YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 100/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 378 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 100/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 378 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ulpassuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Soini Fortum Power and Heat Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ulpassuon turvetuotantoalue sijaitsee Soinin kunnan alueella noin 16 km Soinin kuntakeskuksesta kaakkoon. Alueen turvetuotanto on aloitettu vuonna Nykyinen tuotantokelpoinen pinta ala on 24 ha, joka on kokonaan tuotannossa. Fortum Power and Heat Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Ulpassuon turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Ulpassuon turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Ulpassuon turvetuotantoalue on ilmoitettu Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten ja merkitty siihen Turvetuotantoalue sijaitsee tilalla Karhusaari RN:o 11:8 ja hakija on vuokrannut alueen 30 vuodeksi Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Niemisjoen valuma alueen turvetuotantoa koskee suunnittelumääräys II, jonka mukaan valuma aluekohtaisesti ja pai

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 kallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Niemisjoen valuma alueella edellytetään tehostettua vesiensuojelutasoa. Koko maakunnan alueella turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset sekä Natura 2000 verkosto. Ulpassuon turvetuotantoalue on kokonaan tuotannossa. Ulpassuon tuotantoalueen lähiympäristö on metsämaata ja osaksi ojitettua suota. Alueen läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta eikä loma asuntoja. Ulpassuon tuotantoalueen lähin pysyvä asunto sijaitsee tuotantoalueelta noin 2 kilometriä etelä kaakkoon. Hankealueen välittömässä läheisyydessä, sen pohjoispuolella on Vapo Oy:n Ulpassuon turvetuotantoalue. Ulpassuon lounaispuolella sijaitsee Ison Koirajärven harju niminen Natura 2000 alue (FI ), jonka turvesuota lähinnä oleva osa on noin 2 km päässä Ulpassuolta länsi luoteeseen. Iso Koirajärvi, johon Ulpassuon kuivatusvedet laskevat, kuuluu länsiosiltaan suojelualueeseen. Koko aluekokonaisuuden ydin on maisemallisesti näyttävä hieman yli 5 kilometrin pituinen harjumuodostelma. Harjumuodostuman lisäksi aluekokonaisuuden merkittävintä luontoarvoa edustavat alueen virtaavat vedet. Iso Koirajärven Arpaisen alueesta yli 3 km pitkä harjuselänne kuuluu harjujensuojeluohjelmaan. Suurin osa alueesta on metsähallituksen päätöksellä muodostettu Arpaisen luonnonhoitometsäksi (67%). Ulpassuon turvetuotantoalueen eteläpuolella noin 1,2 km päässä sijaitsee Korpiniitynkankaan II luokan pohjavesialue ( ). Purkuvesistö Veden laatu Ulpassuo kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen Niemisjoen valumaalueen (35.47) Tyystänjoen valuma alueelle (35.475). Ulpassuon turvetuotantoalueelta kuivatusvedet laskevat umpeenkasvaneeseen Lylylampeen, joka laskee Lylypuroa pitkin Isoon Koirajärveen, josta Hirvijokea pitkin Kivijärveen ja sieltä edelleen Niemisveteen. Lylylammen tai Lylypuron veden laatua ei ole tarkkailtu. Lylylampi on ollut osittain umpeenkasvanut jo 1970 luvulle tultaessa. Umpeenkasvuun on vaikuttanut muun muassa lammen mataluus, sääolosuhteet ja virtaamatilanteet. Rehevyyden ansiosta Lylylampi on vesilin

3 3 tujen suosiossa ja siellä pesii vuosittain useita vesilintulajeja. Lylylammen veden arvioidaan olevan luontaisesti hapanta. Ison Koirajärven vesi on hyvin tummanruskeaa, hapanta sekä humuspitoista. Kiintoainepitoisuus on tarkkailutulosten mukaan hyvin pieni. Ravinne ja kiintoainepitoisuudet vaihtelevat luontaisesti eri vuodenaikoina ja myös vuosittain jonkin verran. Pintavedessä esiintyy happivajetta ja kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin noin 48 mg/l. Hirvijoki on hyvin luonnontilansa säilyttänyt pieni joki. Vesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Niemisjoki kuuluu luokkaan välttävä. Vesistölle on tyypillistä soiden runsaudesta johtuva veden suuri humuspitoisuus. Kalasto ja kalastus Mahdollinen kalastus Lylylammella on virkistyskalastusta, jonka arvioidaan olevan vähäistä. Kalalajien määrän arvioidaan Lylylammessa ja Lylypurossa olevan vähäinen ja edustavan tyypillisiä pienvesien kalalajeja, jotka sietävät happamia olosuhteita. Lylylampi on matala, joten mahdollinen kalastus tapahtunee pääasiassa katiskoilla ja vapavälineillä. Lylylammella ja Lylypurolla ei katsota olevan kalastuksellista merkitystä. TURVETUOTANTO Ulpassuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta, joka käytetään Jyväskylän Energiatuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitoksella Jyväskylässä. Tuotantomenetelmänä on käytetty mekaanista HAKU menetelmää. Tuotantomäärät ovat vaihdelleet vuosittain sääolosuhteista riippuen. Vuonna 2005 tuotettiin m 3 ja vuosina yhteensä m 3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Ulpassuon kuivatusvedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä laskuoja Lylylampi Lylypuro Iso Koirajärvi Hirvijoki Haarajoki Kivijärvi. Kuivatusvesien käsittelymenetelminä on nykyisin sarkaojien padottavat sihtipäisin putkin varustetut lietetaskut ja laskeutusaltaat. Laskeutusaltaissa on pintapuomit kiintoaineen pidättämiseksi. Umpeenkasvanut Lylylampi pidättää myös kiintoainetta. Tehostamistoimenpiteenä voidaan toteuttaa virtaamansäätö. Tulevalla lupakaudella kuivatusvesien puhdistumista tehostetaan ohjaamalla kuivatusvedet ympärivuotisesti Lylylammen luoteispuolelle yhdessä Vapo Oy:n kanssa perustettavalle pintavalutuskentälle.

4 4 Kenttä perustetaan osittain samalle, lähes luonnontilaiselle neva ja rämealueelle johon kuivatusvedet nykyäänkin valuvat. Vesien käsittelyä tehostetaan levittämällä ne uuden jako ojan ja ojakatkojen avulla aiempaa merkittävästi laajemmalle alueelle. Jako ojan reunaa pengerretään tarvittaessa siten, että vesi saadaan jaettua pintavalutuskentälle mahdollisimman tasaisesti. Kentällä vesi virtailee ilman avouomia ja päätyy lopulta Lylylampeen. Alueen pohjoisosassa on muutamia metsäojia, jotka tukitaan jako ojan kaivamisen yhteydessä oikovirtausten estämiseksi. Pintavalutuskentän kokonaisvaluma alue on 254 ha, josta Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta on 64 ha ja Fortum Power and Heat Oy:n tuotantoaluetta 24 ha. Muu valuma alue on metsävaltaista. Pintavalutuskentän ala on 11,5 ha muodostaen 4,5% valuma alueesta. Turvepaksuus on kentällä keskimäärin yli 2 m. Päästöt vesistöön Ulpassuon kuivatusvesien aiheuttama vesistökuormitus vuosina on Vapo Oy:n Länsi Suomen yksikön turvetuotantoalueiden yhteistarkkailussa olevien tuotantoalueiden kuormitustarkkailutuloksista lasketun keskimääräisen ominaiskuormituksen ja hakijan turvetuotantoalueen pinta alan perusteella seuraava: Turvetuotannon kuormitus (t/a) Kokonaisfosfori 0,005 0,004 0,005 0,006 0,006 Kokonaistyppi 0,17 0,10 0,15 0,17 0,17 Kiintoaine 0,6 0,4 0,7 0,7 1,8 Pöly, melu ja liikenne Pölyämistä esiintyy eri tuotantovaiheissa (jyrsittäessä, käännettäessä, karhettaessa ja kokoamisessa) sekä kuormauksen aikana. Suurimmat pölypäästöt aiheutuvat turpeen keräys ja kasaamisvaiheessa, jolloin turve on kuivinta. Turvetuotannon pölypäästöt ovat hetkellisiä ja ajoittuvat tuotannon mukaan lähinnä kesä elokuun sateettomiin päiviin. Melua aiheutuu työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Melu keskittyy tuotantokauteen (touko elokuu) ja on ajoittain ympärivuorokautista. Turpeen lastaus tapahtuu pyöräkuormaajalla ja kuljetus perävaunuautoilla. Rekka autojen kontit on peitetty pressuilla. Ulpassuon keskimääräisellä tuotantomäärällä lastataan ja kuljetetaan vuosittain noin 100 perävaunuautollista turvetta voimalaitokselle. Ulpassuon turvetuotantoalueelle ajetaan tieltä nro 7140 tuotantoalueen tiestöä pitkin varastoaumoihin.

5 5 Varastointi ja jätteet Turveaumojen peittämiseen käytetään aumamuovia noin 0,050 kg/turve m 3 vuodessa. Aumamuovit varastoidaan auma alueille jatkokäyttöä varten. Traktorit käyttävät polttoaineena kevyttä polttoöljyä noin 0,6 0,7 l/turve m 3. Polttoaineet varastoidaan säiliössä vain niille varatuilla paikoilla kivennäismaalla. Urakoitsijoiden on varustettava polttoainesäiliönsä reunallisella suoja altaalla, josta sadevedet on poistettava säännöllisesti. Öljyjätteet, suodattimet, öljyiset astiat, renkaat ja kumiromut sekä rauta kerätään keräyspisteille niitä varten varattuihin keräilyastioihin. Sekä kiinteitä öljyisiä jätteitä että akkuja syntyy molempia turvetuotantoalueella keskimäärin noin kg/v. Jäteöljyt toimitetaan Ekokemille ja niitä syntyy turvetyömaalla arviolta noin 50 l/a. Talousjätteistä huolehtii kunnallinen jätekeräys. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Ulpassuon valmistelutyöt on tehty 1980 luvun loppupuolella ja turvetuotanto aloitettu vuonna 1989, ennen Natura 2000 verkoston luomista, joten mahdolliset vaikutukset ovat olleet havaittavissa valittaessa verkostoon sisällytettäviä alueita turvaamaan luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen säilymistä. Hakija on katsonut kuormitus ja vesistötarkkailun tulosten perusteella, että Ulpassuolta tulevat kuivatusvedet eivät ole laadultaan ja määrältään sellaisia, että Iso Koirajärvi ja Hirvijoki rehevöityisivät tai että ne luonnonarvot, joiden suojelemiseksi Iso Koirajärven harju alue on otettu Natura 2000 verkostoon, heikentyisivät merkittävästi Ulpassuon turvetuotannon takia. Ulpassuon turvetuotantoalueen kuormitus kohdistuu alapuolisessa vesistössä ensimmäisenä Lylylampeen, jonne kuivatusvedet johdetaan Ulpassuolta laskuojaa pitkin ja sieltä edelleen Lylypuroon. Lylylammen ja Lylypuron veden laatua ei tarkkailla. Ulpassuolta vesistöön kulkeutuvan kiintoaineen määrän arvioidaan olevan kuitenkin vähäinen, sillä osan Ulpassuolta tulevasta kiintoaineesta arvioidaan pidättyvän jo Lylylampeen johtavaan laskuojaan. Kiintoainekuormitus voi kiihdyttää Lylylammen umpeenkasvamista, mutta ei todennäköisesti merkittävässä määrin. Lammen veden arvioidaan olevan luontaisesti hapanta eikä kuivatusvesien johtaminen vaikuta merkittävästi veden ph arvoon Lylylammessa. Tarkkailutulosten mukaan Ulpassuon turvetuotannon vaikutuksia ei ole havaittavissa Iso Koirajärven veden laadussa, johon vaikuttaa lähinnä luonnonhuuhtouma ja valuma alueen maa ja kallioperä.

6 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 6 Tarkkailutulosten perusteella voidaan todeta, että Ison Koirajärven veden laatu ei ole oleellisesti muuttunut 1980 luvulta 2000 luvulle tultaessa. Kuormituksen määrän ja tarkkailutulosten perusteella voidaan hakijan mukaan arvioida, että Fortum Heat and Power Oy:n Ulpassuon turvetuotannosta aiheutuvalla kuormituksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alapuoliseen vesistöön ja että mahdolliset vaikutukset rajoittuvat lähinnä Lylylampeen. Kuivatusvesien johtamisen ei arvioida vaikuttavan Ison Koirajärven kalastoon. Hakijan arvion mukaan Ulpassuon turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen pohjaveteen. Hakijan arvion mukaan Ulpassuon turvetuotannon vaikutus alueen ilmanlaatuun, luonnonympäristöön, ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen on hyvin vähäinen, kun huomioidaan pölyämisen vähentämistoimet, turvetuotannon päästöjen aiheuttamat ulkoilman hiukkaspitoisuudet sekä Ulpassuon turvetuotantoalueen etäisyys lähimpään asutukseen (2 km) ja välissä oleva maasto metsineen. Ulpassuon turvetuotannosta aiheutuva melu lähimmän häiriintyvän kohteen luona ulkona on päiväsaikaan alle 55 db(laeq) ja yöllä alle 50 db(laeq). Ulpassuon turvetuotannosta aiheutuvat melun ei arvioida vaikuttavan ihmisten terveyteen tai yleiseen viihtyvyyteen. Ympäristöriskit Hakijan ympäristöjärjestelmälle on myönnetty ISO standardin mukainen ympäristösertifikaatti ja BS 8800 työterveys ja turvallisuussertifikaatti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Ulpassuon turvetuotannon käyttö ja hoitotarkkailu toteutetaan laaditun Vapo Oy:n Länsi Suomen toimialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Turvetuotantoalueen kiintoaine, kokonaistyppi ja kokonaisfosforikuormitusta tarkkaillaan yhteistarkkailun tuloksiin perustuvien keskimääräisten ominaiskuormitusten ja hakijan Ulpassuon turvetuotantoalueen pinta alan perusteella.

7 7 Vaikutustarkkailu Ulpassuon turvetuotantoaluetta lähinnä oleva alapuolinen yhteistarkkailuun kuuluva vesistöhavaintopaikka sijaitsee Isossa Koirajärvessä. Vaikutustarkkailuun sisältyvän näytteenoton ja analysoinnin toteuttaa ulkopuolinen konsultti kaksi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä maalis huhtikuussa ja heinä elokuussa. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija ei ole katsonut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa vahinkoa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Soinin kunnassa ja Ähtärin kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Soinin kunnan ja Ähtärin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta, Soinin kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Soinin kunnalta sekä Ähtärin kaupungilta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakija on esittänyt perustason vesiensuojelunlisäksi pintavalutusta kuivatusvesien käsittelemiseksi. Ympäristökeskus on pitänyt esitettyä puhdistusmenetelmää riittävänä. Kuormitustarkkailu, vaikutustarkkailu ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Vesiensuojelurakenteinen valmistumisesta ja käyttöönotosta tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Ympäristökeskus on katsonut, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaan vaikutukset Natura alueeseen tulee selvittää. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa edellyttäen, että työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset otetaan huomioon. Työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että turvetuotannon vaikutukset ovat havaittavissa alapuolisten vesialueiden umpeenkasvuna, limoittumisena, korkeina ravinnepitoisuuksina sekä ajoittaisena

8 Muistutukset ja mielipiteet 8 hapenpuutteena ja happamuutena. Lähivesistöihin kohdistuvien haittojen lisäksi turvetuotantotoiminta vaikuttaa omalla osuudellaan lisäävästi myös Niemisveden, Niemisjoen ja Ähtärinreitin vesistöalueen ravinnekuormitukseen, mikä heikentää tämän, virkistyskäytön ja vapaa ajankalastuksen kannalta merkittävän vesistöalueen tilaa ja käyttökelpoisuutta. Luvan saaja on velvoitettava huolehtimaan siitä, että vesistöön johdettavan veden ph arvo on vähintään 6,0. Arvon saavuttamiseksi on vesi tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä muulla tavalla happamuushaitan torjumiseksi. Luvan saaja on lisäksi määrättävä suorittamaan vuosittain Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle 400 euroa käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen työvoimaja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Ähtärin kaupunki on katsonut, että Ulpassuon vesiensuojelumenetelmiin tulee soveltaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja menetelmät on mitoitettava turvetuotannon valvontaohjeiden periaatteiden mukaisesti. Tuotantoalueella tai sen välittömässä vaikutuspiirissä ei ole tiedossa uhanalaisia kasveja eikä eläimiä. Kaupunki on lausunnossaan viitannut myös Etelä Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksiin I ja II. 4) AA ym. Kivijärven kalastuskunnan osakkaina ovat yhteisesti muun muassa katsoneet, että pintavalutuskenttä tulee rakentaa heti laskeutusaltaan jälkeen. Pintavalutuskentälle soveltuva paikka on metsäinen kanervikko, jonka pinta on epätasainen, vettä läpäisevä maa. Kyseinen maasto pidättää ravinteita tehokkaasti ja vähentää vesien happamuutta ja limaisuutta. Muistuttajat ovat vaatineet sarkaoja altaista lähtevien putkien pienentämistä 100 mm:iin ja salaojaritilöiden (sihtipäisteputket) korvaamista 10 mm raolla. Lisäksi salaoja altaita tulisi pidentää 20 metriä pitkiksi. Puhdistuslaitteiston toimintaa tulisi valvoa ulkopuolisten tarkastajien toimesta. Tiedot pitäisi olla julkisesti nähtävillä esim. internetissä ja pistokokeiden määrää pitäisi lisätä. Muistuttajat eivät ole pitäneet luvan hakijan tarkkailutuloksia luotettavina.

9 9 Hakijan vastine Fortum Heat and Power Oy on antanut vastineen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Vastineessaan hakija on Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta todennut muun muassa, että Ulpassuon kuivatusvesien vaikutusta oli kestänyt noin 15 vuotta ennen Ison Koirajärven harjun liittämistä Natura 2000 verkostoon ja vain osa järvestä sisältyy Natura alueeseen. Tulevaisuudessa turvetuotanto Ulpassuolla ja sen aiheuttama kuormitus eivät tule lisääntymään vaan päinvastoin vähenemään. Kuivatusvedet tullaan käsittelemään pintavalutuskentällä ja turvetuotanto supistuu päättyen kokonaan vuoteen 2015 mennessä. Ulpassuon vähäisen kuormituksen edelleen vähentyessä merkittävien haitallisten vaikutusten aiheuttaminen Iso Koirajärven harjun Natura alueen suojelun perusteena oleville luontoarvoille on poissuljettu. Hakija on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää ilman luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin arviointimenettelyä. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että Iso Koirajärven veden laadussa ei ole todettu muutoksia 1980 luvulta 2000 luvulle tultaessa. Lisäksi Ulpassuon turvetuotannon kuormituksella ei arvioida olevan sellaista vaikutusta Iso Koirajärveä kauempana sijaitsevien vesistöjen; Niemisveden, Niemisjoen ja Ähtärinreitin vesistöalueen ravinnekuormitukseen, että niiden tila ja käyttökelpoisuus heikkenisi. Ulpassuon turvetuotannon kuivatusvesien määrä ei myöskään vaikuta merkittävästi Niemisjoen virtaamavaihteluihin tai aiheuta alivirtaamatilanteita. Kunnostus toteutetaan, jotta vähän veden aikaan vesi virtaisi Niemisjoessa koko koskiuomassa eikä vain pääuomassa. Kuivatusvesien kalkitsemista ei voida pitää kustannuksiltaan kohtuullisena eikä tehokkaana happamuushaitan torjumiseksi vesistössä, koska happamuus johtuu niin monesta eri tekijästä. Vesistöjen ph tuskin nousee kalkittaessa vain Ulpassuon kuivatusvedet. Vaadittuun 400 euron kalatalousmaksuun ei ole perusteita. Maksun tulee olla enintään 100 euroa vuodessa siihen asti kun turvetuotantoa Ulpassuolla harjoitetaan. Hakija on valmis osallistumaan yhteistarkkailuna toteutettavaan kalataloustarkkailuun. Ähtärin kaupungin vaatimusten osalta hakija on viitannut hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämäänsä. Vesiensuojelun tehostamiseksi hakija on päätynyt investoimaan pintavalutuskenttään virtaamaa säätävän putkipadon sijaan. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten osalta hakija on todennut, ettei sen turvetuotanto Ulpassuolla laajene eikä kokonaiskuormitus siten kasva. Ulpassuon kuivatusvedet käsitellään parhaalla käytössä olevalla tekniikalla, joten maakuntakaavan tavoite saavutetaan Ulpassuon turvetuotantoalueella. Kivijärven osakaskunnan osakkaiden/aa ym:n vaatimusten johdosta hakija on todennut Ulpassuon vesiensuojelurakenteiden, sarkaojien, lietesyvennysten, lietteenpidättimien ja päisteputkien mitoi

10 10 tusten olevan ohjeiden mukaiset ja yleisesti turvetuotantoalueilla käytössä olevia ja ne vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. LUJA lietteenpidättimet on kehitetty yhdessä Oulun yliopiston vesija ympäristötekniikan laboratorion, valmistajan ja turvealan ammattilaisten kanssa ja ne on todettu hyvin toimiviksi. Sarkaoja altaat ovat kooltaan riittävät kiintoaineen laskeutumisen kannalta. Lietesyvennykset tyhjennetään laskeutuneesta kiintoaineesta kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Myös laskeutusallas tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, tosin ei pumppaamalla vaan kaivinkoneella. Hakija investoi pintavalutuskenttään, joka vähentää kaikkea kuormitusta tehokkaammin kuin muistuttajien vaatimukset. TÄYDENNYKSET Vaikutukset Natura alueen luonnonarvoihin Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle hakemuksen täydennyksenä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvion hankkeen vaikutuksista Ison Koirajärven harju nimisen Naturaalueen niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Arvio sisältää sekä Fortum Heat and Power Oy:n Ulpassuon (24 ha) turvetuotantoalueen että Vapo Oy:n Ulpassuon (96,1 ha) turvetuotantoalueen vaikutukset kyseiseen Natura alueeseen. Arvion mukaan Ison Koirajärven harjun aluekokonaisuuden ydin on maisemallisesti hieman yli 5 kilometrin pituinen harjumuodostelma. Harjumuodostelman lisäksi aluekokonaisuuden merkittävintä luontoarvoa edustavat alueen virtaavat vedet. Humuspitoisia lampia edustavat Pieni Koirajärvi ja Saarilampi, joiden luonnontilaisuus on kohtalaisen hyvä. Hirvijoki on erittäin edustava luonnontilansa hyvin säilyttänyt pieni joki. Harjun Hirvijokeen laskeutuvalla itä kaakkoisrinteellä on lähdekorpialue. Ison Koirajärven harjun Natura alueen suojeluperusteena olevat luontotyypit ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja harjumuodostelmien metsäiset luontotyypit, joista boreaaliset luonnonmetsät on priorisoitu luontotyyppi. Lintudirektiivin liitteen I lintuja ja luontodirektiivin liitteen II lajeja, joita on tavattu Ison Koirajärven harjun Natura alueella edustavat laulujoutsen, ilves ja karhu, joista karhu on priorisoitu laji. Arviossa on käsitelty Ulpassoiden turvetuotantoalueiden vaikutusalueella sijaitsevat alueet Iso Koirajärven luusuaan saakka. Ulpassoiden turvetuotantoalueiden vaikutukset Iso Koirajärven veden virtaamaan ovat arvioinnin mukaan vähäiset, koska Naturaalueen kautta virtaa yhteensä ainoastaan 120,1 ha:n tuotantoalaosuuden kuivatusvedet, joka vastaa noin 5 % osuutta Iso Koirajärven valuma alueesta. Samoin tuotantoalueiden kuivatusvesien vaikutus veden laatuun Iso Koirajärvessä on vähäinen. Kuivatusvedet eivät muuta veden ominaislaatua, joka on humuspitoinen ja ravin

11 Täydennyksestä kuuleminen 11 teikas. Kuivatusvesien laskennallinen kiintoaineen pitoisuuslisäys alapuolisessa Iso Koirajärvessä on 0,2 mg/l. Iso Koirajärven kiintoainepitoisuuden keskiarvo on vedenlaatutietojen mukaan ollut noin 1,0 mg/l. Ulpassoiden vesistöpäästöjen vaikutusalueella on Ison Koirajärven harjun Natura 2000 alueesta 13,5 ha (humuspitoiset lammet ja järvet). Biotyypin edustavuus alueella on luokkaa hyvä (B). Alueen luonnontila on kohtalainen (C). Ojitukset, veden pinnan lasku ja ojitukset valuma alueella ovat selvästi muuttaneet vedenlaatua ja järven kasvillisuutta. Ennallistamismahdollisuudet ovat mahdolliset kohtalaisella panostuksella vaikka muutokset ovat huomattavia. Yleisarvioinnissa alue kuuluu luokkaan hyvä (B). Ulpassoiden turvetuotantoalueiden vesistöpäästöjen vaikutukset eivät arvioinnin mukaan vaaranna tai merkittävästi muuta esiintyviä Natura luontotyyppejä. Hanke ei myöskään merkittävästi vaikuta tai vaikeuta biotyyppien mahdollisia ennallistamistoimenpiteitä. Ulpassoiden pölyn ja hiukkasten sekä melun leviäminen eivät ulotu Natura 2000 alueelle. Turvetuotannon ilmapäästöt eivät siten vaikuta Natura 2000 alueen luonnontilaan tai Natura alueella tavattaviin lintu ja luontodirektiivin lajeihin. Ympäristölupavirasto on pyytänyt arviosta lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että Hirvijoen rajaus vaikutusalueen ulkopuolelle ei ole ollut perusteltua. Myös hankkeen mahdolliset vaikutukset harjuluontoon olisi pitänyt selostaa. Selvityksestä puuttuu myös arvio hankkeen vaikutuksista Natura alueeseen kokonaisuutena. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa olisi myös tullut selvittää ja arvioida mahdolliset yhteisvaikutukset muiden hankkeiden, etupäässä metsäojitusten, kanssa. Lisäksi arvioinnista puuttuu seurannan tarpeen arviointi. Ympäristökeskus on arvioinut, että Ulpassuon turvetuotannolla on haitallisia vaikutuksia ainakin Ison Koirajärven harjun Natura alueen luontotyyppiin humuspitoiset lammet ja järvet. Natura arvioinnin lopputulos on kuitenkin, että toiminta ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Natura alue on perustettu. Ympäristökeskus on yhtynyt esitettyyn lopputulokseen ja katsonut, että arvioinnin lopputulos todennäköisesti pysyisi samansuuntaisena, vaikka siinä olevia puutteita täydennettäisiin. Ympäristökeskus on pitänyt esitettyjä vesiensuojelullisia toimenpiteitä (pintavalutuskenttiä) asianmukaisina ja riittävinä. Vaikutuksia ainakin Naturaluontotyyppeihin humuspitoiset lammet ja järvet sekä pikkujoet ja purot olisi kuitenkin aiheellista seurata hankkeen toiminnan aikana.

12 12 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon Ulpassuon turvetuotantoalueen kaivannaisjätteitä koskevan jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Ympäristölupavirasto, myöntää Fortum Heat and Power Oy:lle määräaikaisen luvan Ulpassuon turvetuotantoon Soinin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 24 ha:n tuotantoalueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden sekä ympärivuotisesti suunnitelman mukaisen pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

13 13 Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Soinin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pa

14 14 kattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen päivättyä jätehuoltosuunnitelmaa (liite 4). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kala

15 15 taloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2008 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

16 16 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Ulpassuo on tuotannossa oleva turvetuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi tuotantoalueen kuivatusvesille. Turvetuotannon vesistöpäästöjen vaikutukset heikentävät purkuvesistön kalaston elinolosuhteita ja kalastusta. Näiden vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu, jolla tehtävillä toimenpiteillä ehkäistään kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2016 loppuun saakka. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Kun otetaan huomioon Ulpassuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Myönnetyn luvan mukainen turvetuotantotoiminta ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi Iso Koirajärven harju (FI ) on liitetty Natura 2000 verkostoon. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan ja suuri osa kuormituksesta muodostuu tuotantoajan ulkopuolisen aikana, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn es

17 17 tämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan parantamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14). Vesiensuojelurakenteiden valmistumis ja käyttöönottoilmoituksista todetaan lupamääräyksessä 3). Hakija on toimittanut arvion hankkeen vaikutuksista Ison Koirajärven harju (FI ) Natura alueen luonnonarvoihin. Ähtärin kaupungin vesiensuojelumenetelmiä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 1) 5). Pohjanmaan TE keskuksen vaatimukset kalataloudellisesta tarkkailusta ja kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Kalkitsemisvelvoitetta ei tässä tapauksessa katsota tarpeelliseksi asettaa. AA ym:n vesienkäsittelymenetelmiä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 1) 5) ilmenevällä tavalla. Lylylammin pohjoispuolella oleva pintavalutuskenttä korvataan hakemuksen mukaisella uudella pintavalutuskentällä. Tarkkailutulokset ovat lupamääräyksen 14) mukaisesti asianosaisten saatavilla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa asti. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

18 18 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103a Jätelain 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Lupa asian käsittelymaksu on euroa. Maksu perustuu ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1238/2003) 2 :ään ja asetuksen liitteen maksutaulukon kohtaan: turvetuotanto, tuotantoalue alle 30 hehtaaria.

19 19 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Sinikka Laitakari Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari ja ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari SL/sl

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Liite 2 Kartta

22 ULPASSUON KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevien, jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.

23 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4