YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 42/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-51

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 42/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-51 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT Puntarin pohjavedenottamon suoja-aluetta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/1981 D muuttaminen kaukosuojavyöhykkeen osalta, Laitila Seppo Rinne, Ritva Rinne, Janne Rinne ja Jukka Uusikartano HAKEMUS Koveron kylässä Laitilan kaupungissa sijaitsevan kiinteistön Orolampi RN:o 17:1 omistajat Seppo ja Ritva Rinne, kiinteistön Oronkorpi RN:o 17:2 omistaja Janne Rinne ja kiinteistön Uusikartano RN:o 5:38 omistaja Jukka Uusikartano ovat ympäristölupavirastolle toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet, että Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/1981 D mukaista Puntarin pohjavedenottamon kaukosuojaaluetta muutetaan siten, että se rajataan pohjois-koillisosastaan kiinteistöjen Orolampi, Oronkorpi ja Uusikartano osalta noudattamaan Puntarin vedenottamon pohjaveden valuma-alueen todellista rajaa ja vastaavasti toisen, valuma-alueeltaan pohjoiseen ja luoteeseen suuntautuvan pohjavesialueen rajaa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. SUUNNITELMA Länsi-Suomen vesioikeus oli Laitilan kunnan hakemuksesta antamassaan päätöksessä nro 22/1981 D määrännyt Puntarin pohjavedenottamolle suoja-alueen, jonka kaukosuojavyöhykealueeseen sisältyi alueita kiinteistöistä Orolampi, Oronkorpi ja Uusikartano. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tehnyt alueella ja pohjavesitutkimuksia, jotka hakijoiden mukaan osoittavat, ettei Orolammen kiinteistö kuulu Puntarin vedenottamon pohjaveden valuma-alueeseen eikä sanottuun pohjaveden muodostumisalueeseen. Vuoden 1973 tutkimuksessa oli todettu, että Puntarin vedenottamon pohjoispuolelle muodostuu erillinen valuma-alue, josta saatava vesimäärä on noin 150 m 3 vuorokaudessa ja että sopiva käyttöönottopiste on havaintopisteessä 9 tai lähiympäristössä. Orolammen kiinteistön pohjoisosalla ja siitä Uusikartanon ym. kiinteistöjen puolelle ja edelleen pohjoiseen jatkuvalla alueella sijaitsee selkeästi erillinen pohjavesialue omine valuma-alueineen ja virtaussuuntineen. Vuoden 1976 tutkimuksessa oli todettu, että tämän erillisen pohja-

2 2 vesialueen veden rauta- ja mangaanipitoisuus ylitti talousvedessä sallitut pitoisuudet. Puntarin pohjavedenottamosta saatavan veden laatu on hyvä tai erinomainen, joten hakijoiden mielestä tämä osoittaa, että kysymys on täysin erillisestä pohjavesialueesta. Pohjavesialueiden välissä olevien kalliokynnysten vuoksi erillisen alueen pohjavesi ei voi sekoittua Puntarin vedenottamon pohjaveteen. Hakijoiden mukaan edellä mainitut tutkimukset ja havaintopisteen 9 sijainti sekä Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n olettaman valumaalueen laajuuden osoittava hakemuksen liitekartta vahvistavat selvästi, että Orolammen ja Oronkorven tilojen pohjoiset alueet ja Uudenkartanon tilasta vähäinen osa eivät kuulu Puntarin vedenottamon valuma-alueeseen, vaan toiseen talousvetenä kelvottomaan pohjavesialueeseen. Havaintojen tekeminen on helpottunut, koska alueella on soranoton yhteydessä paljastunut huomattavassa laajuudessa peruskalliopintaa. Lisäksi hakijat ovat koekaivulla ja kairauksilla todenneet kallioperän korkeuden alueilla, jossa se on ollut jossain määrin peitteinen. Kaukosuoja-alueen supistaminen hakemuksen mukaisesti on hakijoille erittäin tärkeää sen vuoksi, että kaukosuoja-alue rajoittaa merkittävästi järkevää maankäyttöä tiloilla ja se on aiheuttanut lukuisia ongelmia ja maankäytön vaikeutumista sekä järkevien taloudellisten hankkeiden viivästymistä. ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Kuulutus Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Laitilan kaupungissa välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakemukseen liitetyissä kartoissa olevat kairauspisteet ja koekuopat ovat kovin harvassa eikä hakemuksessa ole esitetty, millaisella kalustolla kairaukset on suoritettu ja koekuopat kaivettu. Hakemuksen kohteena olevan alueen maaperässä on runsaasti suuria kiviä ja lohkareita, joita kevyillä kairauskalustoilla ei ole mahdollista läpäistä. Hakijoiden kalliopinnaksi tulkitsemat pinnat ovat mahdollisesti isoja kiviä tai lohkareita. Myöskään kallioperän eheydestä tai rikkonaisuudesta kyseisellä alueella ei hakemuksessa ole esitetty minkäänlaisia tietoja. Hakijat ovat tulkinneet Paavo Ristola Oy:n aikaisempia tutkimuksia haluamallaan tavalla ja DI Erkki Jokisen lausunto perustuu pääasiassa oletuksiin ja "todennäköisyyksiin". Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitettyjen selvitysten ja ympäristökeskuksen käytettävissä olevien tietojen perus-

3 3 teella Puntarin vedenottamon kaukosuojavyöhykkeen nykyistä rajausta ei ole aihetta muuttaa. 2) Laitilan kaupunki on todennut olevansa Puntarin pohjavedenottamon omistaja ja suojavyöhykkeiden hakija. Mikäli riittävän varmasti ja luotettavasti voidaan osoittaa, että hakemuksen kohteena oleva kaukosuojavyöhykkeen pohjoisosa ei ole Puntarin vedenottamon valuma-aluetta, kaukosuoja-alueen muutos on perusteltu. Hakemuksessa esitetyt selvitykset eivät riittävällä varmuudella osoita, ettei pohjavesi virtaisi esitetyltä muutosalueelta Puntarin vedenottamolle. Kallion eheydestä ei voi saada täyttä varmuutta ilman luotauksia. Erityisesti tulee yksiselitteisesti osoittaa, mihin pohjavesi virtaa muutosalueelta. Mikäli alue ei ole yhteydessä Puntarin vedenottamon pohjavesialueeseen, on se siitä huolimatta I-luokan pohjavesialue ja kaupunki tulee siinä tapauksessa selvittämään mahdollista kaivon sijoitusta alueelle. Kaupungin mukaan ilman tarkentavia selvityksiä ja tutkimuksia ei kaukosuojavyöhykepäätöstä voida muuttaa. Kaupunki on liittänyt muistutukseensa Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:ltä pyytämänsä asiantuntijalausunnon. Lausunnossa on kaupungin esittämien näkökohtien lisäksi todettu myös, että Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n suorittamassa pohjavesitutkimuksessa ei ole tutkittu tarkemmin valuma-alueen rajausta, vaikka valuma-alueen rajaus on yleispiirteisesti esitettykin tutkimuskartassa. Mikäli voidaan osoittaa, että hakemuksen kohteena olevalla kaukosuojavyöhykkeen pohjoisosalla on erillinen pohjaveden valumaalue, tulisi selvittää, onko nämä vedet mahdollista ja tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön lisäkaivolla Puntarin vedenottamon yhteyteen. Muutosalue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ( Puntari). Hakijoiden selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijoille tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakijat ovat todenneet Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksesta, että hakijat ovat osoittaneet eivätkä ainoastaan yrittäneet osoittaa kairaustulosten ja koekuoppien avulla, että kalliokynnys aiheuttaa hydraulisen yhteyden puutteen Puntarin vedenottamon ja kaukosuoja-alueen piiristä poistettavaksi esitetyn alueen välillä. Kairauspisteet ja koekuopat eivät ole niin harvassa, ettei niistä voisi tehdä johtopäätöstä yhtenäisen peruskallioharjanteen olemassaolosta. Maaperässä ei ole sellaisia suuria kiviä, joita olisi voitu erehtyä luulemaan osaksi peruskalliota. Erityisesti koekuopissa on voitu täysin luotettavasti havaita peruskallion olemassaolo. Lisäksi peruskallio on alueella varsin lähellä maanpintaa. Mitään merkkejä hydraulisen yhteyden mahdollistavasta kallioperän rikkonaisuudesta alueella ei myöskään ole. Hakijat ovat todenneet, että vastoin ympäristökeskuksen muistutusta he eivät ole tulkinneet tutkimustuloksia haluamallaan tavalla, vaan viitanneet siihen tutkimuksen sisältöön, että ko. pohjoisella osalla on selkeästi erillinen pohjavesialue.

4 4 Hakijat ovat viitanneet Laitilan kaupungin muistutuksen osalta edellä ympäristökeskuksen muistutuksesta lausumaansa. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi, hakijat ovat valmiita laajentamaan koekuoppia sen varmistamiseksi, että kysymyksessä on kaikilta osin peruskallio. Tällaiset toimet voitaisiin suorittaa esimerkiksi silmälläpitäen sitä, että ympäristölupavirasto tekisi paikalle tarkastuskäynnin. Hakijoiden mukaan vedenottamon haltijalla on tietty pysyvä selvitysvastuu siitä, että ottamon kaukosuojavyöhyke on asianmukaisesti ja oikein määritelty eikä tarpeettomasti ulotu ympäröivien maanomistajien alueelle. Tähän vastuuseen liittyy myös tutkimus- ja selvitystoiminta viimeistään silloin, kun vyöhykkeen virheellisestä ulottuvuudesta on esitetty vahvaa ja käytännössä yksiselitteistä näyttöä. Laitilan kaupungin muistutukseen liittyvän Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n lausunnosta hakijat ovat viitanneet edellä lausumaansa. Hakijat ovat varanneet mahdollisuuden toimittaa ympäristölupavirastolle geologin lausunnon kallioperän luonteesta alueella. MERKINTÄ Merkitään, että Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 77/2001/4 ja antamallaan päätöksellä nro 24/2003/4 myöntänyt Seppo Rinteelle luvan maaaineksen ottamisalueen maisemointiin ja maa-aineksen ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta tilalta Orolampi RN:o 17:1. Päätöstä nro 77/2001/4 on Vaasan hallinto-oikeus sittemmin osittain muuttanut antamallaan päätöksellä nro 02/0139/3. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Lisäksi merkitään, että ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 22/1981 D perusteena olleet asiakirjat. Ympäristölupavirasto hylkää Seppo Rinteen, Ritva Rinteen, Janne Rinteen ja Jukka Uusikartanon hakemuksen Puntarin pohjavedenottamon suoja-aluetta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/1981 D muuttamiseksi kaukosuojavyöhykkeen osalta Koveron kylässä Laitilan kaupungissa. Perustelut Hakijat ovat perustelleet kaukosuojavyöhykkeen rajauksen muuttamista sillä, että nykyisellään kaukosuoja-alue rajoittaa merkittävästi järkevää maankäyttöä hakijoiden omistamilla tiloilla sekä aiheuttaa maankäytön vaikeutumista ja järkevien taloudellisten hankkeiden viivästymistä. Kaukosuojavyöhykkeeseen kuuluvien hakijoiden kiinteistöjen alueiden poistamista kaukosuojavyöhykkeestä ja kaukosuojavyöhykkeen rajauksen muuttamista on perusteltu erityisesti sillä, että hakemuksessa tarkoitetut kiinteistöjen alueet eivät sijaitse Puntarin vedenottamon valuma-alueella ja että pohjaveden virtaussuunta ei ole mainituilta kiinteistöiltä vedenottamoon päin. Hakemusta on perusteltu Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n ja tekemien pohjavesitutkimusten tuloksilla, havaintopisteen 9 sijainnilla ja Insi-

5 5 nööritoimisto Paavo Ristola Oy:n olettaman valuma-alueen laajuuden hakijoiden mukaan osoittavalla kartalla sekä hakijoiden tekemillä koekaivuilla ja kairauksilla. Hakijoiden mukaan on selvitetty, että heidän kiinteistöjensä kaukosuojavyöhykkeeseen kuuluvat alueet sijaitsevat toisella talousvedeksi kelpaamattomalla pohjavesialueella. Pohjavesialueiden välissä olevien kalliokynnysten vuoksi sen pohjavesi ei voi sekoittua Puntarin vedenottamon pohjaveteen. Lounais-Suomen ympäristökeskus on vesilain mukaisena valvontaviranomaisena antamassaan muistutuksessa katsonut, ettei selvitysten ja ympäristökeskuksen käytettävissä olevien tietojen perusteella ole aihetta muuttaa Puntarin pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeen rajausta. Lisäksi Laitilan kaupungin muistutuksen liitteenä olevassa Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n päivätyssä asiantuntijalausunnossa todetaan muun muassa, että vuoden 1976 pohjavesitutkimuksessa ei ole tutkittu tarkemmin valumaalueen rajausta, vaikka valuma-alueen rajaus on yleispiirteisesti esitettykin tutkimuskartassa. Ympäristölupavirasto toteaa, että hakijoiden suorittamien koekaivujen ja kairausten seurauksena paikoittain paljastunut kalliopinta ei takaa sitä, että pohjavesi ei virtaisi hakijoiden omistamien kiinteistöjen alueelta Puntarin pohjavedenottamolle päin, kun otetaan huomioon, että kallion ulottuvuutta ja sen eheyttä ei ole hakijoiden suorittamien tutkimusten perusteella pystytty riittävästi selvittämään. Hakemuksessa tarkoitettu alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Ympäristölupavirasto katsoo jääneen selvittämättä, että kiinteistöt Orolampi RN:o 17:1, Oronkorpi RN:o 17:2 ja Uusikartano RN:o 5:38 hakemuksessa tarkoitetuilta osiltaan eivät kuuluisi Puntarin pohjavedenottamon valuma-alueeseen tai että pohjaveden virtaussuunta ei voisi olla mainituilta kiinteistöiltä vedenottamoon päin. Siksi hakemus on hylätty. Hakijoilla on kuitenkin tämän päätöksen estämättä oikeus tarvittaessa hakea muutosta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 22/1981 D suoja-aluemääräyksiin. Tuossa hakemuksessa on yksilöitävä kaukosuojavyöhykkeellä suoritettavat suoja-alueella muutoin kielletyt toimenpiteet ja niiden arvioidut vaikutukset sekä hyödyt ja haitat. Lainkohdat Vesilain 9 luvun 19 :n 1 momentti ja 20 KÄSITTELYMAKSU Perustelut 490 euroa Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia ympäristöministeriön asetuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesta maksusta (980 euroa). Kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu.

6 Sovellettu oikeusohje 6 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 ja 4

7 7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Anne Valjakka Kalevi Tikka Esko Vähäsöyrinki l Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/s

8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.