Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 35 tonttia 1 kaupunginosassa 2. Empirekeskusta Raatihuoneenkatu, Piispankatu, Rauhankatu

Transkriptio

1 Asemakaava 455 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM oy Havainnekuva asemakaavasta Rauhankadun suunnalta tarkasteltuna. Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO KAUPUNGINTALON TONTTI 2. kaupunginosa, tontti 1 korttelissa 35 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 35 tonttia 1 kaupunginosassa 2. Empirekeskusta Raatihuoneenkatu, Piispankatu, Rauhankatu Asemakaavan vireille tulo: Asemakaavanmuutos on sisältynyt kaupunkikehityksen tehtäväalueella kaupunkisuunnittelun tulosyksikön (aik. kaupunkisuunnitteluosasto) työohjelmaan vuodesta Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Asemakaavan käsittely: Asemakaavaehdotus kaupunkikehityslautakunnassa , 177 Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa..201_ Asemakaavan hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto..201_ 1

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee Empirekeskustan korttelin 35 pohjoista tonttia 1. Suunnittelualue rajautuu Piispankatuun, Raatihuoneenkatuun, Rauhankatuun sekä eteläsivuiltaan naapuritontteihin (liite 1). Kaupungintalon tontti korttelissa Kaupungintalo 2. Piispankatu Ulkorakennus 4. Rauhankatu Muuntamo P Pysäköintialue Vuoden 1893 puistosuunnitelmaan kuuluneet kaupunkikuvallisesti merkittävät lehmukset on merkitty vihreällä 1.3 Asemakaavan tarkoitus Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia kaupungintalon sekä tontilla sijaitsevien muiden rakennusten suojelua, käyttötarkoitusta ja uuden liike-, toimisto- ja asuintalon sijoittamista tontille. Nykyinen asemakaava mahdollistaa pysäköintilaitoksen rakentamisen tontille eikä se turvaa rakennusten suojelua. Uusi asemakaava pohjautuu vuonna 2008 pidettyyn idea- ja suunnittelukilpailuun. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Asemakaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja... 4 lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaposessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema

3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 Ympäröivä rakennuskanta Maanomistus Liikenne Tekninen huolto Palvelut Pohjavesi ja maaperä Häiriötekijät Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Virastotalosta pidetyn kilpailun palkintolautakunta suositteli asemakaavan muuttamista voittaneen ehdotuksen mukaisesti ja kaupunginhallitus päätti kaupungintalon asemakaavan muuttamisesta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Pysäköinti Tonttijako Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupunkikuva ja -rakenne Rakennussuojeluratkaisu Aluevaraukset Korttelialueet: Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluarvoihin Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutuksen ohjaaminen Toteuttamisen ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Alueen sijainti Liite 2. Ajantasa-asemakaava 3

4 Liite 3. Ote asemakaavakartasta ja määräyksistä Liite 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 5. Yhteenveto lausunnoista ja huomautuksista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Kaupungintalokilpailun tilaohjelma - Kaupungintalokilpailun arvostelupöytäkirja - Kaupungintalon tontin rakennettavuusselvitys - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rakennussuojelua koskeva päätös 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaposessin vaiheet Tarve tarkastella asemakaavaa syntyi, kun kaupunki järjesti vuonna 2008 uuden virastotalon yleisen kaksivaiheisen idea- ja suunnittelukilpailun. Nykyisin virastotilat on hajasijoitettu useisiin rakennuksiin keskusta-alueella. Kilpailun avulla tutkittiin kuinka lisärakentamisen sijoittaminen on mahdollista kaupungintalon tontilla. Tavoitteena oli aikaansaada arkkitehtonisesti tasapainoinen, kaupungin yhdessä pisteessä sijaitseva virastotalokokonaisuus. Kilpailun ensimmäinen vaihe ratkaistiin Jatkokilpailu viiden parhaaksi arvioidun ehdotuksen kesken ratkaistiin Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto JKMM Oy ehdotuksellaan Makasiini. Voittaneessa työssä uusi nelikerroksinen virastotalo on sijoitettu poikittaisesti tontin eteläosaan. Vanha kaupungintalo on yhdistetty uudisrakennukseen korkealla, yksikerroksisella lasiaulalla. Palkintolautakunta suositteli uuden virastotalon toteutuksen suunnittelemista ja asemakaavan muuttamista voittaneen ehdotuksen pohjalta. Yleisen taloustilanteen kehityksen myötä on noussut esiin tarve tutkia tontin joustavampaa käyttöä, jolloin keskustan kehittämiselle voitaisiin osoittaa tiloja myös tältä alueelta. Kaupungin omien tilojen sijoittamista tarkastellaan myös laajemmin, osana palveluverkon kehittämistä. Kaupunki ei ole pystynyt osoittamaan sopivaa käyttöä Piispankatu 15:ssä sijaitsevalle kiinteistölle, mikä on johtanut rakennuksen tyhjillään oloon. Rakennus on käyttökiellossa sisäilmaongelman vuoksi. Asemakaavaprosessin aikana on päätetty, että rakennuksessa voidaan tehdä alustavat purkutyöt, jotka olisivat välttämättömiä, sekä siinä tapauksessa, että rakennus korjataan paikalla säilytettäväksi tai että se siirretään. Puurakennuksen suojelumahdollisuuksien selvittäminen edellyttää tutkimusta siitä, mihin rakennuksen voi Porvoossa siirtää. Asemakaavanmuutos on sisältynyt kaupunkisuunnitteluosaston työohjelmaan vuodesta 2011 lähtien 2.2 Asemakaava Torin eteläreunalla sijaitseva vuonna 1893 valmistunut kaupungintalo on yksi Porvoon tärkeimmistä ja rakennushistoriallisesti arvokkaimmista julkisista rakennuksista. Samalla tontilla sijaitsevat vuonna 1908 valmistunut myöhäisjugendia edustava yksikerroksinen puurakennus osoitteessa Piispankatu 15 ja siihen liittyvä ulkorakennus sekä pieni, vuonna 1928 rakennettu, Rauhankadun varrella sijaitseva uusklassistinen kivirakennus, joka on vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle. Kaupungintalossa on kaupungin hallinnon toimitiloja. Piispankadun varrella olevan puutalon toimistokäyttö on lopetettu sisäilmaongelmien vuoksi. Kaupungintalokilpailun ratkaisun myötä asemakaava muutetaan kilpailun voittanutta ehdotusta vastaavaksi kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Samalla suojellaan rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset. Tontin asemakaava mahdollistaa uudisrakennuksen rakentamisen vanhan kaupungintalon taakse. Uusi rakennus ulottuu Rauhankadulta Piispankadulle ja kytkeytyy vanhaan kaupungintaloon lasiaulalla. Tontin käyttötarkoitusta on laajennettu siten että tontille voidaan sijoittaa hallinto- ja virastorakennuksia sekä 4

5 liike- ja toimistorakennuksia. Kivirakennus ja kaupungintalo ovat asemakaavassa suojeltuja ja puurakennus on suojeltu siirrettävänä rakennuksena. Toteutuksen tulee noudattaa pääpiirteissään kilpailun voittanutta ehdotusta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Uudisrakennusten toteuttaminen käynnistynee asemakaavan saatua lainvoiman ja kun hankkeelle on löydetty toteuttajataho ja rahoitus. Asemakaavan suojelumääräykset astuvat voimaan kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue käsittää tontin (35-1), joka rajautuu Raatihuoneenkatuun, Piispankatuun ja Rauhankatuun. Samassa korttelissa on tonteilla 3 ja 7 asuinkerrostalot, joiden maantasokerroksissa on liiketiloja. Suunnittelualue on kooltaan 7387 m Luonnonympäristö ja maisema Raatihuoneenkadun, Piispankadun ja Rauhankadun suunnassa sekä tontin keskellä on säilynyt kaupungintalon ympärille tehdyn puiston istutuksia, joista merkittävimpiä ovat vanhat puistolehmukset. Osa puista on kunnoltaan heikentyneitä. Pihassa on myös uudempia istutuksia, joita on tehty talon taakse järjestettyjen pysäköintipaikkojen ympärille. Pääsisäänkäynnin ympärillä on sirotuomipihlajat ja takaoven molemmilla puolilla yksirunkoisia orapihlajia. Tontin eteläosassa ja koilliskulmassa on todennäköisesti luonnonkylvöstä syntyneitä vaahteroita, joilla ei ole merkittävää asemaa kaupunkikuvassa. Piispankatu 15 ja sen yhteyteen kuuluvan piharakennuksen välissä on useita vanhoja omenapuita. Kaupungintalon ja sen luoteispuolella olevan torin välissä on kolmirivinen lehmusistutus, joka liittyy kaupungintaloa varten 1800-luvun lopulla tehtyyn puistosuunnitelmaan. Korkeiksi kasvaneet lehmukset estävät paljolti kaupungintalon näkymisen torille. Katupinnat on asfaltoitu. Kaupungintalon ja Raatihuoneenkadun välillä on metalliputkista tehty aita. Kaupungintalon pihasuunnitelma vuodelta A. F. Rydberg Rakennettu ympäristö Kortteli kuuluu keskustan ruutukaava-alueeseen ns. empire-kaupunginosaan, joka muodostettiin luvulla Engelin laatimalla asemakaavalla. Kaupungintalolle oli kuuden tontin korttelista varattu kaksi pohjoisinta tonttia. Loput neljä olivat tavallisia asuintalotontteja. Kaupungintalon erityisasemaa korosti sijainti torin ja puistoakselin varrella. Talo sijaitsi sille varatun tontin pohjoisreunan keskellä siten että rakennuksen ympärille jäi pieni puistikko. Tähän sommitelmaan liittyivät myös torin edustan lehmukset, 5

6 jotka korostivat kaupungintaloa. Puita pidettiin matalina leikkaamalla. Kaupungintalon suunnitteli arkkitehti Carl Rupert Rosenberg. Talo valmistui vuonna 1893, vuosi arkkitehdin kuoleman jälkeen. Uusrenessanssityylisen talon ulkoseinät on maalattu kellertävää hiekkakiveä ja graniittia jäljitellen. Pääportaikko ja yläkerran kokoussalit on koristeltu maalauksin. Alkuperäisiä majolikauuneja on säilynyt, vaikka taloon on myöhemmin rakennettu keskuslämmitys. Talossa on ollut monenlaisia toimintoja, muun muassa kaupungin palokunta ja poliisilaitos sekä maistraatti ja raastuvanoikeus. Vuonna 1996 valmistui laaja restaurointi ja korjaustyö, jonka myötä rakennus palautettiin kaupungin hallinnon käyttöön. Valtuustosali. Kuva vuodelta kerroksen alkuperäinen pohjapiirustus Carl Rupert Rosenberg. Piispankatu 15:ssä sijaitseva myöhäisjugend -tyylinen puurakennus rakennettiin alun perin asuinrakennukseksi vuonna Talon suunnitteli rakennusmestari Arthur Kullman, ja sitä laajennettiin rakennusmestari Johannes Kullmanin suunnitelmien mukaan vuonna Talossa on tehty myöhempiä julkisivukorjauksia, jotka eivät noudattele alkuperäisiä suunnitelmia. Suurin osa ulkopuolisesta listoituksesta on uusittua. Osa sisäpihan ikkunoista on vanhoja, ns. T-ikkunoita, jotka poikkeavat kadunpuoleisista ja alkuperäisten suunnitelmien mukaisista ikkunoista. Asuin- ja liiketiloiksi suunniteltu talo muutettiin myöhemmin kaupungin toimistotiloiksi. Toimistokäytöstä luovuttiin 2000-luvun alussa sisäilmaongelmien vuoksi. Ongelmat liittyvät todennäköisesti hirsitaloon tehtyihin epäonnistuneisiin rakenteellisiin ja ilmanvaihdollisiin korjauksiin. Rakennuksessa on säilynyt myöhäiselle jugendille tyypillisiä piirteitä, kuten kadunpuoleisten ikkunoiden koko ja puitejaotus. Ikkunoiden sijoittelussa tai koossa ei korostu jugendin epäsäännöllisyys tai yllätyksellisyys. Sisätilojen pinnat on peitetty myöhempien levytysten alle, joten niiden säilyneisyyttä ei ole voitu asemakaavatyön aikana todeta. Kiinteistössä on kuitenkin vanhoja, mahdollisti alkuperäisiä sisäovia. Pihan puolella on pitkänomainen ulkorakennus. Piispankatu 15. Arthur Kullmanin piirustukset vuodelta 1908 ja Johannes Kullmanin laajennuspiirustus vuodelta

7 Piispankatu 15. Julkisivu Piispankadulle ja pohjapiirustus, muutospiirustukset vuodelta Rakennuslupa Porvoon kaupunki, Talo-osasto. Rauhankatu 20. Vuonna 1928 rakennetun yleisen käymälän muutospiirustukset kaupungin matkailutoimistoksi ovat vuodelta Rauhankatu 20 sijaitsee pieni uusklassistinen kivirakennus, joka valmistui vuonna 1928 kaupungin käymäläksi. Myöhemmin rakennus on palvellut muun muassa matkailu- ja pysäköinninvalvontatoimistona sekä sovittelutoimistona. Rakennus on nykyisin ravintolakäytössä. Rauhankadun varrelta on purettu lukujen vaihteessa kaksi yksikerroksista puista asuinrakennusta, jotka oli rakennettu Näiden rakennusten ja Piispankatu 15 tontit on yhdistetty osaksi nykyistä kaupungintalon tonttia. Nykyinen tontti on siis kooltaan neljän tavanomaisen empirekaavan tontin kokoinen. Tontilla sijaitsee pieni punatiilinen (25m2) muuntamorakennus. Kaupungintalon julkisivut: ylhäällä vasemmalla Raatihuoneenkadulle, oikealla Piispankadulle, alhaalla vasemmalla Rauhankadulle ja alhaalla oikealla pihalle. 7

8 Kaupungintalo koillisesta Rauhankadulta Raatihuoneenkadun suuntaan kuvattuna. Kuva vuodelta Kaupungintalo luoteesta Piispankadulta Raatihuoneenkadun suuntaan kuvattuna. Kuva vuodelta Kaupungintalon pihanpuoleinen julkisivu ja punatiilinen muuntamo. Kuvat vuodelta Piispankatu 15 pihalta ja Rauhankatu 20. Kuvat vuodelta

9 Ympäröivä rakennuskanta Samassa korttelissa on tonteilla 3 ja 7 asuinkerrostalot, joiden maantasokerroksissa on liiketiloja. Tontin 7 vaaleankeltaiseksi rapattu asuinrakennus on alun perin vuodelta 1901, Se on täydellisesti muutettu, laajennettu ja korotettu 1950-luvun puolivälissä. Rakennuksen Rauhankadun puoleinen, korotettu osa on nelikerroksinen ja Aleksanterinkadun puoleinen osa kolmikerroksinen. Tontilla 3 sijaitsevan punatiilisen rakennuksen paikalta on purettu vuonna 1902 rakennetut puurakennukset. Tilalle pystytettiin nykyinen nelikerroksinen, tiiliverhoiltu asuin- ja liiketalo vuonna Kilpailukorttelin läntisen naapurikorttelin 34 rakennuskanta on empirekaavaa uudempaa. Piispankadun varrella sijaitsevat vuonna 1953 rakennettu Linnankosken lukio ja sen vieressä vuodelta 1941 oleva nelikerroksinen asuinja liikerakennus, Piispankatu 22. Rauhankadun puoleisessa itäisessä naapurikorttelissa 36 ovat empirerakennukset osittain säilyneet. Ne on suojeltu asemakaavamerkinnällä sr, säilytettävä rakennus. Määräyksen mukaan: Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa hävittää. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämä pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus muutos- ja korjaustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen tai muulla ympäristöön soveltuvalla tavalla. Rakennukseen saa kuitenkin tehdä julkisivumuutoksia pihan puolella. Korttelin kulmatontilla 1 sijaitsee uudempi nelikerroksinen, rapattu asuin- ja liikerakennus Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt ovat Porvoon kaupungin omistuksessa Liikenne Kaikki kaupungintalotonttia reunustavat kadut ovat molemminpuolisen ajoneuvoliikenteen käytössä. Jalkakäytävät ovat kahden ja puolen metrin levyiset, eikä alueella ole erillisiä pyöräteitä. Pyöräily on sallittu Rauhankadun puoleisella jalkakäytävällä. Linja-autoasema torin vastakkaisella reunalla. Paikallisliikenteen pysäkit ovat Piispankadulla ja Rauhankadulla linja-autoaseman molemmin puolin. Torilla on myös taksiasema ja yleisiä maksullisia pysäköintipaikkoja Tekninen huolto Suunnittelualuetta ympäröivän rakennuskannan ikäjakauma ja kerrosluvut 9

10 Alue on liitetty kunnallistekniikkaan Palvelut Keskustan kaupalliset ja julkiset palvelut ovat aivan alueen tuntumassa. Jokiranta, kauppatori, linjaautoasema ja sen pohjoispuoliset liikekorttelit ovat metrin etäisyydellä Pohjavesi ja maaperä Alue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta. Tontilla on orsivettä, joka samoin kuin pohjavesi, tulee huomioida rakennustyön aikana. Tontti ja sen ympäristö ovat pehmeikköaluetta, jossa on painuvia savikerroksia. Savikerroksen paksuus vaihtelee 1,1 7,6 metrin välillä. Maanpinta laskee alueella loivasti länteen vaihdellen itäreunalla tasolla +9, ,1 meren pinnan yläpuolella ja länsireunalla tasolla +9,1 - +9,4mmpy. Tonttien keskiosalla maan pinta on matalimmillaan tasolla noin + 8,6mmpy. Tontista on laadittu rakennettavuusselvitys. (Asemakaavan taustaselvitykset) Häiriötekijät Alueella on keskustasijainnille ominaisia liikenteen pöly- ja meluhaittoja. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan ja sen tarkistus Asemakaavan muutosta valmisteltaessa huomioon otettavat ja edistettävät tavoitteet liittyvät eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun sekä kulttuuriperintöön. Tavoitteiden mukaan olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja. Henkilöautoliikenteen tarpeen tulee olla mahdollisimman vähäinen. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja edistetään. Keskusta-aluetta kehitetään mm. monipuolisena palvelujen ja asumisen alueena. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä edistetään ja luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä edistetään. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit, kuten tässä erityisesti Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina. Tontti kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi luokiteltuun Empire-Porvoon puutalokortteleihin ja julkisiin rakennuksiin. Kaupungintalo on erikseen mainittu kohteen kuvauksessa merkittävänä säilyneenä julkisena rakennuksena. Korttelin eteläosan kerrostalot eivät kuulu RKY-alueeseen. Piispankatu 15:ttä ei ole erikseen mainittu kuvausosassa. Maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue on merkitty myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi, valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi (ma/v). Yleiskaava Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty ) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue on osoitettu alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Ote keskeisten alueiden osalyleiskaavasta ja alueen sijainti. n. 1: Asemakaava 10

11 Tonttia 35 1 koskeva asemakaava on hyväksytty Asemakaavassa tontilla 8 on hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Tontilla 7 on kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa rakentaa korkeintaan 500 autoa varten ns. autonsäilytysrakennuksen, sekä rakennuksen huoltoon tai hoitoon tarvittavia tiloja. Mitään tontilla olevista rakennuksista ei ole esitetty suojeltavaksi. Pysäköintilaitoksen rakennusala on sijoitettu osittain tontin eteläosassa olevien Piispankadun ja Rauhankadun varressa olevien rakennusten päälle. Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako ja rekisteri Alue kuuluu Porvoon kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on tonttijako. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Kiinteistö- ja mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Rakennussuojelu Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys on esittänyt Etelä-Suomen lääninhallitukselle Piispankatu 15:n suojelua rakennussuojelulain nojalla ja toimenpidekiellon antamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hylännyt hakemuksen Perusteluissa todetaan rakennuksen sijaitsevan asemakaava-alueella, jossa rakennussuojelu tulee lähtökohtaisesti ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Ely:n rakennussuojelupäätös sisältyy asemakaavan taustaselvityksiin. (Kappale 1.6) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutostarve tuli ilmi kaupungin päätettyä sijoittaa korttelin 35 tontille 1 uuden virastotalon. Virastotalosta järjestettiin arkkitehtikilpailu Kilpailuratkaisun toteuttaminen edellytti asemakaavan muuttamista. Voimassa oleva asemakaava ei suojele alueen rakennuksia, täten myös suojelukysymys vaatii asemakaavan muuttamista. Kaupungintalon tontti sijaitsee keskeisellä paikalla Porvoon ydinkeskustassa. Alueen kehittyminen on pysähtynyt, kun oleva rakennuskanta, pienet tontit ja hajanainen kiinteistönomistus rajoittavat mahdollisuuksia ajanmukaiseen alueen kehittämiseen. Kaupungin kiinteistöjen osalta tutkitaan sekä kiinteistöjen lisärakentamista että käyttötarkoituksen muutoksia, mutta yksityiset kiinteistöt eivät ole uudistuneet toivotulla tavalla. Kaavan muutoksella voidaan edistää merkittävästi koko keskustan kehittämistä, kun alueelle saadaan uusia palveluja ja asumista. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Virastotalosta pidetyn kilpailun palkintolautakunta suositteli asemakaavan muuttamista voittaneen ehdotuksen mukaisesti ja kaupunginhallitus päätti kaupungintalon asemakaavan muuttamisesta Asemakaavatyön suunnittelu on aloitettu virastotalokilpailun ratkettua vuonna Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Tontin 35-1 asemakaavanmuutos on sisältynyt kaupunkisuunnitteluosaston työohjelmaan vuodesta Hankkeesta on tiedotettu viimeksi kaavoituskatsauksen yhteydessä Asemakaavahanke sisältyy kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2014 työohjelmaan. 11

12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite 4) kohdassa 6. Suunnittelualue on kokonaan kaupungin omistuksessa Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä 2012 ja Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen on toteutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite 4) mukaisesti Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos sijaitsee kaupunkirakenteessa keskeisesti ja sen vaikutukset ovat merkittävät. Asemakaavahanke edellyttää viranomaisneuvottelua. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Luonnosvaiheesta saatujen kommenttien pohjalta ei nähty tarvetta ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelulle. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on suojella tontilla 35-1 olevat rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävät rakennukset. Samalla mahdollistetaan tontin laajempi käyttötarkoitus ja uuden liike- ja toimistotalon sekä asumisen sijoittaminen tontille. Suojeluarvojen turvaamisen lisäksi asemakaavalla halutaan mahdollistaa kaupungin ydinkeskusta-alueen kehittämismahdollisuudet. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaava perustuu yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun voittajatyöhön. Kilpailussa tuli laajasti ilmi annetun tilaohjelman mukaiset tontinkäyttöön liittyvät vaihtoehdot. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin 93 hyväksyttyä ehdotusta. Ehdotuksia arvioitiin kaupunkikuvallisen kokonaisuuden, arkkitehtonisen ratkaisun ja rakennustaiteellisen laadun, ratkaisun tavoitteidenmukaisuuden ja toimivuuden, taloudellisen kokonaisratkaisun ja elinkaarikustannusten sekä hankkeen ympäristövaikutusten ja rakentamisen kestävyyden kriteerein. Ensimmäisen vaiheen perusteella valittiin jatkoon viisi ehdotusta, joista kahdessa oli säilytetty myös Piispankatu 15 sijaitseva puurakennus. Kilpailun toisessa vaiheessa osoittautui etteivät ko. rakennuksen säilyttäneet ehdotukset täyttäneet kilpailussa annettua tilaohjelmaa. Ehdotuksissa ei myöskään osoitettu rakennukselle luontevaa käyttöä, jonka avulla sisätiloja olisi mahdollista ennallistaa. Palkintolautakunta suositteli rakennuksen siirtämistä sopivaan paikkaan, jossa sille voidaan löytää alkuperäistä käyttöä lähempänä oleva toiminta ja päätyä tilojen palauttavaan ja ennallistavaan korjaustapaan. Voittajaksi valittiin arkkitehtitoimisto JKMM oy:n ehdotus Makasiini, johon asemakaavaratkaisu perustuu. Asemakaavatyön aikana on tutkittu uusia vaihtoehtoja tontin rakentamiselle, kun alueelle halutaan sijoittaa myös yksityisiä liike- ja muita palveluja sekä asumista. Tarkastelun pohjalta on kuitenkin päädytty siihen, että alueen tehokas rakentaminen, kilpailun tuloksen pohjalta, tarjoaa parhaat mahdollisuudet keskustan palvelutarjonnan ja aseman turvaamiseen ja voi antaa ratkaisevan sysäyksen myös lähiympäristön kiinteistöjen ja kaupunkiympäristön kehittämiselle. Ratkaisu mahdollistaa myös pysäköinnin järjestämisen tehokkaasti ja maan alla, joka parantaa merkittävästi keskustan vetovoimaa Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat olleet MRL 62 ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Mielipiteen luonnoksesta esitti naapuri Bostads Ab Stadshusgatan 11- As. Oy Raatihuoneenkatu 11. He kiinnittivät huomiota mahdolliseen liikennemäärien kasvuun sekä mahdolliseen rakennustyön aiheuttamaan pohjaveden pinnan alenemiseen ja siitä seuraavaan ympäröivien rakennusten perustuspaalutusten lahoamisongelmaan. Ajoneuvoliikenteen kasvaa rakentamisen myötä, mutta 12

13 verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan ja tontin piha-alueen käyttöön vaikutus ei ole keskustaalueella merkittävää. Asemakaavan erityismääräyksissä on huomioitu pohjaveden pinnan laskemisen estäminen. Rakennustyön naapurille aiheuttama haitta on niin ikään kielletty Suomen säädöskokoelmassa. Samanaikaisesti pyydettiin viranomaisosallisilta alustavat lausunnot. Lausunnot koskivat enimmiltä osin kaavamerkintöjä. Ympäristösuojelu kiinnitti huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen ja esimerkillisyyteen mahdollisimman vähän päästöjä aiheuttavana rakennuksena. Porvoon museo vastusti Piispankatu 15:n siirtämisen mahdollistavaa suojelumerkintää. Kaava kuitenkin mahdollistaa myös ko. rakennuksen säilyttämisen paikoillaan. Määräystä täsmennettiin vielä erityismääräysten osalta siten että virastotalon rakennusluvan ehtona on selvitys Piispankatu 15:ssä sijaitsevan kiinteistön siirtämisestä. Ely-keskuksen luonnoksesta antaman lausunnon mukaan Piispankatu 15:ttä koskeviin erityismääräyksiin lisättiin määräys, jonka mukaan rakennuksen siirtämistä koskevasta selvityksestä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Tiivistelmät mielipiteistä ja lausunnoista ovat liitteessä 5. (Täydennetään virallisen nähtävilläolon jälkeen. Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä _._. - _._.201x. Pyydetyt lausunnot on saatu. Kaavasta jätettiin muistutusta.) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueen tontin käyttötarkoitus on hallinto-, liike- ja toimistotilojen sekä asumisen korttelialue. Uudisrakennus on sijoitettu tontin eteläosaan, siten että sen julkisivut ulottuvat Piispankadulta Rauhankadulle. Uuden talon pääsisäänkäynti tulee olemaan Rauhankadun puoleiselta piha-alueelta. Pysäköinti sijoitetaan pääosin kellarikerrokseen. Ajoyhteys on Rauhankadun puolelta. Kaupungintalo on suojeltu historiallisin ja kaupunkikuvallisin perustein. Suojeltuja ovat myös talon välittömässä ympäristössä olevat katulinjojen suuntaiset lehmusrivit. Vanhan kaupungintalon päädyt ja katujen varret on pidettävä puistomaisesti istutettuina. Rauhankatu 20 on suojeltu historiallisin ja kaupunkikuvallisin perustein. Piispankatu 15 on suojeltu, mutta rakennuksen voi siirtää muualle kaupunkikuvallisesti sopivaan paikkaan Porvoossa. Siirtämisestä on tehtävä hyväksyttävä selvitys ennen kuin virastotalolle voidaan myöntää rakennuslupaa. Rakennusoikeuden määrä kasvaa alueella verrattuna voimassaolevaan asemakaavaan. Perusteluina ovat tontin käyttötarkoituksen muutos ja kaupungin toiminnallinen kehittäminen Mitoitus Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM oy Tontin pinta-ala on 7476 m 2. Rakennusoikeutta yhteensä k-m 2. Rakennusoikeudesta k-m 2 on uudisrakennusten rakennusoikeutta ja 1375 k-m 2 kohdistuu paikalla säilytettäviin rakennuksiin. 13

14 Kun oletetaan toteutuksen vastaavan asemakaavanmuutoksen pohjana olevaa tontinkäyttösuunnitelmaa, tulisi alueelle todennäköisimmin toteutumaan: - noin k-m 2 hallinto-, liike-, toimisto- ja asuinrakennustilaa Palvelut Liike- ja toimistotilan määrä suunnittelualueella lisääntyy verrattuna nykyiseen tilanteeseen Pysäköinti Alueen toteutus on keskustamaisen tehokas. Korttelialueen autopaikat on sijoitettu pääosin alueelle uuden rakennuksen alle toteutettavaan pysäköintikellariin. Asemakaavassa on otettu huomioon myös asiakkaiden ja työntekijöiden polkupyöräpysäköinnin tarpeet määrittelemällä pysäköintinormi polkupyörille. Alueella käytetyt pysäköintinormit: - hallinto-, liike-, toimisto- ja asuintila 1 ap / 90 k-m 2 - katettuja polkupyöräpaikkoja 1ppp / 90 k-m 2 Normeissa on otettu huomioon keskustasijainti ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet alueelle. Vähintään 80% pysäköintipaikoista tulee osoittaa tontille. Loput pysäköintipaikat saa sijoittaa korttelin 25 yleiseen pysäköintiin varatulle alueelle. Polkupyörien pysäköintikatosten tulee olla arkkitehtonisesti korkeatasoisia eivätkä ne saa muodostua häiritseviksi elementeiksi vanhan kaupungintalon julkisivujen eteen Tonttijako Asemakaavanmuutos ei vaikuta tonttijakoon. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupunkikuva ja -rakenne Alueen rakennussuunnittelussa ympäristön laadulle asetetaan sijainnin takia korkeat kaupunkikuvalliset vaatimukset. Rakennusten ja muun rakennetun ympäristön laatutaso, toimivuus ja viihtyisyys pyritään turvaamaan asemakaavaratkaisuilla, viitesuunnitelmalla sekä viranomaisyhteistyön avulla. Viitesuunnitelma sitoutetaan noudatettavaksi kaavamääräyksellä. Keskeisimmät kaupunkikuvalliset tavoitteet keskittyvät alueen liittymiseen ympäröivään olemassa olevaan rakennuskantaan. Ympäröivä rakennuskanta on kirjavaa ja mittakaava vaihtelee voimakkaasti. Julkisten ulkotilojen laatutaso on tärkeää jalankulkuympäristön kehittämisen kannalta. Rakennussuojeluratkaisu Asemakaavassa on suojeltu sr-1 merkinnällä kaupungintalo. Suojelu kattaa myös kaupungintalon arvokkaimmat sisätilat ja kiinteän sisustuksen osat. Sr-2 merkinnällä on suojeltu Rauhankatu 20. Sr-3 merkinnällä, joka mahdollistaa rakennuksen siirtämisen, on suojeltu Piispankatu 15. Rakennuksen luonteva uusi sijainti voisi olla asemanseutu, jossa jo nyt on saman tyyppisiä rakennuksia. Alueen asemakaavoitus on käynnistetty. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet: Asemakaava-alueella käytetyt aluevarausmerkinnät on esitetty asemakaavakartassa (liite 3). C Keskustatoimintojen korttelialue, jolle voidaan sijoittaa hallinto-, liike- ja toimistotiloja sekä asumista. Autopaikkavaatimus: 1ap/90k-m². Autopaikat tulee rakentaa maanalaisina. Liikuntarajoitteisille varatut pysäköintipaikat voidaan osoittaa sisäänkäyntipihalle. Katettuja polkupyöräpaikkoja tulee olla 1ppp/90k-m². 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos vaikuttaa myönteisesti yhdyskuntarakenteeseen täydentämällä kaupunkirakenteessa keskeisesti sijaitsevaa korttelia. Kaavamuutoksen toteutuminen vahvistaa keskustan asemaa 14

15 monipuolisena liike- ja palvelurakentamisen alueena Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluarvoihin Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään empire-porvoon rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY), jonka kuvausosassa on erikseen mainittu empiren suunnitteluperiaatteiden ja -ihanteiden mukaan toteutunut asemakaava. Siinä mainitaan myös, että alkuperäisestä kaavasta on säilynyt korttelijako, yhtenäisiä katunäkymiä ja yksittäisiä asuinrakennuksia sekä merkittäviä julkisia rakennuksia, kuten kaupungintalo - -. Piispankatu 15:n osalta tonttijako ei vastaa alkuperäistä empire-kaavaa, mutta tonttijaon piirteet on luettavissa nykytilanteesta. Keskimmäiset tontit, joilla nykyisin sijaitsevat Piispankatu 15 ja pysäköintialue, on yhdistetty kaupungintalon tonttiin, joka jo alun perin oli kahdesta tontista yhdistetty. Korttelin eteläisimmille tonteille on rakennettu kerrostalot, jotka eivät kuulu RKY -alueeseen. Vaikka 1900-luvun alussa rakennettu jugend-vaikutteinen Piispankatu 15 ei sisätiloiltaan ole säilynyt asuinrakennuksena, vastaa pää- ja sivurakennuksen sijoittelu tontille vuoden 1832 empire-kaavan ajatuksia. Viereisen tontinosan rakennukset on purettu ja niiden paikalla sijaitsee pysäköintialue ja sähkömuuntamorakennus. Koko tontti on rajattu osaksi RKY -aluetta. Piispankatu 15:n purkaminen hävittäisi keskustan alueelta yhden vanhan asuin- ja liikerakennuksen, jonka mittakaava on jo ydinkeskustan lähiympäristöstä hävinnyt. Empire-arkkitehtuurista tai kaavan ajatuksista ammentavaa katunäkymää ei Piispankadulla tällä kohdin synny. Piispankatu 15:n kaupunkikuvallinen arvo ei ole kiistaton. Rakennus on kokenut useita muutoksia, joiden myötä historiallisesti arvokaita rakennusosia on hävinnyt. Ongelmallinen käyttötilanne sisäilmaongelmien takia suljettuna ei edistä sen säilymistä nykyisellä paikallaan. Tontin käyttöpaineet pysäköintialueena vahvistuvat tilanteessa jossa rakennusta ei ole suojeltu lainkaan. Sijainti keskeisellä kaupunkialueella perustelee tontin tehokkaampaa käyttöä, mikä lisäisi yhdyskuntarakenteen eheyttä tuoden palveluja ja työpaikkoja ydinkeskustan alueelle. Asemakaavaratkaisu kuitenkin suojelee Piispankatu 15:n sen rakennushistoriallisten arvojen takia. Perinteinen hirsirakentaminen on rakennuskannassamme harvinaistuvaa ja vanhoilla rakennusosilla on itsessään historiallista arvoa. Rakennuksen korjaaminen käyttökuntoiseksi edellyttää mittavaa korjausta, jossa ylä- ja alapohjarakenteita puretaan, samoin seiniin tehtyjä levytyksiä ja mahdollisia lisäeristyksiä. Ilmanvaihto tulisi palauttaa painovoimaiseksi. Hirsitalojen rakennustekniikka mahdollistaa siirtämisen, jossa oleelliset rakennusosat voidaan säilyttää ja näin turvata osittainen rakennusperinnön säilyminen. Tilanteessa, jossa rakennus on kokenut merkittäviä muutoksia, on paikalla tehtävän peruskorjauksen etu kaupunkikuvallinen säilyminen, mikä tässä tilanteessa ei ole ensisijainen tavoite. Heikkoutena siirtämällä säilyttämisessä on uudisrakentamista koskevien rakennusmääräysten soveltaminen siirtorakennukseen, jota tulisi ennemmin käsitellä korjausrakentamisen soveltavalla keinovalikoimalla. Siirretyistä hirsirakennuksista on kuitenkin olemassa useita esimerkkejä, jossa rakennuksen rakennustaiteelliset ja -historialliset arvot ovat säilyneet ja palautuneet paikalla säilyttävää vaihtoehtoa paremmin. Asemakaavaratkaisu mahdollistaa siirtämisen ja sallii rakennuksen säilyttämisen paikollaan. Ympäröivä rakennuskanta huomioiden kilpailun voittajaehdotuksen mukaisella rakentamisella voidaan eheyttää kaupunkikuvaa. Uudisrakennus jättää kaupungintalolle riittävästi tilaa ja se eheyttää Rauhankadun puoleista katutilaa muodostamalla katuun välittömästi liittyvän julkisivun paikalta aiemmin purettujen rakennusten paikalle. Rakennus liittyy korkeusasemansa puolesta korttelin asuin- ja liikekerrostaloihin. Suunnitteluperiaatteiltaan uusi kaava ei vastaa empire-kaavan ihanteita, mutta yhtenäinen rakennusmassa kaupungintalon taustalla vertautuu vanhaan kaupungintalon taustapuistikkosuunnitelmaan selkeänä kaupungintalolle taustaa luovana vyöhykkeenä. Asemakaavan suojelumääräykset tukevat tontilla sijaitsevien historiallisesti arvokkaiden rakennusten säilymistä, paitsi Piispankatu 15 osalta, jonka mahdollinen siirtäminen hävittää keskustasta yhden kaupunkikuvaan jo sadan vuoden ajan kuuluneista rakennuksista. Rakennuksen säilyminen on kuitenkin pyritty turvaamaan siirtämisen mahdollistavalla suojelumääräyksellä. Tavoitteena on löytää rakennukselle sopiva paikka. Se voisi olla rautatieaseman seudulla Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset Uudet yhdessä toimipisteessä sijaitsevat tilat luovat edellytykset taloudellisesti tehokkaammalle toiminnalle ja keskitetylle asiakaspalvelulle. Nykyiset hajallaan olevat, osittain heikosti toimivat tilat 15

16 voidaan myydä paremmin sopivaan käyttöön. Laajempien yhtenäisten liike- ja toimistotilojen rakentaminen lisää työpaikkojen ja palvelujen tarjontaa keskustan helposti saavutettavalla alueella. Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM oy Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin Asemakaavanmuutoksella ei ole kovin suurta vaikutusta keskusta-alueen liikenneolosuhteisiin verrattuna nykytilanteeseen. Tonttiliikenne kasvaa lisääntyneen palvelutarjonnan myötä. Alueen keskeinen sijainti tekee kohteen helposti saavutettavaksi julkisilla kulkuneuvoilla. Liikennemäärät Porvoon keskustassa. Kuntatekniikka, kuntatekniikan suunnittelu ja ELY. Siniset luvut vuosilta 2010 ja Muut 2000-luvulta. 5.5 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaava on pääosin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja niiden toteutumista tukeva. Kaava hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää kaupunkirakennetta 16

17 hyödyntämällä keskusta-alueen rakentamatonta tilaa ja tuomalla palveluja keskusta-alueelle. Kilpailuehdotuksen mukaisen viitesuunnitelman voi katsoa eheyttävän kaupunkitilaa ja esitetyn toteutuksen tukevan laadukkaan kaupunkiympäristön syntymistä. Asemakaavan suhdetta valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin on selvitetty kappaleessa Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikeskustassa vilkkaasti liikennöityjen katujen reunustamana. Liikenneolosuhteista ja lyhyistä kortteliväleistä johtuen käytetyt ajonopeudet ovat alhaiset. Suunnittelualueelle sijoittuu toimisto-, liike- ja asuintiloja. Uudisrakennusten suunnittelussa on otettava huomioon riittävä ääneneristävyys ja muiden liikenteellisten haittojen torjuminen. Ympäristön häiriötekijöiden huomioon ottaminen suunnittelussa on pyritty varmistamaan asemakaavamääräyksillä. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät on selitetty asemakaavakartassa (liite 3). 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaaminen Ehdotuksen kaltaisen rakennuksen rakentamista ohjataan asemakaavan erityismääräyksillä. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavamuutoksen toteutuminen on kiinni kaupungin päätöksistä ja taloudellisesta tilanteesta. Porvoossa , Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö Emilia Saatsi kaavoitusarkkitehti Anneli Naukkarinen asemakaava-arkkitehti 17

18

19

20 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 4 PORVOO KAUPUNGINTALON TONTTI KESKUSTA, KAUPUNGINOSA 2, OSA KORTTELIA 35 Asemakaavan muutos koskee: KESKUSTA, KAUPUNGINOSA 2, KORTTELI 35, TONTTI 1 Nro 455 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Porvoon kaupungintalon tonttia Empirekeskustassa torin etelälaidalla. Alue rajautuu Piispankatuun, Raatihuoneenkatuun ja Rauhankatuun. Eteläsivultaan alue rajautuu naapuritontteihin. 2. Hankkeen taustaa Porvoon kaupungintalo (raatihuone) oli sijoitettu vuoden 1833 asemakaavassa kauppatorin pohjoislaidalle. Vuonna 1892 kaupungintalo rakennettiinkin torin etelälaidalle, jossa korttelin 35 pohjoisimmat tontit yhdistettiin. Myöhemmin tonttiin on liitetty myös korttelin keskimmäiset tontit, joista toinen on pysäköintialueena ja toisella on 1910-luvulla rakennettu puurakennus. Porvoon kaupunki järjesti Porvoon kaupungin uuden virastotalon yleisen kaksivaiheisen idea- ja suunnittelukilpailun. Kilpailun avulla tutkittiin, kuinka suuri volyymi on mahdollista sijoittaa kaupungintalon yhteyteen ja aikaansaada arkkitehtonisesti tasapainoinen kaupungin uusi virastotalokokonaisuus. Yleisen taloustilanteen kehityksen myötä on noussut esiin tarve tutkia tontin joustavampaa käyttöä, jolloin keskustan kehittämiselle voitaisiin osoittaa tiloja myös tältä alueelta. Kaupungin omien tilojen sijoittamista tarkastellaan myös laajemmin, osana palveluverkon kehittämistä. 4. Lähtötiedot (kaavatilanne, kaavan toteutuminen, yms.) Asemakaavahanke sisältyy kaupunkisuunnitteluosaston työohjelmaan vuodesta Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia kaupungintalon sekä tontilla sijaitsevien muiden rakennusten suojelua, käyttötarkoitusta ja uuden liike-, toimisto- ja asuintalon sijoittamista tontille. Alueen rakennusten suojelutavoitteet määritellään. Yleistä: Suunnittelualue käsittää Porvoon kaupungintalon tontin kauppatorin etelälaidalla. Suunnittelualue (tontti 35-1) on kooltaan 7468 m 2. Yleiskaava: Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty ) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Alue on osoitettu alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Asemakaavassa tontin pohjoinen osa on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH). Tontin eteläinen osa on kunnallisteknillisten rakennusten ja laitosten korttelialuetta (YT-2), jolle saa rakentaa korkeintaan 500 autoa varten ns. autonsäilytysrakennuksen sekä rakennuksen huoltoon tai hoitoon tarvittavia tiloja. Yhtään tontin rakennuksista ei ole suojeltu asemakaavalla. Maanomistus: Alueen omistaa Porvoon kaupunki. Rakennettu ympäristö: Suunnittelualue 1

21 Tontilla on vuonna 1892 rakennettu uusrenessanssityylinen kaupungintalo (C. R. Rosenberg), joka edustaa 1800-luvun lopulla syntynyttä uutta kaupungintalotyyppiä. Samantyyppiset on rakennettu tuohon aikaan Vaasaan, Kuopioon, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Ouluun ja Jyväskylään. Kaupungintaloon tehtiin osittain entisöivä laaja korjaus vuosina Piispankadun varrella on vuonna 1908 valmistunut kookas jugendtyylinen puurakennus (rkm Artur Kullman). Asuinkäytössä ollutta rakennusta laajennettiin vuonna Vuodesta 1967 alkaen talo oli kaupungin toimistokäytössä. Vuoden 2007 alusta rakennus on ollut sisäilman laadun takia käyttökiellossa ja tyhjillään. Rakennuksen itäpuolella pihalla on vanha talousrakennus. Rauhankadun varrella on pieni uusklassinen rapattu rakennus vuodelta Alun perin yleiseksi käymäläksi rakennettu rakennus on sittemmin palvellut toimistotiloina. Nykyään siinä toimii ravintola. Tontin kaakkoisosassa on ollut Rauhankadun varrella kaksi empireaikakauden puutaloa sekä talousrakennuksia. Tontin kaikki rakennukset on purettu lukujen vaihteessa. Nykyään alue palvelee pysäköintialueena. Alueen luoteiskulmassa oleva pienehkö punatiilinen muuntamorakennus on luultavasti 1960-luvulta. Ympäröivä rakennuskanta Suunnittelualueen eteläpuolella samassa korttelissa 35 on kaksi asuinkerrostaloa, joiden katutasossa on liiketilaa. Tontilla 35-3 sijaitseva nelikerroksinen punatiiliverhottu rakennus on valmistunut 1960-luvun alussa. Tontilla 35-7 oleva sileäksi rapattu rakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa. Sen vanhin osa on 1910-luvulta ja uudempi Rauhankadun puoleinen siipi 1950-luvulta. Ympäröivien korttelien rakennuskanta vaihtelee iältään. Tonteilla on ollut luvuilla rakennettua empireajan rakennuskantaa, josta on jäljellä rakennuksia Rauhankadun varrella korttelissa 36. Muilta osin lähinaapuruston rakennukset ovat 1950-luvulta tai 1960-luvun alusta lukuun ottamatta näistä rakennustaiteellisesti merkittävintä kulttuuritalo Grandia kaupungintalon länsipuolella (Valter Jung, 1934). Asukkaat ja työpaikat: Rakennuksissa ei ole asuntoja. Työpaikkoja alueen virastokäytössä olevissa rakennuksissa on Kaupungintalossa on myös lähes päivittäisessä käytössä olevia kokoontumistiloja, kuten valtuustosali, kaupunginhallituksen kokoushuone ja kabinetit. Luonnonympäristö: Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Kaupungintalon tontilla on komeita puistolehmusistutuksia, jotka liittyvät torin etelälaidan lehmusistutuksiin. 5. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Kunnallistekniikka: Alue on liitetty kunnallistekniikkaan. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Seuraavat vaikutukset arvioidaan: - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja 2

22 rakennussuojeluarvoihin - Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin 6. Lähtöselvitykset - Porvoon kaupungin uuden virastotalon yleinen kaksivaiheinen idea- ja suunnittelukilpailu Kilpailuohjelmat ja arvostelupöytäkirjat. 7. Osalliset 7.1 Maanomistajat: 30-1: Porvoon kaupunki 7.2 Naapurit 29-6 (Grand) (Linnajoen yläaste): Porvoon kaupunki katu- (tori-) ja puistoalueet: Porvoon kaupunki 7.3 Muut osalliset: Porvoon Energia Oy Porvoon Sähköverkko Oy Sonera/Carrier Elisa Oyj Porvoon Alueverkko Oy 7.4 Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 7.5 Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Maapolitiikka Kuntatekniikka Liikelaitos Porvoon vesi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rakennusvalvonta Terveydensuojelu Ympäristönsuojelu 7.6 Lautakunnat: Kaupunkikehityslautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 7.7 kaikki kuntalaiset 7.8 muut osallisiksi itsensä tuntevat 8. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ): - Asemakaavahanke edellyttää viranomaisneuvottelua. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) - Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs sekä Porvoon kaupungin internetsivuilla Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. - Alustavat lausunnot ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot kohdissa mainituilta osallisilta. Neuvottelukierros: - Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa. 3

23 Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) - Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3 krs sekä Porvoon kaupungin internetsivuilla Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. - Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille, joiden kotikunta on toisella paikkakunnalla, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon veden johtokunta Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ): - Luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella tutkitaan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun tarve. Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta (MRL 65 2): - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ): - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin verkkosivuilla Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ): - Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin verkkosivuilla 9. Kaavoitushankkeen aikataulu Asemakaavan muutostyö käynnistyi syksyllä Tavoitteena on että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutoksen vuoden 2016 aikana. 10. Valmistelusta vastaa asemakaava-arkkitehti Anneli Naukkarinen puh anneli.naukkarinen@porvoo.fi suunnitteluavustaja Gunnevi Nordström puh gunnevi.nordstrom@porvoo.fi Kaupunkisuunnitteluosasto PL PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs Päiväys , , Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö 4

24 YHTEENVETO KUULEMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ LIITE 5 ASEMAKAAVA 455 KAUPUNGINTALO Asemakaavan muutos koskee: KAUPUNGINOSA 2, OSA KORTTELIN 35 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti kaupunkisuunnitteluosastolla. Kaavaluonnoksesta jätettiin10 mielipidettä. Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa sekä kaupungin verkkosivuilla. Alustavat lausunnot (ns. virastokierros) on pyydetty mennessä taulukossa luetelluilta tahoilta. Saatujen lihavoidulla merkittyjen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin on esitetty taulukossa. VIRASTOKIERROS lausunnon antaja lyhennelmä lausunnosta Kaupunkikehityksen johto, Fredrik von Schoultz Kuntatekniikan suunnittelu, Kari Hällström, Risto Lindblad, kopio Hanna Linna-Varis (lausunnon antaja) Liiketilojen osalta autopaikkavaatimus tulisi nostaa 1ap/60k-m². Polkupyöräpaikkoja tulisi olla 1 ppp/100k-m² katettuina piha-alueelle. Kuntatekniikan viheralueet Mikko Kaunisto - Kiinteistö- ja mittausosasto, Maarit Ståhlberg Kiinteistö- ja mittausosasto, Terhi Pöllänen Yleisistä määräyksistä voi jättää pois loppuosan..ja se sisältyy asemakaavaan Rakennusvalvonta, Henning Johansson, kopio Tom Roselius Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Tomi Pursiainen, kopio Pia Nyman (lausunnon antaja) Pelastuslaitos esittää seuraavia muutoksia kaavaan: Tontin 1 rakennusala siirretään siten, että 8 metrin etäisyys tonttien 3 ja 7 rakennusten ja rakennusalojen välillä toteutuu. tai Tontille 1 asetetaan kaavassa velvoite toteuttaa palomuuri/palo-osastointi niiltä osin, kuin tonttien 1 ja tonttien 3 ja 7 rakennusten ja rakennusalojen väliseksi etäisyydeksi jää alle 8 metriä. Porvoon vesi, Karl-Gustav Björkell (lausunnon antaja), kopio Mats Blomberg Porvoon veden lausunnon mukaan maanalaisten tilojen viemärivedet on pumpattava. Terveydensuojelu, terveydensuojelu@porvoo.fi, kopio Outi Lankia Ei huomautettavaa Ympäristönsuojelu, Jukka Palmgren (lausunnon kaupunkisuunnitteluosaston vastine Liiketilojen pysäköintinormi huomioidaan ehdotusvaiheessa. Asemakaavaselostuksen luonnoksessa polkupyöräpaikkanormi on ollut 1ppp/90k-m². Tämä lisätään korttelialuetta koskevaan määräykseen. Lisäksi edellytetään osalle paikoista katettua tilaa. Polkupyöräpaikoista osan voi sijoittaa myös pysäköintilaitokseen. - Asemakaavan yleiset määräykset on muutettu lausunnon mukaiseksi. Rakentamisessa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. Näitä ei voida lieventää tai tiukentaa asemakaavamääräyksillä. Esimerkiksi rakennusmääräyskokoelman E1 kohdassa todetaan: Rakennusten välisen etäisyyden tulee olla sellainen, että palo ei leviä helposti naapurirakennuksiin ja aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos rakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. Laissa olevaa velvoitetta ei tarvitse erikseen lisätä asemakaavamääräyksiin. Viemärivesien poisjohtaminen ei edellytä täydennyksiä kaavamääräyksiin. Asia voidaan ottaa huomioon rakennussuunnitteluvaiheessa, kun pyydetään Porvoon vedeltä lausunto liittymästä. - Asemakaavoitustyötä jatkettaessa tutkitaan mahdollisuutta vaatia uuden