LAUANTAI VIIKKO 33 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU. Toini ja Matti Tirilä viettävät tänä vuonna rautahäitä

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 33 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Toini ja Matti Tirilä viettävät tänä vuonna rautahäitä Kun sitä kerran rakastuu, niin se pysyy ANNA-SOFIA SARPOLA Toini ja Matti Tirilä tapasivat ensi kerran 40-luvun puolivälissä Pyhäjoella työväentalon tansseissa; tänään he istuvat yhdessä palvelukeskus Jokikartanon huoneessa. Välissä on yli 70 vuotta, mutta mitä kaikkea onkaan tapahtunut? Kaikki alkoi tansseissa, kun Matti kävi hakemassa Toinia. Matin kertoman perusteella Toini ei vastustellut yhtään. Toini muistelee, että ensimmäisenä kiinnitti huomiota Matin mukaviin juttuihin - hän oli huumorimiehiä jo silloin. Matti taas ei enää muista, mihin ihastui Toinissa: Täytyi siinä jotain erikoista olla, kun se niin mieleen jäi, hän miettii. Työväentalon tansseista alkoi heidän yhteinen taipaleensa, joka jatkuu vieläkin. Tanssien jälkeen Matti alkoi kulkea riiulla polkupyörällä Pirttikoskelta kirkonkylälle, jossa Toini asui. Iltaisin Matti kävi saattelemassa Toinin Kittilänpuhtoon, mutta siinä vaiheessa nuori tyttö ei vielä kehdannut kutsua häntä kotiinsa sisälle. Ensimmäinen heidän yhteinen reissunsa oli Kalajoella juhannuksena vuonna -45. Reissuun lähdettiin isolla porukalla, ja kaikki matkustivat sinne istuen kuorma-auton lavalla. Toini ja Matti kertovat, että tällä reissulla he alkoivat seurustella aiempaa vakavammin ja sen jälkeen ei ollutkaan paluuta entiseen. Reissun jälkeen he menivät kihloihin, mutta kauaa he eivät ehtineet kihlaparina olla. Siihen aikaan oli nimittäin tapana mennä naimisiin pian kihlojen jälkeen. Ei sitä kauaa joutanut seurustella, Toini nauraa. Pari vihittiin Pyhäjoen vanhassa puukirkossa Varsinkin Toini muistaa hääpäivän ja etenkin alttarilla seisomisen jännittävänä hetkenä. Siihen aikaan naiset eivät koristautuneet hääpäivänä samalla tavalla kuin nykyisin. Toinilla on kuitenkin jäänyt mieleen hänen päässään ollut huntu. Vihkivalan he kertovat olleen samantapainen kuin nykyisinkin. Se vain on sitten eri asia, että jaksetaanko sitä noudattaa enää nykyisin, Toini miettii. Tässä vaiheessa Matti oli jo siirretty pois sodan rintamalinjalta, sillä hänen kaksi veljeään oli kaatunut sodassa. Matin kotitalossa Tirilässä asui hänen lisäkseen hänen veljensä Kalle sekä äitinsä Iita. Pian häiden jälkeen myös Toinin muuttokuorma siirrettiin Kittilänpuhdosta Pirttikoskelle. Heillä on jäänyt elävästi mieleen myös se, kun Toinin Eino-isä toi Tirilään lehmän. Kun parin ensimmäinen lapsi Pekka syntyi vuonna -47, hänellä riitti Tirilän talossa hoitajia. Hyvä niin, sillä maatalossa riitti myös paljon työtä. Kun Pekka syntyi, niin se oli niin mieluinen kaikille, Toini hymähtää: Ei tarvinnut ilman hoitajaa olla. Myöhemmin heille syntyi vielä kaksi poikaa, Esko (-49) ja Pertti (-55). Vaikeimmaksi hetkeksi Toini kertoo sen, kun Matti joutui keuhkokuumeen takia parantolaan ja Toini jäi yksin pienten lasten ja suuren karjan kanssa. En minä oikein ymmärrä, miten siitä selvisin, Toini sanoo. He kertovat, että näihin aikoihin elettiin muutenkin sodan jälkeistä pula-aikaa. Matti tiivistää kaiken: On meidänkin elämässä nähty yhtä ja toista. Nykyisin heidän elämänsä on hyvin rauhallista. He ovat nyt hetken aikaa asuneet palvelutalossa ja kertovat viihtyvänsä oikein hyvin. Täällä pääsee valmiiseen ruokapöytään ja hoitajat ovat kaikki niin ystävällisiä, Toini kertoo tyytyväisenä. Molemmat ovat onnellisia siitä, että saavat asua edelleen yhdessä. Välillä käyn tuossa Matin sängyn vieressä istumassa, hymähtää Toini. Myös heidän huonetta katsellessaan voi aistia, että rakkaus on todella kestänyt. Seinällä ja ikkunalaudalla on heidän kihlakuvansa ja hyllyssä on jälkikasvun kuvia kehyksissä. Tänä vuonna heillä tulee 70 vuotta naimisissa täyteen. Mitä he siitä itse ajattelevat? Se on sellainen asia, jota ei voi selittää. Kun sitä kerran rakastuu, niin se pysyy, Matti sanoo ja Toinia naurattaa. Hääpäiväänsä he aikovat juhlia tarjoamalla kakkukahvit lähisukulaisille. Koskaan he eivät ole isosti juhlineet hääpäiväänsä, kotona on Toini ja Matti Tirilän kihlakuva vuodelta saatettu leipoa kakkua. Ja joskus Matti on tuonut Toinille kukkia. Harvassa ovat ne kerrat kylläkin, naureskelee Matti. Heillä ei ole avioliittonsa aikana ollut suurempia riitoja. Matti tosin on sitä mieltä, että Toini on joutunut venyttämään hermojaan, jotta on pärjännyt hänen kanssaan. Toini kertoo, että hänellä on välillä pinna palanut Matin huulenheittoon, mutta Matti vastaa, että huumoria tarvitsee avioliitossa koko ajan. Heidän mielestään pitkän avioliiton salaisuudet ovat yksinkertaisia: kuuntelee toista ja antaa anteeksi. On ihailtavaa, että näin pitkässä avioliitossa löytyy vielä huumoria ja rakkautta. Vieläkin kun Matti laukoo vitsejä, Toinia naurattaa. He ovat muodostaneet toimivan tiimin. Matilla on vielä tärkeä neuvo: Ei sitä nyt huvikseen naimisiin saa mennä.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Pyhäjoen metsästysseuran kesäkokouksen päätöksiä Seuran kesäkokoukseen maanantaina 8.8. osallistui 22 metsästyksestä ja riistanhoidosta kiinnostunutta jäsentä. Kokous oli tulvillaan keskustelua ja seuraavat asiat päätettiin: Etelänkylän rauhoitusalueet: Joen ja Pirttikosken eteläpuolentien väli Tiironsuvantoon asti rauhoitetaan kaikelta linnun pyynniltä. Pirttikosken rajaan asti (sähkölinja) sorsanja kyyhkynpyynti sallitaan. Jäniksen pyynti jokivarressa sallittu 1.9. lähtien. Punainen räme reunakallioitaan myöten rauhoitetaan metsäkanalinnun metsästykseltä. Pitkännevan tienvarsi 100 metriä tiestä molemmin puolin rauhoitetaan pienriistan pyynniltä. Hyytämä on rauhoitettu pienriistan pyynniltä, tuhoeläinten pyynti on sallittua. Sorsastus on kielletty Kupuliskoskesta Alasalon saaren eteläkärkeen sekä Tuuttilan koskelta Paskareiälle asti. Saari kuuluu myös rauhoituksen piiriin. Hyytämän lahdella Paskareiän puolelta on sorsastus sallittu. Hyytämän nokalla jäniksen pyynti sallittu johtokunnan erikseen myöntämänä aikana. Rautiperällä pururata-alue rauhoitetaan kaikelta pyynniltä. Pohjankylän rauhoitusalueet: Kaikki linnunpyynti rauhoitetaan kaava-alueelta jokia myöten Pirttikosken rajaan asti. Sorsastus on kielletty Tuhkasen sillalta Kaukonlahteen ja Kittilänkoskeen. Sorsastus on sallittu Tiironsuvannosta Pirttikosken rajaan asti sekä Lahnaojalla. Kalasatamassa pyynti sarveikossa sallitaan, parkkipaikka ja aallonmurtaja rauhoitetaan. Jäniksen pyynti jokivarressa on sallittu 1.9. lähtien. Huom! Ampumaetäisyys 150 m lähimmästä mökistä! Rauhoitusalueet on merkitty maastoon. Joulurauha jouluaattona sekä joulupäivänä kaikille eläimille. Vierailuluvat: Kausikortti on 40 euroa sisältäen vesilinnun ja kyyhkyn pyynnin, vuorokausilupa (24h) 15 euroa kyyhkyn, sorsan ja jäniksen sekä metsäkanalinnun pyyntiin isännän kiintiöstä. Vuorokausilupaan merkitään myös kellonaika. Mökkiläisillä on oikeus lunastaa lupa pienriistan pyyntiin. Lupia voi lunastaa Yrjänän Raudasta sekä johtokunnan jäseniltä: Raino Peltoniemi, puh , Leena Mustonen puh Kausikortin sekä päiväluvan kyyhkyn, sorsan ja jäniksen pyyntiin voi myös maksaa tilille FI Päivälupaan merkittävä luvan voimassaoloaika kellonaikoina. Kausikorttiin merkintä Pyhäjoen metsästysseuran kausilupa Metsäkanalinnun ja kauriin pyyntiin päivälupaa ei tilisiirtona voi tehdä. Mika Haikola ehdotti kauriinpyyntilupaa päivälupana isännän kiintiöstä. Kokous hyväksyi ehdotuksen. Metsästyskiintiöt 3 teertä (mieluummin uros-) Jäniksen pyynnille ei kiintiötä Metso, koppelo, peltopyy ja riekko rauhoitettu 2 fasaania Kauriinpyynnistä sopii hoitojaos ryhmänä. Ilmoittautuminen Jani Westerlundille ennen pyynnin aloitusta 1.9. Metsästyksen valvonta: Jokainen jäsen on velvollinen suorittamaan metsästyksen valvontaa liikkuessaan luonnossa. Ketunpyynnin yhdyshenkilöt: Juha Pikkarainen, Timo Haikola ja Raino Peltoniemi. Kolarihirviporukkaan pitäisi saada lisää henkilöitä. Ilmoittautuminen Raino Peltoniemelle. Paljon keskustelua aiheuttanut teräshaulien käyttö on sallittua Tervosta merellepäin rannat ja karikot (Syölätti ja Maunus) eli merenranta-alueet. Kesäkokouksen pöytäkirjat ovat nähtävillä Pyhäjoen metsästysseuran nettisivuilla Raahen rhy:n alla sekä jäsenille myös Facebookissa Pyhäjoen metsästysseura. Yhteistyöterveisin, Leena, sihteeri PMS

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Pyhäjokisille menestystä yleisurheilun Sisuhuipentumassa Oulussa kilpailtiin Sisuhuipentumassa juniorien Pohjois-Pohjanmaan yleisurheilumestaruuksista Pyhäjoen Wirran Saara Rahlan ylsi neljään mestaruuteen ja Yppärin Urheilijoiden Tommi Sliden kahteen hopeamitalisijaan. Saara osallistui alle 9-vuotiaiden tyttöjen sarjaan, jossa kilpailtiin kahdesta lajista koostuvissa miniotteluissa. Saaran lajiyhdistelmät olivat 40 m ja 1000 m, 40 m ja korkeus, pituus ja kuula, pituus ja keihäs. Kaikissa miniotteluissa tuli voitto, joten Saarasta tuli näiden kisojen neloismestari ja samalla syntyi neljä uutta ennätystä (1000 m 4.06,97, pituus 384, kuula 5,79 ja keihäs 13,84). Tommi kilpaili P13-sarjassa ja sijoittui toiseksi niin kiekossa kuin moukarissakin. Tommin pisin kiekkokaari kantoi 29,83 ja moukarissa syntyi uusi ennätystulos 27,71. Teksti: Jyrki Takala Saara Rahlan urheili alle 9-vuotiaissa neljään mestaruuteen.

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 10, Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim mm LISÄTIETOJA AVOINNA MA - PE myynti@rannikonautojavaraosa.fi Pyhäjoki: Oulainen: Keskuskatu 2 Palvelemme joka päivä klo 21 asti! ark la 8-21 su EVÄSKONTTI Vanhatie 44, Pyhäjoki, Puh JALKAHOITO PIRJO KANGAS VANHATIE 33 PYHÄJOKI PUH: ERILAISET JALKAHOIDOT JALKOJEN VYÖHYKETERAPEUTTINEN HIERONTA HOT STONE TERAPIA KESTOVÄRJÄYKSET Puh , Eija Puh , Saija Palvelemme maanantaisin 9-17 ilman ajanvarausta. Ti-la sopimuksen mukaan. Tervetuloa! JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh , Kuntatie 4, Pyhäjoki SÄHKÖPALVELU Anttila Oy Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat Antenniasennukset Puh. (08) Viirretjärventie YPPÄRI

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistyksen Ahvenanmaan matka Olen keskustellut monen tuttavan kanssa, jotka ovat kertoneet käyneensä Ahvenanmaalla. Ajattelin, että johan on kumma, jos en minäkin pääse joskus sinne, kun isänikin on syntynyt Ahvenanmaalla Saltvikissa. Isä toisteli välillä siellä oppimaansa lastenlorua: Ingen tingen tappisilmä, vad säger du, plättäpää. Niinpä oli innoissani, kun kuulin, että Pyhäjoen yhdistys tekee sinne retken. Liityin iloiseen ja sopuisaan porukkaan, jota Anna-Liisa taitavasti opasti. Kymmenisen tunnin bussimatkalla kokeiltiin äänijänteitä yhteislaulun muodossa, kuunneltiin Tuulikin kaunista laulua, Veli-Matin juttuja sekä yhden ja toisen tarinoita. Lossi- ja saaristolaislauttamatkan jälkeen majoituimme omaleimaiseen saaristohotelliin. Sää hemmotteli meitä lämpimästi, auringon porottaessa tuli kuuma ja tuulessa kylmä, tuntuipa se oikealta meri-ilmastolta. Meri lumosi sinisyydellään ja kimalluksellaan. Joutsen lipui lahdella hiljalleen. Tiistaiaamuna aikaisin piti nousta bussiin. Ajomatkan jälkeen saaristolautta nielaisi meidät uumeniinsa sekä otti lisälastia muilta saarilta: pyöräilijöitä, moottoripyöriä, rekkoja, henkilöautoja, busseja. Uskomattoman paljon niitä mahtuu lauttoihin. Ahvenanmaan saaristo on yli 6700 saaren muodostama saariryhmä Saaristomeressä. Vårdön saarella ihailimme keskiaikaista kivikirkkoa ja hiljennyimme hetken Myrskyluodon Maijan kirjoittajan Anni Blomqvistin haudalla. Tultiin historiallisille paikoille, Bomarsundin raunioille. Venäjän imperiumin läntisimmän merilinnoituksen rakennustyöt aloitettiin 1830-luvulla. Aikoinaan siellä asui enimmillään noin 3000 ihmistä. Englantilaiset ja ranskalaiset valloittivat ja räjäyttivät linnoituksen. Raunioalue on uskomattoman laaja. Bomarsundin polulla on pituutta runsaat 4 km. Siellä täällä rauniot kohoavat esiin erikorkuisina hyvin epätasaisessa maastossa. Oolannin sota-laulu on monelle tuttu: Ja se oli niin komiata katsella hurraa, hurraa, hurraa. Kun engelsmanni seilasi lahdella juuri Oolannin fästingin kohdalla... Kastelholman linna mykisti minut ja varmaan monen muun. Sen jyhkeä vanhin osa on rakennettu 1300-luvulla. Sitä on laajennettu, rakennettu ja muutettu vuosisatojen saatossa. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa asui seurueineen Kastelholman linnassa vieraillessaan Ahvenanmaalla luvulla. Linnan historiaan kuuluu myös yksi kuninkaallinen vanki. Hän oli Eerik XIV, Kustaa Vaasan poika, joka oli Ruotsin kuninkaana vuosina Eerik oli linnassa vangittuna syksyllä Linna on yritetty tuhota, ja se on osittain palanut muutaman kerran, mutta aina sitä on korjattu ja restauroitu. Nykyään se on avoinna yleisölle ja tarjoaa hienot puitteet teatteri- ja musiikiesityksille ja taidenäyttelyille. Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo sijaitsee kivenheiton päässä linnasta. Juhannusaattona museoalueella järjestetään maakunnan viralliset juhannusjuhlat. Valtavan korkea juhannussalko nostetaan pystyyn ihmisvoimin. Alueelle on siirretty vanhoja rakennuksia eri puolilta Ahvenanmaata. Alueella on myös vankilamuseo, joka toimi vuonna 1784 rakennetussa ja lähes 200 vuotta käytössä olleessa Vita Björnin vankilassa. Tuntuu uskomattomalta, että se oli käytössä vielä luvun puolivälissä. Siellä oli käytössä mm. peukaloruuvi, jossa peukaloa puristettiin niin kauan, että vanki lopulta tunnusti. Yhtenä rangaistusmuotona käytettiin myös täysin suolatonta ruokaa viikkojen ajan, jolloin vangit saivat kovia suonenvetokohtauksia ja muita oireita. Nykyään tuollaisten kidutusten järjestäjät varmasti tuomittaisiin vankilaan ihmisoikeuksien rikkojina. Valkoiset purjeet ovat merimaiseman kaunistus. Niitä, hiukan lainehtivaa vettä ja lukuisia saaria saimme katsella paluumatkalla Maarianhaminasta Turkuun. Merta katsellessa mieli saa levätä. Ajaessamme Turusta Eurajoelle näimme tienviitan nimeltä Taantumus. Anttilan Sirkka huomautti: Tuonne emme mene. Niinpä suuntasimme edistyk- Tarvitsetko polttopuuta tai rakennusmateriaalia toisarvoisiin kohteisiin? Matka jatkuu Gulvivan Hotell & Stugor majapaikasta Ahvenanmaan mantereelle. Paluumatkalla nautimme maittavan aterian Engelin suunnittelemassa Vuojoen kartanossa, jonka historiaa 1800-luvun asuun pukeutunut piika selosti. seen päin eli Eurajoelle Tvo:n eli Teollisuuden Voima Oyj:n vierailukeskukseen. Saimme asiantuntevaa selostusta ydinvoimalayksikköjen OL 1 JA OL 2 toiminnasta. Ne tuottavat sähköä yli 14 terawattituntia, joka on noin kuudesosa Suomessa käytetystä sähköstä. Olkiluodon kallioperä on noin kaksi miljardia vuottaa vanhaa. Kaksi metriä kalliota vaimentaa käytetyn polttoaineen säteilyn luonnon taustasäteilyn tasolle. Pyhäjokea lähestyessämme kiiteltiin kilvan matkan järjestäjää Anna-Liisaa sekä bussin kuljettajaa Aria onnistuneesta matkasta. Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Kestilä sanoi lopuksi, että saamme olla kiitollisia Luojalle, joka meille soi suotuisat säät. Leena Alatalo KUULUTUS VALTATIE 8 RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OLLINMÄKI Pyhäjoen kunta ilmoittaa Valtatie 8 risteysalueen asemakaavan muutoksen käynnistymisestä, Ollinmäen alueella, jonka ensimmäisenä vaiheena tulee vireille hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS päivämäärällä ). Pyhäjoen kunnanhallitus päätti kaavoitus- hankkeen käynnistymisestä Kunnanhallitus ilmoittaa, että kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus mielipiteen esittämiseen Valtatie 8 risteysalueen asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, Ollinmäellä, tiistaina klo Kunnantalon valtuustosalissa pidettävässä yleisötilaisuudessa ( MRA 30 ). Kunnanhallitus asettaa Valtatie 8 risteysalueen asemakaavan muutosehdotuksen, Ollinmäellä aineistoineen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Valtatie 8 risteysalueen asemakaavamuutoksen suunnittelualueen pinta-ala, Ollinmäellä on n.2,8 ha, suunnittelualueen rajaus näkyy alla olevassa kuvassa. Valtatie 8 risteysalueen asemakaavan muutoksen OAS, Ollinmäellä pidetään MRL:n 63 :ssä säädetyllä tavalla nähtävillä alkaen koko kaavoitusprosessin ajan Pyhäjoen kunnantalon ilmoitustaululla ja internet sivuilla osoitteessa Lisätietoja asiasta antaa tekninen johtaja Pirkko Tuuttila puh Kunnanhallitus Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI Pyhäjoki, Finland kunta@pyhajoki.fi Siltojen sekalaista muottien purkutavaraa täysin kuorma-autokuormin pihaanne toimitettuna. Yhteydenotot ainoastaan sähköpostitse: mikko.pirinen@ skanska.fi Hanhikiven Kiertäjien syyskauden avausiltanuotio Rajaniemessä maanantaina klo 18. Oma muki ja istuinalusta mukaan. Uusille sudenpennuille etsitään vielä johtajia! Tervetuloa mukaan!

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Parhalahden Metsästäjät ry Kesäkokous 2016 Parhalahden Metsästäjät ry:n kesäkokous pidettiin seuran majalla. Kokouksessa tehtiin seuraavia, metsästyksen järjestelyihin liittyviä päätöksiä: Riistakiintiöiksi päätettiin pyyntikauden osalta teeri 1 kpl/jäsen. Rauhoitukseen metso, koppelo, riekko, peltopyy sekä fasaani. Jäniksen pyyntiin eri riistakiintiöitä eikä erillisiä rauhoitusalueita. Kauris rauhoitetaan koko seuran alueella. Vesilinnun pyyntiin hinnoiteltiin vierasluvat seuraavasti: - aloituspäivät kausilupa päivälupa 1 vrk ajalle Luvanmyyntipisteet HH- Sport Raahe, sekä Eväskontti Pyhäjoki. Sorsastuslupa vesilinnustukseen käsittää merenranta-alueen, Heinikarin, Hietakarin sekä Liminkajärven alueen. Liminkajärvelle pyynti sallittu vain seuran jäsenen matkassa. Rahoitusalueet Liminkaoja Lepolan nokalta Rapanevan sillalle mukaan luettuna molemminpuoliset peltoalueet. Tämä rauhoitusalue koskee myös kyyhkysten metsästystä. Meren ranta-alueilla pyyntialueet rajoittuvat Fennovoiman työmaa-alueisiin. Uusi yhdystie 8-tieltä Hanhinokalle on sorsanpyynnissä käytettävissä siten, että autot voidaan pysäköidä metsästyksen ajaksi Fennovoiman uuden koulutuskeskuksen parkkialueelle. Koulutuskeskus sijaitsee yhdystien oikealla puolella n. 3.4 km päässä 8-tieltä. Pysäköityyn ajoneuvoon tulee jättää puhelinro mahdolliseen tarpeeseen ajoneuvon omistajan tavoittamiseksi. Muualle yhdystien varteen ei ajoneuvojen pysäköinti ole sallittua Veslinnun pyyntiin liittyvät rajoitukset: - luotiaseiden käyttö vesilintujen metsästyksessä kielletty koko kauden ajan - veneen käyttö Heinikarissa kielletty vieraskorttilaisilta - kotusten rakentelu sekä turha rannoilla liikkuminen kielletty klo välisenä aikana - 8-tien rannan puoli rauhoitettu metsästykseltä saakka, loukkupyynti sallittu Muut hyvään metsästyskäytäntöön liittyvät asiat: - vältettävä metsästyksen aikaista roskaamista sekä liikkumista korjaamatta olevilla viljelyksillä. - samoin on aina kerättävä ja asiallisesti hävitettävä aseiden hylsyt varsinkin peltoalueilta sekä teiden varsilta. - metsästäjiä pyydetään kiinnittämään erityisen huomion veteen ammuttavien laakalaukausten turvallisuuteen, vedestä kimpoava hauliryöppy vaarantaa laukaisusuunnassa olijoiden turvallisuuden pitkällekin matkalle. - kylän alue rauhoitetaan kaikelta metsästykseltä, muistettava minimietäisyys reunimmaisista taloista 150 m - metsästysalueille rakennettavien ruokintapaikkojen ml. nuolukivien viennin tulee perustua aina yhteistyöhön maanomistajan kanssa ja hänen lupaansa. - luvallinenkaan ruokintapaikka ei anna sen rakentajalle yksinoikeutta alueella metsästykseen; metsästysoikeus säilyy aina metsästysoikeuden vuokraajan, metsästysseuran jäsenistön yhteisessä käytössä - väijyntämetsästyksessä tulee huomioda ja kunnioittaa paikalle jo aiemmin tulleen metsästäjän sijoittuminen ja hakea se huomioiden itselleen paikka vasta turvallisen etäisyyden päästä. - mikäli naapuriseuran puolelta tulee ketunajo seuran alueelle, tulee siitä tehdä välittömästi ilmoitus joko Pertti Martinille, Juha Flinkille, Jukka Rantalalle tai Mauri Virkkuselle, joilta saa luvan metsästyksen jatkamiseen. Vieraslupia muuhun metsästykseen voi lunastaa 5 kpl/ jäsen hintaan 20 /kpl, saalis vähennetään isännän kiintiöstä. Luonto on tärkeä osa Pyhäjoen kesämatkailua ANNA-SOFIA SARPOLA Pyhäjoella on aina luonnonhelmassa, maaseutuidyllissä, mutta silti myös keskellä palveluita. Kielosaaren Lomat on perheyritys, joka on tarjonnut majoituspalveluita Pyhäjoella jo vuodesta 1988 lähtien. Yrityksen perustaja Eila Tirilä ja hänen tyttärensä Johanna Kivinen uskovat, että vuodesta toiseen turisteja kiinnostavat etenkin Pyhäjoen luonto ja sen tarjoamat elämykset. Yrittäjät kertovat, että usein heillä yöpyy matkailijoita, jotka tulevat juhliin tai tapahtumiin Pyhäjoelle. Monet tulevat sukuloimaan tai vierailemaan lapsuudenmaisemiin. Tyypillistä on myös, että lapsiperhe yöpyy Pyhäjoella ja käy päiväseltä Kalajoella. Viimeisimpinä kesinä myös työmatkailijoiden määrä on kääntynyt nousuun. Juhani Kupulisoja on jo tuttu kasvo Kielosaaren Lomien asiakkaissa. Hän kertoo tekevänsä reissun Pyhäjoella joka kesä. Me lähdetään aina vaimon kanssa kiertämään kaikki sukulaispaikat täällä läpi, hän kertoo. Kupulisojan mielestä Pyhäjoki ja etenkin Kielosaari on kaunis paikka kesäisin. Hän voi taata sen, että Pyhäjoella on aina oma rauha ja hiljaisuus. Kupulisoja kehuu myös Kielosaaren Lomien majoitusta: Todella hyvin varusteltuja mökkejä ja vielä hyvällä paikalla. Hän pitää ehdottoman tärkeänä, että pienälläkin paikkakunnalla tarjotaan tämänkaltaisia majoituspalveluita. Ei siis ihme, että Kielosaaren Lomat ovat saaneet hänestä vakioasiakkaan. Tänä kesänä Kielosaaressa on nähty erikoisempiakin matkailjoita. Pyhäjoella on ollut myös kansainvälisiä tuulahduksia, sillä kaukaisimmat matkailijat ovat tulleet Koreasta ja Australiasta saakka. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna mökkimme täyttyivät vanginvartijoista, jotka kokoontuivat pamppurallin nimissä Kielosaareen, mainitsee kesäkaudella yritystä pyörittävä Johanna Kivinen. On heidän mökeissään yöpynyt häävieraita ja jopa hääparikin. Monenlaista matkailijaa on siis kesän aikana nähty. Koska yhtä monta erilaista matkailijaa on kuin ihmistäkin, täytyy alalla olla joustava. Jokainen asiakas on yksilö ja hänellä on yksilölliset tarpeet, joihin meidän on hyvä osata vastata, Kivinen korostaa. Siksi työ vaatiikin hyvää ihmistuntemusta ja palvelualttiutta. Yksi tärkeä asia matkailualalla on myös kielitaito. Kivinen muistaa tilanteita, joissa asiakkaan kanssa ei ole ollut yhteistä kieltä. Onneksi tällaisessa tilanteessa voi käyttää apuna kääntäjää. Kielosaaren Lomilla ensimmäistä kertaa kesätöissä ollut Sofia Nuorala yllättyi matkailualan monipuolisuudesta. Alalla ollaan paljon tekemisissä ihmisten kanssa, mutta on myös arkisia ja tarkkuutta vaativia hommia, hän miettii. Itse Pyhäjoella asuvan Nuoralan mielestä etenkin monipuoliset vesistöt tarjoavat matkailijoita ajatellen mahdollisuuden moneen. Pyhäjoen luonto tarjoaa mahdollisuuden monenlaisiin aktiviteetteihin, mutta myös rentoutumiseen, Nuorala tiivistää. Matkailija löytää Pyhäjoelta myös monenlaista nähtävää. Pyhäluodon ranta, Hyytämän kalliokirjoitukset ja Annalan kotiseutumuseo ovat paikkoja, joita monet Kielosaaren Lomien asiakkaat käyvät katsomassa vierailunsa aikana. Merenranta kiinnostaa etenkin sisämaasta tulevia matkailijoita. Pyhäjoki vetää puoleensa myös lintubongareita. Matkailijoita ajatellen on tärkeää, että kaikki tarpeelliset palvelut löytyvät lyhyen välimatkan päästä. Kupulisoja kiinnitti vierailunsa aikana huomiota keskustaan vastikään tulleeseen kahvila-ravintola Katri-Aleksiin. Keskustaan oli ilmestynyt uusi, todella hyvä lounaspaikka, minä aivan hämmennyin sinne mennessäni, hän naurahtaa. Kivinen on huomannut, että ydinvoimalatyömaan vaikutuksen on huomannut myös heidän yrityksessään. Onhan Pyhäjoki tällä hetkellä erittäin kiinnostava kohde myös rakennemuutoksen kannalta, hän pohtii. Kiinnostuneet haluavat tulla paikan päällä katsomaan, mutta toisaalta taas esimerkiksi saksalaisturistien määrä on vähentynyt, sillä he vastustavat usein ydinvoimaa. Asia mietityttää myös itse yrittäjiä: Matkailuyrittäjän kannalta on tärkeä kysymys; Profiloituako luontoelämyksiä tarjoavana matkailupalveluna vai ydinvoimalapitäjän majoituspalveluna? Mutta mitä Pyhäjoella vielä kaivattaisiin lisää? Sekä Kupulisoja että Kivinen ovat sitä mieltä, että Pyhäjoelle tarvittaisiin enemmän aktiviteetteja lapsille ja nuorille. Mielestäni tämä paikka sopii hyvin vanhemmille ihmisille, mutta kyllä nuoremmillekkin pitäisi olla enemmän toimintaa, Kupulisoja tuumaa. Kivisellä onkin hyvä ehdotus: maauimala, joka palvelisi niin paikkakuntalaisia kuin matkailijoita. Tällä hetkellä Pyhäjoki sopii matkailijalle, joka on kiinnostunut viettämään aikaa rauhallisessa maaseutuidyllissä, miettii Kivinen. Ehkä Pyhäjoen viehätys onkin juuri siinä. Yrittäjä toivoo ja uskoo, että myös tulevaisuudessa Pyhäjoki kiinnostaa matkailijoita. Kuka tietää, vaikka joku päivä se maauimala rakennettaisiinkin. TIIA KESKINEN TIIA KESKINEN

7 Seurakunta tiedottaa Hautaan siunattu: Raija Tuulikki Pahkala e Nikula s. Pahkala Pohjankylältä 59 v 1 kk 15 pv Petri Juhani Sarpola Pirttikoskelta 50 v 6 kk 26 pv Kastettu: Vilja Aurora Siikaniva Matias Erkki Johannes Sillanpää Kotikangas Lassi Aate Aapeli ja Kotikangas Ossi Reino Olavi Perhekirkko ja HPE kirkossa sunnuntaina klo 11. Saarna Aimo Hautamäki. Kesäretki Hailuotoon keskiviikkona Ilmoittautuneille tiedoksi: lähtö linjaautolla seurakuntatalon pihasta klo Hartaus Jokikartanossa torstaina klo Metsäkirkot sunnuntaina 28.8.: - Sanajumalanpalvelus kirkon tasanteella klo 10. Lähetyskahvila. - Metsäkirkko Pirttikosken metsästysseuralla Korppilannevan/ampumaradan majalla klo 12 - Metsäkirkko Parhalahden metsästysmajalla klo 14 Varhaisnuoret: Sarpattiäxön pe 2.9. klo 18. Nuoret: Gospelcafe Sarpatissa la klo Nuoret aikuiset: Sählyä monitoimitalolla torstaisin klo (K18). Päiväkerhot alkavat alkavalla viikolla. Perhekerho alkaa keskiviikkona Kellonaika sama kuin aikaisemmin eli klo RY: Seurat la klo 18 ry:llä, Matti Yrjänä,? Perhekirkko/HPE su klo 11 kirkossa, kahvit srk-talolla, Aimo Hautamäki Seurat su klo 16 ry:llä, Keijo Kukkola, Jouko Piilola Pyhäkoulut su klo 12 Arttu Pisilällä ja Timo Lehtelällä Kirkkoherranvirasto (p ) avoinna elokuun ajan keskiviikkoisin klo Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Olli Luhtasela p (Olli lomalla elokuussa). Aihetta Kiitokseen Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitokseen aiheen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen sari.hiden@edu.pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä. Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Järjestöt toimivat Hanhikiven Kiertäjät: Uusille sudenpennuille tarvitaan vähintään yksi aikuinen johtaja, jotta saamme lauman toimimaan. Uusien sudenpentujen ilmoittautuminen: satu.ojala77@ gmail.com Syyskauden avaus Rajaniemessä klo 18. Oma muki mukaan! Roihulaiset: palauttakaa kuivapussit viimeistään iltanuotiolla! Hallituksen kokous la klo Rajaniemessä. Pirttikosken maaseutunaiset RY: Hallituksen kokous to 25.8 klo 18 kökkätuvalla. Esillä syksyn asiat. Tervetuloa! Alotetaan syksyn toiminta. Kökkä Annikki Haapakoskella, tiistaina 23.8 klo Pirttikoskentie 427. Lemon korujen loppuunmyynti, kahvia ja arvontaa. Lämpimästi tervetuloa! Metsäkirkot sunnuntaina Sanajumalanpalvelus kirkon tasanteella klo 10. Lähetyskahvila. - Metsäkirkko Pirttikosken metsästysseuralla Korppilannevan /ampumaradan majalla klo 12 - Metsäkirkko Parhalahden metsästysmajalla klo 14 MIELIPIDE Kuulumisten mielipiteet Mielipidekirjoitusten enimmäismitta on puoli konekirjoitusliuskaa. Myös selkeitä käsin kirjoitettuja juttuja voi lähettää julkaistavaksi. Mielipiteen kirjoittaminen ei tietenkään maksa mitään. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain todella poikkeustapauksissa. Kaikkien kirjoitusten mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muokkaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. Tekstejä ei palauteta. Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan päätoimittajalle sari.hiden@edu.pyhajoki.fi VIIKON AJATUS Päätän, etten puhu mitään pahaa kenestäkään, en edes totuuden nimissä, vaan jollain tavoin puolustelen vikoja, joista kuulen toisia syytettävän, ja sopivassa tilaisuudessa puhun kaikesta siitä hyvästä, minkä jokaisesta tiedän. -B. Franklin Pyhäjoella virtaa Pyhäjoki on asukkaan luonnonkaunis ja viihtyisä hyvien palvelujen kunta. Pyhäjoen kunnan opetustoimessa julistetaan haettavaksi Toistaiseksi täyttämistä varten alkaen (tai sopimuksen mukaan). Lehtorin virka (matemaattiset aineet) Virka on lukion ja perusopetuksen yhteinen. Opetus pääosin lukiossa. Opetettavat aineet matematiikka ja fysiikka. Hakijalle eduksi luetaan valmius osallistua tietotekniikan opetukseen ja tietoteknisen ympäristön kehittämiseen. Hakemukset, joihin tulee liittää nimikirjaote tai ansioluettelo ja jäljennökset kelpoisuutta osoittavista todistuksista, toimitetaan osoitteella Pyhäjoen kunta, Sivistyslautakunta Kuntatie 1, PYHÄJOKI. Hakuaika päättyy klo Virkaan valitun tulee ennen vaalin vahvistamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä lain 504/2002 mukainen rikosrekisteriote. Tiedusteluihin vastaa rehtori Tauno Rajaniemi, p , tauno.rajaniemi@edu.pyhajoki.fi ja rehtori Tero Niemi, p , tero.niemi@edu.pyhajoki.fi Pyhäjoella Sivistyslautakunta Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI Pyhäjoki, Finland kunta@pyhajoki.fi P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Lauri Niemelä Anna-Sofia Sarpola kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (34) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 33:1950 kpl >> vko 34:1950 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 50 /pmm, toistohinta 0,35 0,40 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: SSM Cityjakely Oy, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Matti Kinnula)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset