Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 33/2012/1 Dnro ISAVI/116/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Punkaharjun uuden kaatopaikan ympäristöluvan lupamääräyksen 2. muuttaminen jätetäytön nostamisen ja muotoiltavan täytön laajentamisen osalta vanhan kaatopaikan massoilla, Punkaharju Punkaharjun kunta Kauppatie PUNKAHARJU yhteyshenkilö kunnaninsinööri Risto Huttunen TOIMINTA JA SIJAINTI Kaatopaikka sijaitsee Punkaharjun kunnassa Turtianniemen kylässä noin 6 km Punkaharjun keskustasta kaakkoon 600 metrin etäisyydellä maantiestä n:o 479. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 900 m. Kunnan omistama vapaa-ajankeskus Pakkaspirtti sijaitsee noin 700 metrin päässä kaatopaikasta. Kaatopaikkakiinteistön Mikkolanniemi 3:9 (kiinteistörekisteritunnus ) omistaa Punkaharjun kunta. Alueella ei ole muita laitoksia tai toimintoja. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaan luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan hakemuksesta muutettava lupaa, jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen kaatopaikan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohdan 13 d ) nojalla. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat Kaatopaikalla on toistaiseksi voimassa oleva Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (diaarin:o 0595Y ). ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2(10) Toiminta Punkaharjun kunnan uudemman kaatopaikan jätteen vastaanotto on lopetettu ympäristöluvan 0595Y mukaisesti Kaatopaikan sulkemisen muotoilusta, kuivatusrakenteista ja kaasunpoistorakenteista on toimitettu ympäristöluvan mukaisesti erillinen suunnitelma Etelä-Savon ELY-keskukselle tarkastettavaksi kesäkuussa Sulkemisen pintarakenteista laaditaan erillinen suunnitelma. Kaatopaikan sulkemistöiden yhteydessä jätetäyttöalueen muotoiluun käytetään Punkaharjun vanhan kaatopaikan lievästi pilaantuneita massoja. Vanhan kaatopaikan kunnostustyö on aloitettu syyskuussa Punkaharjun kunta hakee muutosta käytöstä poistetun Punkaharjun kunnan uudemman kaatopaikan ympäristöluvan 0595Y määräykseen 2. Luvanhakija hakee muutosta: - määritettyyn jätetäytön maksimilakikorkeuteen - muotoiltavan täytön levittämiseen maapatopenkereen ja täyttöalueen väliselle käyttämättömälle alueelle n m 2 :n alueelle. Täyttöalueen korottaminen Jätetäyttöalueen voimassa olevan luvan mukainen jätetäytön yläpinta on +92,50 (N60). Jätetäyttöä esitetään muotoiltavaksi ylijäämämailla, Punkaharjun vanhan kaatopaikan kunnostuksen yhteydessä massanvaihdolla poistettavilla lievästi pilaantuneilla maa-aineksilla sekä kaatopaikka-alueelle välivarastoidulla puutuhkalla (Finnforest Oy:n Punkaharjun laitoksen tuhkaa). Finnforest Oy: puutuhka Punkaharjun uudemmalle kaatopaikalle on välivarastoitu n m 3 Finnforest Oy:n puutuhkaa, joka on tarkoitus käyttää kaatopaikan sulkemisen yhteydessä jätetäytön muotoilussa. Tuhkan laadusta on suoritettu laboratoriotutkimuksia ja tutkimusten tulokset on esitetty hakemuksen liitteenä 5. Punkaharjun vanhalta kaatopaikalta tuotavat massat Materiaali on lievästi pilaantunutta maa-ainesta, johon on sekoittunut jätettä (mm. muovipusseja, lasia, metallisia säilykepurkkeja, muovia, autonrenkaita ja paikoin rakennusjätettä). Materiaalissa on havaittu kohonneita pitoisuuksia raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä, jotka ovat pääasiassa raskaita öljyhiilivetyjä. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu merkkejä aromaattisista yhdisteistä, dioksiineista, klooribentseeneistä, PAH-yhdisteistä, kloorifenoleista, torjuntaaineista, fenoleista sekä ftalaateista. Havaitut pitoisuudet eivät öljypitoisuutta lukuun ottamatta olleet erityisen korkeita, mutta ylittivät eräiden aineiden osalta kynnysarvot. Materiaalista poistetaan kunnostustyön yhteydessä erityisjätteet sekä hyödyntämiskelpoiset materiaalit (mm. metalli, betoni, kivet) Materiaalin laatu on esitetty tarkemmin liitteenä 6 olevassa raportissa: "Selvitys Punkaharjun vanhan kaatopaikan ympäristö- ja terveysriskeistä sekä puhdistusvaihtoehdoista", , Ramboll Finland Oy. Vanhalta kaatopaikalta tuotavien massojen haitta-ainepitoisuudet ovat alle ylempien ohjearvojen (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Massojen pitoisuustasot varmistetaan kunnostustyönaikaisen työmaavalvojan toimesta kenttä- ja laboratorioanalyysein. Pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta annetun päätöksen (Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, , Dnro ESAELY/383/07.00/2010) mukaisesti hyödyntämiskelpoiset massat kulje-

3 3(10) tetaan Punkaharjun uudemmalle, käytöstä poistetulle kaatopaikalle. Muut massat (ongelma- ja erityisjätteet) kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa käsitellä kyseisiä massoja. Täyttöalueen (esipeitetyn) muotoilun lakikorkeudeksi esitetään +100,0 (N60). Myöhemmin suunniteltavat sulkemisen pintarakenteet rakennetaan esipeitetyn muotoilupinnan yläpuolelle täyttöalueen painumien tasaannuttua. Täyttöalueen luiskakaltevuutena pidetään edelleen luvanmukainen 1:3 tai loivempi, kuitenkin vähintään 1:20. Täyttöalueen laajentaminen Täyttöaluetta esitetään laajennettavaksi lounaan suuntaan maankaatopaikan varausalueelle edellä esitetyillä massoille n m 2 :n laajuiselle alueelle. Täyttö rajataan 5,0 m olemassa olevan jätetäyttöalueen reunapenkereen sisäpuolelle, jotta jätetäyttöalueen kuivatuksen suotovesioja pystytään rakentamaan suunniteltuun sijaintiinsa penkereen sisäpuolelle ja vedet johtamaan suotovesialtaaseen. Laajennusalueen olemassa oleva luonnon turvekerros tiivistetään kerroksittaisella täytöllä laajennusalueen pohjarakenteeksi vastaamaan alueen aikaisempaa pohjarakennetta. Täyttö aloitetaan koko laajennusalueen kattavalla 2,0 m paksuisella täyttökerroksella, jolla alueelle saadaan tasainen kuormitus turvekerrokselle. Tämän jälkeen alueen täyttö korotetaan kerroksittain tiivistäen (työkoneilla yliajaen). Täyttöalueen etelä- ja lounaispuolella olemassa olevan reunapenkereen rakenne ja tiiveys tarkastetaan koekuopilla ennen laajennustäytön aloittamista. Koekuopat kaivetaan reunapenkereen ulkopuolelle, penkereen juureen. Koekuopista varmistetaan pengermateriaali, penkereen alapuolinen maalaji sekä havainnoidaan suotautuuko penkereen läpi vesiä kaatopaikkaalueelta. Reunapenger on vuonna 1985 laaditussa suunnitelmassa määritetty rakennettavaksi turpeesta olemassa olevan turvekerroksen/perusmaan päälle. Reunapenkereen ulkopuolelle on suunniteltu ympärysoja sekä peruskuivatusoja. Reunapenkereen tutkimustulokset esitetään käytäväksi läpi alueellisen ympäristöviranomaisen (Etelä-Savon ELY-keskus) kanssa ja tarvittaessa laaditaan suunnitelma reunapenkereen tiivistämisestä moreenitäytöllä rikkomatta kuitenkaan penkereen sisäpuolelle jäävää tiivistävää turvekerrosta. Lisäksi samalla tarkastellaan tutkimustulosten perusteella täyttöalueen laajennuksen reuna-alueiden ja reunapenkereen stabiliteetti. Täyttöalueen laajennuksen osalle ei esitetä rakennettavaksi erillistä tiivistä pohjarakennetta tiivistetyn luontaisen turpeen lisäksi. Esitetyn rakenteen mukaisesti alueelle muodostuu yhtenäinen tiivistetty turvekerros koko jätealueen alapuolelle (vanha täyttöalue ja laajennus), joka yhdessä täyttöaluetta rajaavan tiiviin reunapenkereen kanssa rajoittaa jätetäyttöalueen suotovesien kulkeutumisen hallitsemattomasti alueen ulkopuolelle. Alueella muodostuvat suotovedet ohjataan sala- ja reunaojin olemassa olevaan suotovesialtaaseen. Kaatopaikan suotovesien laatua ja alueen vaikutuksia ympäröivään vesistöihin tarkkaillaan erillisen vesitarkkailun mukaisesti. Viimeisimpien seurantanäytteiden tulosten perusteella kaatopaikan vaikutus näkyy lievästi kohonneina kloridin, sähkönjohtavuuden, liukoisten typpiyhdisteiden ja kemiallisen hapenkulutuksena arvoina alapuolisissa ojavesissä. Seurantatarkkailun viimeisimmät tulokset on esitetty hakemuksen liitteessä 7. Täyttöalueen laajentamisen vaikutus vesitaseeseen Alueen sulkemisen vaikutuksesta muodostuvien pinta- ja suotovesien suhde tulee muuttumaan. Tällä hetkellä laajennusalueelle sadannasta muodostuva pinta-vesi (n m 3, kun oletetaan sadannaksi 650 mm/a) kulkeutuu kokonaisuudessaan tasausaltaaseen ja edelleen

4 4(10) purkuojastoon laimentaen alueelta poistuvaa vettä. Alueen muotoilun ja pintarakenteiden rakentamisen jälkeen koko jätealueelta muodostuu laskennallisesti m 3 /a suotovettä, kun sadannaksi oletetaan 650 mm/a ja muodostuvan suotoveden määräksi 5-8 % kokonaissadannasta. Tästä määrästä laajennusalueen lisäävä vaikutus on m 3 /a eli n. 17 % kokonaissuotovesimäärästä. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen muodostuvan suotoveden määrä tulee vähenemään pintarakenteiden vaikutuksesta huomattavasti ja veden kuormittavat kokonaispitoisuudet tulevat nousemaan. Suljetulta jätealueelta muodostuvan puhtaan pintaveden määrä tulee vähenemään alueella tapahtuvan haihdunnan ja pintaveden johtamisen vaikutuksesta. Alueen jälkihoidolla ja istutuksien vaikutuksesta haihdunta voi olla yli 50 % vuotuisesta sadannasta. Alueelta muodostuvat puhtaat pintavedet tullaan johtamaan suotovesialtaan ohi alueen purkuojastoon. Täyttöalueen laajennuksen vaikutuksesta vähäisesti kasvavan suotoveden määrällä ei arvioida olevan suurta vaikutusta kaatopaikan kokonaiskuormitukseen purkuvesiin. Alueen kasvavalla täyttömäärällä voidaan kuitenkin olettaa olevan suurempi vaikutus alueelta muodostuvan suotoveden väkevöitymisen kautta kokonaiskuormitukseen. Alueen kokonaiskuormituksen voidaan olettaa nousevan hetkellisesti ennen pintarakenteiden rakentamista. Muutosten vaikutus maisemaan Muuta Kaatopaikka-alueen läheisyydessä ei ole asutusta, jolle saattaisi aiheutua maisemallista haittaa täytön laajenemisesta ja korottamisesta. Alueen pohjoispuolella maanpinta nousee tasolle +106,0 (Pitkärinne) ja lähialueen maanpinta on yleisesti tasolla Lähialueen puusto nousee huomattavasti suunnitellun täyttökorkeuden yläpuolelle. Täytön korotuksella ja muotoilulle saavutetaan alueelle paremmat pintakallistukset pintavesien johtamiselle täyttöalueelta. Alueen muotoilun yhteydessä poistuu maankaatopaikan varausalueelle muodostunut ylimääräinen vesiallas ja vedet saadaan johdettua hallitummin suotovesialtaaseen sekä tiivistettyä koko täyttöalueen pohja. Luvanhakija hakee lupaa aloittaa työt mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta käynnissä olevan vanhan kaatopaikan kunnostusurakan takia. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Punkaharjun kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Punkaharjun kunnanhallitukselta, Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Itä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvaratvastuualue katsoo, että kaatopaikan korottaminen hakemuksen mukaisesti ei aiheuta merkittävää maisemahaittaa. Kaatopaikan korottaminen parantaa pintarakenteen kuivatuksen toimintaa lakialueella.

5 5(10) ELY-keskus katsoo, että esitettyjä puutuhkia voidaan hyödyntää kaatopaikan sulkemistöissä. ELY keskuksella on käytössään noin kymmenen vuoden seurantatulokset tuhkan laadusta. Tuhkan kokonaispitoisuudet alittavat tuhkan hyötykäytöstä maarakentamisessa annetun asetuksen raja-arvot metallien kokonaispitoisuuksille. Täyttöön voidaan ELY keskuksen näkemyksen mukaan sijoittaa vanhalta kaatopaikalta poistettavia tavanomaiseksi tai pysyväksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita massoja. Massoista tulee erotella hyödyntämiskelpoiset ainekset ja ongelmajätteet. ELY keskus katsoo, että täyttöalueen laajentaminen reunapenkereen sisäpuolella ei merkittävästi lisää kaatopaikan päästöjä pinta- tai pohjavesiin. Täytön alla tiivistyvä turvekerros toimii tehokkaana tiivistyskerroksena ja alueen vedet saadaan kerättyä tasausaltaaseen. Rakenne ei keinotekoisen eristeen puuttumisen osalta vastaa nykyisiä tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakennevaatimuksia. Toisaalta painuvan turvekerroksen päällä ei mikään keinotekoinen eriste kestä rikkoutumatta, joten sellaisen asentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Punkaharjun uudemman kaatopaikan sulkemissuunnitelma tulee päivittää muutosten osalta ja toimittaa Etelä-Savon ELY keskuksen tarkastettavaksi vähintään kolme kuukautta ennen lopullisten pintarakenteiden asentamisen aloittamista. Punkaharjun kunnanhallitus sekä valvontalautakunta toteavat lausuntonaan, ettei niillä ole huomautettavaa asiasta. Lisäksi valvontalautakunta esittää näkemyksenään, että täyttötason korotuksella ei aiheuteta maisemahaittaa ja nyt käyttämättömän läjitysalueen pohjustustöiden ansiosta valuma- ja suotovesien hallinta paranee. Lautakunta ei näe myöskään estettä töiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Itä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä terveydensuojeluviranomaisena puoltaa ympäristöluvan lupamääräysten muuttamista jätetäytön korottamiselle ja täyttöalueen laajentamiselle. Luvanhakijan tulee huolehtia siitä, että muutosten johdosta tarkkailuohjelmien ajantasaisuus arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään. Pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmien tulee olla riittävät, koska kaatopaikka on vaikuttanut alueen pohjavesien laatuun. Terveydensuojelulainsäädännön mukaan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on poistaa ja ennaltaehkäistä elinympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja. Terveydensuojeluviranomainen toivoo edelleen tarkkailuohjelmien näytetulosten tiedoksisaantia tuloksista erikseen tai vuosiraporttina. Muistutukset ja mielipiteen ilmaisut Hakijan vastine Hakemuksen johdosta ei tehty muistutuksia eikä ilmaistu mielipiteitä. Hakija toteaa vastineessaan, että ELY-keskuksen lausunnossa vaadittu sulkemissuunnitelman päivitys tehdään lausunnon mukaisesti viimeistään kolme kuukautta ennen lopullista pintarakenteiden rakentamista. Sosterin esittämät päivitykset sekä vanhan että uudemman kaatopaikan tarkkailuohjelmiin tehdään, kun käynnissä oleva urakka on saatu päätökseen.

6 6(10) Merkintä Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ( , Dnro ESAELY/383/07.00/2010). ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hyväksyy Punkaharjun kunnan ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisen ympäristöluvan muutoshakemuksen. Aluehallintovirasto muuttaa voimassa olevan Etelä- Savon ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (0595Y ) lupamääräyksen numero 2 kuulumaan seuraavasti. Muilta osin annettu päätös jää voimaan tämän päätöksen ja ympäristönsuojelulain nojalla. Lupamääräys nro 2 Kaatopaikalla saa vastaanottaa jätetäyttöön loppusijoitettavaa jätettä enintään saakka ottaen huomioon, mitä jäljempänä on sanottu. Kaatopaikalla saa kuitenkin vastaanottaa Punkaharjun kunnan tekemän hakemuksen mukaista jätetäyttöön loppusijoitettavaa jätettä enintään saakka. Kyseistä jätteistä tulee erotella hyödyntämiskelpoiset ainekset ja ongelmajätteet (vaaralliset jätteet). Jätetäyttöalueen laajuus on Ramboll Finland Oy:n tekemän edellä mainittuun hakemukseen liitetyn suunnitelmapäivityksen mukainen (työn:o , piirustus S1, , Timo Massinen). Kaatopaikalle saa sijoittaa edellä mainitun hakemuksen mukaista jätettä jätetäyttöalueelle siten, että jätetäytön yläpinta saa olla korkeimmillaan tasossa +100,0 (N60). Jätetäytön luiskan kaltevuus tulee olla 1:3 tai loivempi, kuitenkin vähintään 1:20. Perustelut Lupaharkinnan perusteet Asia koskee ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 4) kohdassa tarkoitettua ympäristölupapäätöksen muuttamista. Asia on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Asiassa on pyydetty ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä kunnanhallituksen lausunnot, jotka on huomioitu päätöksenteossa. YSL 58 :n ensimmäisen momentin kohdan 4) mukaan luvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on luvanhaltijan hakemuksesta muutettava lupaa, jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Tässä tapauksessa olennainen muutos on Punkaharjun kunnan vanhan kaatopaikan kunnostamishanke siten, että jätetäytön jätteet suunnitellaan kaivettavaksi pois ja loppusijoitettavaksi/käsiteltäväksi ympäristöluvanmukaisiin laitoksiin. Vanha kaatopaikka on luokiteltu ns. riskikaatopaikaksi ja uuden kaatopaikan sulkemisen aikoihin vasta selvitettiin sen riskitasoa ympäristön ja lähiasujaimiston terveyden kannalta. Alustavina vaihtoehtoina tulivat siinä vaiheessa kysymykseen kaatopaikan eristäminen tai seuranta ja mahdolliset sen esiin nostamat jälkitoimet. Vanhan kaatopaikan jätetäytön jätteitä ei ennakoitu loppusijoitettavaksi uudelle kaatopaikalle. Vuonna 1999 Ramboll Oy Finlandin tekemän vanhan kaatopaikan kunnostusvaihtoehtoselvityksen mukaan ympäristö- ja ter-

7 7(10) veysriskien kannalta vaihtoehto A (jätetäyttö poistetaan kokonaan alueelta) on suositeltavin, koska siinä poistetaan kaikki vanhan kaatopaikan haitta-ainelähteet. Alueen tarkkailuvelvoitteet sekä käyttörajoitukset poistuvat myös vähitellen. Mikäli jätteiden loppusijoitus kunnan uudemmalle kaatopaikalle todetaan hallinnollisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoiseksi, on kunnostusvaihtoehto A myös kustannuksiltaan suhteessa edullinen ratkaisu. Jätelain (1072/1993) 6 :n 10) kohdan mukaan jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista jätteen käsittelypaikoista (ns. läheisyysperiaate) ja tässä tapauksessa on tarkoituksenmukaisinta käyttää vanhan kaatopaikan vaarattomia jätemassoja uuden kaatopaikan jätetäytössä, jolloin toisaalta vältetään turhia, pitkiä jätekuljetuksia ja toisaalta saadaan uuden kaatopaikan suljettu osa muotoiltua paremmin sulamis- ja sadevesiä pois johtavaksi. Lupamääräyksen perustelu Kaatopaikan jätetäyttöä saa laajentaa ja kasvattaa kertaluonteisesti sen sulkemisen jälkeen hakemuksen mukaisilla ylijäämämailla ja vanhan kaatopaikan lievästi pilaantuneilla maaaineksilla, joihin on sekoittunut jätettä sekä kaatopaikan yhteyteen välivarastoidulla puutuhkalla. Täytön korotuksella ja muotoilulla saavutetaan alueelle paremmat pintakallistukset pintavesien johtamiselle täyttöalueelta. Alueen muotoilun yhteydessä poistuu maankaatopaikan varausalueelle muodostunut ylimääräinen vesiallas ja vedet saadaan johdettua hallitummin suotovesialtaaseen sekä tiivistettyä koko täyttöalueen pohja. Valvontaviranomainen katsoo, että hakemuksessa esitettyjä puutuhkia voidaan hyödyntää kaatopaikan sulkemistöissä. Valvontaviranomaisella on käytössään noin kymmenen vuoden seurantatulokset tuhkan laadusta. Tuhkan kokonaispitoisuudet alittavat tuhkan hyötykäytöstä maarakentamisessa annetun asetuksen (591/2006) raja-arvot metallien kokonaispitoisuuksille. Hakemuksen mukainen täyttöalueen laajennus sisältyy alkuperäiseen kaatopaikkaalueeseen, eikä näin ollen mennä neitseelliselle alueelle. Valvontaviranomaisen mukaan täyttöalueen laajentaminen reunapenkereen sisäpuolella ei merkittävästi lisää kaatopaikan päästöjä pinta- tai pohjavesiin. Täytön alla tiivistyvä turvekerros toimii tehokkaana tiivistyskerroksena ja alueen vedet saadaan kerättyä tasausaltaaseen. Rakenne ei keinotekoisen eristeen puuttumisen osalta vastaa nykyisiä tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakennevaatimuksia. Toisaalta painuvan turvekerroksen päällä ei mikään keinotekoinen eriste kestä rikkoutumatta, joten sellaisen asentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan jätetäytön yläpinta saa korkeimmillaan olla tasossa +92,5 ja siihen ollaan hakemassa muutosta siten, että se oli tasossa +100,0. Kaatopaikkaalueen läheisyydessä ei ole asutusta, jolle saattaisi hakemuksen mukaan aiheutua maisemallista haittaa täytön laajenemisesta ja korottamisesta. Alueen pohjoispuolella maanpinta nousee tasolle +106,0 (Pitkärinne) ja lähialueen maanpinta on yleisesti tasolla +95, ,0. Lähialueen puusto nousee huomattavasti suunnitellun täyttökorkeuden yläpuolelle. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Etelä-Savon ELY-keskuksen vaatimus jätemassojen erottelusta (hyödyntämiskelpoiset ainekset ja ongelmajätteet - vanhan jätelain termi - uuden jätelain mukainen termi on vaarallinen jäte) on huomioitu.

8 8(10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perustelu Toiminta on tarkoituksenmukaista käynnistää heti käynnissä olevan vanhan kaatopaikan kunnostusurakan takia. Vakuuden asettaminen ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43, 45, 57, 100, 101 Jätelaki (1072/1993) 6 Jätelaki (646/2011) 149 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 958 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtionhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaisen tavanomaisen jätteen kaatopaikan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Jos kysymys on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta, maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

9 9(10) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Punkaharjun kunnanhallitus Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Punkaharjun kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Punkaharjun kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Timo J. Lehtonen Keijo Lindberg Asian on ratkaissut johtaja Timo J. Lehtonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg.

10 10(10) VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, MIKKELI Postiosoite: PL 50, MIKKELI Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.