talouspäällikkö, paikalla klo Kirsi Anttila, Tekninen keskus

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (35) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:00-15:15, keskiviikko klo 10:00-12:05 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Ari Leinonen, puheenjohtaja Hannele Lehto-Laurila, 1. varapuheenjohtaja, paikalla klo Sirpa Ek, paikalla klo Mirjam Karila, 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén Juha Jormanainen Mika Koivisto Eija Nurmi Kiira Lasarov-Pernaja Veijo Mikola Vesa Parantainen Jari Salonen Elisa Vuorinen Muut saapuvilla olleet Janne Laulumaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, paikalla klo 8-14 Aarre Lehtonen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ari Korhonen, Konsernihallinto kaupunginjohtaja, esittelijä Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto talousjohtaja Matti Sivonen, Sivistyskeskus sivistysjohtaja, paikalla klo Antti Korte, Tekninen keskus tekninen johtaja, paikalla klo 8-10 ja Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus sosiaali- ja terveysjohtaja, paikalla klo Markku Liimatainen, Sosiaali- ja terv.keskus talouspäällikkö, paikalla klo Esa Ilanti, Sivistyskeskus talouspäällikkö, paikalla klo Kirsi Anttila, Tekninen keskus ympäristöpäällikkö, paikalla klo Anne Rantala, Tekninen keskus hallintopäällikkö, paikalla klo Mari Koivunen, Konsernihallinto viestintäpäällikkö Outi Reinikainen, Konsernihallinto kaupunginlakimies, paikalla klo 8-10 Petra Määttänen, Konsernihallinto pöytäkirjanpitäjä

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (35) Saapuvilla olleet jäsenet Ari Leinonen, puheenjohtaja Hannele Lehto-Laurila, 1. varapuheenjohtaja Mirjam Karila, 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén Juha Jormanainen Mika Koivisto Eija Nurmi Kiira Lasarov-Pernaja Veijo Mikola Vesa Parantainen Jari Salonen Elisa Vuorinen Muut saapuvilla olleet Janne Laulumaa Aarre Lehtonen Ari Korhonen, Konsernihallinto Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Jarmo Niitynperä, Konsernihallinto Mari Koivunen, Konsernihallinto Outi Reinikainen, Konsernihallinto Petra Määttänen, Konsernihallinto kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja, esittelijä talousjohtaja tekninen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja henkilöstöpäällikkö viestintäpäällikkö kaupunginlakimies, paikalla klo pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Ari Leinonen puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Mirjam Karila puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastus Raisio, Juha Jormanainen Mika Koivisto

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (35) Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (35) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Esityslistan hyväksyminen Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle Vesihuollon perusmaksujen korottaminen v Raision kaupungin 14. kaupunginosan (Kaanaa) kortteleita 1424 ja 1425 sekä katu- ja liikennealueita (LV) koskevan asemakaavan muutoksen hyväksyminen (Hahdenniemi) Kaupungin takaus Asunto Oy Kuulaharjoille Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin Selvitys eräiden palvelujen kustannuksista Raisiossa Kaupunginhallituksen ilmoitusasiat/ Vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma Muutoksenhaku Muutoksenhakuohjeet

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (35) 292 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (35) 293 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Juha Jormanaisen ja Mika Koiviston. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (35) 294 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginhallitus päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä siten muutettuna, että asiat nrot 4, 5 ja 6 käsitellään asian nro 12 talousarvion yhteydessä.

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (35) Asianro 838/ / Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Kuntalain 111 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosenteista, kiinteistöverosta sekä muiden verojen perusteista." Voimassa olevien ohjeiden mukaan ilmoitus tuloveroprosentista ja kiinteistöveroprosentista on toimitettava verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Tuloveroprosentti on ilmoitettava verohallituksen ohjeen mukaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Tuloveroprosentti ja kunnallisverotuksella koottava määrä Raision tuloveroprosentti on 19,75. Sitä korotettiin 1,25 % -yksiöllä vuodelle Työttömyys sekä ikärakenteen muutos näkyy myös Raision verotuloissa, joissa palkkatulot kasvavat kuluvana vuonna -0,6 %, eläketulot 3,1% ja työttömyysturva 12,6%. Saatavan verotulon määrä on verotettavista tuloista maksetun veron määrä vähennyksillä vähennettynä. Vähennysaste on pikku hiljaa noussut koko valtakunnassa, eli kuntien verotulot vähenevät tätä kautta. Vuonna 2015 efektiivinen eli todellinen veroaste Raisiossa on 15,13, ja vuonna 2016 sen ennustetaan olevan 14,93 nykyisellä veroprosentilla. Arviot verotulojen kehityksestä perustuvat Kuntaliiton ja verohallinnon yhdessä laatimaan veroennustekehikkoon. Väestökehityksellä ja kunnan ikärakenteella on vaikutusta verotuloihin. Työttömyys Raisiossa on pysynyt korkealla tasolla (syyskuu 2015: 12,0 %). Verotettavien ansiotulojen määrän ennustetaan kehittyvän Raision osalta seuraavasti:

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (35) verotettavat tulot: verotettavat verovuosi: tulot M : efektiiviinen veroaste*: kasvu % vähennysaste: ,1 1,2 19,68 14, ,2 1,5 19,91 15, ,0 0,8 20,19 15, ,4 1,8 20,23 14, ,8 1,8 20,16 14, ,0 2,4 19,71 15,05 * veroprosentilla 19,75 Kuluvan vuoden kunnallisverojen kasvun ennustetaan olevan 1,2 % verrattuna vuoteen Talousarvion kunnallisverotavoite alitetaan noin 0,84 miljoonalla eurolla. Vuoden 2016 verotulojen kehitys ja tuloveroprosentti Ennusteen mukaan verotuloja saadaan yhteensä vuonna ,6 miljoonaa euroa ja kasvua 0,2 % verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen. Nykyisellä veroprosentilla tuloverokertymän ennustetaan kasvavan 0,2 %, vuodelle ,9 % ja vuodelle ,3 %. Tilitysten lopulliseen määrään vaikuttavat valtion ja kuntien väliset jako-osuudet sekä kuntien keskinäiset jako-osuudet, jotka tarkistetaan vuoden lopulla seuraavalle vuodelle. Kunnallisverotilitysten suuruus arvioidaan olevan 86,2 miljoonaa euroa ja kasvuksi arvioidaan 1,3 %. Vuodelle 2016 yhteisöveroa ennustetaan saatavan yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Se pienenee arviolta noin 0,9 miljoonaa euroa eli -16,3 % vuoteen 2015 verrattuna. Yhteisöveron negatiiviseen kehittymiseen vaikuttaa merkittävästi yhteisövero-osuuden määräaikaisen viiden prosenttiyksikön korotuksen päättyminen. Kuluvana vuonna yhteisöverotulot kasvavat arvion mukaan 10,3 % vuoteen 2014 nähden. Vuosina 2017 yhteisöverotuottojen ennustetaan kasvavan 2,3 % ja vuonna ,4 %. Kiinteistöverotulojen ennustetaan olevan vuoden 2015 tasolla. Ennusteita on jouduttu alentamaan, koska taloudellinen tilanne ei ole kohentunut odotetusti. Vuosien 2017 ja 2018 ennusteita on koko ajan tarkistettu alaspäin, koska yleinen taloudellinen tilanne ei ole kohentunut odotetun mukaisesti. Turun seudulla telakka-ratkaisu tuo hieman valoa tulevaisuuteen, mutta sen konkreettiset vaikutukset ovat epävarmoja. Uusi kuntalaki on astunut voimaan Uuden kuntalain myötä kriisikuntakriteerit ovat muuttuneet.

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (35) Kriisikuntakriteerit 1. kunta ei ole kattanut alijäämää (peruskunnan taseessa!) säädetyssä määräajassa (huom. siirtymäsäännökset) tai 2. kriisikuntakriteerien perusteella (huom. konsernitiedot v lukien): asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai Kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet säädetyt raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate negatiivinen kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntien keskimääräinen asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vähintään 50 prosenttia Se, että kaupunki ei kata edellisten tilikausien alijäämää, on tällä hetkellä Raision kriisikuntamittareista kriittisin. Kaupunginhallitus päätti tilaajan arviosta eli raamiluvuista lautakunnille. Kaupunginhallitus tarkisti lautakuntakohtaisia raameja johtuen muun muassa heikentyneistä tuloennusteista koko kaupunkitasolla. Talousarvio on valmisteltu siltä pohjalta, ettei veronkorotuksia tehdä. Keskusten menokehys on ollut tiukka, mutta siitä huolimatta koko kaupungin nettokasvu ensi vuodelle on 6,5 %. Menot kasvavat 1,9 %, mutta toimintatulot putoavat -7,9 %. Menotason yleinen kehitystaso on ollut maltillista, toimintakatteen heikentyminen on pääsääntöisesti seurausta toimintatulojen heikentymisestä. Vesihuollon yhtiöittämisen taloudellisten vaikutusten takia vuoden 2016 tulos kyetään saamaan positiiviseksi. Kysymyksessä on kertaluonteinen keino, eikä tällä saavuteta todellista kassavirtaa. Huomioon tulee ottaa, että yhtiöittäminen ei tuo kaupungille lisää rahaa, joten jos talous ei ole ilman yhtiöittämistä tasapainossa, niin kaupunki tulee velkaantumaan.

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (35) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää, että vuoden 2016 tuloveroprosentiksi määrätään 19,75. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

12 Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (35) Asianro 837/ / Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosentin suuruuden samalla, kun se päättää kunnan tuloveroprosentista. Kiinteistöprosentit määrätään sadasosaprosentin tarkkuudella. Nykytila vuonna 2015 Vuodesta 2012 lähtien kiinteistövero poistui verotulojen tasausjärjestelmästä, eli jokainen kunta saa täysimääräisesti alueensa kiinteistöistä maksettavat kiinteistöverot. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat lainsäädännössä ovat seuraavat: yleinen kiinteistövero 0,80-1,55 prosenttia vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,37 0,80 prosenttia muut asuinrakennukset 0,80-1,55 prosenttia yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00-1,55 prosenttia voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavan kiinteistövero 0,80 2,85 prosenttia. rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 1,00 3,00 prosenttia Raision kiinteistöveroprosentteja nostettiin edellisen kerran vuodelle Alla olevassa on koottuna kiinteistöveroprosentit vuosilta sekä vuoden 2015 osalta vertailuna koko maan ja Varsinais-Suomen keskiarvoprosentit: V-S ka Koko maa ka Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 1,25 1,25 1,02 0,99 Vakituinen asuinrakennus 0,40 0,45 0,45 0,42 0,46 Muut asuinrakennukset 0,60 0,80 0,80 1,12 1,07 Voimalaitokset - - 1,25 Yleishyödylliset yhdistykset 0,55 0,75 0,75 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00

13 Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (35) Kiinteistöveron tuotoksi on vuonna 2015 talousarviossa arvioitu 7,45 miljoonaa euroa ja ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 7,57 miljoonaa euroa (TP2014 7,38 miljoonaa euroa). Kiinteistöveron maksuunpano 2015 Kiinteistöveroa on maksuunpantu vuodelle 2015 em. kiinteistöveroprosenteilla seuraavasti: M Muutos % yleinen kiinteistöveroprosentti 4,99 1,5 vak.as.rakennus 2,46 1,4 muu as.rakennus 0,01 4,9 rakentamaton rak.paikka 0,11 15,7 yhteensä 7,57 1,6 Maksetut kiinteistöverot Raisio saa vuoden 2015 verotuloksi. Kiinteistöverot vuonna 2016 Kiinteistöverolaki on muuttumassa vuodelle Kiinteistöveroon esitetään muutoksia, jotka mahdollistavat verotulojen kasvun, mutta lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja, vaan lisätuottojen saaminen edellyttää kuntien omia päätöksiä. Muutokset koskevat veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen korottamista seuraavien osalta: 1. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi (nyk. 0,6). 2. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,10 prosenttiin (nyk. 2,85). 3. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 4,0 prosenttiin (nyk. 3,0). Raisiossa on vuodelle 2014 tehty reilu korotus kiinteistöveroihin, ja nykyiset kiinteistöveroprosentit ovat uuden lainsäädännön mukaiset. Kiinteistöveroa ei esitetä korotettavaksi vuodelle Näin ollen kiinteistöverotuoton oletetaan pysyvän ensi vuonna kuluvan vuoden toteuman tasolla eli 7,57 M.

14 Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (35) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää, että kiinteistöveroprosentit määrätään vuodelle 2016 seuraavasti: Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 vakituinen asuinrakennus 0,45 Muut asuinrakennukset 0,80 voimalaitokset 1,25 Yleishyödylliset yhdistykset 0,75 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

15 Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (35) Tekninen lautakunta Asianro 785/ / Vesihuollon perusmaksujen korottaminen v Päätöshistoria Tekninen lautakunta Kaupungininsinööri Vesa-Matti Eura : Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja käyttökustannukset. Raision kaupungin vesihuoltolaitoksen perusmaksuja on korotettu ja käyttövesimaksuja Vesihuoltopalvelun käyttötalouskuluja on saatu alennettua ja seudullisten yhtiöiden laskutus on saatu hallintaan. Ongelmina vesihuoltopalveluilla ovat kassan riittävyys sekä suuret pääomakulut. Valtuusto on alentanut peruspääomalle maksettavaa korkoa Korkoprosentti muutettiin 6 prosenttiyksiköstä 3 prosenttiyksikköön. Vesilaitoksen pääomakuluja saatiin alennettua noin Vuoden 2014 lopulla kaupungin ja vesilaitoksen väliset lainat järjesteltiin uudelleen. Vesilaitos on velkaantunut kaupungille, koska se ei ole pystynyt maksamaan peruspääoman korkoja. Lisäksi vesihuollon investointeja on rahoitettu kaupungin kassasta. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vesihuoltolaitoksen alijäämä oli Tämän lisäksi vesihuolto velkaantui kaupungille 1,5 M. Vesilaitoksen investoinnit pudotettiin tasolle. Pääomakulujen merkitystä korostaa vedenkäytön väheneminen. Vesihuoltopalveluiden toimintakate on vuoden 2016 talousarvioesityksessä noin Lainojen korot ja lyhennykset ovat järjestelyjen jälkeen noin vuodessa. Tämän lisäksi tulokseen vaikuttaa noin poistot. Vesilaitoksen tulos jää noin alijäämäiseksi nyt esitettävän korotuksen jälkeenkin. Vesihuollon tulos saadaan nollatasolle, jos taksoja korotetaan vuosittain 5 % vuosien aikana. Vuoden 2016 vesimaksujen korotus esitetään kohdistettavaksi perusmaksuihin. Perusmaksujen tuoton arvioidaan kasvavan noin Perusmaksuja esitetään korotettavaksi seuraavasti:

16 Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (35) Taulukko 1, nykyiset maksut: Vesimittarikoko Vesimittarityyppi Vedenjakelu Viemäröinti Yhteensä/kk Mittarimäärä Perusmaksun tuotto / vuosi DN Alv 0% Alv 24% Alv 0% Alv 24% Alv 0% Alv 24% kpl Alv 0% 20 omakotitalot 4,25 5,27 4,25 5,27 8,50 10, , ,00 25 rivitalot 15,00 18,60 15,00 18,60 30,00 37,20 405, ,00 40 rivi- ja kerrostalot 23,00 28,52 23,00 28,52 46,00 57,04 185, ,00 50 rivi- ja kerrostalo 28,00 34,72 28,00 34,72 56,00 69,44 50, , ,00 55,80 45,00 55,80 90,00 111,60 2, , ,00 68,20 55,00 68,20 110,00 136,40 1, ,00 YHTEENSÄ VUODESSA ,00 Taulukko 2, korotetut maksut: Vesimittarikoko Vesimittarityyppi Vedenjakelu Viemäröinti Yhteensä/kk Mittarimäärä Perusmaksun tuotto / vuosi DN Alv 0% Alv 24% Alv 0% Alv 24% Alv 0% Alv 24% kpl Alv 0% 20 omakotitalot 5,50 6,82 5,50 6,82 11,00 13, , ,00 25 rivitalot 25,00 31,00 25,00 31,00 50,00 62,00 405, ,00 40 rivi- ja kerrostalot 35,00 43,40 35,00 43,40 70,00 86,80 185, ,00 50 rivi- ja kerrostalo 45,00 55,80 45,00 55,80 90,00 111,60 50, , ,00 80,60 65,00 80,60 130,00 161,20 2, , ,00 99,20 80,00 99,20 160,00 198,40 1, ,00 YHTEENSÄ VUODESSA ,00 Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että voimassa olevia perusmaksuja korotetaan taulukon 2 mukaisesti. Korotus astuu voimaan Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto korottaa voimassa olevia perusmaksuja taulukon 2 mukaisesti. Korotus astuu voimaan Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

17 Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (35) Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Asianro 505/ / Raision kaupungin 14. kaupunginosan (Kaanaa) kortteleita 1424 ja 1425 sekä katuja liikennealueita (LV) koskevan asemakaavan muutoksen hyväksyminen (Hahdenniemi) Päätöshistoria Tekninen lautakunta Hahdenniemi, asemakaavan muutosluonnos Kaupunginarkkitehti Olli Arvola : Raision Hahdenniemen pienvenesatama-alueen asemakaavan muutosprosessi on tullut vireille kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa. Voimassa oleva, vuonna 1988 vahvistunut asemakaava on monilta osiltaan vanhentunut, eikä se enää vastaa venesatama-alueen tulevaisuuden kehittämistarpeita. Vaiheittain toteutettavilla asemakaavan muutoksilla pyritään varaamaan riittävät alueet satamapalvelujen ja satamaan sopivan liiketoiminnan, venesäilytyksen sekä virkistyksen ja matkailun tarpeisiin. Kaavamuutoksen ensimmäisessä vaiheessa laajennetaan olemassa olevaa liikerakennusten korttelialuetta ja jatketaan Hahdenniementien katualuetta. Kaavanmuutosalue sijaitsee 14. kaupunginosassa (Kaanaa) Hahdenniemen pienvenesatama-alueella. Suunnittelualuetta rajaavat Nesteen jalostamoon johtava rautatie ja osa nykyisestä veneiden säilytysalueesta. Alue sijaitsee Raision keskustasta n. 4 km lounaaseen. Kaavanmuutosalueen pinta-ala on 3,4 ha. Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos. Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta merkitsee Hahdenniemen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Päätös Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti asian palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Tekninen lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti.

18 Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (35) Tekninen lautakunta Hahdenniemi, asemakaavan muutosehdotus Kaupunginarkkitehti Olli Arvola : Hahdenniemen asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä , jona aikana kaavaluonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä ja saatiin lausunnot Caruna Oy:ltä ja Ratahallintokeskukselta. Mielipiteissä kannettiin huolta ennen kaikkea veneiden talvisäilytyspaikkojen riittävyydestä, koska liikerakennuskortteli laajenee kaavassa nykyiselle venesäilytysalueelle. Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin löytyvät kaavaselostuksen kohdasta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely. Hahdenniemen satama-alueen asemakaavan muuttaminen tapahtuu vaiheittain ja sen tavoitteena on varata riittävät alueet satamapalvelujen ja satamaan soveltuvan liiketoiminnan, venesäilytyksen sekä virkistyksen ja matkailun tarpeisiin. Vireillä olevassa ensimmäisessä muutosvaiheessa kaavoitetaan liikerakennuskortteli alueella jo toimivien yritysten väliselle alueelle junaradan varteen. Sen lisäksi, että ensimmäisen vaiheen kaavamuutoksella saadaan muodostettua alueelle uusia yritystontteja, alueen nykyisten yrittäjien tarpeet voidaan ottaa huomioon mahdollisimman nopealla aikataululla. Uudet liikerakennustontit eivät rakennu yhtäaikaisesti, jolloin myös venesäilytyspaikkojen siirtyminen rakentamisen tieltä voi tapahtua vaiheittain. Kaavamuutoksen rinnalla on laadittu suunnitelmaa venesäilytysalueen laajentamiseksi Nesteentien pohjoispuolelle kaupungin omistamille maa-alueille. Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta 3,07 ha, jolle tehokkuusluvulla e=0,40 saadaan rakennusoikeutta yhteensä n k-m 2. Asemakaavan liikerakentamiselle osoittamat määräykset noudattavat alueelle jo rakennetun liikerakennuksen sijoittumista, mittakaavaa, materiaaleja ja värisävyjä. Liitteinä ovat asemakaavan muutosehdotus selostuksineen. Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta hyväksyy Hahdenniemen asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaan. Mikäli asemakaavaehdotusta vastaan ei tehdä muistutuksia eikä lausunnoissa ole huomautettavaa tai kaavaehdotuksen tarkistaminen on niiden perustella vähäistä, kaavaehdotus saatetaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

19 Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (35) Kaupunginhallitus Kaupunginarkkitehti Olli Arvola : Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Caruna Oy, Liikennevirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Varsinais-Suomen Pelastuslaitos antoivat lausunnon ehdotuksesta. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa, joten ehdotukseen ei ollut tarpeen tehdä muutoksia tai tarkistuksia. Lausunnot on referoitu kaavaselostuksen sivulla 7. Asemakaavan muutosehdotus on selostuksineen liitteinä. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Raision kaupungin 14. kaupunginosan (Kaanaa) kortteleita 1424 ja 1425 sekä katu- ja liikennealueita (LV) koskevan asemakaavan muutoksen (Hahdenniemi). Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginarkkitehti Olli Arvola : Kaupunginhallitus hyväksyi Hahdenniemen asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan ( 242). Varsinais-Suomen ELY -keskus ilmoitti päätöksen jälkeen kaavaehdotukseen liittyvästä neuvottelutarpeesta. Neuvottelu järjestettiin , jolloin todettiin, että kaava-aineistoa tulee täydentää mm. liikenteen vaikutusten arvioinnilla ja että ELY -keskus haluaa antaa kaavaehdotuksesta lausunnon. Kaavaselostukseen lisättiin kohta : Vaikutukset liikenteeseen sekä asiaa selventävä liite 7. Kaavakartan ensimmäistä määräystä tarkennettiin muotoon: Korttelialueelle voidaan rakentaa vain veneilyä ja venesatama-alueen toimintaa palvelevia rakennuksia. Varsinais-Suomen ELY -keskus antoi täydennetystä asemakaavan muutosehdotuksesta päivätyn lausunnon, jonka mukaan edellytyksiä asemakaavan muutoksen hyväksymiseen ei ole. ELY -keskus katsoo mm., että asemakaava ei perustu yleiskaavan mukaiseen maankäyttöön, eikä kaavaan ole laadittu sen vaikutuksiin nähden riittäviä selvityksiä liikenteen ja satama-alueen kehittämisen osalta ja että alueen asemakaavoituksessa tulee odottaa laajempien liikenneratkaisujen eli kantatie 40 (Nesteentie, E 18 -tie) etenemistä.

20 Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (35) Lausunnon johdosta kaavamääräyksiin on vielä lisätty kohta: Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälää. ELY -keskuksen lausunto sekä siihen annettu kaupungin vastine on lisätty kaavaselostuksen liitteeksi 8. Liitteinä ovat täydennetyt ja tarkennetut asemakaavan muutosehdotus ja selostus. 1 Hahdenniemi asemakaavan selostus kh pdf 2 Hahdenniemi asemakaavan muutosehdotus kh pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus 1. merkitsee tiedoksi Hahdenniemen asemakaavan täydennetystä muutosehdotuksesta saadun ELY -keskuksen lausunnon sekä hyväksyy siihen annetun vastineen, 2. hyväksyy täydennykset, jotka on tehty ( 242) hyväksyttyyn Hahdenniemen asemakaavamuutoksen karttaan ja selostukseen sekä 3. ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy täydennetyn Raision kaupungin 14. kaupunginosan (Kaanaa) kortteleita 1424 ja 1425 sekä katu- ja liikennealueita (LV) koskevan asemakaavan muutoksen (Hahdenniemi). Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

21 Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (35) Asianro 135/ / Kaupungin takaus Asunto Oy Kuulaharjoille Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi ja kaupunginlakimies Outi Reinikainen: Raision Vuokra-asunnot Oy on hakenut kaupungin takausta täysin omistamalleen tytäryhtiölle, Asunto Oy Kuulaharjoille oheisen hakemuksen mukaisesti. Uusi kuntalaki tiukensi kunnan takausten antamista. Kuntalain 129 :n 2 momentin mukaan kunta voi myöntää takauksen kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Asunto Oy Kuulaharjat kuuluu Raision kaupungin konserniin, joten takaus voidaan antaa. Kuntalain 129 :n 3 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Ottaen huomioon taattavan lainan määrä suhteessa Raision kaupungin talouden tunnuslukuihin, velallisyhtiön taloudellinen tilanne sekä vastavakuudet, takaus ei vaaranna kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä eikä siihen sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Riittäväksi vastavakuudeksi edellä mainittujen seikkojen perusteella on arvioitu kiinteistövakuudet, jotka vastaavat puolta taattavan lainan pääoman määrästä eli 2,75 M. Kuntalain 129 :n 4 momentin mukaan kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Ko. artiklat koskevat yritystoiminnalle annettavaa valtiontukea, johon kuuluu myös kunnan antamat tuet. Pääsääntö on, että valtiontuen antaminen on kiellettyä, ellei Euroopan unionin oikeudessa ole säädetty nimenomaista poikkeusta. Kiellettyä tukea voi olla mikä tahansa yritystoiminnalle annettava suora tai välillinen taloudellinen tuki. Takausten osalta Euroopan komissio on antanut tiedonannon (2008/ C 155/02), jonka 3.2. kohdan mukaan seuraavien edellytysten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yksittäinen valtiontakaus (kunnan takaus) ole valtiontukea: 1. lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa 2. takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti (kiinteä enimmäismäärä ja rajattu voimassaoloaika) 3. takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä, 4. takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta.

22 Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (35) Nyt myönnettävän takauksen on täytettävä edellä mainitut ehdot. Asunto Oy Kuulaharjojen tilinpäätös 2014 osoittaa, että lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. Kaupungin takaus myönnetään rajatuksi ajaksi eli kahdeksi vuodeksi. Taattavan lainan enimmäismäärä korkoineen ja kuluineen on euroa. Takaus voi kattaa korkeintaan 80 % lainasaamisen enimmäismäärästä, joten takauksen enimmäismäärä on (0,8 x e =) euroa. Takauksen määrän tulee vähentyä samassa suhteessa kuin lainaa lyhennetään. Kaupunki ottaa takauksesta 0,3 %:n takausprovision. Takausprovisio on vuosikorko, joka lasketaan taattavan lainan pääomalle ja maksetaan kaupungille velallisyhtiön kanssa erikseen sovittavalla tavalla kerran vuodessa tai useammin. Liitteet 1 Raision Vuokra-asunnot Oy_hakemus.pdf Päätösehdotus Konsernihallintojohtaja Anna-Kristiina Järvi Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää takauksen Asunto Oy Kuulaharjoille (y-tunnus ) seuraavin ehdoin: - takauksen voimassaoloaika on 2 vuotta lainan nostopäivästä, - takauksen enimmäismäärä on euroa, - takaus kattaa koko laina-ajan korkeintaan 80 % lainasaamisen määrästä, - takauksesta kaupungille maksettava takausprovisio on 0,3 % ja se maksetaan kaupungille kerran vuodessa tai useammin - takauksen vastavakuudeksi saadaan vähintään 2,75 M arvoinen kiinteistövakuus. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Aarre Lehtonen, Elisa Vuorinen, Ari Leinonen, Hannele Lehto-Laurila ja Ari Korhonen poistuivat kokouksesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan toimi kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Mirjam Karila. Tiedoksi

23 Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (35) Asianro 213/ / Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin Kaupunginsihteeri Petra Määttänen : Raisiossa vietetään Itsenäisyyspäivän juhlaa perinteisin juhlallisuuksin sunnuntaina Jumalanpalveluksen jälkeen on seppelienlasku sankarihaudoilla. Kello lähtien on kahvitarjoilu kaupungintalolla ja kello alkaa itsenäisyyspäivän juhla. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus nimeää edustajansa 1. laskemaan seppeleet sankarihaudoille ja 2. tervehdyssanojen esittäjäksi kaupungintalon Itsenäisyysjuhlaan. Päätös Kaupunginhallitus nimesi edustajakseen 1 valtuuston puheenjohtaja Janne Laulumaan laskemaan seppeleet sankarihaudoille, ja 2 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Leinosen tervehdyssanojen esittäjäksi kaupungintalon itsenäisyysjuhlaan.

24 Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (35) Asianro 753/ / Selvitys eräiden palvelujen kustannuksista Raisiossa Kaupunginsihteeri Petra Määttänen : Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan FCG Konsultointi Oy:n laatimaa selvitystä palvelujen odotuskustannuksista ja kuntatalouden indikaattoreista vuonna Päätöksessään kaupunginhallitus merkitsi selvityksen tiedokseen ja edellytti lisäksi, että kaupunginhallituksen talousarviokokoukseen tuodaan erityisselvitys erikoissairaanhoidon, toimeentulotukimenojen, päihdehuollon palveluiden ja esiopetuksen kustannuksista. Näiden palveluiden kustannustaso on Raisiossa ollut muuta vertailuryhmää korkeampi. Oheismateriaali 3 Kuntien-sote-nettotoimintamenoja-tammi-joulukuu-2014.pdf 4 Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015.pdf 5 Päihdehuollon asumispalveluiden ja toimeentulotuen kustannusten selvitys pdf 6 Selvitys toimeentulotukeen liittyen.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedokseen. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

25 Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (35) Asianro 45/ / Kaupunginhallituksen ilmoitusasiat/ Kaupunginhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: 1 Kuntaliitto: - Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2015 tammi-elokuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin - Yleiskirje 17/2015: Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien ilmoittaminen 2 Tiedoksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen esityslista Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: - Kirje: Pakolaisten vastaanotto Varsinais-Suomessa ELY-keskuksen esitys neuvottelujen aloittamisesta. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

26 Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (35) Asianro 735/ / Vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi: Kaupunginhallitus päätti tilaajan arviosta eli raamiluvuista lautakunnille. Kaupunginhallitus tarkisti lautakuntakohtaisia raameja johtuen muun muassa heikentyneistä tuloennusteista koko kaupunkitasolla. Lautakuntien talousarvioehdotukset Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan talousarvioesitys on nettona noin euroa annettua raamia parempi johtuen Ruskon maksuosuuden tarkentumisesta. Muut lautakunnat ovat tehneet esityksensä annettuun raamiin paitsi sivistyslautakunta, joka vähensi hallintokunnan tuloarviota euroa ja lisäsi menoarviota euroa siten, että hallintokunnan netto on euroa annettua raamia suurempi. Kaupunginjohtajan esitykseen on tarkistettu sivistyslautakunnan talousarviota siten, että se palautettiin kaupunginhallituksen antamaan raamiin poislukien resurssiopettajat (menolisäys euroa), jota myös lautakunta on esittänyt. Verotuloennusteet Verotuloennusteet ovat talousarviossa Kuntaliiton laatiman ennusteen mukaisia. Huomioiden yleisen talouskehityksen merkit seudulla, verotuloennustetta voidaan pitää maltillisena. Myyntituotot Myyntituotot on arvioitu yhden miljoonan euron suuruisiksi. Henkilöstösäästö Kaupungin henkilöstökuluja ehdotetaan pienennettäväksi 0,8 M. Toimenpiteet henkilöstökulujen pienentämiseksi voivat olla muun muassa sijaistusten vähentämistä, jättämällä avoimeksi tulevia vakansseja täyttämättä, tekemällä palvelutuotannon rakenteellisia ratkaisuja tai lomauttamalla henkilökuntaa.

27 Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (35) Talouden tasapaino Edellä laadituilla arvioilla kaupungin talous on noin 2,0 miljoonaa euroa alijääminen. Alijäämä katetaan yhtiöittämällä vesilaitostoiminta, jolloin vuositulos nousee noin 12,3 miljoonaan euroon. Tällä toimenpiteellä kaupungin tase parantuu merkittävästi. Se, että kaupunki ei kata edellisten tilikausien alijäämää, on tällä hetkellä Raision kriisikuntamittareista kriittisin. On huomioitava, ettei vesilaitostoiminnan yhtiöittäminen tuo kaupungille rahaa, vaikka kirjanpidollinen tulos nouseekin. Tämän vuoksi talousarvio on laadittava mahdollisimman lähelle tasapainoa ilman yhtiöittämisen kirjanpidollista vaikutusta. Talousarvioehdotuksessa ei ole huomioitu vesilaitostoiminnan yhtiöittämisen vaikutuksia käyttötalouteen. Myöskään yhtiöittämisen tarkasta ajankohdasta ja aloituksesta ei päätetä tässä yhteydessä. Koko vesihuoltotoiminnan yhtiöittäminen poistaa talousluvuista vesihuollon nettoyksikön. Lisäksi on huomioitava omaisuuteen kohdistuvat poistot, rahoituskustannukset sekä muut pienemmät muutokset riippuen mm. yhtiöittämisen yhteydessä tehtävistä ratkaisuista. Pyrkimys on, että vaikutukset vuositulokseen olisivat vähäisiä yhtiöittämisen jälkeen. Kriisikuntakriteerit 1) kunta ei ole kattanut alijäämää (peruskunnan taseessa!) säädetyssä määräajassa (huom. siirtymäsäännökset) tai 2) kriisikuntakriteerien perusteella (huom. konsernitiedot v lukien): Asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai Kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet säädetyt raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate negatiivinen kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntien keskimääräinen asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vähintään 50 prosenttia. Se, että kaupunki ei kata edellisten tilikausien alijäämää, on tällä hetkellä Raision kriisikuntamittareista kriittisin. Vesilaitoksen yhtiöittäminen parantaa huomattavasti taseen tilannetta. Mikäli taustalla talouden epätasapaino ei kui-

28 Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (35) tenkaan korjaudu pysyvästi, on talous välttämätöntä korjata tasapainoon seuraavan syksynä. Investoinnit ja velka Raision kaupunki on velkaantunut vuodesta 2005 lähtien joka vuosi lukuun ottamatta vuotta Kaupungin tulot eivät ole riittäneet kattamaan toimintaa ja investointeja kokonaisuudessaan. Velkaantumisen vähentämiseksi lautakuntien investointiesityksiä on jouduttu karsimaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen. Investointiesityksestä on siirretty kohde Friisilän koulun keittiön peruskorjaus vuodella eteenpäin. Lisäksi on poistettu Kesärannan huoltorakennus ja Vaisaaren lähiliikuntapaikka on siirretty vuodella eteenpäin. Lisäksi on tarkistettu joiltakin osin käyttöomaisuusinvestointeja. Investointien kokonaissumma on 19,2 miljoonaa euroa josta 10 miljoonaa euroa liittyy vesilaitoksen yhtiöittämiseen, joten varsinaisten investointien loppusumma on talousarvioesityksessä 9,2 miljoonaa euroa. Tämän rahoittamiseksi kaupunki joutuu lisäämään 2,1 M nettovelanottoa. Tämän jälkeen Raisiolla olisi lainaa 2463 euroa / asukas, joka on edelleen Suomen kuntien keskiarvon alapuolella. Vesihuoltotoiminnan aloittaminen yhtiömuotoisena edellyttää, että yhtiölle taataan alkuvaiheessa riittävä maksuvalmius. Tämä toimenpide voi lisätä kaupungin lainamäärää vuoden aikana. Vesihuoltotoiminnan aloittaminen yhtiömuotoisena edellyttää, että yhtiölle rahoitetaan kassa. Tämä toimenpide voi lisätä kaupungin lainamäärän tarvetta vuoden aikana. Mahdollisesta lainanottovaltuuden lisäämisestä päättää kaupunginvaltuusto. Oheismateriaali 7 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma pdf 8 Maisemataulukot.pdf 9 Väestökehitystaulukko.pdf 10 Lautakuntien talousarviokäsittelyt.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ohessa olevan talousarvion vuodelle 2016 ja taloussuunnitelman vuosille Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

29 Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (35) Päätös Esittelijä teki talousarviokirjaan seuraavat kaupunginhallituksen yksimielisesti hyväksymät tekstimuutokset: - s. 3 Raision kaupungin talouden ja toiminnan lähtökohdat kappaleen viimeiseen kappaleeseen lisätään lause: Jatkovuosien veronkorotuksista päätetään vasta, kun on nähty, millä tavoin menokehitystä on pystytty hillitsemään ja millä tavoin verotulokasvu tulevina vuosina kehittyy. - s. 4 keskeisten tunnuslukujen taulukkoon lisätään tieto henkilötyövuosien määrästä. - s. 8 kuntakonsernin tytär- ja jäsenyhteisöjen liitteeksi lisätään päivitetty yhteenveto kaupungin konsernista jäsenyhteisöineen. KONSERNIHALLINTO Elisa Vuorinen ehdotti Pipsa Allénin kannattamana, että konsernihallinnon tuottajan viestiin tilaajalle tehdään seuraava lisäys: Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tavoitteena on edelleen säästövapaiden aktiivinen vähentäminen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että strategiset tavoitteet kohdan 1.1. Henkilöstön määrä ja palveluiden ostot koskevan mittarin kohta 1 muutettiin muotoon: Henkilöstömäärää voidaan kasvattaa, jos palveluiden ostoja voidaan samalla vähentää siten, että kokonaisuus on kaupungille taloudellisesti perusteltu. Esittelijän muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Elisa Vuorinen ehdotti Pipsa Allénin kannattamana, että strategiset tavoitteet kohdan 1.1. Henkilöstön määrä ja palveluiden ostot koskevan mittarin kohta 2 poistetaan kokonaisuudessaan. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Elisa Vuorinen ehdotti Pipsa Allénin kannattamana, että hoito- ja hoivapalveluiden ehdotetut kotihoidon kolme lähihoitajan vakanssia perustettaisiin määräaikaisina vuoden 2017 loppuun. 1. äänestys Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Elisa Vuorisen tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Jormanainen, Karila, Koivisto, Lasarov-Pernaja, Lehto-Laurila, Mikola ja Parantainen) ja 4 ei-ääntä (Allén, Salonen, Vuorinen ja Leinonen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli hyväksynyt esittelijän ehdotuksen.

30 Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (35) Elisa Vuorinen ehdotti Pipsa Allénin kannattamana, että hoito- ja hoivapalveluihin perustettaisiin kahden sijasta vain yksi fysioterapeutin vakanssi. 2. äänestys Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Elisa Vuorisen tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Jormanainen, Karila, Koivisto, Lasarov-Pernaja, Lehto-Laurila, Mikola ja Parantainen) ja 4 ei-ääntä (Allén, Salonen, Vuorinen ja Leinonen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli hyväksynyt esittelijän ehdotuksen. SIVISTYSLAUTAKUNTA Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että sivistyslautakunnan taulukkoon lisätään s. 83 teksti: Kaupunginhallitus: Sisältää euroa resurssiopettajien palkkaamiseen. Esittelijän muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kiira Lasarov-Pernaja ehdotti Juha Jormanaisen kannattamana, että sivistyslautakunnan strategiset tavoitteet kohtaan 2.6. lisätään teksti: Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajata. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokomitoitus pidetään ennallaan. 3. äänestys Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Kiira Lasarov-Pernajan tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Allén, Karila, Koivisto, Lehto-Laurila, Mikola, Parantainen, Salonen, Vuorinen ja Leinonen) ja 2 ei-ääntä (Jormanainen, Lasarov-Pernaja). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli hyväksynyt esittelijän ehdotuksen. TEKNINEN LAUTAKUNTA Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että teknisen lautakunnan strategisissa tavoitteissa kohdan 1.2. tavoitetaso Palvelujentuotantosuunnitelma muutettiin muotoon Laaditaan palvelujentuotantosuunnitelman arviointi. Esittelijän muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vesa Parantainen ehdotti Ari Leinosen kannattamana, että katujen valaistus Raisiossa palautetaan vuoden 2012 tasolle, eli valot palavat hämärän ja pimeän aikaan. Aiheutuvat kustannukset katetaan teknisen lautakunnan muista kulueristä. Parantaisen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

31 Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (35) Veijo Mikola ehdotti Juha Jormanaisen kannattamana, että s. 105 strategisten tavoitteiden kohta 3.1. muutetaan muotoon: Tonttijaon painopiste on omakotitonteissa ja laadukkaassa kerrostaloasumisessa kaupunkikeskustassa kuitenkin siten, että tarjolla on riittävästi myös kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja. 4. äänestys Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Veijo Mikolan tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Allén, Karila, Salonen, Vuorinen ja Leinonen) ja 6 ei-ääntä (Jormanainen, Koivisto, Lasarov-Pernaja, Lehto-Laurila, Mikola ja Parantainen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli hyväksynyt Mikolan tekemän ehdotuksen. KÄYTTÖOMAISUUSINVESTOINNIT TOIMIELIMITTÄIN Tekninen lautakunta Elisa Vuorinen ehdotti Pipsa Allénin kannattamana, että uutta pakettiautoa ei hankita. 5. äänestys Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Elisa Vuorisen tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Jormanainen, Karila, Koivisto, Lasarov-Pernaja, Lehto-Laurila, Mikola ja Parantainen) ja 4 ei-ääntä (Allén, Salonen, Vuorinen ja Leinonen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli hyväksynyt esittelijän ehdotuksen. Veijo Mikola ehdotti, että kunnallistekniikan investointiohjelmaan, kohtaan keskustan kehittäminen lisätään teksti: Torin WC:n käsittely tekniseen lautakuntaan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä yksimielisesti ja ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. TALONRAKENNUSOHJELMA Veijo Mikola ehdotti Hannele Lehto-Laurilan kannattamana, että Kesärannan ruokala- ja huoltorakennuksen investointiraha siirretään vuodelle 2017.

32 Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (35) 6. äänestys Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa esittelijän tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Veijo Mikolan tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Allén ja Vuorinen) ja 8 ei-ääntä (Jormanainen, Karila, Koivisto, Lasarov- Pernaja, Lehto-Laurila, Mikola, Parantainen ja Salonen) Leinosen äänestäessä tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus oli hyväksynyt Mikolan tekemän ehdotuksen. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan vuoden 2016 talousarvioehdotuksen edellä mainituin muutoksin ja täydennyksin. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ohessa olevan talousarvion vuodelle 2016 ja taloussuunnitelman vuosille

33 Raision kaupunki Pöytäkirja 33 (35) Muutoksenhakuohje Muutoksenhakuohjeet ( ) Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 ): , Muun lainsäädännön mukaan ei seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla. Päätösnumerot ja muutoksenhakukiellon perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Hallintovalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus annetaan pöytäkirjanotteen liitteenä. Seuraavista päätöksistä voidaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus. Kuntalain 89 :n mukaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, vaan valitus voidaan tehdä vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä: 300 Oikaisuvaatimuksen tutkiva viranomainen Raision kaupunginhallitus Nallinkatu 2, PL 100, Raisio raision.kaupunki@raisio.fi faksi (02) puh. (02) (vaihde) Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

34 Raision kaupunki Pöytäkirja 34 (35) Muutoksenhakuohje Valitusosoitus Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, päätökseen saa hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeus Yliopistonkatu 34, 7 krs, PL 32, Turku turku.hao@oikeus.fi faksi Kunnallisvalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus; pykälät Valitusaika 30 päivää Muu valituselin (nimi ja postiosoite) Valitusaika x päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Valitusohjeet ja valituskirjan toimittaminen Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan - muutosvaatimuksen perusteet. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi, kotikunta, osoite ja puhelinnumero. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus tai muu selvitys siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.

35 Raision kaupunki Pöytäkirja 35 (35) Muutoksenhakuohje Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, sähköpostilla, faksilla tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.