TOIVION OSAYLEISKAAVAN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS PIRKKALA

Transkriptio

1 TOIVION OSAYLEISKAAVAN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS PIRKKALA

2 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 2 / 17 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Työn tarkoitus ja rajaus Työmenetelmät Arvottaminen MAISEMAN PERUSPIIRTEET Maasto ja kasvillisuus Näkymät, kiintopisteet, solmukodat, portit ja reunat 8 3 KULTTUURIMAISEMAN KEHITTYMINEN Esihistoria ja keskiaika Isojako luku ja 1900-luvun alkupuoli Jälleenrakennuskausi luvun loppu ja 2000-luvun alku RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA SEN ARVOT Nykytilanteen kuvaus Arvot Lisätietoja ja toimenpidesuosituksia LÄHTEET LIITTEET... 17

3 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 3 / 17 Toivion alue Pirkkala KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS 1 JOHDANTO 1.1 Työn tarkoitus ja rajaus Pirkkalan kunta tilasi Toivon osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen osayleiskaavoitusta varten joulukuussa Tilaaja: Yhteyshenkilö: Laatija: Pirkkalan kunta Suupantie Pirkkala Arkkitehti Pauliina Pelkonen Eija Teivas, arkkitehti Huura Oy Hämeenpuisto 33 A Tampere puh. (03) Alue sijaitsee Pirkkalan kunnassa. Tarkasteltava alue on tarjouspyynnön ja sopimuksen mukainen. Alue ei kata osayleiskaavarajaukseen myöhemmin lisättyä länsiosaa (esim. Iso-Naistenjärvi ja osa Kaitajärvestä). Selvityksen karttarajaus on raportin kannessa. Selvityksessä tuotetaan yleiskaavasuunnitelman laatimista varten tarkastelu rakennetusta ympäristöstä, alueen historiasta ja maiseman kehittymisestä. Lisäksi inventoidaan merkittävimmät rakennuskohteet ja annetaan suositukset kaavamerkinnöistä.

4 Osayleiskaavan rajaus. Ilmakuva Pirkkalan kunta. Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 4 / 17

5 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 5 / Työmenetelmät Maiseman peruspiirteissä on tarkasteltu maastonmuotoja, maaperää ja kallioperää, kasvillisuutta sekä näkymiä, kiintopisteitä, reunoja, solmukohtia ja maiseman avoimuutta. Lähteinä on käytetty maa- ja kallioperäkarttoja ja ilmakuvia. Tärkeimpänä työmenetelmänä on ollut havainnointi maastossa. Kulttuurimaiseman kehittyminen tehtiin kirjallisuus- ja karttatarkasteluna sekä isojakokartan v perusteella karttaliitteeseen. Nykytilanne perustuu paikalla tehtyihin havaintoihin. Työssä oli kolme vaihetta: Lähdetietojen keruu, kenttätyö ja toimistotyö. Lähteinä käytettiin vanhoja ja uusia karttoja isojaosta alkaen, historiakirjoja, ilmakuvia eri ajoilta, vanhoja valokuvia, maanjakoasiakirjoja, muistitietoa ja kunnalta saatuja asemakaava- ja kiinteistötietoja. Lähteet on lueteltu tarkemmin raportin lopussa. Kenttätyö tehtiin pohjatyön perusteella ns. pikainventointina koko rakennetulle paikalla havainnoiden ja valokuvaten. Pikainventoinnin ja arkistotöiden avulla valittiin erikseen inventoitavat kohteet. Alueella, jonka arvo perustuu ajalliseen ja ulkonäölliseen yhtenäisyyteen, tehtiin säilyneisyyden arviointi, mutta ei erillisiä kiinteistöinventointeja. Toimistotyövaiheessa kuvat nimettiin, järjestettiin ja koottiin kuvaliitteiksi, tiedot syötettiin lomakkeille, verrattiin havaintoja lähtötietoihin ja lopuksi tehtiin arvottaminen ja raportin yhteenveto. Maisemahistoriakartat ja alueen ominaisuuksia kuvaavat kartat ovat raportissa ja arvoalue- sekä kiinteistölomakkeet raportin liitteinä. 1.3 Arvottaminen Kulttuurihistoriallinen arvottaminen on tehty käyttäen Museoviraston arviointikriteerejä. Aluetta ja rakennuksia tarkasteltiin seuraavin kriteerein: tyypillisyys kerroksisuus monipuolisuus harvinaisuus sopusuhtaisuus symbolimerkitys alkuperäisyys, säilyneisyys avainkohde intensiteetti l. kertovuus edustavuus vaihtelevuus opetus- ja tutkimusarvo yhtenäisyys

6 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 6 / 17 Erityinen painoarvo on ollut kertovuudella eli intensiteetillä. Arvoon vaikuttava rakennusten säilyneisyys ei tarkoita rakennuksen kuntoa. Säilyneisyys on esitetty lomakkeilla ja kartalla seuraavin termein: HYVIN SÄILYNYT Rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat hyvin tunnistettavissa, ja rakennusosista ja pintaverhouksista on merkittävä osa säilynyt alkuperäisinä. Voi sisältää myös myöhempien ajanjaksojen tyylillisesti tunnistettavia muutosvaiheita. Muutokset on tehty sopusoinnussa alkuperäisen tyylin ja muodon kanssa, eikä suhdemaailma ole kärsinyt. Kunnostettu tai korjattu huoltaen. KOHTALAISESTI SÄILYNYT Kokenut muutoksia, laajennuksia tai ikkunoiden uusimisia. Suhteet, erityisesti detaljeissa, ovat muuttuneet. Merkittäviä rakennusosia on uusittu tyyliin sopimattomasti. On käytetty alkuperäisistä huomattavasti poikkeavia materiaaleja ja käsittelytapoja. MERKITTÄVÄSTI MUUTETTU Kaikki detaljit edustavat myöhempää aikaa ja rakennusaika on pääteltävissä vain hahmosta. Suhdemaailma on täysin muuttunut, ja mahdollinen laajennus on ristiriidassa vanhan osan kanssa. TÄYSIN MUUTETTU Rakentamisajankohtaa ei voi ulkoasusta tai hahmosta enää helposti päätellä. Toivion arvoalueesta tehdyllä säilyneisyys-kartalla on esitetty vain hyvin tai kohtalaisesti säilyneet kohteet. Yksittäisiä hyvin säilyneitä jälleenrakennuskauden taloja on myös arvoalueen ulkopuolella, mutta niitä ei ole inventoitu erikseen.

7 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 7 / 17 2 MAISEMAN PERUSPIIRTEET 2.1 Maasto ja kasvillisuus Alueella on useita metsäisiä mäkiä ja niiden välissä kosteita painanteita. Maasto on metsäalueilla epätasaista, kallioista ja välillä hyvinkin jyrkkäpiirteistä. Entiset ja nykyiset viljelyalueet ovat suhteellisen tasaisia. Korkeuserot ovat enimmillään vajaa 70 metriä Haikanvuoren laelta koilliseen moottoritieliittymään. Sääksjärven rantaan. Haikanvuoren korkeus on 166 metriä ja Taaporinvuori 155 m merenpinnasta. Tarkasteltavalla alueella maaperä on pääosin moreenia, seassa on paljaita kalliopintoja. Ojien varrella, entisten niittyjen kohdalla maaperä on savista. Suurimmat maansiirtotyöt ja louhinnat on tehty uudella Linnakallion alueella moottoritien varrella. Kuva:Linnakalliota. Taustalla uusi paloasema. Alueen luonnonvarainen kasvillisuus on tyypillisesti havupuuvaltaista sekametsää. Rakennetulla alueella on perinteistä puutarhakasvillisuutta.

8 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 8 / Näkymät, kiintopisteet, solmukodat, portit ja reunat Maisema on sulkeutuvaa. Havupuuvaltaisten metsien reunat ovat suurimmaksi osaksi selväpiirteiset läpi vuoden. Selkein maisemarakenne on Korven tilalla, jossa avoimet peltoaukeat rajautuvat rauhallisesti metsiin ja tilakeskuksesta on pitkä näkymä moottoritien suuntaan. Myös Kaitalan päärakennukselta avautuu tärkeä näkymä avoimen rantapellon yli Sääksjärvelle. Toivion omakotialueelle tulon pohjoisessa merkitsee notkelmaan rakennettu pienteollisuusrakennus, joka toimii kiintopisteenä alueelle saapuville. Omakotialueen eteläosassa on toinen kiintopiste: koulun pääty Saukontien päässä. Tärkeimmät risteykset ovat solmukohtia. Ainoa merkittävä porttiaihe on Ruotutien alussa, jossa korkea puusto ja läntinen mäenrinne muodostavat kapean, porttimaisen katutilan alueelle tullessa. Ominaisuudet on merkitty Alueen arvot liitekartalle. 3 KULTTUURIMAISEMAN KEHITTYMINEN 3.1 Esihistoria ja keskiaika 3.2 Isojako Alueelta ei tunneta esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä. Tarkasteltava alue kuuluu suurimmaksi osaksi Nuolialan ja Partolan kyliin. Suuren pohjan sodan aikaan alue on ollut Haikan, Partolan, Naistenmatkan ja Nuolialan eri kylien yhteismetsää. Nykyisen Toivion alueella on ollut Vesilahden Anian kylän niittyjä, joiden ladoista sotaväkeä metsiin paenneet Pirkkalankylän asukkaat ovat lainanneet rehua eläimilleen. Joitakin niittyjä on kuulunut myös Hyhkylle ja Pispalalle. Isojaossa (Pirkkalassa kartat laadittu ) valtaosa alueesta on ollut Nuolialan ja Partolan kylien metsäistä ja mäkistä takamaata. Ojien varsilla sekä Sääksjärven pohjoisrannalla on ollut niittykaistaleita latoineen ja muutama pieni, aidattu peltotilkku sekä niille kylistä johtaneet polut. Toivion nimi esiintyy isojakokartoilla Härmälän rusthollin tiluksien rajalla, jossa ojan yli vei Toivionsilta ja sen eteläpuolella kohosi Toivionmäki. Toivionojan pää Pyhäjärven rannassa oli aikanaan yksi tiluksien rajamerkki.

9 karttapohjan copyright Pirkkalan kunta Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 9 / 17

10 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 10 / luku ja 1900-luvun alkupuoli 1800-luvun aikana alueella oli tiettävästi kolme tai neljä torppaa, mutta ei muuta asutusta. Kalmbergin kartalla 1855 näkyy vain Majaniemen torppa, vaikka Sääksjärven torppa eli Kaitala on ollut olemassa jo 1830-luvulla. Nimistä päätellen myös Saukkolammin lähellä on ollut torppa vielä 1850, mutta henkikirjoissa sitä ei enää esiinny 1855, ja myös Majaniemi poistuu asiakirjoista torpparin lesken kuoltua Paikallisen tiedon mukaan Ruotutien alkupäässä on ollut ruotusotamiehen torppa, mutta tästä ei ole kartta- eikä arkistotietoja. Vuosisadan vaihteessa alue oli edelleen Partolan ja Nuolialan tilojen hallussa, ja niitty- sekä peltomaa vain vähän isojaon aikaista laajempi. Vuoden 1909 senaatin kartassa alueella on vain kaksi torppaa: Partolalle kuulunut Sääksjärven torppa eli Kaitala sekä Haikkaan kuuluvien Nuolialan tilojen torppa Korpi. Yllä: Kalmbergin kartta 1855 Oikealla: Senaatin kartta 1909

11 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 11 / 17 Suomen taloudellinen kartta Vuonna 1918 tuli voimaan laki vuokra-alueiden lunastamisesta, jolloin monet torpparit ja mäkitupalaiset lunastivat vuokraamansa maat itselleen. Tämän lain nojalla itsenäistyi Korven tila Yksi 1920-luvun alussa lohkotuista oli Toivio- niminen tila, joka on kiinteistörekisterin mukaan nyt vesialuetta. Mahdollisesti suurempi osa siitä jäi aikanaan pistoraiteen alle. Sääksjärven rannasta Majaniemestä lohkottiin ensimmäisiä huvilatontteja vuonna Vuonna 1932 Partolasta erotettiin samalta alueelta Tampereen rajalta yhdellä kertaa sata tonttia, mutta niistä rakennettiin 1950-lukuun mennessä vain kymmenkunta. Sekä Kaitalaan että Majaniemen alueelle kuljettiin Multisillan kautta. 3.4 Jälleenrakennuskausi Suurimmat mullistukset alueella ovat olleet Toivion alueen lunastaminen siirtolaisten asuttamiseen sekä pistoraiteen rakentaminen Lentokonetehtaalle.. Valtiolle lunastetun alueen rakennussuunnitelmaehdotuksen oli laatinut arkkitehti Olavi Kivimaa. Rakentaminen pääsi alkamaan vasta 1950-luvun alus-

12 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 12 / 17 sa, ja ensimmäiseksi rakentuivat Saukontien ja Ruotutien varret. Toivion koulu ja päiväkoti valmistuivat 1958 Korpitien varrelle Saukontien päähän. Partolan maat jaettiin Palmroth-suvun perikunnan kesken vuonna Tämän jälkeen tehtiin Salomaantie ja Kärppäkalliontie pistoraiteen ja Tampereen rajan väliin. Peruskarttaa vuodelta 1953.

13 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 13 / luvun loppu ja 2000-luvun alku Toivion asuinalue täydentyi vähitellen ja 70-luvulla. Myös Sääksjärven rantaan Kaitalan eteläpuolelle Huhdannokkaan rakennettiin uutta pientaloasutusta luvuilla. Vuonna 1987 alueelle valmistui rakennuskaava, jossa Korpitien ja Ruotutien välinen alue kaavoitettiin pientaloalueeksi. Alun perin asutustilojen viljelykäyttöön tarkoitettu alue ei ilmeisesti ollut asianomaisessa käytössä. Uudelle kaavoitetulle alueella on rakennettu rivitaloja ja omakotitaloja. Osa suurimmista tonteista on jaettu, jotkut ns. kirvesvarsitonteiksi. Rakennetuilla tonteilla on aluetehokkuus e=0,25, mikä aiheuttaa painetta jakaa suurimmat tontit. Pistoraide purettiin 2000-luvun alussa. Vuonna 2016 on rakenteilla Linnakallion teollisuusalue tarkasteltavan alueen luoteisosassa. Linnakallion alueen ympärillä kohoaa metsäisiä mäkiä, eikä se ole yhteydessä muihin alueen rakennettuihin ympäristöihin, esimerkiksi Korven tilaan, joka on Linnakallion alueen koillispuolella. Peruskarttaa vuodelta 1991.

14 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 14 / 17 4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA SEN ARVOT Toimeksiantoon kuului kulttuuriympäristön selvitys yleiskaavoituksen vaatimalla tarkkuudella. Arvoalueista ja inventoiduista kohteista täytettiin lomakkeet Museoviraston noudattamaa jäsentelyä käyttäen. Rakennuksia tarkasteltiin vain ulkopuolelta. 4.1 Nykytilanteen kuvaus 4.2 Arvot Tarkasteltava alue on valtaosin mäkistä metsää. Koillisosassa on tiheähkösti asuttu, jälleenrakennuskaudella rakentunut pientaloalue, jossa on myös koulu ja päiväkoti. Luoteisosassa on vasta syntyvää teollisuusaluetta ja keskeneräisiä rakennuksia. Vanhimmat rakennetut ympäristöt sijoittuvat alueen eteläosaan, Sääksjärven rantaan, jossa on entisen Kaitalan torpan miljöö 1800-luvulla alkaen, sekä varhaisia huviloita 1930-luvulta. Järven rannalla on lisäksi muutaman vuosikymmenen ikäistä kesämökkiasutusta. Korven tila alueen keskivaiheilla edustaa toimivaa, monipuolista ja rakennuskannaltaan sekä maisemarakenteeltaan perinteistä maatilaa. Tarkemmat kuvaukset esitetään arvoaluelomakkeilla ja kiinteistölomakkeilla. Kulttuurihistoriallinen arvo Kulttuurihistorialliset arvot jaetaan yleisesti kolmeen eri osaan: Historiallinen: esimerkiksi asutushistoriallinen, sotahistoriallinen, liikennehistoriallinen Rakennushistoriallinen: esimerkiksi rakennusperinteinen, arkkitehtoninen, rakennustekninen Ympäristöarvo: esimerkiksi maisemallisesti keskeinen, maisemakokonaisuus Alueelta on osoitettu kaksi varsinaista arvoaluetta ja lisäksi muutama yksittäinen kohde tai kiinteistö. Toivion arvoalue on lisäksi jaettu osiin. Kiinteistökohtaiset arvot on esitetty tarkemmin liitteenä olevilla lomakkeilla. Arvoalueen ohjeellinen rajaus on tehty siten, että se sisältää alueen olennaisimmat piirteet, ja mukana on myös kohteita, joilla kyseisiä arvoja ei ole.

15 Karttapohjan copyright Pirkkalan kunta Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 15 / 17

16 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 16 / 17 Arvojen perustelut pääpiirteissään, tarkemmat perustelut lomakkeilla: Historialliset arvot: Asutushistorialliset arvot: Kaitalan arvoalue ja Korven tila liittyvät topparilaitokseen ja Toivion arvoalue sotien jälkeiseen siirtolaisten ja rintamamiesten asuttamiseen. Liikennehistorialliset arvot: Pistoraiteen pohja on jätetty asuinalueen keskelle kevyen liikenteen väyläksi kertomaan Valmetin lentokonetehtaan vaiheista. Rakennushistorialliset arvot: Ks. myös kiinteistö- ja rakennuslomakkeet Rakennusperinteiset arvot: Kaitalan tilan rakennuskannasta miespihan rakennukset ja ladot ovat säilyneet hyvin rakennusaikansa perinteisessä asussa. Toivion alueen jälleenrakennuskauden talot ovat aikakaudelle tyypillisiä ja suurelta osin hyvin tai kohtalaisesti säilyneitä rintamamiestaloja. Arkkitehtoniset arvot: Majaniemen muutamat yksittäiset huvilat edustavat varhaista, melko vaatimatonta huvilarakentamista. Ympäristöarvot: Maisemakokonaisuus: yhä toimiva Korven maatila on perinteiseltä rakennuskannaltaan monipuolinen ja muodostaa tilakeskusta ympäröivien, selvärajaisten peltojen kanssa arvokkaan maisemakokonaisuuden. Kaitalan tila ja siitä lohkotut osat edustavat entisen torpan pienipiirteistä miljöötä. Maisemaan kuuluu olennaisesti myös niitty ja näkymä rantapellon yli järvelle. Toivion alue on yhtenäinen ja osittain kerrostunut jälleenrakennuskauden alue, jolla on myös paikallista merkitystä Pirkkalan suurimpana asutusalueena. 4.3 Lisätietoja ja toimenpidesuosituksia Arvoalue- ja kiinteistökohtaiset toimenpidesuositukset esitetään lomakkeilla.

17 Toivio Kulttuuriympäristön selvitys 2016 Sivu 17 / 17 5 LÄHTEET Painetut: Perinnealbumi, Pirkanmaa II. Perinnetieto Oy. Kuopio Suomen kartanot ja suurtilat. Suomen maatilat. II osa Hämeen lääni. Porvoo Suomen omakotiasutus I Hämeen lääni. Turku Kaukovalta, Jaakkola, Sorila, Pirkkalan historia. Tampere Saarenheimo, Juhani, Vanhan Pirkkalan historia. Tampere Koivuniemi, Kaarninen, Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia Forssa Pitkin poikin Pirkkalaa. Jyväskylä Kartat Pitäjänkartta 1855, ns. Kalmbergin kartta, Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Pitäjänkartta 1903 Suomen taloudellinen kartta. Maanmittaushallitus Pitäjänkartta 1: Peruskartta 1953, 1961, 1975, 1986, Senaatin topografikartta 1909 (digitaaliarkisto). Painamattomat asiakirjat: Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston mikrofilmit Digitaaliarkisto, henkikirjat Painamattomat kartat: Kansallisarkisto, isojaon kartat Suulliset lähteet: Mikko Timlin, Heikki Kannisto, Taimi Torhola, Sari Mäkinen, Pentti Kokko Valokuvat Pystykuvat, Pirkkalan kunta Inventoinnin yhteydessä otetut digikuvat muistitikulla 1_ LIITTEET Arvoaluelomakkeet: A 1 Kaitala A 2 Toivion alue Kiinteistölomakkeet: K 1 Korpi K 2 Tontti nro 93 K 3 Tontti nro 77 K 4 Tontti nro 78

18 K ,5 Kurikkakallio Taaporinvuori Huhtavuori Saukonvuori Pyramiitinnotko Pehkusuo Pikku-Makkara Iso-Makkara Uusikorpi Haikanvuori Kotinmäki Linnakorpi Muurainkorpi Hannunsuo Hannunharju Kärppäkallio Saukkolammi Saukonoja Saukonoja Iso-Naistenjärvi Härmälänoja Vähä-Naistenjärvi rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla pmo rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla pmo pmo pmo Z Z Z Z Rauh. Multivuori Huhdannokka Majaniemi Suutarinniitty Pirunkivi Levo Kaitajärvi Saunaoja Kaitala Kaitalankulma Kuntorata m 200 K 1 K 3 K 4 K 2 A 1 A 2d A 2b A 2a A 2c TOIVION YLEISKAAVA-ALUE, RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ARVOT 2016 Tarkasteltavan alueen rajaus Tärkeä näkymä Maiseman kiintopiste Maiseman reuna Solmukohta Porttiaihe Inventoitu kiinteistö Tärkeä tielinja Arvoalue Avoimena pidettävä alue Arvoalueet (A) ja kiinteistöt (K) A 1 Kaitala (sis. kolme inventoitua kiinteistöä) A 2a Toivio: Ruotutie, Saukontie, Karjalantie A 2b Toivio: Eskolantie A 2c Toivio: Korpitie, Taaporintie A 2d Toivio: Salomaantie, Kärppäkalliontie K 1 Korpi K 2 Tontti numero 93 K 3 Tontti numero 77 K 4 Tontti numero 78

19 K ,5 Saukkolammi Saukonoja Saukonoja Iso-Naistenjärvi Härmälänoja Vähä-Naistenjärvi Kurikkakallio Taaporinvuori Huhtavuori Saukonvuori Pyramiitinnotko Pehkusuo Pikku-Makkara Iso-Makkara Uusikorpi Haikanvuori Kotinmäki Linnakorpi Muurainkorpi Hannunsuo Hannunharju Kärppäkallio rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla pmo rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla rakenteilla pmo pmo pmo Z Z Z Z Rauh. Multivuori Huhdannokka Majaniemi Suutarinniitty Pirunkivi Levo Kaitajärvi Saunaoja Kaitala Kaitalankulma Kuntorata m 200 TOIVION YLEISKAAVA-ALUE, MAISEMAHISTORIALLINEN TARKASTELU 2016 PERUSTUU ISOJAON KARTTOIHIN 1768 Tarkasteltavan alueen rajaus Tie tai polku Pelto Niitty Alueella ei ole tontteja, ja niittylatoja ei ole merkitty

20 Saukonvuori Pyramiitinnotko Kotinmäki Kärppäkallio Koulu II II k k k k k k II II II II k k II II II II II II II II II II II II k kh II II kh k II k k II II II II II k II k k ar ar yr k k II yr II Saukonoja Härmälänoja a 44a 42a rp rp a (147) a (396) (53) a 44a 38 42a (23) rp (149) rp rp rp rp rp rp rp rp Rp 80 rp rp84 Rp38 Rp37 Rp36 59 rp rp rp rp rp Rp2 Rp A 2d A 2b A 2a A 2c TOIVION YLEISKAAVA-ALUE, TOIVION ARVOALUE RAKENNUSTEN SÄILYNEISYYS 2016 Tarkasteltavan alueen rajaus Hyvin säilynyt Kohtalaisesti säilynyt Arvoalue Arvoalueet A 2a Toivio: Ruotutie, Saukontie, Karjalantie A 2b Toivio: Eskolantie A 2c Toivio: Korpitie, Taaporintie A 2d Toivio: Salomaantie, Kärppäkalliontie

21 A 1 Kaitala Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Kylä Partola Kiinteistötunnus Kaitala Ranta-Kaitala Inkerinmäki Kunta Pirkkala Alue Osoite Kaitalantie Peruskartta Aluetyyppi Haja-asutusalue Itäkoordinaatit Kohdetyyppi maatila Pohjoiskoordinaatit Hist. tilatyyppi Torppa Rakennusten lkm 9 Nykyinen tilatyyppi tila (kolme eri tilaa) Inventoitu - Kuvaus Entinen Kaitalan eli Sääksjärven torppa sijaitsee Pirkkalan kaakkoiskulmalla metsässä Sääksjärven rannan tuntumassa lähellä Lempäälän rajaa. Tilaa on jaettu 2009 ja 2011 siten, että pihapiiri jakautuu nykyisin kolmen eri tilan alueelle. Rakennukset sijaitsevat melko vapaasti sommiteltuna pihaan johtavan tien molemmin puolin. Pihapiirissä on seuraavanlaisia rakennuksia: Kaitalan tila: 1. Päärakennus on ulkoasunsa perusteella 1900-luvun alusta, arviolta luvulta. Nurkkakiviperustus on tehty graniittipaasille. Katto on saumapeltiä avoräystäin, itäsivulla on poikkipääty. Suorakaiteen muotoinen, lyhytnurkkainen hirsirunko on ollut peiterimalaudoitettu ja sitä ollaan uusimassa samanlaiseksi. Ikkunat ovat kuusi- ja yhdeksänruutuisia. 2. Lyhytnurkkainen riviaitta on osittain hirttä ja ilmeisesti myöhemmin laajennettu lautaseinillä. Perustukset ovat louhittua graniittia. Harjakatto on kolmiorimahuopaa ja korjattavana. 3. Kesäsauna. Rantaan rakennettu, kaatumaisillaan oleva sauna on peiterimalaudoitettu, sementtitiilikattoinen rakennus. 4. Uusi kesäsauna on arviolta 1970-luvulta peräisin oleva höylätystä puusta hirsitekniikalla tehty sauna, jossa on loiva harjakatto ja etukuisti. Ranta-Kaitalan tila: 5. Riihi. Ojan varrella, lähellä talvisaunaa on harjakattoinen, följareilla tuettu hirsirakennus. Myös riihen hirsiosa ulottuu tasakertaan, jonka yläpuolinen päätykolmio on peiterimalaudoitettu. 6. Talvisauna. Ojan vieressä on sementtiilikattoinen hirsisauna, jonka toisessa päässä on lautaverhottu jatke. Lyhytnurkkainen saunarakennus on tasakertaan asti följareilla tuettua hirttä ja yläosa on peiterimalaudoitettu. Pienet ikkunat ovat ojan puolella hyvin matalalla. Rakennus on todennäköisesti 1900-luvun alusta. Inkerinmäen tila: 7. Rengin ja puutarhurin mökki. Nurkkakiville rakennettu, tasakertaan asti vuoraamaton hirsirakennus on lyhytnurkkainen. Nurkkakivet ovat luonnonkiviä. Päätykolmiossa on sileä laudoitus. Harjakatto on sementtitiiltä. Sisäänkäynnin eteen on rakennettu uusi, kattamaton avokuisti. Ikkunat ovat kuusiruutuiset 8. Muonamiehen mökki. Peiterimalaudoitettu, matalalle luonnonkiviperustalle tehty rakennus on suorakaiteen muotoinen eikä siinä ole kuistia. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Katto on sementtitiiltä. 1

22 A 1 Kaitala Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 9. Kasvihuone. Nykyinen kasvihuone on osa aikaisemmasta, suuresta kasvihuoneesta. Historia Alue on ollut ennen isojakoa Partolan, Nuolialan, Haikan, Naistenmatkan ja Sikoisten yhteismetsää. Isojaon aikaan Sääksjärven rannalla oli muutama niittylaikku. Kaitala on ollut Partolan kylän Karlbergin säterirusthollin (myöhemmin Partolan tilan) torppa, entiseltä nimeltään Sääksjärvi. Varhaisimmat merkinnät henkikirjoissa ovat vuodelta 1840, jolloin torpparina oli Abram Säxjärfvi. Partolalla oli tuolloin yhteensä seitsemän torppaa. Vuonna 1893 Kaitalan torppa oli ainoana jäljellä. Kaitala mainitaan Partolaan kuuluvana ulkotilana vielä Partolan maat jaettiin Palmroth-suvun perikunnan kesken vuonna Tällöin Kaitala siirtyi tyttärelle, Marjatta Salomaalle, joka tiettävästi asui tilalla 1990-luvulle asti. Tila halottiin 2009, jolloin muodostuivat Kaitala, Ranta-Kaitala ja Inkerinmäki, joilla kaikilla on osa pihapiiriin kuuluneista rakennuksista. Ympäristö ja pihapiiri Alueelle johtaa pohjoisesta kapea hiekkatie, joka jatkuu kauempana eteläpuolella oleville, uudehkoille asuinrakennuksille. Myös pohjoispuolella on uutta asutusta. Päärakennus ja aitta sijaitsevat tien itäpuolella ja muodostavat väljästi miespihan, josta on 2010 jälkeen purettu osittain romahtanut tallirakennus. Omistajalla on aikomus rakentaa tallin paikalle autotalli. Rengin ja puutarhurin sekä muonamiehen mökit sekä kasvihuone ovat karjapihan laidoilla tien länsipuolella, ja niiden ympärillä on puuaidan rajaama, käytössä oleva lammaslaidun. Talvisauna ja riihi on sijoitettu ojan varrelle. Pihapiiristä ja päärakennuksesta koilliseen, Sääksjärven rantaan on avoin rantaniitty, aikaisemmin pelto. Kasvihuoneen takana on entinen, aitaamaton laidunniitty. Nämä molemmat ovat olleet niittyinä jo isojaon aikaan. Tontin eteläpuolella virtaa oja Kaitajärvestä (ent. Koirajärvi) Sääksjärveen. Muu ympäristö on sekametsää. Kaava Rantojen käytön osayleiskaava pvm (vahvistettu) Suojelu Kirjalliset lähteet ja kartat Suulliset lähteet Ei ole. Rantojen käytön osayleiskaavassa Kaitala on merkitty maaja metsätalousalueeksi, ja sinne on osoitettu nykyisiä asuinrakennuksia vastaava määrä asuinpaikkoja. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, toimitusasiakirjat ja isojaon kartat. Senaatin kartta 1855, kartta 1909, Pitäjänkartta 1903, taloudellinen kartta 1922 ja peruskartat 1953 alkaen. Kunnan kiinteistörekisteri. Suomen maatilat, II osa, Hämeen lääni. Porvoo Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat, Helsinki Digitaaliarkisto, Hämeen läänin henkikirjat. Pirkkala-seuran kotisivut. Mikko Timlin (Kaitalan nykyinen omistaja). 2

23 A 1 Kaitala Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Rakennusperinteinen Asutushistoriallinen Maisemakokonaisuus Rakennushistoriallinen arvo: Tilojen rakennuskanta edustaa perinteistä 1900-luvun alun kansanrakentamista. Pihapiirin vapaa muoto on tyypillistä kylän ulkopuoliselle torppariasutukselle. Päärakennus ja molemmat muut asuinrakennukset ovat säilyttäneet hyvin 1900-luvun alun ilmeen: rungon muodon, kattomuodon, ulkoverhouksen ja ikkunoiden puitejaon. Riviaitta ja riihi sekä talvisauna täydentävät huonokuntoisinakin tyypillistä, joskin harvinaistuvaa pientilan rakennuskokonaisuutta. Asutushistoriallinen: Alue liittyy Partolan kylän pitkäaikaisimpaan ja viimeiseen säilyneeseen torppaan sekä Partolan tilan ja suvun historiaan. Maisemakokonaisuus: Arvoalue, johon kuuluu vähintään 250 vuotta käytössä olleet niittyaukeat ojan varrella ja järven rannalla, yhä käytössä oleva lammaslaidun aitauksineen sekä monipuolinen rakennuskanta, kertoo hyvin säilyneenä vanhan torpan miljöölle tyypillisistä ominaisuuksista. Lisätietoja, toimenpidesuosit. Rakennusten 1900-luvun alun ilme tulisi säilyttää. Kunnostuksessa tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja säilyttää alkuperäisiä rakennusosia mahdollisuuksien mukaan. Kolmelle eri tilalle sijoittuvat rakennukset ranta- ja laidunniittyineen voi edelleen hahmottaa samaan tilaan kuuluneiksi, mikä olisi suotavaa myös jatkossa. Rantaniitylle ei tule rakentaa uusia asuinrakennuksia. Liitteet Asemapiirros ja valokuvat Valokuvat Muistitikku 1/2016 Inventoija/Tallentaja Eija Teivas / Huura Oy 3

24 A 1 Kaitala Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Asemapiirros 1. Päärakennus 2. Riviaitta 3. Kesäsauna 4. Uusi kesäsauna 5. Riihi 6. Talvisauna 7. Rengin ja puutarhurin mökki 8. Muonamiehen mökki 9. Kasvihuone 4

25 A 1 Kaitala Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Kaitala, yleiskuva koillisesta järven rannasta Kaitala, päärakennus 1 pohjoisesta Kaitala, riviaitta 2 idästä Kaitala, kesäsauna 3 etelästä Kaitala, uusi kesäsauna 4 pohjoisesta Ranta-Kaitala, näkymä laidunniitylle koillisesta 2016

26 A 1 Kaitala Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Ranta-Kaitala, riihi 5 pohjoisesta Ranta-Kaitala, talvisauna 6 lännestä Inkerinmäki, Rengin ja puutarhurin mökki 7 kaakosta Inkerinmäki, muonamiehen mökki 8 kaakosta Inkerinmäki, kasvihuone 8 pohjoisesta Inkerinmäki, näkymä Kaitalan pihasta luoteeseen

27 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Kylä Partola Naistenmatka Kunta Pirkkala Alue Alueet 2a 2b 2c 2d Ruotutie, Saukontie, Karjalantie, Eskolantie, Korpitie,Taaporintie Salomaantie, Kärppäkalliontie, 1 Peruskartta Aluetyyppi Pientaloalue Itäkoordinaatit Kohdetyyppi asuinalue Pohjoiskoordinaatit Kuvaus Pirkkalan kunnan itärajalla sijaitseva Toivion pientaloalue on suurimmalta osaltaan jälleenrakennuskauden omakotiasutusta. Rakennuskanta on varsin yhtenäistä, vaikka osa rakennuksista on merkittävästi muutettu ja sekaan on rakennettu myös uusia taloja. Tiestö myötäilee maastoa ja alueiden välissä on metsäisiä mäkiä. Arvoalueessa on neljä vähän toisistaan poikkeavaa osaa, joten niiden kuvaukset on esitetty erikseen kadunnimien mukaan. 2a Ruotutie, Saukontie ja Karjalantie Vanhin osa Toivion asuinalueesta sijoittuu melko suppealle alueelle. Talot ovat asuintaloja, yksi entinen kauppa on suurine ikkunoineen ja lastauspihoineen yhä tunnistettavissa kaupaksi. Tontit ovat valtaosin samankokoisia, noin 1000 neliötä. Saukontien lounaisosassa kapeat, pitkät tontit ulottuvat mäenrinteeseen asti, ja myös Ruotutien länteen kääntyvän haaran etelälaidalla on suuria tontteja. Pihat ovat tyypillisimmillään pensasaidoin rajattuja, hedelmäpuita ja marjapensaita kasvavia puutarhoja. Aitakasveina on käytetty orapihlajaa ja Siperian hernepensasta. Sekä Saukontien että Ruotutien itälaidalla rakennukset ovat aivan tien laidassa ja sisäänkäynnit ovat sivulla tai pihan puolella, piharakennukset tontin perällä. Länsilaidalla asuintalot ovat Saukontien alkupäässä tontin puolivälissä mutta piharakennukset silti pääosin niiden takana, Ruotutiellä talot ovat pihan perällä ja piharakennukset puolestaan lähempänä tietä. Kaikilla tonteilla ei ole piharakennusta, ja autotalli voi olla myös kellarissa. Rakennusten harjat ovat tien suuntaisia, paitsi Eerolantiellä, jonka eteläpäästä muutama rakennus on sisällytetty alueeseen. Rakennukset ovat lähes yksinomaan puolitoistakerroksisia, kellarillisia, puurunkoisia rintamamiestaloja, joista monet on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan. Yksinkertaisuus ja konstailemattomuus on jälleenrakennuskaudelle tyypillistä. Hahmo on noppamainen, ja sisäänkäynti on useimmiten pitkän sivun toiseen reunaan sijoitetun ikkunallisen kuistin kautta. Monissa on yhä ajalle tyypillinen ulkoverhous: joko peiterimalaudoitus tai vaakalaudoitus, ja 1950-luvun loppupuolella karkea roiskerappaus tiiliverhouksen tai vinolaudoituksen päälle. Ikkunat ovat yleisesti pystyjakokarmilla kahteen erikokoiseen tai samankokoiseen osaan jaettuja. Rapatuissa taloissa ikkunanpielet saattavat olla puhtaaksimuurattua punatiiltä. Rakennusajankohdalle tyypillisiä kattomateriaaleja alueella

28 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE ovat saumapeltikatot, huopakatot ja betonitiilikatot. Kattoja on uusittu myös uudentyyppisin materiaalein, laajennuksia tehty ja ulkoverhous uusittu aikaisempaa koristeellisemmaksi. 2b Eskolantie Eskolantie on osa-alueista pohjoisin. Tie kaartuu maaston mukaan. Tien puolivälissä siihen liittyy etelästä Eerolantie, joka päättyy Karjalantien länsipäähän. Eskolantien suurehkoista tonteista on lohkottu muutamia ns. kirvesvarsitontteja, ja tien eteläpuolella rinteeseen rakennetut rintamamiestalot ovat jääneet uusien taakse. Ympäristö ja rakennukset ovat pääosin kuten alueella 2a, mutta osa tonteista on rakennettu matalasti alueen 2d tavoin. Alueelle epätyypillisiä lauta-aitoja on rakennettu tien varrelle. 2c Korpitie ja Taaporintie Asuinalue päättyy etelässä Korpitiehen, jonka itäpäästä haarautuu Taaporintie. Tontit ovat pitkiä ja kapeita ja alun perin noin kahden hehtaarin suuruisia. Näistä moni on jaettu pienemmiksi ja myös kirvesvarsitontteja on muodostettu. Asuinrakennukset sijaitsevat pääosin lähellä tien reunaa, sisäänkäynnit ovat sivulla tai pihan puolella. Piharakennusten sijainti vaihtelee, mutta alun perin ne ovat olleet tontin perällä. Taaporintien tonttien tienvierillä kasvaa tavallista enemmän täysikasvuista metsäpuustoa. Varsinkin Korpitien länsipäässä on paljon uudehkoja asuinrakennuksia, mutta seassa on yhä useita tyypillisiä, vähintään kohtalaisesti säilyneitä jälleenrakennuskauden rakennuksia. Ominaispiirteet ovat kuten alueella 2a. Koulu ja päiväkoti sijaitsevat vierekkäin Korpitien varrella. Näistä päiväkoti toimi ensin opettajien asuntolana ja myöhemmin mm. kirjastona. Rakennus on vielä tunnistettavissa 1950-luvun rakennukseksi, mutta peruskorjattu koulu on täysin muutettu, eikä sen rakentamisajankohtaa voi ulkoasusta enää päätellä. Koulu sijaitsee Saukontien päässä näkymän päätteenä. 2d Salomaantie ja Kärppäkalliontie Viimeisenä eli luvun vaihteessa ja sen jälkeen rakennettu alue poikkeaa jo muista rakennustyypeiltään, mutta on silti tunnistettavissa jälleenrakennuskauden loppupuolen alueeksi. Salomaantien tonteilla talot ovat itäpuolella lähellä tietä ja piharakennukset tontin perällä kuten muuallakin, mutta radan vuoksi myös länsipuolella. Pihat ovat pääosin pensasaidoilla aidattuja, kun muuallakin Toiviossa. Salomaantien pohjoispään ilme on yhtenäinen rapattuine julkisivuineen. Suuri osa rakennuksista on 60-luvun tapaan 1-kerroksisia, loivakattoisia ja hahmoltaan pidempiä kuin rintamamiestalot. Rapattujen ja lautaverhoiltujen ohessa julkisivuja on osittain tai kokonaan muurattu punatiilestä. Varsinkin Kärppäkalliontiellä ja Salomaantien eteläpäässä rakennusten ulkoasu vaihtelee huomattavasti enemmän kuin alueilla 2a, 2b tai 2c. Historia Toivion asuinalue on ollut ennen isojakoa Partolan, Nuolialan ja Naistenmatkan kylien takamaita. Ojien varrella on ollut niittyjä latoineen ja isojaon aikaan pieni, aidattu peltomoisio. Perimätiedon mukaan Ruotutien varrella on ollut ruotusotamiehen torppa, mutta isojaon kartoille sitä ei ole merkitty. 2

29 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Alueen ensimmäinen karttaan merkitty asutus on ollut Toivion tila, joka lohkottiin Partolasta maanvuokralakien nojalla mäkitupalaiselle nimeltä Lehtinen. Valtaosa tilasta jäi pistoraiteen alle, ja nykyisin tilaan kuuluu vain pieni vesialue. Omakotiyhdistyksen historian mukaan Ruotutien alussa on ollut pieni mökki vielä sotien jälkeen. Varsinainen asutus tuli alueelle nopeassa tahdissa sotien jälkeen, kun Partolasta sekä Eerolan ja Eskolan tiloista lunastettiin vuoden 1945 Maanhankintalain nojalla alueita siirtoväkeä varten. Määrä oli yli 2/3 koko Pirkkalan lunastetuista alueista. Toivion asutusalueen rakennussuunnitelman suunnitteli arkkitehti Olavi Kivimäki. Alue lunastettiin vasta 1949, joten ensimmäiset talot valmistuivat vasta Saukontielle ja osa Ruotutien varrelle. Muutama talo valmistui silloin myös Korpitielle ja Eskolantielle. Ruotutien ja Karjalantien kulmaan tuli 1960-luvulla kauppa ja Saukontien päähän alueen eteläosaan jo 1958 koulu ja päiväkoti. Asukkaista useat kävivät töissä läheisellä sahalla ja lentokonetehtaalla. Viisikymmenluvun vaihteessa rakennettiin Valmetin lentokonetehtaalle johtava pistoraide aivan Ruotutien tonttien itärajalle. Toivion koulu ja päiväkoti valmistuivat 1958 Korpitien varrelle Saukontien päähän. Partolan maat jaettiin Palmroth-suvun perikunnan kesken vuonna Tämän jälkeen tehtiin Salomaantie ja Kärppäkalliontie pistoraiteen ja Tampereen rajan väliin. Vuonna 1987 alueelle valmistui rakennuskaava, jossa Korpitien ja Ruotutien välinen alue kaavoitettiin pientaloalueeksi. Alun perin asutustilojen viljelykäyttöön tarkoitettu alue ei ilmeisesti ollut asianomaisessa käytössä. Kaavoitetulla alueella on nyt rivitaloja ja omakotitaloja. Ympäristö ja pihapiiri Pohjoisesta johtaa asfaltoitu tie alueelle, jonka ensimmäisenä maamerkkinä on notkelmaan sijoitettu pienteollisuusrakennus. Tiilimuuntajan luona on korkeiden puiden ja mäen rajaama porttimainen kohta asuinalueelle. Tärkeimmät risteykset ovat alueen itäpuolella, Tampereen puolella, on Sarankulman teollisuusalue. Muuten ympäristö on mäkistä sekametsää. Entisen pistoraiteen pohja on otettu käyttöön kevyen liikenteen väylänä, jolloin sen linja kertoo edelleen lähialueiden teollisuuden vaikutuksista liikenteeseen. Näkymät ovat sulkeutuvia, eivätkä ole alueen rakenteen tai arvon kannalta olennaisia. Kaava Rakennuskaava pvm 1987 (pääosa) Suojelu Kirjalliset lähteet ja kartat Ei ole. Alueen yleinen tehokkuusluku 0,25 aiheuttaa paineita suurimpien tonttien jakamiseen. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, toimitusasiakirjat ja isojaon kartat. Senaatin kartta 1855, kartta 1909, Pitäjänkartta 1903, taloudellinen kartta 1922 ja peruskartat 1953 alkaen. Kunnan kiinteistörekisteri. Suomen maatilat, II osa, Hämeen lääni. Porvoo Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat, Helsinki

30 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Kaukovalta-Jaakkola-Sorila, Pirkkalan historia. Tampere Saarenheimo, Vanhan Pirkkalan historia. Tampere Suomen omakotiasutus I, Hämeen lääni. Turku Koivuniemi, Kaarninen, Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia Forssa Pitkin poikin Pirkkalaa. Jyväskylä Digitaaliarkisto, Hämeen läänin henkikirjat. Pirkkala-seuran kotisivut. Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Rakennusperinteinen Asutushistoriallinen ja liikennehistoriallinen Maisemakokonaisuus Rakennushistoriallinen arvo: Alueella on runsaasti hyvin ja kohtalaisesti rakentamisajankohtansa asussa säilyneitä jälleenrakennuskauden asuintaloja. Alueella 2d painottuvat luvun vaihteen kerrostumat, eli rapatut julkisivut ja 1-kerroksiset rakennusmassat. Lisätietoja, toimenpidesuosit. Asutushistoriallinen: Alue liittyy toisen maailmansodan jälkeiseen siirtoväen asuttamiseen. Paikallisesti suurin jälleenrakennuskauden asutuksen keskittymä. Liikennehistoriallinen: Entisen lentokonetehtaalle johtaneen pistoraiteen linja näkyy ympäristössä edelleen kevyen liikenteen väylänä. Maisemakokonaisuus: Rakennuskannaltaan pääosin yhtenäinen ja alueittain kerrostunut arvoalue, johon kuuluu jälleenrakennuskauden eri vaiheiden hyvin tai kohtalaisesti säilyneitä pientalokiinteistöjä takapihan piharakennuksineen, perinteisine puutarhoineen ja pensasaitoineen. Kokonaisuuteen kuuluu myös päiväkoti sekä entinen pistoraiteen linja. Alueelle tulisi laatia rakennus- ja korjaustapaohjeisto sisältäen ohjeet tonttien ympäristönhoidolle. Täydennysrakentamisen tulisi noudatella arvoalueelle tyypillistä maltillista kokoa ja rakeisuutta, eikä se saa kokonaan hävittää sodanjälkeisen asutushistorian tavoitteista kertovaa väljyyttä tai alueen yhtenäisyyttä. Liitteet Kartat ja valokuvat Valokuvat Muistitikku 1/2016 Inventoija/Tallentaja Eija Teivas / Huura Oy 4

31 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE Pohjakartan copyright Pirkkalan kunta 5

32 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE VALOKUVAT, alue 2a Ruotutie kaakosta kaakosta etelästä luoteesta luoteesta luoteesta

33 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Ruotutie luoteesta etelästä etelästä luoteesta etelästä etelästä

34 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Ruotutie etelästä lännestä lännestä lännestä luoteesta lounaasta

35 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Ruotutie kaakosta kaakosta koillisesta koillisesta koillisesta kaakosta

36 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Ruotutie kaakosta idästä idästä idästä koillisesta koillisesta

37 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Ruotutie koillisesta koillisesta etelästä etelästä pohjoisesta luoteesta

38 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Ruotutie idästä 2016 Muuntaja Ruotutien alussa 2016 Ruotutie näkymä itään 2016 Ruotutie näkymä koilliseen 2016 Ruotutie näkymä pohjoiseen

39 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Saukontie lounaasta pohjoisesta idästä idästä idästä idästä

40 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Saukontie kaakosta kaakosta koillisesta koillisesta kaakosta luoteesta

41 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Saukontie luoteesta luoteesta luoteesta luoteesta lounaasta luoteesta

42 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Saukontie, Karjalantie luoteesta 2016 Saukontie pohjoiseen etelästä lounaasta lounaasta etelästä

43 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Karjalantie etelästä etelästä kaakosta kaakosta kaakosta koillisesta

44 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2a Karjalantie luoteesta pohjoisesta pohjoisesta koillisesta 2016 Eerolantie etelästä 2016 Karjalantie itään

45 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2b Eskolantie etelästä etelästä kaakosta kaakosta kaakosta kaakosta

46 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2b Eskolantie etelästä etelästä etelästä kaakosta kaakosta lounaasta

47 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2b Eskolantie idästä idästä pohjoisesta luoteesta pohjoisesta luoteesta

48 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2b Eskolantie luoteesta 2016 Eskolantie näkymä Eerolantielle etelään 2016 Eskolantie näkymä lounaaseen 2016 Eskolantie näkymä luoteesta 2016 Eskolantie näkymä luoteesta 2 22

49 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2c Korpitie etelästä idästä lännestä idästä pohjoisesta kaakosta

50 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2c Korpitie kaakosta lounaasta Toivion päiväkoti luoteesta lännestä lounaasta etelästä

51 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2c Korpitie, Taaporintie luoteesta kaakosta etelästä etelästä pohjoisesta pohjoisesta

52 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2c Taaporintie luoteesta luoteesta koillisesta koillisesta luoteesta etelästä

53 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2d Salomaantie luoteesta pohjoisesta luoteesta luoteesta lännestä pohjoisesta

54 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2d Salomaantie pohjoisesta pohjoisesta pohjoisesta pohjoisesta luoteesta lännestä

55 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2d Salomaantie lännestä pohjoisesta pohjoisesta pohjoisesta lännestä lounaasta

56 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2d Salomaantie pohjoisesta idästä lännestä pohjoisesta lännestä luoteesta

57 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2d Salomaantie, Kärppäkalliontie Salomaantie etelään 2016 Vanha ratapohja etelään kaakosta idästä idästä koillisesta

58 A 2 Toivion alue Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 ARVOALUELOMAKE 2d Kärppäkalliontie idästä kaakosta idästä kaakosta koillisesta pohjoisesta

59 K 1 Korpi Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Haikka Kiinteistötunnus Kunta Pirkkala Alue Osoite Ritarintie Peruskartta Aluetyyppi Haja-asutusalue Itäkoordinaatit Kohdetyyppi maatila Pohjoiskoordinaatit Hist. tilatyyppi Torppa Rakennusten lkm 15 Nykyinen tilatyyppi tila Inventoitu - Kuvaus Korven tila sijaitsee moottoritien eteläpuoleisella metsäalueella Hannukorven ja Linnakorven tuntumassa. Tila on entinen Haikan torppa. Suurin osa rakennuksista on tehty tai korjattu perusteellisesti ja 1960-luvulla, myös uudempia kerrostumia on eri vuosikymmeniltä. Rakennukset sijaitsevat melko vapaasti sommiteltuna pihaan johtavan tien molemmin puolin. Pihapiirissä on seuraavanlaisia rakennuksia: 1. Päärakennus on rakennettu ½-kerroksisen rakennuksen julkisivut ovat valkoiseksi maalattua peiterimalaudoitusta. Jyrkähkö harjakatto on 2. Vanha päärakennus on omistajan mukaan korjattu 1950-luvulla ajan tyyliin, rakennettu ehkä 1930-luvulla. Suorakaiteen muotoisessa rakennuksessa on kaksikerroksinen kuisti. Peiterimavuoratun hirsirakennuksen pitkät nurkat on koteloitu. Ikkunat on uusittu, osa yksiruutuisiksi. Nurkkakiviperustuksen välissä on betonisokkelia. Harjakatto on aaltopeltiä. Rakennus on ollut tyhjillään n. vuodesta Navetta-heinäsuuli on itäpäädystään 1. kerroksessa tiiltä ja länsipäädystä ja heinäparvella rankorakenteinen. Katto on aaltopeltiä ja sokkeli betonia. 4. Autotalli. Lyhytnurkkainen, suorakulmainen hirsirakennus on tasakerrasta alkaen pystylaudoitettu. Harjakatto on sementtitiiltä. 5. Viljamakasiini. Sekä autotalli että makasiini on tuotu Pereestä luvulla. Huopakattoinen, hakanurkkainen ja maalaamaton makasiini on hirttä harjalle asti. 6. Pikkupirtti. Yksikerroksinen, peiterimalaudoitettu asuinrakennus on ilmeeltään lukua. Ikkunoiden puitejako on epäkeskeinen. Harjakatto on aaltopeltiä. 7. Palvisauna. Hirsirakennus on kirveellä veistetty, lohenpyrstönurkkainen ja maalaamaton. Päädyssä on matala ovi. Harjakatto on kolmiorimahuopaa. Päätykolmio on auki. 8. Suuli. Pitkässä, punamullanvärisessä suulissa on kolme erikorkuista osaa. Harjakatto on aaltopeltiä. Suulin ovet ovat suuria liukuovia. 9. Pihasauna. Pieni pihasauna on peiterimalaudoitetti ja aaltopeltikattoinen. 10. Puuvaja. Pystylaudoitettu, punamullattu puuvaja on aaltopeltikattoinen. 11. Autotalli. Pienessä, pystylaudoitetussa autotallissa on loiva, aaltopeltinen harjakatto. 12. Varasto. Rakennus on tuotu Pakkalankulmalta. 13. Kuivuri. 14. Lato. Hirsilato on tehty pyöröhirsistä koirankaulasalvoksin. Aaltopeltikate ulottuu pitkälle räystäspuiden ohi. 15. Maakellari. Kokonaan maakummun alla olevan kellarin pielet on muurattu harkoista ja tiilestä. Näiden lisäksi pihapiirissä on pieni kasvihuone ja erilaisia katoksia. 1

60 K 1 Korpi Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Historia Alue on ollut ennen isojakoa Partolan, Nuolialan, Haikan, Naistenmatkan ja Sikoisten jakokunnan yhteismetsää. Osa nykyisistä pelloista oli isojaon aikaan niittyjä. Haikkaan kuuluivat myös Nuolialan kylän Nikkilä, Ali-Perttula ja Yli-Perttula, joiden maista nykyinen tila on ostettu. Vuosien henkikirjoissa mainitaan Haikassa Juho Oskar Korpi-niminen torppari perheineen. Torppa esiintyy myös kartassa vuodelta Vuonna 1915 henkikirjoissa mainitaan myös Pirkkalaan muuttanut työmies Iivari Korpi, joka aikanaan osti tilan ja on nykyisen omistajan isoisän isä. Maanvuokralakien tultua voimaan lohkottiin Nikkilästä, Ali- ja Yli-Perttulasta jokaisesta kaistale maata, joista Korven tila muodostettiin. Tilan läpi on johtanut oja Linnakorvesta ja Hannusuolta Peltolampeen. Peltojen kohdalla ojan reittiä on muutettu. Ympäristö ja pihapiiri Alueelle johtaa pohjoisesta tie, joka päättyy tilakeskukseen. Vanha päärakennus sijaitsee kummulla ja muut rakennukset väljästi sen ympärillä. Suuret talousrakennukset eli suuli ja navetta-heinäsuuli rajaavat pihakumpua etelästä ja lännestä. Palvisauna, viljamakasiini, lato ja kuivuri ovat pihapiirin ulkopuolella. Pihalla kasvaa mm. pihasyreenejä ja omenapuita sekä pelloille johtavan tien varrella suuri pihakuusi. Pellot aukeavat kummun ympärillä kolmeen ilmansuuntaan ja rajautuvat selvästi metsänreunaan. Pihasta on näkymä moottoritielle. Kaava Yleiskaava pvm Suojelu Kirjalliset lähteet ja kartat Suulliset lähteet Ei ole. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, toimitusasiakirjat ja isojaon kartat. Senaatin kartta 1855, kartta 1909, Pitäjänkartta 1903, taloudellinen kartta 1922 ja peruskartat 1953 alkaen. Kunnan kiinteistörekisteri. Vanhan Pirkkalan historia Suomen maatilat, II osa, Hämeen lääni. Porvoo Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat, Helsinki Digitaaliarkisto, Hämeen läänin henkikirjat. Heikki Kannisto (Korven tilan nykyinen omistaja). Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Rakennusperinteinen Asutushistoriallinen Maisemakokonaisuus Rakennushistoriallinen arvo: Edelleen maatilana toimivan tilan rakennuskanta on monipuolinen ja kertovuus hyvä. Nykyisin harvinaiset palvisauna, hirsilato, 2

61 K 1 Korpi Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE viljamakasiini ja hirsirakenteinen autotalli ovat huonokuntoisinakin säilyneet hyvin perinteisessä asussaan. Vanha päärakennus on kohtalaisesti säilynyt, ja sen rakennusajankohta on tunnistettavissa. Asutushistoriallinen arvo: Tilalla on paikallisesti jonkin verran asutushistoriallista merkitystä maanvuokralakien jälkeen itsenäistyneenä torppana. Maisemakokonaisuus: Tilakeskus asettuu näyttävästi peltojen keskelle. Lisätietoja, toimenpidesuosit. Hirsirakenteiset, perinteiset talousrakennukset sekä vanha päärakennus olisi hyvä säilyttää. Tilakeskuksen ympärillä tulee jatkossakin olla sen verran avointa aluetta, että sen voi hahmottaa tilaan kuuluvaksi pelloksi. Liitteet Asemapiirros ja valokuvat Valokuvat Muistitikku 1/2016 Inventoija/Tallentaja Eija Teivas / Huura Oy 3

62 K 1 Korpi Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Asemapiirros 1. Päärakennus 2. Vanha päärakennus 3. Navetta-heinäsuuli 4. Autotalli 5. Viljamakasiini 6. Pikkupirtti 7. Palvisauna 8. Suuli 9. Pihasauna 10. Puuvaja 11. Autotalli 12. Varasto 13. Kuivuri 14. Lato 15. Maakellari 4

63 K 1 Korpi Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Korpi, yleiskuva etelästä Korpi, yleiskuva pihasta luoteesta puuvajan luota Korpi, yleiskuva pihasta etelästä Korpi, yleiskuva pihasta kaakosta Korpi, päärakennus 1 etelästä Korpi, vanha päärakennus 2 kaakosta 2016.

64 K 1 Korpi Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Korpi, navetta-heinäsuuli 3 idästä Korpi, autotalli 4 lounaasta Korpi, viljamakasiini 5 lounaasta Korpi, pikkupirtti 6 lounaasta Korpi, palvisauna 7 pohjoisesta Korpi, suuli 8 koillisesta

65 K 1 Korpi Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Korpi, pihasauna 9 etelästä Korpi, puuvaja 10 kaakosta Korpi, autotalli 11 etelästä Korpi, lato 14 lännestä Korpi, maakellari 15 lounaasta

66 K 2 Tontti nro 93 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Partola Kiinteistötunnus ja 532 Kunta Pirkkala Alue Osoite Majaniementie 4 Peruskartta Aluetyyppi Ranta-asutus Itäkoordinaatit Kohdetyyppi huvila Pohjoiskoordinaatit Hist. tilatyyppi palstatila Rakennusten lkm 3 Nykyinen tilatyyppi tila Inventoitu - Kuvaus Tontti nro 93, Tilkku on entinen huvila, nykyinen vakituinen asuinkiinteistö, joka sijaitsee Sääksjärven rannalla Majaniemen alueella. Huvila koostuu kahdesta tontista. Pihapiirissä on seuraavanlaisia rakennuksia: 1. Päärakennus on rakennettu ½-kerroksisen hirsirakennuksen julkisivut ovat symmetriset ja julkisivut vaaleaksi maalattua vaakalaudoitusta, alareunassa on helmalista. Päädyissä on kissanpenkit ja kolmiossa kapea pystypaneeli. Rakennuksessa on harjakattoinen kuisti. Harjakatto on saumapeltiä. Pohjoissivulla on kaksi pientä, pyöreää ikkunaa. Muut alakerran ikkunat ovat kuusiruutuisia. Katolla on muovipinnoitettu saumapeltikate, sokkeli on betonia. 2. Piharakennus vuodelta 1934 on suorakaiteen muotoinen ja harjakattoinen. Julkisivut ovat punamullattua, vuoraamatonta hirttä ja katto katettu ilmeisesti alkuperäisellä saumapellillä. Pienten ovet on paneloitu kahdella vinoneliöllä, päädyssä on lunetti. 3. Ateljee on rakennettu Kangasalta tuodun makasiinin hirsistä ja valmistunut Vuoraamattomassa, pitkänurkkaisessa rakennuksessa on Falunpunaisella punamullalla maalatut seinät ja päädyssä pieni avokuisti. Päädyssä on lunetti. Harjakatto on samasta materiaalista kuin päärakennuksessa. Historia Alue on ollut ennen isojakoa Partolan, Nuolialan, Haikan ja Naistenmatkan yhteismetsää. Majaniemessä oli niittyjä, mutta ilmeisesti ei juuri tällä paikalla luvulla Majaniemessä on ollut torppa, jonka tarkempaa paikkaa ei tiedetä. Isojaon jälkeen alue on kuulunut Partolalle. Vuonna 1932 Partolasta lohkottiin yhdellä toimituksella 100 tonttia, joista tontti numero 93 myytiin johtaja Kustaa Helkevaaralle (Hellgren). Päärakennus ja piharakennus ovat hänen rakennuttamiaan. Seuraava omistaja oli toimitusjohtaja Hugo Ahjo ja Alma Ahjo. Perikunta myi tontin 1990-luvun lopulla. Päärakennuksen alkuperäisissä piirustuksissa julkisivut ovat selkeästi 1920-luvun klassismia nurkkaharkotuksineen ja peiterimavuorauksineen, mutta sitä ei tiedetä varmuudella toteutetun. On myös mahdollista, että alaosa kerroslistaan asti on uusittu vaakapaneeliksi. Pihaan on aikanaan tehty puutarhasuunnitelma, josta on jäljellä lyhyt rivi jasmikkeita päärakennukselta rantalaiturille johtavan suoran reitin varrella. Ympäristö ja pihapiiri Kohteeseen tullaan pohjoisesta. Vieressä on teollisuustontti, jonka rakennukset ovat rantaasutukseen sopimattomia. 1

67 K 2 Tontti nro 93 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Päärakennus sijaitsee kummulla, jonne johtaa kiviportaat molemmilta sivuilta. Tontin reunoilla kasvaa täyskasvuisia havu- ja lehtipuita. Piharakennus sijaitsee suorakulmaisesti päärakennukseen nähden sen länsipuolella. Ateljee on nurmipihan itäreunalla. Rakennusten rajaamalla piha-alueella on nurmikkoa ja istutuksia sekä pihakeinu, ulkopuolella luonnonmukaista kasvillisuutta. Piharakennuksen takana on kanala. Kaava Rantojen käytön osayleiskaava. pvm (vahvistettu) Suojelu Kirjalliset lähteet ja kartat Suulliset lähteet Ei ole. Kiinteistöä koskee osayleiskaavamerkintä AP-1, pientalovaltainen asuinalue. Alue on varattu ympärivuotiseen asutukseen. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, toimitusasiakirjat Peruskartat 1953 alkaen. Kunnan kiinteistörekisteri. Vanhan Pirkkalan historia Digitaaliarkisto, Hämeen läänin henkikirjat. Åkerblom, Satu ja Ralf, Tilkku, Rakennushistoriallinen selvitys 1996 Sari Mäkinen, Pentti Kokko (huvilan nykyiset omistajat). Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Lisätietoja, toimenpidesuosit. Arkkitehtoninen Arkkitehtoniset arvot: Kohde edustaa 1900-luvun alun huvilarakentamista ja alueen vanhinta rakennuskantaa. Päärakennus on hyvin säilynyt, ja siinä on yhä nähtävissä 1920-luvun klassismin myöhäisvaiheen piirteitä: symmetriset julkisivut helmalistoineen ja kissanpenkkeineen, kuusiruutuiset ja pyöreät ikkunat. Piharakennus lunetteineen ja vinopaneloituine ovineen ilmentää hyvin säilyneenä samaa aikakautta. Uusi ateljee sijoittuu luontevasti pihapiiriin. Vuonna 1934 valmistuneet rakennukset tulisi säilyttää. Kunnostuksissa tulee noudattaa alkuperäisiä materiaaleja ja rakennustapaa. Liitteet Asemapiirros ja valokuvat Valokuvat Muistitikku 1/2016 Inventoija/Tallentaja Eija Teivas / Huura Oy 2

68 K 2 Tontti nro 93 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Asemapiirros 1. Päärakennus 2. Piharakennus 3. Ateljee 3

69 K 2 Tontti nro 93 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Tontti nro 93, yleiskuva pohjoisesta Tontti nro 93, päärakennus 1 koillisesta Tontti nro 93, päärakennus 1 etelästä Tontti nro 93, päärakennus 1 kaakosta Tontti nro 93, piharakennus 2 idästä Tontti nro 93, ateljee lounaasta

70 K 3 Tontti nro 77 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Partola Kiinteistötunnus Kunta Pirkkala Alue Osoite Levontie 6 Peruskartta Aluetyyppi Huvila-alue Itäkoordinaatit Kohdetyyppi huvila, Pohjoiskoordinaatit asuinrakennus Hist. tilatyyppi palstatila Rakennusten lkm 3 Nykyinen tilatyyppi tontti Inventoitu - Kuvaus Tontti nro 77 on alun perin huvilakiinteistö, nykyisin vakituinen asuinrakennus. Se on yksi sadasta tontista, jotka lohkottiin Partolasta vuonna Tontti sijaitsee Sääksjärven pohjoispään huvila-alueella metsän reunassa aivan Tampereen rajalla. Pihapiirissä on seuraavanlaisia rakennuksia: 1. Päärakennus on rakennettu Mansardikattoisen rakennuksen sisäänkäynti on päädyssä, jossa on lasikuisti ja sen päällä parveke. Pääovi on 1970-luvun mallia ja takaovikin on todennäköisesti uusittu sen jälkeen. Pääoven yläpuolella on kaareva, nirkkoreunainen peltikatos ja takaovella on pieni, harjakatolla katettu avokuisti. Katto on saumapeltiä pystykouruin. Suorakaiteen muotoinen, lyhytnurkkainen hirsirunko on vaakalaudoitettu. Ikkunat ovat kuusiruutuisia. Kuistien ja parvekkeen kaiteissa on huolellisesti muotoillut balusterit. Rakennus on ovien uusimisesta huolimatta erittäin hyvin säilynyt rakennusajankohtansa asussa. 2. Sauna on tontin pohjoisreunalla. Harjakattoinen hirsirakennus on tehty samaan aikaan päärakennuksen kanssa, ja se on klassismin mukaisesti symmetrinen. Päädyssä on kissanpenkit ja pystylaudoitettu päätykolmio. Sisäänkäynnin edessä on avokuisti, jonka etuseinässä on avaimenreiän muotoinen aukko. Julkisivut ovat hirttä kuistin lautaseiniä lukuun ottamatta. Harjakatto on saumapeltiä pystykouruin. Sauna on hyvin säilynyt. 3. Piharakennus on tehty sotien aikana. Hahmo on pitkä ja matala, suurimmaksi osaksi rankorakenteinen, osaksi vuoraamatonta hirttä. Katto on loiva pulpettikatto. Erikoispiirteenä yläreunasta kaareva pariovi, jonka ovilistat muodostavat pilariaiheen. Rakennuksessa on ollut puuliiteri, käymälä, yhden lehmän navetta ja kanala. Myös piharakennus on hyvin säilynyt. Historia Alue on ollut ennen isojakoa Partolan, Nuolialan, Haikan ja Naistenmatkan yhteismetsää. Isojaon aikaan Sääksjärven rannalla oli muutama niittylaikku. Tontti on lohkottu Nykyinen omistaja on asunut talossa n. 40 vuotta. Edellinen omistaja oli Pirhonen. Ympäristö ja pihapiiri Ympäröiviä tontteja kaksi kertaa suurempi Tontti nro 77 on kapean hiekkatien varrella. Tien vastaisella rajalla on pensasaitaa ja valkoinen puuportti. Rakennusten keskelle rajautuu kauniisti istutettu, kukkiva ja rehevä puutarha. Rakennusten lisäksi tontilla on leikkimökki ja pieni huvimaja (tiskauskatos?). Keskellä pihaa on pyöreähkö grillikatos ja pieni lampi. Tontin itäpuolella kasvaa sekametsää. 1

71 K 3 Tontti nro 77 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Kaava Rantojen käytön osayleiskaava pvm (vahvistettu) Suojelu Kirjalliset lähteet ja kartat Suulliset lähteet Ei ole. Rantojen käytön osayleiskaavassa kiinteistöä koskee merkintä AP-1, pientalovaltainen asuntoalue. Alue on varattu ympärivuotiseen asutukseen. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, toimitusasiakirjat ja isojaon kartat. Senaatin kartta 1855, kartta 1909, Pitäjänkartta 1903, taloudellinen kartta 1922 ja peruskartat 1953 alkaen. Kunnan kiinteistörekisteri. Digitaaliarkisto, Hämeen läänin henkikirjat. Pirkkala-seuran kotisivut. Taimi Torhola (nykyinen omistaja). Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Arkkitehtoninen Rakennushistoriallinen arvo: Kohteen rakennuskanta on edustavaa ja hyvin säilynyttä luvun huvila-arkkitehtuuria, ja rakennukset puutarhoineen muodostavat sopusointuisen kokonaisuuden. Päärakennus, sauna ja piharakennus ovat säilyttäneet hyvin luvun alun ilmeen: rungon muodon, kattomuodon, ulkoverhouksen ja ikkunoiden puitejaon. Kiinteistö edustaa alueen vanhinta rakennuskantaa. Lisätietoja, toimenpidesuosit. Rakennusten 1900-luvun alun ilme tulee säilyttää. Kunnostuksessa tulee käyttää edelleenkin perinteisiä materiaaleja ja rakennustapaa. Liitteet Asemapiirros ja valokuvat Valokuvat Muistitikku 1/2016 Inventoija/Tallentaja Eija Teivas / Huura Oy 2

72 K 3 Tontti nro 77 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Asemapiirros 1. Päärakennus 2. Sauna 3. Piharakennus 3

73 K 3 Tontti nro 77 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Tontti nro 77, yleiskuva portilta lounaasta Tontti nro 77,yleiskuva pihaan etelästä Tontti nro 77, päärakennus 1 lounaasta Tontti nro 77, päärakennus etelästä Tontti nro 77, päärakennus 1 sisäänkäynti lännestä Tontti nro 77, päärakennus 1 avokuisti lännestä

74 K 3 Tontti nro 77 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Tontti nro 77, sauna 2 etelästä Tontti nro 77, sauna 2 kaakosta Tontti nro 77, piharakennus 3 kaakosta Tontti nro 77, leikkimökki idästä Tontti nro 77, huvimaja lounaasta Tontti nro 77, päärakennus 1 ja grillikatos pohjoisesta

75 K 4 Tontti nro 78 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Partola Kiinteistötunnus Kunta Pirkkala Alue Osoite Levontie 4 Peruskartta Aluetyyppi Pientalo- ja huvilaalue Itäkoordinaatit Kohdetyyppi huvila Pohjoiskoordinaatit Hist. tilatyyppi palstatila Rakennusten lkm 2 Nykyinen tilatyyppi tontti Inventoitu - Kuvaus Tontti nro 78 on huvilakäytössä. Se on yksi sadasta tontista, jotka lohkottiin Partolasta vuonna Tontti sijaitsee Sääksjärven pohjoispään huvila-alueella metsän reunassa aivan Tampereen rajalla. Pihapiirissä on kolme rakennusta: 1. Päärakennus on rakennettu todennäköisesti 1930-luvulla. Sisäänkäynti on harjakattoisen talon pitkän sivun toiseen reunaan rakennetun lasikuistin kautta. Myös kuisti on harjakattoinen. Katto on aaltopeltiä. Suorakaiteen muotoinen runko on peiterimalaudoitettu, ullakon osuus on sileää laudoitusta. Ikkunat ovat kuusiruutuisia. Rakennus on voimakkaasta sinisestä väristään huolimatta säilynyt hyvin rakennusajankohtansa asussa. 2. Piharakennus 2 on aivan päärakennuksen takana alaspäin viettävässä rinteessä. Katto on hyvin loiva, huopapäällysteinen taitekatto. Julkisivut ovat peiterimalaudoitetut, ullakon osalla sileää lautaa. 3. Pieni piharakennus on lähes näkymättömissä kasvillisuuden takana, toisen piharakennuksen vieressä. Rakennuksessa on harjakatto. Historia Alue on ollut ennen isojakoa Partolan, Nuolialan, Haikan ja Naistenmatkan yhteismetsää. Isojaon aikaan Sääksjärven rannalla oli muutama niittylaikku. Tontti on lohkottu Ympäristö ja pihapiiri Tontti nro 78 on kapean hiekkatien varrella. Tonttia ympäröi pensasaita, jossa on puinen portti. Nurmipihalla kasvaa omenapuita ja marjapensaita. Tontilla on vintturikaivo. Tontin itäpuolella kasvaa sekametsää. Kaava Rantojen käytön osayleiskaava pvm (vahvistettu) Suojelu Kirjalliset lähteet ja kartat Ei ole. Rantojen käytön osayleiskaavassa kiinteistöä koskee merkintä AP-1, pientalovaltainen asuntoalue. Alue on varattu ympärivuotiseen asutukseen. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, toimitusasiakirjat ja isojaon kartat. Senaatin kartta 1855, kartta 1909, Pitäjänkartta 1903, taloudellinen kartta 1922 ja peruskartat 1953 alkaen. Kunnan kiinteistörekisteri. Digitaaliarkisto, Hämeen läänin henkikirjat. Pirkkala-seuran kotisivut. 1

76 K 4 Tontti nro 78 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Suulliset lähteet - Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Rakennusperinteinen Rakennushistoriallinen arvo: Kohteen pää- ja piharakennus edustavat 1930-luvun perinteistä pientalorakentamista ja alueen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Päärakennus ja piharakennus ovat säilyttäneet hyvin 1900-luvun alun ilmeen: rungon muodon, kattomuodon, ulkoverhouksen ja ikkunoiden puitejaon. Lisätietoja, toimenpidesuosit. Rakennusten 1900-luvun alun ilme tulee säilyttää. Kunnostuksessa tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja rakennustapaa. Liitteet Asemapiirros ja valokuvat Valokuvat Muistitikku 1/2016 Inventoija/Tallentaja Eija Teivas / Huura Oy 2

77 K 4 Tontti nro 78 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Asemapiirros 1. Päärakennus 2. Piharakennus 3. Pieni piharakennus 3

78 K 4 Tontti nro 78 Pirkkalan Toivion alueen kulttuuriympäristön selvitys 2016 KIINTEISTÖLOMAKE Tontti nro 78, yleiskuva portilta lounaasta Tontti nro 78, päärakennus 1 lännestä Tontti nro 78, päärakennus 1 ja piharakennus 2 lounaasta