Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. (VNa 205/2009)

Transkriptio

1 Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet (VNa 205/2009) Kehä I parantaminen välillä Länsiväylä Tapiolantie 1.rakennusvaihe Liikennevirasto Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet, tienpitoon liittyvä hanke, versio

2 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 2 (31) Sisältö Keskeiset käsitteet 4 Johdanto 6 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden velvoittavuus 6 Turvallisuussääntöihin ja menettelyohjeisiin liittyvät muut turvallisuusvaatimukset ja -ohjeet 6 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden päivittäminen 7 Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet 8 1 Päätoteuttajan nimeäminen 8 2 Aliurakoinnin järjestämisen menettelyt Tilaajavastuulain velvoitteet Aliurakoitsijoita koskevat turvallisuusvaatimukset 8 3 Ennakkoilmoitus 8 4 Turvallisuusjohtaminen ja turvallisuushallinnan tavoitteet 8 5 Turvallisuussuunnittelu Yleistä Työsuojeluorganisaatio Työturvallisuutta koskevat ja työmaa-alueen käytön suunnitelmat 9 6 Toimenpiteet ja menettelyt turvallisuuden varmistamiseksi Työntekijöihin liittyvät menettelyt Perehdyttäminen Turvallisuuspätevyydet ja -koulutus Henkilöluettelo ja henkilötunnisteet Kulunvalvonta Henkilösuojainten ja varoitusvaatetuksen käyttö Käytettävät koneet ja laitteet Kemikaalien käyttö Työskentelyalueet ja kulkutiet Työnaikaiset liikenteenjärjestelyt ja liikenneturvallisuus Työmaan siisteys, järjestys ja valaistus Töiden ajoittaminen Työhygieenisiä mittauksia koskevat menettelyt Menettelyt varottavien laitteiden ja rakenteiden lähellä työskentelyyn Varautuminen ja toimintaohjeet vaara- ja onnettomuustilanteita varten Käyttö- ja huolto-ohjeet 19 7 Erityisiä työmenetelmiä koskevat ohjeet Työmaan putoamissuojausten järjestäminen Telineet ja työvälineet sekä niiden yhteiskäyttö Kaivu- ja täyttötyöt Nostotyöt Elementtityöt Muottityöt 23

3 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 3 (31) 7.7 Purkutyöt Sähkötyöt ja sähkötapaturmavaaran torjuminen Hukkumisvaaralliset työt Tunneleissa tehtävät työt Räjäytys- ja louhintatyöt Paloturvallisuus ja tulityöt Melu, tärinä ja pöly 26 8 Keskeiset yhteensovittamisen ja yhteistoiminnan menettelyt Turvallisuusasioihin liittyvä tiedonkulku ja tiedottaminen Turvallisuusasioiden käsittely kokouksissa Yhteistyö ja tiedonkulku tieliikennekeskuksen ja liikenteenohjauksen kanssa Hoitovastuut Samanaikaisesti ja peräkkäin tehtävien töiden turvallisuuden varmistaminen 27 9 Turvallisuusseuranta ja -tarkastukset Yleistä Työnantajia velvoittavat riskikartoitukset Turvallisuusdokumenttien ylläpito Turvallisuusseurannan menettelyt Lakisääteiset tarkastukset Turvallisuuspoikkeamat ja tapaturmataajuus Rakennuttajan valvonta Viitteet 30

4 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 4 (31) Keskeiset käsitteet Aliurakoitsija pääurakoitsijaan sopimussuhteessa oleva, pääurakkaan kuuluvaa työtä suorittava urakoitsija. Itsenäinen työnsuorittaja urakkaa, aliurakkaa, hankintaa tai muuta sellaista työsuoritusta tarkoittavaa työtä tekevä, jolla ei kyseessä olevalla työmaalla ole palveluksessaan työntekijöitä ja työtä tehdään muun kuin työsopimuksen perusteella. Päätoteuttaja Pääurakoitsija Rakennuttaja Sivu-urakoitsija Tilaaja Turvallisuusasiakirja sopimusasiakirjoissa nimetty urakoitsija, jolle kuuluvat sopimuksen mukaisessa laajuudessa päätoteuttajan turvallisuusvelvoitteet. Useimmiten päätoteuttajana toimii pääurakoitsija. Mikäli nimeämistä ei ole tehty, vastaa tilaaja (rakennuttaja) myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. tilaajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija, jolle sopimuksen mukaisessa laajuudessa kuuluvat urakan johtovelvollisuudet. henkilö tai organisaatio, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muu, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta tai jos edellä mainittuja ei ole, tilaaja. Tässä asiakirjassa rakennuttajalla tarkoitetaan yleensä tilaajaa. tilaajaan suorassa sopimussuhteessa oleva, yhteisellä rakennustyömaalla pääurakkaan kuulumatonta työtä suorittava urakoitsija. Vastuu töiden yhteensovittamisesta ja yhteistoiminnan järjestämisvelvoitteista on tilaajaan suorassa sopimussuhteessa olevalla päätoteuttajalla (yleensä pääurakoitsija). urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen. Toimii urakoissa VNa 205/ :n määrittelemänä rakennuttajana. VNa 205/ :n mukainen asiakirja, jossa rakennuttaja esittää rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittatekijät sekä sen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot. Turvallisuuskoordinaattori rakennuttajan VNa 205/ :n mukaisesti rakennushankkeeseen nimeämä tehtävistään vastuullinen edustaja, joka huolehtii hankkeen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä rakennuttajalle säädetyistä toimenpiteistä ja velvoitteista. Turvallisuusselvitys Turvallisuusselvityksessä kuvataan hankkeen suunnittelun aikainen keskeinen turvallisuustieto. Turvallisuusselvityksessä esitetään suunnittelun aikana tunnistetut ei-hyväksyttävät ja toimenpiteitä vaativat rakentamisvaiheen työturvallisuusriskit, eri liikennemuodoille aiheutuvat turvallisuusriskit sekä käyttöönoton/liikenteelle oton ja lopputilanteen (käyttövaiheen) turvallisuusriskit suunnitteluvaiheen mukaisella tarkkuustasolla. Turvallisuusselvityksessä esitetään myös em. riskeille sovittuja riskienhallintatoimenpiteitä. Turvallisuusselvitystä käytetään lähtötietona, kun hankkeelle laaditaan VNa 205/2009:n mukaiset turvallisuusasiakirja sekä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet.

5 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 5 (31) Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet VNa 205/ :n mukainen asiakirja, jossa rakennuttaja esittää turvallisuushallinnan tavoitteet ja toimenpiteet, ohjeet turvallisuusseurantaan ja tarkastuksiin, yhteistoimintaan ja työmaakokouksiin, henkilötunnisteen käyttöön ja kulkulupaan, osapuolten hyväksyntää edellyttävien turvallisuussuunnitelmien käsittelyyn sekä ohjeita töiden ajoitukseen, erityisiä työmenetelmiä koskevia vaatimuksia, aliurakoinnin järjestämisen menettelyt ja työhygieenisiä mittauksia koskevat menettelyt. Urakoitsija VNa 205/2009 tilaajan tai pääurakoitsijan sopimuskumppani, joka on sitoutunut suorittamaan sopimusasiakirjoissa määritellyt tehtävät/ työt. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, jota sovelletaan maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon sekä näihin liittyvään asennustyöhön, purkamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä rakentamista koskevaan suunnitteluun. Lisäksi asetusta sovelletaan näitä töitä koskevan rakennushankkeen valmisteluun ja suunnitteluun. Yhteinen rakennustyömaa työpaikkaa, jolla tehdään VNa 205/ :ssä tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja.

6 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 6 (31) Johdanto Valtioneuvoston asetus 205/2009 /1/ asettaa rakennushankkeen osapuolille yleiset velvollisuudet, joiden mukaan rakennuttajan (tilaajan), suunnittelijan, urakoitsijan ja itsenäisen työnsuorittajan on yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville, eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Kyseistä asetusta sovelletaan laaja-alaisesti rakentamiseen sisältäen mm. kunnossapito- ja ylläpitotyöt. Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet täydentävät tai tarkentavat työturvallisuuslainsäädännön vaatimuksia sekä Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin liikennejärjestelmää koskevia ohjeita ja määräyksiä. Tietyiltä osin turvallisuussäännöissä ja menettelyohjeissa on esitetty myös työssä noudatettavia lainsäädännön vaatimuksia. Rakennuttajalle (tilaajalle) ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakkaasiakirjojen kautta mitään päätoteuttajan velvoitteita. Espoon kaupunki on liittynyt kesällä 2007 Nolla tapaturmaa -foorumiin. Espoon kaupunki rakennuttajana on asettanut tavoitteeksi, että urakoissa noudatetaan nolla tapaturmaa -ajattelua. Nolla tapaturmaa -ajattelun visiona on kehittää suomalaisia työpaikkoja työturvallisuudessa maailman kärkeen ja vaikuttaa siihen, että työpaikoilla ajatellaan ja toimitaan niin, että tapaturmat ovat vältettävissä. Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden velvoittavuus Pääurakoitsijan, aliurakoitsijoiden, itsenäisten työnsuorittajien sekä mahdollisten sivu-urakoitsijoiden (myöhemmin tekstissä termi urakoitsija käsittää edellä mainitut) on otettava huomioon turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden sekä turvallisuusasiakirjan tiedot urakkatarjousta laatiessaan sekä suunnitellessaan ja toteuttaessaan urakkaan kuuluvia töitä. Tämä asiakirja sisältää velvoitteita ja menettelytapoja, joita urakoitsijoiden on noudatettava työssään. Päätoteuttajan tulee varmistaa, että kaikilla yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä urakoitsijoilla on tiedossaan nämä turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet sekä urakan turvallisuusasiakirja liitteineen. Turvallisuussääntöihin ja menettelyohjeisiin liittyvät muut turvallisuusvaatimukset ja -ohjeet Hankkeeseen on laadittu turvallisuusasiakirja, jossa on esitetty tietoja ko. kohteeseen ja urakkaan kuuluvien töiden toteuttamiseen liittyvistä vaaroista ja haitoista, jotka urakoitsijoiden on huomioitava suunnitellessaan urakan toteutusta ja laatiessaan työturvallisuutta koskevia suunnitelmia. Turvallisuusasiakirja ja tämä Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet -asiakirja ovat toisiaan täydentäviä asiakirjoja. Urakoitsijoiden tulee töitä suunnitellessaan ja suorittaessaan ottaa huomioon kaikki voimassa olevat Liikenneviraston sekä Trafin määräykset ja ohjeet. Liikenneviraston turvallisuutta koskevat ohjeet on tulostettavissa Liikenneviras-

7 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 7 (31) ton www-sivulta: Etusivu > Palveluntuottajat > Ohjeluettelo > Liikenne ja turvallisuus työmaalla Rakennuttajalla on oikeus antaa urakkaa koskevia tarkempia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita myös myöhemmin. Lisäksi rakennuttajalla tai rakennuttajan nimeämillä edustajilla on oikeus antaa soveltamisohjeita ja tulkintoja Liikenneviraston yleisiin määräyksiin ja ohjeisiin liittyvissä asioissa. Päätoteuttajan tulee huolehtia siitä, että tilaajan rakennuttajan roolissa antamat muut turvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja ohjeet välitetään myös muille urakoitsijoille. Mikäli päätoteuttaja antaa henkilöstölleen ja aliurakoitsijoilleen tarkempia turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita rakennuttajan antamiin turvallisuusmääräyksiin ja -ohjeisiin nähden, ne eivät velvoita rakennuttajaa tai rakennuttajan nimeämiä edustajia, ellei asiasta ole erikseen sovittu. Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden päivittäminen Urakkaan rakennuttajan toimesta nimetty turvallisuuskoordinaattori päivittää turvallisuussääntöjä ja menettelyohjeita sekä turvallisuusasiakirjaa tarvittaessa vastaamaan työmaan tilannetta ja olosuhteita sekä mahdollisesti muuttuvia lakeja, määräyksiä, viranomaisohjeita tmv. Päätoteuttaja on vastuussa omalta osaltaan turvallisuussääntöihin ja menettelyohjeisiin tarvittavien päivitysten tmv. tietojen antamisesta turvallisuuskoordinaattorille. Tehdyt päivitykset ja täydennykset käsitellään työmaakokousten tmv. yhteydessä. Päätoteuttajan on välitettävä muuttuneet tiedot muille urakoitsijoille tiedoksi.

8 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 8 (31) Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet 1 Päätoteuttajan nimeäminen Päätoteuttaja nimetään urakkasopimusasiakirjoissa. Mikäli nimeämistä ei ole tehty, vastaa rakennuttaja päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Päätoteuttajan turvallisuustehtävät on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009). 2 Aliurakoinnin järjestämisen menettelyt 2.1 Tilaajavastuulain velvoitteet Päätoteuttaja on velvollinen tarkistamaan aliurakoitsijoidensa tilaajavastuulain (1233/2006) /2/ mukaisten velvoitteiden hoitamisen. 2.2 Aliurakoitsijoita koskevat turvallisuusvaatimukset Aliurakoitsijoihin liittyvät ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt on esitetty muissa urakan sopimusasiakirjoissa. Aliurakoitsijoille asetettavat turvallisuus- ja pätevyysvaatimukset ovat samat kuin päätoteuttajalla. 3 Ennakkoilmoitus Päätoteuttajan on tehtävä työmaasta ennakkoilmoitus VNa 205/ :n mukaisesti. Ennakkoilmoitus tulee toimittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Ennakkoilmoitus on annettava tiedoksi myös rakennuttajalle ja sen on käsiteltävä työmaakokouksessa. Lisäksi se on pantava näkyville työmaalla ja se on pidettävä tarpeellisilta osin ajan tasalla. 4 Turvallisuusjohtaminen ja turvallisuushallinnan tavoitteet Urakassa on noudatettava Liikenneviraston ohjeiden mukaisia turvallisuusjohtamisen menettelyjä ja vaatimuksia. Rakennuttajan asettamia turvallisuustavoitteita urakassa ovat: kolmansille osapuolille ei aiheudu työn aikana onnettomuuksia, urakan aikana työstä johtuneita liikenneonnettomuuksia ei satu. Muissa sopimusasiakirjoissa on esitetty mitattavia tavoitteita turvallisuuden hallintaan. Työmaan turvallisuustasoa seurataan MVR-mittarilla. Turvallisuustason tulee olla vähintään 90 %. MVR-mittarilla tarkoitetaan MVR-mittari julkaisun mukaista mittaustapaa (saatavissa:

9 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 9 (31) Näihin liittyvät käsittely-, raportointi- ym. menettelyt kuvataan tarkemmin kohdassa 9.4. Turvallisuusseurannan menettelyt. Päätoteuttajan tulee hyväksyttää muut vastaavan sisältöiset mittarit tilaajalla, jos ne poikkeavat alkuperäisen MVR-mittarin sisällöstä. 5 Turvallisuussuunnittelu 5.1 Yleistä Rakennuttajan ja päätoteuttajan edustajat käsittelevät yhdessä turvallisuusasiakirjan, turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden tiedot sekä muut urakan turvallisuuden kannalta oleelliset tiedot urakan sopimuskatselmuksessa / aloituskokouksessa / erillisessä turvallisuuden aloituskokouksessa. Päätoteuttajan velvollisuus on huolehtia näiden turvallisuusasioiden tiedottamisesta muille yhteisellä rakennustyömaalla toimiville urakoitsijoille. 5.2 Työsuojeluorganisaatio Ennen töiden aloittamista on suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä niiden ajoitus siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti aiheuttamatta vaaraa urakassa työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Kunkin urakoitsijan on osaltaan huolehdittava, ettei heidän toiminnastaan ole vaaraa muille urakan alueella työskenteleville tai ulkopuolisille henkilöille. Turvallisuussuunnittelussa ja siihen liittyvissä menettelyissä tulee noudattaa turvallisuuslainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Lisäksi turvallisuussuunnittelussa tulee kuhunkin urakkaan hyödyntää soveltuvin osin Liikenneviraston ohjetta palveluntuottajan turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sisällöstä /3/. Päätoteuttajan on nimettävä pätevä vastuuhenkilö ja hänelle varahenkilö huolehtimaan turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä urakka-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Rakennuttajalla on oikeus olla hyväksymättä vastuuhenkilöt, mikäli esitetyt henkilöt eivät täytä tässä vastuunalaisessa tehtävässä edellytettyjä vaatimuksia. 5.3 Työturvallisuutta koskevat ja työmaa-alueen käytön suunnitelmat Päätoteuttajana toimivan urakoitsijan on laadittava VNa 205/ :ssä tarkoitetut urakan työturvallisuutta koskevat suunnitelmat (yleinen turvallisuussuunnitelma, riskikartoituksen perusteella vaarallisiksi todettujen töiden suunnitelmat sekä VNa 205/2009 liitteen 2 mukaisten, erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävien, töiden suunnitelmat) sekä 11 :ssä tarkoitetut työmaa-alueen käytön suunnitelmat ottaen huomioon rakennuttajan urakkaasiakirjoissa esitetyt turvallisuusvaatimukset.

10 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 10 (31) Urakoitsijan tulee ottaa turvallisuusseikat huomioon urakan suunnitteluvaiheessa (VNa 205/ ja 8 ) laaditun turvallisuusasiakirjan mukaisesti. Turvallisuussuunnitelman laadinnassa noudatetaan Liikenneviraston ohjetta Turvallisuussuunnitelmien laadinta. Urakoitsijan on toimitettava vaaditut turvallisuutta koskevat suunnitelmat rakennuttajalle tiedoksi kaksi (2) viikkoa ennen töiden aloittamista. Rakennuttajalla on tällöin oikeus antaa tarkempia ohjeita turvallisuussuunnitelmiin. Urakoitsijan tulee täydentää ja päivittää laatimiaan suunnitelmia työvaiheiden tarkentumisen mukaan hankkeen edetessä. Työturvallisuutta koskevat suunnitelmat on käytävä läpi ko. työhön tai työvaiheeseen osallistuvien työntekijöiden kanssa. Suunnitelmien läpikäynti toimii samalla perehdyttämisenä ko. työhön. Työmaa-alueen käytön suunnitelmassa on esitettävä työmaan suojaus- ja merkitsemistoimenpiteet. Ne on suunniteltava ja toteutettava siten, että työmaalla työskentelevien turvallisuus ja työmaan ulkopuolisten turvallisuus on varmistettu. Työalueiden suunnittelussa on otettava huomioon hankekohtaiset tiedot. Turvallisuussuunnitelma ei ole yleinen selostus esimerkiksi turvallisuustehtävistä (ei työmaaohje), vaan se on urakkakohtainen suunnitelma, jossa kuvataan miten ja milloin havaitut turvallisuussuunnittelua edellyttävät asiat ko. urakassa hoidetaan. Turvallisuussuunnitelma muodostaa yhteenvedon, jossa kuvataan ennen töiden aloittamista periaatteet/ tiedot seuraavista: - työmaan osoite ja muut yhteystiedot - työsuojeluorganisaatio - urakassa vaadittavat turvallisuuspätevyydet ja niiden seuranta - toimintatavat ja -ohjeet tapaturma- ja onnettomuustilanteissa, ensiapuvalmiudet - vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen - riskienarviointi, täydennetty riskienhallintasuunnitelma - turvallisuusasiakirjatietojen huomioon ottaminen - turvallisuussuunnittelua edellyttävät työt ja työvaiheet sekä tieto niihin liittyvistä suunnitelmista - riskien arvioinnin perusteella vaarallisiksi todetut työt ja työvaiheet - erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältävät työt ja työvaiheet, VNa 205/2009 liite 2 - liikennettä haittaavat tai sen turvallisuutta vaarantavat työt ja työvaiheet sekä näihin liittyvät liikenneturvallisuussuunnitelmat - työmaa-alueen käyttösuunnitelmat sisältäen mm.: - työmaa- ja tukikohta-alueen sekä mahdollisten varastoalueiden järjestelyt sekä ko. alueiden sähköistys ja valaistus - toimisto-, henkilöstö- ja varastotilojen määrä ja sijainti - ajoneuvojen pysäköinti - raskaiden ajoneuvojen ja muiden liikkujien käyttämät kulkureitit, erikoiskuljetukset

11 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 11 (31) - ensiapu- ja pelastus- sekä palontorjuntavarusteiden sijainnit - koneiden ja laitteiden sijoitus - jätteiden kerääminen, säilyttäminen, poistaminen ja hävittäminen - kemikaalit ja vaaralliset aineet sekä säteilyn lähteet ja näiden säilytys - mahdolliset kääntymiskiellot vasempaan maantiellä - hiekka- ja kalliosiilot - järjestelyt liikenteen ja työmaalla työskentelevien turvallisuuden varmistamiseksi (mm. työskentelyalueiden erottaminen) - työnaikainen liikenne - tieliikenteen työnaikaiset järjestelyt tulee suunnitella ja toteuttaa noudattaen Liikenneviraston julkaisusarjan "Liikenne tietyömaalla" ohjeita. - vaaraa aiheuttavat putkistot ja kaapelit tmv. rajoitteet - pölyn, melun ja tärinän vähentäminen - henkilönsuojainten käyttötarpeet - työhygieenisten mittausten menettelyt - töiden ja työvaiheiden ajoitus, yhteensovitus - toiminnan edellyttämät luvat - vaarallisten aineiden kuljetukset. 6 Toimenpiteet ja menettelyt turvallisuuden varmistamiseksi 6.1 Työntekijöihin liittyvät menettelyt Perehdyttäminen Rakennuttajan edellyttämät riskienarvioinnin ja turvallisuuden hallinnan menettelyt käydään yhdessä läpi urakan aloituskokouksessa / turvallisuuden aloituskokouksessa, ja samalla varmistetaan, että ne tulevat huomioitua työn aikana. Lisäksi urakan edetessä rakennuttaja tiedottaa päätoteuttajaa muuttuneista ohjeista ja määräyksistä työmaakokousten tai erillisten turvallisuuspalaverien yhteydessä. Päätoteuttajan tehtävänä on huolehtia perehdyttämällä ja opastamalla, että kaikilla urakan työntekijöillä tai sen alueella (yhteisellä rakennustyömaalla) toimivilla urakoitsijoilla on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja siitä, että he tuntevat kyseisen työkohteen vaara- ja haittatekijät sekä niistä aiheutuvien riskien poistamiseen/pienentämiseen tarvittavat toimenpiteet. Päätoteuttaja vastaa siitä, että ennen töiden aloittamista jokaisella urakoitsijalla on nimettynä pätevä vastuunalainen henkilö, joka huolehtii osaltaan urakoitsijoiden turvallisuustehtävistä ja töiden turvallisesta toteuttamisesta. Päätoteuttaja hoitaa kaikkien työmaalla työskentelevien henkilöiden perehdyttämisen työmaahan ja sen olosuhteisiin sekä työtehtäviin ja työolosuhteisiin. Annettu perehdyttäminen on dokumentoitava. Jokainen urakoitsija vastaa osaltaan omien työntekijöidensä ja aliurakoitsijoidensa perehdyttämisestä työtehtäviin. Annettu perehdyttäminen on dokumentoitava. Kaikki perehdyttämistiedot tulee säilyttää työmaalla ja toimittaa rakennuttajalle tai rakennuttajan nimeämille edustajille pyydettäessä. Lisäksi jokaisen urakoitsijan tulee huolehtia turvallisuusmääräyksistä ja -ohjeista tiedottamisesta edelleen omille työntekijöilleen ja valvoa osaltaan niiden noudattamista.

12 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 12 (31) Turvallisuuspätevyydet ja -koulutus Mikäli urakan liikennejärjestelyt edellyttävät liikenteenohjaajan käyttöä, tulee erikseen huolehtia liikenteenohjaajan perehdyttämisestä kuhunkin työkohteeseen. Päätoteuttajan on huolehdittava, että muut urakoitsijat ja itsenäiset työnsuorittajat ovat saaneet mahdollisuuden tutustua turvallisuusasiakirjaan sekä näihin turvallisuussääntöihin ja menettelyohjeisiin. Päätoteuttaja huolehtii siitä, että tilaajan antamat muutkin turvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet välitetään urakoitsijoille ja itsenäisille työnsuorittajille. Tilaajalla on oikeus antaa työmaata koskevia turvallisuusohjeita sekä järjestää työmaalla tiedotus- ja perehdyttämistilaisuuksia. Käyttöönottovaiheessa päätoteuttaja on velvollinen pitämään tarvittavat käyttöönottokoulutukset ja perehdyttämiset kunnossapitäjille ymv. tahoille. Kaikkien urakassa toimivien urakoitsijoiden työntekijöillä tulee olla työn ja Liikenneviraston edellyttämät turvallisuuspätevyydet. Lisätietoa Liikenneviraston turvallisuuspätevyysvaatimuksista löytyy Liikenneviraston www-sivuilta: Etusivu > Palveluntuottajat > Ohjeluettelo > Työturvallisuus. Muussa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa suoritettujen vastaavien koulutusten hyväksymisestä päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Em. turvallisuuspätevyyksien lisäksi päätoteuttajan tulee varmistaa, että työmaalla on ensiaputaitoisia henkilöitä niin, että työkohteessa tai -vuorossa on vähintään yksi (1) ensiaputaitoinen henkilö 25 työntekijää kohti /4/. Urakkaohjelmassa on esitetty tarkemmin eri tehtävissä toimivilta henkilöiltä vaadittava koulutus ja tehtäväpätevyydet. Jokainen urakoitsija vastaa käyttämänsä työvoiman ja aliurakoitsijoiden osalta turvallisuus- ja tehtäväpätevyyksien toteutumisesta ja riittävien turvallisuusohjeiden antamisesta. Päätoteuttajan on osaltaan valvottava yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien urakoitsijoiden sekä heidän työntekijöidensä pätevyysvaatimusten täyttymistä. Tarvittaessa rakennuttajalla on oikeus järjestää urakoitsijoille turvallisuuskoulutusta. Lisäksi rakennuttajalla on oikeus antaa lisävaatimuksia turvallisuus- ja tehtäväpätevyyksiin liittyen. Rakennuttajalla on myös oikeus vaatia päätoteuttajan järjestämään turvallisuuskoulutusta, mikäli työkohteessa on ollut turvallisuuden kannalta merkittäviä puutteita tai on sattunut tapaturmia, liikenneonnettomuuksia tai vakavia vaaratilanteita. Päätoteuttaja vastaa tämän turvallisuuskoulutuksen järjestelykustannuksista. Tilaaja edellyttää, että kaupungin liikennealueilla työskentelevällä työmaahenkilöstöllä tulee olla voimassa oleva todistus vähintään Tieturva 1 -kurssin suorittamisesta. Kertaluonteisissa tai lyhytaikaisissa (kesto alle vrk) työtehtä-

13 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 13 (31) Henkilöluettelo ja henkilötunnisteet vissä pätevän (Tieturva-koulutetun) henkilön välittömässä valvonnassa työskenteleviltä henkilöiltä ei vaadita Tieturva-koulutusta. Kertaluonteiset työtehtävät liittyvät esimerkiksi työmaan tavarantoimituksiin. Päätoteuttajan työ- ja liikenneturvallisuusasioista vastaavilla henkilöillä ja liikennejärjestelyjen suunnittelijoilla sekä vastaavalla työnjohdolla tulee olla voimassa oleva todistus Tieturva 2 -kurssin suorittamisesta. Liikenteenohjaajaksi nimettävältä henkilöltä vaaditaan Tieturva 1 -pätevyyden lisäksi erillinen perehdyttäminen liikenteenohjaajan tehtävään ja jokaiseen uuteen työkohteeseen työnantajan toimesta. Lisäksi liikenteenohjaajan tulee olla täysi-ikäinen ja omata normaalit aistit (eli näkö, kuulo ja reaktiokyky) sekä vähintään AM- tai B-luokan ajokortti. Liikenteenohjaajan on oltavat suostunut tehtäväänsä. Tilaaja vaatii SPEK:n hyväksymän tulityökortin henkilöltä joka tekee, vartioi tai valvoo tulitöiden tekemistä (kuten erilaiset hitsaus- ja hiontatyöt). Myös kuumailmapuhaltimen käyttö on tulityötä. Työmaalla työskentelevillä vesihuollon asentajilla sekä työnjohdolla on oltava voimassa oleva vesihygieniapassia (Terveydensuojelulaki 285/2006). Ajantasainen tieto perehdyttämisestä ja em. pätevyyksiä omaavista henkilöistä tulee olla nähtävillä työmaatiloissa ja kopio työmaan henkilölistasta on luovutettava tilaajalle työmaakokouksen yhteydessä. Päätoteuttajan tulee ylläpitää ajan tasalla olevaa henkilöluetteloa urakassa työskentelevistä. Päätoteuttajan tulee varmistaa, että luettelosta ilmenevät henkilöiden turvallisuus- ja työpätevyydet ja se, milloin perehdyttäminen hankkeeseen ja työmaahan on annettu. Luettelo tulee toimittaa tilaajalle tiedoksi pyydettäessä. Päätoteuttajan on huolehdittava siitä, että jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä yksilöivä kuvallinen tunniste. Tunnisteesta tulee käydä ilmi onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Työntekijän tunnisteessa tulee olla työnantajan nimi. Tunnisteessa tulee olla näkyvissä veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä annetussa laissa (1231/2011) tarkoitettu henkilökohtainen veronumerorekisteriin merkitty veronumero. Jokaisen urakoitsijan on toimitettava ennen työvaiheen aloittamista päätoteuttajalle omien ja alihankkijoidensa työmaalla työskentelevien työntekijöiden nimet ja syntymäajat työmaalla tarvittavien kulkulupien myöntämiseksi ja oikeellisuuden seuraamiseksi Kulunvalvonta Kulunvalvontaan liittyvät vaatimukset on esitetty urakkaohjelmassa. Urakkaohjelmassa esitettyjen vaatimusten lisäksi päihteiden nauttiminen työaikana ja niiden vaikutuksen alaisena työskenteleminen tai työkohteeseen saapuminen on ehdottomasti kielletty. Päätoteuttaja vastaa siitä, että päihteiden (alkoholi, huumeet) vaikutuksen alainen henkilö poistetaan työmaalta välittömästi.

14 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 14 (31) Henkilösuojainten ja varoitusvaatetuksen käyttö 6.2 Käytettävät koneet ja laitteet Päätoteuttajan tulee varmistaa, että työmaalla noudatetaan voimassa olevia työntekijöiden suojaamista koskevia asetuksia ja työsuojelumääräyksiä. Vastuu käsittää myös työssä käytettävien aineiden ja materiaalien osalta ympäristön suojelun huomioonottamisen. Päätoteuttaja huolehtii hankkeen henkilösuojaimien käyttöä koskevista riskien arvioinneista ja ohjeiden sekä määräysten antamisesta. Henkilösuojainten tarve on arvioitava työtehtävittäin ottaen huomioon vallitsevat työolosuhteet. Henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä on säädetty VNp 1407/1993 ja VNa 205/ Suojainten käyttövelvollisuus perustuu työn ja työolosuhteen mukaan kuitenkin niin, että suojakypärää ja heijastavia varoitusvaatteita on käytettävä aina työmaalla. Hankkeessa toteutettavat työt on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville. Jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voi välttää tai rajoittaa riittävästi teknisillä työolosuhteisiin kohdistuvilla suojelutoimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on hankittava työntekijöiden käyttöön henkilönsuojaimet /5/. Työhön liittyvät olosuhteet (esim. sääolosuhteet, pakkanen ja tuuli) on myös huomioitava työntekijöiden suojauksessa ja työhön soveltuvan vaatetuksen valinnassa. Urakoitsijan on hankittava työmaalle suojaimet, jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa teknisin toimenpitein tai työtä organisoimalla. Päätoteuttajan tehtävänä on valvoa, että suojaimia käytetään turvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Työmaalla on aina käytettävä CE-hyväksyttyjä henkilökohtaisia ja käyttäjälleen sopivia turvavarusteita. Työmaalla on aina käytettävä suojakypärää, varoitusvaatetusta ja turvajalkineita sekä rakennustyössä silmäsuojaimia. Kuhunkin työvaiheeseen liittyvien henkilönsuojainten, mm. hengityssuojainten valinnan ja käytön tulee perustua urakoitsijan suorittamaan vaaranarviointiin. Liikennealueilla työskenneltäessä tulee ottaa huomioon varoitusvaatetuksesta annetun standardin SFS-EN -471:1994 /6/ tai standardin SFS-EN ISO /7/ vaatimukset. Liikenteenohjaajan tehtävässä tulee käyttää luokan 3 varoitusvaatetusta, muissa tiellä tehtävissä töissä luokan 2 varoitusvaatetusta. Henkilökohtaisten suojainten käytöstä kieltäytyminen johtaa henkilön poistamiseen työmaalta. Työmaan vierailijoiden tulee aina käyttää kypärää ja varoitusliiviä sekä mahdollisuuksien mukaan turvajalkineita. Mikäli vierailijat eivät käytä turvajalkineita, tulee turvallisuus varmistaa kulkureittien valinnalla. Hankkeessa käytettävien maantieliikenteen ajoneuvojen on oltava liikenteeseen soveltuvia ja rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallisia sekä ajoneuvoja koskevien säännösten mukaisia. Tarvittaessa ne on varustettava sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, valmiille työnosalle tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. Ajoneuvon rakenne, varusteet ja ulkopuolinen muoto eivät saa aiheuttaa vaaraa. Ajoneuvon omistaja (luovuttaessaan varmistaa ja huolehtii korjauksista sekä huol-

15 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 15 (31) loista) sekä ajoneuvon kuljettaja (ilmoitusvelvollisuus vioista, joita ei voi itse korjata) ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen. /8/ Koneiden ja laitteiden tankkaamisen, asennuksen, käytön ja huollon yhteydessä on estettävä öljyn tms. pääsy maaperään. Mahdollisten öljyvahinkojen ehkäisemiseksi työmaalla on oltava imeytysainetta vahingon ensitorjuntaan. Kaivinkoneiden yms. pysäköintiin, tankkaukseen ja huoltoon käytettävät alueet on suojattava muovikalvolla tai muulla vastaavalla. Edellä mainitut asiat ja niihin liittyvät toimenpiteet on toteutettava urakoitsijan esittämän suojaussuunnitelman mukaisesti. Tie- ja katualueilla, rautatiealueella sekä muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on työkoneiden erotuttava muusta liikenteestä. Työkoneiden havaittavuuteen ja varusteisiin liittyviä vaatimuksia on esitetty tarkemmin Liikenneviraston ohjeissa, mm. Liikenne tietyömaalla Tienpitoajoneuvot /9/, Radanpidon turvallisuusohjeet (TURO) /10/. Työkoneissa käytettävästä polttoaineesta on esitetty tarkempia ohjeita urakkaohjelmassa. Ajoneuvo- tai kuormausnosturin käytössä on aina huomioitava maaperän riittävä kantavuus. Tie- ja katualueella sekä muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla koneiden on erotuttava muusta liikenteestä. Työkoneen ja liikenteen välissä on oltava riittävä erotettu ja merkitty suoja-alue, joka takaa työntekijän turvallisen työskentelyn liikennöidyllä alueella. Koneille ja laitteille on niiden käyttäjien toimesta tehtävä riittävän usein tarpeelliset toimintakokeilut. Havaitut viat ja puutteet on korjattava välittömästi. Erityisesi työalueen sijaitessa pohjavesialueella tulee koneiden ja laitteiden käytössä, niiden säilytyksessä ja huollossa sekä polttoaineiden säilytyksessä noudattaa erityistä huolellisuutta. Koneiden ja laitteiden lakisääteiset tarkastukset on kuvattu luvussa Kemikaalien käyttö Päätoteuttaja vastaa, että kemikaaliluettelo ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ovat työmaalla työntekijöiden ja rakennuttajan nimeämien edustajien nähtävillä. Pyydettäessä ne on toimitettava rakennuttajalle tai rakennuttajan nimeämälle edustajalle. Maalien, öljyjen, polttonesteiden, bitumiliuosten ja liuottimien käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta. Polttonesteet ja muut kemikaalit on säilytettävä tiiviissä astioissa. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen päätoteuttajan nimeämän työsuojelupäällikön kanssa. Aineiden päästäminen maahan tai veteen on kielletty. Urakoitsija on kirjanpitovelvollinen jäteöljyistä.

16 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 16 (31) 6.4 Työskentelyalueet ja kulkutiet Päätoteuttajan tulee laatia suunnitelmat vahinkotapausten varalle ja varmistaa, että urakkakohteessa on öljyn imeyttämisainetta vahinkotapauksien varalta. Öljyä vuotavia koneita tai autoja ei saa käyttää urakkakohteessa. Jos öljyä tai muita edellä tarkoitettuja nesteitä kuitenkin vahinkotapauksessa pääsee maahan tai veteen, on saastunut maa kiireellisesti poistettava ja ilmoitettava asiasta palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi on huolehdittava pilaantuneen maan asianmukaisesta jatkokäsittelystä. Jos työkohteessa on pilaantuneiksi epäiltyjä maita, ei näitä missään olosuhteissa saa toimittaa pilaantumattomien maiden läjitysalueille, ennen kuin on varmistuttu maan puhtaudesta. Mikäli maaperä osoittautuu pilaantuneeksi, on urakoitsijan huomioiden pilaantumisen aiheuttaneet aineet ja pitoisuudet tarvittaessa estettävä pilaantuneen maa-aineksen aiheuttama työntekijöiden ja ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitallisille aineille. Pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelua koskevia ohjeita on käsitelty urakkaohjelmassa. Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kanssa työskentelyssä ja niiden käsittelyssä urakoitsijan tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ja tehdä näistä vaaditut ilmoitukset. Työkoneiden, polttonesteiden ja kemikaalien säilyttämisessä työmaalla on noudatettava lakien ja asetusten lisäksi Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Työskentelyalueet tulee erottaa liikenteestä työmaan käyttösuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Liikkuvassa tai lyhytkestoisessa työkohteessa tulee merkitä työalue ja ottaa huomioon lain edellyttämä huolellisuus ja varovaisuus etenkin silloin, kun toimitaan tiellä tehtävissä töissä liikennesääntöihin liittyvien poikkeussääntöjen mukaan. Kaikille työskentelypaikoille on järjestettävä tarkoituksenmukainen turvallinen kulkutie, joka on pidettävä sellaisessa kunnossa, että liukastumis-, kompastumis- ja putoamisvaara on minimoitu. Kulkuteiden suunnittelussa on huomioitava myös mitä sanotaan kaivutöistä, putoamisvaarallisista töistä ja tilapäisistä liikennejärjestelyistä. Kulkureittien on oltava vapaat esim. kaapeleista ja letkuista, eikä niillä saa olla suojaamattomia (tai taivuttamattomia) teräksiä, pultteja tms. tapaturman vaaraa aiheuttavaa esinettä. 6.5 Työnaikaiset liikenteenjärjestelyt ja liikenneturvallisuus Tilapäinen työnaikainen liikennejärjestely on kyseessä, kun tie/tien osa tai katu/kadun osa pitää sulkea tehtävän rakennustyön vuoksi tai työkoneen sijoittamiseksi.

17 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 17 (31) Liikenteen järjestelyistä tehdään aina kirjallinen liikenteenohjaussuunnitelma (tarkennukset esitetty urakkaohjelmassa). Urakoitsijan on esitettävä suunnitelma rakennuttajalle ennen töiden aloittamista. Liikenteenohjaussuunnitelmaa edellyttäviä töitä ovat kaikki tiealueella tehtävät työt (ml. ajoradan läheisyydessä tehtävät työt, kaikki hitaasti liikkuvat ja jaksoittain etenevät työt). Kaikki tilapäiset liikennejärjestelyt on hyväksytettävä tilaajalla ja tarvittaessa muilla viranomaisilla sekä kadun tai tienpitäjillä. Töiden edetessä tulee suunnitelmaa päivittää ja tilanteen kohteessa tulee olla suunnitelman mukainen. Työmaatoimintojen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja tiedonkulkuun liittyviä menettelyitä on käsitelty Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden luvussa 8. Suunnittelussa, järjestelyjen toteuttamisessa ja merkintöjen ylläpidossa tulee ottaa huomioon Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen julkaisun 1/2003 Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla -ohje sekä Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, pääkaupunkiseudun (pks) ohjeet ja näissä annetut määräykset. Esteettömyys tulee huomioida esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortin Suraku 8, tilapäiset liikennejärjestelyt mukaisesti. Sulku- ja varoituslaitteiden laatuvaatimusten osalta noudatetaan Liikenneviraston ohjetta Liikenne tietyömaalla, Sulku- ja varoituslaitteet - laatuvaatimukset ja käyttö (Liikenneviraston ohjeita 39/2013). Työmaajärjestelyt on suunniteltava siten, että liikenteen olosuhteet pidetään turvallisina koko ajan. Liikennejärjestelyjä suunniteltaessa tulee kiinteistöille sekä jalankulku- ja pyöräliikenteelle taata turvallinen kulku työmaan ohi kaikissa työvaiheissa. Jalkakäytävän leveys on vähintään 1,5 m ja yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien vähimmäisleveys on 3,0 m. Kevyen liikenteen reitti tulee erottaa työkohteesta verkko- tai levyaidalla. Ajoradalla ja kevyen liikenteen väylillä sijaitsevat aidat tulee olla varustettu heijastavalla materiaalilla tai merkitty sulkupylväillä. Myös kaikki muut liikenneväylillä sijaitsevat rakenteet tulee merkitä heijastimilla tai varoitusmerkinnöillä. Esteettömyyden takaamiseksi kulkuväylien tasoerot tulee luiskata. Työmaan pysäköintijärjestelyt on otettava huomioon liikennejärjestelyjä suunniteltaessa, jotta esimerkiksi kevyen liikenteen yhteyksiä ei katkaista asiattomalla pysäköinnillä. Päätoteuttajan on kiinnitettävä erityistä huomiota työmaan merkitsemiseen ja suojaamiseen. Erityisesti on huomioitava työntekijöiden turvallisuudelle vaaraa aiheuttava ajoneuvoliikenne. Vastaavasti työmaan merkitsemisellä ja suojaamisella sekä opasteilla estetään ulkopuolisten pääsy työmaalle ja vähennetään työmaan ulkopuolisille aiheuttamia vaaratekijöitä. Varoituskilpien tulee olla suomen ja ruotsin kielellä. Liikennejärjestelysuunnitelmien laatijalla tulee olla voimassa oleva Tieturva 2 -pätevyys. 6.6 Työmaan siisteys, järjestys ja valaistus Päätoteuttajalle kuuluu työstä johtuva ympäristön puhtaanapito. Työt on järjestettävä siten, ettei ympäristölle aiheudu tarpeettomia likaantumisesta ai-

18 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 18 (31) heutuvia haittavaikutuksia Päätoteuttajalla on velvollisuus pitää työmaa-alue sekä ulkopuoliset katu- ja puisto-alueet siistinä ja terveydellisesti tyydyttävinä poistamalla sinne työmaalta kerääntynyt lika, roskat ja irtonaiset esineet. Puhtaanapidon tulee vastata tilaajan määrittämää, hyväksyttyä laatutasoa. Urakoitsijan on huolehdittava päivittäisellä renkaiden tai ajoneuvojen pesemisellä, että työmaaliikenteestä ei kulkeudu savi- yms. maita liikennealueelle. Työmaan jätehuollosta määrätään Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisissä jätehuoltomääräyksissä sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Päätoteuttajan on järjestettävä jätteiden ja jätemateriaalin lajittelua ja keräilyä varten riittävästi jäteastioita tai -lavoja ja huolehdittava niiden säännöllisestä tyhjennyksestä. Kukin sivu- ja aliurakoitsija on velvollinen toimittamaan työssään syntyvät pakkausjätteet pääurakoitsijan työkohteen läheisyyteen sijoittamiin keräysastioihin. Tilaajalla on oikeus antaa tarkempia ohjeita työmaan jätehuollosta mm. ongelmajätteiden käsittelystä, jätteiden hyötykäytöstä ja kierrätyksestä, maaaineisten läjittämisestä tai ympäristönsuojelusta. Tilaaja voi luetella käytettävät läjitys- ja kaatopaikat. Rakennustyömaalla ja erityisesti sen kulkuteillä on oltava riittävä ja sopiva yleis- ja paikallisvalaistus. Suuria ja äkillisiä valaistuseroja sekä häikäisyä on vältettävä. Työvalaisinasennukset tulee toteuttaa siten, etteivät valaisimet aiheuta vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, eivätkä häikäisyä liikenteelle. Työkohteen kadut ja kevyen liikenteen väylät tulee olla valaistuna nykyisen tason mukaisesti koko työn ajan normaalin katuvalaistusrytmin mukaisesti lukuun ottamatta aikaväliä Töiden ajoittaminen Työaikarajoitteet on esitetty urakkaohjelmassa. 6.8 Työhygieenisiä mittauksia koskevat menettelyt Työhygienian tasoa seurataan silmämääräisellä tarkastelulla. Poikkeamista informoidaan välittömästi tilaajan edustajana toimivaa turvallisuuskoordinaattoria. 6.9 Menettelyt varottavien laitteiden ja rakenteiden lähellä työskentelyyn Varottavat laitteet ja rakenteet sekä menettelyitä niiden lähellä työskentelyyn on esitetty hankkeelle laaditussa turvallisuusasiakirjassa. Tähän liittyviä ohjeita annetaan myös urakkaohjelmassa Varautuminen ja toimintaohjeet vaara- ja onnettomuustilanteita varten Urakoitsija on velvollinen turvallisuussuunnitelmassaan selvittämään ja esittämään työmaan pelastusreitit sekä toimintaohjeet vaara- ja onnettomuustilanteiden varalle. Päätoteuttaja huolehtii, että jokaisesta työpisteestä on vaaratilanteissa mahdollisimman nopea ja turvallinen poistumisreitti, joka on pi-

19 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 19 (31) 6.11 Käyttö- ja huolto-ohjeet dettävä esteettömänä ja joka johtaa mahdollisimman suoraan turvalliselle alueelle. Lisäksi velvoitteena on informoida pelastusviranomaisia pelastusreiteistä, jos työkohteeseen opastamiseen ei riitä tie- tai katuosoite. Urakoitsijan tulee toimittaa tieto pelastusviranomaisten informoinnista myös turvallisuuskoordinaattorille. Päätoteuttaja huolehtii, että kohteessa on sen luonteen mukaisesti tarvittavat ensiapuvälineet ja ensiavun antamisen hallitsevia henkilöitä. Ensiavusta ja pelastusvälineistä on määrätty VNa 205/ Urakoitsija vastaa sopimukseensa sisältyvien käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimisesta ja toimittamisesta. Käyttö- ja huolto-ohjeet tulee toimittaa rakennuttajalle ja rakennuttajan nimeämille edustajille tarkastettavaksi ennen niiden viimeistelyä. Käyttö- ja huolto-ohjeiden laadinnan yhteydessä on tehtävä riskienarviointi käyttö-ohjeen käsittelemän rakenteen, laitteen tai järjestelmän vaikutuksesta liikenneväylän käytönaikaiseen turvallisuuteen. Urakoitsijan tulee järjestää tarvittava käyttökoulutus kunnossapitourakoitsijalle sekä pelastusviranomaisille urakkasopimuksessa esitetyssä laajuudessa. 7 Erityisiä työmenetelmiä koskevat ohjeet 7.1 Työmaan putoamissuojausten järjestäminen Kaikki rakentamisen yhteydessä syntyvät reuna-alueet, joissa työntekijät tai ulkopuoliset henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on suojattava kansin tai kaitein. Tarvittaessa pieniä putoavia esineitä tai materiaalia varten kaiteisiin on asennettava putoamisen ehkäisevät verkot. Syvät kaivannot, jyrkät leikkausluiskat sekä siltojen ja tukimuurien reunat on putoamissuojattava kulloisenkin vaaratekijän edellyttämällä tavalla. Kaivantojen suojauksesta tarkemmin kohdassa 7.3 Putoamisen estävän suojarakenteen ja laitteen esim. suojakaiteen tulee olla suojavaikutteeltaan yhtenäinen. Kaikkien rakentamisen yhteydessä esiintyvien työtasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joista voi pudota yli 2 metriä korkeammalta, sekä muulloinkin, milloin päätoteuttaja toteaa erityisen tapaturman tai hukkumisen vaaran, on oltava suojakaiteet tai muut suojarakenteet. Päätoteuttaja vastaa, että putoamissuojaukset toteutetaan työmaalla VNa 205/2009:n 28 vaatimusten ja ohjeen mukaisesti. Päätoteuttaja huolehtii, että riittävät putoamissuojauksia koskevat suunnitelmat laaditaan. Mikäli putoamisvaaran torjuminen teknisellä keinolla, esim. suojakaiteilla, ei ole mahdollista, tulee korkealla työskenneltäessä käyttää turvavaljaita. Putoamissuojauksien kiinnitysratkaisut on tarvittaessa hyväksytettävä rakennesuunnittelijalla. Urakoitsija varmistaa, että käytettävät turvavarusteet tarkastetaan säännöllisesti ja niiden kunnosta huolehditaan.

20 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 20 (31) 7.2 Telineet ja työvälineet sekä niiden yhteiskäyttö Päätoteuttaja vastaa, että työ- ja suojalaitteet toteutetaan työmaalla rakennustöiden turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Telinettä ei saa ottaa käyttöön, ellei siinä ole käyttöönottotarkastusta osoittavaa telinekorttia. Telineet on tarkastettava säännöllisesti viikoittain suoritettavien kunnossapitotarkastusten yhteydessä. Kukin urakoitsija vastaa teline- ja tukirakenteiden suunnittelusta, asianmukaisuudesta ja kestävyydestä myös muille urakoitsijoille tekemiensä teline- ja tukirakenteiden osalta. Päätoteuttajan tulee laadituttaa tukirakenteesta rakennuspiirustukset ja esittää ne tilaajalle. Tilaajalla on oikeus hylätä suunnitelma. Työvälineiden, koneiden sekä muiden rakennusvälineiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja niiden tulee täyttää työturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Ne on varustettava tarvittaessa sellaisilla apulaitteilla, ettei käsiteltäville tarvikkeille, rakennusosille tai ympäristölle aiheuteta vahinkoa. Mikäli työtä ei voi muuten tehdä turvallisesti, työntekijälle on järjestettävä tarpeelliset työ- ja suojatelineet. Pääurakoitsija tekee ja päätoteuttaja vastaa, että työ- ja suojatelineet toteutetaan kaikilta osin VNa 205/ luvun mukaisesti. Lisämääräyksen työtelineiden käytöstä on esitetty em. asetuksen luvussa 12. Urakoitsijan on tehtävä työ- ja suojatelineille käyttöönottotarkastukset VNa 205/ luvun mukaisesti. Nojatikkaita ei saa käyttää työtelineenä tai -alustana, vaan ainoastaan tilapäisinä kulkureitteinä, ja niiden maksimipituus on 6 metriä. Tikkaiden käytöstä on annettu ohjeet ja määräykset VNa 205/ Kaivu- ja täyttötyöt Kaivutöistä, joissa kaivannon sortuminen voi aiheuttaa tapaturmavaaran, on laadittava kirjalliset kaivutyösuunnitelmat lainsäädännön ja urakka-asiakirjojen vaatimusten mukaisesti ja kaivutyöt on toteutettava laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Kaivannot on toteutettava tuettuina tai luiskattuina pätevän suunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaisesti. Kaivu- ja täyttötöissä ja niihin liittyvien suunnitelmien laatimisessa on otettava huomioon maan laatu, kaivannon syvyys, sortumavaara, luiskan kaltevuus ja kuormitus sekä vedestä, liikenteestä ja sääolosuhteista aiheutuvat vaaratekijät sekä käytettävän kaluston asettamat vaatimukset. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota yleisen liikenteen suojaamiseen ja kaivantojen sortumavaaran ennaltaehkäisemiseen. Kaivutyösuunnitelmat hyväksyy pätevä suunnittelija. Suunnitelmat on esitettävä tilaajalle. Muutokset suunniteltuihin kaivantojen suojaus- ja tuentatoimenpiteisiin on aina hyväksytettävä tilaajalla. Urakoitsija on velvollinen selvittämään aina ennen kaivutöihin ryhtymistä tiealueella olevien johtojen, kaapeleiden sekä rakenteiden ja laitteiden tarkat sijainnit sekä niiden vaikutukset työsuoritukseen laitteiden omistajilta.

21 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET 21 (31) Kaapeleiden siirto- ja purkutöissä on noudatettava tilaajan ja johtojen omistajien antamia ohjeita ja huolehdittava, että kaapelit on tehty jännitteettömiksi ennen töiden aloittamista. Mikäli työkohteesta löytyy pilaantuneita maita, on päätoteuttajan ilmoitettava asiasta tilaajalle ja selvitettävä turvallisuuden terveyden suojelemiseksi maaperän biologiset ja kemialliset vaara- ja haittatekijät sekä niiden merkitys työntekijöiden ja työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle. Työalue ja kaivannot sekä täyttöjen reunat on rajattava selkeästi aitauksilla siten, että sivullisten kulku työmaalle on estetty. Mikäli kaivumassoja ei välittömästi kuljeteta työkohteesta pois, on niiden läjittäminen tehtävä vähintään 10 metrin etäisyydelle kaivannon reunasta, ellei suunnitelmissa ole toisin määrätty. Samaa sääntöä noudatetaan rakenteisiin tarkoitettuja materiaaleja työmaalla varastoitaessa. Maarakennuskoneiden työalueella koneiden käytössä ja laitteissa sekä henkilösuojauksessa tulee noudattaa VNa 205/2009:n 35 mukaisia määräyksiä. Kaivantojen suojaaminen tehdään Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen julkaisun 1/2013: Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla sekä Liikenneviraston ohjeen (3/2013) Sulku- ja varoituslaitteet mukaan. Raskasta suojausta käytetään aina kun kyseessä on syvä kaivanto ja työmaan kesto on yli vuorokauden. Syvä kaivanto on syvyydeltään yli 0,7 m. Raskaassa suojauksessa käytetään rauta- tai betonipalkkeja, jotka ovat vähintään 25 cm korkeita. Rakenteeseen kiinnitetään sulkulaite, esimerkiksi sulkupuomi. Palkin maahan kiinnittämisessä voidaan käyttää kiinnityshakaa. Tarvittaessa useampia palkkeja voidaan kytkeä yhteen, jolloin suojauksen paikallaan pysyminen varmistuu. Syvän kaivannon osalta on huomioitava sortumisvaara: Turvalaitteet pitää sijoittaa tarpeeksi etäälle kaivannon reunasta, jotta kaivanto ei sorru. Erityisen tärkeää tämä on, jos kaivannon vieressä kulkee paljon raskasta liikennettä. Kevyttä suojausta voidaan käyttää, jos - Nopeusrajoitus on korkeintaan 60 km/h ja työ kestää alle vuorokauden - Nopeusrajoitus on korkeintaan 50 km/h ja työkestää yli vuorokauden, eikä työmaalla ole syvää kaivantoa - Kun kyseessä on jalankulkijoiden ja pyöräilijoiden erottaminen työmaaalueesta. Kevyessä suojauksessa voidaan käyttää betoni- tai rautapalkin sijasta noin 20 x 20 cm puupalkkia liukuesteenä. Palkkiin kiinnitetään sulkulaite tai vuoroittaisin punaisin ja keltaisin poikkijuovin varustettu puukaide (sulkupuomi). Pelkät sulkulaitteet (sulkuaidat, -puomit, -pylväät) riittävät suojaukseksi seuraavissa tilanteissa: - Työ kestää alle vuorokauden ja työmaalla ei ole syvää kaivantoa - Kadun pysyvä nopeusrajoitus on enintään 40 km/h, työ kestää yli vuorokauden, eikä työmaalla ole kaivantoja