ALBUMIN TUOTANTO, TEKNIIKAT JA TYÖ- VAIHEET WENDS WHEN WE SLEEP

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALBUMIN TUOTANTO, TEKNIIKAT JA TYÖ- VAIHEET WENDS WHEN WE SLEEP"

Transkriptio

1 ALBUMIN TUOTANTO, TEKNIIKAT JA TYÖ- VAIHEET WENDS WHEN WE SLEEP Mauri Syrjälä Opinnäytetyö Marraskuu 2016 Viestintä Digitaalinen Ääni ja Kaupallinen Musiikki

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Viestintä Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki SYRJÄLÄ MAURI: Albumin tuotanto, tekniikat ja työvaiheet: Wends When We Sleep Opinnäytetyö 48 sivua, joista liitteitä 1 sivua Joulukuu 2016 Tässä opinnäytetyöraportissa käsitellään jyväskyläläislähtöisen pop-yhtyeen Wendsin albumin tuotannon vaiheita kappaleiden säveltämisestä masterointiin. Albumi When We Sleep oli samalla sekä yhtyeen, että allekirjoittaneen tuottajan debyytti albumimittainen julkaisu. Aiemmin kaksi EP:tä julkaissut Wends päätti alkuvuodesta 2014 tehdä seuraavasta julkaisustaan bändin ensimmäisen pitkäsoiton, huolimatta albumijulkaisun kaupallisen merkityksen huomattavasta heikentymisestä 2000-luvulla. Bändin ajatus oli, että singlejen hallitsemilla musiikkimarkkinoilla albumi on kuitenkin etenkin pop-yhtyeille tietynlainen merkkipaalu ja käyntikortti tulevaisuutta varten. Projektin tarkoituksena oli tuottaa laadukas albumi suomalaisen englanninkielisen popmusiikin kentälle yhdistellen perinteisiä ja moderneja tekniikoita, sekä työmetodeja. Albumi oli valmis huhtikuussa 2015, noin puolentoista vuoden kuluttua prosessin aloittamisesta. Tavoitteena oli alun perin hankkia albumille julkaisija esituotantovaiheen aikana. Wends päätti kuitenkin julkaista levyn omakustanteena, kun sopivaa yhteistyötahoa ei löytynyt asetettuun deadlineen, toukokuuhun 2015 mennessä. Asiasanat: wends, indie, äänitteen tuottaminen, vintage

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree in Media Digital Sound and Commercial Music MAURI SYRJÄLÄ Album Production Wends When We Sleep Bachelor's thesis 48 pages, appendices 1 page December 2016 This bachelor s thesis is focused on the production process of When We Sleep, a debut album by the Jyväskylä-based indie pop group Wends. The album was also the first full length album produced by the producer yours truly. Early in the year 2014 Wends decided to make their next record a longplay, regardless of the decreasing commercial value of full length albums during the 2000 s. The band thought that even in a market dominated by single releases an album is still an important milestone and a business card for the future, especially for a pop band. The purpose of this project was to produce a high quality album to the Finnish field of English language pop music combining traditional and modern techniques and methods. The album was completed in April 2015 about a year and a half counting from the beginning of the project. The original purpose was to search for a record label to release the album but Wends decided to release it themselves as no suitable partner was found until the decided deadline of May Key words: wends, indie, album production, vintage

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SUUNNITTELU, TILAT JA LAITTEISTO Tuotannon tavoite Tilat Instrumentit Tuotantovälineet SÄVELLYS JA ESITUOTANTO Sävellys ja sanoitus Sävellysanalyysi - Deity Sovitus ja demot VARSINAINEN TUOTANTO Äänitystekniikat Tavoite ja referenssit Rumpumikrofonivalinnat ja sijoittelu äänitystilassa Sähköbasson ja kitaran äänittäminen Syntetisaattorit ja kosketinsoittimet Vokaalit Mikrofonietuvahvistimet ja prosessointi äänitysvaiheessa Ekvalisointi Kompressointi Artistin tuottaminen Editointi MIKSAUS Voimakkuus Taajuusvaste Panorointi Efektit Tuotannolliset erikoistekniikat MASTEROINTI POHDINTA...44 LÄHTEET...45 LIITTEET...48 Liite 1. Wends, When We Sleep -albumi...48

5 5 ERITYISSANASTO AD, DA -muunnin Laite, joka muuntaa analogisen signaalin digitaaliseksi ja toisinpäin (Gottlieb 2007, 191). DAW Digital audio workstation, eli digitaalinen äänityöasema (Vail 2014, 108). DI Direct Inject, korkeaimpedanssisille balansoimattomille instrumenteille tarkoitettu sisääntuloliitäntä (White & Robjohns & Lockwood 2007, 166). Diffuusori Akustointimateriaali, jonka rakenne hajauttaa ääniheijastuksia laajalle alueelle (Howard & Murphy 2007, 76). Dynaaminen mikrofoni Induktanssiin, eli johtimen liikkeeseen magneettikentässä perustuva mikrofonityyppi. Jaetaan liikkuvakelaisiin, sekä nauhamikrofoneihin. (Gottlieb 2007, 131.) Hardware-syntetisaattori Fyysinen, sähkötoiminen analogiseen tai digitaaliseen elektroniikkaan perustuva syntetisaattori (Vail 2014, 210). Humbucker-mikrofoni Kahteen magneettikelaan perustuva häiriöitä vaimentava kielisoitinmikrofoni (Gallagher 2011, 47). Kondensaattorimikrofoni Kapasitanssiin, eli sähkövarauksen tallentamiseen ja purkautumiseen perustuva ulkoista virtalähdettä käyttävä mikrofonityyppi (Gottlieb 2007, 138). MIDI Soittosuorituksen digitaalisen tallentamisen ja välittämisen mahdollistava protokolla (Vail 2014, 17). Pop-filtteri Mikrofonin ja laulajan väliin asetettava pyöreä verkkokangas, jonka tarkoitus on vaimentaa tiettyjen konsonattien aiheuttamaa mikrofoniin osuvaa ilmavirtausta ääneen muutoin vaikuttamatta (Howard & Murphy 2007, 153). Proximity-efekti Suuntaavan mikrofonin ominaisuus, jossa matalat taajuudet korostuvat sen ollessa hyvin lähellä äänilähdettä (Zager 2011, 276). Software-syntetisaattori Digitaaliseen koodiin perustuva tietokoneympäristössä toimiva syntetisaattori, sampleri tai mallinnus (Vail 2014, 210).

6 6 1 JOHDANTO Albumin tuottaminen on vaativa prosessi, jossa on otettava huomioon teknisten asioiden lisäksi myös esimerkiksi aikataulutus, budjetti, sekä artistien väliset kemiat ja kanssakäyminen. When We Sleep on jyväskyläläisen Wends-yhtyeen ensimmäinen albumimittainen julkaisu. Kaikki albumin kappaleet ovat yhtyeen omaa käsialaa ja tuottajaksikin valikoitui allekirjoittanut, joka toimii myös yhtyeen basistina, kosketinsoittajana ja taustalaulajana. Albumin julkaisusta on kulunut tätä kirjoittaessani lähes puolitoista vuotta ja koenkin, että olen saanut hyvällä tapaa etäisyyttä levyyn ja voin näin ollen tarkastella sitä objektiivisemmin. Raportissani käsittelen albumin tuotantoprosessia sen etenemisjärjestyksessä kappaleiden kirjoittamisesta masterointiin ja julkaisuun. Lopuksi pohdin oppimiani asioita, projektin aikana ilmenneitä ongelmia ja kuinka niitä olisi voinut välttää. Indiepopgenren mukanaan tuomat ominaispiirteet vaikuttavat suuresti koko tuotantoprosessiin esituotannosta jälkityöhön ja markkinointiin. Wendsin musiikki imee vaikutteita monien eri vuosikymmenten populäärimusiikista ja yhdistelee elektronisia elementtejä perinteisten instrumenttien ja sovitusten käyttöön. Näin ollen tuotannossa oli otettava alusta asti vahvasti huomioon käytettävät instrumentit, sekä työtavat.

7 7 2 SUUNNITTELU, TILAT JA LAITTEISTO Albumin tuotantoprosessin huolellinen suunnittelu on elintärkeää onnistuneen ääniteprojektin, ja lopulta albumin, saavuttamiseksi. Aloimme suunnitella debyyttilevyn tekoa yhdessä Wends-yhtyeen muiden jäsenten kanssa loppuvuodesta Aluksi suunnittelu oli ylimalkaista ja käsitti lähinnä hyvin karkeaa aikataulutusta, kappaleiden kirjoittamista ja niiden harjoittelua. Mitä lähemmäksi suunniteltua aikataulua päästiin, sitä tarkemmin se alkoi myös muotoutua. 2.1 Tuotannon tavoite Sana indie on lyhenne Englannin kielen sanasta independent, suomeksi riippumaton. Sanan alkuperäinen merkitys ei kuvannut musiikillista tyyliä, vaan monikansallisista tuotantoyhtiöistä riippumatonta, enemmän tai vähemmän itse tehtyä ja tuotettua musiikkia. (Jackson, s. 10.) Indiemusiikki voi varsinkin nykypäivänä olla kaupallisesti erittäin menestynyttä, mutta se ei ole ollut sen ensisijainen tavoite. Genrenä indie-pop, tai indierock on saanut ominaispiirteensä juuri näistä filosofisista tekijöistä. Ilman suuren levyyhtiön rahoitusta toteutetut äänitteet kuulostivat valtavirtamusiikkiin verrattuna rosoisilta ja kotikutoisilta. Kaupallisen musiikin täydellisyydentavoittelua vastaan taistelu, yksinkertainen tekniikka, amatöörimäisyys ja perinteisen studioympäristön ulkopuolella toteutettujen äänitysten epätäydellinen laatu muodostuivat osittain jopa tavoiteltaviksi tyyliseikoiksi. Tavoitteenamme oli 70- ja 80-lukujen rockrumpusoundien ja klassisten syntetisaattorien yhdistäminen moderneihin tietokoneajan mahdollistamiin tuotantotekniikoihin. Halusimme, että albumi kuulostaa indieltä, mutta silti mahdollisimman laadukkaasti tuotetulta. Tuottajan tehtävä suunnitteluvaiheessa on budjetoida, aikatauluttaa, sekä hankkia tarvittavat laitteet ja tilat varsinaista tuotantoa varten (Heibutzki). Olimme valmistautuneet alusta asti julkaisemaan albumin itse ja budjetti oli sen mukainen. Kaikki mahdollinen suunniteltiin äänitettävän kotioloissa ja tarvittavat laitteet lainattavan tuttavilta nimellisiä korvauksia vastaan.

8 8 2.2 Tilat Kaikki albumilla kuultava materiaali äänitettiin kokonaisuudessaan kolmessa eri paikassa. Alusta asti oli selvää, että suurin osa albumin tuotannosta tullaan tekemään kotikutoisesti. Tiukasta budjetista huolimatta päätimme, että rummut äänitetään ammattistudiossa. Tila, jossa akustinen instrumentti äänitetään, tulee kuulumaan lopputuotteella, etenkin äänekkäissä instrumenteissa kuten rummuissa (Zager, S. 260). Vaikka tarvittavat äänityslaitteet olisikin saanut vuokrattua, akustisesti riittävän hyvän, äänityksiin soveltuvan rumpuäänitystilan löytäminen muualta kuin studiosta olisi varmasti osoittautunut hankalaksi, eikä välttämättä edes kustannustehokkaaksi. Olin syksyllä 2014 työharjoittelussa Electric Fox studiolla Jyväskylän Vaajakoskella, samalla studiolla jossa Wendsin ensimmäinen EP-julkaisu äänitettiin muutama vuosi aiemmin. Sekä minä, että muut yhtyeen jäsenet pidimme Foxia laadukkaana ja viihtyisänä studiona. Niinpä varasimme Escape Roomin, eli studion päätarkkaamon, sekä sen n. 40 m² livesoittotilan kuudeksi päiväksi rumpu- ja bassokitaraäänityksiä varten (Electric Fox Studio, kotisivu). Wendsin jäsenten henkilökohtaisten aikataulujen sovittelun tuloksena Electric Foxin lockoutin ajankohdaksi valikoitui Ajankohta sovittiin noin kahdeksan kuukautta ennen h-hetkeä. Varaushetkellä olimme sopineet, että albumille tulee kymmenen tai yksitoista kappaletta, joista vasta noin puolet oli silloin valmiita. Kaikki loput instrumentit ja laulut oli alun perin tarkoitus äänittää Jyväskylän Kivääritehtaalla sijaitsevassa entisessä teollisuuskiinteistössä, jossa rumpalimme Karrin äiti piti taiteilija-ateljeetaan. Kiinteistökompleksissa toimi vuosina valtion asetehdas (Valtra, 2010). Tila valikoitui useasta syystä, joista tärkeimpänä sen poikkeuksellinen akustiikka. Kaarevakattoinen, betonirakenteinen n. 10 metriä korkea halli mahdollisti luonnollisen tilakaiun hyödyntämisen perinteisestä studioympäristöstä poikkeavalla tavalla. Lisäksi tila oli lähellä ja vuokra budjettiimme sopiva, eli käytännössä ilmainen. Tuotannon edetessä pääsimme kuitenkin suunniteltua aikataulua edelle kuuden Foxilla vietetyn päivän jälkeen olimme äänittäneet rumpujen ja bassokitaroiden lisäksi sekä perkussiot, että lähes kaikki syntetisaattorit. Lopulta päädyimme äänittämään Kivääritehtaalla pelkät sähkökitarat, koska suunniteltujen lauluäänitysten aikana tila olikin muussa käytössä.

9 9 Lauluäänitystilan yllättävän peruuntumisen takia jouduimme pohtimaan kiireesti muita vaihtoehtoja. Suunnittelimme useita paikkoja sukulaisten kesämökeistä lähtien. Lopulta loogisimmaksi ratkaisuksi osoittautui äänittää lauluosuudet kotonani Jyväskylässä. Rakensimme tarkkaamon kerrostaloasunnon olohuoneeseen, tyhjensimme sen viereisen makuuhuoneen ja akustoimme sen lauluäänityksiä varten. Akustointi ja eristäminen oli kotiolosuhteissa ensisijaisen tärkeää, jotta ylimääräinen vuoto tarkkaamosta äänitystilaan, ja toisinpäin saatiin minimoitua. Eristämällä äänitystila tarkkaamosta voidaan varmistaa, ettei esimerkiksi lauluraidalla kuulu muita instrumentteja, mikä saattaisi muodostua ongelmaksi myöhemmässä vaiheessa (Zager, M. 2011, 263). Kotiasuntoni toimi työpisteenäni myös albumin editointi- sekä miksausvaiheissa. 2.3 Instrumentit Hyvien sävellysten, sovitusten ja muusikoiden lisäksi ennen äänityksiä tuottajan on tärkeä varmistaa, että käytettävät instrumentit ovat laadukkaita, hyväkuntoisia ja vastaavat tavoiteltavaa kokonaissoundia (Dochtermann 2010, 186). On äänitteen tuottajan tehtävä järjestää mahdollisesti muusikoilta puuttuvat, mutta taiteellisen vision kannalta oleelliset ja mahdollisimman laadukkaat instrumentit äänitystilanteeseen (Gibson 2005, 62). Wendsin tapauksessa instrumenttien hankinta on tapahtunut pitkän ajan saatossa ja ne ovat osa myös yhtyeen liveperformanssia. Halusin kuitenkin levyn äänityksiä varten esimeksi vaihtoehtoisia virvelirumpuja, laadukkaat kitara- ja bassovahvistimet, sekä efektipedaalit, joita muusikoilla ei ollut omasta takaa. Tässä vastaan tuli tietenkin olematon budjetti ja kompromisseihin täytyi varautua. Rummut 80-luvulla rumpujen koot alkoivat kasvaa halkaisijaltaan ja syvyydeltään (Dean, M. 2011, 184). Päätimme käyttää äänityksissä Wendsin rumpalin Pearl Session Custom Maple rumpusettiä, jonka 22 tuumainen bassorumpu, sekä 13 ja 18 tuumaiset tomit sopivat erinomaisesti tavoiteltuun kasarimaiseen rumpusoundiin. Settiin kuuluvan virvelin lisäksi lainasin äänityksiä varten Ludwig Supraphonic vintagevirvelin, sekä modernimmat Ludwig Black Beauty-, sekä Mapex Black Panther virvelit. Valmistajan kotisivujen mukaan Supraphonicia kuullaan useammalla hittiäänitteellä, kuin mitään muuta virveliä (Ludwig- Drums.com). Legendaksi muodostuneen virvelin useassa versiossa on sisäänrakennettu

10 vaimennustyyny, jolla saadaan lyhennettyä etenkin matalaksi viritetyn kalvon sointia riittävän iskeväksi. 10 Bassorumpua lukuunottamatta kaikkiin rumpuihin vaihdettiin uudet kalvot ennen äänityksiä. Moniraitatekniikalla äänitetyn rumpusetin lähimikit tuovat jokaisen rummun äänen esiin yksityiskohtaisesti, siksi kalvojen uusiminen ja huolellinen virittäminen on laadukkaan lopputuloksen kannalta ensisijaisen tärkeää (Dean, M. 2011, 306). Supraphonic virveliin valitsimme Evans Hydraulic kalvon, jonka kerrosten välissä oleva öljy auttaa vaimentamaan häiritseviä yläsävelsarjoja. Muissa rummuissa käytimme Remon Coated Ambassador- kalvoja, joiden karkea pinnoite mahdollistaa muun muassa jazzmusiikissa kuultavan, metallivispilöillä soitetun suhistelun. Pinnoite vähentää myös jonkin verran joskus muoviseltakin kuulostavaa kirkkautta. (Dean, M. 2011, 267.) Pidimme bassorummun soundista sellaisenaan niin paljon, että päätimme pitää vanhan kalvon. Syntetisaattorit Syntetisaattori on elektroninen instrumentti, jossa on usein pianon koskettimisto. Syntetisaattoreita, joissa ei ole koskettimistoa kutsutaan usein moduuleiksi ja ne vaativat ulkoisen koskettimiston, sekvensserin, tai muun laitteen ohjaamaan niitä halutun kaltaisen äänen tuottamiseksi. Syntetisaattorit voivat olla täysin analogisia, digitaalisia tai jotain siltä väliltä. (Zager 2011, 101.) Hardware vs. Software, rauta vs. softa, eli fyysiset laitteet vastaan tietokoneohjelmistot, on keskustelu, joka on käynyt kuumana varmasti siitä lähtien kun ensimmäiset pluginsyntetisaattorit tulivat markkinoille. Asiasta ollaan monta mieltä ja lopulta kyse on jokaisen tuottajan, tai muusikon henkilökohtaisesta preferenssistä. Kuitenkin esimerkiksi Vail vaikuttaa kallistuvan syntetisaattorioppaassaan (2014, 219) rautasyntetisaattorien puoleen Softasyntetisaattorit esimerkiksi vanhentuvat nopeasti, koska käyttöjärjestelmät päivittyvät niin usein. Vaikka oikeat syntetisaattorit ovat kalliita, on niiden käyttäminen myöskin omanlaisensa kokemus ja monet muusikot ja tuottavat pitävätkin tärkeänä sitä, että laitteen parametrit ovat käden ulottuvissa tietokoneen hiirellä näpräämisen sijaan. Myös laitteen pitkäikäisyys ja mahdollinen jälleenmyyntiarvo ovat asioita, joita rautasyntikoiden suosijat usein arvostavat. (Vail, 2014.) Halusin käyttää albumilla mahdollisimman paljon oikeita syntetisaattoreita digitaalimallinnusten sijaan, koska aiemman kokemukseni perusteella etenkin analogisyntetisaattorit

11 11 myös blendautuvat paremmin perinteisten instrumenttien kanssa miksauksessa. En myöskään pidä useimpien softasyntetisaattoreiden käyttöliittymistä, tai valtavan esiasetusviidakon selaamisesta, ja koen pääseväni nopeammin haluamaani lopputulokseen käyttämällä fyysistä laitetta. Lähes kaikki albumilla kuultavat syntetisaattorit on tehty käyttämällä 1980-luvulla valmistettuja Rolandin Juno 106 ja D-550 syntetisaattoreita. Joitakin osuuksia äänitettiin myös Roland RD-700 ja Nord Electro 3 sähköpianoilla. Levyllä kuullaan kuitenkin myös joitain yhtyeen rumpalin Karri Mikkosen esituotantovaiheessa ohjelmoimia softasyntetisaattoriosuuksia. Sähkökitara ja -basso Jos erilaiset sähkökitarat jakaisi karrikoiden kahteen kategoriaan, ne voisivat olla Stratocaster- ja Les Paul tyyppiset kitarat. Nämä kaksi legendaarisinta kitaramallia ovat muokanneet modernia popmusiikkia jo vuosikymmeniä niiden ollessa kuitenkin hyvin erilaisia toisiinsa nähden (Kern, D. 2014). Ehkä suurimman pesäeron kitaramalleihin tekee käytetty mikrofonityyppi. Stratocasterissa perinteisesti nähtävät yksikelaiset mikrofonit tuottavat eloisan, mutta heikon ja häiriöille alttiin signaalin. Les Paulin kaksikelaisen humbucker-mikrofonin signaali on voimakkaampi ja lähes häiriötön. (Gallagher 2011, 47.) Halusin käyttää äänityksissä pääasiassa yksikelaisella mikrofonilla varustettua kitaraa sen soundin takia ja pääosin levyllä kuullaankin juuri Fenderin Stratocasteria. Kaikki albumin kitaraosuudet on äänitetty hieman rikkinäisellä Fender The Twin -putkivahvistimella. Pienistä vioistaan, kuten äänenvoimakkuuden satunnaisesta vaihtelusta huolimatta sen soundi oli niin hyvä, että en edes harkinnut sen vaihtamista. Bassokitara on rumpujen lisäksi tärkeä osa popkappaleen rytmistä sisältöä (Zager, M. 2011, 11). Halusin albumin bassokitaraosuuksien kuulostavan pehmeiltä, jopa hieman laatikkomaisilta Fleetwood Macin Dreams kappaleen tyyliin. Bassokitaroiden mikrofonit ovat yleensä passiivisia tai aktiivisia. Passiiviset mikrofonit ovat kitaroissa yleisimpiä yksinkertaisia magneettikeloja, jotka toimivat ilman ulkoista virtalähdettä. Aktiivinen mikrofoni sisältää esivahvistimen ja tarvitsee virtaa, yleensä 9v pariston (Gallagher, M. 2011, 44). Aktiivimikeillä varustettujen bassokitaroiden signaali on pääsääntöisesti passiivista sisarustaan voimakkaampi, kirkkaampi ja bassovoittoisempi. En kuitenkaan halunnut albumille modernia aktiivimikrofonisoundia, joten käytin äänityksissä passiivimikrofonein varustettua pehmeäsoundista Fender Jazz Bassia. Vahvistimena bassokitaralle toimi Mesa/Boogie Big Block 750 ja kahdeksan kymmentuumaista kaiutinelementtiä sisältävä Ampeg SVT810 kaiutinkaappi.

12 Tuotantovälineet Vaikka monet tuottajat ja ääniteknikot pitävät analogista nauhuripohjaista äänitysympäristöä autenttisimpana ja parhaan kuuloisena, (Zager 2011, 267) toteutimme kaiken äänittämisen digitaalisesti tietokoneelle, lähinnä sen käytännöllisyyden takia. Digitaaliset laitteet ovat yleisesti halvempia, kooltaan pienempiä, helppokäyttöisempiä, vaikka niiden sisällä piilevä tekniikka on monin verroin analogista monimutkaisempaa (Gottlieb 2007, 188). En ollut myöskään koskaan äänittänyt nauhalle, enkä halunnut hidastaa äänitysprosessia opetellen samalla täysin uutta työskentelytapaa. Budjettimme ei myöskään olisi sallinut koko projektin toteuttamista moniraitanauhurilla varustetussa studiossa. Suurin osa työstä When We Sleepin parissa tapahtui tietokoneella Avidin Pro Tools digitaalisekvensseriohjelmassa. Tietokoneympäristön parhaita puolia äänityössä on sekvenssereiden epälineaarinen editointi teknikko voi hyppiä kappaleen osasta toiseen ilman, että tarvitsisi kelailla nauhuria eteen ja taaksepäin (Zager 2011, 268). Pro Toolsin lisäksi tuotantoprosessin aikana käytin muitakin digitaalisia audiotyöasemia, kuten Logic Pro X:ää sekä Ableton Live 8:aa. Logic oli demotusvaiheessa päätyökalu, Abletonia käytin kappaleiden ideointiin ja esimerkiksi joidenkin sekvensoitujen rumpuosuuksien työstämiseen editointi-miksaus vaiheessa. Digitaalisessa tuotantoympäristössä on tärkeää laadukkaan ja hyvin säädetyn monitoroinnin lisäksi olla laadukkaat AD- sekä DA konvertterit, eli muuntimet. Muuntimet vastaavat tallennettavan analogisen audiosignaalin muuntamisesta tietokoneen ymmärtämään digitaaliseen muotoon, ja jälleen takaisin analogiseksi, jotta sitä voidaan kuunnella monitoreista. (Gottlieb 2007, 191.) Tässä prosessissa AD-muunnin ottaa analogisesta lähtösignaalista näytteenottotaajuudesta riippuen noin viipaletta, eli näytettä per sekunti. Tähän asti yleisin CD-formaatin vakiinnuttama näytteenottotaajuus on 44,1 khz. Lukema ei ole hatusta vedetty, vaan perustuu ihmisen kuuloalueen ylärajaan, joka on noin 20 khz. Analogisen signaalin muuntaminen digitaaliseksi vaatii näytteenottotaajuuden, joka on vähintään kaksi kertaa suurempi, kuin korkein tallennettava, tai toistettava taajuus. (Gottlieb 2007, 191.) Alemmalla näytteenottotaajuudella ei siis olisi mahdollista toistaa ääntä koko ihmisen kuuloalueella. Korkeammat näytteenottotaajuudet taas kykenevät käsittelemään kauas ihmisen kuuloalueen yläpuolelle ulottuvia ultraääniä. Korkean näytteenottotaajuuden tuoma teoreettinen äänenlaadun paraneminen tuo kuitenkin haasteenaan tallentamiseen vaaditun kovalevytilan huomattavan kasvun. Useat tekni-

13 13 kot käyttävät nykypäivänä työvaiheessa korkeampaa, esimerkiksi 88.2 khz näytteenottotaajuutta. Päätin kuitenkin edellä mainituista käytännön syistä toteuttaa koko prosessin 44,1 khz formaatissa. Electric Foxilla työskennellessämme AD ja DA muunnoksesta vastasi SSL XLogic Alpha-Link konvertteri, muissa äänityslokaatioissa ja miksauksessa käytin Apogee Quartet- sekä RME Babyface audiointerfacejen sisäänrakennettuja muuntimia.

14 14 3 SÄVELLYS JA ESITUOTANTO Zagerin (2011) mukaan tuottajat ovat pohjimmiltaan musiikkikriitikoita ja amatööripsykologeja. Musiikkikriitikot kommentoivat kappaleiden ja muusikoiden soittosuoritusten laatua, kuten tuottajatkin, sillä erotuksella, että tuottajilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa syntyvään äänitteeseen, tai esitykseen. Tämä on tärkeää etenkin esituotantovaiheessa, kun mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Kuten säveltäjät, kirjailijat tai elokuvaohjaajat luonnostelevat teoksiaan, myös tuottajan on esituotantovaiheessa luotava ainakin mieleensä luonnos valmiista albumista ja sen äänikuvasta. (Zager 2011, 32.) When We Sleepin tuotantoprosessi oli luonteeltaan jatkuva, ja eri osa-alueet sekoittuivat osittain projektin aikana. Esituotantovaiheen voisi katsoa alkaneen biisien kirjoittamisesta ja päättyneen äänitysten loputtua. Kappaleita sovitettiin paljon studiossa, instrumenttiosuuksia muutettiin tai jätettiin pois. Jopa osa teksteistä kirjoitettiin vasta, kun suurin osa taustoista oli jo äänitetty. Pop-tuottajien enemmistön tärkein tavoite on tuottaa hittibiisi. Siitä syystä kappaleet itsessään ovat tärkein menestyksen ainesosa. (Zager, 2011, 54.) Maailman parhaat rumpusoundit tai tajunnanräjäyttävät tuotannolliset kikat eivät juuri houkuttele kuulijoita, mikäli kappale itsessään on huono. 3.1 Sävellys ja sanoitus Citronin (1985, 21) mukaan popkappaletta tehdessä ensimmäisenä tulisi keksiä konsepti, eli teema, jonka ympärille sävellys ja teksti rakennetaan. Seuraavana kappaleen nimi eli otsikko, sitten kappaleen ensimmäisen osan melodia sekä teksti. Monet albumin kappaleista on tehty paljon Citronin (1985) kuvaileman työtavan vastaisesti ja usein esituotanto, sävellys ja sanoitus olivat osa samaa kokonaisuutta. Kirja on tietenkin kirjoitettu luvulla, jolloin ei ollut vielä mahdollista tehdä moniraitademoa rumpuineen päivineen samalla, kun kappale syntyy. Kaikki albumin kappaleet on kirjoitettu vuosien 2013 ja 2015 välisenä aikana ja ne ovat kahta poikkeusta lukuun ottamatta Wendsin kosketinsoittajan Touko Keippilän käsialaa. Sävelsin ja sanoitin itse levyn kolmannen raidan, Deityn. Myös Current-kappaleen teksti

15 15 on minun kirjoittamani, sävellys taas minun ja Keippilän yhteistyön tulos. Bändin muiden jäsenten ja tuottajan rooli sävellysvaiheessa oli kommentoida, ideoida ja osittain sovittaa kappaleita niiden kehittyessä, tietenkin kappaleiden harjoittelemisen lisäksi. Co-writing, eli yhteistyönä toteutettu sävellys on työtapa, jossa jokainen tiimi löytää lopulta oman tapansa työskennellä ja sääntöjä yhteistyöhön on vaikea luetella (Citron 1985, 21). Keippilän sävellystyyli on intuitiivinen ja kappaleet syntyvät nopeasti, sekä hyvinkin valmiiksi sovitetussa muodossa jo ennen demoäänityksiä. Omat ideani taas syntyvät verrattain hitaasti. Etenkin tekstejä saatan rakentaa kuukausia yksittäisistä lauseista ja muista pienistä ideoista. Current-kappale valmistui yhteistyömme tuloksena lähes vahingossa. Teimme yhdessä demon Keippilän ideoimasta taustasta, ja päätimme, että minä kirjoitan kappaleeseen tekstin ja laulumelodian. Sattumalta yksi aiemmin kehittämäni, Toukon sävellyksestä riippumaton melodia, sopi kappaleen kertosäkeeseen erinomaisesti. Tausta oli jo lähes valmis, kun aloitin tekstin kirjoittamisen ja kappale sai nimen vasta viimeisenä koko sävellysprosessissa. 3.2 Sävellysanalyysi - Deity 1960-luvulla pop-musiikin standardirakenteiksi alkoi muodostua neljä erilaista perusmallia. Säkeistöjen sarja, säkeistöjen ja kertosäkeen vuorottelu, säkeistön ja väliosan vuorottelu, sekä säkeistöjen, kertosäkeiden ja väliosien vuorottelu (Toft 2010, s. 4). Levyn kolmosraita Deity noudattaa pääpiirteissään näistä peruskaavoista viimeisintä. Popmuusikot ja -säveltäjät nimeävät yleensä kappaleidensa osat aakkosittain käytännöllisistä syistä. Yksinkertainen nimeämistapa nopeuttaa kommunikaatiota ja mahdollistaa kappaleen rakenteen ilmaisemisen hyvin lyhyessä muodossa. (Citron. 1985, 33.) Deityn rakenne tätä nimeämistapaa käyttäen on BABABBCBB, missä A on säkeistö, B kertosäe ja C ns. Bridge, eli kappaleessa kerran ilmenevä muista osista eroava osuus. Näiden osien lisäksi kappaleessa on muita lyhyitä väliosia, joista kerron tarkemmin jäljempänä. Tahti on yksi termeistä, joilla musiikkia jaetaan osiin. Citron (1985, 162) vertaa sitä tekstissä oleviin lauseisiin. Yksi tahti on tahtilajin määrittelemä määrä kappaleen tempon mukaisia iskuja. (Citron, 1985) Deityn tempo 170 iskua minuutissa ja tahtilaji popkappaleissa yleensä kuultava 4/4, eli neljä iskua per tahti.

16 16 Kappale alkaa syntetisaattorimaton säestämällä kitaraintrolla, johon rummut yhtyvät yhden kahdeksan tahdin mittaisen sointukierron jälkeen. Soinnut, kitaran osuus ja rumpukomppi ovat introssa samat, kuin kertosäkeessä. Intron tarkoitus tässä kappaleessa onkin esitellä kappaleen tärkein osa, kertosäe, riisutussa muodossa, jotta se on kuulijalle osittain tuttu jo ensimmäisen varsinaisen kierron lähtiessä käyntiin. Gibson (2005, 50) kutsuu kirjassaan tekniikkaa melodian, vakiinnuttamiseksi. Intron jälkeen tulee lyhyt neljän tahdin mittainen instrumentaaliväliosa, joka toistuu myös ensimmäisen kertosäkeen jälkeen ennen toista säkeistöä. Bluesmaisella kitaramelodialla maustetun väliosan tarkoitus tässä tapauksessa on luoda kappaleen eri osiin balanssia ja indikoida lähestyvää kappaleen osan vaihtumista (Citron 1985, 205). Seuraavana on vuorossa ensimmäinen A-osa eli säkeistö, jossa alkaa kappaleen pääelementti laulu. Säkeistön laulumelodia ikään kuin väistelee sävellajin perusääntä, eli toonikaa (Wentk 2014, 39) fraasin viimeiseen sanaan asti. Tämä tekniikka luo säkeistöön jännitettä, leijuvuutta ja tietynlaista positiivista epävarmuutta. Melodia kuulostaa etenevältä, kun toonikan sijaan pääpainona on dominantti, asteikon viides teho eli kvintti (Ewer 2012). Muut instrumentit säkeistön aikana ovat rummut, bassokitara ja syntetisaattori. Tasainen rumpukomppi ja kahdeksasosariffiä soittava bassokitara vahvistavat laulumelodian etenevää tunnelmaa. Melko tyhjäksi jätetty sovitus jättää tilaa laulumelodialle, jotta kuulijan on mahdollisimman helppo keskittyä lauluun. Tämä luo myöskin kontrastia kertosäkeeseen, jossa mukana on useampi instrumentti. Säkeistön laulumelodian loppuminen toonikaan indikoi osan vaihtumista (Ewer, 2012). Tässä tapauksessa pääsemme ensimmäiseen kertosäkeeseen, jossa laulumelodia sekä alkaa, että päättyy toonikaan. Tämä tekee osasta säkeistöön verrattuna kokonaisuudessaan staattisen ja tasapainoisen kuuloisen. Rytmillisesti kertosäe avautuu, eli bassokitaran kahdeksasosariffi muuttuu pitkiksi ääniksi ja sointujen vaihtumisnopeus puolittuu kahteen tahtiin, säkeistössä soinnun vaihtuessa joka tahdilla. Myös laulumelodian rytmiikka muuttuu. Kertosäkeessä on vähemmän sanoja ja pidempiä nuotteja, kuin säkeistössä. Kertosäkeen avarampi sovitus on jo sovitusvaiheessa tehty tuotantotekninen ratkaisu Pitkille kaiuille, sekä muille efekteille on helpompi tehdä tilaa jo kappaleen syntyvaiheessa, täyteen sovitetun kappaleen kanssa miksausvaiheessa painiskelun sijaan. (Zager, M. 2011, 260.)

17 17 Kertosäkeen jälkeen pääsemme breikin kautta toiseen säkeistöön. Toinen säkeistö on sovitukseltaan ja melodialtaan ensimmäisen säkeistön kaltainen, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Toisen säkeistön toisella kierrolla laulumelodia poikkeaa normaalilta reitiltään ylemmäs yhden fraasin aikana. Tämän sävellysteknisen kikan tarkoitus on luoda kappaleeseen lisää mielenkiintoa variaation kautta. (Citron 1985, 190.) Poikkeavuus totuttuun melodiaan indikoi myös osan vaihtumista, josta kappale eteneekin seuraavaan uuteen väliosaan, pre-chorukseen. Pre-choruksen tarkoitus on luoda kontrastia ja jännitettä, joka purkautuu alkavassa kertosäkeessä (Moore 2013, 83). Tässä tapauksessa jännitettä luodaan sovituksellisesti instrumentaatiolla, sekä laulumelodialla. Kahdeksan tahdin mittaisen osan aikana rummut, kitara ja basso jäävät kokonaan pois. Harmonisilla laulustemmoilla tuettua päämelodiaa säestää vain syntetisaattorilla soitettu sointukierto, joka poikkeaa kappaleen muista osista. Kokonaan uusi osa ennen toista kertosäettä vie kappaletta eteenpäin, eikä päästä kuulijaa tylsistymään. Seuraavana alkavan kertosäkeen puolivälissä laulumelodia moduloi kvartin, eli kaksi ja puoli sävelaskelta ylöspäin ja soinnutus muuttuu. Näin ollen kyseessä ei ole siis perinteinen modulaatio, jossa koko osaa nostetaan tai lasketaan tietyllä intervallilla. Tähän voidaan viitata termillä post-chorus. (Writeasong.org, 2016.) Post-choruksen jälkeen alkaa C-osa. eli bridge. Bridgen tärkeimpinä tehtävinä kappaleessa on kaksi asiaa kappaleen vieminen pois totutulta reitiltä ja sen ohjaaminen sille takaisin. (Cope 2008, 73.) Deityn tapauksessa bridge on sovituksellisesti kuin riisuttu post-chorus. Soinnut ovat samat, mutta kuusitoista tahtia kestävän osan puoleen väliin asti instrumenteista on läsnä ainoastaan sähkökitara ja syntetisaattori. Kahdeksan tahdin jälkeen mukaan lähtee yksinkertaistettu versio kertosäkeen rumpukompista. Osan tärkein tarkoitus on kuitenkin esitellä uusi melodia eteerisen taustalauluhyräilyn muodossa. Melodia korvaa päävokaaliosuuden kappaleen viimeisessä kertosäkeessä Ilman melodian vakiinnuttamista bridgen aikana se olisi jäänyt loppukertosäkeessä irralliseksi elementiksi.

18 Sovitus ja demot Oma osuuteni albumin sovitustyöhon vaihteli kappaleiden välillä. Keippilällä on useimmista sävellyksistään alusta asti hyvin vahva ja pitkälle kehittynyt sovituksellinen visio, jota emme lähteneet useimmissa tapauksissa muuttamaan kaikkien ollessa niihin tyytyväisiä. Tuottajan on kuitenkin tärkeä kuunnella kappaleiden eri elementtejä sävellysvaiheesta asti ja kommentoida niitä tarvittaessa (Gibson 2005, 51). Demot äänitimme Keippilän ja rumpalimme Mikkosen kanssa suurimmaksi osaksi Logic Pro X:llä ohjelmoituja rumpuja, syntetisaattoreita, sekä sähkökitaraa ja bassoa käyttäen. Tiukan aikataulun ja yhtyeen jäsenten muiden kiireiden takia osaa kappaleista ei ehditty harjoitella koko bändin voimin kertaakaan ennen äänityksiä. Demoäänityksiä voisi kutsua äänitteen tuottamisen kenraaliharjoitukseksi. Viimeistään demoäänitteitä tehdessä sävellykset ja tekstit hiotaan huippuunsa varsinaisia äänityksiä varten. Laulajien äänialoissa, tekniikoissa ja äänen sävyissä on eroja, ja viimeistään demoäänityksissä onkin tärkeää valita laulajalle sopiva sävellaji ja varmistaa, että kappale ja laulajan ääni sopivat yhteen. (Zager 2011, 120.) Esituotantoprosessin aikana ilmenneiden ongelmien avulla yhtye ja tuottaja voivat paremmin valmistautua varsinaiseen tuotantoprosessiin ja ennaltaehkäistä lopputuotteen kannalta olennaisia ongelmia. Ideaalitilanteessa esituotantovaiheen olosuhteet ovat hyvin lähellä varsinaisen äänitteen tuotantoympäristöä. Näin äänitysvaiheessa ollaan jo tutustuttu käytettävään laitteistoon ja muihin työtilan erityispiirteisiin.

19 19 4 VARSINAINEN TUOTANTO 4.1 Äänitystekniikat Seuraavaksi kerron When We Sleep albumilla käytetyistä erilaisista äänitys- ja tuotantotekniikoista. Olen poiminut osioihin esimerkkikappaleita albumilta, joiden kautta erilaiset tekniikat tulevat parhaiten esille. Äänitin, editoin ja miksasin kaiken levyllä olevan materiaalin Avid Pro Tools digitaalista äänityöasemaa käyttäen Tavoite ja referenssit Hyvinkin erilaisia yksittäisiä sävellyksiä sisältävällä When We Sleep albumilla oli kuitenkin holistisia tuotannollisia tavoitteita. Tärkeimpinä näistä tavoitteista haluan mainita elektronisen ja perinteisen äänimaiseman, sekä modernien ja klassisten tekniikoiden yhdistämisen. Rumpujen virityksestä mikrofonien ja syntetisaattoreiden valintaan, pyrin valitsemaan laitteita ja työtapoja jotka kunnioittavat etenkin 70- ja 80-lukujen pop- ja rockmusiikin perintöä, kuitenkin päivittämällä ne nykypäivään Rumpumikrofonivalinnat ja sijoittelu äänitystilassa Rumpusetti Electric Fox studion iso soittotila on pääasiassa puupintainen, korkea, pinta-alaltaan n. 40 m² kokoinen huone. Suorakaiteen muotoisen tilan kapein seinä on päällystetty kauttaaltaan pienistä kivitiilistä kootulla diffuusorilla, jonka tarkoitus on hajottaa siihen osuvan ääniaallon heijastukset mahdollisimman laajalle, vähentäen vaihe-ongelmia ja luoden samalla illuusion suuremmasta tilasta (Dochtermann, 2010, 66). Päädyin sijoittamaan rumpusetin juuri tämän diffuusoriseinän eteen kokeilemalla lyömällä virvelirumpua eri puolilla huonetta ja etsimällä kohtaa, jossa se soi parhaiten. Olin myös kiinnostunut seinän vaikutuksesta etenkin symbaalien sointiin.

20 20 (KUVA 1. Rumpusetti ja Karri Electric Foxilla. Kuva: Mauri Syrjälä 2014.) Taltioin rumpusetin yhteensä seitsemällätoista eri mikrofonilla käyttäen enimmäkseen melko perinteisiä rumpumikitystekniikoita, joita tarkastelen lähemmin jäljempänä. Etenkin lähimikitystilanteissa mikrofonilla, sen etäisyydellä ja asennolla äänilähteen suhteen on instrumentistä riippuen suuri tai erittäin suuri merkitys lopputulokseen (Owsinski s. 156). Paras tekniikka on lopulta jokaisen ääniteknikon oma objektiivinen käsitys äänen estetiikasta ja siihen vaikuttaa moni asia muusikosta genreen, jonka kanssa kulloinkin työskennellään. Tästä huolimatta on kuitenkin olemassa musiikin elektronisen tallentamisen historian aikana vakiintuneita perustekniikoita, joita itsekin käytin lähtökohtana albumin äänitysvaiheessa.

21 21 Overheadit Overhead-mikitys on yksi tärkeimmistä rumpusetin äänittämisessä käytetyistä perustekniikoista, koska sillä poimitaan ääntä mahdollisimman läheltä äänilähdettä, kuitenkin riittävän kaukaa, että eri rummut ovat toisiinsa nähden balanssissa äänikuvassa. Valitsin mikrofoneiksi laajakalvoiset AKG C414 kondensaattorimikrofonit niiden laajan taajuusvasteen, ja etenkin transienttien erottelevuuden takia (C414 B-TL II, AKG.com). Käytin rumpuäänityksissä hieman sovellettua AB-overhead tekniikkaa. AB, eli spaced pair - tekniikassa on englanninkielisen nimensä mukaisesti kaksi mikrofonia rumpusetin molemmin puolin, n cm korkeudessa rumpusetin yläpuolella. (Rochman, 2011.) Perinteisessä AB-tekniikassa mikrofonit osoittavat yleensä suoraan alaspäin rumpusetin yläpuolella. Käyttämässäni sovelletussa tekniikassa mikrofonit ovat kuitenkin rumpalin takana, noin korvien korkeudella siten, että kumpikin mikrofoni on suunnattu kohti virvelirumpua. Tälle tekniikalle ei ole vakiintunutta termiä, mutta olen kuullut siitä käytettävän esimerkiksi nimitystä Common Acoustic Point, eli CAP, jossa viitataan mikrofonien suuntaamiseen kohti samaa äänilähdettä. Päätin käyttää tekniikkaa siksi, että perinteinen AB-overhead mikitys saattaa aiheuttaa vaiheongelmia, tai jopa epäluonnollisen leveän stereokuvan (Rumsey & McCormick, 2014). Kun mikrofonit osoittavat samaan pisteeseen, stereokuvasta tulee fokusoituneempi, ja virveli asettuu helpommin keskelle äänikuvaa. Rumpalin taakse sijoitettuna ne myös poimivat mielestäni koko rumpusettiä paremmassa balanssissa niin, etteivät symbaalit soi liian lujaa rumpuihin verrattuna. Tätä tekniikkaa käyttäen pääsin myös hyödyntämään rumpusetin takana olevaa diffuusoriseinää. Perinteinen AB-tekniikka toteutetaan yleensä pallo-, tai herttakuvioisilla mikrofoneilla, joista pallokuvio poimii ääntä tasaisesti joka puolelta, ja hertta pääasiassa edestä ja sivuilta. Asettamalla overhead mikrofoneina käyttämäni AKG 414 kondensaattorimikrofonien suuntakuvion 8-asetukselle, ne poimivat ääntä edessään olevan rumpusetin lisäksi myös niiden taakse jäävästä kivilaattaseinästä. Jos diffuusorin tilalla olisi ollut esimerkiksi kiinteä betoniseinä, tekniikka olisi voinut taltioida haitallisia ensiheijasteita. (White & Robjohns & Lockwood 2007, 179.) 8-kuvioisen mikrofonin suuntaus on vahva, eikä se poimi ääntä sivuille jäävien nollakohtien suunnalta juuri ollenkaan (Dochtermann, 2010, 48). Tässä tapauksessa tämä suuntakuvion ominaisuus on hyödyllinen myös mahdollisten rumpalin päästämien luonnollisten äänien eliminoimiseen äänityksen aikana.

22 22 Bonham -mikitys Stereo-overheadien lisäksi halusin taltioida rumpuja myös Bonham -tekniikalla, joka on käytännössä monoversio kuuluisasta Glyn-Johns rumpumikitystekniikasta (The Glyn Johns Drum Recording Method, 2011). Bonham-mikityksessä asetetaan yksi pallo- tai herttakuvioinen kondensaattorimikrofoni noin kaksi rumpukapulanmittaa virvelirummun yläpuolelle, osoittaen suoraan sitä kohti. Syy tämän tekniikan käyttämiselle oli se, että halusin jättää miksausvaiheeseen mahdollisuuden pitää rumpusetin kokonaan monona joissain kappaleissa. Sekoittamalla näillä kahdella tekniikalla taltioitua ääntä keskenään, mahdollistui myös stereokuvan leveyden portaaton hienosäätö. Vaiheongelmia tietenkin silmällä pitäen. Lähimikrofonit Overheadien lisäksi mikitin myös jokaisen rummun erikseen lähietäisyydeltä. Rummut ovat yksi äänekkäimmistä akustisista instrumenteista, siksi käytin lähimikitykseen enimmäkseen dynaamisia mikrofoneja, koska ne kestävät yleisesti ottaen kovempia äänenpaineita kuin kondensaattori-, tai nauhamikrofonit (Gottlieb, s. 132). Lähimikkien sijainnin määrittelin ensisijaisesti kokeilemalla liikuttelemalla mikrofonia eri kohtiin ja kuuntelemalla, mikä kohta kuulostaa parhaalta. Virvelirumpua taltioin kolmella eri mikrofonilla, kaksi rummun yläpuolella ja yksi alapuolella kirkkauden ja rapeuden lisäämiseksi (White & Robjohns & Lockwood 2007, 182). Yläkalvon mikitin dynaamisella Audix i5 mikrofonilla ja siihen kiinni teipatulla AKG C451 kondensaattorimikrofonilla, jonka desibelivaimennuskytkin sallii sen käyttämisen voimakkaissakin äänenpaineolosuhteissa. Yhdistelemällä tumman ja alakeskialuerikkaan i5:n signaalia kirkkaan ja transienttiherkän C451:n signaaliin, toimivat ne yhdessä kuin yksinkertainen ekvalisaattori. Alakalvon mikitin ehkä maailman tunnetuimmalla laulu- ja instrumenttimikrofonilla Shure SM57:lla. Sen taajuusvaste sopii mielestäni tavoittelemaani virvelisoundiin paremmin, kuin kokeilemani kondensaattorimikrofonit, joita myös usein käytetään virvelin alakalvon mikittämisessä. Bassorummun ulko- eli resonointikalvossa olevan reiän sisään asetin bassorummun mikitykseen erityisesti suunnitellun AKG D112 mikrofonin. Sen tarkoituksena oli poimia bassorummulle olennaisten matalien taajuuksien lisäksi myös yläkeskialueella sijaitsevaa

23 23 atakkia, joka syntyy bassorumpupedaalin nuijan iskeytymisestä lyöntikalvoon, siksi asetin sen osoittamaan kohti nuijaa (Gottlieb 2007, 155). Valitsin kyseisen mikrofonin, koska sen taajuusvaste on verrattain tasainen moniin muihin moderneihin bassorumpumikrofoneihin verrattuna. En halunnut liian korostunutta atakkia, kuten esimerkiksi modernissa metallimusiikissa on usein tapana, vaan pyöreän, keskialuevoittoisemman soundin, jota voi kuulla esimerkiksi 1970-luvun pop-äänitteillä. Alla vertailuksi D112:n ja modernimman Shure Beta 52:n taajuusvasteet. (KAAVIO 1. AKG D112-mikrofonin taajuusvastekaavio. Kuva ) (KAAVIO 2. Shure Beta 52-mikrofonin taajuusvastekaavio. Kuva ) Kaavioista voi havaita, että D112 mikrofonin yläkeskialuekorostuma (KAAVIO 1). on vaimeampi, pyöreämpi, ja noin 1000 Hz matalammalla, kuin Beta 52:n erittäin terävä korostuma neljän kilohertsin kohdalla (KAAVIO 2).

24 24 Lisäksi mikitin bassorummun nk. Subkick-mikrofonilla, joka on todellisuudessa irtonainen kaiutinelementti kytkettynä käänteisesti mikrofonikaapeliin niin, että se poimii ääntä kuin mikrofoni (Tidey, 2015). Subkick-mikrofoni poimii lähes ainoastaan matalia taajuuksia. Kaiutinelementin kartio on niin raskas, että korkeiden taajuuksien energia ei riitä liikuttamaan sitä, vastoin kuin esimerkiksi pienikalvoisen kondensaattorimikrofonin kalvoa. Näin ollen mikrofoni itsessään eliminoi bassorummun kannalta haitallisia vuotoja esimerkiksi symbaaleista ja muista rummuista. Näiden kahden mikrofonin signaaleja yhdistelemällä pystyin miksauksessa vaivattomasti kontrolloimaan bassorummun matalien ja korkeiden taajuuksien suhdetta, samaan tapaan kuin aiemmin mainitussa virvelimikityksessä. Rumpusetin kaksi tomirumpua mikitin lyöntikalvon yläpuolelta, standardiksi muodostuneilla Sennheiser MD 421 mikrofoneilla. Tämä 60-luvulla radiokäyttöön kehitetty mikrofoni on vakiinnuttanut asemansa musiikin äänittämisessä, etenkin äänekkäiden instrumenttien, kuten rumpujen ja sähkökitaravahvistinten taltioimisessa. Mikrofonin taajuusvaste ulottuu n. 30 hertsistä noin 17 kilohertsiin, sen ollessa herkimmillään n hertsin alueella, jossa esimerkiksi tomirummulle tärkeä atakkialue sijaitsee. Lattiatomin mikitin myös lattialle rummun alle sijoitetulla subkick-mikrofonilla kaikista matalimpien taajuuksien poimimiseksi. Ainut symbaali, jota taltioin lähimikitystä käyttäen, oli hi-hat. Usein hi-hatissa käytetään esimerkiksi SM 57:tä, (Gottlieb 2007, 156) mutta valitsin hi-hat mikrofoniksi t.bone RM700 nauhamikrofonin, sen suuntakuvion ja melko tumman taajuusvasteen takia. Kahdeksikkokuvioisen mikrofonin avulla pystyin eliminoimaan usein haitaksi muodostuvaa vuotoa virvelirummusta asettamalla mikrofonin niin, että suuntakuvion sivut osoittivat kohti virveliä, sekä viereistä crash-symbaalia. Nauhamikrofonille tyypillinen pehmeä, tumma äänenväri mahdollisti myös sen, ettei hi-hat erotu liian kirkkaana muista rummuista. Ambienssi- eli tilamikrofoneina käytin kahta AB -stereoparia, joista toisen asetin n. 3 metrin päähän rumpusetistä ja toisen kauemmas, aivan huoneen vastakkaiselle seinälle rumpusetiltä katsottuna. Sekä vasemmalla, että oikealla puolella olevat mikrofonit olivat keskenään samassa linjassa kauimmaisesta mikrofonista katsottuna kohti rumpusettiä. Kauimmaiset tilamikrofonit muodostivat siis rumpusetin kanssa kolmion, jonka sivulin-

25 25 jojen puoliväliin asetin lähemmät tilamikrofonit. Tämä tekniikka auttaa välttämään vaiheongelmia, kun mikrofonit poimivat ääntä täysin samasta suunnasta. Lähitilamikkeinä käytin nauhamikrofoneja pehmeämmän kokonaissoundin tavoittamiseksi. Huoneen perällä olevat mikit olivat putkivahvisteisia kondensaattorimikrofoneja, joiden herkkyys riittää taltioimaan hiljaisimmatkin huoneheijasteet, putkiasteen kuitenkin saturoiden transientteja korvaa miellyttävällä tavalla. (Dochtermann, 2010, 51.) Perkussiot Albumilla käytettyjä perkussioinstrumenttejä ovat tamburiini ja shaker. Äänitin perkussioinstrumentit heti rumpuäänitysten jälkeen, käyttäen valmiiksi kytkettyä rumputilamikrofonina käyttämääni putkikondensaattorimikrofonia Sähköbasson ja kitaran äänittäminen Sähköbasso Ajan ja vaivan säästämiseksi bassokitarasta taltioidaan nykyään usein pelkkä niin sanottu DI-signaali, (eng. Direct inject) (White & Robjohns & Lockwood, s. 166). DI-äänitys tarkoittaa korkeaimpedanssisen balansoimattoman signaalin muuntamista balansoiduksi, siihen erityisesti suunnitellulla laitteella, eli DI-boksilla. Useissa mikrofonietuasteissa on myös erikseen korkeaimpedanssisille instrumenteille tarkoitettu DI-sisääntuloliitin. When We Sleepin bassoäänityksissä käytin Little Labsin Redeye 3D Phantom DIboksia, josta sain jaettua signaalin myös bassokitaravahvistimelle. Halusin äänittää bassokitaraa myös perinteisellä tavalla, mikitetyn bassokitaravahvistimen kautta. Kuten nykypäivänä usein on tapana, When We Sleepin bassokitaraäänityksissä bassovahvistin ja muusikko olivat tarkkaamossa, vahvistimeen kytketyn kaiutinkaapin ollessa soittotilassa. Studioon kiinteästi rakennettua, tarkkaamon ja soittotilan välistä kaiutinkaapelivetoa hyödyntäen soittaja ei tarvitse erillistä kuulokekuuntelua, eikä vahvistimen asetuksia tarvitse käydä säätämässä soittotilassa erikseen. Mikitin Ampeg-merkkisen kaiutinkaapin kahdella dynaamisella mikrofonilla, Shure SM57:lla ja radiojuontajien puhemikrofonina usein nähtävällä Electro-Voice RE-20:lla. Valitsin kuuntelemalla, mitä kaiutinkaapin kahdeksasta 12 tuumaisesta kaiutinelementistä mikitän, ja sijoitin mikrofonit kohti parhaalta kuulostavaa elementtiä. RE-20:n asetin osoittamaan suoraan kohti elementtiä, n. 5cm oikealle kartion keskustasta ja yhtä kauas

26 26 itse kartiosta. Proximity-efektin ansiosta erittäin lähellä äänilähdettä oleva suuntaava mikrofoni korostaa matalia taajuuksia, etenkin kun mikrofoni osoittaa kohtisuoraan äänilähteeseen (Zager, M. 2011, 276). Kartion keskustan kohdalle noin 40 asteen kulmassa kaiutinkaappiin nähden, asetin SM 57:n poimimaan korkeampia taajuuksia. Sähkökitara Mikitin sähkökitaraäänityksissä käytetyn Fender The Twin sähkökitaravahvistimen kolmella mikrofonilla, joista kaksi oli muutaman senttimetrin päässä kartiosta ja yksi toisella puolella äänitystilaa ambienssimikrofonina. Sähkökitaravahvistimen mikittämiseen riittää useimmiten yksikin mikrofoni, mutta kahden erilaisen lähimikin hienovaraiset vaihe- ja taajuusvaste-erot tekevät soundista täyteläisemmän kuuloisen (Owsinski, s.159). Asetin lähimikkeinä käytetyt SM57:n ja MD421:n lähtökohtaisesti samaan tapaan, kuin bassovahvistinta äänittäessä. Vahvistimen päälle ja sivuille asetin vaahtomuovipatjat vaimentamaan lähimikkeihin vuotavaa tilaääntä kontrollin säilyttämiseksi. Ambienssimikrofonina käyttämäni Blue Spark putkimikrofonin asetin noin viiden metrin päähän vahvistimesta kaiutinten osoittamaan suuntaan, noin kahden metrin korkeuteen. Mikrofonin tarkoituksena ei ollut poimia juurikaan suoraa signaalia sähkökitaravahvistimesta, vaan tilan luontaista, pitkää ja täyteläistä kaikua Syntetisaattorit ja kosketinsoittimet Kaikki albumilla kuultavat hardware-syntetisaattorit äänitettiin rumpuäänitysten yhteydessä Electric Fox -studioilla. Soitettavan syntetisaattoriosuuden luonteesta ja käytettävästä syntetisaattorista riippuen osuudet soitettiin joko suoraan äänitettävän instrumentin koskettimistolla, erillisellä koskettimistolla MIDI-liitäntää käyttäen, tai tietokoneella ohjelmoituja MIDI-nuotteja laitteeseen syöttäen. MIDI on vuonna 1983 markkinoille tullut protokolla, joka mahdollistaa soittosuorituksen tallentamisen ja välittämisen instrumentista toiseen. (Vail, M. 2014, 17.) Äänitettävän instrumentin audioulostulo ohjattiin DIboksin kautta äänimikseriin, prosessointilaitteisiin ja jälleen AD-muuntimen kautta tietokoneelle Pro Toolsiin.

27 Vokaalit Kuten aiemmin mainitsin, päätimme budjettitoimenpiteenä äänittää albumin lauluosuudet kokonaisuudessaan yksityisasunnossa Jyväskylässä. Kerrostaloasunnon betoniseinäinen, kuution muotoinen huone ei sellaisenaan sovi äänityskäyttöön haitallisten huoneheijasteiden, seisovien aaltojen ja tärykaiun takia (Zager, M. 2011, 261). Huoneen akustiikkaa voi muuttaa joko poistamalla tai vaihtamalla heijastavat pinnat eri materiaaliin, tai lisäämällä elementtejä, jotka vaimentavat kiinteiden rakenteiden synnyttämiä heijasteita (Howard & Murphy 2007, 78). Rakensimme huoneeseen väliaikaisen akustoinnin hyödyntämällä muun muassa kahta runkopatjaa, molton-äänieristekangasta, lattiamattoja, pyyhkeitä, henkaria ja runsaasti teippiä. Epäammattimaisesta ulkoasustaan huolimatta akustointitoimenpiteet osoittautuivat päteviksi. Tässä tilanteessa tavoitteena oli yksinkertaisesti minimoida kaikki mahdolliset heijasteet, koska huoneen luontaisessa akustiikassa ei ollut mitään hyödyntämiskelpoisia piirteitä. Suurta ja epäsymmetristä, miellyttävältä kuulostavaa huonetta ei olisi tarvinnut akustoida näin kaiuttomaksi. Mikrofonitelineeseen kiinnitettiin myös mikrofonin taakse kaartuva tarkoitukseen valmistettu heijastesuoja, eliminoimaan aiemmista toimenpiteistä mahdollisesti läpi pääseviä haitallisia huoneheijasteita. Mikrofonin ja laulajan suun väliin asetetulla pop-filterillä vältettiin tietyistä konsonanteista aiheutuvat niin sanotut plosiivit esimerkiksi voimakkaan p alkuisen sanan lausumisesta aiheutuva ilmavirtaus, joka mikrofonin kapseliin osuessaan aiheuttaa voimakkaan poksahtavan äänen. (Howard & Murphy 2007, 153.) Laulumikrofonina toimi suomalaisen Verde Audion modifioima, alun perin t.bone merkkinen, laajakalvoinen putkikondensaattorimikrofoni. Solistin osuuksia äänitettäessä laulaja oli äänitettävästä osuudesta riippuen n senttimetrin etäisyydellä mikrofonista. Hiljaisissa ja matalissa osuuksissa laulaja siirsi päätään lähemmäs mikrofonia ja voimakkaissa kohdissa kauemmas. Tämä laulajan liikehdintä auttaa tallentamaan ääntä mahdollisimman tasaisella voimakkuudella ja välttäen ylimääräistä signaalin säröytymistä mikrofonissa, etuasteessa ja etenkin digitaalimuuntimessa. Lähtökohtaisesti taustavokaaleja äänittäessä laulaja oli kauempana mikrofonista, kuin solistia äänittäessä. Mitä kauempana mikrofonista laulaja on, sitä vähemmän mikrofoni poi-

28 28 mii matalia taajuuksia, jotka eivät ole tavoittelemani äänikuvan kannalta oleellisia taustalauluissa, joiden on tarkoitus kuulostaa nimensä mukaan kauempana taustalla olevilta. Lähempää laulettuihin soolo-osuuksiin nähden taustalaulut osuvat myös mikrofoniin joitakin millisekunteja myöhemmin, mikä osaltaan auttaa kerroksittain laulettujen osuuksien miellyttävää sekoittumista keskenään. (Owsinski, s. 187.) 4.2 Mikrofonietuvahvistimet ja prosessointi äänitysvaiheessa Suoraan mikrofonista ulos tulevan signaalin jännite on erittäin heikko, noin desibeliä useimpien miksauskonsolien optimijännitettä alhaisempi. Tästä syystä mikrofonista tuleva signaali vaatii erittäin voimakasta vahvistusta, jotta sitä voidaan käsitellä äänityslaitteistossa. Heikkolaatuinen vahvistinelektroniikka aiheuttaa näin voimakkaaseen vahvistukseen kohinaa ja muita epätoivottuja artefakteja. Siksi mikrofonietuaste on usein miksauspöydän kallein ja laadukkain osa. Etuasteen komponenteilla ja elektroniikalla on suuri vaikutus vahvistettavan signaalin äänenväriin (Gottlieb s. 104). Tästä syystä tuottajan on harkittava, mitä etuastetta käyttää tietyn mikrofonin vahvistamiseen tietyssä tilanteessa. Erilaisella tekniikalla toteutetut etuasteet värittävät signaalia erilaisilla tavoilla. Putkietuasteita pidetään yleisesti lämpimän kuuloisina, mutta myös transistorietuaste voi tuottaa samanlaisen aistimuksen. Mitä voimakkaammin signaalia vahvistetaan etuasteessa, sitä enemmän siihen syntyy harmonisia kerrannaisia, jotka usein koetaan ääntä lämmittävänä tekijänä. (Gottlieb 2007.) Kerrannaisten voimakkuus ja tyyppi riippuvat etuasteen elektroniikasta ja etenkin sen putkista, tai transistoreista. Electric Fox Studion tarkkaamon ydin on 32-kanavainen, YLEn jäämistöstä hankittu Studer 904 konsoli. Jokainen kanava sisältää mikrofonietuasteen lisäksi myös ekvalisaattorin ja kompressorin. When We Sleepin rumpuäänityksissä jokaisen mikrofonin signaali vahvistettiin käyttäen Studerin sisäänrakennettuja, laadukkaita mikrofonietuasteita. Mielestäni tämä oli rumpuäänityksien kannalta tärkeää, jotta taltioitava rumpusetti kuulostaisi mahdollisimman yhtenäiseltä identtisen säröytymisen takia. Jokin toinen etuaste olisi voinut olla jonkin yksittäisen rummun, tai mikrofonin kanssa paremmin yhteensopiva, mutta ehkä heikompi eheän kokonaissoundin kannalta.

29 29 Kosketinsoitinten ja bassokitaran äänitykseen käytin myös Studerin omia etuasteita, mutta instrumenttien korkeamman lähtöjännitteen takia kytkin ne suoraan niin sanottuun linjasisääntuloon, jossa signaali vahvistuu noin 20 desibeliä vähemmän mikrofonietuasteeseen verrattuna (Gottlieb 2007, 104). Mikserikonsolien mikrofonisisääntulojen lisäksi mikrofonietuasteita valmistetaan myös erillisinä laitteina. Erillinen mikrofonietuvahvistin voi sisältää yhdestä useampaan mikrofonisisääntuloa ja vahvistinetuastetta. Sähkökitaraäänityksissä käytin Apogee Quartet äänikorttiin sisäänrakennettuja mikrofonietuasteita. Apogeen etuasteet värittävät signaalia erittäin vähän, eli äänen harmoninen sisältö pysyy lähes muuttumattomana sen kulkiessa etuasteen läpi. Tämä soveltui kitaraäänityksiin hyvin, koska tavoitteenani oli tallentaa kitaravahvistimesta lähtevä ääni mahdollisimman puhtaasti. Lauluäänityksissä käytin Universal Audion Twin-Finity -etuastetta, jossa on portaaton säätö putki- ja transistoriasteiden välillä. Putkimikrofonin ja etuasteen käyttö oli tietoinen valinta, koska tavoitteena oli lämmin, ajoittain jopa säröytyvä laulusoundi Ekvalisointi Ekvalisaattori, jäljempänä EQ, on ääniprosessori, jolla voidaan muuttaa äänen sävyä, eli vaikuttaa harmonisten kerrannaisten voimakkuuteen ja määrään. EQ:t ovat käytännössä taajuuskohtaisia vahvistimia, joilla voidaan vahvistaa tai heikentää signaalia tietyllä taajuusalueella, muiden taajuuksien pysyessä enemmän tai vähemmän alkuperäisen kaltaisina. Yhdellä EQ:lla kontrolloitavien taajuuskaistojen määrä vaihtelee yhdestä jopa kymmeniin, laitetyypistä riippuen. (Gottlieb s. 245.) Studiokäytössä yleisin EQ -tyyppi on parametrinen ekvalisaattori, jossa kontrolloidaan yleensä maksimissaan neljää taajuusaluetta kerrallaan (Gottlieb 2007, 245). Parametrisen EQ:n keskialuekaistojen parametrejä ovat taajuus (Frequency, n Hz), vahvistus (Gain, n db) ja Q-arvo, eli valitun taajuuskaistan leveys oktaavin murto-osasta useampaan oktaaviin. Pieni Q-arvo indikoi leveää taajuuskaistaa, suuri taas kapeaa. Perinteisesti parametrisen EQ:n neljästä kaistasta kaksi keskimmäistä noudattaa kellokäyrää (Bell curve), jossa EQ vaikuttaa kaikista voimakkaimmin juuri valitulla taajuudella ja laskee Q-arvon mukaisesti sitä matalammilla ja korkeammilla taajuuksilla. Kaksi jäljelle jäävää kaistaa ovat yleensä korkeiden ja matalien taajuuksien hyllykorjaimet

30 30 (Shelving equalizer). (Gottlieb 2007, 247.) Ne prosessoivat kaikkia valitun taajuuden alatai yläpuolisia taajuuksia, riippuen siitä onko kyseessä basso, vai diskanttihylly. Graafisesti ilmaistuna prosessointikäyrä muistuttaa hyllyä, mistä EQ-tyypin nimikin on peräisin. Äänitysvaiheessa käyttämäni Studerin kanavakohtaiset ekvalisaattorit sisältävät myös basso- ja diskanttileikkurit, jotka toimivat hieman hyllykorjainten kaltaisesti, mutta vaimentavat valitun taajuuden viereisiä taajuuksia eksponentiaalisesti. Ekvalisointi äänitysvaiheessa Äänitysvaiheessa käytin ekvalisaattoreita maltillisesti. Zagerin (2011) mukaan on useimpien ääniteknikoiden kirjoittamaton sääntö äänittää mahdollisemman luonnollinen signaali, ilman ekvalisointia. Suurimpaan osaan kanavista en tehnyt mitään muutoksia ylimääräisten bassotaajuuksien leikkaamisen lisäksi. Tavoitteenani oli tehdä tarvittavat muutokset mieluummin mikrofonia, tai sen asentoa vaihtamalla, kuin ekvalisaattorilla, koska halusin varmistaa äänen tallentumisen mahdollisimman korkealaatuisena ekvalisointia voi muuttaa äänitysten jälkeenkin, mutta mikrofonin asentoa ei. Kuitenkin esimerkiksi bassorummusta ja tomeista leikkasin hieman alakeskialueella sijaitsevia ensimmäisiä ja toisia harmonisia kerrannaisia bassotaajuuksien erottumiseksi, säästääkseni aikaa miksausvaiheessa. Ainoat korostukset rumpuäänityksissä tein virvelikanaviin. Matalavireinen virveli vaati sen soinnin korostamista n. 150 Hz alueella. Hain myös lisää kirkkautta korostamalla toisen virvelimikin signaalia 3 ja 8 khz alueilta Kush Audion Clariphonic EQ:lla. Bassokitaraa ekvalisoin äänitysvaiheessa melko paljon miellyttävän soundin aikaansaamiseksi. Bassotaajuuksia korostin jopa yli 10 db, keskialueelta leikkasin häiritseviä taajuuksia. Atakin erottumiseksi korostin 1 2 khz aluetta. Tavoitteenani oli 70-luvun tyylinen pop-bassosoundi modernin täyteläisellä bassoalueella. Toki ekvalisointia enemmän soundin saavuttamiseen vaikutti käytössä ollut Fender JazzBass, putkivahvistin ja legendaarinen Ampeg-kaiutinkaappi. Syntetisaattoreita ja sähkökitaraa en ekvalisoinut äänitysvaiheessa ollenkaan.

31 Kompressointi Kompressori on prosessori, jolla pienennetään äänisignaalissa tapahtuvia äänenvoimakkuuden vaihteluita, eli dynamiikkaa (Gottlieb 2007, 237). Kompressorin lisäksi dynamiikkaprosessoreita ovat myös limitterit, ekspanderit ja gatet, joista kaksi jäljimmäistä kasvattavat dynamiikka-aluetta, mutta tarkastelen niitä lähemmin jäljempänä miksausosiossa. Yleisimmät kompressorin parametrit: Threshold (db) Raja, jonka yläpuolelle nouseva signaali aktivoi kompressorin. Attack (ms) Aika, jonka kuluttua thresholdin ylityksestä kompressori alkaa vaikuttaa signaaliin. Release (ms) Aika, jonka kuluttua signaalin palautumisesta thresholdin alapuolelle kompressori lakkaa vaikuttamasta siihen. Ratio (1:1 :1) Suhde, jolla kompressori vaimentaa thresholdin yläpuolelle nousevaa signaalia. Kompressorityyppejä on monenlaisia, ja ne vaikuttavat ääneen eri tavoin. Ääniteknikon ja tuottajan onkin tärkeää tuntea kompressorityypit ja tietää, mikä sopii mihinkin tilanteeseen hitaasti reagoiva masterointikompressori ei välttämättä tuota rumpuprosessorina haluttua tulosta, ja päinvastoin. Yleisimmät kompressorityypit ovat opto, vari-mu, FET, sekä VCA. (Stanlius, 2015.) Opto- eli optinen kompressori perustuu nimensä mukaisesti valonlähteeseen, ja valoon reagoivaan vastukseen, eli valovastukseen. Kompressoinnin määrä riippuu vastuksen vastaanottaman valon voimakkuudesta. Optokompressorit muokkaavat tunnetusti signaalia pehmeällä ja musikaalisella tavalla, sopien parhaiten esimerkiksi laulun, jousien tai bassokitaran kompressointiin. Vari-mu kompressori värittää signaalia FET- ja VCA-

32 32 kompressoreita enemmän vakuumiputkiin perustuvan elektroniikkansa takia. FET- ja VCA-kompressorit ovat kahteen muuhun edellämainittuun kompressorityyppiin verrattuna nopeammin reagoivia, joten ne sopivat erinomaisesti esimerkiksi rumpujen, tai muiden transienttirikkaiden instrumenttien kompressointiin. (Stanlius, 2015.) Kompressointi äänitysvaiheessa Ennen digitaalisen äänen aikakautta kompressoreita oli käytettävä jo siksi, että tallennusmediana silloin toiminut magneettinauha kestää sille tallennettavan signaalin. 24-bittisessä digitaalisessa järjestelmässä äänitysvaiheen kompressoinnille ei ole teknistä syytä. Se voi kuitenkin säästää työaikaa miksausvaiheessa, tai tuoda soundiin erityistä tuottajan tavoittelemaa väriä. (White, Robjohns, Lockwood. 2007, 131.) When We Sleepin äänityksissä kompressoin melko maltillisesti, koska halusin jättää pelivaraa miksausvaiheeseen. Syntetisaattoreita, ja bassokitaran DI-signaalia kompressoin Daking FET III kompressorilla, jossa on säädettävällä ylipäästösuotimella varustettu sidechain. Sidechain tarkoittaa kompressoria ohjaavaa signaalia, joka voi olla eri kuin prosessoitava signaali tässä tapauksessa kompressoria ohjaa bassokitaran signaali, josta bassotaajuudet on leikattu pois ylipäästösuotimella noin sadasta hertsistä alaspäin (Savage, S. 63). Näin ollen kompressori reagoi maltillisemmin bassotaajuuksiin ja lopputuloksena on muhkeampi bassosoundi. Jätin äänitysvaiheessa rummut kompressoimatta kokonaan. En kokenut sitä tarpeelliseksi, koska sisääntuleva signaali kuulosti hyvältä ilmankin, ja rumpali Karri Mikkosen luontainen dynamiikka on melko tasainen. Lauluja ja sähkökitaraa en kompressoinut äänitysvaiheessa lainkaan, koska kompressoria ei ollut niitä tehdessä saatavilla. 4.3 Artistin tuottaminen Tuottajan tehtävä on vahvistaa artistin musiikillista visiota (Zager 2011, 48). Livetilanteessa laulajat pääsevät usein parhaiten hyvään tunnelmaan ja sitä kautta hyvään suoritukseen. Kliinisessä studioympäristössä oikeanlaisen tunnelman saavuttaminen voi olla ongelmallista. Äänite on pysyvä tallenne esityksestä ja tuottajan on äänitysvaiheessa lypsettävä jokaisesta muusikosta ja laulajasta paras mahdollinen esitys, joskus erikoisiakin

33 33 apukeinoja hyväksikäyttäen. (Zager 2011, 119.) Tämä pätee mitä tahansa instrumenttia soittavaan muusikkoon, mutta artistin tuottamisen yksityiskohdat ilmenevät ehkä parhaiten, kun tarkastellaan kaikista henkilökohtaisinta instrumenttiä laulua. Laulajien tuottaminen on usein vaikeaa. Monen pop- tai rocklaulajan ego voi tunnetusti olla melko paisunut, eivätkä he ole järin vastaanottavaisia kommenteille laulusuoritukseen liittyen (Zager 2011, 119). Wendsin laulaja Vilppu Johansson on ystäväni ja yhtyetoverini usean vuoden takaa. Tästä syystä tuottaja-artisti dynamiikka ei välttämättä vastaa normaalitilannetta jossa artistin ja tuottajan välinen suhde ei ole henkilökohtainen. Osaltaan ystävyys saattaa helpottaa työskentelyä. Saattaa olla esimerkiksi helpompaa välttää loukkaantumisia, kun osapuolet tuntevat toisensa etukäteen ja tietävät toistensa heikkoudet ja vahvuudet. Toiselta kannalta tuottajalla tulisi olla artistia kohtaan tietynlainen auktoriteetti, jota ei niin helposti synny toisensa hyvin tuntevien ihmisten välille. When We Sleepin lauluäänityksissä pyrin keskittymään sekä Vilpun tulkintaan ja emootioon, että tekniseen suoritukseen ja vireisyyteen. Zager (2011) mainitsee kirjassaan, että laulutuottajan tulee tavoitella molempia mainittuja päämääriä. Digitaalisen työympäristön mahdollistama jälkikäsittely ja vireen korjaus mahdollistavat kuitenkin sen, että tuottaja voi keskittyä entistä enemmän tulkintaan, eikä hylätä veret seisauttavaa ottoa pienen rytmi- tai virekompastuksen takia. Mielestäni tärkein ja vaikein laulutuottajan tehtävä onkin ylläpitää hyvää fiilistä äänitystilanteessa. Teimme tee-se-itse mentaliteetilla akustoidusta laulukopista mahdollisimman viihtyisän tunnelmavalaisimilla. Tärkeää oli myös pitää huoli siitä, että laulajalla on riittävästi juomavettä ja kappaleiden tekstit vaivattomasti näkyvillä. Rennon ja motivoivan ympäristön luominen on Zagerin (2011) mukaan ensisijaisen tärkeää, sillä se vapauttaa henkistä jännitettä. Kireä tunnelma ja perustarpeiden laiminlyöminen aiheuttavat negatiivisen ilmapiirin joka tulee varmasti kuulumaan äänitteellä. Joidenkin albumin kappaleiden laulusessiot soljuivat kuin itsestään ja jokainen otto tuntui olevan edellistä parempi. Esimerkiksi Remodel Me kappaleessa Vilppu löysi kuin automaattisesti oikean tunnelman ja omaksi tehtäväkseni jäi rec-nappulan painaminen kylmien väreiden kyydittämänä. Sujuva kommunikaatio sekä vuorovaikutus tuottajan ja artistin välillä on yksi lauluäänitysten tärkeimmistä asioista. Tuottajan on kuunneltava lau-

34 34 lajan tulkintaa rohkaisten kokeiluun ja poimien sieltä kappaletta rikastuttavia ideoita. Esimerkiksi levyn nimikkoraidan kertosäkeessä kuultava jopa hieman irlantilaissävytteinen niekku -- it all spira-a-als down, ei ollut suunniteltu melodinen yksityiskohta, vaan Vilpun tulkintaa, joka päätyi lopulliseen lauluraitaan. (Howard & Murphy 2007, 151.) Joissakin kappaleissa taas lauluottoja kertyi paljonkin, eikä mikään niistä tuntunut riittävän hyvältä. Esimerkiksi ensimmäinen singlejulkaisu I Am Light vaati kertosäkeiden laulujen äänittämistä useampana eri päivänä. Ehkä kappaleen sävellaji ei ollutkaan Vilpun äänelle sopiva, koska usein ongelmia syntyy, kun laulajalla ei ole riittävästi tilaa improvisoida (Zager 2011, 120). Hankalissa tilanteissa pään kylmänä pitäminen oli ajoittain henkisesti todella kuluttavaa. Kyseisen singlekappaleen tapauksessa etenkin aikataulusyistä. Jokaisen oton jälkeen piti miettiä, miten kerron laulajalle lannistamatta häntä, että otto ei ollut tarpeeksi hyvä. Jo liian pitkä hiljaisuus oton jälkeen kertoo laulajalle negatiivisen viestin, joten palautteen miettimiseen ei myöskään saanut käyttää liikaa aikaa. Laulajan äänen väsymisen lisäksi tästä syystä laulusessiot olivat esimerkiksi rumpuäänityspäiviä huomattavasti lyhempiä. Vocal Comping Äänitin jokaisesta lead-vokaaliosuudesta vähintään kolme riittävän hyvää ottoa, usein kuitenkin paljon enemmän. Yhdistelin päälauluraidan ajoittain jopa tavu kerrallaan parhaista mahdollisista otoista. Englanninkielinen termi tekniikalle on composite vocal (Zager, 121). Toiseksi parhaasta jäljelle jäävästä materiaalista kasasin kaksi tuplausraitaa, joiden avulla pystyin miksausvaiheessa lisäämään laulusoundiin syvyyttä ja luonnetta levittämällä sen esimerkiksi stereoksi hyödyntämällä tuplausraitoja stereokuvan laidoilla. 4.4 Editointi Kun äänitykset ovat valmiit, on tallennettua materiaalia syytä yleensä editoida enemmän tai vähemmän, musiikkityylistä ja työtavoista riippuen. Yleisin syy editointiin on erilaisten äänitysten aikana vahingossa tallentuneiden virheäänien, kuten muusikoiden puheen, tai rumpalin lähtölaskennan poistaminen. Monesti myös muusikoiden soittosuorituksessa voi olla virheitä, jotka voidaan korjata jälkikäteen editoimalla. Editointivaiheessa voidaan myös uudelleenjärjestää tai korvata jo äänitettyä materiaalia. (Gottlieb 2007, 206.)

35 35 Digitaalisen äänituotannon aikakausi on mahdollistanut ennennäkemättömän tarkat editointimahdollisuudet tietokoneohjelmia hyödyntäen, näin ollen kallista studioaikaa voidaan säästää äänitystilanteessa jättämällä pienet soittovirheet korjattaviksi editointivaiheessa. Editoinnin määrä ja tarkkuus ovat lopulta yhtä lailla taiteellisia ratkaisuja, kuin esimerkiksi kaiun tai muiden efektien käyttö miksausvaiheessa. Editointivaiheessa ääniteknikko voi muuttaa oikeiden ihmisten soittaman materiaalin lähes konemaisen tarkaksi, tai vaihtoehtoisesti jättää soittosuorituksen täysin koskemattomaksi, mikäli se on kyseessä olevalle projektille tyylinmukaista. Kuitenkin ääniteknikon tulisi onnistua editoimaan niin, ettei sitä huomaa lopputuotteesta. (Gottlieb 2007, 218.) When We Sleepin editointivaiheessa pyrin pitämään soittosuoritukset mahdollisimman luonnollisina, kuitenkin tekemättä kompromisseja lopputuloksen laadun suhteen.

36 36 5 MIKSAUS Miksaus on toiseksi viimeinen osa äänitteen tuotantoprosessissa. Kun kaikki raidat on äänitetty, tuottaja ja teknikko aloittavat, jopa elokuvan editointiin verrattavan lopullisen äänikuvan luomisen miksaamisen (Zager, 2011). David Gibson (2005) selittää kirjassaan miksaamista ja etenkin äänikuvan hahmottamista visuaalisin keinoin, kaavioita ja piirroksia hyödyntäen. Visualisointi on tekniikka, jota olen itsekin usein käyttänyt suunnitellessani instrumenttien sijoittumista kahden kaiuttimen, tai kuulokkeen luomaan stereoäänikenttään. Vaikka miksaus saattaa olla suhteellisesti pieni osa koko äänitteen luomisprosessia, on se Gibsonin (2005, 62) mukaan kaikista tärkein, koska sen avulla voidaan peittää muiden osa-alueiden heikkouksia. Koko tuotantoprosessin läpi omana pääpainonani oli äänen alkulähde. Pyrkimyksenäni oli saada jo miksaamaton materiaali kuulostamaan kelvolliselta, miksauksen keskittyessä taiteellisiin yksityiskohtiin ja äänikuvan pikkutarkkaan hiomiseen. Useimmat ihmiset eivät osaa kuulla kappaleen elementtejä erillisinä asioina, vaan yhtenä kokonaisuutena (Gibson 2005, 46). Tavan kuulija saattaa pitää huonosti miksattua kappaletta huonona, vaikka hyvin toteutettuna se olisikin musiikillisilta elementeiltään mieluisa, tai toisinpäin. Myös laadukkaan äänen käsite on hyvin subjektiivinen ja sama miksaus saattaa esimerkiksi olla yhdelle ihmiselle miellyttävän tiivis ja toiselle liian sekava. (Gibson, 2005.) Kuitenkin miksaukseen, kuten mihin tahansa luovaan toimintaan, on olemassa tiettyjä tekniikoita, ohjenuoria ja rikottavaksi tehtyjä sääntöjä. Yhdistelemällä niitä, sekä omaa kokeilunhalua ja innovointia, voidaan mielestäni saavuttaa erinomainen miksaus. Avaan miksausmetodejani albumilta poimittujen esimerkkikappaleiden, sekä Gibsonin (2005, 285) teorian kautta, jossa hän jakaa miksauksen neljään alla lueteltuun osa-alueeseen: 1. Voimakkuus 2. Taajuusvaste 3. Panorointi 4. Efektit

37 Voimakkuus Ääni-insinööri Michael Stavrou kertoo kirjassaan Mixing With Your Mind, (2003, 51) että miksaajan tehtävä on saavuttaa maksimi-illuusio minimivolttimäärällä. Tällä hän tarkoittaa voimakkuuden illuusion luomista teknisin keinoin ilman, että kaikkia liukuja nostettaisiin miksauksessa todellisuudessa lujemmalle, eli kasvatettaisiin sähköjännitettä. Useimmiten instrumentti, jonka tarkoitus on kuulostaa kaikista kovaäänisimmältä on rummut. Kuitenkaan pelkästään lujaa lyövä rumpali ei takaa sitä, että rummut kuulostavat äänekkäältä varsinaisella äänitteellä. Stavroun (2003, 51) mukaan rumpujen äänittämisessä ja miksaamisessa tärkeintä ei ole yllättäen itse rummusta lähtevä ääni, vaan ääni jonka ne synnyttävät tilassa. Kappaleen Satan Stuck In My Head kompressoitu, tilava ja kovaääninen rumpusoundi on ehkä ensimmäistä kertaa kuultu Led Zeppelinin kappaleessa When The Levee Breaks. Äänittäjä Glyn Johnsin veli Andy keksi ohjata kaikuisassa tilassa äänitettävien rumpujen mikrofonit kaiun ja limitterin läpi. (Dean, M. 2011, 303.) Se yhdistettynä John Bonhamin voimakkaaseen rumputyöskentelyyn synnytti ikonisen rockrumpusaundin, jota itsekin pyrin tässä kappaleessa jäljittelemään. Tekniikassa kaukana rumpusetistä olevat tilamikrofonit ohjataan suurelle ratio-asetukselle, nopealle atakille ja releaselle säädettyyn FETkompressoriin. Kompressori litistää rummun transientin ja nostaa iskun jälkeen syntyvän huonekaiun esiin. Tuloksena on rumpusoundi joka luo illuusion äärimmäisen voimakkaasta äänestä, vaikka rumpali olisi todellisuudessa soittanut melko hiljaa. Voimakkuus ei kuitenkaan välttämättä korreloi sen kanssa, kuinka lähellä mikäkin instrumentti on äänikuvassa. Esimerkiksi laulu voi kuulostaa hiljaiselta kuiskimiselta korvanjuuressa, messuhallissa pauhaavan rumpusetin edessä. Mitä paremmin kuulet tietyn soundin jokaisen yksityiskohdan, sitä lähempänä äänikuvassa se tuntuu olevan. Epäselvät, muhjuksi lytätyt transientit asettavat signaalin kauemmas äänikuvassa, riippumatta siitä, kuinka ylös mikserin liukuja nostaa. Lähellä oleva salama räsähtää, kaukana oleva jyrisee. Siksi ylikompressoinnista usein varoitellaan. Kalleimmat, isoimmat ja eniten naamalla olevat soundit ovat maltillisesti kompressoituja. (Stavrou 2003, 174.)

38 Taajuusvaste Kaikki äänet siniaaltoja ja puhdasta kohinaa lukuunottamatta koostuvat harmonisista kerrannaisista. Juuri niiden ansiosta piano kuulostaa pianolta ja tuuba tuubalta. Ekvalisaattoria käyttäessään ääniteknikko siis todellisuudessa korostaa tai vaimentaa tietyn äänen harmonisia kerrannaisia tietyllä alueella. (Gibson 2005, 147.) Olemassaolevien kerrannaisten korostamisen tai tai vaimentamisen lisäksi on mahdollista myös lisätä niiden määrää säröllä, yliohjaamalla signaalia esimerkiksi etuasteessa, tai nauhurissa. Usein ekvalisoinnin tarkoitus on saada instrumentti kuulostamaan mahdollisimman luonnolliselta (Gibson 2005, 149). Lähimikrofonilla äänitetty, kaiuttimista kuuluva bassorummun jymähdys ei kuulosta juurikaan siltä, miltä se kuulostaa studion soittotilassa rumpalin soittaessa. Ekvalisaattorilla voidaan korjata äänitetyn signaalin taajuusvastetta vastaamaan enemmän alkuperäistä ääntä ja varmistaa, ettei se kuulosta esimerkiksi mutaiselta, tai ärsyttävän pistävältä (Gibson 2005, 149). When We Sleepin miksausvaiheessa ekvalisointi olikin enimmäkseen sitä epämiellyttävien harmonisten kerrannaisten vaimentamista äänitetyistä raidoista ja eri instrumenttien toisiaan häiritsevien taajuusalueiden kontrollointia. Ekvalisoinnilla on kuitenkin mahdollista myös muuttaa ääntä kauemmas alkuperäisestä, tavoitellen esimerkiksi tuottajan mielikuvaa täydellisestä virvelisoundista (Stavrou 2003, 167). Tässä tapauksessa voi olla tarpeellista esimerkiksi korostaa instrumentin korkeita taajuuksia useita desibelejä. Korostuksia käytin enimmäkseen basso ja diskanttitaajuuksilla, saadakseni kokonaistaajuusvasteen vastaamaan modernin musiikin vaatimuksia. Esimerkiksi laulusoundiin hain useissa kappaleissa ilmaa ja preesenssiä korostamalla yli 8 khz aluetta rinnakkaistekniikalla jopa 12 db. 5.3 Panorointi Panorointi, puhekielisesti pannaus on käytännössä yksittäisen signaalin voimakkuuden säätöä erikseen stereojärjestelmän vasemmassa ja oikeassa kanavassa (Gibson 2005, 165). Signaalin panorointi vasemmalle laskee sen voimakkuutta oikeassa kanavassa, kun-

39 39 nes se kuuluu ainoastaan vasemmasta kaiuttimesta, ja päinvastoin. Ihminen kokee panoroitavan signaalin siirtyvän äänikuvassa siihen suuntaan, missä signaali on voimakkaampi. Eri musiikkityyleille on ajan saatossa kehittynyt omat peruslähtökohtansa sen suhteen, mihin kohtaan stereokuvaa mikäkin instrumentti sijoitetaan. (Gibson 2005, 165.) Esimerkiksi popmusiikissa on melko harvinaista löytää basso- tai virvelirumpu jostain muualta, kun täysin stereokuvan keskeltä. Äänen kokemus on subjektiivinen ja eri ihmiset kuulevat ja kokevat miksauksen eri tavoin. Täyteläinen, tiivis miksaus saattaa kuulostaa jollekin sekavalta, jollekin taas avoin ja väljä miksaus on tyhjän kuuloinen. (Stavrou 2003, 162.) When We Sleep:ia miksatessa tavoittelin tiivistä äänikuvaa. Siksi panoroin instrumentit äänikuvaan mahdollisimman symmetrisesti symmetrinen panorointi tekee tyhjästä tiiviimmän, epäsymmetrinen taas voi muuttaa sotkuisen sovituksen selkeäksi ja erottelevaksi (Stavrou 2003, 163). Tuplatuissa instrumenteissa, kuten useimmissa kitaraosuuksissa panoroin toisen täysin vasempaan laitaan ja toisen oikeaan. Mikäli instrumentilla ei ollut paria stereokentässä, saatoin lähettää sen signaalia delayefektiin tai kaikuun vastakkaiseen kanavaan, levittäen sen koko äänikuvan laajuudelle. Tämä efekti on selvästi kuultavissa esimerkiksi When You kappaleen intron laulussa, sekä Deityn intron sähkökitarassa, jossa lähimikitetty signaali on oikeassa kanavassa ja tilamikrofoni vasemmassa. Ajoittain myös automatisoin panorointiliikkeitä, jolloin tietty signaali liikkuu vasemman ja oikean kanavan välillä. Automaation tarkoituksena on luoda miksaukseen eloa ja taikaa hyväkin miksaus voi kuulostaa valjulta ja staattiselta ilman liikettä voimakkuudessa, panoroinnissa tai efekteissä (Stavrou 2003, 190). 5.4 Efektit Instrumentit sijoittuvat stereoäänikuvaan kolmiulotteisesti. Taajuusvasteen voi kuvitella korkeudeksi, panoroinnin leveydeksi ja voimakkuuden syvyydeksi. (Gibson 2005, 68.) Efektit liittyvät eniten äänikuvan tekstuuriin, eli siihen, miten tiivis tai väljä äänikuva on. Albumin nimikkokappale When We Sleep on tekstuuriltaan pääosin tiivis, unenomainen, jopa sumuinen. Kappaleen tekstuurin rakentaa hypnoottisen lähes koko kappaleen läpi kantavan triolirytmin taustalla vellova syntetisaattorimatto. Tavoitellun rosoisuuden saavuttamiseksi käytin useassa syntetisaattoriraidassa harmonista säröä synnyttävää Softube

40 40 Saturation Knob pluginia. Kertosäkeessä kappaleen unenomaisen ja kaikuisan tekstuurin rikkovat bassorumpu ja virvelisample, jotka ovat ikään kuin koko kappaleen päällä. Muuten minimalistisen kappaleen rytminen rakenne rikkoutuu ja tilavaikutelma muuttuu. Gibsonin (2005, 292) mukaan tätä yllättävää miksauksen muuttumista käytetään yllättämään kuulija, näyttämään hänelle, että kappaleen todellisuus on vain illuusio, joka voi muuttua hetkenä minä hyvänsä. Tässä tapauksessa ero ei kuitenkaan ole niin dramaattinen, sillä muiden instrumenttien suhteen miksaus pysyy käytännössä samankaltaisena. Samaa efektiä käytin muissakin albumin kappaleissa, kuten I Am Lightin konemaisen, avaran säkeistön ja lähes heavymetalmaisen voimakkaan kertosäkeen välillä. When We Sleep-kappaleen unisuutta vahvistin myös päävokaaliin lisätyllä flanger efektillä säkeistöissä. Kertosäkeissä otin efektin pois, jotta äänikuvan muutos olisi suurempi ja kertosäe mahdollisimman voimakas. Levyn avausraita Remodel Me on albumin väljimmin sovitettu kappale, instrumentteja ovat laulun lisäksi ainoastaan piano, symbaali ja lopussa Juno 106-syntetisaattori. Halusin luoda kappaleeseen sisältöä automatisoitujen efektien avulla kappaleen nimen mukaisesti mukaisesti halusin, että laulusoundi muuttuu kappaleen edetessä. Alussa laulussa on vain vintagemainen slap back nauhaviive, mutta pikkuhiljaa mukaan tulee muita efektejä. Toisesta säkeistöstä lähtien hiljalleen mukaan nouseva pitkä laulukaiku on Waves IR-L konvoluutiokaiku, jonka impulssivastenäytteeksi latasin sateen ja ukkosen ääntä normaalin kaikusamplen sijaan. 5.5 Tuotannolliset erikoistekniikat Esimerkki 1: Signaalin yliohjaus - Satan Stuck My Head In A Microwave Heti kappaleen alussa kuultava särötetty bassolinja on äänitetty oktaavin normaalia E- virettä alemmaksi viritetyllä sähköbassolla. Syntetisaattorimainen ääni johtuu signaalin voimakkaasta yliohjauksesta äänimikserin etuasteessa. Tässä tapauksessa käytin Boss nimisen valmistajan KM-60 mallin mikseriä. Signaalin voimakas yliohjaus etuasteessa aiheuttaa muutoksen ääniaaltoon. Yliohjautuvaan signaaliin syntyy harmonisia kerrannaistaajuuksia, jotka kuullaan äänen säröytymisenä. (Future Music 2012.) Ilmiö syntyy, kun etuasteen elektroniikkapiirien korkein mah-

41 41 dollinen jännitetaso ylitetään. Piiri ei pysty enää käsittelemään signaalin jännitteen vaihteluita niiden alkuperäisessä muodossa, jolloin aallon huiput, eli piikit (eng. Peak) litistyvät. Esimerkkikappaleessa kuultava säröytyminen on äärimmäinen esimerkki ilmiöstä. Alkuperäinen signaali raidalla BASS (KUVA 2.) on bassokitaralle ominainen. Sen aallonpituus on pitkä ja huiput pyöreitä. KM-60:llä särötettynä sama signaali, raidalla BASS DIST (KUVA 2.) on muuttanut muotoaan täysin. Jokaisen aallon huippu on nyt lähes täysin tasainen, eikä signaalin amplitudissa ole enää alkuperäiseen signaalin kaltaisia vaihteluita signaalin dynamiikka on käytännössä hävinnyt kokonaan. (KUVA 2. Satan Stuck My Head In A Microwave Pro Tools sessio. Kuva: Mauri Syrjälä 2016.) Esimerkki 2: Moniraitasamplaus - Current Current-kappaleen rumpu- sekä perkussio-osuudet on toteutettu perinteisestä livesoiton äänityksestä poikkeavalla tavalla. Studiossa rumpali ei soittanut kappaletta alusta loppuun ollenkaan, kuten yleensä on tapana, vaan äänitin Pro Toolsiin ainoastaan näytteet, eli samplet kaikista mahdollisista rummuniskuista, jotka kasasin myöhemmin kokonaiseksi rumpuosuudeksi. Äänityksessä käytin kuitenkin samaa moniraitamikitystä, kuin muidenkin kappaleiden rumpuosuuksien kohdalla. Käytin samaa tekniikkaa osittain muissakin albumin kappaleissa (I Am Light, She s Praying For World Destruction, When We Sleep), mutta valitsin Currentin esimerkkikappaleeksi, koska sen rumpuosuudet on toteutettu kokonaan kyseistä työtapaa käyttäen. Inspiraationa työskentelymetodille toimi isobritannialaisen Wild Beasts -yhtyeen albumi Present Tense, jonka rumpuosuudet oli toteutettu samankaltaista menetelmää hyödyntäen. (Doyle 2014.)

ÄÄNITTÄMISTÄ STUDIOYMPÄRISTÖSSÄ SOITONOPISKELIJAT STUDIOSSA. Jari Eerola 2015 Tampereen konservatorio (Tampereen yliopisto)

ÄÄNITTÄMISTÄ STUDIOYMPÄRISTÖSSÄ SOITONOPISKELIJAT STUDIOSSA. Jari Eerola 2015 Tampereen konservatorio (Tampereen yliopisto) ÄÄNITTÄMISTÄ STUDIOYMPÄRISTÖSSÄ SOITONOPISKELIJAT STUDIOSSA Jari Eerola 2015 Tampereen konservatorio (Tampereen yliopisto) Tavoite Opiskellaan äänittämistä studio-olosuhteissa Oman soittimen äänittäminen

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus Cubase perusteet pähkinänkuoressa 1. Mikä Cubase on? 2. Projektin aloitus 3. Audion äänittäminen. 4. MIDI-tiedon tallentaminen ja virtuaali instrumentit 5. Miksaus. Mikä Cubase on? Cubase on Windows XP

Lisätiedot

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMISIA MIKROFONEJA KONDENSAATTORIMIKROFONEJA MIKKIVERTAILUA: DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Kartanonrannan kouluun hankittavat soittimet Liitetään tarjoukseen

Kartanonrannan kouluun hankittavat soittimet Liitetään tarjoukseen Kartanonrannan kouluun hankittavat soittimet Liitetään tarjoukseen Rytmisoittimet ja muut koulusoittimet (tuoteryhmä) tekijä Klaveesit, pari, paksuus 7 mm pituus 75 mm Marakassipari Pikkuquiro, 40x95 mm

Lisätiedot

GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu

GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu 1. Käyttöliittymän yleiskatsaus Saat avattua uuden projektin klikkaamalla vasemmassa ylänurkassa olevaa + -merkkiä. Kun avaat uuden projektin, saat näkyviin

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Studiotekniikka ja äänentoisto (Tuomas Forss 2012)

Studiotekniikka ja äänentoisto (Tuomas Forss 2012) Studiotekniikka ja äänentoisto (Tuomas Forss 2012) Studiolaitteisto Apple MacBookPro studiotietokone joka liitetään ylempään etuasteeseen firewire kaapelilla Steinberg MR816X mikrofonietuaste studioräkissä

Lisätiedot

HÄRKÄ-ÄITI. Vallankumous EP-levyn tekninen tuotanto. Timo Kuismanen

HÄRKÄ-ÄITI. Vallankumous EP-levyn tekninen tuotanto. Timo Kuismanen HÄRKÄ-ÄITI Vallankumous EP-levyn tekninen tuotanto Timo Kuismanen Opinnäytetyö Helmikuu 2012 Viestinnän koulutusohjelma Digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lisää ääntä. sitä tarvitseville. www.avsound.net

Lisää ääntä. sitä tarvitseville. www.avsound.net Lisää ääntä sitä tarvitseville Sisältöjä Äänentoistojärjestelmän komponentit Kaapeloinnit ja liittimet Äänenmuokkaus äänipöydän nappulat ja liittimet signaalitiet Mikrofonit Alan terminologiaa PA-järjestelmä

Lisätiedot

Muutetaan ensimmäinen lause: Kilpailuihin voivat ottaa osaa SAKU ry:n jäsenyhteisöjen oppilaitosten ammatillisen koulutuksen opiskelijat, muotoon:

Muutetaan ensimmäinen lause: Kilpailuihin voivat ottaa osaa SAKU ry:n jäsenyhteisöjen oppilaitosten ammatillisen koulutuksen opiskelijat, muotoon: Sääntömuutokset 2016 1. Yleistä 1.3 Osanotto-oikeus Muutetaan ensimmäinen lause: Kilpailuihin voivat ottaa osaa SAKU ry:n jäsenyhteisöjen oppilaitosten ammatillisen koulutuksen opiskelijat, muotoon: Kilpailuihin

Lisätiedot

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan 1 MINI-DISK MINI-DISK soittimella voidaan tallentaa ääntä ulkopuolisen mikrofonin tai toisen äänilähteen ulostulon kautta. MINI-DISK nauhurilla (ei ole varsinainen nauhuri vaan digitaalinen äänitys- ja

Lisätiedot

DEATH AND DECAY. Debyyttialbumin tuotantoprosessi

DEATH AND DECAY. Debyyttialbumin tuotantoprosessi DEATH AND DECAY Debyyttialbumin tuotantoprosessi Teemu Markkula Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Viestinnän koulutusohjelman Digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

STUDIOÄÄNITYKSEN OPTIMOINTI. Opas paremman soundin saavuttamiseksi äänitysteknisin keinoin

STUDIOÄÄNITYKSEN OPTIMOINTI. Opas paremman soundin saavuttamiseksi äänitysteknisin keinoin STUDIOÄÄNITYKSEN OPTIMOINTI Opas paremman soundin saavuttamiseksi äänitysteknisin keinoin Kalle Kaunisto Opinnäytetyö Joulukuu 2015 Musiikkipedagogi Musiikkiteknolgian suuntautumispolku TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

BLOOD-STAINED. Debyyttialbumin tuotantoprosessi

BLOOD-STAINED. Debyyttialbumin tuotantoprosessi BLOOD-STAINED Debyyttialbumin tuotantoprosessi Tero Luukkonen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Viestinnän koulutusohjelma Digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Music Production at Home

Music Production at Home Joni Leino Music Production at Home Muusikon tuotanto kotistudiossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Musiikin ylempi AMK Musiikin tutkinto Opinnäytetyö 6.5.2017 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika

Lisätiedot

Jussi Kotka MIKROFONITEKNIIKAT RUMPUJEN ÄÄNITYKSESSÄ

Jussi Kotka MIKROFONITEKNIIKAT RUMPUJEN ÄÄNITYKSESSÄ Jussi Kotka MIKROFONITEKNIIKAT RUMPUJEN ÄÄNITYKSESSÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Elokuu 2007 Tiivistelmä opinnäytetyöstä Toimipiste Tekniikan toimipiste,

Lisätiedot

METALLIMUSIIKIN TUOTTAMINEN, ÄÄNITTÄMINEN JA MIKSAAMINEN

METALLIMUSIIKIN TUOTTAMINEN, ÄÄNITTÄMINEN JA MIKSAAMINEN METALLIMUSIIKIN TUOTTAMINEN, ÄÄNITTÄMINEN JA MIKSAAMINEN Tuomas Kokko Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Viestinnän koulutusohjelma Digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Rock N Roll äänitteen tuotantoprosessi

Rock N Roll äänitteen tuotantoprosessi Rock N Roll äänitteen tuotantoprosessi Juha Sarkkinen Opinnäytetyö Kesäkuu 2012 Viestintä Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Viestintä Digitaalinen ääni

Lisätiedot

II Komppeja. Pumba... 5 Valssi... 6 Humppa... 7 Beat (hi hat)... 8 Beat (symbaali)... 9

II Komppeja. Pumba... 5 Valssi... 6 Humppa... 7 Beat (hi hat)... 8 Beat (symbaali)... 9 II Komppeja RUMPUNUOTTIEN MERKITSEMISTAVAT... 2 OPETUSKALVOT HELPOISTA KOMPEISTA... 3 Pumba... 5 Valssi... 6 Humppa... 7 Beat (hi hat)... 8 Beat (symbaali)... 9 RUMPUKOMPIN HARJOITTELEMINEN... 10 RUMPUKOMPIT...

Lisätiedot

Tehokas nettivideo. 5.2.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory. Sanasto tinyurl.com/videosanasto

Tehokas nettivideo. 5.2.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory. Sanasto tinyurl.com/videosanasto Tehokas nettivideo 5.2.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory Sanasto tinyurl.com/videosanasto Ohjelma 5.2.2015 08.30 Aamukahvi 09.00 Minkälainen on tehokas video viestinnässä ja markkinoinnissa? Miksi videoiden

Lisätiedot

Ville Malila DEMOÄÄNITTEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Ville Malila DEMOÄÄNITTEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Ville Malila DEMOÄÄNITTEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Opinnäytetyö KESKI POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikka Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieskan yksikkö 5.5.2009 Koulutusohjelma

Lisätiedot

Kysely elokuussa 2013 tapahtuvan opetuksen aloitusviikon toivotusta sisällöstä

Kysely elokuussa 2013 tapahtuvan opetuksen aloitusviikon toivotusta sisällöstä Pop & Jazz Konservatorio Kysely elokuussa 2013 tapahtuvan opetuksen aloitusviikon toivotusta sisällöstä 1. Yhteystietosi 2. Haluatko ison studion kahdeksi päiväksi käyttöösi? Hei Muusikko- ja Musiikkiteknologian

Lisätiedot

ALBUMIN ÄÄNITTÄMINEN JA JÄLKIKÄSITTELY

ALBUMIN ÄÄNITTÄMINEN JA JÄLKIKÄSITTELY Markku Hakola ALBUMIN ÄÄNITTÄMINEN JA JÄLKIKÄSITTELY Esimerkkinä Tanssiorkesteri Feniks Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2015 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Studiotekniikan perusteita. Tampereen musiikkiakatemia Studiotekniikka 1 Klas Granqvist

Studiotekniikan perusteita. Tampereen musiikkiakatemia Studiotekniikka 1 Klas Granqvist Studiotekniikan perusteita Tampereen musiikkiakatemia Studiotekniikka 1 Klas Granqvist Kurssin tavoitteet Hallita studion äänityöaseman käyttö moniraitaäänityksessä Ymmärtää mikrofonien ominaisuudet, toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria Lectio praecursoria Signal Processing Methods for Drum Transcription and Music Structure Analysis (Signaalinkäsittelymenetelmiä rumpujen nuotintamiseen ja musiikin muotoanalyysiin) Jouni Paulus 8.1.2010

Lisätiedot

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä.

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. ActivSound 75 (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. () Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. () Infrapunamikrofonin äänenvoimakkuuden säätö [Teacher 1 ja (Opettaja 1 ja )]

Lisätiedot

Tehokas nettivideo. 9.9.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory. Sanasto tinyurl.com/videosanasto

Tehokas nettivideo. 9.9.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory. Sanasto tinyurl.com/videosanasto Tehokas nettivideo 9.9.2015 MASSIVE Helsinki & TrueStory Sanasto tinyurl.com/videosanasto Ohjelma 9.9.2015 08.30 Aamukahvi 09.00 Minkälainen on tehokas video viestinnässä ja markkinoinnissa? Miksi videoiden

Lisätiedot

ROCK-MUSIIKIN TUOTTAMINEN. Normaaleista työskentelytavoista poiketen

ROCK-MUSIIKIN TUOTTAMINEN. Normaaleista työskentelytavoista poiketen ROCK-MUSIIKIN TUOTTAMINEN Normaaleista työskentelytavoista poiketen Tuomas Lankinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Viestinnän koulutusohjelma Digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

RUMPUJEN ÄÄNITTÄMINEN PROJEKTI- JA KOTISTUDIOSSA

RUMPUJEN ÄÄNITTÄMINEN PROJEKTI- JA KOTISTUDIOSSA RUMPUJEN ÄÄNITTÄMINEN PROJEKTI- JA KOTISTUDIOSSA Petri Kuha Opinnäytetyö Tammikuu 2015 Medianomi Teatterin ja tapahtuman AVsuunnittelu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Taide ja viestintä Teatterin

Lisätiedot

Surround. Äänitys ja miksaus LFE-kanava 5.1. Mitä tarvitaan? 5 pääkaiutinta aktiivikaiuttimet passiivikaiuttimet + surround-vahvistin

Surround. Äänitys ja miksaus LFE-kanava 5.1. Mitä tarvitaan? 5 pääkaiutinta aktiivikaiuttimet passiivikaiuttimet + surround-vahvistin 5.1 Viisi pääkanavaa Surround Left (L), Center (C), Right (R), Left Surround (LS), Right Surround (RS) täysi taajuuskaista (20 Hz - 20 khz) Äänitys ja miksaus LFE-kanava Low Frequency Effects taajuuskaista

Lisätiedot

Päällekkäisäänitys Audacityllä

Päällekkäisäänitys Audacityllä Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen

Lisätiedot

THE CURRENTS. Promootiolevyn tuottaminen

THE CURRENTS. Promootiolevyn tuottaminen THE CURRENTS Promootiolevyn tuottaminen Jonne Kokkonen Opinnäytetyö Helmikuu 2012 Viestintä Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki TIIVISTELMÄ 2 Tampereen ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma

Lisätiedot

DIGITAALINEN ÄÄNITYS DIGI 003- TYÖASEMALLA JA PRO TOOLS- OHJELMALLA

DIGITAALINEN ÄÄNITYS DIGI 003- TYÖASEMALLA JA PRO TOOLS- OHJELMALLA DIGITAALINEN ÄÄNITYS DIGI 003- TYÖASEMALLA JA PRO TOOLS- OHJELMALLA Äänityksen valmistelu ja jälkituotanto Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Mediatekniikka Riihimäki, 7.5.2010 Lauri Väinölä Lauri

Lisätiedot

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa.

Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Vahvistava kaulasilmukka sisäänrakennetulla äänen vahvistimella. Sopii käytettäväksi puhelimien ja audiolaitteiden kanssa. Lue tämä ohje huolella ennen kuin käytät Classicia. Lue myös sen laitteen ohjeet,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Avid Pro Tools Äänityksen perusteet. Petri Myllys 2013 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet

Avid Pro Tools Äänityksen perusteet. Petri Myllys 2013 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet Avid Pro Tools Äänityksen perusteet Petri Myllys 20 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet Äänitys Pro Toolsissa Luo ensin uusi raita (ks. edellinen ohje). Jos äänität yhdellä

Lisätiedot

ADOBE CONNECT PRO. Pikaohje. 1 Tarvittavat välineet ja sovellukset...2. 2 Windowsin ääniominaisuuksien asetukset...2

ADOBE CONNECT PRO. Pikaohje. 1 Tarvittavat välineet ja sovellukset...2. 2 Windowsin ääniominaisuuksien asetukset...2 ADOBE CONNECT PRO Pikaohje Sisällys 1 Tarvittavat välineet ja sovellukset...2 2 Windowsin ääniominaisuuksien asetukset...2 3 Connect Pro:n käyttö...3 3.1 Kirjautuminen...3 3.2 Audio Setup Wizard...4 3.3

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Digitaalinen audio

Digitaalinen audio 8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä

Lisätiedot

Marantz PMD661. Äänittäminen

Marantz PMD661. Äänittäminen 1 2 3 4 Marantz PMD661 Äänittäminen Laite on valmis äänittämään muutaman sekunnin kuluttua virran päälle kytkemisestä (right side 2). Äänitys käynnistyy Rec-painikkeella (top 8) ja loppuu Stop-painikkeella

Lisätiedot

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen 1 Äänitiedostoista Äänitiedostot koostuvat joko yksistään musiikista, puheäänestä tai muista äänistä. Äänitiedostojen sisältöjä voidaan tietenkin yhdistää monella tavalla. Esim. puhetta sisältävään tiedostoon

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Monikanavaäänen perusteet. Tero Koski

Monikanavaäänen perusteet. Tero Koski Monikanavaäänen perusteet Tero Koski Lähtökohdat Monikanavaääni tarkoi6aa äänital8ota, jossa on toiste6avia kanavia enemmän kuin kaksi 2.1 ; 3.0 ; 3.1 ; 4.0 ; 4.1 ; 7.2 ; 10.2 ; 22.2 ; Monikanavaääntä

Lisätiedot

Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli ( )

Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli ( ) Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli (8.2.2015) Johdanto Tarkastelemme sävelkorkeuksia (värähdystaajuuksia) yhden oktaavin alueella (esim. C1...

Lisätiedot

TV:n musiikkiohjelman äänityön kulku Tartu mikkiin

TV:n musiikkiohjelman äänityön kulku Tartu mikkiin TV:n musiikkiohjelman äänityön kulku Tartu mikkiin Veikko Korhonen Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Viestinnän koulutusohjelma Äänisuunnittelu OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Veikko Korhonen TV:n musiikkiohjelman äänityön

Lisätiedot

Studiotyöskentely ja äänentoisto Musiikkiteknologille pakollinen tutkinnon osa

Studiotyöskentely ja äänentoisto Musiikkiteknologille pakollinen tutkinnon osa 1 Studiotyöskentely ja äänentoisto Musiikkiteknologille pakollinen tutkinnon osa Ammattitaitovaatimukset käyttää musiikin tietotekniikan ja studiotekniikan sovelluksia sekä studiotyöhön ja äänentoistoon

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Käyttöohje DUAL DIAPHRAGM CONDENSER MICROPHONE B-2 PRO. Gold-Sputtered Large Dual-Diaphragm Studio Condenser Microphone

Käyttöohje DUAL DIAPHRAGM CONDENSER MICROPHONE B-2 PRO. Gold-Sputtered Large Dual-Diaphragm Studio Condenser Microphone Käyttöohje DUAL DIAPHRAGM CONDENSER MICROPHONE B-2 PRO Gold-Sputtered Large Dual-Diaphragm Studio Condenser Microphone 2 DUAL DIAPHRAGM CONDENSER MICROPHONE B-2 PRO Käyttöohje Tärkeitä turvallisuusohjeita

Lisätiedot

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN

UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit,

Lisätiedot

Käyttöpaneeli. 1. INPUT liitin Kytke kitarasi tähän. MIC Valitse tämä, jos olet kytkenyt mikrofonin.

Käyttöpaneeli. 1. INPUT liitin Kytke kitarasi tähän. MIC Valitse tämä, jos olet kytkenyt mikrofonin. Käyttöpaneeli 1. INPUT liitin Kytke kitarasi tähän. 2. TYPE-kytkin Voit valita seuraavista seitsemästä vaihtoehdosta. ACOUSTIC Tällä vahvistinmallilla saadaan aikaan dynaaminen akustisen kitaran soundi

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

Virtuaalisen sample-pohjaisen instrumentin äänittäminen ja ohjelmointi digitaalisessa ympäristössä

Virtuaalisen sample-pohjaisen instrumentin äänittäminen ja ohjelmointi digitaalisessa ympäristössä Virtuaalisen sample-pohjaisen instrumentin äänittäminen ja ohjelmointi digitaalisessa ympäristössä Olli Ketonen Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Musiikkipedagogi Musiikkiteknologian suuntautumispolku TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla Digitointiohjeita_Kasetti 10.7.2014 1 C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla I Kasetin tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Kasettisoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä

Lisätiedot

Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit Pikkukappale. Pikkukappale

Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit Pikkukappale. Pikkukappale Etusivu 1. Näkymä ja aktivointi 2. Tee partituuripohja 3. Tee nuotteja 4. Sanat, sointumerkit... 5. Pikkukappale Pikkukappale Viimeinen oppitunti kertaa aiemmin opittuja asioita. Lisäksi harjoitellaan

Lisätiedot

Snowy. Säveltäminen jazz-idiomissa. Tomi Kämäräinen. Opinnäytetyö. Musiikkipedagogi (AMK)

Snowy. Säveltäminen jazz-idiomissa. Tomi Kämäräinen. Opinnäytetyö. Musiikkipedagogi (AMK) Snowy Säveltäminen jazz-idiomissa Tomi Kämäräinen Opinnäytetyö Musiikkipedagogi (AMK) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Kulttuuriala Koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Työn tekijä(t) Tomi Kämäräinen

Lisätiedot

Antenni Käytä FM-antennia parhaiden mahdollisten vastaanotto-olosuhteiden saavuttamiseksi.

Antenni Käytä FM-antennia parhaiden mahdollisten vastaanotto-olosuhteiden saavuttamiseksi. 1. Toimintovalitsin : Valinta radion tai CD-soittimen välillä 2. Taajuusaluevalitsin : FM/FM ST-alueiden valinta 3. FM antenni : Saadaksesi parhaan mahdollisen vastaanoton vedä tämä ulos 4. CD kansi :

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin

SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin SONY MZ-R700 MiniDisc-tallennin 1 1. Virtaa laitteeseen Laite toimii akulla tai yhdellä AA-kokoisella paristolla. Akulla laite äänittää 4 tuntia, paristolla 9 tuntia. Akulla laite toistaa 13 tuntia, paristolla

Lisätiedot

Käyttöohje. Painikkeet:

Käyttöohje. Painikkeet: Käyttöohje Painikkeet: 1. PLAY: Päällä/pois päältä Toisto/Pysäytys 2. M: Valinta/Vahvistus 3. ON/OFF: Virtapainike soittimen päällä 4 Vol+: Äänenvoimakkuuden lisäys 5 Vol-: Äänenvoimakkuuden vähennys :

Lisätiedot

MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä

MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä 1. Etupaneeli MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä 2. Ominaisuuksia analoginen äänipöytä 6 mono sisääntulokanavaa (kanavat 1-6) 4 stereosisääntulokanavaa (kanavat 7-8, 9-10, 11-12

Lisätiedot

Käyttöohje C-1U. USB Studio Condenser Microphone

Käyttöohje C-1U. USB Studio Condenser Microphone Käyttöohje C-1U USB Studio Condenser Microphone 2 C-1U Käyttöohje Tärkeitä turvallisuusohjeita Varoitus Symbolilla merkityissä päätteissä sähkövirran voimakkuus on niin korkea, että ne sisältävät sähköiskun

Lisätiedot

Sekvensseri. Otto Romanowski TeknoDida 2008

Sekvensseri. Otto Romanowski TeknoDida 2008 Sekvensseri Otto Romanowski TeknoDida 2008 Sekvensseri sovellus jolla tallennetaan ja toistetaan synkronoituja aikatapahtumia musiikkisekvensseri synkronoi ohjaus-, ääni- ja kuvatietoa käyttöympäristönä

Lisätiedot

Ajolista: Adobe Connect 8 yhteyden avaaminen

Ajolista: Adobe Connect 8 yhteyden avaaminen 1 Ajolista: Adobe Connect 8 yhteyden avaaminen (Windows 7) 1. Tarkista, että kaikki tarvittavat johdot ovat paikallaan. 3. Control Panel (=Ohjauspaneeli) 4. Sound (=Ääni) 2. Start (=Käynnistä) 5. Playback

Lisätiedot

PLAY. TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori

PLAY. TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori PLAY TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus 19.2.2016 Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori Noteflight nuotinkirjoitusympäristö Noteflight toimii verkkoselaimessa,

Lisätiedot

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Hyvä käytänne - audiovisuaalinen metodi Audiovisuaalinen mediakasvatus on itsessään hyvä käytänne, joka kannattaa toteuttaa pienryhmissä Sitä voi hyödyntää

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

TEKNIIKKARAIDERIT, LAVAKARTAT JA KANAVALISTAT

TEKNIIKKARAIDERIT, LAVAKARTAT JA KANAVALISTAT TEKNIIKKARAIDERIT, LAVAKARTAT JA KANAVALISTAT Tekijä: Karri Kallio Valokuva: Pauliina Lindell Toimitus: Louhimo Louhimo Vaasantie 11 60100 Seinäjoki www.louhimo.com TEKNIIKKARAIDERIT, LAVAKARTAT JA KANAVALISTAT

Lisätiedot

PROGRESSIIVISEN ROCK- ALBUMIN TUOTANTO 5.1 SURROUND SOUND -FORMAATTIIN

PROGRESSIIVISEN ROCK- ALBUMIN TUOTANTO 5.1 SURROUND SOUND -FORMAATTIIN PROGRESSIIVISEN ROCK- ALBUMIN TUOTANTO 5.1 SURROUND SOUND -FORMAATTIIN Surroundilla taiteellista lisäarvoa rockmusiikille? Severi Peura Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Viestinnän koulutusohjelma Digitaalinen

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

STUDIO CONDENSER MICROPHONES C 4

STUDIO CONDENSER MICROPHONES C 4 Käyttöohje A50-83031-00001 1. Turvallisuusohjeet Ennen laitteen käyttöönottoa kaikki turvallisuus- ja käyttöohjeet on luettava tarkasti. Säilytä turvallisuus- ja käyttöohjeet esille tulevia kysymyksiä

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO KULTTUURIALA KATUPOJAT EP TE- KIJÄ/T: Kristian Ilmari Pyykkö

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO KULTTUURIALA KATUPOJAT EP TE- KIJÄ/T: Kristian Ilmari Pyykkö OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO KULTTUURIALA KATUPOJAT EP TE- KIJÄ/T: Kristian Ilmari Pyykkö SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Kulttuuriala Koulutusohjelma/Tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut)

Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) (äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen

Lisätiedot

TM:n pikakokeessa Yamaha WXAD-10: uusi elämä vanhoille hifilaitteille

TM:n pikakokeessa Yamaha WXAD-10: uusi elämä vanhoille hifilaitteille TM:n pikakokeessa Yamaha WXAD-10: uusi elämä vanhoille hifilaitteille APPLE TV JA CHROMECAST EIVÄT MUUTTANEET VANHAA HIFILAITTEISTOANI LANGATTOMAKSI TOIVOTULLA TAVALLA MUTTA YAMAHA WXAD-10 MUUTTI Omistan

Lisätiedot

Laadukkaan demon tuotanto

Laadukkaan demon tuotanto Laadukkaan demon tuotanto Joonas Leppänen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Viestinnän koulutusohjelma Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki TIIVISTELMÄ 2 Tampereen ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma

Lisätiedot

Yleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi

Yleistä säännöistä 6.3.2012. Mikä muuttuu musiikin kuvailussa? (äänitteet ja nuottijulkaisut) 0-alue: Sisältö- ja mediatyyppi Sisältötyyppi (äänitteet ja nuottijulkaisut) Kuvailupäivä 5.3.21012 Katerina Sornova Kansalliskirjasto katerina.sornova[ät]helsinki.fi Yleistä säännöistä Ennen: Audiovisuaalisen aineiston kuvailu ja Nuottijulkaisujen

Lisätiedot

Musiikkiluokan suunnittelussa huomioitavia asioita:

Musiikkiluokan suunnittelussa huomioitavia asioita: Helsingin kaupunki 1/5 Opetusvirasto, Musiikkiluokan suunnittelussa huomioitavia asioita: Luonnos 6.4.2009 Musiikkiluokan suunnittelun lähtökohta on siinä mitä luokassa tehdään, mitä siellä tapahtuu. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Audacity-opas. Audacityn käyttöliittymä

Audacity-opas. Audacityn käyttöliittymä Audacity-opas Sisältö: Työkalurivin toiminnot Äänittäminen Editointi Tallentaminen Audacity on ilmainen äänen tallentamiseen ja käsittelyyn soveltuva ohjelma. Se on alustariippumaton eli saatavilla niin

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

10 watin lähtöteho. Kompakti, monipuolinen kitaracombo, jossa on 8 (20 cm) kaiutin.

10 watin lähtöteho. Kompakti, monipuolinen kitaracombo, jossa on 8 (20 cm) kaiutin. PIKAOPAS Sisältö Ominaisuudet................................... 2 Pikaopas...3 Yläpaneeli (Kitarasoundin muokkaaminen)...4 AMPLIFIER (Vahvistin)...4 EQUALIZER (Ekvalisaattori)...4 Virran kytkeminen päälle

Lisätiedot

Tekniset asiat kesä 2013 ( )

Tekniset asiat kesä 2013 ( ) Tekniset asiat kesä 2013 (18.6.2013) Tämä liite on osa ohjelmamyyntisopimusta. Toimitettava tapahtuman järjestäjälle ja tekniselle henkilökunnalle. Yhteystiedot: Janne Salmu (Etupää) 044 292 7741 salmu.jaa@gmail.com

Lisätiedot

ROCK-ÄÄNITTEEN TUOTANTO YHTYEESTÄ KÄSIN

ROCK-ÄÄNITTEEN TUOTANTO YHTYEESTÄ KÄSIN ROCK-ÄÄNITTEEN TUOTANTO YHTYEESTÄ KÄSIN Daniel Rantanen Opinnäytetyö Marraskuu 2011 Viestinnän koulutusohjelma Digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TIMI LEXIKON VÄHÄT VALITAN ÄÄNITTEEN TUOTANTO. Jari Forsman Ilkka Valtee

TIMI LEXIKON VÄHÄT VALITAN ÄÄNITTEEN TUOTANTO. Jari Forsman Ilkka Valtee TIMI LEXIKON VÄHÄT VALITAN ÄÄNITTEEN TUOTANTO Jari Forsman Ilkka Valtee 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma Digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

JUICY VOICES. Laulutuottaminen

JUICY VOICES. Laulutuottaminen JUICY VOICES Laulutuottaminen Antti Silvennoinen Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Viestinnän koulutusohjelma Digitaalinen ääni ja kaupallinen musiikki TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Viestinnän koulutusohjelma

Lisätiedot

Ohjeet C-kasettien digitoimiseen

Ohjeet C-kasettien digitoimiseen Ohjeet C-kasettien digitoimiseen JVC KD-A5 kasettisoitin Pioneer A-10-K vahvistin 1. Avaa Audacity -ohjelma -kuvakkeesta. Kytke virta kasettisoittimeen ja vahvistimeen. Katso että vahvistimessa palaa valo

Lisätiedot

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?

MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien

Lisätiedot

Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010

Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 Helsingin kaupunki 1/6 Opetusvirasto, Luonnos: 30.3.2009 Musiikinluokan varustamisohje: Musiikkiluokkien äänentoistojärjestelmät: Äänentoistojärjestelmän suunnittelu liittyy kiinteästi akustiikkasuunnitteluun

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen audio

SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,

Lisätiedot

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive Juha Henriksson Digitaalinen äänentallennus 1 Äänen korkeus Ääni on värähtelyä, joka etenee ilmassa ilmamolekyylien harventumina ja tiivistyminä Äänen korkeutta kutsutaan äänen taajuudeksi Taajuuden yksikkö

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Media-alan koulutusohjelma. Mikael Neves. Studiolive-äänittäminen luovuutta edistävänä työtapana

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Media-alan koulutusohjelma. Mikael Neves. Studiolive-äänittäminen luovuutta edistävänä työtapana KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Media-alan koulutusohjelma Mikael Neves Studiolive-äänittäminen luovuutta edistävänä työtapana Opinnäytetyö Toukokuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2016 Viestintä Länsikatu 15 80100

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun

Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun itza Kestää aikaa Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun Itza kestää aikaa. Led-tekniikalle suunnitellun ja uusimmalla häikäisysuojatekniikalla ja optimoidulla rakenteella varustetun Itzan käyttöikä

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Forvoice 7.7

KÄYTTÖOHJE. Forvoice 7.7 KÄYTTÖOHJE Forvoice 7.7 Onnittelemme sinua Forvoice 7.7 -kaiuttimien hankkimisen johdosta. 7.7 on pitkällisen kehittelytyön tulos. Sen suunnittelussa on hyödynnetty Forvoicen ja SEASin kehittämää koaksiaalielementtiä

Lisätiedot