Metsävarojen käytön laitoksen laboratoriotiloissa

Transkriptio

1 Laadunhallinta ja yleiset käytännöt Metsävarojen käytön laitoksen laboratoriotiloissa (Latokartanonkaari 7) Juha Rikala

2 SISÄLLYS 1 Laboratoriotilat ja yhteyshenkilöt Hyvät laboratoriokäytännöt Paperilaboratorio Massalaboratorio Puulaboratorio Puutyötila Kierrätettävä materiaali Kemikaalit ja ongelmajäte Onnettomuustilanteet

3 1 Laboratoriotilat ja yhteyshenkilöt Metsävarojen käytön laitoksella (Latokartanonkaari 7, 4 krs.) on kolme erillistä laboratoriotilaa: H. 428, Paperilaboratorio (Luku 3) H. 429, Massalaboratorio (Luku 4) H. 432, Puulaboratorio (Luku 5) sekä K2-kerroksessa (H. 211) oleva puutyötila. (Luku 6) Tilojen käytöstä vastaa: Puuteknologian yliopistonlehtori Juha Rikala (H. 420, puh , , sähköposti juha.rikala(at)helsinki.fi). Tiloja käytetään opetus- että tutkimustarkoituksiin. Niiden käytöstä sovitaan aina vastuuhenkilön kanssa. Laboratoriot sisältävät puun, puumassan ja paperin prosessointiin, testaukseen ja mittaukseen soveltuvia koneita ja laitteistoja, joiden kokoonpanoa muutetaan tarpeiden mukaan. Testaukset voidaan tehdä erilaisten kansallisten tai kansainvälisten standardien (esim. ISO, SFS, EN) mukaisesti. Laboratoriotiloja ei ole suunniteltu huipputason testaustoimintaan eikä niitä täten ole myöskään akkreditoitu. Laitteistojen korjaus-, huolto- ja kalibrointipalvelut hoidetaan Laitekeskuksen kautta. Yhteyshenkilöt Laitekeskuksessa: Yli-insinööri Antti Uusi-Rauva (puh , sähköposti antti.uusi-rauva(at)helsinki.fi) Yliteknikko Arto Nieminen (puh , sähköposti arto.nieminen(at)helsinki.fi) 2 Hyvät laboratoriokäytännöt Hyvillä laboratoriokäytännöillä tarkoitetaan tässä tapauksessa seuraavia asioita: Ota yhteyttä laboratorioista vastaavaan henkilöön halutessasi tehdä kokeita tai käyttää laitteita Pyydä opastus laitteiston käyttöön Perehdy laitteiden käyttö- ja turvallisuusohjeisiin Käytä suojaimia ja työskentele rauhallisesti Ilmoita ajat, jolloin käytät laboratoriotiloja ja varmista, että saat yhteyden henkilökuntaan Perehdy kemikaalien kanssa työskentelemiseen ja jätehuoltoasioihin (Ks. luku 8) Selvitä mahdolliset vaaratilanteet ja toimintatavat onnettomuuden sattuessa (Ks. luku 9) 3

4 3 Paperilaboratorio Paperilaboratoriossa voidaan testata massa-arkkien/paperin ominaisuuksia. Laboratoriosta löytyvät seuraavat laitteet: Paperileikkurit Vaaka Tarkkuusmikrometri (paksuuden mittaus, L&W) Bendtsen-laite (pinnan karheuden ja ilmanläpäisevyyden mittaus, L&W) Heilurilaite (repäisylujuuden mittaus, L&W) Spektrofotometri (optisten ominaisuuksien mittaus, Minolta) Lisäksi laboratoriossa voidaan leikata ohuita puunäytteitä mikrotomilla (Reichert & Jung) ja tarkastella näitä mikroskoopeilla. Paperin testauslaitteet ovat pääosin mekaanisia, eivätkä ne vaadi erityistä kalibrointia lukuun ottamatta spektrofotometriä, joka kalibroidaan aina ennen käyttöä. Lisätietoa laitteistojen käytöstä ja standardeista saa laboratoriossa olevista ohjeista. Opastuksen laitteiden käyttöön antaa Juha Rikala. 4 Massalaboratorio Massalaboratoriossa voidaan prosessoida mekaanista tai kemiallista puumassaa ja valmistaa koearkkeja. Kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat laitteistot: Tarkkuusvaaka Valley-hollanteri (puumassan jauhatus, L&W) Puumassan hajotin (L&W) Arkkimuotti (L&W) Arkkipuristin (L&W) Kuivausrumpu (L&W) Ohjeet ja tarkemmat tiedot laitteistojen kokoonpanosta löytyvät sinisestä L&W -kansiosta laboratoriosta. Laboratoriotilassa sijaitsee myös näytteiden kuivaamiseen tarkoitettu kuivauskaappi (Heraeus) sekä vedenpuhdistuslaitteisto (Millipore). Opastuksen laitteiden käyttöön antaa Juha Rikala. 4

5 5 Puulaboratorio Puulaboratoriossa sijaitsevat seuraavat laitteet/laitteistot: Aineenkoestuskone (Lloyd) Kaksi kuivauskaappia (Memmert) Sääkaappi (Weiss) Soxhlet-uuttolaitteisto Vaakoja WinDendro-laitteisto (lustonmittaus) Ohjeet ja tarkemmat tiedot laitteistojen kokoonpanosta löytyvät kansioista laboratoriosta. Opastuksen laitteiden käyttöön antaa Juha Rikala (tai tutkijat). 6 Puutyötila Puutyötila (H. 211) sijaitsee K2-kerroksessa. Se on tarkoitettu pienimuotoisiin puutöihin, esim. koekappaleiden työstöön. Tällä hetkellä puutyötilasta löytyy vannesaha (+puruimuri), pystyporakone ja nauhahiomakone sekä käsityökaluja. Opastuksen laitteiden käyttöön antaa Juha Rikala (tai tutkijat). Puunäytteiden valmistuksessa ja vaativammissa puusepäntöissä tehdään yhteistyötä yliopiston kiinteistöpalveluosaston kanssa (E-talon puusepänverstas). Yhteyshenkilö: Kirvesmies Markus Orava (puh ) 7 Kierrätettävä materiaali Laboratorioissa kertyvä, kierrätyskelpoinen pahvi ja paperi toimitetaan niille tarkoitettuihin astioihin. Yleisiä ohjeita löytyy esimerkiksi Paperinkeräys Oy:n sivuilta ( Kierrätyskelpoinen lasitavara (laboratoriovälineet, lasipakkaukset) huuhdotaan ennen keräilyastiaan laittamista. Metalliosat (esim. korkki ja kaulusrengas) poistetaan. Lasitavara toimitetaan Metsätieteiden talon pihapiirissä sijaitseviin mustiin astioihin. Astioihin ei saa laittaa posliinia, puuta tai muovia. Lisätietoa saa osoitteesta ja Laitekeskuksesta (Kaj-Roger Hurme, puh ). Tavaratoimitusten yhteydessä kertyvä pakkausmateriaali, kuten solumuovi, voidaan tarvittaessa käyttää uudelleen mm. ongelmajätteitä sisältävien pullojen kuljetuksessa. 5

6 8 Kemikaalit ja ongelmajäte Kattava tietopaketti kemikaaleista löytyy onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden (OVA) luettelosta ( tai tuotepakkauksiin kiinnitetyistä käyttöturvallisuustiedotteista. Lisätietoa kemikaaleista löytyy myös Turvatekniikan Keskuksen (TUKES) sivuilta ( Liuotinaineita ei pääsääntöisesti saa johtaa viemäriin. Haitallisten ja kiellettyjen aineiden luettelo löytyy Ekokemin ohjeesta 5/04: Älä päästä haitallista ainetta viemäriin. Ohje löytyy sähköisenä osoitteesta Viiltäville tai pistäville esineille ei ole järjestetty keskitettyä keräystä Viikissä. Tällaisten esineiden laittaminen roskiin sellaisenaan on kielletty, koska ne voivat aiheuttaa vaaraa esimerkiksi siivoojille. Viiltävä tai pistävä jäte varastoidaan toistaiseksi ja pakataan hävittämistä varten esimerkiksi kanistereihin tai vastaaviin säiliöihin. Massalaboratorioon (H. 429) on sijoitettu erillinen ilmastoitu kemikaalikaappi, jossa säilytetään tutkimuksessa käytettäviä ja välivarastoidaan jo käytettyjä kemikaaleja. Jokainen käyttäjä huolehtii kemikaaliensa säilytyksestä turvallisuus- ja muiden ohjeiden mukaisesti. Laitoksen kemikaalivastaavana toimii Juha Rikala. Myrkyllisistä ja palavista nesteistä pidetään varastokirjanpitoa sekä laitoksella että Laitekeskuksessa. Jätehuollon yhdyshenkilönä toimii Laitekeskuksessa laboratoriomestari Kaj-Roger Hurme (puh , sähköposti kaj-roger.hurme(at)helsinki.fi). Hän vastaa Latokartanonkaari 7:n kasvihuoneaitauksessa sijaitsevista ongelmajätekonteista. Jätteiden tuomisesta ongelmajätekontteihin on laadittu oma dokumenttinsa (Kaj-Roger Hurme, ). Lisätietoja ohjeista antaa Juha Rikala. 6

7 9 Onnettomuustilanteet Onnettomuuksien varalta laboratoriotiloista löytyvät seuraavat tarvikkeet ja välineet: Ensiapukaappi (H. 432) Jauhesammutin alkusammutukseen (laitoksen käytävä, H. 428 oven vieressä) Sammutuspeite alkusammutukseen (H. 432) Hätäsuihkut palovammoihin ja kemikaalionnettomuuksiin (H. 429 ja 432) Onnettomuustilanteiden varalta kannattaa tutustua Suomen Punaisen Ristin ohjeisiin, jotka löytyvät osoitteesta Sieltä löytyvät mm. painelu-puhalluselvytyksen uusimmat ohjeet. Tässä on esitetty keskeiset kohdat toiminnasta onnettomuustapauksissa. Toiminta onnettomuuden sattuessa Selvitä ensiavun tarve ja tee hätäilmoitus, kun toteat, että loukkaantunut tarvitsee ammattiapua. Soita 112. Hätäilmoituksen teko 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro tarkka osoite ja kunta. 4. Vastaa kysymyksiin. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. Toiminta tulipalon sattuessa - Pelasta välittömässä vaarassa olevat. - Sulje ovet estääksesi savun ja palon leviämistä. - Hälytä palokunta soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112 (B-talossa automaattinen palohälytys). - Sammuta, jos palo on pieni eikä savua vielä ole (sammutuspeite tai jauhesammutin). - Varoita niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa. - Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen sekä kerro. välittömästi paloviranomaiselle onko ihmisiä vaarassa ja jo suoritetut toimenpiteet. - Varmista, että kaikki ovat päässeet kokoontumispaikalle, joka on B-talon sisäpiha. 7

8 Ensiapu eri tilanteissa Haavat Haavojen ensiapu - Tyrehdytä verenvuoto - Puhdista haava - Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä. - Peitä haava suojasidoksella - Hakeudu tarvittaessa hoitoon - Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa. Myrkytystapaukset (kemikaalialtistus) - Potilas kuuluu välittömästi sairaalahoitoon, jos hänellä on hengitysvaikeuksia, hän kouristelee tai on tajuton. - Aloita puhalluselvytys, jos potilaan hengitys pysähtyy tai heikkenee vakavasti (Huom! Ei syaanivedyn aiheuttamissa myrkytyksissä). - Käännä tajuton tai kouristeleva potilas kylkiasentoon. - Anna myrkytyspotilaalle tarvittava ensiapu ja tarkista aina myrkytysriski lääkäriltä tai Myrkytystietokeskuksesta, puh. (09) (suora) tai (09) 4711 (vaihde). - Ensiapuohjeet erilaisissa kemikaalionnettomuuksissa löytyvät osoitteesta: sekä puulaboratorion (H. 432) ovesta. Palovammojen hoito Pienen palovamman ensiapu: - Jäähdytä palovammaa viileällä vedellä, kunnes kipu häviää. - Tarvittaessa vamman voi peittää rasvasidoksella ja suojasiteellä. - Vaihda side kahden päivän välein. - Jos palovamma tulehtuu, mene lääkäriin. Vakavan palovamman ensiapu (kun iho on harmaa tai hiiltynyt, eikä potilas tunne kipua): - Soita Suojaa henkilö jäähtymiseltä. - Tue kasvo- tai hengityspalovamman saanut puoli-istuvaan asentoon. 8