54 Tiedotusaineisto (Yhteistoiminta-alueen asia) 55 Ajankohtaiskatsaus (Yhteistoiminta-alueen asia)

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Aika , klo 16:00-17:48 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 50 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 51 Pöytäkirjan tarkastus 52 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 53 Ei julkinen 54 Tiedotusaineisto (Yhteistoiminta-alueen asia) 55 Ajankohtaiskatsaus (Yhteistoiminta-alueen asia) 56 Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti (Yhteistoiminta-alueen asia) 57 Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman ( ) arviointiraportti (Yhteistoiminta-alueen asia) 58 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan valvontasuunnitelma 59 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvonnan vuosisuunnitelma Tampereen varhaiskasvatussuunnitelman 2017 hyväksyminen

2 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Kostiainen Leena, puheenjohtaja Alppi Ulla-Leena, 1. varapuheenjohtaja Dundar-Järvinen Aila, saapui 16:33 Porttikivi Ilkka Lahtinen Jarno Loukaskorpi Johanna Tuhkanen Pekka, saapui 16:13, poistui 16:59 Eskola Vesa Soro Hannu Moisio Jani Jokinen Aino, sihteeri Järvelä Kristiina, kasvatus- ja opetusjohtaja Viitasaari Tuija, kasvatus- ja opetuspäällikkö, saapui 16:13 Toivanen Johanna, viestintäsuunnittelija, saapui 16:13 Haapoja Merja, palvelupäällikkö, saapui 16:05, poistui 16:12 Palin Katri, valvontakoordinaattori, saapui 17:01, poistui 17:08 Kaukola Jukka, vammais- ja esteettömyysasiamies, saapui 16:31, poistui 16:57 Anttalainen Sofia, Nuorisovaltuuston edustaja, saapui 16:13, poistui 16:57 Kujanpää Hilma, Nuorisovaltuuston edustaja, saapui 16:13 Rostila Ilmari Ahonen Reeta Mattila Tero Hanhilahti Vilhartti Allekirjoitukset Kostiainen Leena Puheenjohtaja Jokinen Aino Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Johanna Loukaskorpi Jarno Lahtinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja yleisesti nähtävänä

3 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere Kirjaamo, Keskustie 23, Orivesi Aino Jokinen

4 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 50 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 51 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Johanna Loukaskorpi ja Jarno Lahtinen (varalle Jani Moisio).

6 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 52 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä Päätösehdotus oli Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään tässä kokouksessa vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukolalle pykälissä 56 ja 57, palvelupäällikkö Merja Haapojalle pykälässä 53 ja valvontakoordinattori Katri Palinille pykälissä 58 ja 59.

7 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 54 Tiedotusaineisto (Yhteistoiminta-alueen asia) TRE:2795/ /2017 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi. Perustelut Lautakunnalle on saapunut tiedoksi seuraava asia: Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma seurantaraportti. Liitteet 1 Liite lanula Järjestämissuunnitelman seurantaryhmän seurantaraportti

8 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 55 Ajankohtaiskatsaus (Yhteistoiminta-alueen asia) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi. Perustelut - Esi- ja alkuopetuksen kerhotoiminnan arviointi

9 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 56 Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti (Yhteistoiminta-alueen asia) TRE:3543/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Järvelä Kristiina Valmistelijan yhteystiedot Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Aino Jokinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Vammaispoliittisessa ohjelmassa linjataan tamperelaisen vammaispolitiikan tavoitteita vuoteen 2016 ja vision osalta aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelman keskeinen arvolähtökohta on, että kaupungin palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Ohjelmalla vahvistetaan siten vammaispolitiikan toteutumista kaupungin kaikilla eri hallinnonaloilla. Ohjelmassa katsotaan, että yksilölliset tukitoimet, saavutettavat palvelut ja esteetön ympäristö mahdollistavat vammaisille henkilöille itsenäisen elämän edellytykset. Ohjelmakautta ovat leimanneet muutamat merkittävät muutokset suomalaisessa ja tamperelaisessa vammaispolitiikassa. Vammaislainsäädännön merkittävin uudistus on liittynyt henkilökohtaisen avun muuttumiseen subjektiiviseksi oikeudeksi (2009). Tämä on merkinnyt Tampereella sitä, että vuoden 2016 lopussa noin tuhannella vaikeavammaisella on päätös henkilökohtaisesta avusta, kun vastaava päätös vuoden 2009 lopussa oli noin 250 vaikeavammaisella henkilöllä. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttamisesta on merkinnyt Tampereella useiden uusien ryhmäkotien perustamista laitoksesta muuttaville. Henkilökohtaisen avun kehittäminen ja laitoshoidon lakkauttaminen ovat olleet vuosikymmeniä vammaisjärjestöjen vaikuttamistyön kärkikohteina. Kolmas merkittävä trendi ohjelmakauden aikana on ollut selkeä tietoisuuden kasvu esteettömän elinympäristön merkityksestä, mikä on johtanut myös Tampereella esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Suurimmalle osalle vammaisista ihmisistä esteettömyys on

10 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) välttämätöntä, kaikille muille se luo sujuvuutta. Neljäntenä positiivisena trendinä on ollut kaupungin panostus kuntalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen. Tämä on näkynyt mm. vammaisneuvostossa lisääntyneinä kannanottopyyntöinä kaupungin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Positiivisten kehityssuuntien vastapainona on joukko haasteita, joihin tamperelaisessa vammaispolitiikassa ei ole riittävästi pystytty vastaamaan. Vammaisten työllisyystilanne on edelleen heikko. Kehitysvammaisten ja autistisia piirteitä omaavien henkilöiden asumisen tukipalveluiden järjestämiseen liittyy merkittäviä ja samalla kiireellisiä haasteita. Vammaisneuvosto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota vammaisia ihmisiä koskeviin hankintoihin ja vaatinut niiltä jatkuvuutta sekä korostanut niiden vastaamista paremmin vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Sähköisten palvelujen käytettävyys kaikille ryhmille ei ole toteutunut riittävän hyvin. Sote-uudistuksen myötä vammaispalvelut siirtyvät maakuntaan. Kunnan kaikki palvelut koskettavat vammaisia ihmisiä, joten tulevaisuudessakin kunta on keskeinen toimija vammaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajana. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, mikä viitoittaa tästä eteenpäin suomalaisen ja toivottavasti myös tamperelaisen vammaispolitiikan linjauksia. Kokouskäsittely Jukka Kaukola oli asiantuntijana kokouksessa ja Aila Dündar- Järvinen saapui kokoukseen asian käsittelyn alussa. Tiedoksi Jukka Kaukola, Mika Vuori, vammaisneuvosto Liitteet 1 Liite lanula Vammaispoliittisen ohjelman arviointiraportti

11 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 57 Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman ( ) arviointiraportti (Yhteistoiminta-alueen asia) TRE:3544/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Järvelä Kristiina Valmistelijan yhteystiedot Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Aino Jokinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin esteettömyysohjelman ( ) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Esteettömyys nähdään ohjelmassa laaja-alaisesti kaikkien kaupunkilaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa mahdollistavana ja sujuvoittavana kaupungin tapana toimia. Esteettömyysohjelman vision mukaan Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän asuin-, elinja toimimisympäristön. Esteetön Tampere mahdollistaa asukkaidensa ja vieraidensa sujuvan liikkumisen, toimimisen ja osallistumisen. Esteettömyys edistää yhdenvertaisuutta sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Ohjelmassa esitettävät toimenpidelinjaukset liittyvät fyysisen esteettömyyden (mm. kiinteistöt, asuminen, julkiset alueet, joukkoliikenne) edistämisen (esim. kadut, julkiset alueet, asunnot ja kiinteistöt) ohella palvelujen saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyysnäkökulman sisällyttämiseen kaupunkiorganisaation eri asiakirjoihin ja suunnitteluohjeisiin. Edelleen ohjelmassa esitetään sähköisen viestinnän saavutettavuuden edistämistä sekä tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämistä eri tavoin toimimisesteisten henkilöiden osallistumisen tukemiseksi. Ohjelman toteuttamiseksi syvennetään yhteistyötä mm. kaupungin neuvostojen, vammaisja vanhusjärjestöjen sekä yksityisen liike-elämän ja kaupungin eri sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden edistämisen rahoitus on kytketty pääosin lautakuntien talousarvioihin. Suurin osa esteettömyysohjelman toimintalinjauksista on toteutunut tai käynnissä vuoden 2016 loppuun mennessä. Osa toimintalinjauksista on koko ohjelmakauden kestäviä

12 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) ja ne ovat kaikki käynnistyneet. Asiamiehen yhteistyö eri hallintokuntien, tilakeskuksen, kaupungin neuvostojen, suunnittelijoiden ja esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa on säännöllistä. Merkittävä asiamiehen yhteistyökumppani erityisesti uusien julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksissa on vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä. Joukkoliikenteessä esteettömyys on kohentunut merkittävästi uusilla busseilla, jotka täyttävät EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset. Kehittämiskohteina joukkoliikenteessä ovat kuulutuksien saaminen busseihin, automaattisesti avautuvat rampit, rollaattorin käyttäjien maksutapahtuman kehittäminen turvalliseksi sekä sellaisten mobiilisovellusten kehittäminen, joita käyttämällä näkövammaiset saavat tiedon bussipysäkeistä ja bussien tuloajoista omaan mobiililaitteeseensa. Raideliikenteen esteettömyys on pyritty varmistamaan huolellisella suunnittelutyöllä, joka koskee sekä kalustoa, laitureita ja niille johtavia jalkakäytäviä. Jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyysparannuksia on tehty laajemmin mm. Hervannassa, ydinkeskustassa, Tammelassa ja Härmälässä. Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömiä. Pyöräilyn pääreittien suojateiden reunakivet on madallettu. Merkittävin yksittäinen parannuskohde on ollut Hämeenpuisto, jonka kaikki yli 60 suojatietä on korjattu esteettömyyden erikoistason kriteerein. Apuvälineiden käyttäjien näkökulmasta jalkakäytävien keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät ydinkeskustan ja Kalevan suojateiden korkeiden reunakivien madaltamiseen sekä pyöräilyn ja jalankulun erottamiseen väylillä, joissa on paljon käyttäjiä. Raideliikenteen pysäkeille johtavien katujen jalkakäytävien esteettömyys on kartoitettu. Nämä reitit tulevat olemaan katusuunnitelmien mukaan esteettömyyden erikoistasoa. Uudet julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot ovat esteettömiä. Merkittävien kohteiden suunnitelmat esitellään asiamiehelle ja vammaisneuvostolle. Rakennusten kohdalla merkittävin esteettömyyshaaste on vanha rakennuskanta, jossa esteettömyyttä ei ole otettu huomioon rakennusvaiheessa. Tämä koskee niin julkisia rakennuksia (esim. monet oppilaitokset), liikkeitä (esim. kivijalkakaupat) kuin asumista (esim. hissittömät kerrostalot). Kaupungin koulujen, päiväkotien ja muiden palveluja sisältävien tilojen peruskorjauksissa esteettömyys on toteutunut lähes poikkeuksetta. Suuri haaste on hissittömät kerrostalot. Tampereella asuu hissittömissä kerrostaloissa noin asukasta, jotka ovat yli 65-vuotiaita. Vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt ovat kaupungissa lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin terveyskeskukset. Esim. Tipotien uusi sosiaali- ja terveysasema sekä Sarviksen ja Hatanpään sairaalan remontit ovat kohentaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tilojen esteettömyyttä. Hammashuoltoloissa ja päihde- ja mielenterveysyksiköissä on tiloja, jotka eivät ole esteettömiä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan esteettömiin palvelutiloihin.

13 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Kaupungin kulttuuripalvelujen tilat ovat pääosin esteettömiä. Liikuntapalvelujen tilojen peruskorjauksissa (Pyynikin uimahalli, Kalevan uintikeskus) esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta osa tiloista ja liikuntaympäristöistä on vielä esteellisiä (esim. Hervannan uimahalli). Esteetön uimaranta puuttuu kaupungista, samoin esteettömät luontoliikuntakohteet. Perusopetuksen tiloista noin kolmasosa on vielä esteellisiä, koulujen peruskorjauksissa esteettömyys otetaan poikkeuksetta huomioon kuten luonnollisesti uudisrakentamisessa (esim. Vuoreskeskus, Vehmaisten koulu, Tesoman koulu). Nuorisotiloista keskeisimmän haasteen muodostaa Antaverkan leirikeskus, joka ei sovellu liikkumisesteisille lapsille ja nuorille. Monitoimitalo 13 on erinomainen esimerkki siitä, miten arvokas vanha rakennus saadaan esteettömäksi. Tredun toimitiloissa on suoritettu esteettömyyskartoitukset. Vanhoissa ammattiopetuksen toimitiloissa on yleisesti esteettömyyspuutteita. Tekninen lukio ja Sähkötalo ovat hyviä esimerkkejä uusista esteettömistä oppilaitoksista. Santalahdessa on puolestaan korjattu hyvin tilat esteettömiksi sosiaali- ja terveysosastoille. Vammaisneuvosto on myöntänyt esteettömyyspalkinnon vuonna 2013 rakennusarkkitehti Timo Meuroselle rautatieaseman ja ratapiha-alueen perusparannuksen suunnittelusta ja vuonna 2014 Monitoimitalo 13:n peruskorjauksen suunnittelusta arkkitehti Erik Stenvallille, vuonna 2015 palkinnon sai Villa Amadeus jälkiasennushissistään ja vuonna 2016 liikenneinsinööri Mika Kulmala ja erikoissuunnittelija Pia Tuupanen näkövammaiset huomioivasta liikennevalosuunnittelusta. Kokouskäsittely Jukka Kaukola poistui kokouksesta ennen päätöstä ja Pekka Tuhkanen poistui kokouksesta päätöksen jälkeen. Tiedoksi Jukka Kaukola, Mika Vuori, vammaisneuvosto Liitteet 1 Liite lanula Esteettömyysohjelman arviointiraportti

14 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 58 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan valvontasuunnitelma TRE:3719/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Jaana Lehtinen sotejleh Valmistelijan yhteystiedot Asiakaspalvelupäällikkö Jaana Lehtinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri, Aino Jokinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä Päätösehdotus oli Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvontasuunnitelma hyväksytään. Perustelut Kunnalla on valvontavastuu lainsäädännön perusteella. Valvonnalla varmistetaan, että kuntalainen saa saman laatuisen palvelun riippumatta siitä, onko palveluntuottaja kunta itse vai muu palveluntuottaja. Valvontaa ja ohjausta tehdään yhteistyössä Aluehallintoviraston, Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan ja ympäristöterveyden sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta on hyväksynyt yksityisen päivähoidon valvontaan ja ohjaukseen liittyvät asiakirjat ja valvontakäyntien määrät. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta on kokouksessaan hyväksynyt yksityisten palveluntuottajien järjestämän koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiakirjat. Uuden valvontasuunnitelman tarkoituksena on ajantasaistaa ja yhdistää eri palvelujen valvontaan ja ohjaukseen liittyvät käytänteet. Valvonnan kohteena olevia varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan Tampereella yksityisen hoidon tuella, ostopalvelusopimuksen perusteella ja palvelusetelillä tuettuna palveluna. Yksityisiä esiopetuspalveluja kunta hankkii ostopalveluna. Yksityisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottajien toimintaa kunta tukee avustettuna toimintana. Kunta hyväksyy yksityisen hoidon tuella varhaiskasvatuspalveluja tuottavan palveluntuottajan. Muiden palveluntuottajien kanssa kunta tekee palvelusopimukset.

15 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Valvonnan- ja ohjauksen painopiste on ennakoivassa ohjauksessa - ja valvonnassa. Valvontasuunnitelman mukaan valvontakäyntejä tehdään yksityisiin päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan vuosittain ja yksityisille perhepäivähoitajille joka toinen vuosi. Uuden toimijan aloittaessa ensimmäinen valvontakäynti tehdään viimeistää puolen vuoden kuluttua aloittamisesta. Reaktiivisia käyntejä tehdään tarvittaessa. Omavalvonta on tärkein osa valvontaa. Palveluntuottajia ohjataan omavalvontasuunnitelman tekemisessä ja se käydään läpi valvontakäyntien yhteydessä. Uuden varhaiskasvatuslain pohjalta omavalvonnan laadullinen osuus on vahvistunut. Omavalvontasuunnitelma on valvonnan ja ohjauksen erityinen painopiste ja työväline. Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajille ja henkilöstölle järjestetään koulutusta yhdessä kasvatuksen ja opetuksen palveluryhmän kanssa. Koulutusten erityisenä painopisteenä on uusi varhaiskasvatussuunnitelma. Koska valvonnan ja ohjauksen tarkoituksena on varmistaa kuntalaisen saaman palvelun tasalaatuisuus, koulutuksia pyritään yhdistämään kunnan oman palvelutuotannon kanssa. Valvonnan ja ohjauksen kehittämiseksi tehostetaan valvontakäyntien kirjaamista. Yhteisen tiedoston avulla saadaan ajantasaista tietoa palveluntuottajien toiminnasta. Lautakunnalle raportoidaan vuosittain esiteltävässä valvontakertomuksessa valvonnan toteutuminen, havaitut puutteet ja seurantatoimenpiteet. Tarvittaessa lautakuntaa tiedotetaan myös toimintakauden aikana. Vuositasolla laaditaan valvonnan vuosisuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin valvonnan painopisteet. Painopisteiden asettaminen pohjautuu edellisen vuoden valvontakertomuksen havaintoihin, mahdollisiin kuntakohtaisiin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiskohteisiin ja valtakunnalliseen palvelujen kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvontasuunnitelmaa tarkistetaan keväällä Kokouskäsittely Katri Palin oli asiantuntijana kokouksessa. Tiedoksi Kristiina Järvelä, Jaana Lehtinen Liitteet 1 Liite Lanula Varhaiskasvatuksen, esiop. ja koululaisten ap- ja ip-toiminnan valvontasuunnitelma

16 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 59 Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvonnan vuosisuunnitelma TRE:3721/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Jaana Lehtinen sotejleh Valmistelijan yhteystiedot Asiakaspalvelupäällikkö Jaana Lehtinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Aino Jokinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä Päätösehdotus oli Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvonnan vuosisuunnitelma hyväksytään. Perustelut Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan valvontasuunnitelmaa tarkennetaan vuositasolla laadittavalla valvonnan vuosisuunnitelmalla. Vuosisuunnitelmassa määritellään tarkemmin valvonnan ja ohjauksen painopisteet toimintakaudelle. Painopisteiden asettaminen pohjautuu edellisen vuoden valvontakertomuksen havaintoihin, kuntakohtaisiin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiskohteisiin ja valtakunnalliseen palveluiden kehittämiseen. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan kokouksessa esitettiin yhteenveto yksityisen varhaiskasvatuksen ja koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta 2016 ( 35). Tämä yhteenveto ja Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 3/2017 on huomioitu vuoden valvonnan vuosisuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman liitteenä ovat käytössä olevat asiakirjat ja lomakkeet. Asiakirjoja ja lomakkeita valmistellaan ja käytetään seutukunnallisesti. Kokouskäsittely Katri Palin poistui kokouksesta ennen päätöstä. Tiedoksi Kristiina Järvelä, Jaana Lehtinen

17 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Liitteet 1 Liite Lanula Valvonnan vuosisuunnitelma Liite Lanula Yksityisen varhaiskasvatuksen valvontaasiakirja 3 Liite Lanula Ohjaus- ja valvonta-asiakirja 4 Liite Lanula Yksityisen päivähoitoyksikön valvontakäsikirja 5 Liite Lanula Yksityisen perhepäivähoidon valvontakäsikirja 6 Liite Lanula Yksityisen työsuhteisen valvontakäsikirja 7 Liite Lanula Ilmoitus kunnalle ennen yksityisen päiväkodin toiminnan aloittamista 8 Liite Lanula Ilmoitus kunnalle ennen yks. ryhmäperhepäivähoitokodin toiminnan aloittamista 9 Liite Lanula Ilm ennen yksit perhepäivähoitajana aloittamista tai muuttamista 10 Liite Lanula Alustava tilakatselmus 11 Liite Lanula Lapsiryhmäpohja päiväkoti 12 Liite Lanula Yksityisen perhepäivähoitajan lapsiryhmäilmoitus 13 Liite Lanula Päivähoitoyksikön työntekijät 14 Liite Lanula Työsopimussuhteinen hoitaja 15 Liite Lanula Vaitiolositoumus

18 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) 60 Tampereen varhaiskasvatussuunnitelman 2017 hyväksyminen TRE:3754/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Viitasaari Tuija Valmistelijan yhteystiedot Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari, puh ja erikoissuunnittelija Sari Salomaa-Niemi, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Aino Jokinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2017 hyväksytään ja otetaan käyttöön Perustelut Varhaiskasvatuslain mukaan Opetushallitus laatii ja päättää varhaiskasvatuslakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Opetushallitus on päättänyt Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja ottaa se käyttöön viimeistään mennessä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 on ensimmäistä kertaa kansallinen normi, joka ohjaa varhaiskasvatuksen toteuttamista päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa. Tampereella on laadittu Opetushallituksen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 mukaisesti kaupunkitasoinen varhaiskasvatussuunnitelma, jota on laadittu osittain seudullisena yhteistyönä. Tampereen kaupungin tavoitteena on opetussuunnitelmallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta yläkouluun. Jokaisessa luvussa esitetään ensin Opetushallituksen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, jonka jälkeen on kirjattu tarvittaessa Tampereen kaupunkiseudun ja kunnan täsmennykset kyseisestä kokonaisuudesta.

19 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Tampereen kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa noudatetaan Tampereen kaupungin toteuttamassa sekä ohjaamassa ja valvomassa yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnalliset päiväkodit ja avoimen varhaiskasvatuksen toimipisteet laativat toimintavuosittain Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvan toimintasuunnitelman. Kunnallinen perhepäivähoito laatii yhteisen toimintasuunnitelman. Yksityiset päiväkodit laativat Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvan toimintasuunnitelman tai varhaiskasvatussuunnitelman. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistumalla erilaisiin työpajoihin ja erityisesti yksikkökohtaiseen keskusteluun. Päiväkodit ovat mahdollistaneet vanhempien osallistumisen Tampereen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen sähköisen kyselyn tai vanhempainillan kautta. Vanhempien vastauksissa korostui mm. lapsen yksilöllinen huomioiminen, lasten vuorovaikutustaidot, kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, lasten moninaisuus ja yhteistyö perheiden kanssa. Toimintamenetelmistä vanhemmat korostivat leikkiä. Saatuja tuloksia hyödynnettiin suunnitelman laatimisessa sekä niitä tullaan hyödyntämään yksikön ja lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajien ja lasten osallisuus suunnittelussa toteutuu vuosittain yksikön toimintasuunnitelmassa, lapsiryhmän pedagogisessa suunnitelmassa ja lapsen henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden, Tampereen Voimian ja Tilakeskuksen toimijoiden kanssa. Mainitut tahot edistävät toiminnassaan varhaiskasvatussuunnitelman toimintakulttuurin toteutumista ja oppimisympäristön kehittämistä. Myös yksityisen varhaiskasvatuksen toimijat, niin päiväkotien kuin perhepäivähoidon, ovat osallistuneet Tampereen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen. Varhaiskasvatussuunnitelman suurimmat uudistukset koskevat oppimiskäsitystä, toimintakulttuuria, pedagogisesti painottunutta kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuutta sekä laajaalaisen osaamisen käsitettä. Oppimiskäsityksen mukaan lapsi on aktiivinen toimija ja oppii vuorovaikutuksessa, oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Lasten tulee saada onnistumisen kokemuksia ja kokea iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, joka edistää yhdenvertaisuutta, oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa sekä kannustaa leikkiin ja vuorovaikutukseen. Kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa toiminta suunnitellaan siten, että kahdella kielellä toteutetusta varhaiskasvatuksesta muodostuu kokonaisuus, jossa molemmat kielet ovat läsnä. Toteutuksessa huomioidaan lapsen suomen kielen vahvistaminen.

20 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Tampereen varhaiskasvatussuunnitelman mukaan suomen kielen opettamiseen, tukemiseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 20 % ajasta. Tampereen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään osana kasvatuksen ja opetuksen arviointisuunnitelmaa. Tiedoksi Sannamaria Ahola, Päivi Ikola, Kristiina Järvelä, Taru Kuosmanen, Kirsi Lahtinen, Jaana Lehtinen, Riikka Lähteenmäki, Pia Mikkola, Tanja Moisala, Katri Palin, Petri Peltonen, Ville Raatikainen, Elli Rasimus, Sari Salomaa-Niemi, Virve Savolainen, Ulla Siltanen, Tuija Viitasaari, Paula Vänninmaja Liitteet 1 Liite Lanula Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma 2017

21 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Muutoksenhakukielto 50, 51, 52, 54, 55, 56, 57 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)

22 Tampere Pöytäkirja 5/ (22) Oikaisuvaatimus 58, 59, 60 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuviranomainen Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta, osoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, Puutarhakatu 6, PL 487, Tampere. Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella, tai sähköpostilla: Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.