SISÄLLYS. N:o 343. Laki. sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 343 Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Laki kaupparekisterilain 13 a :n muuttamisesta Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta Laki maa-aineslain muuttamisesta Laki pelastuslain 9 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Oikeusministeriön asetus valitsijayhdistysten perustajajäsenten vähimmäismääristä eräissä kunnissa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa N:o 343 Laki sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 8 :n 3 momentti, 19 :n 2 ja 3 momentti, 35 :n 1, 3 ja 4 momentti sekä 36 :n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 36 :n 1 momentti laissa 599/2005, sekä lisätään 2 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 198/2006, uusi 14 a ja 14 b kohta, lakiin uusi 14 a 14 c, 19 :ään uusi 2 momentti, jolloin muutetut 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 31 :ään uusi 2 momentti sekä 36 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 599/2005, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 14 a) palveluyrityksellä viestintämarkkinalain 2 :n 19 kohdassa tarkoitettua yritystä; 14 b) internetpuhelinpalvelulla teleyrityksen tarjoamaa loppuasiakkaille asti internetyhteyskäytäntöön perustuvaa puhelun mahdollistavaa palvelua; 8 Yleiset käsittelysäännöt Jäljempänä tässä luvussa tarkoitettu käsittely on sallittua ainoastaan käsittelyn tarkoituksen vaatimassa laajuudessa ja sillä ei saa rajoittaa luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä. Tunnistamistietoja on sallittua luovuttaa ainoastaan niille tahoille, joilla on oikeus käsitellä tietoja asianomaisessa tilanteessa. HE 158/2007 LiVM 6/2008 EV 43/2008 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/24/EY (32006L0024); EYVL N:o L 105, , s

2 914 N:o 343 Käsittelyn jälkeen viestit ja tunnistamistiedot on hävitettävä tai tehtävä sellaisiksi, ettei niitä voi yhdistää tilaajaan tai käyttäjään, ellei laissa toisin säädetä. 14a Velvollisuus säilyttää tiedot viranomaistarpeita varten Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään tunnistamistietojen käsittelystä, teletoimintailmoituksen antamiseen velvollisen palveluyrityksen on huolehdittava jäljempänä säädetyin edellytyksin, että yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/24/EY 5 artiklassa tarkoitetut tiedot säilytetään 12 kuukauden ajan viestinnän päivämäärästä. Näitä tietoja saa käyttää ainoastaan pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 3 :n 1 momentissa mainittujen rikosten tutkimiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi. Säilytysvelvollisuus koskee tietoja, jotka liittyvät: 1) palveluyrityksen tarjoamaan kiinteän verkon puhelinpalveluun tai lisäpalveluun taikka matkaviestinverkon puhelinpalveluun, lisäpalveluun, tekstiviestipalveluun, EMSpalveluun tai multimediapalveluun; 2) palveluyrityksen tarjoamaan internetyhteyspalveluun; 3) palveluyrityksen tarjoamaan sähköpostipalveluun; 4) palveluyrityksen tarjoamaan internetpuhelinpalveluun; 5) puheluun, jossa yhteys on saatu muodostettua, mutta puheluun ei vastattu tai puhelu on estynyt verkonhallintatoimenpiteestä johtuen. Säilytysvelvollisuus ei koske viestin sisältöä eikä verkkosivustojen selaamisesta kertyviä tunnistamistietoja. Säilytysvelvollisuuden edellytyksenä on, että tiedot ovat saatavilla ja palveluyrityksen yleisesti saatavilla olevien viestintäpalvelujen tarjoamisen yhteydessä tämän luvun tai henkilötietolain perusteella tuottamia tai käsittelemiä. Säilytysvelvollisuuden perusteella säilytettävien tietojen tarkemmasta määrittelystä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Säilytysvelvollisuuden perusteella säilytettävien tietojen tekniset yksityiskohdat määritellään Viestintäviraston määräyksessä. 14b Viranomaistarpeita varten säilytettävien tietojen käsittelyssä noudatettavat velvoitteet ja menettelytavat Säilytysvelvollisen palveluyrityksen tulee ennen säilytysvelvollisuuden toteuttamista neuvotella tietojen säilyttämisen toteutuksesta sisäasiainministeriön kanssa viranomaisten tarpeiden mukaisen tietojen säilyttämisen varmistamiseksi. Mikäli neuvottelu ei pääty yhteisymmärrykseen tietojen säilyttämisen toteutuksesta, palveluyritys päättää säilyttämisen teknisestä toteuttamisesta. Toteutuksen on oltava kustannustehokasta ja siinä on otettava huomioon palveluyrityksen liiketoiminnan tarpeet, järjestelmien tekniset ominaispiirteet ja säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset maksavan viranomaisen tarpeet. Toiminnassa on vältettävä sitä, että samoja tietoja säilyttää useampi palveluyritys. Säilytettävät tiedot tulee voida toimittaa tietojen saamiseen oikeutetulle viranomaiselle ilman tarpeetonta viivästystä. Säilytysvelvollisen palveluyrityksen tulee huolehtia velvollisuuden toteuttamisesta tarvittaessa yhteistyössä verkkoyrityksen kanssa siten, että myös ne 14 a :ssä tarkoitetut saatavilla olevat tiedot säilytetään, joita verkkoyritys käsittelee palveluyrityksen palvelun toteuttamiseksi. Säilytysvelvollisen palveluyrityksen on huolehdittava, että tilaajan saatavilla on tietoa tietojen säilyttämisestä ja sen tarkoituksesta. Säilytysvelvollisuuden toteuttamisesta ja siihen varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen sovelletaan viestintämarkkinalain 98 :ää. Määräyksestä säilyttää data yksittäisen tutkittavana olevan rikoksen selvittämiseksi säädetään pakkokeinolain 4 luvun4bja4c :ssä. Tietojen säilyttämisvelvollisuuden toteuttamisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä säilytysvelvollisuuden teknisestä toteutuksesta.

3 N:o c Viranomaistarpeita varten säilytettävien tietojen käyttöä koskeva tilastointi Sisäasiainministeriön on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle vuosittain tilastot tämän lain perusteella säilytettävien tietojen hyödyntämisestä. Tilastojen tulee sisältää: 1) tapaukset, joissa säilytettyjä tietoja toimitettiin viranomaiselle; 2) tapaukset, joissa säilytettyjä tietoja koskevaa viranomaisen tietopyyntöä ei voitu täyttää; 3) tiedot siitä, kuinka kauan kului säilytettävien tietojen tallentamisesta viranomaisen tietopyyntöön. Sisäasiainministeriön tulee ottaa erityisesti huomioon edellä 1 momentissa tarkoitetut tilastot poliisilain (493/1995), pakkokeinolain tai muun lain perusteella eduskunnan oikeusasiamiehelle televalvonnan ja telekuuntelun käytöstä antamissaan kertomuksissa. 19 Velvollisuus huolehtia tietoturvasta Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus huolehtia palvelujen tietoturvasta koskee myös 14 a :ssä tarkoitettua säilytysvelvollisuuden toteuttamiseksi tarvittavaa tietojen käsittelyä. Palveluyrityksen tulee lisäksi määritellä henkilöt, joilla on oikeus käsitellä säilytettäviä tietoja. Teleyritys ja lisäarvopalvelun tarjoaja vastaavat tilaajille ja käyttäjille 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tietoturvasta myös sellaisen kolmannen osapuolen osalta, joka kokonaan tai osittain toteuttaa verkkopalvelun, viestintäpalvelun, tietojen säilyttämisen tai lisäarvopalvelun. Edellä tässä momentissa tarkoitettu vastuu koskee yhteisötilaajaa käyttäjien tunnistamistietojen ja paikkatietojen kolmannen osapuolen toteuttaman käsittelyn osalta. Viestintävirasto voi antaa teleyritykselle tarkempia määräyksiä 1 3 momentissa tarkoitetusta palvelun tai tietojen säilyttämisen tietoturvasta. 31 Viestintäviraston tehtävät Viestintäviraston on tämän lain perusteella annettavia määräyksiä valmistellessaan kuultava liikenne- ja viestintäministeriötä ja toimittava yhteistyössä sen kanssa. 35 Tietojen luovuttaminen hätäilmoituksia vastaanottaville viranomaisille Teleyritys on velvollinen luovuttamaan hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle ja poliisille käsiteltäväksi: 1) sen liittymän ja päätelaitteen tunnistamistiedot ja paikkatiedot, josta hätäilmoitus on tehty, ja tiedot liittymän tilaajasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta; sekä 2) hätäilmoituksen kohteena olevan käyttäjän päätelaitteen ja liittymän sijainnin ilmaisevat tunnistamistiedot ja paikkatiedot, jos käyttäjä on hätäilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen perustellun käsityksen mukaan ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa. Lisäarvopalvelun tarjoajalla on oikeus luovuttaa 1 momentissa tarkoitetut tiedot hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle ja poliisille. Teleyrityksen on viipymättä ilmoitettava hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle ja poliisille hätäpuheluiden välittämisen kannalta merkittävistä viestintäverkon, verkkopalvelun ja viestintäpalvelun vikatilanteista ja häiriötilanteista. 36 Eräiden muiden viranomaisten tiedonsaantioikeus Viranomaisten oikeudesta saada tunnistamistietoja rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi säädetään poliisilaissa, rajavartiolaissa (578/2005), henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa

4 916 N:o 343 annetussa laissa (579/2005), tullilaissa (1466/1994) ja pakkokeinolaissa. Tämän lain 14 a :n perusteella säilytettäviä tietoja voivat saada palveluyrityksiltä ainoastaan viranomaiset, joilla on lain perusteella oikeus saada tiedot palveluyritykseltä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Palveluyrityksen on aloitettava sähköpostipalveluja ja internetpuhelinpalveluja koskevien tietojen säilyttäminen tämän lain mukaisesti viimeistään 15 päivänä maaliskuuta Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Viestintäministeri Suvi Lindén

5 917 N:o 344 Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 päivänä syyskuuta 1919 annetun lain (122/1919) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 228/1993, seuraavasti: 6 Elinkeinonharjoittajalla on oltava edustaja, jolla on oikeus ottaa vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja elinkeinonharjoittajan puolesta. Edustajan kotipaikan on oltava Suomessa. Jos elinkeinonharjoittaja on ulkomainen yhteisö tai säätiö, joka on perustettu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, edustajan asuinpaikan on oltava Euroopan talousalueella. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla edustajana. Luonnollisen henkilön, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, sekä suomalaisen yhteisön ja säätiön, jolla on yhteisöstä tai säätiöstä pidettävään rekisteriin merkitty toiminimenkirjoittaja tai muu edustaja, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella, ei kuitenkaan tarvitse asettaa erillistä edustajaa. Edustaja on ilmoitettava merkittäväksi kaupparekisteriin. Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, haaste ja muu tiedoksianto katsotaan elinkeinonharjoittajalle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi edustajalle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Tarja Cronberg HE 20/2008 TaVM 6/2008 EV 39/2008

6 918 N:o 345 Laki kaupparekisterilain 13 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1979 annetun kaupparekisterilain (129/1979) 13 a :n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1716/1995, seuraavasti: 13a Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen perusilmoituksessa on mainittava: 7) sivuliikkeen edustajan henkilötiedot. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Tarja Cronberg HE 20/2008 TaVM 6/2008 EV 39/2008

7 919 N:o 346 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 :n 3 momentti ja 116 :n 2 momentin 5 kohta, sellaisena kuin niistä on 116 :n 2 momentin 5 kohta laissa 137/2006, sekä lisätään lakiin uusi 45 a, 64 :ään, sellaisena kuin se on laissa 252/2005, uusi 4 momentti sekä lakiin uusi 103 a ja 103 b seuraavasti: 42 Luvan myöntämisen edellytykset Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta taikka jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on pienimuotoista. Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on asetettava vakuus, jollei se jätteen määrä tai laatu huomioon ottaen ole tarpeeton. Vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 45a Kaivannaisjätettä koskevat määräykset Kaivostoimintaa tai siihen rinnastettavaa toimintaa, rikastamoa, kivenlouhimoa, muuta kivenlouhintaa, kivenmurskausta tai turvetuotantoa koskevassa ympäristöluvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvästä jätteestä (kaivannaisjäte) sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. HE 34/2008 YmVM 3/2008 EV 47/2008 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY (32006L0021); EYVL N:o L 102, , s. 15

8 920 N:o 346 Kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävän alueen (kaivannaisjätteen jätealue) luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätealueen perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä määräykset kaivannaisjätteen jätealueen sisäisestä pelastussuunnitelmasta, jos jätealueesta voi virheellisen toiminnan tai sen rakenteellisen vakauden tai siihen sijoitetun ongelmajätteen tai ympäristölle tai terveydelle vaarallisen kemikaalin vuoksi aiheutua merkittävää vaaraa ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle (suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava kaivannaisjätteen jätealue). Kaivannaisjätteen jätealueen määrittelyssä otetaan huomioon jätealueesta aiheutuva vaara sekä siihen sijoitettavien kaivannaisjätteiden alkuperä, laatu ja sijoittamisen kesto. Kaivannaisjätteen jätealueen määrittelystä ja jätealueesta aiheutuvan suuronnettomuuden vaaran arvioinnista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 64 Ilmoituksen käsittely Ilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. 103a Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Ympäristöluvanvaraisesta tai 61 :n mukaan ilmoituksenvaraisesta kaivostoiminnasta, sitä valmistelevasta tai siihen rinnastettavasta toiminnasta, rikastamosta, kivenlouhimosta, muusta kivenlouhinnasta, kivenmurskauksesta tai turvetuotannosta, jossa syntyy kaivannaisjätettä, on tehtävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Jätehuoltosuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvita, jos kivenlouhinta tai kivenmurskaus liittyy maa- ja vesirakentamiseen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava siten, että ehkäistään kaivannaisjätteen syntyä ja vähennetään sen haitallisuutta sekä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittelyä. Jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä tiedot alueen ympäristöstä, kaivannaisjätteestä, kaivannaisjätteen hyödyntämisestä, kaivannaisjätteen jätealueista, vaikutuksista ympäristöön, toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan tarkkailusta ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteista ja sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Tällöin ympäristölupaa on muutettava siten kuin 58 :ssä säädetään tai ilmoitusta koskevaa päätöstä on tarkistettava. Jos toiminta kuitenkin muuttuu olennaisesti, sovelletaan, mitä 28 :n 3 momentissa säädetään. 103b Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteen jätealueet Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on oltava selvillä jätealueesta aiheutuvasta suuronnettomuuden vaarasta sekä huolehdittava jätealueen suunnittelusta, perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta siten, että suuronnettomuudet ehkäistään. Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta kaivannaisjätteen jätealueesta on laadittava toimintaperiaateasiakirja sekä otettava käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja sisäinen pelastussuunnitelma. Niiden laatimisessa on otettava huomioon jätealueesta aiheutuva suuronnettomuuden vaara. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on esitettävä toimet, joilla torjutaan mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia, rajoitetaan seuraukset mahdollisimman vähäisiksi ja varaudutaan onnettomuuden jälkien korjaamiseen, sekä toimet, joilla varoitetaan väestöä ja ilmoitetaan viranomaisille. Pelastussuunnitelmaan on sisällytettävä selvitys toimintaperiaateasiakirjasta ja turval-

9 N:o lisuusjohtamisjärjestelmästä. Suunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein sekä ilmoitettava tästä valvontaviranomaisille. Toimintaperiaateasiakirjasta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä sekä sisäisestä pelastussuunnitelmasta ja sen toimittamisesta valvontaviranomaisille säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Toiminnanharjoittajan on nimettävä palveluksessaan oleva vastuuhenkilö huolehtimaan siitä, että kaivannaisjätteen jätealueella toimitaan toimintaperiaateasiakirjan, turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja sisäisen pelastussuunnitelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava suuronnettomuuden vaaran torjumista koskevista turvallisuustoimista sellaisille henkilöille ja yhteisöille, joihin kaivannaisjätteen jätealueella aiheutunut suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedot turvallisuustoimista on päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein ja merkittävistä muutoksista on tiedotettava. Tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Mitä 1 4 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaan kaivannaisjätteen jätealueeseen sovelletaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) :ssä säädettyjä vaatimuksia. 116 Rangaistussäännökset Joka muulla tavoin kuin 1momentissa tarkoitetulla tavalla tahallaan tai huolimattomuudesta 5) rikkoo 7 9 :ssä tarkoitettua kieltoa, 2 luvun nojalla annettua asetusta, laiminlyö 75, 76, 90, 103, 103 a, 103 btai 104 :n mukaisen velvollisuutensa tai rikkoo 111 :n nojalla annettuun ympäristöministeriön päätökseen sisältyviä ehtoja, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, ympäristönsuojelulain rikkomisesta sakkoon. 2 /54 Tämä laki tulee voimaan 1päivänä kesäkuuta Tätä lakia ei sovelleta, jos kaivannaisjätteen jätealue on poistettu käytöstä lain mukaisesti ennen tämän lain voimaantuloa. Tätä lakia ei sovelleta, jos kaivannaisjätteen jätealueelle ei ole otettu vastaan jätettä 30 päivän huhtikuuta 2006 jälkeen, jätealuetta koskevassa luvassa on määrätty käytöstä poistamisesta tai siitä on tehty hakemus viimeistään valtioneuvoston asetuksella säädettävänä päivänä ja jätealue tosiasiallisesti poistetaan käytöstä viimeistään 31 päivänä joulukuuta Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaan kaivannaisjätteen jätealueeseen sovelletaan kuitenkin 103 b :n 1momenttia tämän lain voimaan tultua. Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava ennen tämän lain voimaantuloa aloitetun 103 a :ssä tarkoitetun toiminnan kaivannaisjätteen jätehuoltoa koskevat tiedot ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Jos toimintaa koskevassa luvassa tai ilmoituksessa ei ole esitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sisällöstä säädettyjä tietoja vastaavia tietoja ja toiminta ei vastaa jätehuoltosuunnitelmasta säädettyjä vaatimuksia, toiminnan ympäristölupaa on muutettava tai ilmoitusta koskevaa päätöstä on tarkistettava. Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaan kaivannaisjätteen jätealueeseen, jonka toimintaan on myönnetty ympäristölupa tai vastaava lupa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 103 b :n 2 5 momenttia 1 päivästä toukokuuta Toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2011 hakemus sisäisen pelastussuunnitelman sisällyttämiseksi jätealueen ympäristölupaan. Jos toiminnan olennaiseen muuttamiseen haetaan kuitenkin ympäristölupaa ennen edellä mainittua ajankohtaa, sovelletaan lupaharkinnassa tätä lakia. Kaivannaisjätteen jätealueeseen, jonka toimintaan on myönnetty ympäristölupa tai vastaava lupa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 42 :n 3 momenttia 1 päivästä toukokuuta Vakuuden riittävyydestä on esitettävä selvitys valvontaviranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Vakuuden täydentämiseksi ympäristölupaa on

10 922 N:o 346 tarvittaessa muutettava. Jos toiminnan olennaiseen muuttamiseen haetaan kuitenkin ympäristölupaa ennen edellä mainittua ajankohtaa, sovelletaan lupaharkinnassa tätä lakia. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

11 923 N:o 347 Laki maa-aineslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 24 päivänä heinäkuuta 1981 annettuun maa-aineslakiin (555/1981) uusi 5 a ja 16 b seuraavasti: 5a Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain (86/2000) 45 a :n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Jos ottamissuunnitelmaa ei 5 :n 1 momentin mukaan tarvita, luvan hakijan on esitettävä erillinen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava siten, että ehkäistään kaivannaisjätteen syntyä ja vähennetään sen haitallisuutta sekä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittelyä. Jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä tiedot alueen ympäristöstä, kaivannaisjätteestä, kaivannaisjätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikasta, vaikutuksista ympäristöön, toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan tarkkailusta ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteista ja sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos ainesten ottamiseen on haettava ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. 16b Kaivannaisjätteen jätehuollon muuttuminen Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Lupaa tai ottamissuunnitelmaa on tällöin muutettava siten kuin 16 :ssä säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta HE 34/2008 YmVM 3/2008 EV 47/2008 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY (32006L0021); EYVL N:o L 102, , s. 15

12 924 N:o 347 Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava ennen tämän lain voimaantuloa aloitetun ainesten ottamisen kaivannaisjätteen jätehuoltoa koskevat tiedot ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta Jos ainesten ottamista koskevassa luvassa ei ole esitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sisällöstä säädettyjä tietoja vastaavia tietoja ja toiminta ei vastaa jätehuoltosuunnitelmasta säädettyjä vaatimuksia, lupaa on muutettava. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

13 925 N:o 348 Laki pelastuslain 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun pelastuslain (468/2003) 9 :n 2 momentti seuraavasti: 9 Suunnitteluvelvoite Alueille, joissa on ydinenergialain (990/1987) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu ydinlaitos, vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) 15 :ssä tarkoitettu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava tuotantolaitos tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 45 a :n 2 momentissa tarkoitettu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava kaivannaisjätteen jätealue, alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa pelastussuunnitelma laitoksessa sattuvan onnettomuuden varalta. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava vaaralle alttiiksi joutuvaa väestöä ja huolehdittava suunnitelmasta tiedottamisesta sekä oltava riittävästi yhteistyössä oman ja naapurialueiden viranomaisten kanssa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Kaivannaisjätteen jätealueeseen, jonka toimintaan on myönnetty ympäristölupa tai vastaava lupa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tätä lakia 1 päivästä toukokuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Paula Lehtomäki HE 34/2008 YmVM 3/2008 EV 47/2008 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/21/EY (32006L0021); EYVL N:o L 102, , s. 15

14 926 N:o 349 Valtioneuvoston asetus valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, kumotaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen (567/2002) 5 ja muutetaan 1, 3, 4, 6 ja 7 seuraavasti: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään menettelystä valmisteltaessa valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun lain (362/2002) 1 :ssä tarkoitettuja päätöksiä. Asianomaisen ministeriön on aina selvitettävä valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, kun: 1) perustetaan uusi yksikkö tai toiminto; 2) laajennetaan olemassa olevaa toimintaa olennaisesti; tai 3) organisoidaan olemassa olevaa toimintaa merkittävästi uudelleen. Yksikköjen ja toimintojen sijoittamisessa on otettava huomioon olemassa olevat ja kehittyvät osaamis- ja toimintokeskittymät. Tässä asetuksessa säädettyä menettelyä sovelletaan myös silloin, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevia alueellisia ja paikallisia valtion yksikköjä ja toimintoja lakkautetaan tai supistetaan. 3 Alueellistamisen koordinaatioryhmän tehtävät Alueellistamisen koordinaatioryhmän tehtävänä on: 1) pitää luetteloa ministeriöiden tekemistä 4 :n mukaisista ilmoituksista; 2) päättää ministeriön 6 :n 5 momentin nojalla tekemän esityksen hyväksymisestä; 3) antaa 7 :n mukaisesti lausuntonsa 6 :ssä tarkoitetuista sijoittamisselvityksistä ja lakkauttamis- tai supistamissuunnitelmista; sekä 4) tehdä aloitteita valtion yksikköjen ja toimintojen uudelleensijoittamista koskevan strategian kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Alueellistamisen koordinaatioryhmä pyytää määräajoin maakunnan liitoilta esitykset valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta maakunnan alueelle. 4 Ilmoitus asian vireilletulosta Ministeriön tulee ilmoittaa 1 :ssä tarkoitetun asian vireille tulosta ministeriössä tai alaisessaan viranomaisessa alueellistamisen koordinaatioryhmälle. Ministeriön alaisen keskus- tai aluehallinnon viranomaisen tulee toimittaa asianomaiselle ministeriölle tarpeelliset tiedot ilmoituksen tekemistä varten sekä sen ratkaisemiseksi, päättääkö ministeriö valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun lain 3 :n 2 momentin mukaisesti pidättää päätösvallan itselleen. Ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun ministeriö tai sen alainen viranomainen on päättänyt ryhtyä valmistelemaan 1 :ssä tarkoitet-

15 N:o tua toimenpidettä. Ilmoitus tehdään valtiovarainministeriön vahvistaman kaavan mukaisella sähköisellä lomakkeella. 6 Asian valmistelu Ministeriön tulee laatia alueellistamisen koordinaatioryhmälle 1 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asiaa koskeva sijoittamisselvitys ja siihen perustuva ehdotuksensa sijoituspaikaksi. Sijoittamisselvitykseen tulee sisältyä yksikön tai toiminnon sijoituspaikkavaihtoehdoista tehty vertailu siten, että vertailussa on mukana vähintään kaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevaa paikkakuntaa. Vertailuun otettavia paikkakuntia valittaessa on otettava huomioon 3 :n 2 momentissa tarkoitetut maakunnan liittojen tekemät esitykset valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisesta maakunnan alueelle. Ministeriön tulee toimittaa alueellistamisen koordinaatioryhmälle 1 :n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asiaa koskeva lakkauttamis- tai supistamissuunnitelma. Sijoittamisselvityksen ja lakkauttamis- tai supistamissuunnitelman tulee sisältää tiedot niihin sisältyvien ehdotusten toiminnallisista, taloudellisista, alueellisista ja henkilöstöön liittyvistä vaikutuksista. Ministeriön alaisen viranomaisen tulee toimittaa ministeriölle tarvittavat tiedot 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen sijoittamisselvitysten ja lakkauttamis- tai supistamissuunnitelmien laatimiseksi. Sijoittamisselvitys voidaan erityisestä syystä jättää laatimatta ja lakkauttamis- tai supistamissuunnitelma toimittamatta koordinaatioryhmälle, jos ministeriö on tehnyt asiaa koskevan esityksen alueellistamisen koordinaatioryhmälle ja koordinaatioryhmä on hyväksynyt esityksen. 7 Lausuntomenettely Ennen päätöksentekoa ministeriön tulee saada alueellistamisen koordinaatioryhmän lausunto sijoittamisselvityksen mukaisesta sijoituspaikkaehdotuksesta taikka lakkauttamis- tai supistamissuunnitelmasta. Ennen koordinaatioryhmän lausunnon pyytämistä ministeriön on kuultava niitä kuntia, jotka ovat olleet mukana 6 :n 1 momentissa tarkoitetussa sijoituspaikkavaihtoehtojen vertailussa. Jos alueellistamisen koordinaatioryhmä katsoo, että ministeriön sijoittamisselvitykseen perustuva ehdotus sijoituspaikaksi ei vastaa valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun lain 2 :n mukaisia tavoitteita taikka että ehdotettu lakkauttamis- tai supistamissuunnitelma on alueellisten tai paikallisten valtion palvelujen järjestämisen kannalta epätarkoituksenmukainen, alueellistamisen koordinaatioryhmä voi suosittaa asian siirtämistä valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen

16 928 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 350 Oikeusministeriön asetus valitsijayhdistysten perustajajäsenten vähimmäismääristä eräissä kunnissa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Annettu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2008 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 2 päivänä lokakuuta 1998 annetun vaalilain (714/1998) 150 :n 1 momentin nojalla: 1 Seuraavissa kunnissa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valitsijayhdistyksen saa perustaa jäljempänä mainittu vähimmäismäärä kunnan jäseniä: 1) Vähintään kolme äänioikeutettua kunnan jäsentä: Hailuoto, Kustavi, Lestijärvi, Luhanka ja Suomenniemi. 2) Vähintään viisi äänioikeutettua kunnan jäsentä: Artjärvi, Halsua, Kaskinen, Kiikoinen, Kivijärvi, Kuhmalahti, Merijärvi, Oripää, Pelkosenniemi, Piippola, Pukkila, Savukoski, Utsjoki ja Ylämaa. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008 ja on voimassa 31 päivään lokakuuta Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax Neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN