SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA MERIMIESKIRKKOJEN KERTOMUKSET

Transkriptio

1 SUOMEN MERIMIESKIRKKO FINLANDS SJÖMANSKYRKA MERIMIESKIRKKOJEN KERTOMUKSET

2 2 Suomen Merimieskirkko SISÄLLYSLUETTELO LAIVAKURAATTORITYÖ...4 HAMINA-KOTKAN MERIMIESKIRKKO JA NAVICAR...6 VUOSAARI JA HERNESAARI...8 TURKU RAUMA KOKKOLA RAAHE OULU KEMI TORNION MERIMIESKIRKKO LONTOO BENELUX-MAAT POHJOIS-SAKSA VARSOVA ATEENAN SKANDINAAVINEN KIRKKO KRIISIVALMIUSTYÖ KAUKOITÄ RASKAS MAANTIELIIKENNE TIEDOTUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖLUETTELOT Kiitämme valokuvaajia ja valokuvien toimittajia: Sakari Lehmuskallio, Jaana Rannikko, Teemu Hälli Kannen kuva: Uusi toimipiste Hernesaaressa

3 JOHDANNOKSI Suomen Merimieskirkko-yhteisön kertomus vuodelta jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on paperiversiona julkaistava yhteenvedonomainen vuosikertomus. Tämä jälkimmäinen osa sisältää yksityiskohtaisemmin tietoa eri merimieskirkkojen vastaavan työntekijän laatimassa muodossa. Ensimmäisessä osassa olleita tietoja ei pääsääntöisesti enää toisteta. Kuitenkin, henkilöstöluettelo on tässä julkaisu täydellisempänä siten, että kaikki vuoden aikana tehtävissä olleet on mainittu. Ensimmäisessä osassa on pitäydytty tilanteeseen. Sakari Lehmuskallio pääsihteeri 3 Merimieskirkkojen kertomukset

4 4 Suomen Merimieskirkko Kohdattuja merenkulkijoita Kohdattu kirkolla Kohdattu laivoilla Yhteensä Laivakuraattoritoiminnan yhteistyösopimus oli voimassa seuraavien varustamoiden kanssa: Arctia Shipping Oy, Bore Ltd, ESL-shipping Oy, Oy Langh Ship Ab, Tallink-Silja Oy, ja Viking Line Abp. Toimintaa rahoittivat sopimusvarustamot sekä merimieseläkekassa. Lisäksi avustuksia tuli laiva- Antwerpen Bryssel Hamina Hampuri Hernesaari Kemi Kokkola kuraattoriseilaus Lontoo Lyypekki Oulu Raahe Rauma Rotterdam Turku Vuosaari Yhteensä LAIVA- KURAATTORITYÖ Kolmen kymmenen toimintavuotensa aikana laivakuraattorityö on tullut luontevaksi osaksi Suomen Merimieskirkko ry:n toimintaa. Kirkon läsnäoloa ei vierasteta, vaan se koetaan luontevaksi osaksi elämää laivalla. Varustamojen henkilöstöosastojen kanssa toimintaa kehitetään koko ajan ja eteen tuleviin vastataan mahdollisimman hyvin. Leimaa antava (tällekin) vuodelle oli suomalaisvarusta-mojen työsopimusneuvottelut, jotka estivät joissakin varustamoissa normaalin seilaustoiminnan. Kulunut vuosi oli perustoimintaan suuntautunut. Joitakin henkilömuutoksia tehtiin johtuen koti-maan toimipaikkojen henkilöstökierrosta. Muutokset vaikuttivat seilausten määrään, koska uuteen perehtyminen vei aikansa. Samoin päätoimisen seilaajan opintovapaa loppuvuodesta verotti seilaus-vuorokausia. TOIMINNAN VIRTAA Palkattuja kuraattoreita oli 4. Heistä Jaana Rannikko toimi johtavana laivakuraattorina erityisvastuualueena nimikkolaivakuraattoreiden ohjaus. Hänen työnsä Haminaan joh-tavan satamakuraattorin sijaisena jatkui edelleen. Antti Härö jatkoi osa-aikaista sei-laamista. Toimivapaa Oulun johtavan satamakuraattorin päättyi elokuun loppuun ja palattiin hänen osaltaan normaalijärjestelyyn. Sanna Siivonen seilasi päätoimisena kuraattorina. Lokakuun alussa hän jäi opintovapaalle merenkulun perustutkintoa suorit-tamaan. Rauman merimiespastorina toiminut Sirpa Tolppanen, joka seilasi n. 50 % osuudella Rauman satamatyön ohessa, siirtyi alkaen Vuosaaren johtavaksi me-rimiespastoriksi ja kuraattorityön osuus putosi hänellä 20 %:iin. Seilauksien, kohtaamisten, keskustelujen ja sielunhoitokeskustelujen määrät pysyivät pitkän aikavälin tasollaan.. Työ on selkeästi muuttumassa intensiivisemmäksi ja yksi-lön huomioivammaksi suurten joukkojen tavoittelemisen sijaan. Pääosan seilauksista teki palkattu henkilöstö ja nimikkokuraattoreiden toimintaan kiinnitettiin erityistä huomiota siirtämällä Jaana Rannikon työpanosta ohjaukseen ja koordinointiin. Keskimääräinen seilaus hieman vajaa 5 vrk, eli kuluneena vuonna sei-laukset olivat edelleen samanmittaisia kuin muutamana viimeisenä vuonna. Vuoden lopussa aktiivisia tai sopimuksellisia nimikkokuraattoreita oli kaikkiaan 13. YHTEISTYÖ JA RAHOITUS

5 Kirkkolaiva Kemin kirkossa pappityön tukijarenkaalta ja seurakunnilta, jotka nimenomaan haluavat tukea laivakuraattorityötä. Varustamojen avustuksiin tuli pieniä tasokorotuksia, mutta pääosin ne pysyivät entisellään. KOULUTUS Koulutukseen kokoonnuttiin maaliskuussa Ilkon kurssikeskukseen Kangasalla. Tee-mana oli medelleen monikulttuurisuus ja kansainvälisyyttä erityisesti Filippiinit, kos-ka suomalais(rahti)laivoilla on lisääntyvässä määrin filippiiniläisiä työntekijöitä. Edel-lisen syksyn juhlaseminaarissa esitelmöinyt merikapteeni Tero Sairanen toi elävän kuvauksen työskentelystään erilaisissa monikansallisissa miehistöissä. Sen lisäksi kuraattorijoukko oli koolla marraskuussa. Silloin jatkui seilaustyön perus-kysymysten pohdinta ja oman työidentiteetin vahvistaminen. Palkattu henkilöstö osallistui erilaisiin koulutuksiin vuoden mittaan. Laivakuraattorei-ta osallistui Diakoniatyöntekijöiden päiville, yhteiskuntatyön työntekijäkokouksiin ja HeHu-koulutuksiin. Kuudennen työpaikkapappisymposiumin suunnittelutyö jatkui koko vuoden. Jaakko Laasio johtaja merenkulkijatyö PÄÄTOIMISET JA OSA-AIKAISET LAIVAKURAATTORIT Antti Härö osa-aikainen Jaana Rannikko osa-aikainen Sanna Siivonen päätoiminen (opintovapaalla ) Sirpa Tolppanen osa-aikainen NIMIKKOLAIVAKURAATTORIT Juha Alander Gerd Erickson Eeva-Liisa Helle-Lahti Jorma Jussila Ilmari Karjalainen Sanna Kuisma Ritva Kauhanen Tapio Koivu (kriisitukiresurssi) Ulla Kosonen (kriisitukiresurssi) Minna Kärkkäinen Hanna Niemi Esa Pyöriä Olli Salomäenpää Raimo Salonen Pirjo Suomi (kriisitukiresurssi) Teemu Tähtinen 5 Merimieskirkkojen kertomukset

6 6 Suomen Merimieskirkko Hamina-Kotkan merimieskirkko 2013 Avustettavat 16 5 Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä 14 0 Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä HAMINA-KOTKAN MERIMIESKIRKKO JA NAVICAR TOIMINTAKERTOMUS VUODEL- TA YLEISTÄ SATAMASTA Haminan ja Kotkan satamien yhdistymisestä tuli kolme vuotta täyteen. Satamassa on seitsemän eri osaa, ja se on Suomen suurin satama. Haminan satamanosa, jossa toimipisteemme sijaitsee, vilkastui entisestään jälleen uuden operaattorin Timber Boxin aloittaessa siellä. Sataman johto pyrkii kehittämään Haminan satamanosaa jatkuvasti. Vuonna HaminaKotka satamassa oli yhteensä 2634 aluskäyntiä, mikä on vain 23 alusta eli 0,9% edellisvuotta vähemmän. VUOSI HAMINA- KOTKAN MERIMIESKIR- KOLLA Kirkko Haminan satamassa on ollut tarpeen mukaan auki arki-iltaisin vapaaehtoisvoimin. Kävijöitä on käynyt vaihtelevasti, välillä vilkkaastikin. Johtava satamakuraattori on työaikansa puitteissa tehnyt laivakäyntejä Haminakotkasataman alueella. Suunniteltu uuden toimipisteen avaaminen Mussalon satamanosassa ei toteutunut. Internet, puhelinkortit ja prepaidliittymät ovat edelleen kysytyimmät palvelut kuin myös henkilökohtaiset keskustelut. Haminan Merimieslähetyspiirin toiminta oli syksyllä vaakalaudalla, kun sen pitkäaikainen vetäjä Ismo Saarikoski sairastui. Toiminta kuitenkin jatkuu toistaiseksi Alpo Lommin johdolla. Piiriläiset tekivät tekivät joulupaketteja vietäväksi laivoille kuten myös Neuvottoman Martat. Yhteistyötä on ollut Haminan ja Kymin seurakuntien kanssa, lähinnä myyjäistapahtumissa. Tuotteillamme on pysyvä myyntipöytä Haminan srk:n tiloissa. Kaikki neljä paikallisseurakuntaa olisivat kiinnostuneita tekemään enemmänkin yhteistyötä, mutta omat resurssimme eivät ole riittäneet enempään. Paikallisen Merimiespalvelutoimiston asiamiehen kanssa on oltu tiiviisti yhteydessä koskien laivakäyntejä. Erityistapahtumista Hamina- Kotkan osalta on mainittava seuraavat : Johtavan satamakuraattorin toiminta: -vierailuja merimieslähetyspiirissä Haminassa kolme kertaa -vierailu merimieslähetyspiirissä Hämeenlinnassa -Haminan srk:n vapaaehtoisten retkipäivä Myyjäisiä -Porvoon seurakunnan pääsiäisja joulumyyjäiset -Haminan seurakunnan pääsiäismyyjäiset ja konttikirppisx2 -Kymin seurakunnan joulumyyjäiset -Wanhan Holviston Joulutapahtuma Haminassa Joulukuussa oli kahvitilaisuus yhteistyökumppaneille sekä rahtareille oma kirkkokahvitilaisuus. HENKILÖKUNTA Ainoa palkattu työntekijä oli 50% johtava satamakuraattori Jaana Rannikko. Kirsti ja Seppo Suurhasko toimivat sitoutuneesti vapaaehtoistyöntekijöinä. Muita vapaaehtoisia oli satunnaisesti avustamassa myyjäistapahtumissa. NAVICAR Johtava satamakuraattori ajoi Navicarilla HaminaKotkan seitsemässä eri satamassa tehden laivakäyntejä aina lokakuuhun asti, jolloin Navicar vaihdettiin Vuosaaren Merimieskirkon Volkswagen Caddyyn. Aika ajoi Navicarin alkuperäisen käyttötarkoituksen ohi, ja yksi aikakausi Merimieskirkon työssä päättyi. Viimeisen kerran Navicar oli mukana edustustehtävässä Haminan seurakunnan konttikirppistapahtumassa elokuun lopulla. Jaana Rannikko johtava satamakuraattori

7 7 Merimieskirkkojen kertomukset

8 8 Suomen Merimieskirkko 2013 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä VUOSAAREN MERIMIESKIRKKO TOIMINTAKERTOMUS Vuosaaren satamassa olevilla laivoilla ja merimieskeskuksessa merenkulkijoita palvelee kaksi organisaatiota, Merimiespalvelutoimisto (MEPA) ja Merimieskirkko. Tarkoituksenmukaiseksi osoittautunut yhteistyö ja työnjako toteutui siten, että MEPA palveli laivoilla päiväsaikaan vieden muun muassa lehtiä ja uutiskoosteita materiaalipalvelunsa kautta, internet-tuotteiden ja puhelinkorttimyynnin lisäksi. Loppupäivän ajan Merimieskirkon henkilöstö ja vapaaehtoiset jatkoivat palvelua laivakäynneillä. Yhdessä MEPA:n kanssa Vuosaaressa järjestetyt teema-aiheiset merimiesillat ovat koonneet yhteen nykyisiä ja eläköityneitä merenkulkijoita. Laivoilla tapahtuneissa onnettomuustilanteissa Vuosaaren väki on toiminut välittäjänä laivan henkilöstön ja Merimieskirkon laivakuraattoritoiminnan välillä, joka on tarjonnut kriisiapua ja keskustelutukea aluksella. Jouluna ylläpidettiin merenkulkualan perinnettä ja vietiin noin 20 laivan miehistöille lahjapaketit, joita merimieskirkkopiiriläiset ja muut vapaaehtoiset olivat valmistaneet ympäri Suomen. Sataman seudulla liikkuvat raskaanliikenteen kuljettajat, pääosin suomalaiset ja eestiläiset, ovat arki-iltaisin keskuksen vakioasiakaskuntaa heidän käydessään saunomassa, kahvilla ja osan hyödyntäessä pyykinpesumahdollisuutta. Rahtareiden grilli-illat muutaman kerran vuodessa vakiinnuttivat paikkansa keskuksen ohjelmassa. Talon yksittäisten kävijöiden määrä on kasvussa. Kevät-syyskaudella viereisen matkustajaterminaalin asiakkaat löysivät yhä useammin tiensä kahvioon ja terassille istuskelemaan uusien ulkokylttien ansiosta. Muista satunnaisista kävijöistä myös vuosaarelaisten osuus on kasvanut. Merimieskirkkohengelle ominaisesti kävijöiden kanssa myös jutellaan ja syvennytään keskusteluunkin, näin on haluttu tarjota mahdollisuus inhimilliseen kohtaamiseen käynnin aikana. Myös vierailevien ryhmien määrä on edelleen jatkanut tasaista kasvuaan. Talon palveluvalikoimaan lukeutuvat kokous- ja juhlatila, saunatilat, etenkin keväästä syksyyn käytetyt ulkoterassit ja catering-palvelu ryhmien tarpeiden mukaan sekä mahdollisuus jumalanpalveluselämän toteuttamiseen, Vuosaaren johtava satamakuraattori Heikki Huttunen jäi syksyllä vuorotteluvapaalle.

9 mikä yhdistyy mahdollisuuteen perehtyä merimieskirkkotyöhön logistiikan maailmassa. Kiitos sataman Gate Housen henkilöstön, ryhmät ovat vieläpä voineet sisällyttää vierailuunsa käynnin viereisen Gate Housen näköalatasanteelle, joka on tarjonnut monelle rivikansalaiselle elämyksen konkretisoidessaan usein etäistä logistiikan maailmaa ja sen kuljetusketjuja. Palveluvalikoima tekee Vuosaaren merimieskeskuksen soveltuvaksi ja mielenkiintoiseksi kohteeksi hyvin erilaisille ryhmille ja vieraille. Myös yksityistilaisuuksien, kuten valmistujaisjuhlien ja yritysjuhlien järjestäminen visuaalisesti kauniissa tiloissa on kasvussa ja ne ovatkin tärkeä lisätulonlähde. Catering-palvelun ovat edelleen tuottaneet keittiömestari Kalevi Utriainen ja kondiittori Tuula Utriainen. Toimintavuoden aikana Vuosaaren merimieskeskuksessa toteutui 80 ryhmävierailua tai eriluonteista tilaisuutta. Kävijäkunnan kasvu ja tilaisuuksien lisääntyminen peräkkäisten vuosineljännestenkin aikana ovat pitkäjänteisen ja monikanavaisen tiedotushakuisen toiminnan ja talosta saatujen hyvien palvelukokemusten seurausta. Keskuksessa vieraileville ryhmille esitelmöidään ja satunnaisille kävijöille kerrotaan sekä merimieskirkon ulkomaan toiminnasta että kotimaan kansainvälisestä merenkulkijatyöstä ja laivakuraattorityöstä. Näin Vuosaari palvelee näköalapaikkana koko Merimieskirkon maailmaan ja lisää sen tunnettavuutta etenkin Etelä-Suomessa. Toiminnasta ja Vuosaaren mahdollisuuksista kerrotaan myös niissä verkostoissa, joissa työntekijät ovat mukana, esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisen ja kansainvälisen työn työntekijäverkostoissa. Osallistumisen tavoitteena on myös etsiä yhteistoimintamahdollisuuksia ja -malleja työaloja yhdistävien, liikkeellä olevien ihmisryhmien palvelemiseksi. Merimieskirkkopiirivierailujen ja seurakuntiin tehtyjen saarnavierailujen lisäksi Vuosaaren merimiespappi on ollut mukana myös erilaisten kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen vuoropuhelussa ja yhteistoiminnassa Helsingin Ekumeenisen toimikunnan jäsenenä. Vuosaaren vapaaehtoiset ovat tavanneet keskuksessa kuukausittain ja he ovat muun muassa päivystäneet kirkolla. Osan laivakäynneistä on toteuttanut vapaaehtoinen. Heidän panoksensa on ollut erityisen merkittävä Tuomaan Markkinoilla, Kädentaitomessuilla ja Uiva vene näyttelyssä, joiden aikana Merimieskirkko varainkeruun kautta tavoittaa toista tuhatta suomalaista. Tapahtumanäkyvyyttä on saatu lisäksi Vuosaaren alueen omissa tapahtumissa. Satamakontekstin toimijoihin on ylläpidetty yhteyksiä sataman yhteistyöfoorumissa ja joukkoliikennefoorumissa sekä yritystapaamisissa. Vuosaaren merimieskirkon toiminnan osana hallinnoitiin kesäkaudella suosittua Konttitoria, Vermon raviradan parkkipaikalla, jossa eri partiolippukunnat hoitivat käytännön järjestelyt ja toteutuksen. Konttitorilta saadut tulot tulivat Vuosaaren merimieskirkon hyväksi, jotka yhdessä joulukauden messu- ja myyjäistulojen kanssa muodostivat merkittävän osan vuosittaisista tuloista. Vuonna Vuosaaressa tapahtui henkilöstövaihdoksia kesäsyyskaudella kun merimiespastori Liinamaria Halén irtisanoutui, johtava satamakuraattori Heikki Huttunen jäi vuorotteluvapaalle lokakuusta alkaen ja Rauman merimiespappi Sirpa Tolppanen siirtyi Huttusen sijaiseksi. Satamakuraattorin tehtävässä toimi loka-marraskuussa Kirsi Hirvonen ja helmijoulukuussa siviilipalveluksensa keskuksessa suoritti Eliel Paavola. Sirpa Tolppanen johtava satamakuraattori Filippiiniläinen merimies työasussaan. 9 Merimieskirkkojen kertomukset

10 10 Suomen Merimieskirkko 2013 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä TURUN MERIMIESKIRKKO YLEISTÄ Turun Merimieskirkolla toteutettiin työtä arjessa liikkuvien ihmisten parissa. Työn painopisteenä oli raskaan liikenteen kuljettajien palveleminen ja kansainvälisten merenkulkijoiden kohtaaminen laivoilla ja kirkolla. Oman lukunsa tuovat ns. muut kävijät kirkolla, jotka ovat oppineet käymään kirkolla pelaamassa biljardia tai vain juttelemassa ja kahvittelemassa. Sekä kirkolla käyvät ryhmät. Yhteistyötä teemme lähiseurakuntien, satamien, Mepan, Meriauran, Turun kaupungin, Saksalaisen kappeliseurakunnan, Mäntyluodon Saksalaisen Merimieskirkon ja Rahtareiden Turun tiimin kanssa. Satamakäyntejä teemme Paraisten Kalkki- ja Sementtisatamaan, Turun ja Pansion Satamassa, Naantalin Kantasatamassa, Nesteen Satamassa ja Turun Korjaustelakalla, joka sijaitsee Naantalissa. Olemme jatkaneet suosittuja Yhteislauluiltoja kerran kuussa. Mikaelinseurakunnan Miesten saunaillat pidettiin kirkkoherran johdolla kerran kuussa Wanhat Merimiehet muistelee ryhmä on jatkanut toimintaansa kerran kuukaudessa todella hyvällä menestyksellä. Lokakuusta lähtien meillä alkoi kerran viikossa, Keskiviikkoisin, Veteraani Moottoripyöräkerho, Paronin Pojat kokoontua. Kerho on perustettu Jarno Saarisen muistoksi. He kokoontuvat meillä talvikauden. Kesäisin he kookontuvat Aurajoen varressa moottoripyörien kanssa. HENGELLINEN TYÖ Perinteeksi muodostuneen kiirastorstain ehtoollishartauden piti Tapani Rantala. Vapaaehtoisten illassa on laulettu virsiä ja pidetty lyhyt hartaus tai käsitelty jotakin hengellistä aihetta ja rukoiltu yhdessä. Merisunnuntain vietto Mikaelin kirkossa ja seurakuntakodilla on jo perinne. Olemme mukana myös Maarian seurakunnan merellisessä Johannesmessussa. Rahtarien Jouluhartaus perinteisesti kolmantena Adventtina. Sen piti Timo Hanttu. Mikaelin seurakunnan Ohravellitapahtuma oli kaksi kertaa. Keväällä ja syksyllä. Meillä oli myös yksi vihkiminen. Ryhmien niin halutessa olemme pitäneet hartauden ja laulaneet virren (virsiä). MYYJÄISET Olemme osallistuneet Henrikin srk:n Pääsiäismyyjäisiin, Mikaelin srk:n Kevätmyyjäiset. Gangut Regattaan Turussa elokuun alussa. Naantalin srk:n Joulumyyjäiset, Henrikin- ja Mikaelin srk:n Joulumyyjäiset. Turun Merimieskirkolla oli omat Joulumyyjäiset kirkolla. Olimme Turun kaupungin Satumaisessa Jouluavauksessa myymässä mukana. Osallistuimme myös Turun Joulutorille. Meillä oli joulumökki jossa myimme merimieskirkon tuotteita hyvällä menestyksellä. RASKAAN LIIKENTEEN KULJET- TAJAT Kotimaisten kuljettajien lukumäärä on laskenut jonkin verran. Uutta on, että suomalainen kuljettaja odottaa kuormaa. Jopa ei tiedä seuraavasta kuormasta mitään. Ulkomaisia kuljettajat ovat pääsääntöisesti venäläisiä. Pääasiallinen käynnin syy on sauna, ja muut kahvilapalvelut sekä pyykinpesu. Keskustelut henkilökunnan kanssa ovat heille tärkeitä ja tuttu, vakituinen henkilökunta tuo heille turvallisuutta. Olemme kuin koti johon on helppo tulla. Ilolla olemme ottaneet vastaan ensikertalaisia, he ovat usein nuoria kuljettajia ja tulevat katsomaan toisten kehoituksesta. Ulkomaan kuljettajat tulevat kirkolle kuin kotiin ja he muistelevat kanssamme mielellään kokemuksia muilta ulkomaan merimieskirkoilta. Varsinkin sauna saa aina kiitosta. MERENKULKIJAT Merenkulkijoista vain pieni osa kirkolla kävijöistä on suomalaisia. (Nyt heidän osuutensa on tavallaan kasvanut kerran kuukaudes-

11 sa kokoontuvan Wanhat Merimiehet Muistelee Ryhmän mukana.) Useimmiten he ovat jo eläkkeellä ja näin ollen heillä on aikaa käydä tutustumassa ja kertomassa meille tarinoitaan. Ulkomaalaisista merimiehistä suurin ryhmä on filippiiniläiset. Laivakäyntien lisäksi kuljetamme merimiehiä kirkolle, kaupungille ja kauppaan. Kirkolla he viihtyvät mielellään käyttäen puhelinta, nettiyhteyksiä ja biljardia pelaten tai muuten vain jutellen. MERIMIESKIRKKOPIIRIT Turussa on kaksi merimieskirkkopiiriä ja Naantalissa yksi, jotka tukevat taloudellisesti suoraan Turun Merimieskirkkoa. Turun piirit kokoontuvat kerran viikossa ja Naantalin piiri joka toinen viikko. Kaikki piirit tapaavat toisensa kaksi kertaa vuodessa yhteisen ruokailun merkeissä Turun Merimieskirkolla. Laskiaishernekeiton ja Jouluaterian merkeissä. Silloin vaihdetaan kuulumisia ja käydään lävitse Merimieskirkon vuosikalenterin ja piirien tapahtumia. Piirien tuki on Turun kirkolle merkityksellinen. Johtava satamakuraattori, satamakuraattori ja siviilipalvelusmies vierailevat piireissä vuorotellen ja piiriläiset osallistuivat myyjäisiin ja retkiin. Turun Merimieskirkko osallistui puolestaan seurakuntien myyjäisiin ja muihin tapahtumiin myyntipöydän kanssa useita kertoja. Turun Merimieskirkolla on perinteenä aina joulun alla viedä joulupuuro (Riisipuuro) ja rusina/luumusoppaa ja joulutortut piireihin tervehdyksenä ja kiitoksena kuluneesta vuodesta. Kaikki eivät enää jaksa kirkolle asti tulla. Ikä alkaa painaa piiriläisiä. VAPAAEHTOISET He ovat iältään nuorempia kuin piiriläiset ja antavat tukensa vapaaehtoistyön avulla, Vapaaehtoiset hoitivat kaikki sunnuntain aukioloajat. Vapaaehtoisten kokous pidettiin joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina.yhteisiä siivousja pihatalkoita on myös järjestetty heidän kanssaan. Muutamia uusiakin vapaaehtoisia olemme joukkoomme jälleen saaneet. Olemme myös päässeet Suurella Sydämellä tapahtumaan mukaan, josta olemme saaneet uusia vapaaehtoisia mukaan. Vapaaehtoisissamme on muutama merieläkeläinen samoin kuin muutama kuljettajakin. He haluavat antaa näin panostaan, kun ovat ennen saaneet merimieskirkoilta palvelua. Ilman ahkeria ihania vapaaehtoisiamme emme pystyisi toimimaan. Siitä heille todella suuri kiitos! YHTEENVETO: Kävijämäärämme pieneni tänä vuonna viime vuoteen verrattuna jonkin verran. Siitä seurannaisena saunan käyttäjämäärä pieneni samoin. Rekkaliikenteen lama näkyy meillä nä. Ryhmiä kävi saman verran kuin viime vuonna. Odotamme tulevasta vuodesta vain parempaa. Rekkaparkki on luvassa laajentua kunhan kaupunki saa luvat kuntoon. Sitä on odotettu jo pitkään Yhteislauluillat, Wanhat Merimiehet Muistelee ja Paronin Pojat ovat vastaavasti lisänneet ä kirkolla. HENKILÖKUNTA: Johtava Satamakuraattori Arja Suvanto Satamakuraattori Tuure Oldendorff Siviilipalvelusmies Niko Ruohonen Satamakuraattori Niko Ruohonen Siviilipalvelusmies Sami Pellonperä MEDIAJULKISUUS 2013 SMK:n Merimieskirkkolehti Rahtarit lehti Arja Suvanto johtava satamakuraattori 11 Merimieskirkkojen kertomukset

12 12 Suomen Merimieskirkko 2013 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä 7 4 Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä RAUMAN MERIMIESKIRKKO Merimieskirkko on toiminut nyt uusissa tiloissa vuoden ja paikka on osoittautunut hyväksi. Toimitilat sijaitsevat nyt keskeisemmällä paikalla laituripaikkoihin nähden. Vuoden aikana muutamat merenkulkijat ovat haeskelleet merimieskirkkoa vanhalta paikalta, kun he eivät olleet käyneet Raumalla pitkään aikaan. Merimieskirkko on ollut avoinna maanantaista perjantaihin klo sekä satunnaisesti päiväsaikaan työntekijän ollessa paikalla. Työnpainopiste on edelleen laivakäynneissä. Laivakäynneillä menee entistä enemmän aikaa, sillä siellä tarvitaan ulkopuolista kuuntelijaa ja läsnäolijaa, joka on vain heitä varten laivalla. Laivakäyntejä tehtiin n. 900 ja niillä kohdattiin yli 3700 henkeä. Vuoden aikana kohdattiin yhteensä yli henkeä kirkolla, laivoilla ja eri tilaisuuksissa ja t kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kirkolla kävi merenkulkijoita ja muita kävijöitä n Uutta oli se, että monet merenkulkijat tulivat vain viettämään aikaa kirkolle pelaamaan biljardia, soittamaan kitaraa ja laulamaan. Eri kansallisuuksia oli 28. Eniten kävijöitä oli Filippiineiltä, Venäjältä, Ukrainasta, Hollannista ja Kap Verdeltä. Vuoden aikana järjestettiin myös muistelu-ja lauluiltoja. Lauluillat pidettiin Sataman saunan tiloissa kesä- ja joulukuussa. Merelliset muisteluillat pidettiin kirkolla ja ryhmä on itseohjautuva eli he itse valitsevat keskusteluaiheet. Tilaisuuksia tullaan järjestämään myös ensi vuonna muutaman kerran vuodessa. Työntekijät ovat vierailleet lähialueen seurakuntien tilaisuuksissa ja eri järjestöissä kertomamassa merimieskirkon toiminnasta. Seurakunnan Franciscus-talon päivystyksiä on pidetty kerran kuukaudessa ja kävijöitä on ollut runsaasti. Franciscus-talossa jaetaan tietoa merimieskirkosta ja myynnissä on myös merimieskirkon tuotteita. Seurakunnan pääsiäis- ja joulumyyjäiset ovat vakiinnuttaneet paikkansa toiminnassa. Merimieskirkko osallistui Rauman silakkamarkkinoihin syyskuussa. Myynti silakkamarkkinoilla on kasvanut vuosittain. Kävijöiden mielestä myyntitavara on laadukasta ja arpavoitot hyviä. Elokuussa pidettiin merimieskirkon ystävien kesäpäivä Lomakodilla ja mukana oli myös seurakunnan diakoniatyöntekijä. Syvärauman merimieskirkko on kokoontunut viikoittain seurakunnan Erkinkadun tiloissa, mutta syyskuussa he alkoivat kokoontua merimieskirkolla kerran kuukaudessa. Laivoille jaettiin yli 200 joulupakettia. Innokkaita sukankutojia oli Puikkopiiriläiset, Lapin killan naiset, Murtamon lähetyspiiri, Luvian ja Kuivalahden kutojat sekä yksityiset henkilöt. Yhteistyötä on tehty Rauman seurakunnan, Rauman sataman, Euroports Rauma Oy:n, Merimiespalvelun ja ME Groupin kanssa sekä Lions Clubin kanssa. Johtavana satamakuraattorina jatkoi Eija Tuorila. Satama-/laivakuraattorina oli Sirpa Tolppanen saakka. Uutena satamakuraattorina aloitti Mari Arvela. Rauma Eija Tuorila johtava satamakuraattori

13 13 Merimieskirkkojen kertomukset

14 14 Suomen Merimieskirkko 2013 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä 5 2 Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä KOKKOLAN MERIMIESKIRKKO Kokkolan satama teki jälleen uuden ennätyksen vuonna. Tavaramäärissä ylitettiin ensi kertaa 8 miljoonaa tonnia. Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja suurin bulkkisatama. Satamassa kävi 582 laivaa. Merimieskirkko on ollut auki arki-iltaisin klo 18 alkaen. Aukioloaikaa muutettiin siten, että kirkko suljettiin jo klo 21, jos asiakkaita ei ollut. Laivakäyntejä tehtiin pääasiassa iltapäivisin. Joinakin päivinä on keskitytty pelkästään laivakäynteihin, koska kirkolle tulijoita ei ole ollut. Merimieskirkolla kävijöitä oli jälleen hieman vähemmän viime vuoteen verrattuna eli Kirkolla kävijöitä on ollut 29 eri kansallisuudesta. Enemmistönä ovat olleet filippiiniläiset, kiinalaiset ja venäläiset. Kuljetusten määrä on myös edelleen laskenut. Kuljetuksia on laivoilta merimieskirkolle tai kaupunkiin ja takaisin laivalle. Kuljetuksia oli 404 ja niissä oli kuljetettuja Laivakäyntejä tehtiin 332, joka on hiukan enemmän kuin edellisvuonna. Laivakäynneillä kohdattuja oli Vapaaehtoisia on ollut mukana toiminnassa kymmenkunta. Vapaaehtoisista kaksi on ollut säännöllisesti mukana kirkolla aukioloaikaan noin kerran viikossa. Muut toimivat muissa tehtävissä, mm. arpajaisten ja ryhmävierailujen kahvitusten järjestämisessä sekä pihatalkoissa. Vapaaehtoisten tapaamiset ovat olleet kuukausittain kesäkuukausia lukuun ottamatta. Huhtikuussa tehtiin retki Kalajoen satamakirkkoon. Keväällä pidettiin pihatalkoot, loppukesällä siistittiin merimieskirkon ympärillä oleva pensasaita ja joulun alla paketoitiin merimiesten joululahjoja ja samalla vietettiin vapaaehtoisten pikkujoulua. Joulukuussa merimieskirkolla tarjottiin perinteiset adventtikahvit yhteistyökumppaneille. Vappuna ja joulun alla osallistuttiin seurakunnan lähetysmyyjäisiin. Kokkolan suomalaisen seurakunnan edustajana merimieskirkkotyössä on ollut mukana seurakuntapastori Martti Nykänen. Hän on osallistunut vapaaehtoisten kokouksiin. Yhteistyössä Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanssa pidettiin merisunnuntaina jumalanpalvelus Kokkolan kirkossa. Kuluneena vuonna merimieskirkolla on vieraillut Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta Ykspihlajan diakonia- ja lähetyspiiri ja 25.9., Kajaanin merimieskirkkopiiri 5.5., Jurvan kappeliseurakunnan diakoniaryhmä ja Kokkolan eläkkeensaajat Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus piti kokoustaan Kokkolassa ja tutustui samalla sekä Kokkolan satamaan että merimieskirkkoon. Joulun alla jaettiin 15 laivaan merimiehille joululahjoja yhteensä 200 kappaletta. Joulupaketteihin kerättiin käsintehtyjä villasukkia villasukkatalkoilla. Saimme taas runsaasti lahjoituksia seurakunnan piireiltä, muilta ryhmiltä ja useilta yksityishenkilöiltä. Vuonna 2013 johtavana satamakuraattorina on toiminut diakoni Anu-Marja Kangasvieri. Tero Väliniemi on toiminut osa-aikaisena satamakuraattorina 12 tuntia viikossa. Kokkolassa Anu-Marja Kangasvieri Johtava satamakuraattori

15 Johtava satamakuraattori Anu-Marja Kangasvieri kertoo toiminnastaan hallituksen jäsenille Kokkolan merimieskirkolla. 15 Merimieskirkkojen kertomukset

16 16 Suomen Merimieskirkko 2013 Avustettavat - Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä 4 3 Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä RAAHEN MERIMIESKIRKKO YLEISTÄ Raahen merimieskirkolla on toimittu aikaisempien vuosien tapaan. Kirkko on ollut avoinna arki-iltaisin klo sekä muina aikoina tarpeen mukaan. Laivakäyntejä on tehty pääasiassa Esko Partasen ja Janika Knuutisen toimesta sekä Ruukin, että Lapaluodon satamissa. Satamassa kävi yhteensä 609 laivaa. Merenkulkijoiden joulupaketteja jaettiin 153kpl. VAPAAEHTOISET Vapaaehtoisten määrä on pysynyt samana. Henkilöt ikääntyvät ja uusia vapaaehtoisia yritetään saada joukkoon. Olemme onnistuneet siinä kahden nuoren naisen lisällä. Vapaaehtoisten toimesta on siivottu satama-aluetta, hoidettu satamajohtajan kahvituksia, joulupuurot, istutukset, ruohon leikkuu, liputuspäivistä huolehtiminen sekä tarvittaessa kirkon päivystys. Maalattiin satamalaiturin pollareita ja varasto. Kesällä teimme Mepan lomitusta ja kolmen viikon ajan sen hoiti vapaaehtoinen Janika Knuutinen. Kirkonkammarin hartaus ja kahvitus ovat myös usein vapaaehtoisten kontolla. Kuukausipalaverit on pidetty kuun ensimmäisenä maanantaina. VIERAILUT Raahen lähetyspiirin illassa vierailtiin yhden kerran. Kirkonkammarissa 9 kertaa. TAPAHTUMAT Kirkon väki osallistui moottoripyöränäyttelyyn, Pekan-päivien apteekkimuseon kahvitukseen, taiteiden yöhön, kylien torille, Kuutintoimintatorille ja kalamarkkinoille. YHTEYDET Yhteistyökumppanit ovat olleet Raahen satamalaitos, Raahenseurakuntayhtymä, SSAB (Rautaruukki) ja Raahen alueen kauppiaat. Alakerran satamatyöntekijöiden kanssa meillä on myös hyvä yhteistyö- ja avunantosopimus ja saimme heiltä lahjoituksena kylläkin vanhan, mutta hyvin toimivan pakastimen. KOULUTUS Allekirjoittanut osallistui merimieskirkon järjestämiin koulutuksiin sekä kotimaassa, että Espanjassa. Raahessa Rea Skog johtava satamakuraattori

17 17 Merimieskirkkojen kertomukset

18 18 Suomen Merimieskirkko 2013 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä 1 2 Sakraalitoiminnassa mukana 0 Yhteensä OULUN MERIMIESKIRKKO Oulun Merimieskirkkoa havaittiin alkuvuodesta sisäilmaongelma jonka johdosta toimipisteellä ei päivystetty. Työntekijä oli puhelimen tavoitettavissa ja teki laivakäyntejä. Tästä johtuen tippui huomattavasti. Kesällä toimipisteessä tehtiin remontti jossa vaihdettiin lattiamateriaalit uusiin. Samaiseen remonttiin kuului yhden seinän teippaus porrashuoneessa. Seinälle laitettiin Euroopan kartta jossa on Suomen Merimieskirkon logoin nähtävissä eri toimipisteiden sijainti. Oulun Merimieskirkon väki Heli Tuokkolan avustuksella, osallistui Oulu-päiville Toppilansalmen rannassa. Syyskuussa tapahtui vahdinvaihto ja Antti Härö palasi johtavaksi satamakuraattoriksi jolloin Sanni Sirviö jatkoi satamakuraattorina. Adventtikahvi tilaisuudessa kävi tänä vuonna 43 henkeä. Oulussa Antti Härö Johtava satamakuraattori Antti Härö on palvellut pitkään Oulun Merimieskirkolla ja laivakuraattorina.

19 KEMI TORNION MERIMIESKIRKKO Kemi-Tornion Merimieskirkolla on ollut toimintavuonna yksi vakituinen työntekijä. Siviilipalveluksensa kirkollamme suoritti elokuun loppuun mennessä kiitettävällä tavalla Aleksi Salonen. Vapaaehtoisten työ on jatkunut aiempien vuosien tapaan aktiivisena, mukaan on tullut muutamia uusia vapaaehtoisia. Olimme mukana kesäkuussa Oulun Meripäivillä yhdessä Oulun Merimieskirkon kanssa. Kemin Satamassa kävi kesällä yksi risteilyalus. Merimieskirkko palveli risteilyaluksen merenkulkijoita koko pitkän päivän kesäisissä tunnelmissa. Vuoden mittaan kirkollamme on käynyt vierailijaryhmiä mm. Kemin ystävyyskaupungeista sekä kaupungin maahanmuuttajatyöstä. Syyskuussa vietettiin Merimieskirkkomme 75-vuotisjuhlaa. Juhlamessussa Kemin kirkossa saarnasi Jaakko Laasio ja päiväjuhlassa juhlapuheen piti Sakari Lehmuskallio. Pitkän vapaaehtoistyön tehneitä palkittiin juhlan yhteydessä ansiomerkein. Lokakuussa järjestimme yhdessä Kemin seurakunnan diakoniatyön kanssa vapaaehtoistyön kurssin. Yhteistyötä jatketaan vuonna Paikalliset yhdistykset osoittivat tukeaan neulomalla ja lahjoittamalla merenkulkijoiden joulupaketteihin 250 paria villasukkia. Joulupaketteja jaettiin yhteensä 182 kappaletta. Joulupukki oli mukana jakamassa paketteja laivoille joulun 2013 Avustettavat 0 Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä alla. Joulukuussa tarjosimme joulupuurot perinteiseen tapaan Heli Tuokkola johtava satamakuraattori 19 Merimieskirkkojen kertomukset

20 20 Suomen Merimieskirkko 2013 Avustettavat Merenkulkijoita Muita toimintaan osallistujia Muussa järjestetyssä toiminnassa mukana Rekkamiehiä 56 Sakraalitoiminnassa mukana Yhteensä LONTOON SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO TOIMINTAKERTOMUS PALVELEVA KOHTAAMISPAIKKA Lontoon merimieskirkon tehtävänä oli tarjota välittävä kohtaamispaikka suomalaisille ja Suomen ystäville Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Kirkko, sen ympärille syntynyt yhteisö ja työntekijät tekivät parhaansa muuttaakseen perustehtävän sanat lihaksi. Toimintavuotta määrittää parhaiten vanhan mestarivalmentaja Curt Lindstörim teesi litet bättre. Toiminnassa ei tehty mittavia uusia avauksia, mutta kaikki tehtiin hieman paremmin. Toimintaa olivat seurakuntalaisten palvelijoina toteuttamassa taloussihteeri Annu Burton, talonmies Mitch Flacko, kanttori/tiedottaja/pastori/ Anna Hälli, kirkon johtaja, pastori Teemu Hälli sosiaalikuraattori Hanna Lindholm, palveluvastaava Mervi Mattila, keittiötyöntekijä Elli Niemeläinen, vapaaehtoinen pappi Johanna Sternberg, kuusi vapaaehtoista assistenttia, viisi harjoittelijaa sekä noin 100 paikallisen yhteisön vapaaehtoista. ELÄMÄÄ KIRKOLLA Lontoon merimieskirkko eli vierailijoistaan. Kirkon ovet olivat auki kuutena päivänä viikossa (tisu) aamusta iltaan ja sisään tulleille tarjottiin ystävällinen tervehdys, kuunteleva korva, lämmin korvapuusti ja sauna, hiljainen nurkkaus tai eläväistä toimintaa ja ennen kaikkea mahdollisuus olla tekemisissä lähimmäisen kanssa. Jokainen kirkolle tulija pyrittiin ottamaan vastaan arvokkaimpana lahjana, lähimmäisenä, joka meille on luotu. Kirkon ovikello soi vuoden aikana ilahduttavan usein. Viikoittain vierailijoita oli keskimäärin 500, joiden lisäksi myyjäisissä kävi noin 9500 ihmistä. Lisäksi kirkon ulkopuolella järjestetyissä tapahtumissa tavoitettiin noin 3500 henkeä. Kirkolle tulemisen taustalla oli useimmiten osallistuminen johonkin järjestettyyn toimintaan, majoittuminen tai saunominen. Lontoon merimieskirkko oli toimintakeskus, joka järjesti omaa toimin-