182 Jos luettelossa samaa vaatimusta koskee useampi kuin yksi pakollinen standardi, vain yhtä standardia on sovellettava täysimääräisesti, jollei taulukossa ole toisin määritelty. Lähdeviittaus Asiakirjan otsikko EN 13807:2003 Sovellettavat kohdat Soveltaminen uusille tyyppihyväksynnöille tai tyyppihyväksyntöjen uusimisille a Viimeinen päivä tyyppihyväksynnän kumoamiselle a (2) (3) (1) (4) (5) Kuljetettavat alkaen ennen kaasupullot Monisäiliöajoneuvot Toistaiseksi Suunnittelu, valmistus, merkintä ja testaus ja , **, ja a Saa soveltaa tämän asetuksen siirtymäsäännöksiä. ** Huom. Kokoojaputkisto on suunniteltava kestämään 40 C +50 C lämpötiloja (ks. kohta ). Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole tätä huomautusta Vaatimukset monisäiliöajoneuvoille ja MEG-konteille, joita ei suunnitella, valmisteta eikä testata viitestandardien mukaisesti Monisäiliöajoneuvot ja MEG-kontit, joita ei suunnitella, valmistetta eikä testata kohdassa mainittujen standardien mukaisesti, on suunniteltava, valmistettava ja testattava näiden säännösten ja turvatekniikan keskuksen tunnustaman teknisen koodin mukaisesti.turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on oikeus tunnustaa teknisiä koodeja, joilla saavutetaan sama turvallisuustaso, ottaen huomioon tieteen ja tekniikan kehitys tai kun viitestandardia ei ole kohdan luettelossa taikka, kun kyse on tietyistä erityistapauksista, joita ei ole mainittu kohdan viitestandardissa Monisäiliöajoneuvojen ja MEG-konttien on kuitenkin täytettävä kohdan vähimmäisvaatimukset. Tyyppihyväksynnän myöntävän laitoksen on mainittava tyyppihyväksynnässä menettelyt määräaikaistarkastukselle, jos kohtien 6.2.2, tai viitestandardeja ei ole tai ne eivät ole sovellettavissa. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle luettelo tunnustamistaan teknisistä koodeista. Luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot: koodin nimi ja päivämäärä, käyttötarkoitus ja yksityiskohtaiset tiedot, mistä sen voi hankkia. Liikenne- ja viestintäministeriö toimittaa edellä mainitun luettelon YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan sihteeristölle toimitetut tiedot ovat nähtävissä YK:n Euroopan talouskomission www-sivulla. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto voi hyväksyä käyttöön standardin, joka on hyväksytty viitestandardiksi tuleviin ADR-määräyksiin. Liikenne- ja viestintäministeriön ei tarvitse toimittaa tietoa tällaisen standardin käyttöönotosta YK:n Euroopan talouskomission sihteeristölle Erityismääräykset Huom. 1. Palavat kaasut ja palavat nesteet, joiden leimahduspiste on enintään 60 C, ks. myös kohdat , ja

183 Huom. 2. Katso kohdasta vaatimukset säiliöille, joille vaadittava painekoe on vähintään 1 MPa (10 bar) tai jotka on tarkoitettu jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen. Kun luvun 3.2 taulukon A sarakkeessa (13) on merkintä, sovelletaan seuraavia erityismääräyksiä: (a) Rakenne (TC) TC1 Näihin säiliöihin sovellettavat rakenne- ja materiaalivaatimukset ovat kohdassa TC2 Säiliöt ja niiden varusteet on valmistettava vähintään 99,5 %:sta alumiinista tai sopivasta teräksestä, joka ei aiheuta vetyperoksidin hajoamista. Jos säiliöt valmistetaan vähintään 99,5 %:sta alumiinista, ei säiliön seinämänpaksuuden tarvitse olla yli 15 mm, vaikka kohdan mukaan tehty laskelma antaisi suuremman arvon. TC3 Säiliöt on valmistettava austeniittisesta teräksestä. TC4 Säiliöt on suojattava emalivuorauksella tai vastaavalla vuorauksella, jos UN 3250 kloorietikkahappo vaikuttaa heikentävästi säiliön materiaaliin. TC5 Säiliöt on varustettava vähintään 5 mm lyijyvuorauksella tai vastaavalla vuorauksella. TC6 Jos säiliöihin on välttämätöntä käyttää alumiinia, on säiliöt valmistettava vähintään 99,5 %:sta alumiinista, tällöin seinämänpaksuuden ei tarvitse olla yli 15 mm, vaikka kohdan mukaan tehty laskelma antaisi suuremman arvon. TC7 Säiliön todellisen vähimmäispaksuuden on oltava vähintään 3 mm. TC50 UN 1203 bensiinin kuljetukseen käytettävät säiliöajoneuvot on suunniteltava siten, että täytön yhteydessä syrjäytyvät höyryt voidaan ottaa talteen ja että jäännöshöyry pysyy säiliössä bensiinikuorman purkamisen jälkeen. Tässä erityismääräyksessä höyryllä tarkoitetaan bensiinistä haihtuvia kaasumaisia yhdisteitä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/63/EY) Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole tätä erityismääräystä. (b) Varusteet (TE) TE1 (Poistettu) TE2 (Poistettu) TE3 Säiliöiden on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset. Lämmityslaitteen on oltava säiliön ulkopuolella. Fosforin tyhjennysputken saa kuitenkin varustaa lämmitysvaipalla. Tämän vaipan lämmityslaitteen on oltava säädetty siten, ettei fosforin lämpötila ylitä säiliön täyttölämpötilaa. Muiden putkien läpivientien on oltava säiliön yläosassa. Aukkojen on oltava fosforin korkeimman sallitun pinnantason yläpuolella, ja ne on voitava sulkea täysin tiivisti lukittavilla kansilla. Säiliö on varustettava mittausjärjestelmällä fosforin pinnan tarkastusta varten ja käytettäessä vettä suoja-aineena kiinteällä mittausmerkillä, joka osoittaa korkeimman sallitun vedenpinnan tason. TE4 Säiliöt on varustettava vaikeasti syttyvällä lämpöeristeellä.

184 TE5 Jos säiliöt on varustettu lämpöeristeellä, eristämiseen on käytettävä vaikeasti syttyviä materiaaleja. TE6 Säiliöt saa varustaa sellaisella laitteella, jota kuljetettava aine ei voi tukkia ja joka estää vuodon sekä liiallisen yli- tai alipaineen kehittymisen säiliön sisällä. TE7 Säiliöiden tyhjennyslaitteet on varustettava kahdella peräkkäisellä toisistaan riippumattomalla suljinlaitteella, joista ensimmäinen on sisäpuolinen, VAKtarkastuslaitoksen hyväksymää rakennetta oleva pikasulkuventtiili ja toinen tyhjennysputken toisessa päässä oleva sulkuventtiili. Ulkopuolisten sulkuventtiilien ulostuloaukkoihin on asennettava umpilaippa tai muu yhtä tehokas laite. Sisäpuolisen sulkuventtiilin rakenteen on oltava sellainen, että letkuliitosten repeytyessä irti sulkuventtiili pysyy suljettuna kiinni säiliössä. TE8 Säiliöiden letkuliitokset on valmistettava aineista, jotka eivät aiheuta vetyperoksidin hajoamista. TE9 Säiliöiden yläosassa olevan suljinlaitteen on oltava sellainen, että se estää kuljetettavan aineen hajoamisesta aiheutuvan ylipaineen syntymisen ja nesteen ulosvirtauksen säiliöstä sekä vieraiden aineiden pääsemisen säiliöön. TE10 Säiliön suljinlaitteet on valmistettava siten, ettei jähmettynyt aine voi kuljetuksen aikana tukkia näitä laitteita. Jos säiliöissä on lämpöeriste, on tämän oltava epäorgaanista materiaalia ja täysin vapaa palavista ainesosista. TE11 Säiliöt ja niiden käyttölaitteet on suunniteltava siten, että vieraiden aineiden pääseminen säiliöön, nesteen ulosvirtaus säiliöstä ja kuljetettavan aineen hajoamisesta aiheutuvan vaarallisen ylipaineen syntyminen on estetty. Vieraiden aineiden pääsemisen estävä varoventtiili täyttää myös tämän säännöksen. TE12 Säiliöt on varustettava kohdan mukaisella lämpöeristeellä. Jos aineen SADT-arvo säiliössä on enintään 55 C tai jos säiliö on valmistettu alumiinista, on säiliö kokonaan eristettävä. Aurinkosuojus ja säiliön kohdat, jotka eivät ole aurinkosuojuksen peittämiä, tai koko säiliön pinnan peittävän lämpöeristeen päällys on maalattava valkoisella värillä tai metallipinta viimeisteltävä kirkkaaksi. Maalattu pinta on puhdistettava ennen jokaista kuljetusta ja uusittava pinnan kellastuttua tai vahingoituttua. Lämpöeriste ei saa sisältää palavia ainesosia. Säiliöt on varustettava lämpötilatunnistimilla. Säiliöt on varustettava varoventtiileillä ja hätäpurkautumislaitteilla. Myös alipaineentasauslaitteita saa käyttää. Hätäpurkautumislaitteiden on toimittava paineissa, jotka on määrätty sekä orgaanisen peroksidin ominaisuuksien että säiliön rakenneominaisuuksien perusteella. Lämpösulakkeita ei saa olla säiliön rungossa. Säiliö on varustettava jousikuormitetuilla varoventtiileillä, jotka estävät 50 C lämpötilassa vapautuvien hajoamistuotteiden ja höyryjen aiheuttaman merkittävän paineen nousun säiliössä. Varoventtiilin (-venttiilien) puhallustehon ja avautumispaineen on perustuttava erityismääräyksen TA2 testien tuloksiin. Avautumispaine ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla sellainen, että säiliön kaatuessa venttiilin (venttiilien) kautta voi päästä vuotamaan nestettä. Hätäpurkautumislaitteet saavat olla joko jousikuormitettua tyyppiä tai murtolevytyyppiä. Ne on suunniteltava siten, että ne pystyvät poistamaan kaikki hajoamistuotteet ja höyryt, jotka kehittyvät itsekiihtyvän hajoamisen seurauksena tai vähintään yhden tunnin kestävän tulipalon aikana seuraavan kaavan mukaisesti laskettuna: 0,82 q = F A, missä:

185 q = lämpöabsorptio [W], A = kostutettu pinta [m 2 ], F = eristyskerroin, F = 1, eristämättömille säiliöille, tai U ( 923 TP0 ) F =, eristetyille säiliöille, missä: U = K/L = eristeen lämmönsiirtokerroin [W m -2 K -1 ], K = eristekerroksen lämmönjohtavuus [W m -1 K -1 ], L = eristekerroksen paksuus [m], T P0 = peroksidin lämpötila hätäpurkautumislaitteen avautumisolosuhteissa [K]. Hätäpurkautumislaitteen (-laitteiden) avautumispaineen on oltava korkeampi kuin mitä on edellä määritelty, ja sen on perustuttava erityismääräyksen TA2 testien tuloksiin. Hätäpurkautumislaitteet on mitoitettava siten, että säiliön enimmäispaine ei milloinkaan ylitä säiliön koepainetta. Huom. Käsikirjan Manual of Tests and Criteria (Kokeet ja kriteerit) liitteessä 5 on esimerkki hätäpurkautumislaitteiden koon mitoitusmenetelmästä. Lämpöeristettyjen säiliöiden hätäpurkautumislaitteen (-laitteiden) puhallusteho ja säädöt on määritettävä olettamalla, että eriste häviää 1%:n pinta-alalta. Säiliöiden alipaineentasauslaitteissa ja jousikuormitetuissa varoventtiileissä on oltava liekinpidättimet, elleivät kuljetettavat aineet ja niiden hajoamistuotteet ole palamattomia. Liekinpidättimen aiheuttama puhallustehon väheneminen on otettava huomioon. TE13 Säiliöt on lämpöeristettävä, ja ulkopuolelle on asennettava lämmityslaite. TE14 Säiliöissä on oltava lämpöeriste. Suoraan säiliöön kosketuksissa olevan lämpöeristeen syttymislämpötilan on oltava vähintään 50 C korkeampi kuin säiliön korkein suunnittelulämpötila. TE15 (Poistettu) TE16 (Varattu) TE17 (Varattu) TE18 Säiliöt, jotka on tarkoitettu yli 190 C lämpötilassa kuormattavien aineiden kuljetukseen, on varustettava virtauksen ohjauslevyllä (deflektorilla). Ohjauslevy on asennettava suoraan kulmaan ylätäyttöaukkojen kanssa, jotta vältetään yhtäkkinen paikallinen seinämän lämpötilan nousu täytön aikana.

186 TE19 Säiliön yläosassa olevat varusteet ja lisälaitteet on joko: - asennettava säiliörakenteen syvennykseen, tai - varustettava sisäpuolisella varoventtiilillä, tai - suojattava suojuksella tai poikittais- ja/tai pitkittäissuuntaisilla rakenteilla tai muilla yhtä tehokkailla laitteilla, jotka suojaavat kaatumisen aiheuttamalta varusteiden ja lisälaitteiden vahingoittumiselta. Säiliön alaosassa olevat varusteet ja lisälaitteet: Sivuilla olevien suljinlaitteiden ja kaikkien tyhjennyslaitteiden on oltava joko vähintään 200 mm säiliön uloimman reunan sisäpuolella, tai ne on suojattava suojakaiteella, jonka taivutusvastus on vähintään 20 cm 3 kulkusuunnan vastaiseen suuntaan, maavaran on oltava täydellä säiliöllä vähintään 300 mm. Säiliön takaosan varusteet ja lisälaitteet on suojattava puskurilla kohdan mukaisesti. Varusteiden ja lisälaitteiden korkeuden maasta on oltava sellainen, että puskuri suojaa niitä riittävästi. TE20 Riippumatta muista säiliökoodeista, jotka ovat sallittuja kohdan ryhmäjaon säiliöhierarkiassa, säiliöt on aina varustettava varoventtiilillä. TE21 Sulkimet on suojattava lukittavilla hatuilla. TE22 (Varattu) TE23 Säiliöt on varustettava sellaisella laitteella, jota kuljetettava aine ei voi tukkia ja joka estää vuodon sekä liiallisen yli- tai alipaineen kehittymisen säiliössä. TE24 Jos bitumin kuljetukseen ja käsittelyyn tarkoitetun säiliön tyhjennysputken päässä on ruiskutussuutin, saa kohdassa vaaditun suljinlaitteen korvata sulkuventtiilillä, joka on tyhjennysputkessa ennen ruiskutussuutinta. TE25 (Varattu)

187 TE50 UN 1203 bensiinin kuljetukseen käytettävässä säiliöajoneuvossa on oltava höyrytiivis yhdyslinja, joka voidaan liittää kauppa- ja teollisuusministeriön bensiinin käsittelyä ja varastointia koskevan päätöksen (181/2000) mukaisen varaston höyryn talteenottoyksikköön. Putkisto on suunniteltava siten, että se kestää vähintään täyttö- ja tyhjennyspaineen. Tässä erityismääräyksessä höyryllä tarkoitetaan bensiinistä haihtuvia kaasumaisia yhdisteitä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/63/EY) Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole tätä erityismääräystä. TE51 Purettaessa säiliöajoneuvosta UN 1202 kevyttä tai raskasta polttoöljyä säiliöön, joka on varustettu elektronisella ylitäytön estimellä, on säiliöajoneuvossa käytettävä kiinteästi asennettua standardien SFS 5684 ja 5685 mukaista ylitäytön estinjärjestelmää. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/63/EY) Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole tätä erityismääräystä. (c) Tyyppihyväksyntä (TA) TA1 Säiliöitä ei saa hyväksyä orgaanisten aineiden kuljetukseen. TA2 Tätä ainetta saa kuljettaa kiinteissä tai irrotettavissa säiliöissä taikka säiliökonteissa VAK-tarkastuslaitoksen asettamilla kuljetusehdoilla, jos VAKtarkastuslaitos on vakuuttunut, että kuljetus on turvallinen perustuen jäljempänä mainittuihin kokeisiin. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan kuljetusehdot asettaa alkuperämaan toimivaltainen viranomainen. Jos alkuperämaa ei ole liittynyt ADR-sopimukseenADR-maa, toimivaltaisen viranomaisen siinä ADR-maassa, johon lähetys ensimmäisenä saapuu, on varmennettava nämä kuljetusehdot. Säiliöiden tyyppihyväksyntää varten on suoritettava kokeet, joilla: - osoitetaan kuljetuksen aikana tavallisesti kosketuksessa olevien materiaalien ja aineen yhteensopivuus, - saadaan tiedot hätäpurkautumislaitteiden ja varoventtiilien suunnittelua varten ottaen huomioon säiliöiden rakenneominaisuudet, - määritellään erityisvaatimukset, jotka ovat tarpeen aineen turvalliseksi kuljettamiseksi. Koetulokset on sisällytettävä säiliön hyväksymistodistukseen. TA3 Tätä ainetta saa kuljettaa ainoastaan säiliössä, jossa on säiliökoodi LGAV tai SGAV. Kohdan säiliöhierarkiaa ei sovelleta.

188 TA4 Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa: Ilmoitetun laitoksen (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen, sen edustajan tai kohdan kohtien , , ja mukaisen ja standardin EN ISO/IEC 17020:2004 mukaisesti akkreditoidun tyypin A tarkastuslaitoksen) on sovellettava kohdassa tarkoitettuja menettelyjä vaatimuksenmukaisuuden arvioinnille. (d) Tarkastukset (TT) TT1 Puhtaasta alumiinista valmistetuille säiliöille on tehtävä vesipainekoe käyttöönottotarkastuksessa ja määräajoin vain 250 kpa (2,5 bar) (ylipaine) paineella. TT2 Säiliöiden vuorauksen kunto on vuosittain tarkastettava tekemällä sisäpuolinen tarkastus. Tarkastuksen tekee VAK-tarkastuslaitos. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan tarkastuksen tekee toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä asiantuntija. TT3 Kohdan vaatimuksista poiketen määräaikaistarkastukset on tehtävä vähintään joka kahdeksas vuosi sisältäen säiliön paksuuden tarkastamisen käyttäen sopivia työvälineitä. Näille säiliöille on tehtävä kohdan mukainen tiiviys- ja toimintatarkastus vähintään joka neljäs vuosi. TT4 (Varattu) TT5 Vesipainekoe on tehtävä vähintään: kolmen vuoden välein. kahden ja puolen vuoden välein. TT6 Määräaikaistarkastukset mukaan lukien vesipainekoe on tehtävä vähintään kolmen vuoden välein. TT7 TT8 Kohdan vaatimuksista poiketen saa määräajoin tehtävän sisäpuolisen tarkastuksen korvata säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tarkastuksella. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan määräajoin tehtävän sisäpuolisen tarkastuksen saa korvata toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä menetelmällä. Säiliöille, jotka on hyväksytty UN 1005 vedettömän ammoniakin kuljetukseen Säiliöille, joihin vaadittu aineen virallinen nimi UN 1005 AMMONIAKKI, VEDETÖN on merkitty kohtien mukaisesti ja jotka on valmistettu hienoraeteräksestä, jonka myötöraja on yli 400 N/mm 2 materiaalistandardin mukaisesti, on jokaisen kohdan mukaisen määräaikaistarkastuksen yhteydessä tehtävä magneettijauhetarkastus pinnassa olevien säröjen havaitsemiseksi. Jokaisen säiliön alaosan ympärys- ja pitkittäissuuntaiset hitsisaumat on tarkastettava vähintään 20 % matkalta sekä kaikkien putkiyhteiden hitsisaumat ja korjatut tai hiotut alueet. Jos aineen merkintä on poistettu säiliöstä tai säiliökilvestä, on tehtävä magneettijauhetarkastus, ja tarkastuksen tulokset on merkittävä säiliöasiakirjaan liitettävään tarkastustodistukseen.

189 TT9 Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa: Ilmoitetun laitoksen (Huom. kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen, sen edustajan tai kohdan kohtien , , ja mukaisen ja standardin EN ISO/IEC 17020:2004 mukaisesti akkreditoidun tyypin A tarkastuslaitoksen) on sovellettava kohdassa tarkoitettuja menettelyjä tarkastukselle ja testaukselle (mukaan lukien valmistajan valvonta). TT50 UN 1203 bensiinin kuljetukseen käytettävien säiliöajoneuvon säiliöiden yli- ja alipaineventtiilien moitteeton toiminta ja höyryn johtamiseen käytettävien yhdyslinjojen tiiviys on tarkistettava kohdan tarkoittaman varusteiden tiiviystarkastuksen yhteydessä. Höyryn johtamiseen käytettävien yhdyslinjojen tiiviystarkastus on suoritettava ilmalla 0,1 bar:n koepaineella. Tässä erityismääräyksessä höyryllä tarkoitetaan bensiinistä haihtuvia kaasumaisia yhdisteitä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/63/EY) Huom. Kansainvälisessä ADRsopimuksessa ei ole tätä erityismääräystä. (e) Merkintä (TM) TM1- ja TM2-merkinnät on oltava suomeksi ja ruotsiksi. Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan nämä merkinnät on tehtävä hyväksynnän tehneen maan virallisella kielellä. Jos virallinen kieli ei ole englanti, ranska tai saksa, niin niiden on oltava myös englanniksi, ranskaksi tai saksaksi, elleivät asianomaisten maiden väliset kuljetussopimukset toisin määrää. TM1 Säiliöissä on oltava kohdan tietojen lisäksi merkintä: "Ei saa avata kuljetuksen aikana, itsestään syttyvää" (ks. myös edellä oleva huomautus). TM2 Säiliöissä on oltava kohdan tietojen lisäksi merkintä: "Ei saa avata kuljetuksen aikana, kehittää veden kanssa kosketukseen joutuessaan palavia kaasuja" (ks. myös edellä oleva huomautus). TM3 Säiliöiden kohdan mukaisessa merkintäkilvessä on oltava myös kuljetettavaksi hyväksyttyjen aineiden viralliset nimet ja säiliön suurin sallittu täytös kilogrammoina. TM4 Seuraavat lisätiedot on merkittävä meistämällä tai muualla vastaavalla menetelmällä kohdan mukaiseen kilpeen tai suoraan säiliön seinämän vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei siitä heikkene: kuljetettavan aineen kemiallinen nimi ja aineen hyväksytty pitoisuus. TM5 Säiliöihin on kohdassa mainittujen tietojen lisäksi merkittävä viimeksi suoritetun sisäpuolisen tarkastuksen ajankohta (kuukausi, vuosi).

190 TM6 (Varattu) TM7 Kohdassa kuvattu säteilytunnus on merkittävä meistämällä tai muulla vastaavalla menetelmällä kohdan mukaiseen merkintäkilpeen. Tämän säteilytunnuksen saa merkitä suoraan itse säiliön seinämään vahvistettuun osaan, jos säiliön lujuus ei tästä heikkene. TM50 UN 1203 bensiinin kuljetukseen tarkoitetun säiliön merkintäkilpeen on lisäksi merkittävä: - suurin sallittu lastausvarsien määrä, joilla säiliöitä voi yhtäaikaa täyttää niin, ettei höyrynkeruujärjestelmän vastapaine nouse yli sallitun 55 millibaarin, ja - säiliön ylitäytön ilmaisimen tyyppi (2-johtiminen tai 5-johtiminen). Tässä erityismääräyksessä höyryllä tarkoitetaan bensiinistä haihtuvia kaasumaisia yhdisteitä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/63/EY) Huom. Kansainvälisessä ADR-sopimuksessa ei ole tätä erityismääräystä Hitsattujen kiinteiden säiliöiden, hitsattujen irrotettavien säiliöiden ja hitsattujen säiliökonttien, joille vaaditaan koepaineeksi vähintään 1 MPa (10 bar), sekä luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitettujen hitsattujen kiinteiden säiliöiden, hitsattujen irrotettavien säiliöiden ja hitsattujen säiliökonttien materiaaleja ja rakennetta koskevat säännökset Materiaalit ja säiliöt (a) Säiliöt, jotka on tarkoitettu: - luokan 2 puristettujen, nesteytettyjen tai liuotettujen kaasujen, - luokan 4.2 UN 1380, 2845, 2870, 3194 ja aineiden, ja - luokan 8 UN 1052 vedettömän fluorivedyn ja UN 1790 fluorivetyhappoliuoksen, jossa on fluorivetyä yli 85 % kuljetukseen, on valmistettava teräksestä. (b) Hienoraeteräksestä valmistetut säiliöt, jotka on tarkoitettu - luokan 2 syövyttävien kaasujen ja UN 2073 ammoniakkiliuoksen, - luokan 8 UN 1052 vedettömän fluorivedyn ja UN 1790 fluorivetyhappoliuoksen, jossa on fluorivetyä yli 85 % kuljetukseen, on lämpökäsiteltävä lämpöjännityksen poistamiseksi. (c) Luokan 2 jäähdytettyjen nesteytettyjen kaasujen kuljetukseen tarkoitetut säiliöt on valmistettava teräksestä, alumiinista, alumiiniseoksesta, kuparista tai kupariseoksesta, esim. messingistä. Kuparista tai kupariseoksesta valmistettuja säiliöitä saa kuitenkin käyttää vain asetyleeniä sisältämättömien kaasujen kuljetukseen, eteeni saa kuitenkin sisältää enintään 0,005 % asetyleeniä. (d) Vain materiaaleja, jotka soveltuvat säiliöiden sekä niiden varusteiden ja lisälaitteiden alimpiin ja korkeimpiin käyttölämpötiloihin, saa käyttää.

191 Säiliöiden valmistamiseen saa käyttää seuraavia materiaaleja: (a) teräksiä, jotka eivät ole alttiita haurausmurtumille alimmissa käyttölämpötiloissa (ks. kohta ): - rakenneteräksiä (lukuun ottamatta luokan 2 jäähdytetyille nesteytetyille kaasuille), - seostamattomia hienoraeteräksiä - 60 C lämpötilaan saakka, - nikkeliteräksiä, joiden nikkelipitoisuus on 0,5-9 %, nikkelipitoisuudesta riippuen - l96 C lämpötilaan saakka, - austeniittisiä kromi-nikkeliteräksiä, -270 C lämpötilaan saakka, (b) vähintään 99,5 %:sti puhdasta alumiinia tai alumiiniseoksia (ks. kohta ), (c) vähintään 99,9 %:sti puhdasta deoksidoitua kuparia tai kupariseoksia, joiden kuparipitoisuus on yli 56 % (ks. kohta ) (a) Teräksestä, alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistettujen säiliöiden on oltava joko saumattomia tai hitsattuja. (b) Austeniittisesta teräksestä, kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt voivat olla kovajuotettuja Varusteet ja lisälaitteet saa kiinnittää säiliöihin kierteillä tai seuraavilla tavoilla: (a) ateräksestä, alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetut säiliöt: hitsaamalla, (b) austeniittisesta teräksestä, kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt: hitsaamalla tai kovajuottamalla Säiliöiden rakenteen ja niiden kiinnityksen ajoneuvoon, alustaan tai konttikehykseen on oltava sellainen, että kantavien osien haurautta aiheuttavaa lämpötilan alenemista ei tapahdu. Säiliöiden kiinnitysten on oltava siten suunniteltuja, että ne säilyttävät mekaaniset ominaisuutensa myös silloin, kun säiliötä käytetään sen alimmassa käyttölämpötilassa Koevaatimukset Terässäiliöt Säiliöiden valmistuksessa käytettävien materiaalien ja hitsausliitosten on alimmassa käyttölämpötilassaan, mutta kuitenkin vähintään 40 C:ssa, täytettävä vähintään seuraavat iskusitkeysvaatimukset: Huom. Kansainvälisen ADR-sopimuksen mukaan alimman koelämpötilan on oltava vähintään 20 C. - Kokeet on suoritettava V-lovetuilla koesauvoilla, - Koesauvojen, joiden pitkittäisakseli on suorassa kulmassa valssaussuuntaan nähden ja joiden V-lovi (ISO-standardin R 148 mukainen) on kohtisuoraan levyn pintaan nähden, vähimmäisiskuenergian (ks. kohdat ) on oltava 34 J/cm 2 rakenneteräkselle (joka voimassa olevien ISO-standardien mukaisesti voidaan testata koesauvoilla, joiden pitkittäisakseli on valssaussuuntaan nähden), hienoraeteräkselle, ferriittiselle erikoisteräkselle Ni < 5 %, ferriittiselle erikoisteräkselle Ni 5 % < Ni < 9 %, tai austeniittiselle Cr - Ni teräkselle, - Austeniittisilla teräksillä iskusitkeyskoe täytyy tehdä vain hitsausliitokselle, - Käyttölämpötilan ollessa alle 196 C ei iskusitkeyskoetta suoriteta alimmassa käyttölämpötilassa vaan 196 C lämpötilassa Alumiinista tai alumiiniseoksesta valmistetut säiliöt Säiliöiden liitosten on täytettävä luokan 2 osalta ilmoitetun laitoksen, luokan 7 osalta säteilyturvakeskuksen sekä muiden luokkien osalta VAK-tarkastuslaitoksen asettamat vaatimukset.

192 Kuparista tai kupariseoksesta valmistetut säiliöt Kokeet riittävän iskusitkeyden toteamiseksi eivät ole tarpeen Iskusitkeyskokeet Levyjen paksuuden ollessa alle 10 mm, mutta vähintään 5 mm, on käytettävä koesauvoja, joiden poikkileikkaus on 10 mm x e mm, missä "e" on levyn paksuus. Tarvittaessa koneistaminen 7,5 mm tai 5 mm paksuuteen on sallittua. Jokaisessa tapauksessa vaaditaan 34 J/cm2 vähimmäisarvo. Huom. Levyille, joiden paksuus on alle 5 mm, tai niiden hitsausliitoksille ei iskusitkeyskokeita suoriteta (a) Levyjä koestettaessa iskusitkeys on määritettävä kolmella koesauvalla. Koesauvat on otettava suorassa kulmassa valssaussuuntaan nähden, kuitenkin rakenneteräksillä ne saa ottaa valssaussuuntaan. (b) Hitsausliitoksia koestettaessa koesauvat on otettava seuraavasti: kun e 10 mm: kolme koesauvaa, joissa lovi on hitsausliitoksen keskikohdassa, kolme koesauvaa, joissa lovi on lämpömuutosvyöhykkeen keskellä, (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä) Hitsausliitoksen keskikohta Lämpömuutosvyöhyke kun 10 mm < e 20 mm: kolme koesauvaa hitsausliitoksen keskikohdasta, kolme koesauvaa lämpömuutosvyöhykkeeltä, (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä) Hitsausliitoksen keskikohta Lämpömuutosvyöhyke kun e > 20 mm: kaksi kolmen koesauvan sarjaa, yläreunasta yksi sarja ja alareunasta yksi sarja

193 alla esitetyistä kohdista (lämpömuutosvyöhykkeeltä otetuissa koesauvoissa V- lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä) Hitsausliitoksen keskikohta Lämpömuutosvyöhyke (a) Levyjen osalta kolmen kokeen keskiarvon on täytettävä kohdassa annettu vähimmäisarvo 34 J/cm 2, yksittäisistä arvoista enintään yksi saa alittaa tämän vähimmäisarvon, ja silloinkin sen on oltava vähintään 24 J/cm 2. (b) Hitsausliitoksen osalta kolmen koesauvan sauman keskikohdalta otetun keskiarvon on oltava vähintään 34 J/cm 2, yksittäisistä arvoista enintään yksi saa alittaa tämän vähimmäisarvon, ja silloinkin sen on oltava vähintään 24 J/cm 2. (c) Lämpömuutosvyöhykkeen osalta (V-lovi leikkaa sularajan koesauvan keskellä) kolmesta koesauvasta enintään yhden arvo saa alittaa vähimmäisarvon 34 J /cm 2, ja silloinkin se on oltava vähintään 24 J/cm Jos kohdan vaatimukset eivät täyty, voidaan tehdä vain yksi uusintakoe, jos: (a) kolmen ensimmäisen kokeen iskuenergioiden keskiarvo on alle 34 J/cm 2, tai (b) useamman kuin yhden koesauvan iskuenergian arvo on alle 34 J/cm 2, mutta ei alle 24 J/cm Levyille tai hitsausliitoksille tehtävässä uusintakokeessa ei yhdenkään sauvan arvo saa olla alle 34 J/cm 2. Uusintakokeen ja alkuperäisen kokeen iskuenergioiden yhteisen keskiarvon on oltava vähintään 34 J/cm 2. Hitsausliitoksen lämpömuutosvyöhykkeelle tehtävässä uusintakokeessa ei yhdenkään sauvan arvo saa alittaa 34 J/cm Viittaukset standardeihin Kohtien ja vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos sovelletaan seuraavia standardeja: EN :1998 Kryogeeniset säiliöt. Materiaalit. Osa 1: Mekaaniset ominaisuudet alle 80 C. EN :2001 Kryogeeniset säiliöt. Materiaalit. Osa 2: Iskusitkeysvaatimukset lämpötila-alueella 80 C C.