Päätös Nro 139/2011/4 Dnro ESAVI/218/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 139/2011/4 Dnro ESAVI/218/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Huovintien pohjavedenottamon suoja-alueen perustaminen ja Länsi- Suomen vesioikeuden päätöksillä nrot 11/1981/D ja 12/1981/D Koomankankaan ja Ilmijärven pohjavedenottamoille määrättyjen suojaalueiden muuttaminen, Kokemäki ja Köyliö. Kokemäen Vesihuolto Oy VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Kokemäen Vesihuolto Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa päivätyn suunnitelman Koomankankaan ja Ilmijärven pohjavedenottamoiden suoja-alueiden päivitys toteuttamiselle Kokemäen kaupungissa ja Köyliön kunnassa. Hakemukseen sisältyi myös Huovintien pohjavedenottamon suoja-alueen perustaminen. SUUNNITELMA Tarkoitus Kokemäen kaupungin Koomankankaan ja Ilmijärven vedenottamoilla on Länsi-Suomen vesioikeuden antamat suoja-aluepäätökset Koomankankaan päätös nro 11/1981/D on annettu ja Ilmijärven päätös nro 12/1981/D on annettu Suoja-alueiden määräämisen jälkeen Koomankankaan vedenottamon suoja-alueelle on rakennettu Huovintien vedenottamo, jota koskeva Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 32/2000/2 on annettu Rajauksia halutaan ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna ymparistoluvat.etela@avi.fi Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 yhtenäistää pohjavesialuerajausten kanssa. Lisäksi suoja-aluemääräykset halutaan päivittää, koska voimassa olevat määräykset eivät vastaa nykyisiä suojeluvaatimuksia eivätkä estä kaikkia nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön liittyviä riskitekijöitä. 2 Pohjavesialue Koomankankaan ja Ilmijärven vedenottamoiden suoja-alueet sijaitsevat Koomankangas-Ilmijärven I-luokan pohjavesialueella nro Pohjavesialueen pinta-ala on 17,21 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 11,40 km 2. Pohjavesialue on osa Köyliön-Ulvilan harjujaksoa. Harju on muodostumisen jälkeen uudelleen kerrostunut ja tasoittunut, eikä se merkittävästi kohoa ympäröivästä maastosta. Harjun pintamaa on hiekkaa ja ydin on soraa ja karkeaa hiekkaa. Harjun hienorakeiset lievealueet ovat laajat. Pohjavesialue rajoittuu pohjoisessa Järilänvuoren pohjavesialueeseen ja etelässä Köyliönjärveen. Pohjavesialueella on kaksi pohjaveteen yhteydessä olevaa harjulampea: Ilmijärvi, jonka vedenpinta on peruskartan mukaan korkeudella +47,1 m, ja Pitkäjärvi (+48,6 m). Pohjavesi on suoja-alueilla 2 6 m:n syvyydessä, korkeudella +46,5 49,0 m. Alin mitattu pohjavesihavainto on alueen pohjoispäässä ja korkein havainto Pitkäjärven eteläpäässä. Pohjaveden virtaus suuntautuu luonnostaan Pitkäjärveltä pohjoiseen, mahdollisesti Järilänvuoren pohjavesialueelle saakka. Pitkäjärven eteläpuolelta päävirtaussuunta on etelään ja pohjaveden purkautumista saattaa tapahtua Ilmijärveen. Vedenottamot Suoja-alueilla sijaitsee kolme Kokemäen Vesihuolto Oy:n vedenottamoa, joista otetaan vettä kaupungin asukkaiden ja teollisuuden käyttöön sekä muutamille talouksille Köyliön kunnan puolella. Koomankankaan vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Ottamolla on kolme kuilukaivoa, joista saa ottaa vettä m 3 /vrk vuosikeskiarvona laskettuna. Vuonna 1974 käyttöön otetulla Ilmijärven vedenottamolla on kolme putkikaivoa, joista saa ottaa vettä m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Huovintien vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Ottamolla on yksi kaivo, josta saa ottaa vettä m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Koomankankaan ja Huovintien vedenottamoista otettava kokonaisvesimäärä ei saa ylittää m 3 /vrk neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Vedenottomäärä on vuosina ollut yhteensä kaikista ottamoista m 3 /vrk. Veden laatu on hyvä lukuun ottamatta kaikilla vedenottamoilla ajoittain esiintynyttä mangaaniongelmaa. Kokemäen kaupunki saa kaiken tarvitsemansa käyttöveden näiltä kolmelta ottamolta, joten alue on erittäin merkittävä Kokemäen vedenhankinnan kannalta. Kokemäellä ei ole tällä hetkellä korvaavaa varavesilähdettä. Kokemäen vesijohtoverkko on yhdistetty Kiikoisten kunnan ja Huittisten kaupungin vesijohtoverkkoihin. Huittisten kanssa ei ole sopimusta veden toimittamisesta.

3 3 Nykyiset suoja-alueet Uusi suoja-alue-ehdotus Suoja-alueen riskikohteet Koomankankaan vedenottamon suoja-aluepäätöksessä on määrätty kauko- ja lähisuojavyöhykkeet sekä vedenottamoalue Koomankankaan vedenottamolle. Kaukosuojavyöhykkeeseen (350 ha) kuuluu vedenottamon valuma-alue. Lähisuojavyöhykkeeseen (30 ha) kuuluu se alue, jolta pohjaveden virtaus vedenottamolle on arviolta vrk. Vedenottoalueeksi (0,62 ha) on rajattu vedenottamotontti; kiinteistöt Vesipaikan lisämaa ( ) ja Vesipaikka ( ). Myöhemmin rakennettu Huovintien vedenottamo sijaitsee Koomankankaan vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Ilmijärven vedenottamon suoja-aluepäätöksessä on määrätty kaukosuojavyöhyke (205 ha), lähisuojavyöhyke (21,5 ha) ja vedenottamoalue, kiinteistö Ilmivaara ( ) (1,7 ha). Suojavyöhykkeet on muodostettu samoilla periaatteilla kuin Koomankankaan vedenottamolle. Koomankankaan pohjavedenottamon suoja-alueen eteläosa rajautuu Ilmijärven pohjavedenottamon suoja-alueen pohjoisosaan. Uusi suoja-alue kattaa Koomankankaan ja Ilmijärven nykyiset suojaalueet seuraavilla muutoksilla: - Huovintien vedenottamolle muodostetaan oma lähisuojavyöhyke ja vedenottamoalue. - Koomankankaan ja Ilmijärven vedenottamoiden suoja-alueet yhdistetään yhdeksi suoja-alueeksi, jossa ottamoilla on yhteinen kaukosuojavyöhyke sekä erilliset lähisuojavyöhykkeet ja vedenottamoalueet. - Kaukosuojavyöhykkeen ulkorajaa laajennetaan pohjoiseen Huovintien vedenottamon vuoksi ja lisäksi sitä muutetaan vastaamaan pohjavesialuerajauksia siten, että kaukosuojavyöhyke ei ulotu pohjavesirajojen ulkopuolelle. Suoja-aluerajaukset merkitään maastoon. Rajauksista ja niistä koskevista määräyksistä tiedotetaan alueen maanomistajille, asukkaille ja alueella toimiville yrityksille. Suoja-alueen pinta-ala on 662,7 ha. Vedenottamoiden kauko- ja lähisuojavyöhykkeet ovat toistaiseksi säilyneet metsätalousvaltaisina, eikä niillä sijaitse pohjaveden laatua uhkaavia toimintoja.

4 Maanpäällisiä, valuma-altaalla varustettuja, muovisia l:n lämmitysöljysäiliöitä on kiinteistöllä Kangaskunta ( ) ja kiinteistöllä Kiinteistön Eerikinkangas I ( ) lämmitysöljysäiliö on todennäköisesti suoja-alueen ulkopuolella olevassa rakennuksessa. Lisäksi suoja-alueella on kuusi sähkönmuuntajaa, joissa jokaisessa on kg öljyä. Kaksi muuntajista on pohjavesisuojattu. Alueella voi olla lisäksi farmarisäiliöitä ja muita tilapäisiä säiliöitä. Vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeellä on vähän loma-asutusta ja vakituista asutusta. Osa kiinteistöistä kuuluu alueella kulkevan jätevesiviemärin piiriin. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ei ole kartoitettu. Kiinteistöllä Koomankangas ( ) sijaitsee hautausmaa, jossa hautaustoiminta, lannoitteet ja mahdolliset torjunta-aineet voivat aiheuttaa pohjavesille riskin. Kiinteistöllä Lisäravila ( ) on hevostila, jossa lanta voi aiheuttaa pohjavesille riskin. Kiinteistöllä Ravila ( ) on ravirata, jossa pölyn sitomiseen käytetty suola, lanta ja jätevedet voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiinteistöillä Vähäkallio ( ), Jäähalli ( ) ja Järvikunta ( ) sijaitsee Pitkäjärven urheilukeskus, jossa nurmikentän lannoitus ja sorakenttien pölynsidonta suolalla voivat aiheuttaa pohjavesille riskin. Urheilukeskuksen lähellä on myös Caravanleirintäalue ja suurleirien pitopaikka. Urheilukeskuksen ja leirintäalueen jätevedet on viemäröity. Alueella on lisäksi 23 vanhaa maaainestenottoaluetta (yhteensä 48,5 ha). Ehdotus suoja-aluemääräyksiksi Kaukosuojavyöhyke a) Alueella ei saa ilman aluehallintoviraston lupaa ulottaa hiekan, soran eikä muun maa-aineksen ottoa tai maaleikkauksia syvemmälle kuin 4 m päähän ylimmästä pohjavesipinnasta. Luvanvaraisuus ei koske rakennusten perustamista eikä muuta pienimuotoista rakennustoimintaa. Määräys ei koske voimassa olevia lupia. b) Alueelle ei saa sijoittaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 pykälässä mainittuja tehtaita, laitoksia tai toimintoja, eikä terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia. c) Alueella on kielletty valtioneuvoston päätöksessä 364/1994 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi, lukuun ottamatta pienimuotoista pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Varastot ja säiliöt on ilmoitettava vesilaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesilaitoksella on oikeus tarkastaa olemassa olevat varastot. d) Alueella on kielletty kasvinsuojeluaineiden, tuhoeläin- ja vesakkomyrkkyjen käyttö. Pienimuotoisesta pohjavesialueelle hyväksyttävien 4

5 kasvinsuojeluaineiden käytöstä voidaan sopia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. e) Alueelle ei saa perustaa uutta tai laajentaa olemassa olevaa polttonesteiden jakeluasemaa autokorjaamoa tai -pesulaa auto- tai metalliromuttamoa jätevedenpuhdistamoa kaatopaikkaa maankaatopaikkaa lumenkaatopaikkaa golfkenttää kauppapuutarhaa tai taimitarhaa hautausmaata f) Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. g) Alueelle rakennettavat uudet lämmitysöljysäiliöt tulee sijoittaa maan päälle tiiviisiin katoksellisiin suoja-altaisiin tai rakennusten sisälle öljysäiliötilaan. Siirtoputket on rakennettava niin, että niiden kuntoa voidaan tarkkailla. Suoja-altaan tai öljysäiliötilan on oltava niin suuri, että se pystyy pidättämään koko säiliöön mahtuvan öljymäärän. h) Maatiloilla, maa-ainestenottoalueilla ja rakennustyömailla olevat tilapäisetkin polttoainesäiliöt on varustettava vuodot ja ilkivallan estävin suojarakentein ja -laittein. i) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran tai muiden tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Liukkauden torjunnassa on käytettävä suolaa säästäviä menetelmiä. Suolaa ei saa käyttää pölynsidontaan siten, että sitä pääsee pohjaveteen haitallisia määriä. j) Alueella ei sallita maaperästä eristämättömiä karjasuojia, lantaloita, virtsakaivoja, tuorerehuvarastoja eikä lietelantasäiliöitä. Karjasuojien jätevedet tulee johtaa tiiviiseen viemäriin. k) Sako- ja umpikaivolietteiden sekä kompostoimattoman jätevedenpuhdistamolietteen levitys ja myös puhdistetun jäteveden käyttö kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen on kielletty. l) Alueella ei saa levittää kotieläinten lietelantaa, lantaa tai virtsaa. m) Alueella ei saa varastoida tai käyttää keinolannoitteita pelto- ja puutarhaviljelyssä tai istutusten ja nurmikon hoidossa siten, että näitä aineita pääsee haitallisessa määrin pohjaveteen. n) Vesikäymälöiden vedet tulee johtaa umpikaivoon, viemärissä pois alueelta tai käsitellä korkeatasoisella kemiallis-biologisella käsittelyllä. Muilta osin jätevedet käsitellään ympäristösuojelulain ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisesti. 5

6 6 o) Yksityistalouksien maalämpöjärjestelmistä tulee ilmoittaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja vesilaitokselle. Lämmönsiirrossa saa käyttää ainoastaan ympäristöviranomaisen hyväksymiä aineita. p) Alueelle ei saa sijoittaa suuria maalämpö tai -jäähdytysjärjestelmiä, kuten useamman asuintalon yhteisiä lämmitysjärjestelmiä tai hiihtoputken jäähdytysjärjestelmiä ilman Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupaa. q) Autojen pesu pesuaineilla ja liuottimilla on kielletty lukuun ottamatta tiivispintaisia, viemäröityjä alueita, josta pesuvesiä ei voi imeytyä maaperään. Lähisuojavyöhyke r) Alueella ovat voimassa edellä kohdissa b) q) olevat määräykset. s) Alueella maa-ainesten otto ja siihen verrattava maan kaivaminen on kielletty. Kielto ei koske rakennusten perustamista eikä muuta pienimuotoista rakennustoimintaa. t) Alueelle ei saa rakentaa uusia moottoriajoneuvoille tarkoitettuja yleisiä teitä eikä pysäköintialueita. u) Eläinten jaloittelutarhat on rakennettava tiivispohjaisiksi. Valumavedet on johdettava pois lähisuojavyöhykkeeltä tai kerättävä umpisäiliöön. v) Jäteveden maahan imeytys on kielletty. Jätevedet on johdettava alueen ulkopuolelle tai tiiviiseen umpikaivoon. w) Alueelle ei saa rakentaa jäteveden runkoviemäriä. Vedenottamoalue x) Vedenottamoalue on aidattava. Alueella on sallittu ainoastaan pohjaveden ottoon ja käsittelyyn liittyvä toiminta. y) Pohjaveden käsittely ja sitä varten tarvittavien kemikaalien ja muiden hoitoaineiden säilytys on suoritettava tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa niin, ettei mainittujen aineiden pääsy maaperää ole mahdollista. Suoja-aluemääräysten vaikutus kiinteistöihin, joilla on todettu riskitekijöitä Suoja-aluemääräykset ovat pääosin ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla turvataan alueen säilyminen vedenhankintaan sopivana ja estetään vedenottamon valuma-alueelle sopimaton uusi toiminta. Määräyksiin sisältyy myös kaikkia kiinteistöjä koskevia yleisohjeita, joilla estetään pohjavettä vaarantava toiminta.

7 Suoja-aluemääräysten myötä alueen öljysäiliöt ja muut kemikaalivarastot on ilmoitettava vesilaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesilaitos saa tarvittaessa tarkistaa pohjavedelle vaarallisten kemikaalien säiliöt (määräys c). Tilapäisetkin öljysäiliöt on varustettava vuodot ja ilkivallan estävin laittein (määräys h). Kiinteistöt, jotka eivät ole viemäriin liittyneenä, joutuvat käsittelemään vesikäymälöiden vedet määräyksessä n) esitetyllä tavalla. Määräys ei olennaisesti eroa haja-asutuksen jätevesiasetuksen asettamasta velvoitteesta. Määräys on lievempi kuin Kokemäen voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset. Pohjavesialueella edes puhdistetun jäteveden imeyttäminen maahan ei ole sallittua, vaan ne on joko johdettava alueen ulkopuolelle tai kerättävä umpisäiliöön ja kuljetettava pois. Maataloutta ja eläinten pitoa koskevat rajoitukset ovat nitraattiasetuksen mukaisia, eikä suoja-aluepäätös siten muuta alueella voimassa olevaa tilannetta. Eläinraatoja ei saa haudata vedenottamoiden suoja-alueelle (määräys f). Hautausmaan ja urheilukeskuksen mahdollista kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoitetaan. Kasvinsuojeluaineita saa käyttää ainoastaan pienimuotoisesti kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla (määräys d). Hautausmaata ja golfkenttää ei saa laajentaa nykyisestä (määräys e). Myös lannoitteiden varastointiin ja käyttöön on kiinnitettävä huomiota (määräys m). Raviradalla ja urheilukentillä ei saa käyttää suolaa pölynsidontaan siten, että kloridia pääsee haitallisessa määrin pohjaveteen (määräys i). 7 KUULUTUS Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa, Kokemäenjoen kaupungissa ja Köyliön kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että suoja-alueen laajentaminen Huovintien vedenottamolle on terveydensuojelullisista syistä ja pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi tarpeellista. Uusi suojaaluerajaus ei ylitä ottamoiden muodostumisaluetta, joten rajausta voidaan pitää asianmukaisena. Koko suoja-alueella voidaan saavuttaa paras suojeluteho silloin, kun suoja-alue määräyksineen kattaa koko sen alueen, jolta vesi pääasiallisesti kertyy. Ehdotetulla vedenottamoiden suoja-alueella pohjavettä suojaava maakerros on ohut, maaperän laatu hyvin vettä läpäisevää ja pohjaveden virtausolosuhteet vedenotosta

8 riippuvaisia, joten riskitekijöiden huomioiminen koko suoja-alueella on tärkeää. Suoja-aluemääräyksiä koskevat yksityiskohtaiset kommentit: - Lähisuojavyöhykkeen suoja-aluemääräykset maa-ainesten ottamista koskevaa s-kohtaa lukuun ottamatta on suositeltavaa laajentaa koskemaan koko suoja-aluetta. Pienimuotoisempien riskitoimintojen tapauskohtaisen riskinarvioinnin varmistamiseksi siirrettäviin määräyksiin voidaan tällöin tehdä lisäys, jonka mukaan määräyksissä mainittuja toimenpiteitä ei saa tehdä ilman aluehallintoviraston lupaa. - Kaukosuojavyöhykkeen maa-ainesten ottoa koskeva a-kohtaa tulisi täydentää seuraavasti: Alueella ei saa suorittaa sellaista maankaivua tai muuta toimenpidettä, josta voi aiheutua pohjaveden likaantumista tai haitallista pintavesien imeytymistä maaperään eikä ilman aluehallintoviraston lupaa sellaista toimenpidettä, joka voi aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista. - Vedenottamoiden vaikutusalueella on sorapintaisia urheilukenttiä sekä ravirata, joissa käytetään suolaa pölynsidontaan. Vaikka tällä hetkellä vedenottamoiden kloridipitoisuudet ovat vähäisestä tiesuolauksesta johtuen alhaisia, suoja-aluemääräyksessä (i-kohta) suolan käyttöä voitaisiin rajoittaa tiukemmin. Muun kuin yleisen liikenneturvallisuuden edellyttämän suolan käyttö voisi olla mahdollista vain sopimalla kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, mikäli suolan käyttöä muuhun kuin yleisen liikenneturvallisuuden edellyttämään käyttöön ei katsota tarpeelliseksi kokonaan kieltää. - Jätevesiä koskeva suoja-aluemääräys (n-kohta) ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan täysin vastaa pohjaveden pilaamiskiellon tasoa, kun otetaan huomioon käytettävissä olevat jätevesien käsittelytekniikat ja pohjaveden suojelulle asetetut vaatimukset. Suoja-aluemääräystä ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: Jätevesien maahan imeyttäminen alueella on kielletty. Asuinrakennusten ja muiden vastaavien rakennusten talousjätevedet on johdettava tiiviissä viemärissä tai kuljetettava umpisäiliöistä alueen ulkopuolelle. 2) Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa asiasta. 3) Kokemäen Laatuhiekka Oy on todennut, että uudessa lupahakemuksessa kiinteistöt Laatu ( ) ja Laatu II ( ) ovat määritettyjen suoja-aluerajojen sisäpuolella. Laatuhiekka on harjoittanut kiinteistöillä hiekan käsittelyyn ja myyntiin liittyvää elinkeinotoimintaan jo vuodesta 1980 lukien. Suoja-alueen raja siirtyisi Laatuhiekan kiinteistön kohdalla noin 50 m, ainoastaan Laatuhiekan omistaman kiinteistön levyisen matkan, pohjoisen suuntaan. Mikäli suoja-alue laajennetaan koskemaan myös Laatuhiekan omistamaa elinkeinotoiminnassa käytettävää teollisuusalueeksi kaavoitettua kiinteistöä, suoja-alue rajoittaa Laatuhiekan toimintaa siinä määrin, että sen toimintaedellytykset vähenevät ja saattavat jopa lakata. Laatuhiekka pyytää, että suojaalueen (kaukosuojavyöhyke) rajat määritellään kuten tähänkin saakka eli Laatuhiekan kiinteistö jää sen ulkopuolelle. 8

9 4) AA on lausunut, että Huovintien kaukosuojavyöhyke on hakemuksessa esitetty liian laajaksi, mikä rajoittaa huomattavasti kiinteistöjen mm. Syyrinki ( ) käyttöä. AA vastustaa kaukosuojavyöhykkeen perustamista hakemuksessa esitettyyn Rauman rataan saakka. Perustaminen loukkaa yksityistä oikeutta. Mikäli pohjavesialueen kaukosuojavyöhyke vahvistetaan AA:n omistamille kiinteistöille, AA vaatii vesilain 9 ja 11 lukuun perustuvia korvauksia oikeudenmenetyksistä. Omaisuuden käyttö estyy ja vaikeutuu, myös myyntiarvot alenevat. Maa-ainesten ottaminen estyy, millä on huomattava taloudellinen merkitys. AA pyytääkin, että korvauskysymykset käsitellään myöhemmin erikseen. 5) Kokemäen seurakunnan kirkkoneuvosto on merkinnyt tiedoksi kyseessä olevan hakemuksen koskien Koomankankaan ja Ilmijärven pohjavedenottamoiden suoja-alueen muuttamista. 9 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta seuraavaa: Kokemäen Vesihuolto Oy ei halua tiukentaa esittämiään määräyksiä muun muassa mahdollisten korvausten välttämiseksi. Tarvittaessa pohjaveden suojelumääräyksiä pohjavesialueella voidaan tarkentaa ja täydentää muilla keinoin, esimerkiksi ohjeellisten pohjaveden suojelusuunnitelmien tai kaupungin ympäristönsuojelumääräysten avulla. Hakija on hyväksynyt Kokemäen Laatuhiekka Oy:n vaatimuksen, että Laatuhiekka Oy:n kiinteistö jää pohjaveden suoja-alueen ulkopuolelle. Laatuhiekka Oy:n alue on I-luokan pohjavesialuetta, jolla toimintaa ja laajenemismahdollisuuksia rajoittaa ilman suoja-aluepäätöstäkin muu ympäristölainsäädäntö mm. pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskielto riippumatta siitä, mihin alue on kaavoitettu. Lisäksi hakija on todennut, että AA:n korvaus- ja muille vaatimuksille ei ole perusteita. Kaukosuojavyöhykkeen rajat on määritetty riittävien selvitysten perusteella ja välttämättömän tarpeen mukaisesti. Kokemäen Vesihuolto Oy:n suoja-aluehakemuksessa esitetyissä kaukosuojavyöhykkeen määräyksissä ei ylitetä niitä vaatimuksia, joita pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskielto I-luokan pohjavesialueella edellyttävät. Suoja-aluemääräyksissä esitetty maa-ainestenottorajoitus (määräys a) ei poikkea yleisestä maa-ainesottolupien myöntämiskäytännöstä vedenottamon valuma-alueella, eikä suoja-aluemääräys siten aiheuta erityisesti korvattavaa maa-ainesten ottamisen estymistä. AA:n kiinteistöillä ei harjoiteta maa-ainesten ottotoimintaa, jota estettäisiin, rajoitettaisiin tai voitaisiin korvata. Koska AA:lle ei aiheudu suoja-alueen määräämisestä edunmenetyksiä eikä korvausasian käsittelystä kohtuutonta viivästystä, korvausasiaa ei vesilain 11 ja 16 luvun säännökset huomioon ottaen ole tarpeen käsitellä erillisenä asiana. Lisäksi kyse ei ole pohja-

10 vedenottamon suoja-aluepäätöksessä etukäteen korvattavaksi määrättävästä edunmenetyksestä. 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Pääasia Aluehallintovirasto määrää Kokemäen kaupungin ja Köyliön kunnassa sijaitseville Koomankankaan, Huovintien ja Ilmijärven vedenottamoille suoja-alueet. Suoja-alueet käsittävät tämän päätöksen liitteinä 1 ja 2a c oleviin karttoihin merkityt seuraavat alueet: Vedenottamoalueet Ilmijärven vedenottamo sijaitsee Kokemäen kaupungin (271) Kumogårdin (422) kylässä kiinteistöllä Ilmivaara RN:o 1:701. Koomankankaan vedenottamo sijaitsee Kokemäen kaupungin (271) Krannilan (424) kylässä kiinteistöillä Vesipaikan Lisämaa RN:o 1:28 ja Vesipaikka RN:o 2:80. Huovintien vedenottamo sijaitsee Kokemäen kaupungin (271) Karekselan (415) kylässä kiinteistöllä Santamaa RN:o 2:14. Lähisuojavyöhykkeet Ilmijärven vedenottamon lähisuojavyöhykkeeseen (pinta-ala 21,5 ha) kuuluu Kokemäen kaupungin (271) Kumogårdin (422) kylässä sijaitseva kiinteistö Ilmivaara RN:o 1:701. Koomankankaan vedenottamon lähisuojavyöhykkeeseen (pinta-ala 28,4 ha) kuuluvat Kokemäen kaupungin (271) Krannilan (424), Peipohjan (438) ja Äimälän (462) kylissä sijaitsevat seuraavat kiinteistöt joko kokonaan tai osittain: RN:o Kiinteistön nimi Krannila 1:28 Vesipaikan lisämaa 1:29 Metsäprihu 1:33 Prihu 2:80 Vesipaikka 2:107 Paavola Peipohja 1:86 Isotalo 2:66 Ränki 3:219 Koomankangas Äimälä 5:64 Lisäjaakkola Huovintien vedenottamon lähisuojavyöhykkeeseen (pinta-ala 18,1 ha) kuuluvat Kokemäen kaupungin (271) Karekselan (415) ja Äimälän (462) kylissä sijaitsevat seuraavat kiinteistöt joko kokonaan tai osittain:

11 11 RN:o Kiinteistön nimi Äimälä 5:42 Metsävaara 5:140 Taru Kareksela 2:14 Santamaa 2:24 Huovinmetsä 2:40 Santamäki 2:42 Huhturi Kaukosuojavyöhyke Kaukosuojavyöhykkeeseen (pinta-ala 662,7 ha) kuuluvat Kokemäen kaupungin (271) kaupungin osassa (107) sekä Askolan (402), Karekselan (415), Kumogårdin (422), Krannilan (424), Peipohjan (438), Pyhänkorvan (445) ja Äimälän (462) kylissä sijaitsevat seuraavat kiinteistöt joko kokonaan tai osittain: RN:o Kaupungin osa 107 3:1 3:2 3:3 3:4 4:1 4:2 5:1 5:2 6:1 6:2 7:1 7:2 8:1 9:1 9:2 9:3 10:1 10:2 10:3 10:4 Kiinteistön nimi Seuraavilla kiinteistöillä ei ole nimeä Askola 1:11 PEI II 1:52 Jäkälistö 1:53 Palokangas 1:58 Vuorela 1:104 Ruohokangas 1:164 Virpilä 1:165 Hauenkuono

12 12 Kareksela 1:11 PEI III 1:12 Viljanen 1:38 Peltovaara 1:44 Peltola 1:55 Soramaa 1:58 Syyrinki 1:60 Mäkitalo 1:63 Eemeli 2:24 Huovinmetsä 2:40 Santamäki 2:42 Huhturi 878:1 Sorakuoppa Kumogård 1:373 Suvilysti 1:448 Suvila 1:449 Kipale 1:451 Mäntyranta 1:452 Lisä-Suvila 1:453 Piilo 1:467 Järvikunta 1:469 Kesäranta 1:470 Koivuranta 1:472 Välilä 1:477 Salo 1:478 Katajaranta 1:577 Ravirata 1:660 Lumpeenranta 1:693 Karila 1:696 Lähteenmäki I 1:697 Lähteenmäki II 1:698 Kaisala 1:699 Rantapirtti 1:747 Satauranta 1:849 Kartanonaho 1:850 Mäntymäki 1:851 Honkaranta 1:909 Pakkasmetsä 1:911 Kokemäenkartanon metsät 1:932 Jäähalli 1:933 Kangaskunta 1:934 Kartanonkunta 1:952 Tilkku 1:954 Järvenperä 1:977 Virkistys 876:5 Pitkäjärvi Krannila 1:29 Metsäprihu 1:33 Prihu 2:106 Pitkämetsä 2:107 Paavola

13 Peipohja 1:73 Pitkämetsä 1:85 Rauhala 1:86 Isotalo 2:65 Pitkämetsä 2:66 Ränki 3:16 Heinimaa 3:26 Ilmilinna III 3:30 Hiekkamaa 3:37 Patennummi 3:39 Ravila 3:52 Äijö 3:74 Hiekkamaa 3:76 Ojamaa 3:81 Perämaa 3:84 Kanervala 3:85 Kuoppala 3:88 Koivisto 3:95 Rouvila 3:104 Pamaus 3:115 Simpukka 3:120 Hakasalo 3:123 Lehtilä 3:124 Elintaso 3:125 Lisäravila 3:126 Karla 3:128 Saunametsä 3:138 Lisäravila I 3:147 Eerikinkangas 3:148 Ratala 3:150 Kolmikulma 3:154 Paukunmetsä 3:158 Lisämaa 3:159 Santamaa 3:164 Virkistys 3:187 Vuotila 3:190 Metsäpirtti 3:191 Mäntypuisto 3:192 Hiekkamaa 3:193 Purola 3:195 Järvenpää 3:198 Kuismala 3:204 Tähtiranta 3:205 Suviranta 3:206 Kuokkala 3:207 Maurila 3:211 Tuomola II 3:212 Tuomola 3:213 Ravimaa 3:215 Masaranta 3:218 Kantosuo 3:219 Koomankangas 3:222 Eerikinkangas I 13

14 14 Pyhänkorva 1:132 Pyhämetsä 1:137 Leutometsä 1:138 Pyhämäki Äimälä 5:31 Härkälä 5:42 Metsävaara 5:60 Keskikartano 5:64 Lisäjaakkola 5:103 Kyynissuo 5:136 Laatu 5:140 Taru 5:141 Salla 5:149 Sorakuisma 5:150 Kuisma 5:151 Laatu II 5:152 Äimä Lisäksi kaukosuojavyöhykkeeseen kuuluvat Köyliön kunnan (319) Ehtamon (401) ja Paavilan (407) kylissä sijaitsevat seuraavat kiinteistöt joko kokonaan tai osittain: RN:o Kiinteistön nimi Ehtamo 1:993 Ilmiinmaja 1:994 Ilmijärvi Paavila 1:227 Paavila 878:1 Yht. soranottopaikka 878:2 Yht. soranottopaikka Säkylä-Peipohja maantie 2140 Suoja-aluemääräykset Suoja-alueilla on noudatettava seuraavia alueen käyttöä koskevia määräyksiä, ellei aluehallintovirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisen lupa-asian yhteydessä myönnetä lupaa poiketa niistä: Kaukosuojavyöhyke 1) Alueella ei saa ilman aluehallintoviraston lupaa ottaa maa-aineksia muutoin kuin vähäiseen kotitarvekäyttöön. Alueella ei saa suorittaa sellaista maankaivua tai muuta toimenpidettä, josta voi aiheutua pohjaveden likaantumista tai haitallista pintavesien imeytymistä maaperään eikä ilman aluehallintovirastoon lupaa sellaista toimenpidettä, joka voi aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista. Luvanvaraisuus ei koske rakennusten perustamista eikä muuta pienimuotoista rakennustoimintaa. Määräys ei koske voimassa olevia lupia.

15 2) Alueelle ei saa sijoittaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 pykälässä mainittuja tehtaita, laitoksia tai toimintoja, eikä terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia. 3) Alueella on kielletty valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 ja sen muutos 342/2009) liitteessä lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi, lukuun ottamatta pienimuotoista pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Varastot ja säiliöt on ilmoitettava vesilaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesilaitoksella on oikeus tarkastaa olemassa olevat varastot ja säiliöt. 4) Alueella on kielletty kasvinsuojeluaineiden, tuhoeläin- ja vesakkomyrkkyjen käyttö. Alueella ei saa myöskään käyttää sellaisia aineita, joiden käyttö valmisteen myyntipäällykseen merkityn pohjavesilausekkeen rajoituksen mukaan on kielletty. Pienimuotoisesta pohjavesialueelle hyväksyttävien kasvinsuojeluaineiden käytöstä voidaan sopia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. 5) Alueelle ei saa perustaa uutta tai laajentaa olemassa olevaa - polttonesteiden jakeluasemaa - autokorjaamoa tai -pesulaa - auto- tai metalliromuttamoa - jätevedenpuhdistamoa - kaatopaikkaa - maankaatopaikkaa - lumenkaatopaikkaa - golfkenttää - kauppapuutarhaa tai taimitarhaa - hautausmaata. 6) Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 7) Alueelle rakennettavat uudet lämmitysöljysäiliöt tulee sijoittaa maan päälle tiiviisiin katoksellisiin suoja-altaisiin tai rakennusten sisälle öljysäiliötilaan. Siirtoputket on rakennettava niin, että niiden kuntoa voidaan tarkkailla. Suoja-altaan tai öljysäiliötilan on oltava niin suuri, että se pystyy pidättämään koko säiliöön mahtuvan öljymäärän. 8) Tilapäisetkin polttoaine- ja öljysäiliöt on varustettava niiden tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla, katoksella, ylitäytönestimellä ja lukolla. Tankkaus on tehtävä tiivispohjaisella alustalla, josta polttoaine ei pääse imeytymään maaperään. Olemassa olevien säiliöiden osalta suojaustoimenpiteet on toteutettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavassa aikataulussa. 9) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran tai muiden tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Liukkauden torjunnassa on käytettävä suolaa säästäviä menetelmiä. Suolan käyttö pölynsidontaan on kielletty. Suolausta koskevat rajoitukset koskevat tiehallinnon yleisten teiden ja kaupungin katujen lisäksi tiekuntien yksityisteitä. 15

16 16 10) Karjasuojien jätevedet tulee johtaa tiiviiseen viemäriin. Lannan ja virtsan sekä niitä sisältävien vesien joutuminen pohjaveteen on estettävä. Lantapattereita ei saa sijoittaa suoja-alueelle. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristusneste on otettava talteen. Säilörehu ja puristusneste on varastoitava siten, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheudu. 11) Eläinten jaloittelutarhoissa on toteuttava sellaiset toimenpiteet, joilla estetään lannan ja virtsan sekä niitä sisältävien vesien joutuminen pohjaveteen. 12) Sako- ja umpikaivolietteiden sekä kompostoimattoman jätevedenpuhdistamolietteen levitys ja myös puhdistetun jäteveden käyttö kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen on kielletty. 13) Alueella ei saa levittää kotieläinten lietelantaa, lantaa tai virtsaa. 14) Alueella ei saa varastoida tai käyttää keinolannoitteita pelto- ja puutarhaviljelyssä tai istutusten ja nurmikon hoidossa siten, että näitä aineita pääsee haitallisessa määrin pohjaveteen. 15) Jätevesien maahan imeyttäminen alueella on kielletty. Asuinrakennusten ja muiden vastaavien rakennusten talousjätevedet on johdettava tiiviissä viemärissä tai kuljetettava umpisäiliöistä alueen ulkopuolelle. Niiden kiinteistöjen osalta, jotka eivät täytä edellä mainittua määräystä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavassa aikataulussa. 16) Alueelle ei saa rakentaa jäteveden runkoviemäriä. 17) Alueelle ei saa sijoittaa uusia maalämpö tai jäähdytysjärjestelmiä, ilman aluehallintoviraston lupaa. Olemassa olevista maalämpöjärjestelmistä ja lämmönsiirrossa käytettävistä aineista tulee ilmoittaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja vesilaitokselle. 18) Autojen pesu pesuaineilla ja liuottimilla on kielletty lukuun ottamatta tiivispintaisia, viemäröityjä alueita, josta pesuvesiä ei voi imeytyä maaperään. 19) Alueelle ei saa rakentaa uusia yleisiä liikenneväyliä, ellei niiden vettä läpäisevällä maaperällä sijaitseviin luiskiin rakenneta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia pohjaveden suojauksia. Liikenneväylien sivuojat ja tiesuojauksista tulevat vedet on ohjattava suoja-alueen ulkopuolelle siten, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheudu. Yleisillä liikenneväylillä tarkoitetaan tiehallinnon yleisiä tietä, kunnan katuja sekä tiekuntien yksityisteitä.

17 17 20) Alueen tasauksiin ja täyttöihin saa käyttää vain puhtaita kivennäismaita. Lähisuojavyöhyke 21) Alueella ovat voimassa edellä kohdissa 2) 20) olevat määräykset. 22) Alueella maa-ainesten otto ja siihen verrattava maan kaivaminen on kielletty. Kielto ei koske rakennusten perustamista eikä muuta pienimuotoista rakennustoimintaa. Vedenottamoalue 23) Vedenottamoalue on aidattava. Alueella on sallittu ainoastaan pohjaveden ottoon ja käsittelyyn sekä alueen valvontaan liittyvä toiminta. 24) Pohjaveden käsittely ja sitä varten tarvittavien kemikaalien ja muiden hoitoaineiden säilytys on suoritettava tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa niin, ettei mainittujen aineiden pääsy maaperää ole mahdollista. Muut määräykset 25) Kokemäen Vesihuolto Oy:n on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja-alueen rajat maastoon. 26) Kokemäen Vesihuolto Oy:n on päätöksen saatuaan viipymättä tiedotettava kirjallisesti asianomaisille maanomistajille suoja-alueen rajoista sekä suoja-aluemääräyksistä. 27) Kokemäen Vesihuolto Oy:n on viivytyksettä korvattava suojaalueella suorittamistaan pohjaveden suojaamistoimenpiteistä aiheutuvat mahdolliset vahingot, haitat tai muut edunmenetykset, ellei vahingonkärsijän kanssa toisin sovita. Mikäli vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä ei päästä sopimukseen, Kokemäen Vesihuolto Oy:n on saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 28) Mikäli suoja-aluemääräyksistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty ja josta ei päästä sopimukseen, Kokemäen Vesihuolto Oy tai vahingonkärsijä voi saattaa asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 29) Jos suoja-alueen rajojen tai määräysten muuttaminen on tarpeellista olosuhteiden tai vedenottojärjestelyjen muuttumisen vuoksi tai muusta syystä, Kokemäen Vesihuolto Oy:n on saatettava asia hakemuksella aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Vahingot Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

18 18 Perustelut Aluehallintovirasto on asian selkeyttämiseksi antanut asiassa kokonaan uuden päätöksen, joka korvaa osittain tai kokonaan aikaisemmat vesioikeuden päätökset nrot 11/1981/D ja 12/1981/D. Perusteena uuden päätöksen antamiselle on se, että Huovintien vedenottamolle perustetaan uusi suoja-alue ja että Koomankankaan ja Ilmijärven sekä myös Huovintien pohjavedenottamoille muodostetaan yhteinen kaukosuojavyöhyke. Lisäksi määräykset muuttuvat suurelta osin sekä sisällöltään että numeroinniltaan. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 20 Yhdistetyn, kaikkia kolmea vedenottamoa koskevan, suoja-alueen määrääminen on terveydellisistä syistä ja otettavan pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi tärkeän tarpeen vaatimaa. Paras suojeluteho voidaan saavuttaa, kun suoja-alue määräyksineen kattaa koko sen alueen, jolta vesi pääasiallisesti muodostuu. Uusi suoja-alue on riittävä turvaamaan vedenottamoilta otettavan veden hyvän laadun. Suoja-alueen rajauksessa on otettu huomioon alueen kiinteistörajat eikä aluetta ole määrätty laajemmaksi kuin välttämätön tarve vaatii. Annetut määräykset perustuvat vesilain 1 luvun 18 :n 1 momentin mukaiseen pohjaveden muuttamiskieltoon, ympäristönsuojelulain 7 :n mukaiseen maaperän pilaamiskieltoon ja ympäristönsuojelulain 8 :n mukaiseen pohjaveden pilaamiskieltoon sekä niiden perusteella annettuihin säädöksiin. Määräykset 2, 5 7, 12 14, 16, 18, 22 ja 24 ovat hakijan esityksen mukaiset ja määräyksiä 1, 3, 4, 8 11, 15, 19, 21 ja 23 on osittain muutettu tai tarkennettu. Määräykseen 17 on sisällytetty kahden määräyksen asiasisällöt. Määräykset 11, 15, 16 ja 19 on siirretty koskemaan myös kaukosuojavyöhykettä, suunnitelmassa ne koskivat vain lähisuojavyöhykkeitä. Määräykset 20 ja ovat uusia. Aluehallintovirasto on suoja-aluemääräyksessä 3 ottanut huomioon, että pohjaveden suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta annettu valtioneuvoston päätös 364/1994 on kumottu. Tämän vuoksi määräyksessä on viitattu voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006 ja sen muutos 342/2009) liitteeseen. Tällä suoja-aluepäätöksellä ei rajoiteta alueella jo olemassa olevaa toimintaa enempää kuin edellä mainitut kiellot edellyttävät, vaan sillä luodaan lisävarmuutta pohjaveden puhtaana säilymiselle tulevaisuudessa rajoittamalla pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja ennalta. Suojaalueen rajojen määräämisestä ja määräysten asettamisesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Päätöksen noudattaminen ja korvattavat päätökset Tätä päätöstä on noudatettava, vaikka siihen haettaisiin muutosta. Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätösten 11/1981/D ja 12/1981/D suoja-alueita koskevat osuudet.

19 19 Lainkohta Vesilain 9 luvun 19 Merkintä kiinteistörekisteriin Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Tämän päätöksen saatua lainvoiman aluehallintovirasto lähettää vesilain 21 luvun 8 :n nojalla jäljennöksen päätöksestä ja kartan suojaalueesta Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistolle merkinnän tekemiseksi suoja-alueesta kiinteistörekisteriin. Aluehallintovirasto ottaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksen huomioon edellä määräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto hylkää Kokemäen Laatuhiekka Oy vaatimuksen, jonka mukaan kiinteistöt Laatu ( ) ja Laatu II ( ) tulisi jättää suoja-alueen ulkopuolelle. Toinen kiinteistöistä sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä Koomankankaan vedenottamosta ja noin 700 metrin etäisyydellä Huovintien ottamosta. Suoja-aluemääräyksen 1 mukaan alueella ei saa ilman aluehallintoviraston lupaa ottaa maaaineksia. Kun otetaan huomioon, että suoja-aluemääräysten tarkoituksena on muun muassa täsmentää pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskieltojen tulkintaa kyseessä olevalla pohjavesialueella, ei ole syytä suoja-aluerajauksen muuttamiseen. AA:n muistutuksesta aluehallintovirasto toteaa, että muistuttajan kiinteistö Syyrinki RN:o 1:58 sijaitsee tämän päätöksen mukaisella suojaalueella ja sitä koskevat suoja-aluemääräykset. Hakemuksen mukaan suoja-alueen rajaus perustuu riittäviin tietoihin eikä perusteita sen muuttamiselle ole. Suoja-aluemääräysten tarkoituksena on muun muassa täsmentää pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskieltojen tulkintaa kyseessä olevalla pohjavesialueella. Maa-aineksen ottamisesta on annettu määräys 1. Suunnitelman toteuttaminen ei rajoita kiinteistön nykyistä käyttöä tai omistusoikeutta. Suoja-alueen rajojen määräämisestä ja määräysten asettamisesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen

20 (1388/2006) maksutaulukon mukaan suoja-alueen määräämistä koskevan hankkeen käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi. 20 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kokemäen Vesihuolto Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Köyliön kunta Köyliön kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kokemäen kaupungin ja Köyliön kunnan ilmoitustauluilla.

21 21 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Suoja-alueen rajat 2a c) Suoja-alueella olevat kiinteistöt 3) Valitusosoitus Juha Helin Birgitta Vauhkonen Päivi Jaara Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin (puheenjohtaja) ja Birgitta Vauhkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/sl

22 1) Suoja-alueen rajat Liite 1

23 2a Suoja-alueella olevat kiinteistöt Liite 2a

24 2b Suoja-alueella olevat kiinteistöt Liite 2b

25 2c Suoja-alueella olevat kiinteistöt Liite 2c

26 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.