Asemakaavaselostus Askon alueen asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Asemakaavaselostus Askon alueen asemakaavan muutos Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet Asemakaava-arkkitehti Kimmo Sutinen

2 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 8. PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2644 (SEKÄ KAAVAN MU- KAISTA TONTTIJAKOA M M ) (Askonalue) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVA KOSKEE: MÖYSÄN (16.) KAUPUNGINOSAN TILAA / TILAN OSAA , , , ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KESKI-LAHDEN (1.) KAUPUNGINOSAN KATUALUETTA PAAVOLAN (3.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 3163 JA KATUALUETTA MÖYSÄN (16.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTTEJA 2 JA 7, RAUTATIE- JA KATUALUETTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: PAAVOLAN (3.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 3163, 3164, 3165 JA 3166 SEKÄ SUOJAVIHER- JA KATUALUEET ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÖYSÄN (16.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTTIEN 2 JA 7 OSAT ASEMAKAAVAN YHTEYDESSÄ ON TEHTY SITOVA TONTTIJAKO KAUPUNGINOSAN RAJAN MUUTOS M Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöstä ja määräaloista M501, M601, M603, M509 asemakaavan A mukainen tontti M Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöistä , , , , , ja määräaloista M501, M501, M601, M603, M601 asemakaavan A-2644 mukainen tontti M Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöistä , , , ja määräaloista M501, M601, M601 asemakaavan A-2644 mukainen tontti

3 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöistä , ja määräalasta M501 asemakaavan A-2644 mukainen tontti Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöistä , , , , , ja määräalasta M501 asemakaavan A-2644 mukainen tontti Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöistä ja asemakaavan A-2644 mukainen tontti M Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöistä , , asemakaavan A-2644 mukainen tontti Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöstä asemakaavan A-2644 mukainen tontti Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöstä asemakaavan A-2644 mukainen tontti Tontijaon muutoksella muodostetaan kiinteistöistä ja asemakaavan A-2644 mukainen tontti Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavoitettava alue sijaitsee VT12 (Mannerheiminkadun) ja rautatien välissä, Askonkadun liittymän ja Iso-Paavolankadun sillan välisellä alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7.2 hehtaaria. Ortokuvakartta. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Radanvarren alueesta rakentuu Lahden ydinkeskustaan integroituva, tiivis ja urbaani kaupunginosa, jossa liike-elämän ja asumisen toiminnot yhdistyvät kattaviin yksityisiin ja julkisiin palveluihin. Tavoitteena on suunnitella kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, resurssitehokas, älykkään teknologian edelläkävijäalue.

4 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Asko II suojeltavaan punatiiliseen rakennuskokonaisuuteen tulee kerrosalaa n kem² Valion entiseen ns. Asko I rakennukseen merkitään siinä nykyään olevat 1400 kem² ja uutta rakentamista n kem². Uusi rakentaminen painottuu asumisen rakentamiseen. Näillä määrillä alueella olisi tulevaisuudessa noin 2000 työpaikkaa ja 1000 asukasta. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian 2025 mukaisesti kaava toteuttaa Lahden Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman rakennetun ympäristön laatutavoitteita kaupunkitilojen osalta. Kaava tukee yritysten perustamista ja kasvua sekä edistää niiden sijoittumista kaupunkiseudulle. Kaava mahdollistaa keskusta-alueen vetovoiman vahvistamista. Kaava kehittää tiivistä, kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta. Kaava parantaa liikenneyhteyksiä. Kaava lisää kerrostalo- ja liiketonttitarjontaa jalankulkuvyöhykkeellä palvelujen läheisyydessä. Kaava ottaa huomioon pohjaveden suojelun ja ilmastonmuutokseen varautumisen, ja tukee yhteisöllisyyttä.

5 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KAUPUNGIN STRATEGIA SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...14

6 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset Palvelut VAT:in, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE...33

7 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. Asemakaavaselostus ja kaavan seurantalomake 2. asemakaavakartta A Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. rakennustapaohje 5. havainnekuvat 6. luonnosvaiheen lausunnot 7. hakemuskirje 8. liikenteen toimivuustarkastelu 9. liikennejärjestelyt ja -turvallisuus 10. meluselvitys 11. tärinäselvitys 12. kunnallistekninen yleissuunnitelma 13. hulevesiselvitys 14. ilmanlaatuselvitys 15. pilaantuneiden maiden selvitys 16. lähiympäristösuunnitelma 17. rakennettavuusselvitys 18. tonttijakokartat 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu maanomistajan Renor oy:n aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksella suojellaan vanha teollisuuskiinteistö muuttamalla sen käyttömahdollisuuksia pääosin toimistokäyttöön. Asemakaava muutetaan tältä osin vastaamaan nykyistä käyttötarkoitusta. Alueelle osoitetaan asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Alueella suojellaan myös 1981 rakennettu Valion konttorirakennus. Alueen läpi kulkevan Askonkadun sijaintia muutetaan jonkin verran ja se toteutetaan mitoituksella joka mahdollistaa myös kadun muuttamisen joukkoliikennekaduksi. Alue jakautuu rakenteellisesti kolmeen osaan, länsiosaan, suojeltuun Asko II kiinteistöön ja itäiseen asuinkortteliin. Länsiosaan on idästä länteen katsottuna rautatien viereen kaavoitettu liikerakennusten korttelialuetta KM 3000 kem², jossa voi olla 2000 kem² vähittäiskaupan suuryksikkö ja autopaikkojen korttelialuetta LPA, johon voidaan rakentaa neljä parkkitasoa. Askonkatua linjataan uudelleen ja sen pohjoispuolella asemakaavalla suojellaan Lahden seudun meijeriosuuskunnan (Valio) konttorirakennus SR korttelialuemerkinnällä. Rakennuksesta itään kaavoitetaan AKS-1 kortteli johon voi rakentaa kem² enintään VII kerroksen korkuisia rakennuksia. asuinkerrostaloja jotka on tarkoitettu vanhusten asuntoja ja tarvittavia palvelutiloja

8 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / varten. Kortteleiden autopaikkavaatimus on 1ap/80m². Asumisen osalta voidaan tehdä 30% vähennys matkakeskuksen läheisyyden johdosta Asko II suojeltavan kiinteistön länsipuolella ja hoivaan liittyvän asumisen osalta 50% vähennys koko suunnittelualueella. Alueen keskiosalla sijaitsee ns. Asko II kiinteistö. Tämä suojellaan asemakaavassa SRkorttelialuemerkinnällä. Kiinteistöön voi sijoittaa mitä tahansa toimintaa jos se arvioidaan ympäristön ja rakennuksen säilymisen kannalta sopivaksi. Asko II itään kaavoitetaan kerrostaloasumisen kortteli AK yhteensä kem² enintään VII kerroksen korkuisia asuinkerrostaloja, sekä autopaikkojen korttelialue LPA, johon voi rakentaa kuusi paikoitustasoa, sekä AH-1 tontti korttelin asuinrakentamiseen liittyville leikki ja oleskelutiloille. Korttelin keskelle johtaa Avoniuksenkatu. Korttelin keskellä kulkee kevyen liikenteen reitti. Upon sillan alle merkitään suojaviheraluetta EV-1. Asumisen osalta autopaikkavelvoite on 1 ap/80 m² mutta hoivapalveluihin liittyvän asumisen osalta määrään voi tehdä 50% vähennyksen. Polkupyöräpysäköinnin velvoitteet ovat asumisen osalta 2ppp/80 m² ja muiden käyttötarkoitusten osalta 1ppp/80 m² Koko alueen läpi kulkee Askonkatu ja kevyen liikenteen laatukäytävä, jossa jalankulku ja pyöräilyväylät ovat erotettu toisistaan. Pyöräväylät toteutetaan yksisuuntaisina autojen ajokaistojen vierelle. Askonkadun tilavarauksessa otetaan huomioon kadun mahdollisesti myöhemmin tapahtuva muuttaminen joukkoliikennekaduksi. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella, Salpausselän harjun läheisyydessä, joten hulevesiratkaisulla pyritään parantamaan pohjaveden laatua. Alueelle kertyvän huleveden käsittely sekä alueen mahdollisen tulvatilanteen purkureitti on esitetty erillisessä hulevesisuunnitelmassa. Alueella ei ole tällä hetkellä vakituisia asukkaita. Uusi rakentaminen mahdollistaa noin 1000 asukkaan sijoittumisen alueelle. 2.3 TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaavat Lahden kaupunki sekä yksityiset maanomistajat. Asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavan kanssa yhdessä vahvistettavat rakentamistapaohjeet. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Salpausselän reunamuodostelman eteläpuolella. Salpausselkä on Lahden maisemarakenteen merkittävin muodostuma, joka jakaa kaupungin pienpiirteisesti vaihtelevaan pohjoisosaan selänteineen ja järvineen sekä suurpiirteisesti vaihtelevaan eteläosaan tasankoineen ja muutamine isoine mäkineen. Askon vanhat tehdaskiinteistöt ovat muuttuneet ja ovat muuttumassa ns. toimistotyöpaikoiksi. Uusi rakennuskanta tulee olemaan pääasiassa asuntorakentamista tai asumispalvelutyyppistä väliaikaisempaa asumista. Alueelle kaavoitetaan päivittäistavarakauppa ja liiketiloja. Alueen pohjoispuolella avautuu yhteys Salpausselän harjun virkistysalueisiin.

9 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on maisemakuvaltaan melko tasainen. Ratapihan taso vaihtelee noin mpy. välillä, Alueen maaperässä on havaittavissa maalajien sijoittuminen korkeustasojen mukaan. Ylemmillä osilla maalajina on hiekka ja alemmilla osilla karkea hieta. Kilpailualue kuuluu Porvoonjoen / Vartio-ojan valuma-alueeseen. Alue on I-luokan veden hankintaa varten tärkeää pohjavesi-aluetta. Alueella on havaittu pohjaveden pinnan korkeus kuudesta tutkimuspisteestä. Pohjaveden pinta on keskimäärin 4-5 metriä maanpinnan alapuolella. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. Alueella ei kasva merkittävää puustoa Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee Askon vanha punatiilinen rakennuskokonaisuus sekä Valion entinen toimistorakennus. Alueen avoimet osat toimivat tällä hetkellä maantasopysäköintinä. Askon tehtaat ovat merkittävä osa Lahden kulttuuri- ja rakennushistoriaa. Asko Oy:n myötävaikutuksella Lahdesta kasvoi maamme puusepänteollisuuden keskus ja Asko-konserni oli yksi seudun suurimmista työnantajista. Alkuperäinen pääosaltaan basilikamallinen kolmekerroksinen rakennus sijoittui rautatien varteen radan suuntaisena luvulla tehtaan toimialaa laajennettiin ja tehdas laajeni merkittävästi. Yhtymä oli neljässä vuosikymmenessä kasvanut kuuden hengen pajasta monialayhtymäksi, jonka palveluksessa oli 1600 työntekijää. Tehdasta kehitettiin ja laajennettiin jatkuvasti ja 1960-luvun puolivälissä Asko ll:n alue oli käytännössä rakentunut täyteen. Alueella ei ole tällä hetkellä asukkaita. Nyt asemakaavoitettavalle alueelle on mahdollista sijoittua 1000 asukasta. Alueen läpi kulkee itä-länsi-suuntainen Askonkatu. Julkisen liikenteen linja-autoreitit kulkevat Askonkadun pohjoispuolella sijaitsevalla Mannerheimintiellä (VT12). Alueen kohdalla on kaksi pysäkkiä sekä itään, että länteen. Alueella on kattava kunnallistekninen verkosto. Alueella sijaitsee 110 kv maakaapeli sekä kaukolämmön runkolinja. Alue sijaitsee valtatien ja raideliikennealueen välissä. Liikenne aiheuttaa meluhaitan ja heikentää ilman laatua.

10 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Maanomistus Asemakaavan muutosalueen maanomistajia ovat Liikennevirasto(Suomen valtio), Lahden kaupunki ja Renor oy. Kuvassa maanomistus on esitetty 2012 järjestetyn Radanvarren ideakilpailun aluerajauksen perusteella. Asemakaavan muutoksen yhteydessä maanomistusrajat tarkistetaan ja tehdään tarvittavat maanvaihdot tai maakaupat jotka selvitetään maankäyttösopimuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta, C nähtäville asetetussa maakuntakaava 2014:ssa alue on myös keskustatoimintojen aluetta C.

11 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lahden yleiskaavan Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Lahden yleiskaavassa 2025 alue on C-3, keskustatoimintojen alue. Ote Lahden yleiskaavasta 2025.

12 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alue on korttelin 3163 osalta KTY-1, Liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle ei saa sijoittaa hypermarket-tyyppistä suurmyymälää. Teollisuuden ulkovarastointi ei ole sallittua. Alue on pohjavesialuetta, jolla pohjavesiä vaarantava toiminta ei ole sallittua. Rakennukset saadaan yhdistää maanalaisilla tiloilla, joihin saa rakentaa autopaikkoja, katetuilla kulkuteillä ensimmäisessä kerroksessa tai silloilla ylemmissä kerroksissa, joita ei lasketa 3m leveydeltä rakennusoikeuteen. Rakennusoikeuteen laskettavia tiloja saa rakentaa ulokkeelle, siltojen yhteyteen ja suurimman sallitun kerrosluvun estämättä seitsemännen kerroksen yläpuolelle niin, ettei kerrosalaan lasketa teknisiä tiloja ja ettei rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaa ylitetä. Näitä rakennuksen päämassasta poikkeavia osia saa olla enintään 7% rakennuksen kerrosalasta. Korttelin osalta LPA, autopaikkojen korttelialue kortteleiden 1085, 3163 ja käyttöön ja korttelin osalta TTV37, Yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Tontin pinta-alasta saadaan käyttää rakentamiseen ja varastoimiseen yhteensä enintään 85%. Ote voimassaolevasta asemakaavasta. Lähiympäristön kaavatilanne Kaavoitettavan alueen länsipuolella asemakaavassa on kaksi rakentamatonta KTY-tonttia jotka mahdollistavat kahdeksankerroksisen rakentamisen. Itäpuolella asemakaavassa on TTV-37 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Alueen pohjoispuolella on VT12 yleisen tien liikennealuetta, joka on tulevaisuudessa muuttumassa katualueeksi. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on tehty kaavatyön yhteydessä

13 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Laaditut selvitykset Rakennushistoriallinen inventointi 2001 meluselvitys tärinä- ja runkomeluselvitys liikenteen toimivuustarkastelu liikenneturvallisuusauditointi ilmanlaatuselvitys maaperän pilaantuneisuusselvitys rakennettavuusselvitys Lisäksi on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma jonka osana on selvitetty mm. alueen maaperää ja pohjavesiolosuhteita. Hulevesien hallinnasta on tehty hulevesisuunnitelma. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan Renor Oy:n aloitteesta Sopimukset Asemakaavatyön yhteydessä tehdään maankäyttösopimus yksityisten maanomistajien kanssa. Renor Oy on solminut esisopimuksen tällä hetkellä Liikenneviraston (valtion) omistamien kaavoitettavalla alueella sijaitsevien maa-alueiden ostamisesta. Liikennevirasto on valtuuttanut Renor Oy:n hakemaan asemakaavan muutosta ja asemakaavaa näiden alueiden osalta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: KAAVAKOHTAISESTI OSALLISTEN LISTAN MUKAAN - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Naapurikunnat - Päijät-Hämeen liitto - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Uudenmaan ELY-keskus / liikenne

14 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Lahden kaupunginmuseo - Liikennevirasto / Rataosasto - VR-Yhtymä Oy - Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (myöhemmin OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin viranomaisille toimitettiin OAS ja kaavaluonnosvaihtoehdot ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot. Viranomaisneuvottelu pidettiin Asemakaavan ja sen muutoksen kehittymistä on esittely ELY-kaavaneuvotteluissa. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaava suhteessa alueen käyttöön on vanhentunut. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on merkitä nykyinen ja tuleva käyttö asemakaavaan. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkitaan uudisrakentamisen mahdollinen määrä. Asemakaavalla suojellaan alueen kaupunkikuvallisesti merkittävät rakennukset. Alue on pohjavesialuetta, jonka energiapotentiaalin hyödyntämisen mahdollisuus pohjaveden määrään ja laatuun vaikuttamatta tutkitaan. Alueen luontoarvoja pyritään kohottamaan ja alueen energian käyttö toteuttamaan ekologisesti kestävällä tavalla. Alueelle toteutetaan kevyen liikenteen laatukäytävä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Alueella on ongelmia hulevesien johtamisessa. suunnittelualueen alimmalta tasolta ei johda tulvareittiä mihinkään. Asemakaavan yhteydessä tehdään kunnallistekninen yleissuunnitelma sekä erillinen hulevesisuunnitelma,jossa hulevesien käsittely määritellään. Liikenneverkon laatu on määritetty lähiympäristön suunnitteluohjeessa. Kevyen liikenteen reitistö on tarkoitus toteuttaa laadukkaasti. Pyöräilyä varten tehdään erilliset yksisuuntaiset väylät kävelulle varattujen alueiden vierelle. Askonkadun mitoituksessa varaudutaan siihen, että katu voidaan myöhemmin muuttaa joukkoliikennekaduksi. Alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset pyritään suojelemaan. Suojeltavien rakennusten rajaus määritettiin kaavaprosessin aikana koskemaan Asko II kiinteistön osalta punatiilisiä osia.

15 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alueen ulkopuolelta tulevat liikenteen melu- ja tärinähaitat määrittivät käytännössä asuinrakennusten minimietäisyyden raideliikennealueeseen ja Mannerheiminkatuun. Eteläisen kehätien toteuttamispäätös tehtiin prosessin aikana. VT12 valtatiestatuksen poistuminen Mannerheiminkadulta todettiin pienentävän tarvittavaa suojaetäisyyttä rakentamisen ja liikenteen välillä. Alueelle ei esitetty erilaisia maankäyttövaihtoehtoja jotka poikkeaisivat toisistaan toiminnan sisällön perusteella, vaan korttelimerkinnät muotoutuivat väljemmiksi, erilaista toimintaa sallivaksi Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Valmisteluvaiheen kuulemiseen valmisteltavat kaavaluonnosvaihtoehdot, joista pyydettiin lausunnot ja mielipiteet. Valmisteluvaiheen kuulemisvaiheessa esitettiin 4 vaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan kaavoitettavan alueen laajuuden perusteella. a suppein alue, joka rajoittuu pohjoisessa Mannerheiminkatuun ja etelässä maanomistusrajan mukaisesti kaavoittamattomaan raideliikennealueeseen. a+b lisäksi b-alue, joka käsittää Lotilan koulun tontin sekä pelastusaseman viereisen autopaikkojen korttelialueen ja Askonkadulle johtavan Mannerheiminkadun alittavan katuyhteyden. a+c lisäksi c-alue, joka käsittää asemakaavoitettavan alueen itäosassa nykyisen teollisuusalueen eteläpuolella junaraiteisiin rajoittuvan alueen, jota on ajateltu autopaikkojen korttelialueeksi. a+b+c, kaikki alueet. Selvitysten perusteella todettiin, että nykyisten alueelle Mannerheiminkadulta johtavien liittymien kapasiteetti riittää luonnoksessa esitetyn maankäytön tarpeisiin. Uuden liittymän

16 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / tarve tulee ajankohtaiseksi, kun Iso-Paavolankadun sillan itäpuolista maankäyttöä ryhdytään tehostamaan. Lotilan koulun asemakaavan ajanmukaisuus arvioidaan erikseen. Autopaikkojen korttelialueen minimietäisyys junaradasta tutkittiin, ja päädyttiin siihen, että radan varteen ei suunnittelualueen itäosassa voi esittää rakenteellista pysäköintiä. Aluetta voi kuitenkin käyttää maantasopysäköintiin, ja se merkitään kaavaan autopaikkojen korttelialueeksi LPA. Asemakaavan vaikutukset arvioitiin lähtötietojen pohjalta asiantuntijatyönä. Vaikutusarvioinnissa hyödynnettiin myös osallisten mielipiteitä ja kommentteja Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavan vaikutusten arvioimiseksi tehtiin meluselvitys, tärinä ja runkomeluselvitys, liikenteen toimivuustarkastelu ja kevyen liikenteen reittien turvallisuusarviointi sekä ilmanlaatuselvitys alueen liikennemäärien perusteella. Lisäksi laadittiin kaikkien kunnallisteknisten verkostojen osalta kunnallistekninen yleissuunnitelma ja hulevesusuunnitelma Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Tiivistelmät lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen Liikennevirasto Korttelin länsiosa Asemakaavaluonnoksessa korttelin tonttien 1 ja 2 KM- ja LPA-alueet on rajattu radan puolelta voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Liikenneviraston hallinnoima alue ulottuu kuitenkin noin kolme metriä tonttien puolelle. KM- ja LPA-alueet sijoittuvat lähimmillään alle kolmen metrin etäisyydelle lähimmän raiteen keskilinjasta ja niille on mahdollista toteuttaa 2- ja 4-kerroksiset rakennukset. Rautatiealueella tonttien kohdalla sijaitsee kunnossapitoa vaativia ratakohteita kuten mm. vaihteita, jotka edellyttävät sujuvaa kulkuyhteyttä rautatiealueelle. Nykytilanteessa kulku rata-alueelle tapahtuu pysäköintialueen kautta, rata-aluetta rajaavan aidan porteista. Rakennusmassa toteutuessa kulku rautatiealueelle vaikeutuu. Liikennevirasto huomauttaa, että kulkuyhteydet rautatiealueelle tulee olla turvattuna myös jatkossa. Asemakaavassa tulee osoittaa rasitteina kulkuyhteys radan varteen sekä noin kolme metriä leveä radan suuntainen huoltotie nykyisen aidan pohjoispuolelle. Rautatien ja tonttien välinen raja tulee osoittaa noudattamaan pääosin nykyisen aidan mukaista linjaa, siten ettei mitään radan rakenteita jää tonttien alueelle. Korttelin itäosa Asemakaavaluonnoksessa mahdollisena lisäalueena C on osoitettu korttelin tontin 4 LPA-alue. LPA-alueelle on mahdollista toteuttaa 4-kerroksinen pysäköintirakennus lähimmillään noin viiden metrin etäisyydelle lähimmän raiteen keskilinjasta. LPA-alue on pääosin Liikenneviraston omistuksessa ja Liikennevirasto on vuokrannut osan kyseisestä alueesta Renor Oy:lle pysäköintialueeksi. Kaavaluonnoksessa osoitettu LPA-alue on suurimmilta osin Liikennevirastolle radanpidon kannalta tarpeeton eikä Liikennevirasto näe estettä sen osoittamiselle LPA-alueeksi. LPA-alueen rajaus on kuitenkin osoitettava pääosin nykyistä aitaa noudattaen niin, että mitään radan rakenteita ei jää tontin alueelle. Kaavaluonnoksen rajauksessa nykyisen aidan eteläpuolelle LPA-alueelle on jäämässä Liikenneviraston laitetiloja, kaappeja yms. rakenteita. Tontin 4 LPA-alueella tulee myös turvata kulkuyhteydet rautatiealueelle kuten kaava-alueen länsiosassa. Rautatiealueelle kulku tapahtuu myös tällä alueella nykyisen pysäköintialueen kautta. Pysäköintilaitoksen toteutuessa kulku rautatiealueelle vaikeutuu.

17 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Myös tontin 4 LPA-alueelle tulee osoittaa rasitteet kulkuyhteydelle radan varteen ja radan suuntaiselle huoltotieyhteydelle. Yleistä Radan läheisyyteen rakentamisesta ei saa aiheutua turvallisuusriskiä, haittaa radan stabiliteetille tai muuta haittaa rautatielle tai junaliikenteelle. Asemakaavamääräyksiin tulee sisällyttää maininta, jonka mukaan ennen alueen rakentamista edellä mainitut asiat tulee käydä läpi yhdessä Liikenneviraston kanssa. Tonteille toteutettavien rakennusten tulee olla kunnossapidettävissä täysin tonttien puolelta. Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi. Melun osalta kaavoituksessa on noudatettava Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melun ohjearvoja. Melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä ilman asianmukaisia selvityksiä ja tarvittavaa melunsuojausta. Runkomelun osalta on noudatettava VTT:n laatiman esiselvityksen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi (VTT tiedotteita 2468) suositusta runkomelutason raja-arvosta (Lprm) 30/35 db. Yleensä runkomeluhaitat ulottuvat 60 m (pehmeikkö) - yli 200 m (kallio) etäisyydelle rautatiestä (VTT:n tiedotteita 2468). Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asuinmukavuuteen. Tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää tai -määräystä. Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta. Tärinälle herkimpiä rakennuksia ovat yleensä puolitoista tai kaksikerroksiset puurakenteiset talot. Asuinkortteleiden osalta kaavoituksessa tulee noudattaa VTT:n selvityksen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278) mukaisia suosituksia tärinästä. Suositusten mukaan uudella asuinalueella asuinrakennuksen tärinä ei saa ylittää arvoa 0,30 mm/s eikä vanhalla asuinalueella arvoa 0,60 mm/s. Liikenteen tärinästä ja runkomelusta on lisäksi olemassa mm. seuraavat VTT:n julkaisut: Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa (VTT working papers 50, Espoo 2006), Ohjeita liikennetärinän arviointiin (VTT tiedotteita 2569, Espoo 2011) ja Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi (VTT tiedotteita 2425, Espoo 2008). Julkaisuissa on annettu tärinään liittyviä suosituksia. Julkaisuja on saatavissa sähköisenä internetistä osoitteesta: Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Liikennevirastolla ei ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Radan varren kaavaratkaisuista tulisi vielä neuvotella Liikenneviraston kanssa. Liikennevirastolta tulee pyytää lausunto myös asemakaavaehdotuksesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. vastine länsiosa raideliikenteen reuna-alue on katselmoitu maastossa ja liikerakennuksen sekä pysäköintilaitoksen mahdollinen sijainti kartoitettu. Uusien rakennusten ja rata-alueen väliin perustetaan ajorasite niin että raiteiden huolto on mahdollista. Tonteille merkitään aitaamiskielto, joka

18 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / estää huollon ja turvallisuuden kannalta välttämättömän kulun raideliikennealueelle. Avoin kulku rata-alueelle tulee kuitenkin estää. Itäosa valmisteluvaiheessa asemakaavassa esitettiin radan pohjoispuolelle rakenteellista pysäköintiä. Radan katselmuksen jälkeen päädyttiin esittämään vain maantasopysäköintiä suppeammalle alueelle. Alueelle ei sijoiteta raiteiden huoltoa vaikeuttavia rakenteita. Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Suunnittelualueelle on tehty melu- ja tärinäselvitys. Niiden perusteella asemakaavaan on merkitty määräykset ja raja-arvot melun ja tärinän vaimennuksesta asuinrakennusten osalta. Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus Asemakaavan luonnosvaiheessa ei ole ollut käytettävissä kaavaselostusta. Käytössä on ollut vain OAS, liikenteen toimivuustarkastelut, melu-, tärinä-, ilmanlaatuselvitykset Kaavaluonnosvaiheessa asiakirjat ovat vielä keskeneräiset mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää kaavan vaikutusalueella ja osallisten listaa on myös täydennettävä mm. Liikennevirastolla. OAS:ssa lyhyesti esitettyihin kaavaluonnoksen vaihtoehtoihin on vaikea ottaa kantaa ja ne koskevat lähinnä erilaisia vaihtoehtoisia kaavarajauksia. Kaavarajaus tulee olla riittävä ja se tulee määritellä kaavan tarkoituksen, toiminnallisuuden ja kaavan aiheuttamien vaikutusten hallitsemisen näkökulmasta. Kortteleissa on vaikeuksia tulkita mm. rakennusalueen rajoja. Hanke on merkittävä ja siitä tulisi ELV-keskuksen mielestä järjestää viranomaisneuvottelu. Melu ja ilmanlaatu Mikäli liikenteen melualueelle rakennetaan meluiie ja tärinälle herkkiä toimintoja tulee kaavassa esittää merkinnöin ja määräyksin riittävät toimenpiteet, joilla päästään alle ohjearvojen. Kaupungin kaavoittaessa uusia melulle herkkiä alueita liikenneväylän melualueelle, ELY-keskus ei vastaa melun- tai tärinän torjunnan toteuttamisesta, eikä melu- tai tärinähaitan korvauskustannuksista. Melun osalta kriittisin kysymys on yleensä asuntojen piha-alueiden saaminen ohjearvot alittavaksi. Vähintään oleskeluun ja leikkiin tarkoitetut alueet tulee saada alittamana ohjearvot. Parvekkeet ovat ulko-oleskeluun varattua tilaa. Mikäli päiväajan keskiäänitaso on yli 65 db julkisivuilla, ei parvekkeita tulisi rakentaa, sillä lasitus ei takaa riittävän alhaista melutasoa. Selvityksessä on osoitettu keinoja parvekkeiden melutason laskemiseksi jopa 14 db. Meluselvityksen sisältöä tulee hyödyntää aluetta koskevissa kaavamääräyksissä nykyistä enemmän. Melun ohjearvojen arvellaan paikoin ylittyvän, mutta melu-/tärinävaikutusten ei katsota olevan kohtuuttoman suuria käyttökelpoisiin valmennuskeinoihin nähden. Kaavoitettaessa kannattaa huomioida, että melun ohjearvot koskevat myös puisto- ja viheralueita. Niiden osoittamiseen llikennemelualueella ehdotetaan suojaviheralueen merkintää. Lisäksi tulee varmistaa, että uusista rakennuksista heijastuva melu ei aiheuta ongelmia olemassa olevalle asutukselle tai muille toiminnoille hankealueen ympäristössä. Melun heijastevaikutuksia ei ole tarkasteltu, eikä myöskään alueen läpi kulkevan kokoojakadun

19 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / meluvaikutuksia ei ole arvioitu. Kaavaan on esitetty meluaitaa Mannerheiminkadun pohjoispuolelle ja Iso-Paavolan sillalle, mutta ei otettu kantaa esteen tarvittavaan korkeuteen. Mm. näitä asioita on vielä syytä tarkentaa kaavaan. Ilmanlaadun osalta vaihtoehdot terveellisen sisäilmanlaadun varmistamiseksi ovat sähköinen tai kemiallinen tuloilman puhdistus tai tuloilman otto sisäpihalla. Liikenne Kaavoituksen yhteydessä on tehty liikenteen toimivuustarkastelu. ELV- keskus katsoo, että liikenteen ja liikenneturvallisuuden nykytilaa tulee kuvata kaavaselostukseen toimivuustarkastaluissa esitettyä perusteellisemmin ja lisäksi arvioida kaavaratkaisun aiheuttamia vaikutuksia sekä valtakunnallisen liikenneverkon että asuinalueen turvallisuuden kannalta. Mm. kevyen liikenteen yhteydet tulee osoittaa kaava-aluetta laajemmalla vaikutusalueelta ja alueen kytkeytyminen muuhun liikenne- järjestelmään tulee avata monipuolisemmin. Iso Paavolankadun länsi- puolinen alue on tulkittu kuuluvaksi joukkoliikennevyöhykkeeseen ja Iso Paavolankadun itäpuolinen alue taas autoliikennevyöhykkeeseen. Vaikka liikennettä mallinnettaessa näin oletettaisiin, tulisi alue liittää suunnittelussa osaksi joukkoliikennevyöhykettä uuden ja tiiviin maan- käytön perustelemiseksi. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiin tulee panostaa. ELY-keskus katsoo, että uuden asuinalueen liikennejärjestelmää tulee suunnitella ensisijaisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn varaan. Ei pelkästään henkilöautoliikenteelle. Toimivuus- tarkastelussa korostuu vain henkilöautoliikenne ja siksi alueen liikenne- vaikutuksia ja ratkaisuja tulee tarkastella monipuolisemmin. Lähes kaikki paikallisbussivuorot kulkevat Lahden matkakeskuksen pysäkkien kautta (Vesijärvenkadulla/Uudenmaankadulla olevat pysäkit ja Mannerheiminkadun pysäkit). ELY-keskus katsoo, että kaavan vaikutusalueen osalta tulee tehdä liikenneturvallisuusauditointi ja ottaa esiin tulleet turvallisuusseikat huomioon kehitettäessä kaavaratkaisua ehdotus- vaiheeseen. (esim. alueen koulumatkojen ja työmatkojen turvallisuus) Lähes kaikki Lahden kautta ajavat seutu- ja pikavuorot ajavat matka- keskuksen kautta. Seudullisen joukkoliikenteen osalta on arvioitu toimivuustarkastaluissa että huipputunnissa matkakeskuksen "termi- naalin" pysäkillä käy noin 30 pika-, seutuvuoroa. Matkakeskuksen suunta tulee priorisoida Askonkadulla liikenteen julkisesta ja yleisestä roolista johtuen sekä matka- ja kuljetusketjujen ennakoitavuuden varmistamiseksi. Valo-ohjaus joukkoliikenteen etuisuudella saattaa toimivuustarkasteluiden tuloksista huolimatta olla tarpeen liikenne- turvallisuusmielessä tai mikäli matkakeskuksen suunnan priorisointi ontuu. Valo-ohjauksen tarvetta tulee selvittää lisää mm tarkastelemalla alueen liikennejärjestelmää ja turvallisuutta eri kulkumuotojen osalta (liikenneturvallisuusauditointi). VT 12 Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelmassa on Mannerheiminkatu osoitettu muuttuvan kaupungin kaduksi. Ennen varmuutta kehätiestä tulee varmistaa erityisesti raskaan liikenteen matkojen sujuvuus ja turvallisuus nykyisellä valtatiellä 12. Liikenneselvitys osoittaa, että uuden ajoyhteyden avaaminen paloaseman liittymästä Askon alueelle aiheuttaisi viivytyksiä itä-länsisuuntaiselle valtatie- liikenteelle. ELY-keskus katsoo, että uuden ajoyhteyden avaaminen paloaseman liittymään on mahdollista vasta kun Lahden eteläinen kehätie on rakennettu ja pitkämatkainen liikenne siirtynyt uudelle liikennekäytävälle. Kaavaratkaisua tulee täydentää ajoitusmääräyksellä joka huomioi kehätien toteuttamisen sekä

20 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / myös rajoittaa maankäyttöä kehittymästä pisteeseen, jossa kehätietä ei ole rakennettu mutta liikenteellinen toimivuus edellyttäisi uuden yhteyden avaamista (ajoitus- määräys suhteessa maantien statukseen ja sallittaviin kerrosneliöihin). Lisäksi alituksen suunnittelussa on huomioitava Mannerheiminkadulla sijaitsevat linja-autopysäkit. Rakentamisen etäisyys ja hulevedet Uusirakentaminen on osoitettu vähintään 18 metrin etäisyydelle valtatienlähimmän ajoradan keskilinjasta. Rakentaminen tulee tapahtua ainoastaan tontin puolelta, ei tiealueen suunnasta. Tiealue on tarkoitettu vain tiepitotarkoituksiin. Rakentaminen tulee sijoittaa riittävän etäälle maantien tiealueen rajasta. ELY-keskus katsoo että mm. alueen itäpäässä tulee rakentamisalueen rajaa viedä esitettyä kauemmas tiealueen rajasta. Tonttien sade- ja hulevesiratkaisujen mitoitus ja hallinta tulee suunnitella kaavoituksen yhteydessä, eikä hulevesiä saa johtaa maantien sivuojaan. Muuta Rakennussuojelukohteen pääkäyttötarkoitus olisi syytä ilmetä kaavassa. LT-alueen merkinnän määräysteksti tulee olla maantien alue, yleisen tien alueen sijaan. ELY-keskus esittää liikennettä koskevan työkokouksen järjestämistä vielä ennen kaavan ehdotusvaihetta. vastine Asemakaavan muutoksesta järjestettiin viranomaisneuvottelu Kaava-alueen rajaus määritettiin annettujen lausuntojen ja liikenneviraston kanssa tehdyn maastokatselmuksen jälkeen. Melu- ja ilmanlaatu Asemakaavaehdotuksessa on merkitty melunsuojausta vaativat alueet. Koko alueella uudisrakentamisen rakennuslupien yhteydessä määritetään tapauskohtaisesti tärinän vaimennustoimenpiteet jos niitä edellytetään ohjearvojen saavuttamiseksi. Tärinäselvityksen mukaan haitta ei ole niin suuri, etteikö asumiselle asetettuja raja-arvoja voitaisi alittaa. Kortteliin 3166 on muodostettu uusi AH-1, asumista palveleva korttelialue. Alue on melulta suojassa ja se on tarkoitettu asuinkerrostalojen leikki- ja oleskelutiloja varten. Mikäli aluetta tarvitaan ennen kortteliin esitettyjen talojen ja pysäköintilaitoksen rakentamista, pitää alue suojata melulta muilla keinoilla, esimerkiksi meluaidalla. Asuinkerrostalojen parvekkeet eivät näin ollen ole ainoita ulko-oleskelutiloja joten niitä ei erikseen tarvitse suojata melulta. Valmisteluvaiheen kuulemisessa esitetyt puisto- ja viheralueet on muutettu suojajviheralueiksi.

21 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Iso-Paavolankadun sillan meluvaikutus arvioitiin erikseen uudelleen, ja todettiin sen olevan kokonaismelun kannalta merkityksetön n. 0.5 dba. Sillalle ei kannata rakentaa erillistä meluaitaa. Rakennussuojelukohteiden pääkäyttötarkoitus pidettiin avoimena koska arvioitiin että se turvaa parhaiten rakennusten säilymisen tulevaisuudessa. liikenne Liikenteen toimivuustarkastelua on täydennetty. Kevyen liikenteen verkko on suunniteltu tarkemmin, ja päädytty siihen, että koko alueen läpi Askonkadun yhteyteen toteutetaan kevyen liikenteen laatukäytävä, jolla on erilliset yksisuuntaiset pyöräilykaistat. Katualueen mitoitus on tehty siten että Askonkatu voidaan muuttaa myöhemmin joukkoliikennekaduksi. Tällä hetkellä joukkoliikenne kulkee Mannerheiminkatua pitkin. Matkakeskuksen läheisyys on huomioitu siten, että korttelissa 3163 ja 3164 asumisen osalta tehdä 30% vähennys autopaikkavelvoitteeseen. Matkakeskuksen suunta on risteyksessä priorisoitu, ja idästä tulevaan haaraan on jo nyt asetettu väistämisvelvollisuus. Valo-ohjauksen tarve on tutkittu ja todettu, että liikenne toimii paremmin ilman sitä. Kevyen liikenteen reitti on suunniteltu siten että se on kyseisessä risteyksessä turvallisempi verrattuna nykytilanteeseen. Kaavaprosessin aikana valtio teki päätöksen eteläisen kehätien toteuttamisesta, mutta VT12 ei muuteta kaduksi vielä tässä vaiheessa. Myöskään uutta liittymää Askonkadulle ei vielä kaavoiteta tässä vaiheessa, mutta katualue on suunniteltu ja toteutetaan siten, että liittymän myöhemmälle toteuttamiselle ei ole estettä. Toimivuustarkastelu osoitti, että asemakaavassa osoitetun rakentamismäärän toteutuminen ei vielä edellytä uusia liittymiä. Alueelle on tehty kunnallistekninen yleissuunnitelma sekä hulevesisuunnitelma. Suunnittelualueen tulvareitin toteuttamismahdollisuus on esitetty hulevesisuunnitelmassa. asemakaavasta ja sen liikenneratkaisuista pidettiin työkokous Lahti Aqua Kaupungin on teetettävä hulevesisuunnitelma ennen asemakaavan vahvistamista. Hulevesisuunnitelma tarvitaan, jotta voidaan varmistaa voidaanko selvitä ilman hulevesipumppaamoa. Askonkadun tasausta on tarkasteltava hulevesisuunnitelmaa tehdessä. Luonnoksessa esitetty Askonkadun länsipään linjauksessa alin piste on käräjäoikeustalon pysäköintialueen kohdalla. Ainoa hulevesien purkupiste on rautatien alla olevaan kevyenliikenteen tunnelin suunnassa oleva hulevesiviemäri. Jätevesiviemäri voidaan tuoda korttelin länsireunasta n. 100 m itään päin Askonkatua pitkin. Jos korttelin 3162 sisässä on useampi tontti, on niiden järjestettävä keskinäisiä kiinteistöjen välisiä vesihuoltorasitteita. Korttelin ensimmäisen talon liitospaikkaa haettaessa on esitettävä Lahti Aqua Oy:lle korttelin vesihuoltosuunnitelma. Korttelissa 3162 on varauduttava jätevesien pumppaamiseen. Korttelin rakennusalueen länsiraja pitää olla 3 m:ä hulevesiviemäristä. Etäisyyden määrittää myös KM-rakennuksen perustamissyvyys. Korttelin 1160 osille rakennuksista on varauduttava järjestämään keskinäisiä tonttien välisiä vesihuoltorasitteita. Korttelin ensimmäisen talon liitospaikkaa haettaessa on esitettävä Lahti Aqua Oy:lle korttelin vesihuoltosuunnitelma. Korttelin 1160 alueen katto- ja perusvesiä on imeytettävä maaperään. Varaamme oikeuden uuteen lausuntoon ennen asemakaavan menoa vahvistettavaksi.

22 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Vastine Alueelle on tehty hulevesisuunnitelma ja kunnallistekninen yleissuunnitelmaa. Kaikille tonteille merkitään johtorasite, jr, joka mahdollistaa jätevesien johtamisen. Koska tarkka paikka ei ole selvillä ennen rakentamista, perustetaan rasitteet vasta rakentamisvaiheessa. Kaikille tonteille merkitään myös hulevesirasite hu, joka määrää hulevesiratkaisujen toteuttamisen hulevesisuunnitelman mukaisesti. Lahti Aqua on ollut mukana kunnallisteknisen yleissuunnitelman sekä hulevesisuunnitelman laatimisessa, ja tarkemmat lausunnossa esitetyt toiveet on otettu siinä huomioon. Lahti Energia Kaupungin yleisten alueiden valaistus: Kaavoituksella on vain vähäisiä vaikutuksia kaupungin ulkovaloverkkoon. Isompia muutoksia kokevien alueiden katuvalaistus on vanhaa eikä tuleva uusinta ole mitenkään ennenaikainen. Sähköverkko: Alueen länsipään muutoksilla ei ole vaikutusta olemassa oleviin verkkoihin. Alueen sähköhuollon järjestämisksi tarvittaneen yksi uusi muuntamo, jonka sijoittaminen tulisi mahdollistaa kortteliin 3162 ja 16165, mikäli puistomuuntamon toteuttaminen yleiselle alueelle ei ole mahdollista. Alueen itäpäässä on runsaasti pohjois-eteläsuuntaista sähköverkkoa. Kriittisimpänä siellä on 2011 rakennetut 110 kv kaapelit, joiden sijoittaminen uudelleen on useiden satojen tuhansien eurojen kustannus. Pohjois-eteläsuunnassa on myös keskijänniteverkon kaapeleita ja sillan tuntumassa uudella rakentamiskieltoalueella on muuntamo. Lisäksi nykyiseltä muuntamorakennukselta ollaan parasta aikaa toteuttamassa uusia sähköverkkoratkaisuja alueen infratunneleihin. Infratunnelit näyttävät kaavassa jäävän kerrostalojen alle. Kaavoituksen yhteydessä tulisi selvittää infratunneleissa kulkevan inrfan määrä toimijoittain. Nykyisen 110 kv kaapelin ja muuntamorakennuksen ja keskijännitekaapelointien säilyttäminen tulisi mahdollistaa kaavavarauksin. Sillan aiheuttamalla rakennuskieltoalueella tulisi sallia vähäisten yhteiskuntahuollon rakennusten rakentaminen. Askonkadun itäpään sähköhuollon järjestämiseksi tarvittaneen yksi uusi muuntamo, jonka sijoittaminen tulisi mahdollistaa kortteliin 16160, mikäli puistomuuntamon toteuttaminen yleiselle alueelle ei ole mahdollista. Vastine

23 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty kaikkia tontteja koskeva rasite z, joka mahdollistaa muuntamon rakentamisen mille tahansa tontille. Kaavakarttaan on lisätty maanalainen johtorasite sekä 110kv kaapeleille että kaukolämmölle. Ympäristöpalvelut Kaavamuutoksen suunnittelutyössä tulee huomioida alueen haastavat olosuhteet terveelliselle asumiselle. Em. tulee huomioida kaavamuutoksessa ja sen kaavamääräyksissä. Mm. LPA (16160, 16165) -korttelin pysäköintitasojen asutuksen puoleiset sivut tulee olla umpinaiset vähintään kahden alimmaisen kerroksen osalta. Rautateitse kuljetetaan vaarallisia kemikaaleja mm. liuottimia, joka voi aiheuttaa ajoittaista hajuhaittaa, mikä on syytä kaavatyössä huomioida. Kaavoitettava alue sijaitsee pohjavesialueella ja osin myös pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesiolosuhteet tulee esittää kaavaselostuksessa. Kaavatyössä on myös huomioitava, että kaavamuutosalue on entistä teollisuusaluetta, joten on mahdollista, että alueen maaperässä voi olla pilaantuneita maa-aineksia. Vastine Alueella on tehty lukuisia maaperän pilaantuneisuustutkimuksia ja pienialaisia kunnostuksia. Nyt kaavoitettavan alueen maaperässä ei ole todettu laajoja yhtenäisiä pilaantuneita alueita. Pitkän teollisuushistorian johdosta on suositeltavaa, että alueen rakennuspaikkojen maaperän puhtaus tarkistetaan rakennusten suunnittelun yhteydessä. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Autokatos sijaitsee 5m päässä lähimmästä rautatiekiskosta, joka on Heinolaan kääntyvästä kiskoparista. Pelastuslaitos puoltaa esitettyä kaavaratkaisua, jos pelastuslaitos voi hätämaadoittaa tulipalon sattuessa aina kyseisen kiskoparin virrattomaksi muutamaksi tunniksi ja että kyseinen autokatos voi sijaita kiinni tontin rajassa. Vastine Valmisteluvaiheen kuulemisluonnoksessa esitetty rakenteellinen pysäköinti on poistettu ehdotuksesta. Päijät-Hämeen liitto Kaavan laatimista ohjaa lainvoimainen Lahden yleiskaava. Kaavaluonnoksen alue sijoittuu vuonna 2008 vahvistetun maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelle C4 ja kehittämisen kohdealueelle kk10. Kaavalle asetetut tavoitteet sekä varsinainen kaava-alue ja vaihtoehto 2 toteuttavat hyvin maakuntakaava eivätkä ole ristiriidassa valmistelussa olevan korjatun maakuntakaavaehdotuksen kanssa. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa ja uudessa korjatussa maakuntakaavaehdotuksessa on merkittävästi parannettava rata Lahdesta Kouvolaan. Rata on tärkeä osa EU:n TEN-T ydinverkkokäytävää Skandinavia- Välimeri ja raideliikenteen ydinverkkoa. Vaihtoehtojen 3 ja 4 osalta tulisi selvittää että esitetty pysäköintitalon mahdollistava aluevaraus LPA ei estä radan parantamista. Alueen arvojen kannalta on perusteltua, että sille laaditaan samaan aikaan rakennustapaohjeet.

24 SELOSTUS A-2644 / D/2773/ / Vastine Valmisteluvaiheen kuulemisluonnoksessa esitetty rakenteellinen pysäköinti on poistettu ehdotuksesta. Alueelle laaditaan rakennustapaohje, joka tulee kaavamääräyksellä sitovaksi asiakirjaksi ja vahvistuu kaavakartan mukana hallinnollisessa käsittelyssä. Renor oy Kaavaluonnos noudattaa päälinjoiltaan Renor Oy:n ja Lahden kaupungin yhteistyössä keskustelemia periaatteita sekä Renorin näiden neuvottelujen perusteella laatimia maankäyttösuunnitelmia. Renor on kaavan laatimisprosessin eri vaiheissa toimittanut yksityiskohtaisia kommentteja laadittuihin kaavaluonnosversioihin. Näistä kommenteista suurin osa on huomioitu nyt nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa. Tässä yhteydessä viittaamme näihin jo aiemmin esillä olleisiin kommenttilistoihin siltä osin kun niitä ei vielä ole huomioitu puheena olevassa kaavaluonnoksessa. Viimeisin ennen kaavan nähtäville tuloa toimitettu kommenttilistaus pvm on liitteenä. Näistä ja joistakin lisäyksityiskohdista (esim. ohjeellisten rakennusoikeusvolyymien merkitseminen ohjeellisiin rakennusaloihin) haluamme käydä tarkentavia keskusteluja seuraavassa yhteisessä kaavoituskokouksessa. Näiden kommenttien lisäksi haluamme kuitenkin jo tässä nostaa esiin muutaman koko Askonalueen kehittämisen ja tulevan kaavan toteuttamisen kannalta tärkeän asian. Kaavaluonnoksen mukaisen korttelin 3163 rakennusoikeuden määrä ja kortteliin lisätty suojelumerkintä ei vastaa suunnitteluprosessissa keskusteltua ja läpikäytyä. Edellytämme nykyisen vahvan kaavan rakennusoikeusmäärän palauttamista sekä suojelumerkinnän poistamista. Yleinen autopaikkavelvoite 1ap/80kem2 ei ota huomioon kohteen joukkoliikenteeseen tukeutuvaa erinomaista liikenteellistä sijaintia eikä alueelle suunniteltua vuorottaispysäköintiä. Alueen todellinen pysäköintitarve on esitettyä pienempi mikä tulee huomioida tulevassa kaavassa autopaikkavelvoitetta pienentävänä seikkana. Vastine Renor oy:n kanssa on kaavaprosessin edetessä käyty useita neuvotteluita ja kaavamerkintöjä, mm. autopaikkavelvoitetta on muutettu verrattuna valmisteluvaiheen kuulemisluonnokseen. Vammaisneuvosto Toivotaan, että kaavamuutoksessa otettaisiin huomioon esteettömyys turvallisuus ja viihtyisyys. Turvallisuus tarkoittaa sitä että kokonaisuus olisi esteetöntä, viihtyisyys ulospäin näkyvänä. Toivotaan, että alueesta tulisi myös Lahden käyntikortti esteettömänä, turvallisena ja viihtyisänä urbaanina kaupunginosana. Koko kaavan alueella vt 12 osalta kulkeminen olisi turvallista myös alikulkujen osalta. Vastine OK. Ladec oy