Sukutapaaminen Helsingissä Retkikohteemme Suomenlinna

Transkriptio

1 SUKUSEURA MARTIKAINEN TIEDOTTAA 1/2016 Sukutapaaminen Helsingissä Retkikohteemme Suomenlinna

2 Puheenjohtajan tervehdys Talvi on kääntynyt kevääksi, viimeisetkin lumet sulavat silmin nähtävällä nopeudella myös täällä Savonlinnassa. Helsingissä kevät on jo paljon pidemmällä. Siellä kokoonnumme toukokuussa toivottavasti suurena joukkona. Valitettavasti jouduimme vaihtamaan suunnitellun kokouspaikan paikan ylläpitäjän konkurssin vuoksi. Kokoonnumme aivan Helsingin keskustassa, hotelli Presidentissä, mutta teemme sunnuntaina yhteisen retken Suomenlinnaan. Suomenlinnassa asuva Marjo Kauhaniemi on luvannut tutustuttaa meidät saariin ja niiden nähtävyyksiin. Lauantai-iltapäivälle varasimme aikaa tutkia ja täydentää sukututkimuksia sekä tallentaa Martikaisten valokuvia ja muuta perinnettä sukuseuran säilytettäväksi. Tarkempaa tietoa tapaamisesta on tässä tiedotteessa. Tapaaminen on avoin muillekin Martikais-sukuisille kuin vain jäsenille, joten levitäthän tietoa. Tervetuloa mukaan! Liisa Raatikainen sukuseuran puheenjohtaja KUTSU Sukuseuran ylimääräinen virallinen kokous klo Sukuseuran varapuheenjohtaja Pekka Olavi Martikainen menehtyi tammikuussa vakavaan sairauteen. Kutsumme jäsenet ylimääräiseen viralliseen kokoukseen, jossa täydennetään hallituksen kokoonpanoa valitsemalla sukuseuralle uusi varapuheenjohtaja. Kokous pidetään sukutapaamisen yhteydessä Helsingissä heti lounaan jälkeen. Tervetuloa hallitus

3 Sukutapaaminen Helsingissä la su Lauantai Original Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu Saapuminen ja ilmoittautuminen Sukutapaaminen kokoustilassa Avaussanat ja esittäytyminen Urpo Upi Martikainen kertoo eläkkeellesiirtymisvuosistaan ja akvarellimaalausharrastuksestaan Tapio Martikainen: Itä-Suomessa käydyn Ruptuurisodan vaikutus Suomen Karjalan kehitykseen (Aamupäiväkahvi klo ) Buffet-lounas Virallinen, täydentävä kokous, varapuheenjohtajan valinta Kaikki ovat tervetulleita kokoukseen, mutta puhe- ja äänioikeus on vain jäsenillä. Sukutapaaminen jatkuu Sukutietojen täydentämistä ja selvittämistä, tutustutaan ja turistaan. Ota mukaan omia sukuselvityksiäsi, joita voit antaa sukuseuran sukututkijoiden käyttöön. Haluatko selvittää onko suvullasi yhteyttä sukuihin, joita sukuseuran jäsenet jo selvittävät? Ota mukaan tarkkoja, mahdollisimman vanhoja henkilötietoja tai asiakirjoja. Sukuseura on kiinnostunut myös valokuvista ja tarinoista. (Iltapäiväkahvi klo ) Päivä päättyy Sunnuntai Suomenlinna Retki Suomenlinnaan. Kokoontuminen Suomenlinna-museon edessä klo Suomenlinnaan pääsee vesibussilla (matkan kesto n. 25 min.), joka lähtee Kauppatorin Esplanadin puoleisesta päästä ja tuo suoraan päämuseon rantaan Tykistölahteen. Tulla voi myös Suomenlinnan lautalla (matkan kesto n. 15 min.) saaren päälaiturille, josta on kävelymatkaa Suomenlinna-museolle n. 600 m. Aikataulut ovat nähtävissä netissä ja tapaamisessa lauantaina. Hotellilta on Kauppatorille matkaa n. 1,5 km. Saariin ja sen nähtävyyksiin voi tutustua Marjo Kauhaniemen opastamalla kävelyretkellä, joka kestää kokonaisuudessaan n. 2 tuntia. Itsenäisesti voi tutustua esim. Suomenlinnamuseoon, jossa on näyttely ja videoesitys Suomenlinnasta ja sen historiasta, kuljeskella lähistössä tai istua vaikka kahvilassa tai terassilla. Alueella on myös viisi muuta museota: Ehrensvärd-museo, Sotamuseo Maneesi, Sukellusvene Vesikko, Lelumuseo ja Tullimuseo. Pääsymaksu Suomenlinna-museoon on aikuiset 7, eläkeläiset ja opiskelijat 5, lapset 7-17 v 4. Museoiden yhteislippu, joka on voimassa koko kesän, maksaa 18. Hyvät jalkineet ovat tarpeen. Saari on mukulakiviteineen ja paikoin mäkisine ja hankalakulkuisine maastoineen haasteellinen paikka liikkua.

4 Alueella on myös uimarantoja ja hyvä mahdollisuus piknik-retkelle. Saarella on useita ravintoloita ja kahviloita sekä myös Siwa-myymälä, josta voi hankkia eväitä. Paikka on suosittu retkeilykohde ja siellä käy vuosittain turistia. Jonot Suomenlinnan lautalle saattavat joskus olla pitkiä, joten vesibussilla voi päästä varmemmin haluamallaan vuorolla. Saarelta poistumme jokainen oman aikataulumme mukaan. Ilmoittautumiset viimeistään Ilmoittautumislomakkeella (jokaisesta osallistujasta täytetään oma lomake) Puhelimitse Eila Martikainen (puh ) Marjo Kauhaniemi (puh ) Maksut maksetaan viimeistään Osallistumismaksu 45 (muille kuin jäsenille 50 ) sisältää lauantain aamupäiväkahvin, buffet-lounaan ja iltapäiväkahvin Suomenlinnaan ei ole pääsymaksua. Jos haluat, että matkalippu hankitaan valmiiksi, kerro siitä ilmoittautumisen yhteydessä Vesibussi 7 (meno-paluu) Suomenlinnan lauttalippu 5 (voimassa 12 h), lautalla käyvät myös muut HSL:n liput Kaikki maksut maksetaan Sukuseura Martikainen ry:n tilille FI viimeistään Kirjoita maksutietoihin kaikkien osallistujien nimet ja osoitetiedot. Huom! Tilinumero on muuttunut edellisen sukutapaamisen jälkeen. Majoittuminen Hotel Presidentissä Hotellille on Helsingin rautatieasemalta 600 m ja linja-autoasemalta 200 m. Hotellin yhteydessä on maksullinen parkkihalli, johon on sisäänajo hotellin sisäänkäynnin vierestä Eteläinen Rautatiekatu 4 / Olavinkatu 1. Hotellista on varattu majoituskiintiö perjantaista sunnuntaihin. Yöpymisen hinta on 99 /1 hh/vrk ja 114 /2 hh/vrk. Varaukset Puhelin Sähköposti sokos.hotels@sok.fi Muista mainita kiintiötunnus Sukuseura Martikainen Nettivaraus varauskoodi BSUKU2016 Kiintiön viimeinen varauspäivä on Tervetuloa!

5 Suomenlinnan lautta (HSL) Vesibussi

6 Nunnanlahden Martikaiset Tapio Martikaisen selvityksen mukaan Lars Mardikain, (s (tai 1677), k. 1761), asui Pielisjärven Lieksan kylässä. Hän on Pielisjärven ympärille, ja Juukaankin, levinneen Martikaisten "esi-isä". Hänellä oli ainakin kaksi lasta Gabriel (s. 1720, k. 1780), sekä Olof (s.1726). Olof Mardikain, (s. 1726, k. 1783) ja hänen puolisonsa Regina Cajander (s.1733 k. 1794). Olof muutti Pielisjärven Hattusaareen ja sieltä edelleen Larinsaaren kylään (tila nro 4) Martikkalaan. Heille syntyi 6 lasta Olof (s.1753), Anna (s.1756), Johan (s.1757), Carin (s.1760), Margareta (s.1764), Regina (s.1767) ja Cristina (s.1771). Olof Mardikain (s k. 1830) ja hänen vaimolleen Helga Pennaiselle (s.1759, k.1802) syntyi puolestaan kahdeksan lasta. Olof (s.1781), Regina (s.1785), Petter (s.1787), Catharina (s.1791), Anna (s.1794), Andres (s.1796), Henric (s.1798) ja Margareta (s.1801) Petter Mardikain (s.1787, k.1865) ja hänen puolisolleen Helena Muickulle (s.1787, k. 1847). Heille syntyi 6 lasta, Helena (s.1814), Christina (s.1815), Olof (s.1817), Paulus (Phål) (s.1819), Petter (s.1821) ja Andreas (s.1825). Paulus Martikainen (s.1819) meni naimisiin Anna Romppasen kanssa (s.1816, k.1876), heille syntyi 5 lasta. Helena (s.1842), Pehr (s.1844), Påhl (s.1848), Hemming (s.1852) ja Maria (s.1865). Vaurastunut Paulus osti 1870 luvulla (siis isojaon jälkeen) kaksi tilaa Nunnanlahdesta, Pakarilan tilan (myöh. Hiekka-aho nro 10) pojalleen Phålille ja Jaakkolan (myöh. Jokelan nro 26)) toiselle pojalleen Pherille. Påhl Martikainen (s.1848 k.1896) meni naimisiin Sammalan tyttären Loviisa Väyrysen (s.1853, k.1909) kanssa. He olivat siis ensimmäiset Hiekka-ahon emäntä ja isäntä. Heille syntyi 5 lasta Antti (s.1884), Heikki (s.1886), Anna (s.1888), Loviisa (s.1890) ja Maria (s.1892). Loviisa testamenttasi (v.1905) Hiekka-ahon pojilleen Antille ja Heikille. Antti Martikainen (s.1884, k.1916 ), meni naimisiin (1910) Nurmeksen Salminkylästä (talo Joensuu - Kajaani tien varressa) kotoisin olevan Hilda Kuittisen (s.1886 k.1930) kanssa. Heille syntyi kolme lasta, Uuno (s.1912, k 1975), Viljo (s.1914, k.1990) ja Vieno (s.1916, k.1984) Viljo Martikainen (s.1914 k.1990) meni naimisiin (1941) Hilkka Tanskasen (s.1920, k.1949) kanssa, he saivat 5 lasta, Pertti (s.1942), Henrik (Heikki) (s.1944), Leena (s,1946), Marjatta (s.1947) ja Raija (s.1949). Hilkan kuoltua Viljo meni uusiin naimisiin Hellin Ovaskaisen (ent. Lahti) (s.1921) kanssa ja he saivat myös 5 lasta, Tapio (s.1953), Tarja (s.1955, k. 2012), Timo (s.1956), Tuija (s.1957) ja Jari (s.1961), lisäksi oli Hellin lapset Raija (s.1943) ja Jouko (s.1944).

7 Historiaa lyhyesti ajalta, jolloin Lars Mardikain perhekunta saapui Pohjois- Karjalaan: Pohjois-Karjalassa asui karjalaisia ortodokseja 1600-luvulle saakka. Tilanne muuttui radikaalisti 1617 Stolbovan rauhan seurauksena, kun alue liitettiin Ruotsiin. Alkuperäiset asukkaat pakenivat Venäjälle johtuen Ruotsin harjoittamasta epäoikeudenmukaisesta verotuksesta, katovuosista ja koska heitä yritettiin käännyttää luterilaisiksi. Arvellaan, että käännytystyö kiinnosti pappeja, koska heidän tulonsa riippuivat seurakuntalaisten määrästä ja varallisuudesta. Paikalliset karjalaiset olivat varakkaita; hehän olivat käyneet tuottoisaa kauppaa; ne kuuluisat laukkukauppiaat, joita myös "laukkuryssiksi" myöhemmin kutsuttiin. Mahdollisesti heiltä kuihtuivat myös taloudelliset mahdollisuudet kauppareittien vaikeutuessa itään. Ruptuurisota oli Venäjän ortodoksimunkkien kiihotustyön tuloksena tehty vastaisku Ruotsin harjoittamalle politiikalle ja muodostui uskonveljien noutoretkeksi Venäjälle. Arvioidaankin, että 2/3 alkuperäisestä väestöstä pakeni 1600-luvulla Venäjän puolelle. Osa paenneista ohjattiin Venäjällä Tverin alueelle ja heidät tunnetaan nykyisin Tverin karjalaisina. Tämä joku Martikainen perhekuntineen lienee saapunut Pohjois-Karjalaan jatkamaan jonkin tyhjäksi jääneen tilan viljelyä tai uudistilalliseksi joko Stolbovan rauhan (1617) tai sitten Ruptuurisodan (1658) jälkeen. Houkuteltiinhan sinne siirtymään veroeduilla ja oli päätetty, ettei tällä alueella suoriteta sotaväenottoja. Nämä edut aiheuttivat jopa jonkinlaisen ryntäyksen Pohjois-Karjalaan ainakin Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Olisi kiinnostavaa saada tietää mistä Lars perhekuntineen tuli. Savon suunnasta pohjoista reittiä vai Etelä-Karjalan suunnasta eteläistä reittiä. Joka tapauksessa Lars päätyi nykyisen Lieksan (siihen aikaan Brahea, jonne oli rakennettu skanssikin eli hirsilinnake) alueelle 1600-luvun loppupuolella, vai oliko suku muuttanut häntä ennen. Ruptuurisodan tärkeimpiä syitä oli Venäjän tarve vapaaseen kauppareittiin Itämerelle. Toinen seikka sodan taustalla oli Käkisalmen läänin ortodoksiväestön asema, joka nähtiin poliittisena sekä Ruotsissa että Venäjällä. Sodan vaikutukset alueella olivat merkittävät, sillä sodan aikana ortodoksien muuttoliike Venäjälle kasvoi maastapaoksi. Sana ruptuuri tarkoittaa repeämää. Ruptuurisodalla viitataan yhteiskunnalliseen repeämään, välirikkoon ortodoksisen ja luterilaisen väestön välillä. Tapio Martikainen Suomenlinnan maisemaa

8 KYLLIKKI VÄYRYNEN - HALLITUKSEN JÄSEN ESITTÄYTYY Olen syntynyt Heinävedellä maatalon tyttärenä. Äitini suku on lähtöisin Liperistä ja Heinävedeltä, isäni sukujuuret olivat Larinsaaren Martikkalassa. Isäni Onni Martikaisen s k isä ja äiti olivat Edvard Martikainen s k ja Elli Lyydia Martikainen s k (os. Huotari (Nurmes, Petäiskylä). Isällä oli yksi veli Mauri Martikainen s Larinsaari - k Heinävedellä. Mauri-sedällä ei ollut perhettä. Isäni Onni Martikainen oli kuollessaan 86- vuotias, äitini Lahja Elina Martikainen s Heinävesi elää ja asuu Nunnanlahdessa. Äitini vanhemmat olivat Lyydia Puustinen s k (os. Surakka) ja Anselmi Puustinen s k Heinävesi. Leskeksi jäätyään Lyydia-mummo asui perheessämme kuolemaansa saakka. Hän kasvatti meitä lapsia ollessamme pieniä, äidin hoitaessa karjaa ja käydessä isän kanssa metsätöissä. Isä ja äiti kuuluivat Heinävedellä asuessaan myös paikalliseen Nuottaporukkaan. Meitä sisaruksia on ollut kaikkiaan seitsemän, elossa enää neljä. Kaksi sisartani Kristiina s. helmikuussa 1953 kuolleena, Raili Marjaana s k Polvijärven Kuorevaarassa. Kuollessaan hän oli 7 kk:n ikäinen. Sisareni Aili Kaarina (muutti nimensä Kaarinan nimeksi Kaari) Whale (os. Martikainen) s k kuoli 48- vuotiaana Helsingissä. Veljemme Seppo asuu vaimonsa Railin kanssa Joensuussa. Sepolla on kaksi lasta ensimmäisestä avioliitostaan Perttu Mikael ja Heli Pirita Siitonen (os. Martikainen). Sepolla on kolme lastenlasta: Piritalla Aku ja Nooa sekä Pertulla tytär Lia. Vanhin siskoni Eila Inkeri (Inka) Finell (os. Martikainen) puolisonsa Carl Johan Finell asuvat Espoossa. Heillä on yksi tytär Clarice Jeanette (Mytty). Minä Salme Kyllikki Väyrynen synnyin sisarusparven keskimmäisenä. Kaksi ensimmäistä ikävuottani olen asunut Heinävedellä. Sieltä muutimme Polvijärven Kuorevaaraan, josta isäni ja äitini olivat ostaneet pienen maapaikan. Kuorevaarassa asuimme kuutisen vuotta. Kuorevaarassa aloitin myös kansakoulun, jossa ehdin käydä kaksi luokkaa ennen muuttoamme Juukaan keväällä Nunnanlahden kansakoulua kävin kolme vuotta, jonka jälkeen pääsin Juuan kunnalliseen keskikouluun Juuan kirkonkylälle. Lukion kävin myös Juuassa. Lukiossa ollessani tapasin mieheni Eskon vuonna Ylioppilaaksi pääsin Lukion jälkeen perustin perheen ja kasvatin tyttäriä sekä kävin töissä Juuan kunnassa. Kunnassa eri hallinnonaloilla ja valtiolla tein erilaisia toimistotöitä reilun 15- vuoden ajan. Työllisyyssihteerinä olin vuoteen 1990 saakka, jolloin aloitin yomerkonomin opinnot Nurmeksessa. Vuonna 1992 valmistuin yo-merkonomiksi atk-linjalta. Valmistuttuani työskentelin seuraavan kesän Rauta- ja Maatalous Naumanen Oy:llä kesäapulaisena ollen kassatyöntekijänä. Syksyllä 1992 palasin kuntaan työllisyyssihteerin tehtäviin pariksi vuodeksi. tein myös lyhyitä opettajan sijaisuuksia Poikolan koululla. Lokakuussa 1996 aloitin työt Mittakivi Oy:llä toimistosihteerinä. Tehtäväni koostuivat asiakaspalvelusta, puhelinvaihteesta, osto- ja

9 myyntireskontrasta, kotimaan ja viennintilausten käsittelystä. yms. konttoritöistä. Tuossa tehtävässä työskentelin kaikkiaan 4 vuotta, jolloin siirryin v Tulikiven talousosastolle reskontranhoitajaksi. Syy siirtymiseen oli Mittakivi Oy:n fuusioituminen Tulikivi Oyj:hin. Tulikivellä työskentelin kaikkiaan 16 -vuotta. Tulikivellä ollessani vuonna 2010 opiskelin työn ohessa liiketalouden tradenomiksi. Nykyisin olen jälleen työssä Juuan kunnassa, jossa työskentelin ensin etuuskäsittelijänä sosiaalitoimistossa. Lokakuun alusta 2015 siirryin hoitamaan kuntouttavan työtoiminnan työnsuunnittelijan tointa. Luottamustehtäviä minulla on ollut 4H:ssa, jossa olin johtokunnan jäsenenä, puheenjohtajana ja 4H-kerhon aikuisohjaajana Mataran kerhossa. Urheiluseura Juuan Jänteen sihteerinä toimin kaikkiaan seitsemän vuotta sekä Juuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsen olin yhden kauden eli 4 vuotta. Nykyisin toimin Pohjois- Karjalan Syöpäyhdistyksen/Juuan osaston puheenjohtajana ja sihteerinä. Kesällä 2015 Kuopion sukukokouksessa minut valittiin sukuseuran halitukseen taloudenhoitajaksi. Harrastuksiini on aina kuulunut urheilu eri muodoissaan. Hiihto- ja yleisurheilussa olin aina edustamassa kouluaikoina. Kuntosalilla käynti ja perinteinen hiihto mieheni kanssa ovat tänä päivänä istumatyön vastapainona hyviä liikuntamuotoja. Kolin sukukokouksen jälkeen aloin tutkia myös Martikaisten puolen sukua. Tietoja keräsin kirkonkirjoista, Suomen sukututkimusseuran Hiski tietokannasta ja kävin juttelemassa entisten Larinsaaressa asuneiden henkilöiden kanssa. Heiltä sain arvokkaita tietoja. Minulla ja Eskolla on kaksi tytärtä Henna ja Minna. Vanhempi tyttäremme Henna on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja työskentelee Juuan terveyskeskuksessa. Hän opiskelee työn ohessa ylempää AMKtutkintoa. Hennalla ja Pasilla on kaksi lasta Iitu ja Pietu. Iitu on vanhin lapsenlapsemme. Nuorempi tyttäremme Minna asuu perheineen Helsingissä. Minnalla ja Tuomaksella on kolme lasta Elmeri, Eevi ja Iivari. Minna on kouluttautunut automaatio- ja systeemitekniikan diplomiinsinööriksi ja opiskelee paraikaa Optikoksi. Opiskelun ohessa hän on käynyt töissä Optikkoliikkeessä. Lapset ja lastenlapset ovat meille tärkeitä, myös Nunnanlahdessa asuvan äitini luona käynti kuuluu jokaviikkoiseen ohjelmaan, koska muut sisarukset asuvat muualla. Eskon vanhemmat ovat molemmat jo kuolleet. Nuorin sisaruksistani Tiina Maria asuu miehensä kanssa Suomussalmella. Heillä on kaksi poikaa Nikke ja Petja. Pojat asuvat Kajaanissa. Sukukokouksiin on ollut mukava osallistua ja saanut tavata muita suvun jäseniä. Aurinkoista kevättä toivottelen kaikille! Autathan sukuseuran sukututkijoita keräämään ja ylläpitämään sukututkimuksen henkilötietoja sekä keräämään tietoa sukujen vaiheista.

10 JÄSENASIAA Sukuseurassa on tällä hetkellä tasan 90 jäsentä. Innolla odotamme kuka on 100. jäsen. Uudet jäsenet voivat liittyä sukuseuraan lähettämällä tiedotteen lopussa olevan lomakkeen siinä olevaan osoitteeseen tai ilmoittamalla vastaavat tiedot vapaamuotoisella kirjeellä tai sähköpostilla. Jäsenpostin liitteenä on pankkisiirto vuoden 2016 jäsenmaksun maksamiseen. Maksun eräpäivä on HUOM! Sukuseuran pankkitili vaihtui viime syksynä. Käytä maksaessasi tiliä FI Huolehdi myös, ettet maksa jäsenmaksua uudelleen jos olet sen jo maksanut. Koska seurassa on useita saman nimisiä henkilöitä kirjoita maksutietoihin täydellinen nimi ja syntymäaika. Ilmoita myös, mikäli osoite, puhelinnumero tai sähköpostiosoite on muuttunut. Näin saamme pidetyksi jäsentiedot ajan tasalla eikä ole vaaraa sekoittaa henkilöitä keskenään. Tiedot ovat tarpeellisia myös, jotta osaamme yhdistää henkilöt oikeisiin sukuhaaroihin. Sukuseuran sääntöjen mukaan henkilö, joka ei kahtena edellisenä vuonna ole maksanut jäsenmaksua tai ollut siitä iän (kuluvan vuoden ensimmäisenä päivänä alle 18 tai vähintään 80 vuotta) vuoksi vapautettu, katsotaan eronneeksi yhdistyksestä. Toivottavasti muistat maksaa jäsenmaksun ajallaan, ettet jää jatkossa ilman tiedotteita. Käytämme mielellämme sähköpostia tiedotukseen aina kun se vain on mahdollista. Näin säästämme postituskuluissa. Toiveenamme on lisätä Martikaisten keskinäistä kanssakäymistä ja saada taltioiduksi sukujen tarinoita, valokuvia ja muuta arkistoa tuleville jälkipolville. Sukuseuran tarkoituksena on myös auttaa sukututkimukseen tarvittavien tietojen keräämisessä. Jaa tietoa sukuseurasta ja sukututkimuksista omassa sukuhaarassasi ja muuallakin tavatessasi Martikaisia. Levitä aktiivisesti tietoa myös sukutapaamisesta. Augustin Ehrensvärdin hautamonumentti Suomenlinnan Susisaaressa

11 KUOLLEET Sukuseuran varapuheenjohtaja Pekka Olavi Martikainen Kirsti Ali-Kovero os. Martikainen Lämmin osanottomme läheisille SUKUSEURAN TIEDOSSA OLEVIA JÄSENTEN MERKKIPÄIVIÄ v Kaino Martikainen, Lieksa 90 v Aira Stolt, Savonlinna 75 v Marja-Liisa Hautala, Nurmes Ilmari Martikainen, Koli 70 v Reino Martikainen, Espoo Meeri Martikainen, Iisalmi Anja Häkkinen, Joroinen 65 v Inka Finell, Espoo Pekka Martikainen, Tuusniemi SYNTYNYT Saaga Eila Olivia Välimäki s Helsingissä vanhemmat Jouni Raatikainen ja Vivi Välimäki VIHITTY Puotilan kappelissa Helsingissä Jussi Risto ja Sanni Johanna (os. Pekkala) Martikainen 60 v Timo Martikainen, Jyväskylä Kyllikki Väyrynen, Juuka

12 LIITYN SUKUSEURA MARTIKAINEN RY:N JÄSENEKSI Koko nimi (myös os.) Syntymäaika ja paikka Katuosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Paikka ja aika Allekirjoitus Nimen selvennys Palauta tämä osa osoitteeseen Sukuseura Martikainen ry c/o Raatikainen Pietari Kylliäisentie Savonlinna Voit myös lähettää tiedot sähköpostilla: YHTEYSTIEDOT Liisa Raatikainen Pietari Kylliäisentie 56, Savonlinna puheenjohtaja jäsenrekisterin pitäjä sukututkija/pohjois-karjala Marjo Kauhaniemi Suomenlinna C54 D29, Helsinki jäsentiedotteen toimittaja Kari Raatikainen Pietari Kylliäisentie 56, Savonlinna kotisivujen ylläpito