Voimassa toistaiseksi Tämä ohje korvaa annetun ohjeen (Asia nro 835/ /2016)

Transkriptio

1 Asia 999/ /2017 # Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Voimassa toistaiseksi Tämä ohje korvaa annetun ohjeen (Asia nro 835/ /2016) ERIKOISTUKIEN VALVONTAOHJE 2017

2 2 SISÄLLYS 1 Johdanto Hampun maataloustuotannon tarkastus Hampun lajikkeen, pinta-alan ja siemenmäärän tarkastaminen Hampun kasvuston näytteiden kerääminen Tarkastus paikalla Näytteiden lähettäminen Valvonnan aikataulu ja raporttien lähettäminen Mehiläistalouden kansallinen pesäkohtainen tuki Ennen tarkastusta Tarkastus paikan päällä Tarkastusten aikataulu, tietojen tallentaminen ja raporttien lähettäminen Sokerijuurikkaan kuljetustuen tarkastukset Yleistä Hallinnollinen tarkastus Tarkastuksen sisältö Valvonnan aikataulu ja raporttien lähettäminen Porotalouden kansallinen eläinkohtainen tuki Hakijakohtaisten tukiehtojen täyttymisen tarkastus Säädösluettelo... 19

3 3 1 JOHDANTO Tässä ohjeessa kerrotaan hampun maataloustuotannon, mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen, sokerijuurikkaan kuljetustuen ja porotalouden eläinkohtaisen tuen (jäljempänä erikoistukien) tarkastuksista. Ohje on tarkoitettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä Ahvenanmaan valtionviraston käyttöön. Niiltä osin kuin erikoistukien tarkastukset liittyvät tavanomaiseen tarkastuskäytäntöön, käsillä olevassa ohjeessa ei niitä käsitellä. Esimerkiksi tarkastusten vastuuta, käytettävää karttamateriaalia ja turvallisuutta kuvataan Peltovalvontaohjeessa. Tarkastuksia tehtäessä virkamiesten on kiinnitettävä huomiota esteellisyysnäkökohtiin. 1 Lisäksi ELY-keskuksissa on noudatettava sellaista menettelyä, että Maaseutu ja energia -yksikön henkilöstön omien maatilojen tarkastuksen tekee toisen ELYkeskuksen virkamies. Ohje sisältää mahdollisimman vähän säännösten suoria lainauksia. Normiviittaukset löytyvät alaviitteistä. Tämä palvelee tulkintakysymyksiä pohtivia ja lisätietoja tarvitsevia virkamiehiä. Jos viljelijä haluaa selvittää ELY-keskuksen virkamiehen tarkastuksessa tekemän toimenpiteen lainmukaisuuden, muutoksenhaussa sovelletaan ensi vaiheessa toimeenpanolain 54 :n oikaisumenettelyä. Oikaisumenettelyn jälkeen tehdyn mahdollisen valituksen ratkaisee Hämeenlinnan hallinto-oikeus ja Ahvenanmaalla Ahvenanmaan hallintotuomioistuin. Poroihin liittyvissä asioissa valituksen ratkaisee Pohjois- Suomen hallinto-oikeus. Tässä ohjeessa käytetään maa- ja metsätalousministeriöstä lyhennettä MMM, Maaseutuvirastosta Mavi, Elintarviketurvallisuusvirastosta Evira sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ELY-keskus. Mitä tässä ohjeessa sanotaan ELYkeskuksesta, sovelletaan myös Ahvenanmaan valtionvirastoon. Ohje on laadittu Mavin maatalousosaston viljelijätukien valvontayksikössä. 1 Laki 434/

4 4 2 HAMPUN MAATALOUSTUOTANNON TARKASTUS Hampun tuotannon paikalla tehtävät tarkastukset kattavat vähintään 30 prosenttia hampun maataloustuotantoon tarkoitetusta pinta-alasta. 2 Hampun tuotannon tarkastuksessa mitataan viljelyala ja kerätään kasvustosta näytteitä tetrahydrokannabinoli- eli THC-määrityksiä varten. Lisäksi tarkastuksessa varmistetaan lajikkeen tukikelpoisuus, kylvösiemenen määrä, hamppulohkon koko alan käyttö viljelyyn, vakuustodistusten toimittaminen kuntaan ja kylvöaika. 3 Tiedot tarkastusten tuloksista tallennetaan tavanomaisen peltovalvonnan tavoin uuteen Tukisovellukseen valvonta-ajolle 6074 ja tarkastus varmennetaan. Valvontaajolle on viety kaikki viljelijän hakemat pinta-alaperusteiset tuet kyseiselle lohkolle. Tarkastettavat lohkot valitaan käyttäen satunnaisotantaa ja painotettua otantaa, jossa korostetaan suuria hamppulohkoja. Jos otokseen tulee samalta viljelijältä useampi lohko, jokainen lohko on omalla rivillä. Tämän takia viljelijän nimi saattaa olla valvontalistalla useampaan kertaan. 2.1 Hampun lajikkeen, pinta-alan ja siemenmäärän tarkastaminen Viljelijän on tuotettava hamppua hyväksyttävään tarkoitukseen. Tuotanto huumausainetarkoitukseen on kriminalisoitu. 4 Viljelijän velvollisuus on osoittaa, että hän on kylvänyt tuotantoalalle tukikelpoisen lajikkeen siemeniä. Tämän hän tekee liittämällä tukihakemukseensa käyttämänsä siemenen alkuperäisen vakuustodistuksen tai oikeaksi todistetun kopion vakuustodistuksesta. Viljelijän on toimitettava siementen vakuustodistukset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään Koska hampun viljelyalat on kylvettävä sertifioidulla siemenellä, omaa siementä ei saa käyttää. 6 Viljelijän on ilmoitettava sähköisesti Vipu-palvelussa tai kuntaan kasvulohkolomakkeen 102B lisätiedoissa mennessä hampun kylvösiemenen määrä (kg/ha), kylvöpäivämäärä ja hampun käyttötarkoitus (kuidutus, öljyn puristaminen tai muu käyttö). Jos siemenet kylvetään ja välisenä aikana, kylvöpäivä on ilmoitettava kuntaan kirjallisesti vapaamuotoisella ilmoituksella mennessä. 7 Hampun kasvuston tarkastuksessa on olennaista, että tuottajan viljelemä lajike on tukikelpoinen.8 Tukikelpoiset lajikkeet ilmenevät luettelosta, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden numerossa C478. Lehti on saatavilla osoitteesta from=fi. Hamppulajikkeet ovat luettelon kohdassa 63. Luettelon lajikkeet on lueteltu hampun tuotannon tarkastuspöytäkirjalla. 2 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 30, g kohta 3 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 24, 37 ja 45 4 Laki 39/ :1 5 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 17, alakohta 7; Mavin määräys 9/ Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9 7 Mavin määräys 9/ Asetus (EU) N:o 1307/2014 artikla 32, alakohta 6; Asetus (EU) N:o 639/2014 artikla 9

5 5 Siementen alkuperää osoittava vakuustodistus voi koskea useamman kuin yhden viljelijän käyttämiä hampun siemeniä. Tällöinkin on olennaista siementen alkuperän jäljitettävyys. Yhden viljelijöistä on tullut toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle alkuperäinen vakuustodistus ja sen mukana luettelo muista samoja siemeniä kylväneistä viljelijöistä (nimi ja tilatunnus). Muiden viljelijöiden on toimitettava viranomaiselle allekirjoitettu kopio vakuustodistuksesta viimeistään Jos joku näistä muista viljelijöistä ei ole toimittanut vakuustodistustaan siementen alkuperän todistamiseksi, hänen katsotaan jättäneen osoittamatta tukikelpoisten siementen käyttö. Tukikelvottomien siementen käytöstä seuraa tukien hylkääminen alalta, jolle kyseisiä siemeniä on kylvetty. Viljelijän täytyy ilmoittaa täsmälliset tiedot hampun viljelyalasta. Kylvöalaa koskevien tietojen on oltava niin täsmälliset, että ala kyetään tunnistamaan niiden perusteella. 9 Lohkojen pinta-alat mitataan GPS-laitteella esimerkiksi kasvuston näytteenoton yhteydessä tai alat määritetään sähköisesti karttakorjauksen avulla. Mitatut pinta-alat tallennetaan tilakäynnin jälkeen pinta-alavalvonnan tavoin uuden Tukisovelluksen karttaosioon. Pinta-alavirheistä tulee ilmoittaa välittömästi Maaseutuviraston viljelijätukien valvontayksikköön (tiina.koivula@mavi.fi), jotta voidaan varmistua tarkastuksia koskevan pinta-alavelvoitteen (30 %) täyttymisestä. Mikäli hamppulohkon valvonnassa havaitaan puutteita muiden tukiehtojen (ympäristökorvaus tai täydentävät ehdot, esim. pientareet ovat alle metrin levyisiä) osalta, valvonta laajennetaan kyseisen tukiehdon valvonnaksi. Tällöin tila viedään esimerkiksi täydentävien ehtojen oman otannan ajolle. Asiasta on ohjeistettu enemmän Peltovalvontaohjeessa ( Ely-keskuksen oma otanta). 2.2 Hampun kasvuston näytteiden kerääminen THC-määritykset koskevat kaikkea hampuntuotantoa riippumatta siitä, mistä maataloustuotannosta on kyse. 10 ELY-keskuksen on varmistuttava, että näytteet kerätään säädettynä ajankohtana. Niinpä ELY-keskuksen tarkastajan on tarpeen seurata kasvuston kehittymistä kasvukauden aikana. Näytteenoton ajankohdan määräytymisessä täytyy ottaa huomioon kasvuston kylvöaika sekä muut kasvustoon vaikuttavat tekijät. Näyte voidaan ottaa suhteellisen lyhyen jakson aikana. Se alkaa 20 päivää kasvuston kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän kuluttua kukinnan loppumisesta. 11 On suositeltavaa ottaa valokuvia hamppukasvustosta näytteenoton yhteydessä. Kuvien avulla voidaan myöhemmin todentaa, että näyte on otettu oikeana ajankohtana. Kasvuston elinkaaresta johtuen tarkastus ajoittuu lähinnä heinä-syyskuulle. Suomessa yleisen Finola-lajikkeen näytteenotto poikkeaa muista hamppulajikkeista: näyte otetaan vuorokauden kuluessa kylvämisestä. Aikaisimmat näytteet voidaan siten ottaa jo kesäkuun lopulla, jos kylvö on tehty esimerkiksi huhtikuun viimeisellä viikolla. 9 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla Asetus (EU) N:o 809/2014 liite

6 6 2.3 Tarkastus paikalla Paikalla tehtävän tarkastuksen valmistelu Jos siementen vakuustodistusta ei ole tallennettu sähköiseen arkistoon, tarkastajan tulee pyytää kopio todistuksesta kunnasta. Mikäli viljelijä ei ole toimittanut viranomaiselle vakuustodistusta määräaikaan mennessä, tarkastukseen poimitun lohkon tuki hylätään kaikkien niiden tukien osalta, joissa hamppu on tukikelpoinen. Hylkäyksen johdosta lohkoa ei tarvitse tarkastaa. Asiasta on ilmoitettava viivytyksettä Maaseutuviraston viljelijätukien valvontayksikköön jossa varmistetaan hampun tuotantoalan vähimmäistarkastusmäärän täyttyminen. Tarkastettavat lohkot otetaan seurantaan oikean valvonta-ajankohdan määrittämiseksi. Jos kylvöpäivää ei ole ilmoitettu, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaista pyydetään selvittämään kylvöajankohta viljelijältä. Jos tarkastusta tai näytteenottoa ei voida jostain syystä suorittaa (esim. satovahinko, viljelijä ei ole toimittanut kuntaan vakuustodistusta tai lohko on kylvetty sekakasvustona useammalla hamppulajikkeella) asiasta on ilmoitettava viivytyksettä Maviin, jotta voidaan varmistaa tarkastusvelvollisuuden täyttyminen ja mahdollisen lisäotannan tarve. Ennen tarkastuskäyntiä voidaan täyttää tarkastuspöytäkirjan kohdat 1 Viljelijän tiedot, kohtaan 2 Tarkastuskäynnin tiedot ja kohtaan 3 Viljelty hamppulajike, mikäli siementen vakuustodistus on sähköisessä arkistossa tai se on saatu kunnasta ja sen tiedot täsmäävät valvontalistan lajiketietoon. Listasta ympyröidään kaikki valvontaan tulleiden lohkojen lajikkeet. Kohtaan 4 Hamppulohkojen tarkastus kirjataan perus- ja kasvulohkojen tunnukset, lajike, kylvöpäivät sekä käytetyt siemenmäärät hakemuksen lomakkeen 102 B lisätiedoista tai viljelijän kirjallisesta ilmoituksesta. Lisäksi pöytäkirjaan voidaan merkitä valmiiksi viljelijän ilmoittamat pinta-alat. Jos useampi kuin yksi tilan hamppulohkoista kuuluu tarkastusten piiriin, lohkojen tiedot merkitään samaan pöytäkirjaan, jotta viljelijän ei tarvitse allekirjoittaa monta pöytäkirjaa. Kohtaan 4 voi tarvittaessa lisätä rivejä. Tarkastuskäynti Tarkastuskäynnillä varmistetaan, millä lohkoilla tuenhakija viljelee hamppua, missä lohkot sijaitsevat ja mitä lajikkeita hän lohkoittain viljelee. Jos viljelijällä on useita lohkoja ja mahdollisesti monta hamppulajiketta tuotannossa, varmistutaan kunkin lajikkeen sijainnista lohkoittain. Valvontapöytäkirjan kohtaan 1 merkitään viljelijän tietojen lisäksi viljelijän ilmoittama hampun tuotannon tarkoitus. Kohtaan 3 ympyröidään (jos ei ennen tarkastuskäyntiä ole ympyröity) käytetyt hamppulajikkeet, kun ne on varmistettu viljelijältä. Todetaan viljelijän käyttäneen kaikilla hamppulohkoillaan sertifioitua siementä, joiden vakuustodistukset löytyvät ja että käytetyt lajikkeet on mainittu tarkastuspöytäkirjan luettelossa.

7 7 Kohdan 4 tiedot varmistetaan viljelijältä: kasvulohkotunnukset, lajikkeet ja kylvöpäivämäärä ja kylvösiemenen määrä sekä ilmoitetut pinta-alat. Mitataan lohko GPS:llä tai Tukisovelluksen karttaosion avulla ja kirjataan mitattu pinta-ala. Kasvulohkojen mittaamisesta kerrotaan Peltovalvontaohjeessa. Tarkastuskäynnillä kerätään näytteet hamppukasvustoista komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 liitteen mukaisesti noudattamalla käytäntöä A. Jokaiselta lohkolta tulee ottaa oma näyte, johon kerätään 30 senttimetrin mittainen osa 50 valitusta kasvista. Kasvissa on oltava vähintään yksi emikukinto (ks. kuva 1). Näytteet on kerättävä päiväsaikaan. Keruu on tehtävä järjestelmällisesti siten, että lohkosta saadaan edustava näyte. Näytteitä ei tule kuitenkaan kerätä lohkon reunoilta. 12 Vasemmalla öljyhampun (Finola) emikukinto ja oikealla hedekukinto. Kuvat: Tiina Koivula. Tarkastuksessa todetaan, viljelläänkö hampun kaikkia kasvulohkoja kauttaaltaan tukeen oikeuttavalla lajikkeella ja onko viljelijä toimittanut siementen vakuustodistukset kuntaan. Pöytäkirjan kohtaan 4 rastitetaan asianomainen kohta (Kyllä/Ei). Puutteet ja huomautukset kirjoitetaan kohtaan 6. Lisäksi todetaan joka hamppulohkolta erikseen, onko kasvusto säilytetty merkitsemällä K (Kyllä) tai E (Ei) kohdan 4 viimeiseen sarakkeeseen. Hamppukasvuston sato voidaan korjata aikaisintaan 10 päivää sen jälkeen, kun hampun kukinta on päättynyt. 13 Erillistä korjuulupaa ei anneta. Lohkolta hylätään tuet, jos viljelijän todetaan korjanneen sadon ennen kuin 10 päivää on kulunut kukinnan päättymisestä. 12 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 45 ja liite 13 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 45

8 Pöytäkirjan kohtaan 5 merkitään valvonnan tulos. Jos tarkastuksessa ei todeta tukiehtojen noudattamisessa puutteita, merkitään rasti kohtaan 1. Jos tarkastuksessa todetaan esimerkiksi, että lohkolla on käytetty tilan omaa siementä tai vakuustodistuksia ei ole toimitettu kuntaan merkitään rasti kohtaan 2 ja täsmennetään kohtaan 6 (Lisätietoja tarkastuksen tuloksesta), millaisesta tukiehtojen noudattamatta jättämisestä on kyse. Jos lohkojen pinta-alojen mittauksessa todettiin virheitä, merkitään rasti kohtaan 3 ja kerrotaan viljelijälle, että lopulliset seuraamukset selviävät loppuvuodesta. Kohtaan 6 kirjataan tarvittaessa lisätiedot tarkastuspöytäkirjan muista kohdista ja viljelijän huomautukset tarkastuksesta. Tarkastuspöytäkirjaan kirjoitetaan lopuksi paikka, aika ja allekirjoitukset. Jos pöytäkirja jää kesken, viljelijän allekirjoituksen voi pyytää myöhemmin Näytteiden lähettäminen ELY-keskus toimittaa näytteet Eviraan, jossa ne analysoidaan. Näytteet lähetetään paperipussissa, jotta näyte ei pilaantuisi. Näytteet toimitetaan ensisijaisesti kuivaamattomina erillisissä näytepusseissa osoitteeseen Evira, Rehu- ja lannoitevalvonta, Mustialankatu 3, Helsinki. Pakettikorttiin voi kirjoittaa esimerkiksi Rehunäytteitä. Näyte toimitetaan laboratorioon niin, että kuivatus voidaan aloittaa Evirassa 48 tunnin kuluessa näytteiden keräämisestä. Tästä syystä näytteitä ei pidä toimittaa laboratorioon loppuviikosta. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että näytteen mukana pysyy tieto kasvulohkosta liittämällä näytepussiin kasvulohkon tunnus, viljelijän nimi ja osoite sekä näytteen lähettäjän yhteystiedot. Asianmukaisesti täytetyn tarkastuspöytäkirjan kopio voidaan toimittaa Eviraan, kun kaikki tarpeelliset pinta-alatiedot ym. seikat on selvitetty. Tarkastuspöytäkirjaa ei siis tarvitse liittää näytepussiin, vaan pöytäkirja voidaan toimittaa esim. skannattuna pdftiedostona Eviraan osoitteeseen heli.haverinen@evira.fi tai yllä olevaan postiosoitteeseen. Tarkastuspöytäkirjaan on merkittävä kasvulohkon tunnus, jotta tarkastuspöytäkirja ja näyte voidaan liittää toisiinsa. Sähköpostin tai kirjeen saatteessa mainitaan, että kyse on hamppunäytteen analysoinnista. Analyyseistä vastaa Evirassa erikoistutkija Tiina Ritvanen. THC-määrityksistä saadut tulokset eivät vaikuta lohkon tukikelpoisuuteen. Määritystulokset vaikuttavat siihen, mitä komission edellyttämää käytäntöä noudattaen yksittäisen lajikkeen näytteet seuraavana vuonna kerätään ja analysoidaan. Lisäksi tulokset saattavat vaikuttaa siihen, mitkä lajikkeet myöhempinä vuosina määritellään EUtasolla tukikelpoisiksi Valvonnan aikataulu ja raporttien lähettäminen Tarkastuskäynti ajoitetaan niin, että hamppukasvuston näytteet voidaan kerätä säädettynä ajankohtana. Tarkastuksen tiedot on tallennettava ja varmennettava uuteen Tukisovellukseen mennessä. Alkuperäiset tarkastuspöytäkirjat ja liitteet 14 Asetus (EU) N:o 809/2014 artikla 45

9 9 säilytetään ELY-keskuksessa tai Ahvenanmaan valtionvirastossa. Tarkastavan viranomaisen tulee skannata tarkastuspöytäkirjat ja sen liitteet pdfmuotoon ja lähettää ne mahdollisimman pian valvonnan jälkeen Mavin kirjaamoon sähköpostiosoitteella Saatteessa tulee viitata tämän valvontaohjeen asianumeroon. Raportin saatteessa ELY-keskus ilmoittaa samalla, että näytteenotto on saatu päätökseen. Evira raportoi Maville näytteiden THC-pitoisuudet, jotka toimitetaan tiedoksi myös ELY-keskuksille. Lisätiedot: Valvonta: Tiina Koivula, ylitarkastaja, , Tukiehdot: Mirka Holmén, ylitarkastaja, , Näytteet: Tiina Ritvanen, erikoistutkija, Evira, ,

10 10 3 MEHILÄISTALOUDEN KANSALLINEN PESÄKOHTAINEN TUKI Mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea (tukityyppi 2420) hakeneista hakijoista on tarkastettava vähintään kolme prosenttia. 15 Maaseutuvirasto valitsee otannalla mehiläistarhaajat, joihin kohdistetaan paikan päällä tehtävä tarkastus. Ensimmäinen otanta tehdään toukokuussa edellisenä vuonna tukea hakeneista tarhaajista. Elokuun alussa tehdään toinen otanta uusista mehiläistarhaajista, jotka eivät ole aikaisemmin hakeneet mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea. Tarkastuksessa selvitetään mehiläisyhteiskuntien hallinta ja määrä, onko mehiläisyhteiskuntien määrä vähentynyt tuotantokaudella ja onko mehiläisyhteiskuntia hoidettu vaaditulla tavalla. Mehiläisyhteiskuntien määrä tarkastetaan paikan päällä. Tukeen oikeuttavat mehiläisyhteiskunnat havaitaan parhaiten, kun tuottaja ei vielä ole korjannut hunajaa. Siksi tarkastus on tehtävä elokuun puoliväliin mennessä. 3.1 Ennen tarkastusta ELY-keskuksen tarkastaja voi täyttää ennen tarkastuskäyntiä tarkastuspöytäkirjan kohdan 1 Hakijan tiedot. Tukea haetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksesta lomakkeella Tarkastaja pyytää hakemuskäsittelijältä kopion hakemuksesta, mahdollisista selvityksistä ja eläinlääkärin todistuksista. Hakemuskäsittelijä on Vuokko Mähönen Pohjois-Savon ELY-keskuksessa (vuokko.mahonen@ely-keskus.fi, p ). Voidakseen tehdä Tukisovellukseen asianmukaiset tarkastusta koskevat merkinnät mehiläistalouden tuen tarkastajalla täytyy olla Pohjois-Savon ELY-keskuksen hakemuskäsittelijän oikeudet. Tarkastajan tulee varmistaa, onko hakija rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi Eviran eläintenpitäjärekisteriin ja ilmoittanut mehiläisyhteiskuntiensa pitopaikat. Ennen tarkastusta tuottajalta voidaan pyytää täsmennystä siitä, mistä mehiläispesät löytyvät. Mehiläistarhaajan tulisi tuen saamiseksi pitää myös luetteloa hallinnassaan olevista mehiläisyhteiskunnista pitopaikkakohtaisesti. Tarkastajan tulee kysyä tarhaajalta, onko hän tehnyt tällaista luetteloa ja tarvittaessa ohjeistaa niin tekemään. Lisäksi on hyvä kertoa, että hakulomakkeen liitteenä olevissa tuen ehdoissa on kerrottu tarkemmin näistä vaatimuksista. Luettelon puuttumisesta ei aiheudu vielä vuonna 2017 tuen alentumista tai hylkäämistä. 3.2 Tarkastus paikan päällä Kaikkia tarhaajan mehiläisyhteiskuntia, joille tukea haetaan, ei välttämättä tarvitse tarkastaa. Menettely sopii erityisesti niiden tarhaajien toiminnan tarkastamiseen, joilla on suuri määrä mehiläisyhteiskuntia laajalla alueella. Jos tarkastettavien mehiläisyhteiskuntien määrää rajataan, tarkastukseen poimitaan satunnaisesti vähintään 15 Vna 224/ Mavin määräys 14/172

11 puolet mehiläisyhteiskunnista, joille tarhaaja hakee tukea. Tarkastusta täytyy laajentaa koskemaan kaikkia tuen hakijan mehiläisyhteiskuntia, jos otokseen perustuva tarkastus osoittaa, että tukiehdot eivät täyty useammassa kuin kahdessa mehiläisyhteiskunnassa tai niiden mehiläisyhteiskuntien, jotka eivät täytä tukiehtoja, suhde ilmoitettuihin mehiläisyhteiskuntiin on suurempi kuin viisi prosenttia Esimerkki. Taru Tarkastaja tekee otannan mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen tarkastusta varten Heikki Hunajan tarhasta. Heikki on hakenut tukea 30 mehiläisyhteiskunnalle. Taru poimii niistä satunnaisotannalla 16 tarkastettavaksi. Tarkastuskäynnillä ilmenee, että kahden yhteiskunnan osalta tukiehdot eivät täyty (ei ole hoidettu asetuksessa vaaditulla tavalla). Tukiehdot täyttämättömien yhteiskuntien suhde ilmoitettuihin on % = 6,67 % Taru laajentaa tarkastuksen koskemaan kaikkia Heikin mehiläisyhteiskuntia. Tarkastuskäynnillä täytetään pöytäkirjan kohdat 2-6. Kohtaan 2 Tarkastuskäynnin tiedot merkitään, tarkastusaika ja -paikka, tarkastuksen suorittaja ja läsnä olleet henkilöt. Kohtaan 3 Tarkastus paikan päällä merkitään, tarkastetaanko kaikki hakijan mehiläisyhteiskunnat vai perustuuko tarkastus otantaan. Pöytäkirjan kohtaan 3.1 Mehiläisyhteiskuntien hallinta ja määrä merkitään hakemuksessa ilmoitettujen yhteiskuntien ja tarkastuksessa todettujen yhteiskuntien määrät. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tarhaaja hallitsee omistajana, vuokraajana, testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvalla käyttöoikeudella tuotantokauden ( ) ajan vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa. Pöytäkirjan kohtaan 3.1 merkitään, täyttyykö tämä tuen myöntämisen ehto ja millä perusteella hakija hallitsee mehiläisyhteiskuntia. Asian varmistamiseksi voidaan käyttää apuna esimerkiksi kiinteistörekisteritietoa, vuokrasopimusta tai muuta asiakirjaa, josta hallintaoikeus ilmenee. Samassa yhteydessä tarkastaja arvioi, voidaanko hakijan ilmoitusta pitopaikasta pitää riittävänä. Pitopaikalla tarkoitetaan sellaista koordinaatein ilmoitettua paikkaa, jossa tai jonka läheisyydessä yksi tai useampi tarhaajan mehiläisyhteiskunta on. Pitopaikkaa koskevan tiedon ei tarvitse olla täsmällinen. Jos tarhaajan ilmoittamassa pitopaikassa tai sen läheisyydessä ei ole mehiläispesää, sitä ei voida laskea mukaan todettuun määrään. Todettuun määrään ei lasketa myöskään pesiä, joiden pitopaikkaa ei ole ilmoitettu. 17 Vna 224/2017 6

12 Pitopaikkatiedot löytyvät uudesta Tukisovelluksesta, jossa Maatila-valikosta valitaan Pitopaikat-valikko. Pöytäkirjan kohtaan 3.2 merkitään, jos mehiläisyhteiskuntien määrä on vähentynyt tuotantokaudella. Lisäksi kohtaan kirjoitetaan yhteiskuntien vähentymisen syy, montako yhteiskuntaa on tuhoutunut sekä tieto siitä, onko tarhaaja ilmoittanut asiasta ELY-keskukseen ja onko selvitys luotettava. Jos selvitys osoittautuu epäluotettavaksi, sitä ei hyväksytä hakemuksen lisäperusteeksi ja tukea alennetaan tuhoutuneiden mehiläisyhteiskuntien osalta. Tuki ei alene, mikäli mehiläisyhteiskuntien määrä on alentunut eläintaudin, petoeläinvahingon tai muun niihin verrattavan mehiläistarhaajasta riippumattoman poikkeuksellisen syyn johdosta ja tarhaaja on toimittanut luotettavan selvityksen asiasta Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Luotettavana selvityksenä voidaan pitää esim. tuenhakijan kirjallista selostusta tapahtuneesta, johon on liitetty valokuvia vahingosta ja tuhoutuneista tarhoista. Eläintaudin kyseessä ollen selvityksenä tulee olla eläinlääkärin todistus. 18 Tarhaajan on ilmoitettava ja annettava selvitys mehiläisyhteiskuntien määrän alenemisesta edellä mainitusta syystä ennen tukitarkastusta koskevaa yhteydenottoa tai 15 työpäivän kuluessa määrän alenemisesta. Muussa tapauksessa ilmoitusta ei voida ottaa huomioon. Tuotantokauden aikana tuhoutuneista yhteiskunnista maksetaan tukea riippumatta tuhoutuneiden ja jäljelle jääneiden yhteiskuntien lukumääristä, jos asianmukainen selvitys on tehty ajoissa Ely-keskukselle. 12 Esimerkki. Karhu tuhoaa tuotantokaudella neljä Mari Mehiläisen 85 mehiläisyhteiskunnasta. Lisäksi hän kertoo kesämyrskyn kaataman puun tuhonneen kaksi mehiläisyhteiskuntaa. Mari ilmoittaa asiasta välittömästi ELY-keskukseen. Tarja Tarkastaja toteaa paikan päällä tekemässään tarkastuksessa, että Marilla on 79 hunajaa tuottavaa mehiläisyhteiskuntaa. Koska Mari ei kuitenkaan ole esittänyt luotettavaa selvitystä myrskytuhojen seurauksista, ELY-keskus myöntää mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea 81 mehiläisyhteiskunnasta. Kohtaan 3.3 Mehiläisyhteiskuntien hoito merkitään, onko yhteiskuntia hoidettu niin, että niistä voidaan kerätä normaali sato. Mahdollisuus kerätä normaali sato on tuen myöntämisen ehto. 19 Arvio tehdään jokaisen tarkastettavan mehiläisyhteiskunnan osalta. Jos mehiläisyhteiskunnan hoitamisessa havaitaan puutteita, pöytäkirjaan merkitään, montako yhteiskuntaa ei ole hoidettu asetuksen vaatimalla tavalla. Tarvittaessa pöytäkirjaan kirjoitetaan asiaa koskevia lisätietoja. Suomen mehiläishoitajain liiton nettisivuilta löytyy tarvittaessa lisätietoa mehiläisten hoidosta. Kohtaan 3.4 voidaan kirjoittaa muita huomautuksia ja tieto siitä, mitkä yhteiskunnat mahdollisen otannan perusteella tarkastettiin. 18 Vna 223/ Vna 223/20173

13 13 Kohtaan 4 Tarkastuksen tulos ja mahdolliset havaitut puutteet merkitään rasti(t) sen mukaan, mitä tarkastuksella todettiin. Alakohtaan 1 (Tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät) laitetaan rasti, jos tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät ja mehiläisyhteiskuntia on hoidettu asianmukaisella tavalla. Jos valvonnassa todetaan, ettei hakija ole rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi, tukea ei myönnetä. Tässä tapauksessa rastitetaan alakohta 2. Alakohta 3 rastitetaan, jos tarkastuksessa todetaan, että tarhaaja ei hallitse vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa tuotantokauden ajan, ja alakohta43, jos tarkastuksessa todetaan vähemmän mehiläisyhteiskuntia kuin mitä hakemuksella on ilmoitettu. Tässä huomioidaan myös mahdolliset tuhoutuneet mehiläisyhteiskunnat. Jos mehiläisyhteiskuntien määrä on alentunut tuotantokaudella eläintaudin, petoeläimen aiheuttaman vahingon tai muun vastaavan mehiläistarhaajasta riippumattoman syyn takia ja annettu selvitys on luotettava, merkitään rasti alakohtaan 5. Tällöin tuki voidaan myöntää tuhoutuneesta yhteiskunnasta. Jos annettu selvitys pesien määrän vähentymisestä on epäluotettava, rastitetaan alakohta 6. Silloin tukea maksetaan valvonnassa hyväksyttyjen mehiläisyhteiskuntien määrän mukaisesti. Alakohtaan 7 merkitään rasti, jos mehiläisyhteiskuntien hoidossa havaittiin puutteita. Lisäksi merkitään, montako yhteiskuntaa ei ole hoidettu asianmukaisella tavalla. Jos tarkastuksessa todettiin, että yhtä tai useampaa mehiläisyhteiskuntaa ei ole hoidettu siten, että normaalin sadon saaminen olisi mahdollista, tukea alennetaan hoitamattomien mehiläisyhteiskuntien lukumäärän mukaisesti. 3.3 Tarkastusten aikataulu, tietojen tallentaminen ja raporttien lähettäminen Mehiläistalouden kansallisen pesäkohtaisen tuen valvonta ja tallennukset vanhaan Tukisovellukseen tulee tehdä mennessä. Tarhaajalle lähetetään tarkastuspöytäkirja allekirjoitettavaksi, jos hänen allekirjoitustaan ei saatu tarkastuspäivänä. Alkuperäiset tarkastuspöytäkirjat ja liitteet säilytetään Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Valvontatulokset tallennetaan vanhaan Tukisovellukseen. Tarkastajalla täytyy olla hakemuskäsittelijän oikeudet Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Tukisovellukseen (Hakemukset -> TE-tuet) mehiläistalouden tuen (tukityyppi 2420) hakemuksen lisätietoihin (Lisätied-välilehti) tallennetaan valvontapäivä, valvonnassa todettu määrä ja valvonnan tulos (1 Kunnossa, 3 Puutteita, huomautus). Valvontapöytäkirjalle kirjatut tiedot ja muut mahdolliset huomautukset tallennetaan Huom välilehdelle (Vapaa huom) kohtaan Huomautus, jos tiedot halutaan tulostuvan päätöstulosteelle. Kohtaan Muistiinpanot voidaan kirjata valvontaan liittyviä muita huomautuksia ja lisätietoja, jotka eivät tulostu tuenhakijan päätökselle Kun tarkastus on saatu päätökseen, tarkastuspöytäkirja ja sen liitteet tulee skannata pdf-muotoon ja lähettää ne mahdollisimman pian Mavin kirjaamoon sähköpostiosoitteella kirjaamo@mavi.fi. Saatteessa tulee viitata tämän valvontaohjeen asianumeroon 999/ /2017.

14 14 Lisätiedot: Valvonta: Tiina Koivula, ylitarkastaja, , Tukiehdot: Päivi Akkanen, ylitarkastaja,

15 15 4 SOKERIJUURIKKAAN KULJETUSTUEN TARKASTUKSET 4.1 Yleistä Sokerijuurikkaan kuljetustuki (tukityyppi 1230) on kansallisesti rahoitettava tuki, jota maksetaan sokerijuurikkaan viljelijöille korvaamaan sokerijuurikkaan kuljetuksesta aiheutuneita kustannuksia. Tuki määräytyy sokerijuurikkaan viljelysopimuksen sopimusmäärän ja kuljetusmatkan perusteella. Viljelysopimuksen tulee koskea markkinointivuotta Kuljetusmatka on viljelysopimuksessa mainittu keskimääräinen kuljetusetäisyys tehtaalle lyhintä liikennöitävissä olevaa tiereittiä pitkin. 20 Tuki myönnetään vähämerkityksisenä eli de minimis -tukena. Hakija on velvollinen ilmoittamaan aiemmin saamansa de minimis -tuet silloin, kun hän hakee tukea, joka myönnetään de minimis -tukena. 21 Sokerijuurikkaan kuljetustuen myöntämisestä päättää ja tuen maksaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen. Tukijärjestelmän tarkastuksilla varmistetaan, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on käsitellyt hakemukset asianmukaisesti. 4.2 Hallinnollinen tarkastus ELY-keskusten tehtävänä on tarkastaa Mavin otannassa poimimien viljelijöiden hakemukset ja tukea koskevat tallennustiedot. Valvontaan tulee vuosittain vähintään viisi prosenttia tukea hakeneista viljelijöistä, jotka valitaan satunnaisotannalla, kuntaperusteisesti riskiotannalla sekä kuljetusetäisyyden sekä sopimusmäärän perusteella painotettuna viljelijäkohtaisella riskiotannalla. Otantamenetelmä näkyy valvontalistalla ja se merkitään tarkastuksessa myös tarkastuspöytäkirjalle. Ensimmäisellä otannalla (kesäkuun alussa) valittavat tilat viedään Maaseutuvirastossa keskitetysti vanhaan Tukisovellukseen (ajo 6077). Mahdollisesti myöhemmin tehdään lisäotanta myöhässä tallennetuista hakemuksista. 4.3 Tarkastuksen sisältö Tarkastukset ovat asiakirjatarkastuksia, joissa verrataan viljelijän jättämän hakemuksen (lomake 178) tietoja vanhan Tukisovelluksen tallennustietoihin (Hakemukset -> Hakemusten käsittely). Hakemuksen voi tulostaa sähköisestä arkistosta tai pyytä kunnasta. Tarkastuksessa varmistetaan, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on käsitellyt hakemuksen asianmukaisella tavalla. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota hakemuksen jättöpäivään ja hakemuksen eheyteen: hakemus sisältää tarkastushetkellä kaikki tiedot niin, että sitä ei tarvitse täydentää. Lisäksi tarkastuksessa varmistetaan, että kunnassa on tehty oikea johtopäätös hakemuksen jättöpäivästä ja että mahdollisen myöhästymisen johdosta hakemus on hylätty, mikäli hakemus on tullut 20 Vna 191/ Vna 191/20173

16 kuntaan jälkeen. 22 Tarkastuksessa tulee myös varmistaa, että kunnan tekemä ratkaisu tuen myöntämisestä on perusteltu. Tuottajille maksettavan tuen määrä perustuu sokeritehtaan hallinnolle antamaan tietoon viljelijäkohtaisesta sokerin sopimusmäärästä ja kuljetusmatkasta. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että viljelijälle vähämerkityksisenä (de minimis) tukena maatalousalalla myönnettyjen tukien määrä ei ylitä euroa kolmen verovuoden aikana. Lisäksi edellytyksenä on, että kaikkien viljelijälle (tai yritykselle) myönnettyjen vähämerkityksisten tukien määrä ei ylitä euroa kolmen verovuoden aikana. 23 Hakijalle (tilatunnukselle) myönnettyjen maataloustuotteiden tuotannon alan de minimis -tukien tilanteen voi ajaa tukisovelluksesta raportilla IA_RR115. Näitä tukia viljelijän ei tarvitse ilmoittaa hakemuksella. Hakemuksessa ilmoitetaan mahdolliset muut myönnetyt de minimis -tuet. Myös hakijan ikä ja hänen puolisonsa iät tulee tarkastaa. Tilatunnuksen avulla tukisovelluksesta voidaan tarkastaa maatilan osallisten ikätiedot. Tuen ehtona on, että hakija tai hänen puolisonsa on ollut vähintään 18-vuotias,. 24 Jos tarkastus osoittaa hakijan tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen menetelleen hakemusta käsitellessään virheellisesti, kirjataan pöytäkirjan kohtaan 4 arvio siitä, millainen merkitys havaitulla puutteella on. Kun tilan asiakirjat on tarkastettu ELY-keskuksessa, tarkastuksen tiedot tallennetaan tukisovellukseen ja valvonta varmennetaan. Tukisovellukseen tallennettujen tietojen avulla Mavi seuraa valvontojen etenemistä, joten tallennukset on pyrittävä pitämään ajantasaisina. 4.4 Valvonnan aikataulu ja raporttien lähettäminen Tarkastukset tulee olla tehtynä ja tallennettuna Tukisovellukseen Maksatuskeräilyt aloitetaan alustavan arvion viikolla 37. ELY-keskus säilyttää alkuperäiset tarkastusraportit ja toimittaa kopion pöytäkirjasta mahdollisimman pian tarkastuksen jälkeen siihen kuntaan, johon tukihakemus on jätetty sekä lähettää skannattuna pdf-tiedostona Maaseutuviraston kirjaamoon sähköpostiosoitteella kirjaamo@mavi.fi. Raportin saatteessa tulee viitata tämän valvontaohjeen asianumeroon 999/ /2017. Lisätiedot Valvonta: Tiina Koivula, ylitarkastaja, , tiina.koivula@mavi.fi Tukiehdot: Lea Anttalainen, ylitarkastaja, puh , lea.anttalainen@mavi.fi Mavin määräys 7/ Asetus (EU) N:o 1407/2013; Vna 191/ Laki 1559/20013

17 17 5 POROTALOUDEN KANSALLINEN ELÄINKOHTAINEN TUKI Porotalouden kansallista eläinkohtaista tukea poronhoitovuodelta voidaan maksaa C3- ja C4-tukialueilla poronhoitoa harjoittaville ruokakunnille. 25 Maksettava tuen määrä perustuu poronhoitovuoden päättyessä ( ) poroluetteloon merkittyjen eloporojen lukuun jäljempänä mainittavien edellytysten täyttyessä. Poronhoitovuoden aikana tehdyt porokaupat voidaan ottaa huomioon myönnettäessä tukea. 26 Porotalouden kansallisen eläinkohtaisen tuen hakijoista tarkastetaan vähintään kolme prosenttia. Tarkastukset kohdistuvat asiakirjoihin. 5.1 Hakijakohtaisten tukiehtojen täyttymisen tarkastus Tarkastuksessa varmistetaan, että tuen hakija täyttää kaikki tuen myöntämisen edellytykset. Tätä selvitettäessä voidaan käyttää apuna viranomaisten ja paliskuntien hallussa olevia asiakirjoja. Tarkastuksen lähteinä ovat väestörekisteritiedot (perhesuhteen määrittely), aiempien vuosien tukihakemukset, poroluettelot (tarvittaessa myös porokauppakirjat, lukukirjat, lukutaulut ja teuraiden myyntikirjat), vahinkoporolistat, teurastussuunnitelmat ja niihin liittyvät asiakirjat sekä selvitys porotalouden tuloista ja menoista. Tarkastuksessa verrataan mainituissa lähteissä olevia tietoja tukihakemukseen ja tukipäätökseen sekä varmistetaan, että hakija tai hänen puolisonsa on tukivuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä vähintään 18-vuotias (Huom. Poikkeus tähän, laki 1559/ ) jos hakijana on ruokakunta, kaikki sen jäsenet asuvat samassa taloudessa. Ruokakunnaksi katsotaan myös jakamaton kuolinpesä. tuen hakija pitää kirjaa porotaloutta koskevista tuloista ja menoista. Jos hakija ei ole hakenut tukea edellisenä vuotena, häneltä ei edellytetä muistiinpanoja poronhoidon tuloista ja menoista hakija on hakenut tukea lomakkeella 227 Lapin ELY keskuksesta hakuajan viimeiseen päivään mennessä. ruokakunnan jäsenet omistavat poroluettelon mukaan vähintään 80 eloporoa 27 Tukea ei myönnetä, jos jokin edellä mainituista seikoista ei hakijan osalta täyty hakemus toimitetaan viranomaiselle Mavin määräämän hakuajan jälkeen 25 Vna 336/ Vna 336/ Vna 336/20173 ; Mavin määräys xx/17 2

18 18 Tukea ei makseta niistä eloporoista, jotka ylittävät paliskunnalle tai sen osakkaalle asetuksessa 450/2010 säädetyt suurimmat sallitut eloporojen määrät 28 osakkaan olisi pitänyt paliskunnan hyväksymän vuosittaisen teurastussuunnitelman mukaan teurastaa 29 ovat tuhoutuneet, ts. poro katsotaan vahinkoporoksi 30 Tarkastuksessa varmistetaan, että jos ruokakunnan teurastamatta jättämien porojen määrä on yli kolme prosenttia eloporojen määrästä, tukea ei makseta ruokakunnalle lainkaan. Tuen maksamisen edellytys on hakemuksen jättäminen määräaikaan mennessä. Tuki hylätään, jos hakemus saapuu myöhässä. Kun valvonnat on suoritettu, mutta kuitenkin viimeistään , Lapin Elykeskuksen tulee lähettää yhteenveto tarkastuksista ja mahdollisista tuen vähennyksistä Maviin viljelijätukien valvontayksikköön Lisätiedot: Valvonta: Tiina Koivula, ylitarkastaja, , Tukiehdot: Päivi Akkanen, ylitarkastaja, Vna 336/20173 ; Vna 450/ Vna 336/20173 ; 30 Oikeuskäytäntöä ohjaavat tältä osin maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisut vuosilta 2000 ja 2003 (dnro 20/1/2000 ja 60/1/2003).

19 19 6 Säädösluettelo Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (Asetus (EU) N:o 1307/2013) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (Asetus (EU) N:o 1407/2013) Komission asetus (EU) N:o 1408/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (Asetus (EU) N:o 1408/2013) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta (Asetus (EU) N:o 639/2014) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta (Asetus (EU) N:o 809/2014) Hallintolaki 434/2003 (Laki 434/2003) Rikoslaki 39/1889 (Laki 39/1889) Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 (Laki 1559/2001) Laki maatalouden tukien toimeenpanosta 192/2013 (Laki 192/2013) Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten Euroopan unionin rahoittamien tukien valvonnasta 712/2015 (Vna 712/2015) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2017 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta 224/2017 (Vna 224/2017) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2017 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta 223/2017 (Vna 223/2017) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2016 maksettavasta sokerijuurikkaan kuljetustuesta 191/2017 (Vna 191/2017) Valtioneuvoston asetus poronhoitovuodelta 2017/2018 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta (Vna 336/2017) Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2017 (MMMa 234/2017)

20 20 Maa- ja metsätalousministeriön asetus merkkipiireistä ja suurimmista sallituista poromääristä 450/2010 (MMMa 450/2010) Maaseutuviraston määräys poronhoitovuodelta 2017/2018 maksettavan eläinkohtaisen tuen hakuajasta ja hakemisesta vuonna 2017 (Mavin määräys xx/17, vireillä) Maaseutuviraston määräys vuoden 2017 mehiläistalouden kansallisen pesäkohtaisen tuen hakulomakkeesta ja hakuajasta (Mavin määräys 14/17) Maaseutuviraston määräys vuoden 2016 sokerijuurikkaan kuljetustuen hakemisesta (Mavin määräys 7/17) Maaseutuviraston päätukihakumääräys eli määräys eräiden suorien tukien ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten hakemisesta sekä tukien tai korvausten perusteena olevien pinta- ja sopimusalojen sekä määrien ilmoittamisesta vuonna 2017 (Mavin määräys 9/17)