Seurakuntalehti 105. vuosikerta Nro Satavanha Elis Sivut 12 13

Transkriptio

1 Seurakuntalehti 105. vuosikerta Nro Satavanha Elis Sivut Riitta Hirvonen

2 2 Nro Pääkirjoitus Tapa toimia ratkaisee Kirkossa on käyty ajoittain kirkolliskokousta myöten kuumaakin keskustelua siitä, tulisiko seurakunta- ja kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimia kirkkoherran sijasta luottamushenkilö. Kunnallisessa päätöksenteossa kaupunginhallitusta johtaa virkamiehen sijasta luottamushenkilö. Kun Rauhan Tervehdys lähetti alkuvuodesta tilaajaseurakuntiensa luottamushenkilöille kyselyn, yksi kysymys koski kirkkoneuvoston puheenjohtajuutta: kirkkoherra vai maallikko? 55 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä kirkkoherraa maallikkoa parempana puheenjohtajana. Enemmistö siis kannatti nykykäytäntöä. 41 prosenttia Oulun seudun seurakuntien luottamushenkilöistä näki ongelmia siinä, että puhetta kirkkoneuvostossa johtaa seurakunnan kirkkoherra. Osa vastaajista ei kertonut kantaansa selkeästi. Monissa vastauksissa todettiin, että kirkkoherralla on maallikkoa enemmän asiantuntijuutta puheenjohtajaksi. Osaaminen tulee muun muassa kirkollisen lainsäädännön ja hengellisten asioiden tuntemisesta. Vaikka suurin osa vastaajista piti kirkkoherraa hyvänä vaihtoehtona puheenjohtajaksi kirkko- ja seurakuntaneuvostoissa, kyselyyn osallistuneista monet kritisoivat tiukoin sanoin nykykäytäntöä. Muutamissa vastauksissa pidettiin moraalisesti kestämättömänä sitä, että kirkkoherra on sekä asioiden esittelijä että puheenjohtajana myös päättäjä. Viranhaltijan rooli tulisi olla esittelijä ja asiantuntija. Vastauksissa todettiin myös, että maallikko neuvoston puheenjohtajana lisäisi seurakunnan demokratiaa. Luottamushenkilöt arvioivat, että toimimalla puheenjohtajana kirkkoherralla on liikaa valtaa seurakunnan päätöksenteossa. Yksi kyselyyn osallistuneista peräsi luottamushenkilöille lisää sitä valtaa, joka heille kuuluu. Neuvostojen puheenjohtajuuden siirtämien luottamushenkilöille olisi siitä oiva esimerkki. Ei tarvitse olla kummoinen profeetta ennustaessaan, että kirkkoneuvoston puheenjohtajuutta tullaan kirkossa pohtimaan tulevaisuudessakin. Kysely paljastaa, että keskusteluun on perusteltuja argumentteja sekä kirkkoherran puheenjohtajuuden puolesta että maallikoiden vastuun kasvattamisen puolesta. Olipa kirkkoneuvoston ohjaimissa kuka tahansa, ratkaisevaa on hänen persoonansa ja toimintatapansa. Se on varmaa. Rauhan Tervehdyksen kyselystä kerrotaan lisää sivulla 3. Aatoksia Muut lehdet Suvaitsevaisuuden vaikeus Kuluneen talven yksi suosituimmista sanoista on ollut suvaitsevaisuus. Sanaa on käytetty hyvin löysästi ja ilmeisenä tavoitteena on ollut sen avulla jakaa ihmisiä oikean ja väärän polun kulkijoihin. Ongelmaksi keskusteluissa on jäänyt se, että suvaitsevaisuuden käsitettä ei ole määritelty. Suvaitsevaisuus on monimerkityksinen käsite, johon yleisessä ajattelussa liittyy myönteinen arvolataus. Suvaitsevainen on ihminen, joka antaa tilaa toisenlaiselle näkemykselle, vaikka se olisi ristiriidassa hänen oman kantansa kanssa. Häntä pidetään avarakatseisena, ymmärtävänä ja sivistyneenä. Sen vastapariksi ovat aikamme ilmapiirille sopivasti nousseet fundamentalistinen tai vanhakantainen. Ajattelun kapeutta voi katsoa osoittavan sen, että keskusteluissa ei ole puhuttu siitä periaatteellisesta ongelmasta, joka liittyy suvaitsevaisuuden käsitteeseen: Suvaitsevaisuus voi tarkoittaa myös sitä, että henkilöllä ei ole mitään omaa näkemystä, josta hän pitäisi kiinni. Hän ei ota mihinkään asiaan pysyvää kantaa. Tarpeen vaatiessa kaikki käy. Yksi globaali suvaitsevaisuuden määritelmä löytyy Unescon julkilausumassa: Suvaitsevaisuus on meidän maailmamme kulttuureiden, ilmaisutapojen ja inhimillisten elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä ja arvostamista. Kuvaavaa on, että kun tämä on sanottu, välttämättömäksi käy rajauksen asettaminen: suvaitsevaisuus ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Tähän jännitteeseen kätkeytyy suvaitsevaisuuden vaikeus. Siihen joutuu jokainen koh- dallaan etsimään ratkaisua. Suvaitsevaisuus on siis monella tapaa jännitteinen, häilyvä ja vaaroille altis asenne. Vaarat liittyvät siihen, missä menee suvaitsevuuden raja tai hyväksytäänkö tuollaisen rajan olemassaoloa. Perustava kysymys on se, voiko suvaitsevaisuudelle oikeastaan asettaa mitään rajaa ilman, että se kadottaa merkityssisältönsä. Avoimeksi jää jossain määrin myös se, voiko suvaitsevuudesta pitää kiinni loppuun asti. Jos on suvaitsevainen, voiko milloinkaan edustaa kantaa, että on olemassa myös pysyvää, totta, oikeaa ja luovuttamatonta eikä vain suhteellista? Minun ajattelussani suvaitsevaisuus ei tarkoita, että sen nimissä pitäisi ymmärtää ja hyväksyä kaikki ja kaikkea. Suvaitsevaisuus ei ole koskaan eikä missään toisen vakaumuksen halventamista. Avoin, ymmärtävä, toista sietävä voi olla vain, jos tietää, missä itse on ja mitä itse ajattelee. Ollakseen suvaitsevainen ja kasvaakseen suvaitsevaiseksi on uskallettava muodostaa oma näkemys ja ilmaistava se. Silloin epäilemättä asettaa rajoja sekä itselle että toiselle. Vain tältä pohjalta voi aidosti kohdata toisen ihmisen, antaa hänelle tilaa ja kunnioittaa häntä ja hänen vakaumustaan. MATTI PIKKARAINEN Kirjoittaja on Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Hidasta! Karkun evankelisen opiston ja opiston lukion äidinkielenopettaja Merja Ristolainen kirjoittaa kolumnissaan liian kiireisestä elämästä: Vähemmän on enemmän. Elämme kertakäyttöisyyteen ohjaavassa kahmimis- ja kiirekulttuurissa, sillä yhteiskunta on auki 24/7. Lisäksi ajankäyttöämme sanelevat usein muiden tarpeet, odotukset ja aikataulut. Ympäristö, jossa elämme, on muuttunut aina vain vaativammaksi. Materiaalisen yltäkylläisyyden keskellä kulutus on hillitöntä, mutta se ei kuitenkaan tuo lopullista tyydytyksen tunnetta. Ihminen tavoittelee oikeaa ja todellista elämää, mutta kiireinen ja kilpailuhenkinen elämä on tunneköyhää ja sisällöllisesti karua. On suuri oivallus huomata, että elinvoimaa saa kotoilusta, perhetunnosta ja pyrkimällä eroon elämäntapakilpailusta. Niin lasten kuin aikuistenkin olisi hyvä oppia sietämään tylsyyttä. Sanansaattaja Vastarannan Kiiski Harmaalla alueella Kirjailija Pirjo Hassinen pohtii kateutta Jyväskylän seurakuntalehden kolumnissa: Jos tunteita pitäisi laittaa järjestykseen, miten asettaisit seuraavat tuntemukset niiden selkeyden ja kokemisen kirkkauden suhteen: rakkaus, viha, pelko, kateus? Kuvittele rakkaus... hyvin helppoa. Kuvittele sitten viha. Se taitaa olla yhtä selkeä tunne kuin rakkaus. Pelko taas on monella meistä jokapäiväinen seuralainen, sitä testatakseen ei tarvitse paljon ponnistella. Kuvittele kateus. Se onkin ongelmallisempi juttu. Kateuden hämärään notkelmaan on helppo laskeutua: tuntuupa rumalta! Mutta melkein saman tien epäröi: ei tämä tunne ole kateutta, minähän vain tunnistan epäoikeudenmukaisuuden. Henki&elämä

3 Nro Rauhan Tervehdyksen kysely luottamushenkilöille paljasti: 3 Uudistajien sijasta vastuunkantajia Valtaosa Rauhan Tervehdyksen tilaajaseurakuntien luottamushenkilöistä kokee pystyvänsä vaikuttamaan seurakuntansa päätöksentekoon. Ne, jotka tuntevat kuitenkin olonsa pikemminkin kumileimasimeksi kuin todelliseksi vaikuttajaksi, perustelivat vastaustaan toteamalla muun muassa että seurakuntaa johtaa todellisuudessa kirkkoherra ja siksi demokratia kirkossa on vain näennäistä. Rauhan Tervehdyksen toimitus lähetti tammikuussa kyselyn kaikille tilaajaseurakuntiensa luottamushenkilöille kirkkovaltuustoissa ja kirkko- tai seurakuntaneuvostoissa. Rauhan Tervehdys ilmestyy 14 seurakunnan alueella. Kysely postitettiin 312 henkilölle ja vastauksia kertyi 116. Vastausprosentti oli 37. Perustellut mielipiteet kuunnellaan 72 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa seurakuntien luottamushenkilönä. Useampi vastaaja perusteli tyytyväisyyttään kokemuksellaan siitä, että asialliset, hyvin perustellut kannanotot tulevat kuulluksi. He muistuttivat, että tärkeiden asioiden esillä pitäminen ja kuulluksi tuleminen vaatii aktiivisuutta, yhteistyötä sekä keskusteluja muiden vastuunkantajien ja myös seurakunnan viranhaltijoiden kanssa. Tyytymättömyyttä vaikutusmahdollisuuksiin aiheutti esimerkiksi suuren seurakuntayhtymän päätöksenteon moniportaisuus. Kun asia tulee valtuustoon, päätös on yleensä jo todellisuudessa tehty jossakin muualla, vastasi eräs luottamushenkilö. Työnjako selvä suuremmalle osalle vastaajista Useamman kyselyyn osallistuneen kokemus oli, että ratkaisevat päätökset tehdään kirkkovaltuuston sijasta kirkkoneuvostossa. Ratkaisevat päätökset tekee kirkkoneuvosto. Siellä voi vaikuttaa enemmän. Näin koettiin siitä huolimatta, että kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin, kuten eduskunta on hallitusta ylempänä. Eräs luottamushenkilö totesi: Kumileimasin mikä kumileimasin. Virkamiehet tekevät mitä haluavat ja saavat luottamusmiehet toimimaan sen mukaisesti. Eräs vastanneista kommentoi suoraan, ettei oma taito vielä riitä puuttumaan päätöksiin. 81 prosenttia vastaajista totesi, että työnjako viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken on selvä. Asioiden valmistelu kuuluu viranhaltijoille, päättäminen luottamushenkilöille. Operatiiviset tehtävät kuuluvat virkamiehille, selvitettiin muutamissa vastauspapereissa työnjakoa OULU LAAJENEE Osa Oulun yhteisen kirkkovaltuuston luottamushenkilöistä teki viime viikolla aloitteen, jossa he esittivät uuden työryhmän perustamista valmistelemaan Oulun seurakuntayhtymän laajentumista. Siihen he haluaisivat edustajat kaikista oululaisista valtuustoryhmistä. Tällä hetkellä laajentumista valmistelee laajentumistyöryhmä, johon kuuluvat virkansa puolesta Oulun neljän seurakunnan kirkkoherrojen lisäksi Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kirkkoherrat sekä näiden seurakuntien taloudesta vastaavat henkilöt. Työilmapiiri suurin syy luottamushenkilöiden aloitteeseen Lisäksi on ohjausryhmä, joka käy läpi laajentumistyöryhmän aikaansaannoksia ja valmistelee niiden saattamista päätöksentekoon. Ohjausryhmään kuuluvat edellä mainittujen lisäksi kaikkien seitsemän seurakunnan luottamuselinten puheenjohtajat. Uudistajan rooli ei tunnu omalta Vastaajien mukaan epäselvyyttä rooleissa tulee, jos roolijakoa ei kerrota selvästi tai se unohtuu luottamushenkilöiden hääriessä esimiesten ja työntekijöiden välillä. 80 prosenttia koki kuitenkin saaneensa riittävästi koulutusta tehtäväänsä varten. Luottamushenkilöt kertoivat opiskelleensa myös itse uusia asioita esimerkiksi Kirkkopalvelujen internetsivuilta. He olivat myös hyödyntäneet vanhojen konkareiden osaamista luottamustehtävissä. Yli 40 prosenttia kyselyyn osallistuneista mainitsi tuntevansa parhaiten omakseen päättäjän, vastuunkantajan ja asiantun- tijavaikuttajan roolin. Kaikkein vierain tehtävä vastaajille oli kirkon uudistaja, joka ideoi ja kehittää mielekkäitä toimintamahdollisuuksia seurakuntalaisille. Rahasta puhuminen yllätti Kyselyssä tiedusteltiin myös, onko luottamushenkilöiden eteen tullut yllättäviä tilanteita, joihin he eivät osanneet varautua suostuessaan ehdolle seurakuntavaaleissa. Reilusti yli puolet, 61 prosenttia Oulun yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Arto Kivioja oli yksi aloitteen allekirjoittajista. Hän kuuluu myös ohjausryhmään. Kiviojan näkemyksen mukaan ohjausryhmän rooli ei ole ollut valmisteleva. Ohjausryhmässä on käyty läpi lähinnä suuria linjoja ja kuultu asiantuntijoiden luentoja. Näistä on käyty lyhyitä keskusteluja. Varsinaista valmistelutyötä emme ole ohjausryhmässä tehneet. Kiviojan mukaan suurin ongelma aloitteen taustalla on työilmapiirin huonontuminen yhtymän joillakin sektoreilla. Painetta on varsinkin keskijohdossa. Muutosprosessi aiheuttaa aina epätietoisuutta ja jopa pelkoa työyhteisössä, mutta tähän tulisi työnantajan löytää riittävästi apuja. Kiviojan mukaan paras ratkaisu ei ole aloitteessa esitetty valmistelun keskeyttäminen, mutta jonkinlainen neuvottelu on tarpeen. Asioiden lopullinen valmistelu kuuluu virkamiehille. Tavoitteena on löytää kompromisseja niin, että kaikki kokisivat tekevänsä tarpeellista työtä. Kivioja ei ollut laatimassa aloitetekstiä. Hänen mukaansa se näyttää laaditun kovasti tunteella. Riitta Hirvonen Haukiputaalainen luottamushenkilö Saija Niemelä-Pentti kertoo olevansa tyytyväinen vaikutusmahdollisuuksiinsa seurakunnassa. "Vaikuttaminen lähtee omasta aktiivisuudesta ja rohkeudesta kysyä asioita", hän sanoo. Kaksi kuukautta neuvotteluaikaa vastaajista, kertoi kaiken menneen suurin piirtein odotuksien mukaisesti. Eteen tulee uutta, muttei mitään ihmeellistä, kommentoi eräs vastauspostin lähettäneistä. Kun luottamushenkilöillä oli mahdollisuus kertoa, millaiset asiat olivat heidät yllättäneet, vastauksissa painottui jonkin verran muun muassa taloudellisten seikkojen korostuminen seurakunnallisessa päätöksenteossa, työn paljous ja tehtävien mielekkyys. Muutama vastaaja totesi hämmästyneensä seurakunnan valtavasta byrokratiasta ja avoimuuden puutteesta päätöksenteossa. Kirkkoneuvostossa aloittaessani olin yllättynyt, kuinka paljon rakentamiseen ja kiinteistöjen hoitoon liittyvät asiat työllistävät luottamushenkilöitä, eräs luottamushenkilö kirjoitti. Yksi positiivinen yllätys oli entistäkin positiivisempi kuva, kuinka laajakantoista ja moniin ihmisiin vaikuttavaa pyyteetöntä seurakunnan työ on. RIITTA HIRVONEN Tämän lehden pääkirjoituksessa käsitellään luottamushenkilöille esitettyä kysymystä, tulisiko seurakunta- tai kirkkoneuvostoa johtaa kirkkoherran sijasta luottamushenkilö, kuten kunnissa. Alla juttu oululaisten luottamushenkilöiden aloitteesta. Asiat on esitetty vahvasti kärjistäen. Siten pääosaa esitetyistä toimenpiteistä ei voida kirjaimellisesti edes ajatella toteutettavan. Toukokuussa pitää olla valmista Laajentumista on käsitelty syksyn aikana seurakuntayhtymän hoitamien yhteisten tukipalvelujen näkökulmasta. Alkuvuonna laajentumistyöryhmä ja ohjausryhmä ovat käsitelleet liittymissopimusta. Sopimuksen pitäisi tulla kuukauden sisällä hyväksyttäväksi kaikkiin seitsemään seurakuntaan. Kukin seurakunta voi palauttaa asiakirjan valmisteluun, jos se ei ole hyväksyttävissä. Allekirjoitettuna sopimuksen pitäisi olla toukokuussa toukokuuta on laajentuvan yhtymän taloussuunnittelupäivä, jolloin tehdään yhteistä budjettia vuodelle Seurakuntalaisille on tarkoitus pitää tiedotustilaisuus tulevan kevään aikana. ELSI SALOVAARA Lue Oulun seurakuntayhtymän laajentumisesta osoitteessa laajentuminen

4 4 Nro Kysy! Saurum Oy Postia toimitus@rauhantervehdys.fi PL 102, OULU Arkisto / Elsi Salovaara Kosijat Sirkka ja kerttunen suvessa kerran, kulkivat yhdessä taipaleen verran. Miksi lapselle annetaan kummilusikka? Hopeinen kummilusikka on perinteinen lapselle annettava ristiäislahja. Mistä tämä perinne on lähtöisin? Arkeologian professori Visa Immonen on perehtynyt suomalaisen esinekulttuurin historiaan. Hänen mukaansa hopeisia lusikoita annettiin Suomessa kummilahjoina jo keskiajalla. Hopeiset lusikat olivat erittäin arvokkaita. Ne valmistettiin yksittäiskappaleina, joten jokainen lusikka oli ainutlaatuinen. Ne olivat omaisuutta, pääomaa, jota annettiin lapselle tulevaisuutta varten. Tämä tapa on säilynyt näihin päiviin saakka, vaikka hopeinen lusikka ei ole enää yhtä arvokas. Kummius ei ollut pelkkää uskoon kasvattamista. Valitsemalla varakkaat kummit pyrittiin turvaamaan lapsen tulevaisuus. Kummiudella ja kummilahjoilla pidettiin myös yllä tärkeitä sukujen välisiä suhteita, selventää Immonen. Hopeisia lusikoita saivat aluksi vain varakkaimpien sukujen vesat, mutta vaurastumisen myötä tapa levisi. Lusikoiden sijaan annettiin myös hopearahoja. Lisäksi hopealla uskottiin olevan pahoilta voimilta suojaavia ominaisuuksia. Hopeiset kummilahjat olivat suosiossa ympäri Eurooppaa ja englanninkielestä onkin lähtöisin sanonta syntynyt hopealusikka suussa. Kummilusikka pitää edelleen pintansa, vaikka lusikan arvo on nykyisin enemmän symbolinen. Kummilahjan antaminen on kaunis perinne, jota kannattaa pitää yllä. Julkaisija: Rauhan Tervehdys ry. ISSN Perustettu 1907 Kustantaja: Levikki: noin kpl, 14 seurakuntaa: Oulu, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Siikalatva ja Tyrnävä. Ilmestyminen: Lehti ilmestyy 43 kertaa vuodessa torstaisin, kesällä joka toinen viikko. Jakelu: Itella Oyj:n jakamana osoitteettomana ilmaisjakeluna tilaajaseurakuntien alueella Päätoimittaja: Janne Kankaala, poissa saakka Päätoimittaja / toimitussihteeri: Elsi Salovaara Toimittaja: Pekka Helin Toimittaja: Riitta Hirvonen Toimittaja: Sanna Turunen Toimitusharjoittelija: Katja Kiiskinen Ulkoasu: Mari Lähteenmaa SANNA TURUNEN Kysy! on palsta, jonne voi lähettää kirkkoon, seurakuntien toimintaan ja uskonelämään liittyviä kysymyksiä. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse osoitteella kysy@rauhantervehdys.fi ja kirjepostina osoitteella Rauhan Tervehdys, PL 102, Oulu. Tekstiviestillä kysymyksiä voi lähettää numeroon Sähköpostit: etunimi.sukunimi@rauhantervehdys.fi Osoite: PL 102, Oulu, Isokatu 9, 5. krs Puhelin: (08) / Verkkojulkaisu: Tilaukset: Kustannus-Oy Kotimaa / Tilaushinnat: Seurakunnille 10,93 / kotitalous, yksityistilaukset 1 vuosi 32,70, 6 kk 21,80, 3 kk 16,35 Ilmoitustilan myynti: Kustannus-Oy Kotimaa / Minna Zilliacus p , minna.zilliacus@kotimaa.fi Huom. ilmoitustila varattava 8 pv ennen lehden ilmestymistä. Ilmoitusten valmistus ja vastaanotto: Kustannus-Oy Kotimaa / Janne-Antti Latvala p , faksi ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Jakeluhuomautukset: Jos et saa lehteä, tai vastaavasti et halua ottaa vastaan ilmaisjakeluja, ilmoita nimesi ja osoitteesi Itellan asiakaspalveluun, p tai tee se osoitteessa Rauhan Tervehdys on Julkisen sanan neuvoston jäsen. Miksi liityin takaisin seurakuntaan? Erosin aikoinani joskus 1970-luvulla kirkosta, koska ajattelin sen olevan vanhanaikainen instituutio. Mutta kirkko kai on, ainakin osittain, sellainen kuin sen jäsenet. Eikö kristinuskon oppi ole, että olisimme hyviä ihmisiä toisillemme ja itsellemme? En tiedä oliko Jeesus Jumalan poika, en tiedä olivatko hänen ihmetekonsa totta, onko Raamattu vain historiallinen kirja, ainakin se on hyvin kirjoitettu koska on säilynyt niin kauan. En tiedä, onko tuonpuoleista elämää ja minkälaista se olisi. Ei kai nykyajan ihminen voi uskoa taivaaseen ja Palautetta toimitus@rauhantervehdys.fi Uusien edustajien kotipaikat esille Toimitus sai palautetta viime viikon lehdessä (RT sivu 7) olleesta hiippakuntavaltuutettujen nimilistasta. Muhokselta soittanut lukijamme huomautti, että olisihan se nyt mukava tietää, mistä päin hiippakuntaa edustajat ovat, vai ovatko he kaikki muka oululaisia. Erinomainen palaute, sillä tuloslistoista tosiaan puuttui maallikkoehdokkaista heidän ammattinsa ja kotipaikkakuntansa, ja samoin papeista heidän virkansa. Julkaisimme jo 16. helmikuuta ilmestyneessä lehdessä nimilistat kirkolliskokoukseen valituista maallikoista ja papeista. Tasapuolisuuden nimissä alla on samat tiedot myös heistä. ELSI SALOVAARA KIRKOLLISKOKOUS Maallikot Kirkko keskelle arkea Keskusta ja sitoutumattomat Antero Aakko, myyntijohtaja, insinööri, Oulu Janne Kaisanlahti, oikeustieteen maisteri, Kemijärvi Juha Kultima, myyntipäällikkö, Sodankylä Kristillisten arvojen puolesta Martti Murtoperä, kanttori, dir. cant., Haapavesi Antti Savela, käräjätuomari, Ii Uskon ja kirkon tulevaisuuden puolesta Erkki Kujala, yhteiskuntatieteiden tohtori, Toholampi Juhani Paananen, insinööri, Kokkola Elävä Seurakunta Lähellä Ihmistä Raili Kerola, osastosihteeri, herastuomari, Rovaniemi Papit Mahdollisuuksien kirkko Katariina Pitkänen, oppilaitospastori, Oulu Eija Nivala, kirkkoherra, Kalajoki Kansankirkon rakentajat Pauli Niemelä, kirkkoherra, Kiiminki helvettiin? Mutta, jos esimerkiksi Tuiran seurakunnassa on ihmistä ja jokainen heistä antaisi vaikkapa vaivaiset kymmenen euroa vuodessa johonkin hyvään asiaan, se olisi jo euroa. Näin yksinkertaista on hyvä kristinusko. Tämä on vain yksinkertainen esimerkki, hyviä asioitahan voi tehdä monella tavalla. Jos kristinusko on vain rukoilemista ja Raamatun lauseiden lainaamista, niin se on onttoa uskontoa. Aatto J. Ahokas Pateniemi, Oulu Häihin on yhteinen pää sekä määrä, kerttu ei vanhaksi pojaksi jäädä, tahdo ja siksi on soittaja sirkka, sulholla täplikäs punainen hilkka. Vielä on matkaa morsion luokse, sirkkanen hyppää, kerttunen juoksee. Taivalta käyvät kosiomiehet, kiertävät kivet, kaartavat louhet. Päivä käy iltaan, hääväki siltaan, kuutamo katsoo, elämän virtaan. Tunnustuksellinen Pasi Palmu, vs. kirkkoherra, Kokkola JOUNI VAINIONPÄÄ HIIPPAKUNTAVALTUUSTO Maallikot Kirkko Keskelle Arkea Keskusta ja sitoutumattomat Satu Vuollo, diakonissa-sairaanhoitaja, Liminka Marja Kantola, lähetyssihteeri, Haapajärvi Elina Kemppainen, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, Kuusamo Arja Lämsä, lehtori, Oulu Kristillisten arvojen puolesta Markku Seppänen, sivistysjohtaja, KL, Oulunsalo Arto Kivioja, dipl.ins., yrittäjä, Oulu Antti Savela, käräjätuomari, Ii Tuomo Turpeinen, rikosylikonstaapeli, Taivalkoski Uskon ja kirkon tulevaisuuden puolesta Pekka Ruokanen, yrittäjä, Rovaniemi Esko Hautamäki, eläkeläinen, Kokkola Jouko Kantola, musiikin maisteri, Ylivieska Elävä Seurakunta Lähellä Ihmistä Pertti Haipola, muusikko, dir. mus., Oulu Liisa Lahti, erikoislääkäri, Oulu Papit Mahdollisuuksien kirkko Kaija Tiirola, seurakuntapastori, työnohjaaja, Haapajärvi Lauri Kujala, kappalainen, Oulu Jouni Sirviö, kirkkoherra, Kokkola Mirja-Liisa Lindström, kappalainen, Rovaniemi Kansankirkon rakentajat Heikki Nissinen, kirkkoherra, Utajärvi Jyrki Vaaramo, kappalainen, majuri evp, Oulu Tunnustuksellinen Yrjö Haapala, kirkkoherra, Keminmaa

5 Nro Rakkaus on tekoja Viime viikolla kirkon perheneuvonnan ammattilaiset kertoivat Oulussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa hyviä uutisia. Perheneuvonta tavoittaa yhä useammin kriisissä olevat parisuhteet. Parisuhteen ongelmista ei enää vaieta. Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Päivi Kähkönen pitää avoimuutta hyvänä kehityksenä. Miehetkin ovat heränneet. Parisuhteen hoitaminen ei ole enää vain naisten vastuulla. Myös miehet varaavat aikoja. Parisuhteen ongelmia pidetään vakavina asioina ja niihin halutaan tarttua. Se on erittäin positiivista, iloitsee Kähkönen. Palvelu tarvitsee maksajia Kirkon perheneuvonta tarjoaa apua kaikille pariskunnille. Kunnallisella puolella perheneuvontaan pääsyn kriteerinä on, että perheessä on alaikäisiä lapsia. Tämä jättää ulkopuolelle suuren joukon parisuhteessa eläviä. Esimerkiksi senioripariskunnille kirkon perheneuvonta on ainoa paikka hakea apua. Ihmiset hakeutuvat neuvontaan omasta motivaatiostaan. Tämä on yhteiskunnan kannalta merkittävää ennaltaehkäisevää toimintaa perheiden tukemiseksi, sanoo Kähkönen. Tavoitteemme ei ole estää eroja hinnalla millä hyvänsä, Maata kiertelemässä Uskonnonkurssi ei loukkaa uskonnonvapautta Kanadassa, Quebecekin provinssin kouluissa pakollinen uskonnonkurssi on herättänyt vastustusta osassa lasten vanhempia, kirjoittaa The Globe and Mail -lehti. Quebecin kouluissa etiikka ja uskonnolliset kulttuurit -kurssi tuli pakolliseksi keväällä Kurssi käsittelee eri uskontoja ja niiden historiaa. Kurssista suivaantuneet vanhemmat kantelivat asiasta Kanadan korkeimpaan oikeuteen. Katolisten vanhempien mielestä kurssi voi vahingoittaa heidän lapsiaan, jos he joutuvat liian varhain kosketuksiin uskomusten kanssa, jotka eroavat heidän kotona oppimistaan. vaan löytää parisuhteen kannalta paras ratkaisu. Perheneuvonta on ilmaista, eikä asiakkailta vaadita kirkon jäsenyyttä. Mutta palvelun ylläpitäminen edellyttää, että kirkossa on jatkossakin kirkollisveron maksajia. Kirkkoon on myös liitytty takaisin, kun on käyty perheneuvonnassa, kertoo Oulun seurakuntayhtymän johtava perheneuvoja Seppo Viljamaa. Kohtuullistetaan vaatimuksia Nykyaika asettaa paineita parisuhteelle. Sitoutumattomuuden ongelma leimaa kaikkea toimintaa, eikä vain parisuhteita. Kähkönen on huomannut, että parisuhteissa ollaan elämys- ja tunnehakuisia. Kun rakastumisen into hiipuu, erotaan helposti. Parisuhde vaatii molemmilta uhrauksia. Tämä voi olla yksilökeskeisessä kulttuurissamme vaikeaa. Pitäisi huomata, että perhe ei tarvitse kaikkea materiaa, vaan yhteistä aikaa. Tavallista arkea. Nyky-yhteiskunnassa vallitsee myös suorittamisen pakko. Haluamme olla täydellisiä töissä, harrastuksissa ja parisuhteessa. Kähkönen ehdottaa, että kohtuullistaisimme näitä odotuksia ja vaatimuksia. Ulkoisten puitteiden eteen Vanhemmat olivat vaatineet lapsillensa erikoisoikeutta olla osallistumatta kurssille. Paikallinen koululautakunta ei ollut suostunut vaatimuksiin, joten vanhemmat tekivät asiasta kantelun. Ei näyttöä vahingollisuudesta Kanadan korkein oikeus teki päätöksen, että kyseinen kurssi ei vahingoita lasten ja heidän vanhempiensa uskonnonvapautta. Korkein oikeus asettui päätöksellään provinssin ja koululautakuntien puolelle, jotka ovat joutuneet kamppailemaan asiassa vihaisten vanhempien kanssa. Korkeimman oikeuden tuomarien uhrataan mitä vain. Pitäisi huomata, että perhe ei tarvitse kaikkea materiaa, vaan yhteistä aikaa. Tavallista arkea. Lapsille voi olla arvokkaampaa yhteinen kalareissu, kuin matka Disneylandiin. Rakkauden vaalimisen resepti Vaikeuksista huolimatta ihmiset myös uskovat rakkauteen, koska uusia avioliittoja solmitaan. Voiko rakkautta hoitaa? Päivi Kähkönen nimeää kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä parisuhteelle. Ensimmäinen asia on yhteinen aika. Silloin toisen oppii tuntemaan. On ikävää, että niin moni asia kilpailee yhteisestä ajasta. Toinen asia on keskustelu. Usein parisuhteen ongelmat mielestä vanhemmilla ei ole selkeää näyttöä kurssin vahingollisuudesta. Kurssilla ei pakkosyötetä uskonnollisia näkemyksiä, vaan esitellään laajasti eri näkemyksiä ja uskomuksia. Siten se ei loukkaa kenenkään uskonnonvapautta, sanoo korkeimman oikeuden tuomari Marie Deschamps. Deschamps jatkaa, että lapsille on hyväksi tutustua jo varhain Kanadan monikulttuuriseen todellisuuteen. Yhteiskunta on laajempi, kuin kodin lähipiiri. Lisäksi kurssi ei estä vanhempia välittämästä omia uskonnollisia näkemyksiään lapsilleen kotona, toteaa Deschamps. Sanna Turunen Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Päivi Kähkönen kertoo, että rakkautta voi hoitaa monilla keinoilla, muun muassa nauramalla yhdessä. kumpuavat kommunikaatio-ongelmista. Ei ymmärretä toista. Keskustelun voi aloittaa arjen asioista. Kysellään, mitä toiselle kuuluu. Kolmas asia on senssipalstoillakin peräänkuulutettu huumori. Huumori on tärkeää parisuhteessa. Olen huomannut asiakastyössä, että kun nauru lakkaa, on tilanne vakava. Kun ongelmista voidaan taas puhua huumorilla, ollaan hyvällä tiellä. Kähkönen painottaa, että parisuhteen eteen kannattaa tehdä työtä. Rakkaus ei ole vain tunne, vaan se vaatii myös tekoja. SANNA TURUNEN Kaikkien oikeutta ei ole kuultu Canadian Civil Liberties Association -yhdistys on asiasta eri mieltä. Sen mielestä korkein oikeus huolehtii liikaa lasten oikeuksista ja jättää vanhempien oikeudet kokonaan huomioimatta. Lisäksi korkein oikeus puuttui päätöksellään provinssien ja koululautakuntien itsemääräämisoikeuteen. CCLA ehdottaa, että tällaisissa asioissa pitäisi olla joustavampi ja kuunnella enemmän kaikkia osapuolia. Saman mielipiteen jakavat monet uskonnolliset järjestöt Kanadassa. SANNA TURUNEN Lähde: WorldWide Religious News Anteeksipyyntö oli riittävä Kirkolliskokouksen tuore saamelaiskäräjien valitsema saamelaisedustaja, pitäjäneuvos Veikko Guttorm katsoo, että piispa Samuel Salmen helmikuun alussa saamelaisille kirkon aiheuttamista historiallisista vääryyksistä esittämä anteeksipyyntö oli koko kirkon anteeksipyyntö. Hiippakunnassa piispa Samuel Salmi on se toimija, joka puhuu koko kirkon puolesta ja arkkipiispa Kari Mäkinen oli mukana Saamelaiset kirkossa -seminaarissa Inarissa ja tuki Salmen sanomaa. Kirkko on pyytänyt anteeksi. Minusta se on tekona hyvä. Siitä voidaan uudestaan lähteä taipaleelle ja etsiä yhteistyön muotoja, Guttorm sanoo. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on katsonut, että myös kirkolliskokouksen olisi pyydettävä anteeksi. Guttorm ei jaa Näkkäläjärven kantaa. Guttormin mukaan kysymys anteeksipyynnöstä ei ole myöskään polttava kysymys saamelaiskäräjillä. Guttorm kuitenkin katsoo, että valtionkin olisi pyydettävä anteeksi. Norjassahan on kuningas pyytänyt anteeksi aikapäiviä sitten. Maailman rukouspäivä Maailman rukouspäivää eli Naisten kansainvälistä rukouspäivää vietetään vuosittain maaliskuun ensimmäisenä perjantaina. Taustalla on Amerikassa 1800-luvun lopulla alkanut naisten rukousliike. Tänä vuonna erityisaiheena on Malesia. Nopeasti teollistuva Malesia on Aasian suurin siirtotyöläisten ja pakolaisten kohdemaa. Etnisen moninaisuuden lisäksi maassa on monia uskontoja. Maailman rukouspäivässä rukoillaan malesialaisten naisten aloitteesta sopusoinnun ja oikeudenmukaisen kehityksen puolesta. Maailman rukouspäivää vietetään nykyään 170 eri maassa. Suomessa sen viettoa koordinoi Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry (NNKY). Suomessa vuoden 2012 kolehtikohteena on Liberian NNKY, joka kouluttaa, valistaa ja tukee paikallisia naisia ja tyttöjä.

6 Nro 8 6 Muut seurakunnat LAKIASIAINTOIMISTO JORMA HERTTUAINEN varatuomari, ekonomi Kauppurienkatu 23, OULU Puh , testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot ym. kaikki riita-asiat. Tuulimyllynkatu OULUN RAUHANYHDISTYS RY Professorintie 7, Oulu La Jumalanpalvelus, raamattutunti ja lastenkirkko Kansainvälinen naisten rukouspäivä, Mariel Pilois. Ma-pe Aamurukouspiiri. Tervetuloa! To 1.3. klo 18 Miestenilta Pe 2.3. klo 18 Hannat - naisten yhteiskristillinen rukouspiiri Su 4.2. klo 18 Ehtoolliskokous, Pentti Laamanen To 8.3. klo 18 Kotirukouskokous, Blomster Lehmikentäntie 16 A 5 Su klo 18 Sunnuntain kokous, Jussi Pellikka Tervetuloa! Pe 2.3. klo LIFT, Mikko Saukkonen, Erika Kuittinen, Leena Kurki. La 3.3. Avioliittopäivä. Klo luento, (lastenhoito), Anne ja Petri Ojala. Klo Ulkoilutapahtuma kaikenikäisille Heinäpään urheilukeskuksessa. Pulkat, luistimet ja eväät mukaan. Su 4.3. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, kaste, Hannu Orava, Juha Hilli, Vakka. Su 4.3. klo 17 Church@78, International Service, Nicki and Neil Berry, Luke Barnes. Ma 5.3. klo 18 Sykarin kaivolla-ilta naisille. Ke 7.3. klo 19 Sana ja rukous, Pirjo ja Hannu Orava, Ahti Kurki. Päivärukous ti, ke ja to klo TERVETULOA! Opiskelijat ja nuoret aikuiset: to 1.3. klo Anna-Leena Peltoniemellä, Vaskitie 1 A 20, Kaukovainio, Oulu. Timoteuksen jumalanpalvelusyhteisö OULUN SEUDUN UUSHERÄYS Oulun Lähetysseurakunta Uusikatu 35 Su 4.3. klo 16 parantumiskokous, Hartti Lindgren. Säännölliset tilaisuudet: ti klo 19 Evankeliumin ilta to klo 19 Rukousilta pe klo 19 Nuorten ilta su klo 16 Ylistyksen, Sanan ja rukouksen ilta Olet sydämellisesti tervetullut! Palveluja Luterilainen messu joka sunnuntai klo Tuulimyllynkatu 18. Su Seurat klo 14. HUOM! AIKA. Martti Lintula, Jukka Marjakangas. Tervetuloa! Palveluja Kirkkokahvit, pyhäkoulu. Tervetuloa! Kuuntele saarna: timoteus To 1.3. klo 19 NA- ja opiskelijailta. Su 4.3. klo Pyhäkoulu, klo 17 Seurat Heino Kouva. Tervetuloa! Asianajotoimisto Marjo Suoraniemi Ky Rauhan Majatalo Palveluja Kauppurienkatu 11 C OULU p fax kristillinen keskus PARTURI-KAMPAAMO Myötärinteentie 451, KAJAANI Puh , info@rauhanmajatalo.fi Matkalla uuteen SIELUNHOITOVIIKKO Testamentit, perukirjat, perintö- ja perheoikeudelliset asiat, riita- ja rikosasiat ym. Maksuton alkuneuvottelu. Andy Chambers, Risto Kujala, Evelyn Hynynen ja sh-koulutuksen väki. Kurssimaksu 200. Tied. ja ilm.viim Jokainen ihminen on Luojan luoma ihme. Kotimaa kertoo, mitä siitä seuraa. 15. JOULUK UUTA 2011 HINTA: 3, VUOSIK ERTA MATTI KARPPINEN Tarjous on voimassa saakka, ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjoustunnus KM RT 8/ lähtien vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 9% ja Digilehden 23%. Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) Sähköposti Puhelin Postinumero ja -toimipaikka Vastauslähetys Tunnus VASTAUSLÄHETYS Marja Huhtakangas Nuolihaukantie 4 A 6 puh Kotikäynnit lähialueille. Myös korttimaksu. Osoite Nimi Kotimaa maksaa postimaksun. Voit tehdä tilauksen myös (lankaverkosta 8,21snt/ puhelu + 6,9snt/min, matkapuhelimesta Tilaan Kotimaa-lehden 3 ilmaista näytenumeroa! 8,21snt/puhelu + 14,9snt/min) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta Lähetä tilauskortissa mainitut tiedot ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. sähköpostilla osoitteeseen tilauspalvelut@kotimaa.fi Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse tai sähköpostilla. Veturitie 1, MUHOS Su 4.3. klo EHTOOLLISKOKOUS Ke 7.3. klo SANAN JA RUKOUKSEN ILTA TERVETULOA! SEUROJA sunnuntaisin klo 17 (tulkataan viittoen), keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19. CHRISTIAN SERVICES Sunday at 5 p.m., Wednesday and Saturday at 7 p.m. Translation into English on Saturdays and Sundays. Kaikki ovat tervetulleita. Koulukatu 41 MUHOKSEN HELLUNTAISEURAKUNTA Koulukatu 41 To 1.3. klo 19 Rukousilta, Martti Väyrynen. Pe 2.3. To klo 19. Tuomas Kristus klo 18 Varkki-ilta, 10-14Myllylä: vuotiaille. Su 4.3. klo 11 yksin. Ehtoollisjuhla & pyhäkoulu, Risto Wotschke, aihe: OsUH ja Kristillinen Varoitus rikkaille. Ti 6.3. klo 18 Alfa-kurssi, aihe: Miksi jaopintokeskus miten rukoilen. Ke 7.3. klo 18 Nuortenilta, Roope Kiuttu. To 8.3. klo 19 Lähde-ilta, Risto Wotschke, Antti Raunio Gideoneista, aihe: Anteeksiantamus God s Bell, rukouspalvelua, tarjoilu. Tervetuloa! Oulun Adventtikirkko Yhdistykset Kyllä kiitos! Opiskelija- & NuOrteN aikuisten ilta Kotimaa päivittää kerran viikossa Suomen suurimman yhteisön, kirkon, kuulumiset. Lehti kertoo myös kiinnostavia tarinoita elämästä sekä pyhästä arjessa. Nauti lukemisesta, jossa on sisältöä. Tilaa 3 kpl Kotimaa-lehden näytenumeroita. TÄSSÄ IÄSSÄ Tilaa 50 näytenumerot ILMAISEKSI! KALLIS RAHA Pikavippi on epäreali stinen yritys siirtää velkakrii siä, tietää Takuu-Säätiön Jukka Heinonen. SIVULL A 2 Näyttelijä Eila Roine, 80, ja viisi muuta iäkästä ihmistä kertovat, mistä on tehty hyvä elämä. Sivuilla JOULURADIO Sosiaalinen media siivittää seurakuntien joulumu siikkikanavan suosiota. SIVULL A 4 KUNNIOITTAEN Lähetysjärjestöjen johtajat kirjoittivat yhteisen, hyvän tahdon julkilausuman. SIVULL A 9

7 Nro Katja Kiiskinen Sinappia Hyvästi Ismael Hiljainen kulkue muistutti suvaitsevaisuudesta Pohjois-Suomen islamilainen yhdyskunta järjesti perjantaina Oulun keskustassa rauhanmarssin, jonka taustalla oli maahanmuuttajien huoli ulkomaalaisiin kohdistuneista väkivaltatapauksista. Viimeisimmässä välikohtauksessa kuoli marokkolainen mies ja toinen haavoittui Kaukovainiolla pitseriassa sattuneessa ammuskelussa. Kulkueen kärjessä kävelleet kantoivat menehtyneen nuoren miehen, Ismaelin, kuvaa sekä kylttejä, joissa muun muassa peräänkuulutettiin suvaitsevaisuutta. Mukana marssilla oli niin ulkomaalaisia kuin suomalaisiakin. Maria Rekinen oli lähtenyt Paikkoja avoinna marssille 5-vuotiaan tyttärensä Marielin kanssa. Haluan antaa lapselleni oikeanlaisen arvopohjan. Toivoisin, että tällainen herättäisi ihmiset ajattelemaan, mitä tykönään voisi tehdä, jotta epäkohtiin saataisiin muutosta, Rekinen sanoo. Kiimingin seurakunnassa on haettavana kirkkoherranviraston toimistosihteerin virka. Kiiminki on kasvava ja kehittyvä kunta. Seurakunnassamme on noin jäsentä, noin 30 työntekijää ja hyvät mahdollisuudet seurakuntatyöhön. Erilaisia, mutta arvokkaita Rotuaarilta liikkeelle lähtenyt hiljainen kulkue kiersi Kauppurienkadun ja Isokadun kautta kaupungintalolle, jossa puhuivat imaami Abdul Mannan, ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Marko Patronen, mormonikirkon edustaja Pentti Airaksinen, Oulun evankelis-luterilaisia seurakuntia edustanut Karjasillan kirkkoherra Juhani Lavanko sekä kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Olemme erilaisia, mutta kaikki yhtä arvokkaita. Meillä on yhteinen mieli, me kaikki rakastamme rauhaa, Mannan lausui. Hän vetosi Suomen poliisiin ja valtioon, jotta ne kantaisivat vastuun ja huolehtisivat oikeudenmukaisuudesta, jottei Ismaelin kohtalo toistuisi. Lopuksi Mannan luovutti kaupunginjohtajalle vetoomuksen rauhan ja suvaitsevaisuuden puolesta. Kaupungin arvoina ovat yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. Tuomitsemme kaiken väkivallan, joka kohdistuu ihmisiin kaikkiin ihmisiin, Pennanen totesi. KATJA KIISKINEN ILMOITA Osallistuin viime perjantaina Pohjois-Suomen islamilaisen yhdyskunnan organisoimaan hiljaiseen kulkueeseen rauhan ja suvaitsevaisuuden puolesta. En yleensä osallistu mihinkään kulkueisiin tai marsseihin, mutta nyt tunsin asian koskettavan minua henkilökohtaisesti. Rauhanmarssin taustalla oli muun muassa Kaukovainiolla sattunut ammuskelu, jossa 21-vuotias marokkolainen mies kuoli ja toinen mies haavoittui. Kaukovainiolla, jossa on minun kotini. Siinä pitseriassa, joka on minun kantapaikkani. Ja uhrina se mukava nuori mies, jonka niin usein olen kyseisessä paikassa tavannut olkoonkin, että vain pitsanhakureissulla. On aina surullista, kun nuoria ihmisiä menehtyy ennenaikaisesti tavalla tai toisella. Vaikka tämän nuoren miehen, Ismaelin, julma kohtalo kosketti, järkytti ja suututti minua jo heti kuultuani ammuskelusta, en voinut marssille lähtiessäni kuvitellakaan millaisen tunnereaktion hänen kuvansa näkeminen minussa herättäisi. Kun kulkue valmistautui lähtöön ja ihmiset ottivat esiin banderolit, kyltit ja Ismaelin kuvat, tunsin yhtäkkiä palan kurkussani. Oli vaikea hengittää. Yritin nieleskellä ja katsoa muualle, mutta aina katse palasi takaisin kuvaan, niihin kasvoihin, jotka eivät enää palvelisi hymyillen ketään koskaan. Yllätyin omasta reaktiostani täysin. Mietin hänen sukulaisiaan, ystäviään ja heidän suruaan. Oliko minulla oikeus olla surullinen? Enhän edes tuntenut häntä. Luulin jo käsitelleeni asian mielessäni, mutta kuvan nähdessäni ajattelin vain, millaista tuhlausta tuon nuoren miehen kuolema oli. Aikuisuuden kynnyksellä, elämä edessä. Silmänräpäyksessä yksi ainoa ihminen oli riistänyt tuon kaiken pois. Ei sovi unohtaa, millaisia raakuuksia tässä maailmassa tapahtuu joka päivä. Joka ikinen kerta uhrina on jonkun läheinen. Sukulainen, ystävä, naapuri, pelkkä puolituttu tai vaikka se mukava kaupan kassa, jonka tapaat aina kauppareissullasi. Imaami Abdul Mannan vaati marssin lopuksi Suomen poliisia ja valtiota huolehtimaan oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että vaaralliset rikollisen saataisiin poissa kaduilta, jotta Ismaelin kohtalo ei toistuisi enää kenenkään muun kohdalla. Samaa toivon itsekin. Mannanin sanoin: Ismael, nyt sinä lepäät rauhassa. Rakas Jumala, ota hänet paratiisiin. KATJA KIISKINEN Kirkkoherranviraston toimistosihteerin tehtäviin kuuluu Kirkon jäsentietojärjestelmän ja ATK-pohjaisen varauskirjan hoitaminen sekä monipuoliset toimisto-, arkisto- ja sihteerin tehtävät. Edellytämme tehtävään asiakaspalveluhenkisyyttä, opisto-, AMK-tutkintoa tai muuta soveltuvaa koulutusta sekä ATK-osaamista. Lisäksi arvostamme kokemusta kirkkoherranviraston hoidosta ja seurakunnallista tuntemusta. Palkkaus on vaatimusryhmän 501 mukainen. Kiimingin seurakunnan liittyessä Oulun laajentuvaan seurakuntayhtymään , virka muuttuu seurakuntayhtymän toimeksi, jonka sijoituspaikka on Kiiminki ja tehtävänimike seurakuntasihteeriksi. Lisätietoja antaa kirkkoherra Pauli Niemelä p , pauli.niemela@evl.fi Hakemukset tulee lähettää mennessä osoitteella: Kiimingin seurakunta, PL 5, Kiiminki. Hakemukseen on liitettävä nimikirjanote tai ansioluettelo sekä todistukset mahdollisista muista ansioista. Valitun tulee olla ev.lut. kirkon jäsen ja hänen on toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus ennen työtehtävän vastaanottamista. Ilmoitusmyynti Kustannus-Oy Kotimaa / Minna Zilliacus p minna.zilliacus@ kotimaa.fi Varaa tilasi 8 päivää ennen lehden ilmestymistä. Sinappikolumneissaan Rauhan Tervehdyksen toimitus ihastelee ja ihmettelee maailman tapahtumia.

8 8 Nro Leijonat lahjoittivat lapsille ja nuorille Mikä saa leijonan auttamaan? Antamaan sievoisia summia tarvitseville? Viime viikolla kaksi oululaista lions-klubia, Oulu-Raatti ja Oulu-Avain sujauttivat shekkejä lapsi- ja nuorisotyölle, yhteensä euron verran. Samansuuruisen summan saivat Oulun Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, Oulun Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys, Sisupartiolippukunta Koskiveikot ja Auta Lasta ry. LC Oulu Raatin ja LC Oulu Avaimen presidentit Jukka Kuoppala ja Esko Luttinen ovat hyvillään ja iloisia. Auttaminen kuuluu leijonien perinteisiin, sanoo Kuoppala. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään perinteistä vaan taustalla on muutakin. Auttaminen tulee sydämestä. Antajalla on sama ilo kuin saajallakin, kertoo Luttinen. Hyvän tekeminen vaatii myös viitseliäisyyttä. Leijonat kokosi- vat lahjoitussumman joulukuussa pidetyn konsertin pääsylipputuloilla. Oulujoen kirkossa esiintyivät tangokuningas ja -kuningatar Tommi Soidinmäki ja Jenna Bågeberg. Pääsylippuja myytiin yli 500. Kuoppala ja Luttinen jännittivät konsertin onnistumista. Joulun aikaan seudulla oli monta konserttia eikä ollut varmaa tulisiko leijonien tilaisuuteen tarpeeksi väkeä. Se oli tietyllä tavalla riskibisnes, mutta kävimme silti toimeen. Hikeä oli kämmenissä, kuvailee Esko Luttinen. Kuoppala huomauttaa, että leijonat saivat tukea konserttijärjestelyihinsä liike-elämältä. Liikeelämässä tunnetaan kuin tunnetaankin yhteiskuntavastuuta. Luttinen on samaa mieltä. Auta Lasta ry:n edustajille Taisto Vähäaholle ja Kaisu Pelkoselle shekkiä ja kättä ojentaa LC/Oulu Raatin presidentti Jukka Kuoppala. Joka sentti on tarpeen Auta Lasta -järjestöä edustivat Ynnin talossa Kuusisaaressa pidetyssä lahjoitustilaisuudessa Heinäsalmikodin apulaisjohtaja Taisto Vähäaho ja vastaava ohjaaja Kaisu Pelkonen. Auta Lasta ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää Hietasaaressa sekä erityislastenkotia että päiväkotia. Järjestössä on noin 30 työntekijää. Lahja lämmitti Pelkosta. Tämä on tunnustus hyvästä työstä. On hienoa, että yhteiskunta ja eri toimijat ymmärtävät, kuinka tärkeää lasten kasvatus on. Joka sentti on tarpeen, jos haluamme estää syrjäytymistä. Pelkonen tietää mihin lahjoitussumma käytetään. Pekka Helin Harrastus-, retki- ja leiritoimintaan, hän sanoo. Auta Lasta ry esimerkiksi järjestää lapsille kalastus- ja vaellusreissuja eri puolille Suomea. PEKKA HELIN Yhteyttä rakentamassa lähetyspäivässä Iin rovastikunnan lähetyspäivää vietetään sunnuntaina 25. maaliskuuta Taivalkoskella. Tapahtumaa vietetään viimeistä kertaa nykyisellä kokoonpanolla, sillä Kiiminki ja Haukipudas liittyvät Ouluun vuoden 2013 alusta. Päivä alkaa messulla kello 10 Taivalkosken kirkossa, jossa saarnaa raamatunkääntäjä Marko Hanslian. Liturgina on kirkkoherra Juha Rauhala. Musiikista vastaavat kanttori Esa Tyni ja housebändi johtajanaan Samuel Vogel. Messun jälkeen on tarjolla lounas seurakuntatalossa. Varsinainen ohjelma alkaa kello 13. Markon Hanslian kertoo raamatunkäännöstyöstä Senegalissa. Tilaisuudessa ollaan autenttisesti yhteydessä Senegaliin Skype-yhteyden välityksellä. Hiippakunnan lähetyssihteeri Matti Laurila tuo hiippakunnan terveiset ja rovastikunnan lähetysvastaava Helena Ylimaula kertaa Iin rovastikunnan lähetyshistoriaa. Välimusiikista vastaa housebändi. Ilmoittautumiset tapahtumaan tehdään omaan seurakuntaan 19. maaliskuuta mennessä. Taivalkosken seurakuntaan voi ilmoittautua 21. maaliskuuta mennessä: taivalkoski.seurakunta@ evl.fi tai p Ilmoittautumisen yhteydessä kannattaa mainita ruokavaliosta. Vapaaehtoiset retkelle Valamoon ja Haminaan Haukiputaan seurakunnan vapaaehtoisille järjestetään retket Valamoon ja Haminaan Lähetysseuran vuosijuhlille kesäkuuta. Retken hinta on 200 euroa, johon sisältyvät matkat, majoitus ja ilta- ja aamupalat sekä yksi lämmin ateria joka päivä. Matkalle lähdetään torstaina kello 8.30 ja paluu on sunnuntaina kello Valamossa yövytään kahden hengen huoneissa ja Haminassa RUK:n vasta kunnostetussa päärakennuksessa 12 hengen huoneissa. Yhden hengen huoneen Valamossa saa 10 euron lisämaksusta. Haminasta voi saada myös perhemajoituksen, jos varauksen tekee ajoissa. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset tehdään matkanvetäjille perjantaihin 27. huhtikuuta mennessä: diakonissa Johanna Kerola, p tai lähetyssihteeri Helena Ylimaula p Retkelle voivat ilmoittautua myös muutkin kuin Haukiputaan vapaaehtoiset. Tasaus-kampanja on naisten asialla Suomen Lähetysseuran vuotuinen Tasaus-kampanja käynnistyy kevätpäiväntasauksena 20. maaliskuuta. Tänä vuonna sen keräystuotolla parannetaan naisten taloudellisia oikeuksia tukemalla naisten koulutusta ja pienyrittäjyyttä muun muassa Tansaniassa. Maailman resurssit eivät jakaudu tasan, ja kaikkein eniten köyhyydestä kärsivät naiset ja tytöt, jotka sukupuolensa vuoksi jäävät paitsi yhteiskunnan kehityksestä. Enemmistö maailman lukutaidottomista ja köyhistä on naisia. Naiset tuottavat puolet maailman ruoasta, mutta omistavat vain kaksi prosenttia maasta. Naiset tekevät yli 60 prosenttia maailman töistä, mutta saavat tuloista vain 10 prosenttia. Joka kolmas tyttö maailmassa naitetaan alle 18-vuotiaana. Naisten ja tyttöjen köyhyys johtuu usein siitä, että heidän perusoikeutensa eivät toteudu. He kohtaavat syrjintää koulutuksessa, terveydenhuollossa, työelämässä ja oikeudessa hallita omaisuutta. Naisten oikeuksia polkevat asenteet estävät yhteisöjen taloudellisen kehityksen ja ylläpitävät siten köyhyyttä. Naiset kantavat kohtuutonta taakkaa, ja tätä taakkaa Tasauskampanjalla pyrkii tasaamaan. Naiset ovat avain kehitykseen. Kun naisella on oikeus työhön ja omaan toimeentuloon, hän kouluttaa lapsensa ja pystyy vaikuttamaan oman ja perheensä elämän suuntaan. Naisten oikeuksien toteutuminen on tehokkain keino vähentää köyhyyttä. Koulutusta ja säästölainoja Lähetysseura tukee ulkomaantyössään useita järjestöjä, jotka työskentelevät naisten aseman parantamiseksi. Yksi näistä järjestöistä on tansanialainen Tanganyika Christian Refugee Service (TCRS). Järjestö parantaa naisten taloudellista asemaa esimerkiksi kädentaito-, pienyrittäjyys- ja viljelykoulutuksen sekä säästölainaryhmien avulla. Säästölainaryhmissä naiset säästävät yhdessä omista varoistaan yhteiseen hyvään. Jokainen ryhmän jäsen saa kertyneitä varoja käyttääkseen. Saamansa koulutuksen ja säästölainan turvin naiset voivat alkaa pienyrittäjiksi ja katkaista köyhyyden kierteen. Tasaus jakaa hyvinvointia Tasaus on Suomen Lähetysseuran vuosittainen kampanja, jolla tuetaan ulkoministeriön osittain rahoittamaa kehitysyhteistyötä eri puolilla maailmaa. Tasaus-kampanja syntyi vuonna 1992 kevät- ja syyspäiväntasauksen innoittamana. Valo jakaantuu maailmassa tasan kaksi kertaa vuodessa, mutta elämisen edellytykset eivät koskaan. Siksi tarvitaan hyvinvoinnin tasaamista. Tasaus-kampanja alkaa kevätpäiväntasauksesta ja huipentuu syyspäiväntasauksen ympärille. Lisätietoa osoitteesta

9 Nro Arkisto / Merja Järvelin Kristillisdemokratia on kolmas tie Kristillisdemokraattisia puolueita on ympäri maailmaa. Kuuluisin lienee saksalainen CDU, jota johtaa liittokansleri Angela Merkel. Sosiaalidemokraatit me tiedämme, mutta millaisia ovat kristillisdemokraatit? Kuten nimikin kertoo, kristillisdemokratia nousee kristilliseltä arvopohjalta, vaikka monet puolueista ovat jo aika lailla maallistuneita. Kristillisdemokraatit edustavat niin sanottua kolmatta tietä konservatiivien ja vasemmiston välissä. Europarlamentaarikko Sari Essayahin avustajana Brysselissä työskentelevä Merja Eräpolku on gradussaan tutkinut kristillisdemokratiaa. Hän on Suomen kristillisdemokraattisen puolueen jäsen. Eräpolun mukaan käsite kristillinen demokratia syntyi 1850-luvulla Ranskassa. Se oli kristillisyydestä arvonsa saanut liike, joka taisteli demokratian ja sosiaalisten uudistusten puolesta. Keskieurooppalainen kristillisdemokratia sai voimaa paavi Leo XIII:n kiertokirjeestä, joka julkaistiin vuonna Kannanotossa paavi kehotti ottamaan vastuuta yhteiskunnan heikoimmista ja esitti kolmatta vaihtoehtoa sosialismin ja kapitalismin välille. Eräpolku arvelee, että paavi halusi vaikuttaa luokkajakautumiseen ja tulonjakoon, jotta kuilu eri yhteiskuntaluokkien välillä lieventyisi. Tulonjakoa halutaan tasata Kristillisdemokratia tarjoaa Eräpolun mukaan sosiaalista markkinataloutta, jossa talousjärjestelmän puutteet korjataan sosiaalisen tukiverkon avulla. Vapaa markkinatalous johtaa tuloerojen kärjistymiseen, mutta kristillisdemokraatit etsivät työehtosopimusten ja sosiaalisen tukiverkon kautta tulonjaon kohtuullista tasaamista. Kristillisdemokraatit ovat Eräpolun mukaan sosiaalisissa kysymyksissä tulonjakoa tasaavammalla linjalla kuin konservatiivit. Ero on selkeä myös sosiaalidemokraatteihin. Kristillisdemokraatit eivät ole halunneet samalla tavoin kuin sosiaalidemokraatit työntää vastuuta eri asioista yhteiskunnalle, vaan ovat korostaneet ihmisten ja heidän lähiyhteisöjensä omaa vastuunottoa, Eräpolku väittää. Kristillisdemokratian keskeisiä arvoja on perheen kunnioittaminen. Perhe on välttämätön sosiaalinen yksikkö, jonka kautta ihmisestä voi kasvaa täysipainoinen persoona. Perhepolitiikassa kristillisdemokratia ei korosta yhteiskunnan roolia palvelujen tuottajana vaan taloudellisten mahdollisuuksien tasaajana, jolloin perheiden oma vastuu korostuu. Kristillisdemokraatit korostavat muun muassa tuettua asumista, omaishoitoa, perhehoitoa ja perheenomaisia hoitoyksikköjä esimerkiksi kehitysvammaisten tai vanhusten hoidossa. Toisen tärkeän periaatteen mukaan yhteiskunnan ylemmät yksiköt eivät puutu asioihin, jos alemmat yksiköt voivat hoitaa ne vähintään tyydyttävästi. Ylemmän yksikön tulee tukea alempaa tarvittaessa. Vasemmalta oikealle Monet Keski-Euroopan kristillisdemokraattisista puolueista ovat olleet konservatiivisia, kun taas latinalaisessa Amerikassa puolueet ovat lähellä vasemmistoa. Tämä johtunee erilaisista yhteiskunnallisista tilanteista. Latinalaisen Amerikan köyhyys ja syrjäytyminen vaativat erilaista politiikkaa. Räikeät luokkaerot ja riisto johtivat monet kristilliset ajattelijat vapautuksen teologian kehittämiseen, Eräpolku kertoo. Vapautuksen teologia korostaa kristinuskon alkuperäistä sanomaa, jonka käsitetään olevan orjien, hyljeksittyjen, mitättömyyteen ja alhaisuuteen tuomittujen vapautuksen sanoma. Eräpolun mukaan kristillisdemokraatit ovat tällä hetkellä Euroopan suurin poliittinen mahti. Kristillisdemokraattisten puolueiden nousu alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Se koettiin Eräpolun mukaan vastavoimaksi mahdolliselle sosialistiselle vallankumoukselle. Kristillisdemokratia oli aiemmin vastavoima myös fasismille. Nykyiset Euroopan suuret kristillisdemokraattiset puolueet ovat joko katolisia, protestanttisia tai näiden kahden yhdistelmiä, kuten saksalainen CDU. Keskieurooppalaisen kristillisdemokratian yhtenä pohjana on luonnollinen moraalilaki. Sen mukaan yksilö tuntee järkensä, omantuntonsa tai moraali- tai oikeustajunsa avulla, mikä on oikein ja väärin. Merja Eräpolku Pohjoismaissa protestipuolueita Pohjoismaissa kristillisdemokraattiset puolueet lukeutuvat keskiryhmiin. Puolueet ovat varsin erilaisia kuin keskieurooppalaiset sisarpuolueensa. Ne ovat Eräpolun mukaan syntyneet protestina moraalista vapautumista vastaan. Kannattajat ovat tunnustavia kristittyjä tai ainakin kristinuskon arvoja kunnioittavia henkilöitä. Maallistuminen loi varsin kaukana toisistaan olleille kristityille sellaisen yhtenäisyyden, joka mahdollisti kristillisten puolueiden syntymisen. Suomen kristillisdemokraattinen puolue on sijoittunut keskustaoikeistoon. Moraalikysymyksissä sitä pidetään tiukan konservatiivina. PEKKA HELIN

10 10 Nro Orvon riipaiseva rukous Täysorvoiksi jääneet lapset ovat järkyttävä luku suomalaista sosiaalihistoriaa. Usein nämä lapset huutokaupattiin vähiten tarjoavalle. Lapset saattoivat joutua vuosittain uudestaan huutokaupattaviksi. Kirja Orjamarkkinat kuvaa karusti heidän arkeaan. Orpojen lasten isä ja äiti olivat kuolleet tai teillä tietymättömillä. Kunta huutokappasi heidät sille, joka suostui ottamaan heidät vaivoikseen pienimmällä palkkiosummalla. Tällainen huutolaisuus jatkui 1900-luvulle saakka. Orvoiksi jääneet lapset joutuivat jopa vuosittain uusille orjamarkkinoille, kun kyläläiset huusivat vuosittaisissa orpojen lasten uudelleensijoitustilaisuuksissa itselleen hoidokkeja. Elämä oli turvatonta ja ankeaa, sillä voittojen maksimoimiseksi isäntäperheet suhtautuivat usein huutamaansa lapseen kuin kotieläimeen eivätkä aina niinkään ystävällisesti. Onneksi oli positiivisia poikkeuksiakin seassa. Joissakin perheissä päädyttiinkin lopulta adoptoimaan lapsi oman perheen jäseneksi. Silloin uuvuttava vuosittainen huutokauppapakko lopultakin katkesi. Moni muistaa Orvon huokaus -nimisen laulun. Siinä on koskettavat sanat: Tääl yksinäni laulelen, kun ilta tullut on. On päivän työ jo päättynyt ja pääsen lepohon. Mä olen niin kuin lintunen, joka metsässä visertää, ei ole mulla turvaa, ei yhtään ystävää. Lennä, lennä Isättömän ja äidittömän lapsen rukous Oi laupias Jumala, joka olet isättömien puolustaja ja se oikea Isä kaikille niille, jotka Sinun lapsiksesi kutsutaan taivaassa ja maan päällä armahda minua heikkoa isätöntä (äiditöntä) lasta. Olen joutunut niin hankalaan tilanteeseen, ettei minulla ole ketään, joka ottaisi huolenpidostani kokonaisvastuun. Sinä olet Isäni ja huoltajani, opeta minua aina oikein sekä Sinua että ikuisen elämäsi tietä tuntemaan. Kehota uskovia ihmisiä ohjaamaan minua Eetterissä Kansikuvitusta kirjasta Orjamarkkinat huutolaislasten kohtaloita Suomessa (Gummerus, 2011). lintuseni, lennä ylös pilvihin. Vie hartaat huokaukseni luo Luojan taivaihin. Isätön ja äiditön lapsi oli vaarassa joutua fyysisen, henkisen, seksuaalisen ja sosiaalisen väkivallan uhriksi. Jouko Halmekoski on koonnut kirjeiden pohjalta teoksen Orjamarkkinat, jossa kerrotaan monta tositapahtumaa orvoista huutolaislapsista. niin, että kasvaisin oikeanlaisissa olosuhteissa. Varjele minua siis kaikista pahoista ja jumalattomista ihmissuhteista kaikesta sellaisesta joka minua saattaisi pahentaa. Suo minun oikealla uskolla vastaanottaa kaikkea siunaustasi ja Sinua tässä maailmassa hurskaasti palvella. Anna minun kerran elää luonasi ikuisesti, Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, Aamen. Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Kuolleita Liisa Pehu Oulun Lähetyssopen perustaja Liisa Pehu kuoli marraskuun 23. päivänä 2011 sairastettuaan vakavasti puolitoista vuotta. Hän syntyi Helsingissä ja muutti perheensä kanssa useita kertoja eri puolille Suomea. Opiskeluaikanaan hän tuli uskoon Frank Mangsin herätyskokouksessa. Jyväskylän seminaarista hän valmistui kansakoulunopettajaksi ja työskenteli ainakin Vatialan koulussa Kangasalla. Vuonna 1960 Liisa siirtyi Ouluun Korvensuoran koulun opettajaksi. Koululla hän piti työtoverinsa Annikki Kaasilan kanssa lähetyskerhoa, jossa nähtiin ystävän, lähetystyöntekijä Solveig Rydmanin, ottamia dioja ja esineistöä. Kerho päätettiin aina virteen Mua siipeis suojaan kätke. Jäätyään eläkkeelle Liisa Pehu aloitti ystäviensä Annikki Kotilan, Rauha Karsikon, Pirkko Otsamon ja Kaisu Kärkkäisen kanssa Oulun Lähetyssopen torstaina, syyskuun 6. päivänä Sen esikuvana oli Tampereella käynnistynyt lähetyssoppi-kehitysmaakauppa. Aluksi Lähetyssoppi toimi ainoastaan tuomiokirkkoseurakuntalaisten voimin, mutta keväällä 1986 Tuiran, Karjasillan ja Oulujoen seurakunnat liittyivät rinkiin. Useiden muuttojen jälkeen Lähetyssopen paikaksi vakiintui keskustan seurakuntatalon alasali. Alusta lähtien tuotto ohjattiin omien seurakuntien lähetystyöntekijöiden työn tukemiseen Suomen Lähetysseuran kautta. Liisa Pehun elämän sisältönä oli lähimmäisyys, lähellä että kaukana olevien ihmisten ottaminen huomioon. Hän kantoi vastuuta läheisistään ja rakensi yhteisöllisyyttä. Hän hoiti vuosia liikuntavammaista Helga-siskoaan ja toimi pienen pojan tukihenkilönä aikuisuuteen saakka. Koskenniskassa sijaitsevan kotinsa rappukäytävän hän somisti kuukausittain vuodenaikaan sopivilla kuvilla, ja adventin aikaan paperiset adventtikynttilät kertoivat joulun lähestymisestä. Liisa oli kätevä käsistään, ja hänellä oli silmää kauneudelle. Prässätyillä kukilla koristellut kortit ja kirjanmerkit olivat hänen bravuureitaan. Niitä hän teki myytäväksi Lähetyssopessa ja niitä hän lahjoitti niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Yksi hänen lempivirsiään oli Jaakko Haavion kirjoittama 543: 4. Kun ystävien seurassa viihdymme vapaahetkin, niin valollasi kirkasta puuhamme hupaisetkin. Käy vierellämme, näytä tie, maailma ettei harhaan vie ja tahraa sieluamme. 5. Sinua, Jeesus, palvella saan valtakunnassasi ja työtä tehdä, iloita sun armahtamanasi. Suo minun olla ystävä ja hyvyyttäsi säteillä kaikille joita kohtaan. ULLA MÄKINEN lähetystyön koordinaattori Oulun tuomiorovastikunta Radio Dei 106,9 MHz, kaapeliverkossa 94,1 MHz Oulun seurakuntien aluelähetys kello Su 4.3. klo 8.45 Radiopyhäkoulussa lapsityönohjaaja Marjaana Lassi puhuu rukouksesta ja uskosta. Klo 9.05 Päivän valinnassa kysytään pitäisikö aloitteiden tekemisen olla nykyistä helpompaa seurakuntalaisille? Aiheesta keskustelevat Rauhan Tervehdyksen toimittaja Sanna Turunen ja tiedottaja Mervi Päivärinta. Klo 9.15 Armonpulla. Lähetysaktiivi Elvi Lounela kertoo enkeleistä afrikkalaisella maantiellä. Klo 9.30 Herätys eilen ja tänään. Mitä opittavaa kirkolla voi olla Luther-säätiöltä? Tutkija Hanna Salomäkeä haastattelee Mervi Päivärinta. Klo 9.45 Oululaisen uskontunnustus. Marja Blomsterin haastateltavana on raamattupiiriä yli 30 vuotta vapaaehtoisena vetänyt Terhi Siren. Klo 10 messu Oulujoen kirkosta. Virret: 546, 361, 301, 228, 221 ja 275: säkeistöt 2,3. Synnintunnustuksena luetaan virsikirjasta teksti 706. Klo radiopyhäkoulun uusinta. Klo Kurkistus kirkkoon -ohjelmassa haastatellaan häpeätutkija Paavo Kettusta, joka luennoi Karjasillan kirkolla 13. maaliskuuta. Radio Dei Toivon päivä Pe 2.3. klo Päivän valinnassa kysytään pitäisikö aloitteiden tekemisen olla nykyistä helpompaa seurakuntalaisille? Keskustelijoina Rauhan Tervehdyksen toimittaja Sanna Turunen ja tiedottaja Mervi Päivärinta. Ma 5.3. ke 7.3. klo Armonpulla. Mikko Salmen haastattelussa on toimittaja Satu Kreivi-Palosaari. Ke 7.3. klo Oululaisen uskontunnustus. Diakoniatyöntekijä Kati Riipinen kertoo, mikä uskossa on hänelle tärkeää. Toimittajana Marja Blomster. To 8.3. klo Herätys eilen ja tänään. Miten kirkkomme vanhimpiin kuuluva herätysliike rukoilevaisuus voi? Toimittajana Mervi Päivärinta. Radio Pooki 88,0 MHz, kaapeliverkossa 89,5 MHz Su 4.3. klo 9.45 Radiopyhäkoulussa lapsityönohjaaja Marjaana Lassi puhuu rukouksesta ja uskosta. Klo 10 radiojumalanpalvelus Nivalan kirkosta. Suora lähetys osoitteessa Su 4.3. klo 10 messu Oulun tuomiokirkosta. Palautteet ohjelmista: radiostudio.oulu@evl.fi, p (ma pe), Oulun seurakuntayhtymä, Radiostudio, PL 122, Oulu Nettiradio kempeleenseurakunta.fi Su 4.3. klo 10 messu Pyhän Kolminaisuuden kirkosta.

11 Nro Sanan aika Jaak. 1: 2-6 Sunnuntai Päivän psalmi Ps. 25: lukukappale 1. Moos. 32: lukukappale Jaak. 1:2-6 Evankeliumi Luuk. 7:36-50 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden. Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne. Luuk. 7: www. sxc. hu / Marek Bernat Muista minua! Mielessäni soi tango. Sinä muista minua silloin, kun on valkea suvinen yö. Muista minua silloin, sade syksyinen ruutuun kun lyö... Sanotaan, että tangossa soi ihmiseen sisäänrakennettu kaiho. Musiikki ja muistaminen yhdistettyinä luovat otollisen maaperän kaihon ja kaipauksen syntymiselle. On tangoja, jotka muistuttavat lähes virttä, jos niihin uskalletaan sekoittaa ripaus mielikuvitusta ja tulkintaa. 2. paastonajan sunnuntain nimitys on vanhastaan reminiscere, joka psalmin tekstin mukaisesti tarkoittaa muista minua. Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi. (Ps. 25:6) Ihmisten välillä muistaminen on kovin kaivattua. Yksinäinen vanhus saattelee vierailijan sanomalla, kiitos kun muistit minua. Merkkipäiviä muistetaan ja edesmenneen muistoa kunnioitetaan. Muistaminen on usein piiloilmaus rukoukselle. Rukouksen kieli on hyvin sydänkohtaista. Esirukous saattaa jollekin tuntua liian suurelta sanalta. Hiljainen muistaminen Jumalan edessä käy luontevammin. Miten hyvältä tuntuukaan, kun joku vaikean tilanteen tunteva lähimmäinen sanoo varovasti sivulauseessa, että olen muistanut sinua ajatuksissani. Toisen mielessä oleminen kannattelee. Tangon alkusanat voisi laulaa myös Jumalalle. Ole kiltti ja muista minua elämän kesissä ja syksyissä, satoi tai paistoi! Jumalan muisti on onneksi valikoiva. Hän ei muistele synkkiä epäonnistumisen ja pahuuden hetkiä vaan katsoessaan ihmistä Hän näkee Kristuksen. Muistamisen tärkein suunta kulkee ylhäältä alas jatkuvana rukouksen virtana. Rukoile meitä muistaen ja puhu puolestamme, kastellen, maata kaivaen, hoitaen juuriamme. Ja meidät armoon istuta, sovintotyöllä sovita, päivästä päivään aina. Eräs fariseus kutsui Jeesuksen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne ja asettui ruokapöytään. Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää. Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona, hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä. Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä. Fariseus, joka oli kutsunut Jeesuksen, näki sen ja ajatteli: "Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee. Nainenhan on syntinen." Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Simon, minulla on sinulle puhuttavaa." "Puhu vain, opettaja", fariseus vastasi. "Oli kaksi miestä", sanoi Jeesus. "He olivat velkaa rahanlainaajalle, toinen viisisataa, toinen viisikymmentä denaaria. Kun heillä ei ollut millä maksaa, rahanlainaaja antoi molemmille velan anteeksi. Miten on, kumpi heistä nyt rakastaa häntä enemmän?" Simon vastasi: "Eiköhän se, joka sai enemmän anteeksi." "Aivan oikein", sanoi Jeesus. Hän kääntyi naiseen päin ja puhui Simonille: "Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän kasteli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Sinä et tervehtinyt minua suudelmalla, mutta hän on suudellut jalkojani siitä saakka kun tänne tulin. Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta hän voiteli jalkani tuoksuöljyllä. Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän." Ja hän sanoi naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi." Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: "Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi." Mutta Jeesus sanoi naiselle: "Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa." Outi Äärelä Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin notaari

12 12 Nro Rauhan Tervehdys vieraili kahdessa ikäihmisten kerhossa Nautittavaa yhdessäoloa Sata vuotta täyttänyt Elis Isomaa käy seniorikerhossa, jonne kerholaiset ehtivät ikävöidä viikon aikana. Oululaisen palvelukeskus Runolan seniorikerhossa on alkamassa kuohuviinitarjoilu. Aivan normaali päiväjuoma kuohari ei sentään ole, mutta harvinaislaatuiset syntymäpäivät antavat aiheen pienelle kippistelylle. Juhlien keskipiste, satavuotias Elis Isomaa on tapansa mukaan herrasmies, eikä pidä itsestään melua tähteydestään huolimatta. Hän istuu tyynenä paikallaan ja kehottaa muitakin olemaan hättäyttämättä häntä, huonosti näkevää ja kuulevaa vanhaa miestä. Kun onnittelukäynnille saapunut Tuiran seurakunnan pastori Pasi Kurikka tiedustelee syntymäpäiväsankarilta pitkän iän salaisuutta, Isomaa hymyilee veikeästi: tulihan se klassikkokysymys sieltä. Pitkäikäisyys taitaa olla Korkeimman kädessä, mutta kyllä se itsestäkin vähän riippuu, hän arvelee pastorille. Minä olen saanut aikanaan liikkua paljon työssäni metsänhoitajana. Siksi taidan istua nyt tässä näinkin hyvävointisena, hän lisää. Päivätoiminnan ohjaaja Irma Koskela välittää Elis Isomaalle ryhmäläisten onnittelut kortin ja kukkien välityksellä. Isomaan vierustoverina on Kirsti Anttila. Jumppaamista lähes satavuotiaaksi Vaikka seniorikerhossa on useita korkean iän saavuttaneita kerholaisia, satavuotiasta päästään kerhon 12-vuotisessa historiassa juhlimaan nyt ensimmäistä kertaa. Kunnioitettava tasaluku saa koko joukon pohtimaan papin peräämää syytä korkealle iälle. Kyllä ihmisellä pitää olla halua elää ja sisua myös, Runolan seniorit aprikoivat. Elis Isomaasta he kertovat, että mies on käynyt jumpassa 98-vuotiaaksi saakka. Säännöllisen liikuntaharrastuksensa hän aloitti jo 1970-luvulla Ei olisi pitänyt vielä lopettaa, satavuotias kiirehtii kommentoimaan päätöstään jättää jumppa väliin. Isomaa kertoo saaneensa elää ilman lääkkeitä viime vuosiin saakka, ellei silmätippoja lasketa mukaan. Kerran minulle määrättiin lääkkeitä, mutta tutkin niiden sivuvaikutuksia ja kysyin lääkäriltä uudestaan niiden tarpeellisuutta. Lääkäri mietti asiaa muutaman päivän ja päätyi sanomaan: Älä sitten käytä, vanha mies kertoo vakavana niin kuin hyvää tarinaa tavataan kertoa. Kerho on tärkeä paikka Seniorikerhon hyväntuulisuus ei kenties kelpaa tieteelliseksi selitykseksi Isomaan pitkälle iälle, mutta kerholaiset sanovat avoimesti viihtyvänsä hyvin yhdessä. Mikään suljettu sisäpiiri ryhmä ei ole, sillä joukkoon on mahtunut uusiakin tulijoita. Kerholaiset kertovat odottavansa viikoittaista yhteistä aikaa välillä toisiansa ikävöiden. Seniorikerhossa on tapana muun muassa lukea lehtiä ja keskustella ajankohtaisista aiheista. Koska Runolan kerho on tarkoitettu kuulonäkövammaisille ikäihmisille, lukemiseen tarvitaan apujoukkoja. Päivätoiminnan ohjaajat Irma Koskela ja Sirkka Roininen saavat kiitosta siitä, että he pitävät ryhmäläiset ajan tasalla maailman tapahtumista. Vaikka presidentinvaalissa senioreiden mielipiteet jakaantuivat, yksituumaisuus palasi, kun yhdessä voitiin todeta Kekkosen olleen sentään kova poika. RIITTA HIRVONEN Caritas-kodin tietovisailussa paras palkitaan kehystetyllä Albert Einsteinin valokuvalla. Oululaisen Caritas-Kodin Einstein-kerhon ikäihmiset ovat kuin pahaisia teinejä: he nauravat omille jutuilleen estoitta, herjaavat toisiaan vähän väliä hymyssä suin ja puhuvat kilpaa. Pieniä romanssejakin kerholaisten välillä on. Jos vanhuudesta on syntynyt viime vuosina uutisotsikoiden perusteella melkeinpä ankea mielikuva, mustavalkoinen käsitys saa uusia värejä äänekkäässä Einstein-kerhossa. Lähes vallattoman, tietovisailusta innostuneen joukon kapteeni on Caritas-Kodissa toimiva vapaaehtoinen Ulla-Maria Maikki Wiebenga- Kiviharju. Hän laatii viikoittain tuoreet kysymykset viikonlopun Kaleva-lehden uutisista. Miten paksu jäätien on oltava? Oikeastaan einsteinpooppoon hervottomuudesta pitääkin epäillä juuri Maikkia, visailijat sanovat. Wiebenga-Kiviharjun rempseät puheet saavat muutkin heittämään varautuneisuuden sikseen ja pärjäämään kisassa omana itsenään. Maikki Wiebenga-Kiviharju kertoo alun perin kuulleensa ikäihmisten visailukerhosta Helsingin Vuosaaren palvelutalo Ceciliassa. Siellä kysymykset perus- Elis Isomaa kertoo mikrofonin avulla kerholaisille ja pastori Pasi Kurikalle, mikä on pitkän iän salaisuutensa. Muut sen kyllä jo tietävät Eliksen kohdalla: positiivinen ja herrasmiesmäinen elämänasenne.

13 Nro Ilmi Paarma syventyy viikon kysymyksiin tosissaan. Paarman vahvuuksia ovat kulttuuriaiheiset kysymykset. tuivat Helsingin Sanomiin, mutta Oulussa kun ollaan, luetuimmat uutiset löytyvät paikallisesta lehdestä. Parisen viikkoa sitten yksi ajankohtainen kysymys kuului: Kuinka paksua jään on oltava kauttaaltaan ennen kuin Hailuotoon avataan tie? Piristävää muistitreeniä Aija Ahi ja Pentti Vesasto kertovat käyvänsä Einstein-kerhossa siksi, että tämä on niin hauskaa ja piristävää. On mielenkiintoista katsoa, mitä päähän vielä tällä iällä jää lehden luvusta, Ahi nauraa. Syke ei nouse liiaksi Allan Pietilä käy visailemassa säännöllisesti. Hänen vahvuutensa ovat urheiluaiheiset kysymykset, sillä mies toimi työvuosinaan rehtorina Lapin urheiluopistossa. Kun Maikki Kiviharju-Wiebenga jakaa kysymyslomakkeet, intoutuu Pietilä pohtimaan Ritva Laineen kanssa, mikä on naishiihtäjien korkein sallittu hemoglobiiniarvo. Pieni näkemysero sulaa sovuksi, sillä molemmat ovat asiasta hyvin perillä. Täällä ei olla liian vakavissaan. Jos joku on, se ei tässä kerhossa taida pitkään viihtyä. Kerho toimii hyvänä innoittajana perehtyä maailman tapahtumiin. Tämä on hengen ravintoa, joka kohottaa sosiaalista mielenlaatua, Allan ja Ritva sekä koko muu joukko toteavat. Lunttausta on yritetty Vaikka kisaan ei osallistuta veren maku suussa, tehtävien jakaminen aiheuttaa useissa kilpailijoissa aitoa harmitusta: Voi voi, nyt on pahoja kysymyksiä! Kyllä minä tuon luin, mutta en muista tarkasti. Ryhmäläiset kertovat kilpailevansa tietovisassa pikemminkin itseään kuin toisiaan vastaan. Jos oikeita vastauksia on jollakin kerralla vain muutama, pettymys on aito: Miksi luetut asiat eivät tartu muistikoppaan? Vaikka Einstein-kerhossa puhutaan paljon, erästä aihetta joukko ei paljoa käsittele. Sairauksista täällä keskustellaan harvoin, Maikki Kiviharju- Wiebenga kertoo. Se ei tarkoita, että kerholaiset olisivat säästyneet vaivoilta, mutta kolotukset unohtuvat naurun, leikinlaskun ja visaisten kysymysten keskellä. Totta tai sitten ei: Visailijoiden mukaan kerhon viisivuotisen historian aikana, joku osallistujista on jäänyt kiinni jopa lunttausyrityksestä. Mutta tämäkin juttu kerrotaan hymyssä suin. RIITTA HIRVONEN Kommentti Kuvat: Riitta Hirvonen Caritas-Kodin kirjasto täyttyy naurusta, kun visailijat kokoontuvat. Tietokilpailuun suhtaudutaan vakavasti, mutta liian vakavasti asian ottavat eivät jaksa käydä kerhossa pitkään. Näin ryhmässä arvellaan yksissä tuumin. Ritva Forsman katselee visaisia kysymyksiä suurennuslasin läpi. Vieraampi vanhuus Molemmat myöntävät lukevansa perjantain, lauantain ja sunnuntain lehdet paremmin, koska tietävät Maikin kysymysten pohjautuvan juuri noiden päivien uutisiin. Ahi kertoo visailun hauskasta palkinnosta: viikon paras tietäjä saa seuraavaan kisaan asti haltuunsa suhteellisuusteorian luojan, neroksi mainitun Albert Einsteinin kuvan kehystettynä. Muuta palkintoa viikkovisan voittajat eivät kuulemma edes kaipaa. Aija Ahi on voittanut usein Einstein valokuvan haltuunsa. Ahille jää lehdistä asiat mieleen sivulauseita myöten, kuten muut ryhmäläiset kuvailevat. Eräs vanhenemisen tutkija on joskus sanonut: Vanhat ihmiset eivät ole toisia ihmisiä. Ikäihmiset eivät ole erillinen ihmisryhmä, joka eroaa meistä muista ihmisistä. Tämä toteamus tuli mieleeni, kun vierailin kahdessa ikäihmisten, senioreiden, kerhossa. Caritas-Kodissa kokoontuvassa Einstein-kerhossa oli hetkittäin jopa hulvaton meno. Runolan päivätoiminnassa sanottiin ääneen, että viikon aikana kerholaisilla ehtii tulla toisiaan ikävä. Niin hyvä heidän on olla yhdessä. Koskettavaa. Vanhuuteen liittyvät uutisotsikot kaventavat helposti kuvaa elämän ehtoopuolen vuosista. Ikääntymiseen kuuluvat herkästi kolotukset, erilaiset vaivat, mutta mielikuva jollakin tapaa vääjäämättömästä ilottomasta vanhuudesta ei ole todellisuutta. Jokainen ikäkausi eikä vain vanhuus on raskas niille, joilla ei ole voimavaroja onnelliseen elämään. Kenenkään ei kannata luulla, millaisia vanhat ihmiset ovat. Seniorit ovat heterogeeninen joukko. Ei ole olemassa mitään vanhuuspersoonallisuutta. Erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tietyt henkiset ominaisuudet kehittyvät vuosien mittaan. Vanhukset ovat usein elämäniloisempia, älykkäämpiä ja sosiaalisesti taitavampia kuin nuoret. Harvinaisempi näkökulma vanhuuteen. Vanhuudesta pitäisi puhua nykyistä monipuolisemmin, jotta ikääntymiselle tulisi aiempaa useammat kasvot. Jotain on pahasti pielessä, jos toimittaja on seniorikerhossa yllättynyt ikäihmisten hervottomasta naurusta ja leikinlaskusta. Kirkko etsii kaiken aikaa vapaaehtoisia vanhusten pariin. Toivottavasti uudet ja vanhat vapaaehtoiset uskaltautuvat perustamaan omia "Einstein-kerhoja" hyvän olon lisääntymiseksi. Ei ole olemassa mitään yhtä tapaa olla vanhusten kanssa. Riitta Hirvonen

14 14 Nro umalanpalvelukset ja messut kaikissa seurakunnissa Oulun tuomiokirkkoseurakunta Messu su 4.3. klo 10 Oulun tuomiokirkossa. Toimittaa Matti Pikkarainen ja avustaa Anna-Mari Heikkinen. Kanttorina Lauri-Kalle Kallunki ja urkurina Péter Marosvári. Lähetys Messu su 4.3. klo 12 Intiön seurakuntakodissa. Toimittaa Matti Pikkarainen. Kanttorina Péter Marosvári. Messu su 4.3. klo 17 Heinätorin seurakuntatalossa. Karjasillan seurakunta Messu su 4.3. klo 10 Karjasillan kirkossa. Toimittaa Liisa Karkulehto, avustaa Mervi Keskinen, kanttorina Sirpa Ilvesluoto. Messun jälkeen mahdollisuus keskusteluun ja rukoukseen. Messu su 4.3. klo 10 Kastellin kirkossa. Toimittaa Juha Vähäkangas, avustaa Heikki Karppinen, kanttorina Ilkka Järviö. Kastellin kirkkokuoro. Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 12 Pyhän Andreaan kirkossa. Toimittaa Heikki Karppinen, kanttorina Ilkka Järviö. Messu su 4.3. klo 12 Kaukovainion kappelissa. Toimittaa Liisa Karkulehto, avustaa Mervi Keskinen, kanttorina Sirpa Ilvesluoto. Messu su 4.3. klo 12 Maikkulan kappelissa. Toimittaa Juha Vähäkangas, kanttorina Pirjo Mäntyvaara. Messu su 4.3. klo 14 Caritaskodissa. Toimittaa Olavi Mäkelä, kanttorina Sari Wallin. Rukous Jumala, Isämme, tue meitä, kun avuttomina hapuilemme sinua kohti ja olemme vähällä uupua kiusauksiin ja koettelemuksiin. Auta meitä kestämään rukouksessa ja uskomaan sanasi lupauksiin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Rukous kirkkovuosikalenterista Tuiran seurakunta Messu su 4.3. klo 10 Tuiran kirkossa. Toimittaa Jukka Kolmonen, avustaa Juha Valppu, kanttorina Heikki Jämsä. Psalmikvartetti. Messussa käytössä alkoholiton viini. Messu su 4.3. klo 10 Pyhän Luukkaan kappelissa. Toimittaa Jaakko Syynimaa, avustaa Helena Paalanne, kanttorina Laura Kumpula. Messu su 4.3. klo 12 Pateniemen kirkossa. Toimittaa Anna-Leena Häkkinen, avustaa Riitta Louhelainen, kanttorina Katri Sippola. Messu su 4.3. klo 12 Pyhän Tuomaan kirkossa. Toimittaa Harri Fagerholm, avustaa Pasi Kurikka, kanttoreina Raakel Pöyhtäri ja Laura Kumpula. Seniorilaulupiiri. Iltamessu su 4.3. klo 18 Tuiran kirkossa. Toimittaa Päivi Jussila, avustaa Riitta Louhelainen, kanttorina Heikki Jämsä. Viikkomessu ke 7.3. klo 20 Tuiran kirkossa. Toimittaa Pasi Kurikka, kanttorina Laura Kumpula. Oulujoen seurakunta Messu su 4.3. klo 10 Oulujoen kirkossa. Toimittavat Satu Kreivi-Palosaari (saarna) ja Pentti Kortesluoma, kanttorina Sanna Leppäniemi. Radiointi Radio Dei. Yli-Ii Messu su 4.3. klo 10 Yli-Iin kirkossa. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Leo Rahko. YlIKIIMINKI Messu su 4.3. klo 12 Ylikiimingin kirkossa. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Leo Rahko. Hailuoto Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 10 kirkossa. Toimittaa Timo Juntunen, kanttorina Kaisamarja Stöckell. Haukipudas Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 10 seurakuntakeskuksessa. Toimittaa Leena Brockman, saarna Jaakko Kaltakari, kanttorina Hannu Niemelä. Seurakunta tarjoaa kirkkokyytiä, kyytitilaukset diakoniatoimistoon p. (08) ma klo Kempele Messu 4.3. klo 10 Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Toimittaa Juha Maalismaa, avustaa Vesa Äärelä, diakoni Pia Rättyä, kanttorina Marja- Liisa Jääskeläinen. Musiikki Varttuneet. Pyhäkoulu saarnan aikana. Kuuntele Pyhän Kolminaisuuden kirkon jumalanpalvelukset suorana netistä: www. kempeleenseurakunta.fi. Kiiminki Messu su 4.3. klo 10 kirkossa. Toimittaa Juha Tahkokorpi, avustaa Riina Moilanen, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Taaperokirkko su 4.3. klo 15 Huttukylän koululla. Toimittaa Miia Seppänen, avustaa Riina Moilanen, kanttorina Eeva Holappa. Liminka Messu su 4.3. klo 10 kirkossa. Toimittaa Ilkka Tornberg, avustaa Ulla Nyyssönen, kanttorina Mika Kotkaranta. Lumijoki Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 18 kirkossa. Toimittaa Olavi Palovaara ja kanttorina Maili Muuttola-Junkkonen. Muhos Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 10 kirkossa. Toimittaa Simo Pekka Pekkala, kanttorina Timo Ustjugov. Oulunsalo Messu su 4.3. klo 10 kirkossa. Saarna Tapio Kortesluoma, kanttorina Taru Pisto, Osmo Kaveri laulu. Siikalatva Kestilä Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 10 Kestilän kirkossa. Toimittaa Merja Jyrkkä, kanttorina Arja Leinonen. Piippola Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 10 Piippolan kirkossa. Toimittaa Perttu Kyllönen, kanttorina Unto Määttä. Pulkkila Jumalanpalvelusta ei ole 4.3. Pulkkilan kirkossa. Tervetuloa muiden kappeleiden jumalanpalveluksiin. Pyhäntä Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 13 Pyhännän kirkossa. Toimittaa Perttu Kyllönen, kanttorina Unto Määttä. Rantsila Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 13 Rantsilan kirkossa. Toimittaa Merja Jyrkkä, kanttorina Arja Leinonen. Tyrnävä Elsi Salovaara Messu su 4.3. klo 10 Tyrnävän kirkossa. Toimittaa Timo Liikanen, kanttorina Pentti Korkiakoski. Seurakuntakerholaisten kirkkopyhä.

15 Hartauselämä Oulun tuomiokirkkoseurakunta Raamattupiiri to 1.3. klo 14, Vanha pappila. Luetaan Luukkaan evankeliumia. Intiön raamattupiiri to 1.3. klo 15, Intiön seurakuntakoti. Jyrki Vaaramo. Ompeluseurat to 1.3. klo 18.30, Heinätorin seurakuntatalo. Sana elää pe 2.3. klo 18, Vanha pappila. Aamupiiri la 3.3. klo 10, Vanha pappila. Juha Tervaskanto. Rukouksia ja musiikkia su 4.3. klo 16, Oulun tuomiokirkko. Saavu Jeesus keskellemme Agricolan ajan rukouksia ja musiikkia. Kahvit kryptassa lähetystyön hyväksi. Maija Tynkkynen, Raija Nissinen ja Anna-Mari Heikkinen. Opettajien raamattupiiri ma 5.3. klo 16, Vanha pappila. Hartaus ti 6.3. klo 14, Vesperkoti. Anna-Mari Heikkinen. Raamattupiiri ti 6.3. klo 18, Intiön seurakuntakoti. Järjestäjänä Pohjois-Pohjanmaan Kansanlähetys. Hartaus ti 6.3. klo 18.30, Kuntotalo. Anna-Mari Heikkinen. Hartaus ke 7.3. klo 14, Aurinkokoti. Mari Flink. Hartaus ke 7.3. klo 15, Senioritalo. Mari Flink. Keskiviikkoseurat ke 7.3. klo 18, Vanha pappila. Olavi Rimpiläinen. Hiljaisuuden rukoushetki ke 7.3. klo 19, Oulun tuomiokirkon krypta. Järjestäjinä myös NNKY ja Sinapinsiemen ry. Raamattupiiri ke 7.3. klo 17, Heinätorin seurakuntatalo. Raamattupiiri to 8.3. klo 14, Vanha pappila. Luetaan Luukkaan evankeliumia. Hartaus to 8.3. klo 14, Keskutan palvelukeskus. Mari Flink. Karjasillan seurakunta Raamattupiiri to 1.3. klo 17.30, Pyhän Andreaan kirkko. Raamattupiiri to 1.3. klo 18, Maikkulan kappeli. Torstai-illan raamattupiiri to 1.3. klo 18, Kastellin kirkko. Kokoonnumme joka toinen torstai. Rauhanyhdistyksen ompeluseurat to 1.3. klo 18, Kaukovainion kappeli. Rauhanyhdistyksen ompeluseurat pe 2.3. klo 18, Kastellin kirkko. Rauhanyhdistyksen raamattuluokka pe 2.3. klo 18, Maikkulan kappeli. Rauhanyhdistyksen ompeluseurat pe 2.3. klo 19, Maikkulan kappeli. Kastellin kirkon raamattupiiri ti 6.3. klo 12, Kastellin kirkko. Rauhanyhdistyksen kirkkoseurat ti 6.3. klo 19, Karjasillan kirkko. Pentti Kopperoinen, Heikki Tiirola. Miesten raamattupiiri ke 7.3. klo 18, Karjasillan kirkko. Raamattupiiri to 8.3. klo 18, Maikkulan kappeli. Tuiran seurakunta Nro Menot Oulussa Raamattupiiri to 1.3. klo 12.30, Tuiran kirkko. Lisätietoja pastori Riitta Louhelaiselta p Rauhanyhdistyksen kirkkoseurat to 1.3. klo 19, Pyhän Luukkaan kappeli. Rauhanyhdistyksen ompeluseurat pe 2.3. klo 18, Pyhän Tuomaan kirkko. Raamattupiiri ti 6.3. klo 13, Niittyaron seurakuntakoti. Miesten piiri ti 6.3. klo 18, Tuiran kirkko. Ks. ilmoitus sivulta 16. Raamattupiiri to 8.3. klo 12.30, Tuiran kirkko. Lisätietoja pastori Riitta Louhelaiselta p Rauhanyhdistyksen ompeluseurat to 8.3. klo 18.30, Tuiran kirkko. Musiikki ja kulttuuri Oulun tuomiokirkkoseurakunta Virsilauluilta ti 6.3. klo 18, Heinätorin seurakuntatalo. Virsiä aiheesta rukous ja usko, Esko Laukkanen. Karjasillan seurakunta Muistokonsertti la 3.3. klo 17, Karjasillan kirkko. Ks. ilmoitus sivulta 18. Kirjavirtaa Pappilassa! Kirjallisuuspiiri lukevaisille ke klo 18, Kastellin kirkko. Metropoliitta Panteleimon: Murha kirkonkylässä, Erkki Tuormaa: Suojelija tai Sadonkorjaaja. Molemmat kirjailijat vierailevat kirjallisuuspiirissä. Tuiran seurakunta KappeLive la 3.3. klo 19, Pyhän Luukkaan kappeli. Esiintymässä Nina Åström. Lue juttu sivulta 16. Virsilauluilta su 4.3. klo 19, Pyhän Luukkaan kappeli. Laulutilaisuuksia järjestetään kerran kuukaudessa sunnuntai-iltana. Tilaisuuteen voi tulla klo välisenä aikana ja käytössä on sekä nykyinen että vuoden 1701 virsikirja. Elämän vivahteita -näytelmä ti klo 13, Pyhän Tuomaan kirkko. Linja-autokuljetus. Ks. ilmoitus sivulta 18. Diakonia Oulun tuomiokirkkoseurakunta Diakonian ajanvaraus vastaanotolle maanantaisin klo 9 11, p. (08) Diakonian aamu ti 6.3. klo 9, Elohuone. Diakonian aamu juttutuvan merkeissä. Tarjolla maksuton aamupala vapaaehtoisten sekä diakoniatyöntekijän tarjoamana. Karjasillan seurakunta Diakonian ajanvaraus maanantaisin klo 9 11 p. (08) tai Karjasillan diakoniatoimistolta. Aamupuuro torstaisin klo 9 10, Kaukovainion kappeli. Maksuton puuroaamiainen, joka sisältää puuroa, leipää, kahvia ja teetä. Tuiran seurakunta Diakonian ajanvaraus taloudellisen tuen hakemista varten maanantaisin klo 9 11 Tuiran kirkko p. (08) Tapaamisajankohdan voit käydä sopimassa myös paikanpäällä. Muissa asioissa keskusteluajasta tai kotikäynnistä voi sopia oman alueen diakoniatyöntekijän kanssa. Työttömien ruokailu to 1.3. klo 12, Rajakylän seurakuntakoti. Aterian hinta 2. Laulaen kevättä kohti -kerho to 1.3. klo 13.30, Rajakylän seurakuntakoti. Ks. ilmoitus sivulta 16. Työttömien ateria pe 2.3. klo 12, Pyhän Luukkaan kappeli. Diakonian vapaaehtoisten järjestämä ateria 2. Lisätietoja diakonissa Saila Luukkonen p Työttömien ruokailu to 8.3. klo 12, Rajakylän seurakuntakoti. Aterian hinta 2. Oulujoen seurakunta Diakonian ajanvaraus maanantaisin klo 9 11, p. (08) Yhteiset seurakuntapalvelut KEHITYSvammaiset Kehitysvammaisten talvileiri , Rokuan leirikeskus. Ks. ilmoitus sivulla 17. kuulovammaiset Ystäväilta to 1.3. klo 16, Palvelukeskus Runola. näkövammaiset Näkövammaisten raamattuja keskustelupiiri to 1.3. klo 13, Caritas-koti, Caritas-sali. Tule tutkimaan raamattua ja luotsaamaan elämää pintaa syvemmältä. Kahvitarjoilu. Opasystävä vastassa pääoven läheisyydessä klo alkaen. Näköpiiri yhdessäoloa näkövammaisille ti 6.3. klo 13, Caritas-koti, Caritas-sali. Opasystävä on vastassa klo alkaen pääoven läheisyydessä. päihdetyö Työttömien ruokailu keskiviikkoisin klo 11 13, Öbergin talo. Aamukahvihetki pe 2.3. klo 9 10, Diakoniakeskus. Tule aamupalalle. Tarjoamme päivän sanan ja mukavan seuran lisäksi kahvia ja teetä, sämpylää, jogurttia, tuoremehua. Lisätietoja diakonissa Tellervo Kianto p Naistenryhmä pe 2.3. klo 13, Diakoniakeskus. Tavoiteryhmä ma 5.3. klo 14.30, Diakoniakeskus. Lähetys Leikkiä ja kisailua hiihtolomalla Hiihtolomapäivinä Oulun seurakunnat järjestävät tekemistä perheille. Varhaisnuorten toimintapäivä järjestetään joka päivä maanantaista torstaihin maaliskuuta kello Maanantaina päivä järjestetään Pateniemen kirkossa, tiistaina Pyhän Andreaan kirkossa Kaakkurissa, keskiviikkona Hintan seurakuntatalolla ja torstaina Heinätorin seurakuntatalolla Heinäpäässä. Päivän ohjelmassa on leikkejä, askartelua, ulkoilua ja pieni välipala. Ulkoleikkejä varten kannattaa pukeutua sään mukaisesti. Toimintapäiviin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Mikäli lapsella on jokin ruokavalio tai allergioita, ilmoita siitä viimeistään perjantaina 2. maaliskuuta Sanna Parkkiselle numeroon tai sähköpostilla sanna.parkkinen@evl.fi. Perheiden talvipäivää vietetään tiistaina 6. maaliskuuta kello Koskelan seurakuntatalolla. Tule sinne katsomaan, vieläkö karhu nukkuu. Voit kiertää perheesi kanssa eri toi- Lähetyssoppi myyjäiset ja kahvila torstaisin klo 10 13, Elohuone. Tuoreita leivonnaisia, käsitöitä, arpoja yms. Hietasaaren viinimarjoista tehtyä mehua edullisesti! Tuotto Oulun ev.-lut. seurakuntien lähetystyölle Suomen Lähetysseuran kautta. Tervetuloa kahville, ostoksille, lahjoittajaksi ja mukaan vapaaehtoistoimintaan! Siipi lähetyksen puoti ja paja avoinna ma ke ja pe klo Ks. ilmoitus sivulla 16. Jotain uutta, jotain vanhaa vapaaehtoisuus lähetystyössä pe 2.3. klo 12 13, Siipi, lähetyksen puoti ja paja. Lähetystovi, Anna-Mari Heikkinen. Oulun tuomiokirkkoseurakunta Lähetyspiiri to 1.3. klo 14, Vanha pappila. Raamattutunti Marja Kopperoinen. Lähetyspiiri to 8.3. klo 14, Vanha pappila. Raamattutunti Jaakko Granlund. Tuiran seurakunta Puutyökerho ma 5.3. klo 9, Siipi, lähetyksen puoti ja pajan kellaritilat. Kerho kokoontuu ma ja ke klo 9. Lähetyspiiri ma 5.3. klo 14, Tuiran kirkko. Lisätietoja lähetysihteeri Tarja Oja-Viirret p Kivi- ja tiffanylasikerho ti 6.3. klo 10, Pyhän Tuomaan kirkko. Kerho kokoontuu kirkon kellaritiloissa. Tervetuloa tekemään käsillä kaunista kivestä ja lasista. Puutyökerho ke 7.3. klo 9, Siipi, lähetyksen puoti ja pajan kellaritilat. Lähetys- ja raamattupiiri ke 7.3. klo 17, Pyhän Tuomaan kirkko. Oulujoen seurakunta Raamattu- ja lähetyspiiri to 1.3. klo 18, Hintan seurakuntatalo, 3 krs. Hissillä esteetön pääsy kolmanteen kerrokseen. Illassa vieraana Fiskaalit. YLIKIIMINKI Lähetyksen kirpputorikahvila Piispankamari pe 2.3. klo 11 14, Ylikiimingin asukastupa. Avoinna joka perjantai. Lapset ja lapsiperheet Kaikki pyhäkoulut ja perhekerhot löytyvät osoitteesta perhetapahtumat. Muskareista tietoa Karjasillan seurakunta "Hiihdä, hiihdä, hiihdä!" Lasten hiihtotapahtuma su klo , Lämsänjärven kaupunkileirikeskus, Hiihtomajantie 2. Ks. ilmoitus sivulla 17. Tuiran seurakunta Perheiden talvipäivä ti 6.3. Arkisto / Anni Jyrinki mintapisteitä oman aikataulusi mukaan: karhunpesä vanhassa aitassa, makkaranpaistoa pihalla, askartelua ja kahvitarjoilu Yhteisvastuun hyväksi sisätiloissa. Lasten hiihtotapahtuma Hiihdä, hiihdä, hiihdä! kisataan Lämsänjärven kaupunkileirikeskuksessa, Hiihtomajantie 2, sunnuntaina 11. maaliskuuta. Hiihtokilpailuihin ilmoittautuminen alkaa paikan päällä kello 13 ja kilpailut kello 14. Sarjat ovat: 3 4-vuotiaat, 5 6-vuotiaat, 7 8-vuotiaat, 9 10-vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat. Tytöt ja pojat hiihtävät omissa sarjoissaan. Paikalla on kahvi- ja mehutarjoilua, joiden vapaaehtoinen maksu menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lisäksi myytävänä on muun muassa makkaraa ja arpoja. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Honkala- Lämsänjärven pienkiinteistöyhdistys, Kastellin omakotiyhdistys ja Karjasillan seurakunta. 15 klo Koskelan seurakuntakodilla. Ks. Yhteisvastuuilmoitus sivulla 16. Varhaisnuoret Varhaisnuorten kerhot löytyvät osoitteesta Oulun tuomiokirkkoseurakunta Varhaisnuorten toimintapäivä to 8.3. klo 9, Heinätorin seurakuntatalo. Lue lisää sivun 15 jutusta. Karjasillan seurakunta Mysteeri-leiri, luokkalaisten kevätleiri , Vasamon leirikeskus. Lähde mukaan Mysteeri-leirille! Leirillä ulkoillaan, askarrellaan, hiljennytään Raamatun sanoman äärellä, syödään hyvää ruokaa ja ratkotaan leirin mysteeriä. Hinta 30 sisältää matkat, majoituksen, ohjelman, ruoat ja tapaturmavakuutuksen Oulun ev.-lut. seurakuntien jäsenille. Ilmoittautumiset mennessä ilmo. Lisätietoja: Anna-Lee-

16 16 Nro Menot Oulussa Nina Åström KappeLivessä KappeLive konserttisarjassa esiintyy kokkolalainen Nina Åström 3. maaliskuuta kello 19. Hän duetoi maaliskuussa ensimmäistä kertaa kitaristi Kimmo Suomelan kanssa. Pyhän Luukkaan kappelissa Linnanmaalla järjestettävään KappeLiveen on vapaa pääsy. Åström on julkaissut debyyttilevynsä vuonna 1991 ja sen jälkeen häneltä on ilmestynyt yhdeksän albumia. Hän on työskennellyt yli kahdessakymmenessäviidessä maassa ja esiintynyt niin radiossa kuin televisiossakin. Åström on toiminut myös Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan puolesta Unicefin hyvän tahdon lähettiläänä. Vuonna 2000 Nina Åström voitti Suomen euroviisukarsinnan ja edusti maatamme Tukholman euroviisuissa kappaleella A Little Bit. Samasta vuodesta lähtien hän alkoi esiintyä Kansan Raamattuseuran kutsumana vankiloissa Venäjällä, Ukrainassa ja Baltian maissa. Åströmin pop-folk-tyylinen musiikki sisältää vaikutteita muun muassa The Carpentersilta ja Stevie Wonderilta. Musiikillisena inspiraation lähteenä Åströmilla on näkemys ihmisestä haavoittuvana, toistemme tukea ja Jumalan armoa kaipaavina yksilöinä. na Ylänne, p , anna-leena.ylanne@evl.fi. Varhaisnuorten toimintapäivä ti 6.3. klo 9 14, Pyhän Andreaan kirkko. Lue lisää sivun 15 jutusta. Tuiran seurakunta Varhaisnuorten toimintapäivä ma 5.3. klo 9 14, Pateniemen kirkko. Lue lisää sivun 15 jutusta. Oulujoen seurakunta Varhaisnuorten toimintapäivä ke 7.3. klo 9 14, Hintan seurakuntatalo. Lue lisää sivun 15 jutusta. Järjestelmäkamera!!? tiistaina klo Vanhassa pappilassa Nuoret Tuiran seurakunta Isoskoulutus to 1.3. klo , Tuiran kirkko. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Merja Oksmanilta, p tai merja.oksman@ evl.fi. Tuiran nuorten varttikirkko ja nuortenilta to 1.3. klo 18, Tuiran kirkko. Nuortenillat ovat yläkouluikäisten tilaisuuksia pelailujen, pienen purtavan ja ajankohtaisten aiheiden äärellä. Lisätietoja antaa nuorisotyönohjaaja Anssi Putila, anssi.putila@ evl.fi, p Kirkon nuorisopäivät , Tampere. Ks. ilmoitus sivulta 18. Oletko saanut lahjaksi järjestelmäkameran tai ostanut sen itse? Ihmetteletkö mitä kamerasi kirjaimet, numerot ja ominaisuudet tarkoittavat? Pohditko mitä järjestelmäkamera todellisuudessa tarkoittaa? Jos vastaat näihin kysymyksiin kyllä, niin tervetuloa ryhmäämme yhdessä etsimään vastauksia näihin kysymyksiin. Emme ole kuvauksen ammattilaisia, vaan asiasta innostuneita ja halukkaita auttamaan sinua alkuun hienon harrastuksen parissa. Kokoonnumme joka toinen viikko tiistaisin. Lisätietoja Käkkärä Kärkkäinen p ja Mono Kuoppala p Seurakuntaväen retki Kainuuseen toukokuuta Kuulkaa korpeimme kuiskintaa... Lähde mukaan virkistäytymään Päätalon, Iki-Kiannon ja Leinon jylhiin maisemiin. Näe ja koe Kallioniemi, Raatteentie, Paltaniemi ja Manamansalo. Retken hinta on 140. Se sisältää kuljetuksen turistibussilla, ruokailut, opastukset, majoituksen Scandic Kiannon Kuohut -kylpylähotellissa, jaetussa 2HH (1HH + 27 ) ja tapaturmavakuutuksen Oulun seurakuntien jäsenille. Nuoret aikuiset opiskelijajärjestöt Körttiopiskelijoiden seurat to 1.3. klo 18, Anna-Leena Peltoniemellä. OPKOn ilta la 3.3. klo 18.30, Öbergin talo, Kirkkokatu 5. Kolminaisuus elävää todellisuutta, Jonne Pirkola. Evankelisten opiskelijoiden ilta ke 7.3. klo 18.30, Pyhän Luukkaan kappeli. Käskyt 4 10, Ari Juupaluoma. Seniorit Oulun tuomiokirkkoseurakunta Eläkeläisten kerho to 1.3. klo 10.30, Heinätorin seurakuntatalo. Eläkeläisten kerho to 1.3. klo 12.30, Intiön seurakuntakoti. Tarinatupa ke 7.3. klo 13, Intiön seurakuntakoti. Karjasillan seurakunta Seniorikahvila ke 7.3. klo 12 14, Kaukovainion kappeli, Ystävänkammari. Ikäihmisten kohtaamispaikka. Toiminnasta vastaa Ikä-Esko hanke/oulun Seudun Setlementti ry. Eläkeläisten kerho to 8.3. klo 12, Pyhän Andreaan kirkko. Eläkeläisten kerho to 8.3. klo 13, Kastellin kirkko. Nokelantie 48 B, käynti Latokartanontien puolelta. Avoinna ma ke, pe klo Astioiden alennusmyynti Tervetuloa ostoksille! p Eläkeläisten kerho to 8.3. klo 13.30, Karjasillan kirkko. Tuiran seurakunta Tuiran seurakunnan vanhustyön linja vastaa keskiviikkoisin klo 9 11 puhelinnumerossa (08) Numeroon voit soittaa, kun olet yksin tai kaipaat kuuntelija, kun haluat puhua sinulle tärkeistä asioista tai kun haluat pyytää kotikäyntiä tai jättää soittopyynnön. Eläkeläisten kerho to 1.3. klo 13, Pyhän Tuomaan kirkko. Kerhosta voi tiedustella diakoni Päivi Moilaselta p Eläkeläisten kerho to 1.3. klo 13, Tuiran kirkko. Lisätietoja diakonissa Aino-Liisa Ilkolta p Oulujoen seurakunta Eläkeläisten kerho to 1.3. klo 13, Myllyojan seurakuntatalo. Leirit ja retket Oulun tuomiokirkkoseurakunta Tuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisten leiri , Rokuan leirikeskus. Ohjelmassa ulkoilua, mahdollisuus hiihtämiseen ja mukavaan yhdessä oloon. Vetäjinä pastori Jyrki Vaaramo ja diakonissa Kirsi Karppinen. Leirin hinta täysihoidolla 62 sisältää matkat ja vakuutuksen Oulun seurakuntien jäsenille. Ilmoittautumiset www. oulunseurakunnat.fi/ilmo tai p. (08) Viimeinen ilmoittautumispäivä 5.3. Karjasillan seurakunta Karjasillan seurakunnan eläkeläisten leiri , Rokuan leirikeskus. Etusija karjasiltalaisilla, leirin hinta 62 (sis. matkat ja täyshoidon). Vakuutus Oulun ev.- lut. seurakuntien jäsenille. Ilmoittautuminen mennessä tai (08) Leirille ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. Etusija ensikertalaisilla. Ole arkienkeli, tule kerääjäksi! Sinä voit auttaa ja apuasi tarvitaan. Tule mukaan Yhteisvastuun lipas- tai listakerääjäksi. Voit myös itse ideoida erilaisia keräystapoja. Aloita auttaminen ottamalla yhteyttä seurakuntasi diakoniatyöntekijään: Anu Fedotoff, p (Oulujoki), Sami Riipinen, p (Tuira), Nina Niemelä, p (Karjasilta), Heidi Karvonen, p (Oulun tuomiokirkkoseurakunta). Perheiden talvipäivä tiistaina 6.3. klo Koskelan seurakuntakodilla. Tule katsomaan, vieläkö karhu nukkuu! Voit kiertää perheesi kanssa eri toimintapisteitä oman aikataulusi mukaan: karhunpesä vanhassa aitassa, makkaranpaistoa pihalla, kahvitarjoilu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi sisällä sekä askartelua. Tervetuloa! Sitovat ilmoittautumiset mennessä tai arkisin 9 16 p. (08) Etusija Oulujoen seurakunnan jäsenillä. Ilmoittautuneille lähetämme kirjeen ilmoittautumisajan päätyttyä. Lisätietoja: diakoniatyöntekijät Eija Röning p ja Kati Riipinen p "Hiihdä, hiihdä, hiihdä!" Lasten hiihtotapahtuma sunnuntaina klo , Lämsänjärven kaupunkileirikeskuksessa (Hiihtomajantie 2). Koko perheen ulkoilu- ja hiihtotapahtuma. Lasten hiihtokilpailuihin ilmoittautuminen paikan päällä klo 13 alkaen. Kilpailut alkavat klo 14. Sarjat ovat: 3 4-v., 5 6-v., 7 8-v., 9 10-v., v. ja v. Tytöt ja pojat hiihtävät omissa sarjoissaan. Kahvi- ja mehutarjoilua, vapaaehtoinen maksu menee YV-keräyksen hyväksi. Lisäksi myytävänä makkaraa ja arpoja. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Honkala-Lämsänjärven pienkiinteistöyhdistys, Kastellin omakotiyhdistys ja Karjasillan seurakunta. Oulujoen seurakunnan 2008 syntyneiden 4-vuotissynttärit su klo 14 Myllyojan seurakuntatalolla Ohjelmassa perhekirkko, juhlahetki ja tarjoilua Ilmoittaudu mennessä Riitta Kentalalle puh Koko perhe tervetuloa! Miesten piiri tiistaina 6.3. klo 18 Tuiran kirkossa. Alustajana Arvo Ågren. Miesten ja naisten yhteinen lauluilta. Laulaen kevättä kohti -kerho torstaina 1.3. klo 13.30, Rajakylän seurakuntakodissa. Mukana kanttori Katri Sippola ja diakoni Sami Riipinen. Tervetuloa laulamaan.

17 Nro Tuiran seurakunta Tuiran seurakunnan eläkeläisten leiri , Rokuan leirikeskus. Tervetuloa viihtymään ja ulkoilemaan Rokuan maastoon. Leirin hinta on 62 sisältäen matkat, täysihoidon ja vakuutuksen Oulun ev.-lut. seurakuntien jäsenille. Ilmoittautuminen viimeistään mennessä yhteiseen seurakuntapalveluun p. (08) (etusija Tuiran seurakunnan jäsenille) tai Kanssasi mukana Paula Kyllönen ja Aino-Liisa Ilkko. Tarkempia tietoja myöhemmin lähetettävässä leirikirjeessä. Oulujoen seurakunta Seurakuntaväen retki Kainuuseen Ks. ilmoitus sivulla 16.uorot ja ker Kuorot ja kerhot Kuoroista ja kerhoista löydät lisätietoa osoitteesta kalenteri. Muut menot Kaatuneitten omaiset ma 5.3. klo 12, Vanha pappila. Fransupiiri ti 6.3. klo 17, Myllyojan seurakuntatalo. Päivä Silmukka ke 7.3. klo 13, Vanha pappila. Mukava tapaamispaikka, jossa tehdään käsitöitä, askarrellaan, jutellaan ja ollaan yhdessä. Äitiryhmä to 8.3. klo 18, Vanha Pappila, Jössensali/vintti. Äitiryhmä on kaikenikäisten äitien kohtaamispaikka. Ryhmässä on lämminhenkinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Lisätietoja: mari.tuokkola@ evl.fi, p Professori Paavo Kettusen luento: Syyllinen vai häpeissään? ti klo 18, Karjasillan kirkko. Luentoon liittyy yleisökeskustelu, jota johtaa pastori Satu Saarinen. Ilta rakkaudelle to klo 18.30, Kaakkurin koulun aula. Ks. ilmoitus sivulla 17. Yhteisvastuun taidemyyntitapahtuma , Oulun kaupunginkirjaston näyttelytila. Näyttelyä ovat rakentamassa taiteilijoiden kanssa vapaaehtoisten taidetiimi ja Karjasillan seurakunta. Avajaiset ovat perjantaina klo 18, ohjelmassa musiikkia ja puhetta Yhteisvastuusta. Näyttely on avoinna sunnuntaihin klo 15 saakka kirjaston aukioloaikoina. Oulun taiteilijaseuran taiteilijat lahjoittavat myytyjen taulujen hinnasta 40 % Yhteisvastuukeräykseen. Valokuvauskilpailu Yhteisvastuukeräyksen 2012 teemasta Pienestä kiinni Parhaat kuvat palkitaan ja voittajat julkistetaan Lisätietoa kilpailusta osoitteessa Lisätietoja teemasta Kehitysvammaisten talvileiri Rokuan leirikeskuksessa Kehitysvammaisten aikuisten talvileiri. Leirillä on mukavaa tekemistä, ulkoilua ja yhdessä oloa. Leirin hinta 39 euroa, sisältää majoituksen ja ruokailut. Etusija ensikertaa leirille tuleville. Ilmoittautuminen tai p Lisätietoja saa Christalta p Diakonialeirit Rokualla keväällä Eläkeläisten leiri (etusija tuomiokirkkolaisilla) Eläkeläisten leiri (etusija karjasiltalaisilla) Eläkeläisten leiri (etusija tuiralaisilla) Veteraanileiri Lliikuntavammaisten leiri Ilmoittautuminen tai leirikeskuspalveluun, p. (08) ma pe klo 9 16 viimeistään kolme viikkoa ennen leirin alkua. Saara Tuomela Lasten tapahtumat seurakunnissa HelmiMuskari torstaisin Pyhän Andreaan kirkossa. Helmimuskarit kokoontuvat torstaisin seuraavasti: klo vuotiaat MuksuHelmet, klo vuotiaat TaaperoHelmet ja klo alle 1-vuotiaat VauvaHelmet yhdessä vanhemman kanssa. Vapaita paikkoja voi tiedustella muskarin ohjaajalta, Mari Järvelältä, p Muskarimaksu on lukukaudessa ensimmäiseltä lapselta 50 euroa ja toisesta lapsesta 50 prosentin sisaralennus. "Hiihdä, hiihdä, hiihdä!" Lasten hiihtotapahtuma sunnuntaina klo Lämsänjärven kaupunkileirikeskusessa. Koko perheen ulkoilu- ja hiihtotapahtuma Lämsänjärven kaupunkileirikeskuksessa, Hiihtomajantie 2. Lasten hiihtokilpailut, joihin ilmoittautua voi paikan päällä. Lasten hiihtokilpailuihin ilmoittautuminen alkaa paikan päällä klo 13 ja kilpailut klo 14. Sarjat ovat: 3 4-v., 5 6- v., 7 8-v., 9 10-v., v. ja v. Tytöt ja pojat hiihtävät omissa sarjoissaan. Kahvija mehutarjoilua, vapaaehtoinen maksu menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lisäksi myytävänä makkaraa ja arpoja. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Honkala- Lämsänjärven pienkiinteistöyhdistys, Kastellin omakotiyhdistys ja Karjasillan seurakunta. Ilta rakkaudelle torstaina klo Kaakkurin koulun aulassa Arkijuhla aviopareille ja avioliittoa suunnitteleville pareille amorin ja huumorin sävyttämässä ilmapiirissä, missä erilaisilla, eri elämänvaiheessa olevilla pareilla on tilaa hengittää. Ohjelmassa puhetta parisuhteen keskeisistä kysymyksistä ja avioparihaastattelu. Juontajina ovat Maija ja Hannu Nyman. Illan aikana esiintyvät tenori Petrus Schroderus, pianisti Markus Vaara sekä koo-mikko Vaismaa (kuvassa). Tilaisuuden aluksi tarjotaan kahvit suolaisen ja makean palan kera Pyhän Andreaan kirkossa klo 18. Kahvitilaisuuden musiikista vastaavat Iida Palosaari, laulu ja JP Pulkkinen, kitara. Ilmainen lapsiparkki on Pyhän Andreaan kirkossa klo (varaukset etukäteen, p ). Illan päätteeksi iltamessu Pyhän Andreaan kirkossa klo 20. Messun jälkeen on yhdessäoloa ja iltapala. Osallistumismaksu 30 sisältää ohjelman ja tarjoilun kahdelle. Lippuja myydään Karjasillan kirkkoherranvirastossa (Nokelantie 39) ja Pyhän Andreaan kirkossa (Sulkakuja 8). Karjasillan seurakunta ja Mennään eteenpäin Tiia Santavirta Pääsiäisnäytelmään vapaaehtoiseksi Karjasillan kirkkoon Pidämme pääsiäisvaelluksen näytelmämuotoisena kirkkosalissa Karjasillan kirkolla. Ma to klo 9, 10, 11 ja 13 esityksiä 5 6-v. päiväkotilaisille sekä 1.-luokkalaisille ja päiväkerholaisille, jolloin esitetään pienemmille tarkoitettu käsikirjoitus. Maanantai ja tiistai klo 18 ja 19 on nuorten versio isommille tarkoitetulla käsikirjoituksella. Sinne kutsutaan erityisesti rippikoululaisia. Keskiviikkona klo 18 pienempien versiolla perheiden yleisövuoro Keskiviikkona klo 19 aikuisten yleisövuoro isompien käsikirjoituksella. Perjantaina kierrämme palvelutaloissa kiertävällä kokoonpanolla päivällä. Rooleja on vastaanottajasta Salomeen ja enkelistä opetuslapseen. Ruokahuoltoonkin tarvitsemme ihmisiä. Jos sinua innostaa tulla toteuttamaan pääsiäisnäytelmää niin ilmoittaudu lapsi- ja perhetyön sihteerille Mari Jääskeläiselle p mari.jaaskelainen@ evl.fi tai nuorisotyönohjaaja Jenni Koskenkorvalle p , jenni.koskenkorva@evl.fi. Pääsiäisnäytelmä "Kohti kolmatta aamua" keskiviikkona klo Karjasillan kirkossa Kuvaelma, jossa seurataan Jeesuksen elämän vaiheita pääsiäisen sanoman mukaisesti. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet seurakunnan työntekijät. Toteuttamassa myös vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Näytelmä kulkee palmusunnuntaista pääisäisen aamuun! Yleisövuoro klo 18 perheille pienimpiä huomioon ottavalla käsikirjoituksella sekä klo 19 aikuisille suunnatummalla käsikirjoituksella. Eka kertaa äitinä -ryhmä torstaina klo Maikkulan kappelissa. Eka kertaa äitinä -ryhmä tarjoaa mahdollisuuden jakaa arjen kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmään otetaan kymmenen äitiä lastensa kanssa. Ryhmä on tortaisin ajalla Kokoontumiskertoja on kuusi. Ryhmässä ovat mukana diakoniatyöntekijä Anu Kontio ja lapsityönohjaaja Marjaana Lassi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mennessä Marjaana Lassille, p Ensi kesän 10-leiri Rokuan leirikeskuksessa 10-leiri 2012 on tarkoitettu vuonna 2002 syntyneille tytöille ja pojille. Leirillä majoitutaan puolijoukkueteltoissa ja ruokaillaan leirikeskuksen ruokalassa. Luvassa on monipuolista ohjelmaa! Ilmoittautuminen leirille viimeistään 27.4., osoitteessa Lisätietoja antavat Atte Kääriäinen, p ja Sanna Parkkinen, p

18 18 Nro Menot Oulussa Muistokonsertti lauantaina 3.3. klo 17 Karjasillan kirkossa. Esiintyjinä muusikkoystäviä muun muassa Pohjan Sotilassoittokunta, Mikko Kuustonen ja Mari Uusitalo. Tuotto hyväntekeväisyyteen. Via Dolorosa -näytelmä sunnuntaina 1.4. klo Limingassa Musiikkia kirkoissa Oulujoen seurakunta järjestää matkan Liminkaan 1.4. klo 20 katsomaan Via Dolorosa -näytelmää, joka kertoo Jeesuksen viimeisistä päivistä maan päällä. Näytelmä toteutetaan vaellusdraamana, jossa yleisö osallistuu näyttelijöiden ohella esitykseen. Esityksessä koetaan pääsiäisen murhe ja ilo. Matkalle mahtuu mukaan 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta oulujokista. Etusijalla ovat Oulujoen seurakunnan vapaaehtoistyössä toimivat. Matka on ilmainen. Lipun hinta esitykseen on 5 euroa ja se maksetaan paikan päällä. Matkalle lähdetään Myllyojan seurakuntatalolta 1.4. klo Paluu esityksen jälkeen noin klo 23. Ilmoittautumiset mennessä lehtori Riitta Kentalalle, p Kirkon nuorisopäivät Tampereella Tapahtumapaikkoina Kalevan kirkko, Keskustori ja Särkänniemi. Yhden Hinnalla -teemalla järjestettävät valtakunnalliset päivät kokoavat ihmisiä ympäri Suomea. Oulusta lähdemme Tampereelle isolla porukalla jo pe aamupäivällä (pyydä pe koulusta vapaaksi). Matkan hinta 10 isoskoulutuksessa olevat ja muilta aktiiveilta 25 sisältäen matkat, majoituksen, päivien ohjelman ja yhden lämpimän ruuan/päivä + aamu- ja iltapalat sekä vakuutuksen. Lisätietoja Anssilta ja Merjalta. Päivien ohjelma löytyy osoitteesta Elämän vivahteita -näytelmä tiistaina klo Pyhän Tuomaan kirkossa Ilmaisutaidon ryhmä esittää runokoosteen Elämän vivahteita. Esiintyjät: Sirkka Korpela, Reino Klemetti, Jenni Manninen, Kalevi Moilanen, Irja Ylimarttila ja Eeva Korhonen. Kahvitarjoilu, musiikkiesityksiä ja arvontaa. Käsiohjelma 5. Tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle. Linja-autoreitti: klo Pyhän Luukkaan kappeli, ajaa Kaitoväylää, klo Kuivasjärvi (Karjakentän pysäkki), klo Pateniemen kirkko, klo 12 Palokan palvelukeskus, klo Rajakylän seurakuntakoti, klo Koskelan seurakuntakodin pysäkki, klo Koskelan palvelukeskus, klo Tuiran palvelukeskus, klo Tuiran kirkko, klo Pyhän Tuomaan kirkko. Paluukuljetus lähtee klo Elämän polku Kastetut Tuomiokirkko: Lena Maria Mikaela Ståhlberg, Jimi-Jaakko Johannes Veikkola. Karjasilta: Anni Elina Haasanen, Jonna Cecilia Heikkinen, Meliina Saani Suvetar Katajamäki, Aatami Oiva Jerenpoika Klami, Hilla Severiina Latvakoski, Aarne Aslak Ilmari Marjomaa, Samuel Onni Eemil Mutanen, Roope Matti Antero Määttä, Jessiina Anna Elisabeth Pääkkö. Tuira: Lilja Aino Elisabet Kiiveri, Jinna Anneli Ilmatar Korpela, Ilona Erika Kristiina Kälkäjä, Edvin Akusti Mikkola, Nea Maria Alexandra Segerlöv, Heta Lilja Tuulikki Sillanpää, Jalmari Johannes Soronen. Oulujoki: Juulia Maria Armiita Hauru, Juhana Eetu Valtteri Impiö, Venla Maria Katariina Jarva, Jan-Henrik Einari Kinnula, Eelis Atte Mikael Määttä, Jenni Sofia Katariina Parviainen, Hilma Talvikki Pelkonen, Helmi Malviina Sakko, Valde Aukusti Veteläinen. Vihityt Karjasilta: Marko Juhani Pelkonen ja Anu Ellen Heikkinen. Tuira: Jani Markus Kuorikoski ja Eliisa Hannele Keskitalo, Tero Juhani Mäkelä ja Jenni Iida Susanna Anttonen, Harri Henrikki Pietola ja Saija Katariina Karhu. Oulujoki: Arttu Johannes Puhakka ja Saana Erika Peteri, Pasi Antero Laukka ja Leena Liisa Kristiina Mämmi. Kuolleet Tuomiokirkko: Vesa Keijo Hyvönen 61, Arja Helena Taskinen s. Vähäkangas 61. Karjasilta: Paavo Johannes Eteläinen 75, Toivo Salomon Hannuksela 89, Raili Inkeri Kyrönlampi s. Kitti 76, Helmi Kaarina Niskanen s. Riekki 71, Pertti Kalervo Tallgren 56. Tuira: Eljas Veli Martikkala 77, Anneli Halonen s. Varpainen 70, Irja Anita Korhonen s. Lipponen 91, Martta Orvokki Similä s. Kenakkala 88, Mirjam Ilona Sipilä 87, Kalevi Johannes Veijola 68. Oulujoki: Helmeri Jussila 86, Tarja Helena Oikarinen s. Keränen 57. Kirkolliset toimitukset Tilavaraukset Palveleva puhelin Avioliittoon vihkimisestä, kastamisesta, hautaan siunaamisesta ja muista kirkollisista toimituksista sopiminen arkisin klo 9 16 päivystävän papin kanssa: Isokatu 9, 1. kerros, Oulu p. (08) , pappi.oulu@evl.fi. Erityisdiakonia Virkatodistukset Keskusrekisteri, Isokatu 9, p. (08) avoinna ma pe klo Muut kuin kirkollisiin toimituksiin liittyvät tilavaraukset kirkkoherranvirastoista ma pe klo Näkö-, kuulo- ja kehitysvammaistyö sekä päihde- ja kriminaalityö, asunnottomien palvelu. Taka-Lyötyn katu 4, toinen kerros, p. (08) avoinna ma pe klo p su to klo ja pe, la klo 18 03, puhelun hinta pvm/mpm. Lankapuhelimesta soitettaessa puhelu maksaa paikallispuhelumaksun verran. Matkapuhelinta käytettäessä laskutusperusteena ovat oman operaattorin puheluhinnat. Huom! Kaikki operaattorit eivät sisällytä paikallispuheluita puhepaketteihinsa. Kirkkoherranvirastot Oulun tuomiokirkkoseurakunta Linnankatu 7 (4. krs), PL 122, Oulu avoinna ma pe klo 9 16, p. (08) Kirkkoherra Matti Pikkarainen p Karjasillan seurakunta Nokelantie 39, PL 122, Oulu avoinna ma pe klo 9 16, p. (08) Kirkkoherra Juhani Lavanko p Tuiran seurakunta Myllytie 5, PL 122, Oulu avoinna ma pe klo 9 16, p. (08) Kirkkoherra Hannu Ojalehto p Oulujoen seurakunta Koivumaantie 2, PL 122, Oulu avoinna ma pe klo 9 16, p. (08) Kirkkoherra Jouni Riipinen p Ylikiimingin seurakuntapiiri Harjutie 5, Ylikiiminki avoinna sopimuksen mukaan, p. (08) Kappalainen Olavi Isokoski p Yli-Iin seurakuntapiiri Elatuspellontie 4 a 2, Yli-Ii avoinna ma, ti, to, pe klo 9 13, p Kappalainen Pertti Lahtinen p Neuvonta ja vaihde p. (08) etunimi.sukunimi@evl.fi Kirkot Karjasillan kirkko Nokelantie 39 Kastellin kirkko Töllintie 38 Kaukovainion kappeli Hiirihaukantie 6 Maikkulan kappeli Kangaskontiontie 9 Oulun tuomiokirkko Kirkkokatu Oulujoen kirkko Oulujoentie 69 Pateniemen kirkko Taskisentie Pyhän Andreaan kirkko Sulkakuja 8 Pyhän Luukkaan kappeli Yliopistokatu 7 Pyhän Tuomaan kirkko Mielikintie 3 Tuiran kirkko Myllytie 5 Yli-Iin kirkko Elatuspellontie 4 Ylikiimingin kirkko Kirkkotie Toimipaikat Elohuone Isokatu 11 Heikkilänkankaan seurakuntakoti Kyytipojantie 2 Heinätorin seurakuntatalo Aleksanterinkatu 71 Hietasaaren kaupunkileirikeskus Hietasaarentie 19 Hintan seurakuntatalo Hintantie 89 Huonesuon seurakuntakoti Leväsuontie 19 Hönttämäen seurakuntakoti Ruotukuja 1 Intiön seurakuntakoti Intiönpolku 2 Juuman leirikeskus Juumantie 126, Käylä Keskustan seurakuntatalo Isokatu 17 Koskelan seurakuntakoti Koskelantie 86 Kuivasjärven seurakuntakoti Karppalantie 6 Lämsänjärven kaupunkileirikeskus Hiihtomajantie 2 Myllyojan seurakuntatalo Koivumaantie 2 Niittyaron seurakuntakoti Purjehtijantie 4 Oulujoen pappila Oulujoentie 72 Rajakylän seurakuntakoti Tervakukkatie 2 Rokuan leirikeskus Salmisentie 300, Rokua Saarelan seurakuntakoti Poolakuja 1 Sanginsuun seurakuntakoti Sanginsuuntie 59 Sarasuon päiväkoti Sarasuontie 5 Siipi lähetyksen puoti ja paja Nokelantie 48 Siiranjärven eräleirikeskus Vaarakyläntie 208, Taivalkoski Toppilan monipalvelukeskus Paalikatu 19 Vanha pappila Asemakatu 6 Vanha pappila Pappilantie 2, Ylikiiminki Vasamon leirikeskus Vasamontie 55, Ylikiiminki Ylikiimingin seurakuntatalo Harjutie 5, Ylikiiminki Öbergin talo Kirkkokatu 5

19 Nro Seurakunnissa tapahtuu Elämän eväitä Yhteisvastuuvaroilla 19 Kuvat: Katja Kiiskinen Viime vuonna Yhteisvastuukeräyksen kohteena olivat syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Sen vuoksi Tuiran seurakunta järjesti Yhteisvastuuvaroilla yläasteikäisille suunnatun Elämän eväät -tapahtuman, johon kutsuttiin kaikki Tuiran alueen koulut. Järjestämme koululuokille bussikuljetuksen Tuiran kirkkoon, jossa he kiertävät ryhmissä neljällä eri rastilla, kertoo nuorisotyönohjaaja Tuulikki Ståhlberg. Rasteilla keskustellaan ja annetaan tietoa talousasioista, nettikäyttäytymisestä, vuorovaikutustaidoista ja omien vahvuuksiensa tunnistamisesta. Haluamme antaa nuorille eväät, joilla he selviävät elämässä eteenpäin, ja samalla ehkäistä heidän syrjäytymistään, Ståhlberg toteaa. Viime perjantaina Tuiran kirkkoon saapui kaksi 9. luokkaa Merikosken koulusta. Aamu alkoi hartaudella, jonka jälkeen oppilaat jaettiin neljään ryhmään, ja he lähtivät kiertämään rasteja. Ryhmä, jonka mukana kuljin, aloitti taloustietorastilta. Rastin vetäjä, diakoniatyöntekijä Eeva-Marja Laitinen, vertasi talousasioita hampaiden hoitoon. Talous on kuin hampaiden harjaus: ensin vanhemmat tekevät sen puolestanne. Sitten teidän täytyy opetella tekemään se itse. Sama koskee raha-asioita, Laitinen sanoi. Itse voi vaikuttaa siihen, pysyvätkö raha-asiat kunnossa. Jos raha-asioissa joutuu vaikeuksiin, ne täytyy hoitaa kuntoon. Aivan kuten hampaatkin paikataan, jos niihin tulee reikiä, Laitinen vertasi. Monilla oli jo hyvä käsitys siitä, mitä tapahtuu, jos laskut jäävät maksamatta. Menee luottotiedot, eikä saa enää lainaa, totesi eräs oppilas. Seuraavalla rastilla pohdittiin vahvuuksia. Nuorisotyönohjaaja Kati Erkkilä pyysi nuoria miettimään, missä he ovat hyviä. Annan teille tällaiset arvottomat tilkut, joista te teette arvokkaita kirjoittamalla niihin asioita, joissa olette hyviä, Erkkilä sanoi. Kangastilkuille piirtyikin monia hyviä ominaisuuksia. Abdishakuur Nuur totesi pelaavansa hyvin jalkapalloa. Veljeni aina sanoo, että minä olen sinnikäs, kertoi Hanna Hyvärinen. On hyvä joskus miettiä omia vahvuuksiaan, sillä suomalaiseen kulttuuriin kuuluu itsensä väheksyminen, Hyvärinen pohti. Lopuksi kaikkien tilkut kiinnitettiin luokan yhteiseen vahvuustauluun, jonka oppilaat saivat mukaan omaan luokkaansa. Abdishakuur Nuur totesi pelaavansa hyvin jalkapalloa. Veljeni aina sanoo, että minä olen sinnikäs, kertoi Hanna Hyvärinen. Vuorovaikutusrastilla seurakuntapastori Riikka Honkavaara johdatti oppilaat sanattoman viestinnän saloihin. Iso osa viestinnästä on sanatonta. Kehonkieli, ilmeet ja eleet vaikuttavat suuresti välittämäämme viestiin, Honkavaara kertoi. Kättelyharjoituksessa kaikki kättelivät toisiaan ja esittelivät itsensä. Piti olla kohteliaampi, totesi Nuur, kun Honkavaara kysyi, miltä tuntemattomien kätteleminen tuntui. Honkavaara sanoi tilanteen, kulttuurin ja sen, kuinka tuttu toinen ihminen on, vaikuttavan ihmisten kohtaamiseen. Hän korosti, että vuorovaikutuksen tulisi olla aitoa, ei esittämistä. Nettirastilla mietittiin, mitä kaikkea verkossa voi ja kannattaa tehdä. Esimerkiksi noloja kuvia ei välttämättä saa koskaan kokonaan pois netistä, varoitti nuorisotyönohjaaja Merja Oksman. Hän muistutti myös, että Facebook on tirkistelypaikka, jossa ihmisten elämää ja edesottamuksia voi seurata kuka tahansa, ellei yksityisyysasetuksiaan pidä tiukkoina. KATJA KIISKINEN Hailuoto Kirkkoherranvirastossa päivystys maanantaisin klo Muina aikoina palvelu mobiilivaihteen kautta numerosta (08) Virkatodistukset ja sukuselvitykset Oulun keskusrekisteristä p. (08) Työntekijöiden numerot: Kirkkoherra p Kanttori p Diakonissa p Suntio p Pyhäkoulu su 4.3. klo 12. Raamattu- ja rukousilta ti 6.3. klo 18 srk-salissa. Naistenpäivää juhlitaan Saarenkartanossa to 8.3. Laskiaismäessä. Vanhojen koululaulujen ilta Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 14. Kotikutoista ohjelmaa ja kukat naisille, kahvit kaikille! torstaina 1.3. klo 18 Kaisu ja Pekka Heikkisellä, Heikkisentie 38. Kahvit ja arvontaa. Yhteisvastuukeräyksen kyläluudat kiertävät Kaisamarja Stöckell Kolme luutaa on lähtenyt kiertämään yksi Santosesta, toinen Ojakylästä ja kolmas keskikylältä. Luudan mukana on keräyslipas ja vihko, johon kirjataan talot, joissa luuta on vieraillut. Tarkoitus on elvyttää kyläilyperinnettä ja kerätä samalla rahaa yhteisvastuukeräykseen (listakeräystä ovelta ovelle ei enää kerätä). Mukavia kyläilyhetkiä! Lumijoki Kirkkoherranvirasto Toukolantie Lumijoki avoinna ma, ke, pe klo 9 14 Kirkkoherranvirasto p. (08) Srk-talo p. (08) Kerhohuone p. (08) p vs. Kirkkoherra p Suntio p Diakonissa p Päiväkerhot normaalisti, mutta hiihtolomaviikolla ei ole seurakunnan kerhoja! Perhekerho torstaisin klo 10 srk-talolla. Ei hiihtolomaviikolla! Lähetysilta to 1.3. klo srk-talolla, Rukousmatka maailmalle. Lapsiparkkia ei ole pe 2.3., eikä hiihtolomaviikolla! Ystävyydentalo pe 2.3. klo 10 srk-talolla. Jippii-lauluja pe 2.3. klo srk-talolla, 0-6 luokkalaisille. Sanajumalanpalvelus su 4.3. klo 18 kirkossa. Toimittaa Olavi Palovaara ja kanttorina Maili Muuttola-Junkkonen. Kuoroharjoituksia ei ole hiihtolomaviikolla! Naistenpäivän kahvit to 8.3. klo 14 lähetyksen hyväksi. Tervetuloa! Kevään yhteisvastuukeräys Pienestä kiinni on käynnistynyt. Lisätietoja keräyksestä Marjolta p lumijoki.seurakunta.net 973 tai fi. Keräyksen tiimoilta järjestämme mm. maaliskuussa Yhteisvastuulounaan, seurakuntaillan to sekä perinteisen lipaskeräyksen yhteisvastuu-rynnäkön kotien ovilla la yhdessä rippikoululaisten ja kaikkien halukkaiden vapaaehtoisten kanssa. Tule mukaan auttamaan! Suuren suuret kiitokset kaikille viime vuonna lasten leirirahastoa tukeneille! Hienoa, että olette halunneet auttaa! Edelleenkin auttaminen onnistuu eli otamme kiitollisuudella vastaan lahjoitukset lasten ja nuorten leirirahastoon. Tili on , saajaksi merkitse LAHJOITUSVARAT, viestikenttään kirjoita LEIRI- RAHASTO. Ry:n toimintaa: Su 4.3. klo 12 pyhäkoulu I Räihä, II Myllynen ja III Nikolalla, sekä seurat klo 17 ry:llä Ke 7.3. klo 19 ompeluseurat Holmilla. Aaro Kukkohovi

20 20 Nro Seurakunnissa tapahtuu Haukipudas Kirkkoherranvirasto ma pe klo to klo p. (08) fax. (08) Käyntiosoite Kirkkotie Haukipudas Postiosoite PL Haukipudas Kempele Hengellisen musiikin toivekonsertti to 1.3. klo srk-keskuksessa. Mukana ovat Haukiputaan Kirkon Kamarikuoro, seurakunnan lapsikuoro, miesten lauluryhmä ja oman pitäjän solisteja. Juontaa FM Rauno Kinnunen, päätössanat (srk-sisar) Johanna Kerola. Vapaa pääsy, arpajaiset ja kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Rukouspiiri to 1.3. ja to 8.3. klo 18 Puttaan Tuvalla. Seurakuntakerhot eläkeläisille ma 5.3. klo 13 Jokivarren vanhustentalolla, ke 7.3. klo 13 Kellon srk-kodilla ja to 8.3. klo 13 srk-keskuksessa. Seurakunta tarjoaa taksikyydin. Mikäli et ole syksyllä ilmoittanut itseäsi taksilistalle, soita diakoniatoimistoon ma klo 9 11 p. (08) Lähetyspiiri ti 6.3. klo 13 Puttaan Tuvalla. Juttukahvila to 8.3. klo 13 Martinniemen srk-kodilla. Hengellisen paaston ryhmä kokoontuu ke 7.3., 14.3., 21.3., klo Kellon srkkodilla. Viimeinen Puttaan Tupa kaikille avoin olohuone torstaisin ja perjantaisin klo Kirkkotie 10 C. Vapaaehtoisten retki Valamoon ja Haminaan Lähetysseuran vuosijuhlille kesäkuuta. Retken hinta 200, sisältyy matkat, majoitus ja ilta- ja aamupalat sekä yksi lämmin ateria joka päivä. Lähtö to 7.6. klo 8.30 ja paluu su n. klo 23. Yöpyminen Valamossa 2 hengen huoneissa ja Haminassa RUK:n päärakennuksessa 12 hengen huoneissa. Yhden hengen huoneen Valamossa saa 10 lisämaksusta. Haminasta voi saada myös perhemajoitusta, jos varaa ajoissa. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset pe mennessä matkanvetäjille: Johanna Kerola, p tai Helena Ylimaula p kokoontuminen kiirastorstaina 5.4. klo alkaen Puttaan Tuvalla. Ryhmän teemana on Rukous. Ei ennakkoilmoittautumista. Osallistujien toivotaan käyvän kaikissa kokoontumisissa. Vetäjinä Johanna Kerola, p ja Helena Ylimaula, p Viikolla 10 perhekerhot eivät kokoonnu. Haukiputaan seurakunta tarvitsee kesätyöntekijöitä seuraavasti: hautausmaa- ja puistotyöntekijöitä kasvukauden ajaksi (noin 5 6 kk). Lisätietoja: seurakuntapuutarhuri Erkki Mikkonen, p , leirikeskuksen keittiö- ja siivoustyöntekijöitä kesäksi noin 3 kk ajaksi. Hygieniapassi välttämätön. Lisätietoja: emäntä Marjatta Paavola, p , kirkonesittelijöitä ajalle ja Lisätietoja: seurakuntamestari Valma Liedes, p sekä kirkkoherranvirasto p. (08) Palkkaus KirVESTES:n mukainen. Työpaikkoja haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemusten tulee olla perillä maanantaina kello 14 mennessä Haukiputaan seurakunnan taloustoimistossa, osoite Kirkkotie 10, Haukipudas. Kuoreen on merkittävä tehtävä tai tehtävät joita haetaan. Nuorten kesätyöpaikoista tiedotetaan myöhemmin keväällä, seuratkaa kirkollisia ilmoituksia. Kätevät kädet -ryhmä maanantaisin klo Puttaan Tuvalla. Nuorten aikuisten raamattupiiri tiistaisin klo 18 Puttaan Tuvalla. Perhekerhot: Kellon srk-kodilla torstaisin klo , Martinniemen srk-kodilla perjantaisin klo , kirkonkylällä Wirkkulassa per- / Hidden jantaisin klo sekä Jokelan vanhalla koululla perjantaisin klo Puttaan Tupa, kaikille avoin olohuone torstaisin ja perjantaisin klo Kirkkotie 10 C. Missiokerho (alakouluikäisten raamattu- ja lähetyskerho) perjantaisin klo 16 Puttaan Tuvalla. Rauhanyhdistyksen toimintaa: Haukipudas: yhteispyhäkoulu ja ruokailu su 4.3. klo 12 ry:llä jatkuen seuroilla klo Kello: raamattuluokka pe 2.3. klo ry:llä, ompeluseurat pe 2.3. A r k isto Sanajumalanpalvelus sunnuntaina 4.3. klo 10 poikkeuksellisesti srk-keskuksessa kirkon urkujen huollon vuoksi. Jumalanpalveluksen toimittaa Leena Brockman, saarna Jaakko Kaltakari, kanttorina Hannu Niemelä. Seurakunta tarjoaa kirkkokyytiä, kyytitilaukset diakoniatoimistoon p. (08) ma klo klo ry:llä, seurat su 4.3. klo 17 ry:llä. Jokikylä: kuukausimyyjäiset pe 2.3. klo ry:llä. Kastetut: Matias Eerik Isohookana, Aura Adelei Jämsä, Sandra Elina Wilhelmiina Ängeslevä, Jonne Matias Rautio, Niilo Topias Helender, Aapeli Ensio Joukainen. Avioliittoon kuulutettu: Christoffer Mikael Johansson ja Noora Inka Maaria Karkkola, Markus Aleksi Rehu ja Lyydia Selina Ahola. Kuollut: Maire Kyllikki Puranen 88, Seppo Antero Jussila Kirkkoherranvirasto avoinna ma ti ja pe klo 9 15 ke klo 9 14 to klo 9 17 p. (08) fax. (08) Postiosoite PL Kempele Käyntiosoite Tiilitie Kempele Viraston aukioloajat ovat ma ti ja pe klo 9 15, ke klo 9 14, to klo Pyhäkoulu su saarnan aikana kirkossa (ei perhemessuissa). Naisten piiri to 1.3. klo Kirkonkylän srk-kodissa. Askeleet pe 2.3. klo 18 Kirkonkylän srk-kodissa. Yhteys-iltaa ei ole su 4.3. eikä su Nuttukerho ma klo 18 kirkonkylän srk-talolla. Aamurukous keskiviikkoisin klo 6 kirkossa. Perhekerhot kokoontuvat klo Pe Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Ke Keskustan srk-talolla. Ke ja to Vanhassa pappilassa. Ti ja ke Kokkokankaan srk-keskuksessa. Perhepäivähoitajien ja hoitolasten ryhmä ma Keskustan srk-talolla ja pe Kokkokankaalla. Eläkeläisten piirit: Päiväpiiri Hiihtolomaviikolla ei ole päivä- ja perhekerhoja, varhaisnuorten kuoroja eikä kerhoja. ke 7.3. klo 12 Kokkokankaan srk-keskuksessa. Seurakuntapiiri to 8.3. Kirkonkylän srkkodissa alkaen klo kahvitarjoilulla, klo 13 hartaus. Piirissä mukana diakoni Elisa Metsänheimo. Diakoniatyöntekijöiden vastaanotolle ajanvaraus: Kirkonkylän diakoniatoimisto ma ja to klo 9 10 Leena Hintsala p ja Elisa Metsänheimo (7.3. alk.) p Kokkokankaan diakoniatoimisto ma ja ke klo 9 10 Sirkku Määttä p ja Soile Pakkanen p Sosionomi-diakoniopiskelija Anneli Nieminen käytännönharjoittelussa seurakunnassamme Kirkkokuoro ke 7.3. klo 18 Kirkonkylän srk-kodissa. Työikäisten miesten piiri ke 7.3. klo 18 Kokkokankaan srkkeskuksessa. Miesten piiri to 8.3. klo Kokkokankaan srk-keskuksessa. Varhaisnuorten kuorot to klo Kirkonkylän srkkodissa ja pe klo Kokkokankaan srk-keskuksessa. Mukulamuskari on 5 7-vuotiaille tarkoitettu musiikkihetki. Kokoontuminen ma klo 18 Kokkokankaan srk-keskuksessa. Lukukausim. 10. Lisätiedot ja ilmoitt. p / Marjo. Varhaisnuorten kerhot ks. Nuoret: Nuorten illat torstaisin klo 19 Vanhassa pappilassa. Yöpappila pe 2.3. klo 20 Vanhassa pappilassa. Kirpputori Ilonpisara avoinna ti ja to klo ja la klo Aamukahvila työttömille, eläkeläisille ja kaikille, joilla on päivisin aikaa ma klo Kirkonkylän srk-kodissa. Kahvilaa ei ole ma 5.3. Kempeleen rauhanyhdistys: Raamattuluokat pe 2.3. klo lk: Haukipuro, Salmikuja lk: Karppinen, Ollakankuja 7A. Seurat su 4.3. klo 16 ry:llä. Tiistaikerho ti 6.3. klo 12 ry:llä. Murron rauhanyhdistys: Lauluseurat pe 2.3. klo 19, Keinäsentie 65. Seurat su 4.3. klo 16 ry:llä. Kastetut: Pihla Amanda Kujala, Leevi Oliver Kauniskangas, Riina Vilhelmiina Kokko, Juho Aleksi Marttila, Veikka Johannes Asikainen, Miko Noel Benjamin Pyhtilä. Vihitty: Juha Matias Mäkelä ja Marja-Leena Haapakorva. Kuollut: Saara Agnes Laukka s. Rautio, 80, Pirkko Tuulikki Alaraasakka e. Rahkola, 58.