RakMK uudistuu, uudet rakennusten palo- ja energiatehokkuusvaatimukset Joensuu

Transkriptio

1 RakMK uudistuu, uudet rakennusten palo- ja energiatehokkuusvaatimukset Joensuu

2 Suomen rakentamismääräyskokoelma -julkaisu Maankäyttö- ja rakennuslain muutos I > Maankäyttö- ja rakennuslain muutos II > YM+VN Asetukset (vaatimukset) muiden valtion viranomaisten antamia rakentamista koskevia määräyksiä YM ohjeet (suositukset) Suomen Rakentamismääräyskokoelma YmVa mietintö: Rakentamismääräyskokoelmaan tulee koota alalle helppolukuisessa muodossa kutakin nykyistä rakentamismääräyskokoelman osaa vastaavasti asianomainen MRL säännös olennaisista teknisistä vaatimuksista, asiaa koskeva asetus sekä siihen liittyvät ohjeet

3 Maankäyttö- ja rakennuslain olennaiset tekniset vaatimukset täsmentyvät uusilla asetuksilla mennessä Olennaiset tekniset vaatimukset MRL 117 (MRA 50 ) MRL 117 a 117 g Rakentamismääräykset MRL 13.3 siirtymäsäännös Asetukset - Uuden rakennuksen rakentaminen - korjaus- ja muutostyöt

4 MRL 117 a g Olennaiset tekniset vaatimukset MRL 117 a Rakenteiden lujuus ja vakaus MRL 117 b Paloturvallisuus MRL 117 c Terveellisyys MRL 117 d Käyttöturvallisuus MRL 117 e Esteettömyys MRL 117 f Meluntorjunta ja ääniolosuhteet MRL 117 g Energiatehokkuus

5 RakMK osa Uusi asetus Voimassa Lausunnolla Valmistelussa A1, A2 Kyllä (3 kpl) A4 Kyllä (1 kpl) alkaa 10/2016 B osat Kyllä (2 kpl) Eurokoodit Kyllä (11 kpl) valmis valmis C1 Kyllä (1 kpl) 5/2017 käynnissä C2 Kyllä (1 kpl) 12/2016 käynnissä C4 Ei D1 Kyllä (1 kpl) 2/2017 käynnissä D2 Kyllä (1 kpl) 10/2016 käynnissä D3 Kyllä (1 kpl) 10/2016 käynnissä D4,D5,D7 Ei E1 Kyllä (1 kpl) 12/2016 käynnissä E3 Kyllä (1 kpl) 1/2017 käynnissä E2, E4, E7, E8, E9 Ei F1 Kyllä (1 kpl) 6/2016 käynnissä F2 Kyllä (1 kpl) 11/2016 käynnissä G1 Kyllä (1 kpl) 5/2017 käynnissä

6 Asetus rakennusten paloturvallisuudesta luonnos 2/2017 Asetuksen taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos /958, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta Siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa voimassa olleita Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuja määräyksiä voidaan soveltaa kunnes uudet säännökset on annettu, enintään kuitenkin viiden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 13 :n 3 momenttia. ( saakka) Asetus korvaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1, rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet, ja siihen on sisällytetty asioita Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuista ohjeista, joista on päätetty säätää velvoittavasti.

7 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset vaatimukset MRL 117 b ( /958) Paloturvallisuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta.

8 Selvityskohteita ja kehittämishankkeita 1. Rakennusten korkeuden määritys ja pinta-alat, L2 Kerroslukurajoitteista metrimääräisiin rajoihin P2-kerrostalon korkeus 26 -> 28 m 2. Palo-osastokoko, paloteknisten laitteiden vaikutus, L2 Paloilmoittimella tai automaattisella savunpoistolla ei helpotusta osastokokoon Automaattisella sammutuslaitteistolla osastokokoa voitaisiin kasvattaa merkittävästi. 3. Rakenteiden kantavuuden säilyttäminen, Ramboll Finland 4. P2 3-8 krs. käyttötapojen laajentaminen, KK-palokonsultti Majoitustilat ja hoitolaitokset, (pois lukien suljetut rangaistuslaitokset ja sairaalat), kokoontumis- ja liiketilat, palokuormaryhmässä alle 600 MJ/m 2 ja palokuormaryhmässä MJ/m Palon leviäminen osastosta, KK-palokonsultti 6. Palon kehittymisen rajoittaminen, pinnat, suojaverhoukset, Esko Mikkola 7. Ulkoseinien lämmöneristys, KK-palokonsultti Palavien eristeiden suojaus => yhteenvetoraportti, RTT Massiivisten puurakenteiden laajennettu käyttö perustelut ehdotuksille palomääräyksiin, KK-palokonsultti Oy, 12/2016, julkaisematon

9 Taulukkomitoituksella tai toiminnallisella mitoituksella Reseptin mukaan tehtynä kelpaa sellaiseen Kulinaristisena kertaannoksena tarpeen mukaan

10 Säännösmuutosehdotuksia Puukerrostalojen käyttötarkoituslaajennukset ja tarkennukset keittokirjamitoituksessa Nykyisellään asuin- ja työpaikkarakennukset, enintään 8 kerrosta Jatkossa mahdollisesti myös majoitusrakennukset ja hoitolaitokset, enintään 8 kerrosta, huom. koko- ja henkilömäärärajoitukset Em. rakennuksiin voisi sisältyä osa kokoontumis- ja liiketiloista Enimmäiskorkeus nyt 26 m, jatkossa 28 m Puupintojen laajempi käyttö mahdollista sisätiloissa, tämä kompensoitaisiin palonkestävyysvaatimuksia korottamalla (kun tietty määrä suojaverhoamatonta pintaa ylittyy, R ja EI vaatimusta korotetaan) Myös ulkopinnan suojaverhousvaatimusta kevennettäisiin nykyisestä (kustannussäästö)

11 Puurunkoiset asuinkerrostalot, vanha ja uudet rakenteellinen suojaus automaattinen sammutuslaitteisto tehokas automaattinen sammutuslaitteisto Asunnot ja työpaikkarakennukset? majoitus + hoitolaitokset + kokoontumis- ja liiketiloja kaupunkipientalo

12 Säännösmuutosehdotukset, jatkuu Mahdollisuus rakentaa ylin kerros puurunkoisena enintään 28 m korkeassa P1-luokan asuinrakennuksessa (keittokirjamitoitus) Nykyisellään mahdollista vain lisärakentamisessa/laajennuksessa Jatkossakin pääasiallinen käyttö lienee lähinnä lisäkerrosrakentamisessa Mahdollisuus rakentaa kaksi ylintä kerrosta puurunkoisena enintään 28 m korkeassa P1-luokan asuinrakennuksessa (keittokirjamitoitus) Tällöin kolme ylintä kerrosta varustettaisiin automaattisella sammutuslaitteistolla Käyttö lienee lähinnä lisäkerrosrakentamisessa

13 Vaikutuksista Hallinnolliset vaikutukset vähäiset Säännösrakenne muuttuu, uusia asioita => koulutus-, opastarve Koulutuskustannukset 1. vuonna arvio Ei merkittäviä vaikutuksia henkilöturvallisuuteen, mutta vahinkoprofiili voi muuttua Omaisuusvahinkoriski voi eräissä tapauksissa kasvaa (vähäinen) Melko yksityiskohtaista sääntelyä tulkintojen vähentämiseksi Tulkintojen väheneminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja sujuvoittaa rakentamishankkeita => kustannukset voitat alentua Voi olla vaikutuksia tuotteiden markkinaosuuksien jakoon Kilpailun lisääntyminen myönteistä => kustannukset voivat alentua Myönteiset vaikutukset mekaaniseen metsäteollisuuteen Yksityiskohtaisempaa sääntelyä mm. palavien eristeiden käyttöön Paloturvallisuussuunnittelun kustannukset alenevat Puukerrostalojen käyttötarkoitusten tarkennukset Keittokirjamitoitus voi säästää tuhansia euroja/kohde kontra tapauskohtainen toiminnallinen mitoitus

14 Aikataulusta Lausunnolla , n. 60 lausuntoa Notifiointi 5-7/2017 Voimaan mahdollisimman pian Lisäksi ohjeet 2017

15 YM asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuudesta ( ) Pää-, erityis- ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava suunnittelusta siten, että vähimmäisvaatimukset täyttyvät: 1) Laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) tai rakenteellinen energiatehokkuus 2) Rakennuksen lämpöhäviö (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) 3) Laskennallinen kesäajan huonelämpötila, ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho, energiankäytön mittaus, lämmön ja sähkön tehontarve

16 Ympäristöministeriön asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (YMa notifiointiluonnos ) Asetus koskee uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä Asetus ei koske MRL:n 117g pykälässä esitettyjä poikkeuksia kuten esimerkiksi rakennusta, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä tai loma-asumiseen tarkoitettua asuinrakennusta, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa Asetus on lähetetty komissiolle teknisiä määräyksiä koskevan ilmoitusmenettelyn mukaisesti (notifiointi) Asetus annetaan mahdollisimman pian, sovellettavaksi

17 E-luvun raja-arvot (YMa notifiointiluonnos ) Käyttötarkoitusluokka Luokka 1) Pienet asuinrakennukset: a) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (A netto ) on m 2 b) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (A netto ) on enemmän kuin 150 m 2 kuitenkin enintään 600 m 2 c) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (A netto ) on enemmän kuin 600 m 2 d) Rivitalo ja asuinkerrostalo, jossa on asuinkerroksia enintään kahdessa kerroksessa Luokka 2) Asuinkerrostalo, jossa on asuinkerroksia vähintään kolmessa kerroksessa Luokka 3) Toimistorakennus, terveyskeskus ,6 A netto E-luvun raja-arvo kwh E /(m 2 a) 116 0,04 A netto Luokka 4) Liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus lukuun ottamatta päivittäistavarakaupan alle 2000 m 2 yksikköä, myymälähalli, teatteri, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria, näyttelyhalli 135 Luokka 5) Majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, palvelutalo, vanhainkoti, hoitolaitos 160 Luokka 6) Opetusrakennus ja päiväkoti 100 Luokka 7) Liikuntahalli lukuun ottamatta uimahallia ja jäähallia 100 Luokka 8) Sairaala 320 Luokka 9) Muu rakennus, varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli, jäähalli, päivittäistavarakaupan alle 2000 m 2 yksikkö, siirtokelpoinen rakennus ei raja-arvoa 90

18 E-lukua koskevat poikkeukset ja massiivipuurakennusten huomioon ottaminen (YMa notifiointiluonnos ) Opetusrakennuksessa ja päiväkodissa voidaan E-luvun rajaarvo ylittää 5 kwh E /(m 2 a), jos lämmitetty nettoala on enintään 1000 m 2. Massiivipuurakennuksessa voidaan E-luvun raja-arvot ylittää: 20 prosentilla erillisessä pientalossa ja ketjutalon osana olevassa rakennuksessa, jonka lämmitetty nettoala on m 2, 15 prosentilla erillisissä pientalossa ja ketjutalon osana olevassa rakennuksessa, jonka lämmitetty nettoala on suurempi kuin 150 m 2 10 prosentilla muissa käyttötarkoitusluokissa. Käyttötarkoitusluokan 1 d rakennuksessa voidaan edellä esitetyt E-luvun raja-arvo ylittää 5 kwh E /(m 2 a), kun rakennus on kytketty lämmitysjärjestelmään, jossa lämpö johdetaan rakennuksen ulkopuolisilla lämpöputkilla yhteisestä lämmönsiirtimestä tai lämmöntuottolaitteesta kolmeen tai useampaan rakennukseen.

19 E-lukua ei sovelleta E-luvulle asetettua raja-arvoa ei sovelleta: 1) asunnon rakentamiseen asuinkerrostalon ullakolle 2) käyttötarkoitusluokan 1 mukaisen rakennuksen laajennukseen eikä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen; 3) sellaiseen muun käyttötarkoitusluokan mukaisen rakennuksen laajennukseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, missä ilmanvaihdon tai lämmityksen järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmää; 4) loma-asumiseen suunniteltavaan pientaloon.

20 Vaipan vertailuarvot ja massiivipuurakenteiden huomioon ottaminen (YMa notifiointiluonnos ) Loma-asumiseen suunniteltava pientalo Lämmönläpäisykertoimen vertailuarvo W/(m 2 K) a) Seinä 0,24 b) massiivipuuseinä, vähintään 130 mm 0,80 c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,15 d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,19 e) maata vasten oleva rakennusosa 0,24 f) ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,4

21 Alaspäin parempi Ylöspäin huonompi Rakennusten lämmöneristämisen kehityksestä: ulkoseinän lämmönläpäisykertoimen (U-arvo) muutos v lähtien U-arvon kehitys 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 C3/1978 C3/1985 C3/2003 C3/2007 VTT suositus 2008,(30-40%) 30% TTY suositus 2008 Vertailuarvo 2010 Vertailuarvo 2012 Asetuksen 4/13 perälautaarvo Vertailuarvo ehdotus L U-arvon kehitys 0,29 0,28 0,25 0,24 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17 0,17

22 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: