Interreg Nord-ohjelman luonnos ( )

Transkriptio

1 Interreg Nord-ohjelman luonnos ( )

2 Sisältö 1. Yhteistyöohjelman strategia Euroopan Unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden strategian tueksi Ohjelma tukee Eurooppa ohjelmaa Raja-alueellinen lisäarvo Ohjelma-alueen analyysi Teema-alueiden valinta Eri teematavoitteiden välisten varojen jaon motiivi Valittujen teema-alueitten kuvaus Prioriteettialue 1: Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen Investointipriorisointeihin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät erityistavoitteet Investointiprioriteettiin sisältyvät aktiviteetit, joita saatetaan tukea Hankevalinnan periaatteet Common and specific output indicators, including the quantified target value (by investment priority) Performance framework (by priority axis) Article 7 (2) (b) (v) ETC Regulation TEEMATAVOITE 3: Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen Investointipriorisointeihin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät erityistavoitteet Investointiprioriteettiin sisältyvät aktiviteetit, joita saatetaan tukea Hankevalinnan periaatteet TEEMATAVOITE 6: Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen Investointiprioriteetteihin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät erityistavoitteet Investointiprioriteettiin sisältyvät aktiviteetit, joita saatetaan tukea TEEMATAVOITE 8: Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen Investointiprioriteetteihin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät erityistavoitteet Investointiprioriteettiin sisältyvät aktiviteetit, joita saatetaan tukea TEKNINEN TUKI Erityistavoitteet ja odotetut tulokset Rahoitussuunnitelma Alueellisen kehityksen työkalut Yhteistyöohjelman toteutus Oleellisten viranomaisten ja elinten tunnistaminen Yhteisen sihteeristön perustamistoimet... 30

3 5.1.3 Hallinto- ja valvontajärjestelmän tiivistävä kuvaus The apportionment of liabilities among the participating Member States in case of financial corrections imposed by the managing authority or the Commission Euron käyttö Kumppaneiden osallistuminen Oleellisten kumppaneiden osallistuminen yhteistyöohjelman valmisteluun ja toteutukseen EAFRD- ja EMFF-rahastojen sekä muiden eurooppalaisten ja kansallisten rahoitusinstrumenttien sekä Euroopan investointipankin välinen koordinointi Tuen vastaanottajien vähentynyt hallinnollinen taakka Kestävä kehitys Yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä syrjimättömyys Tasa-arvo Saamen kieli Erityiset liitteissä esitellyt osat Liite 1. SWOT-analyysi Luonto ja ympäristö Elinkeinoelämä Työmarkkinat Tutkimus ja innovointi Koulutus Viestintä ja esteettömyys Kulttuuriperintö, kieli ja identiteetti Liite 2. Ohjelma-alueen koulutus ja tutkimus... 66

4 1. Yhteistyöohjelman strategia Euroopan Unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden strategian tueksi (korkeintaan merkkiä) 1.1 Ohjelma tukee Eurooppa ohjelmaa Eurooppa on EU:n yhteinen taloudellisen kasvun ja työllisyyden kehitysstrategia. Strategian tavoitteena on saada EU älykkäästi kestäväksi kaikkien kannalta, ja sen tarkoituksena on auttaa EU:ta ja jäsenmaita saavuttamaan korkeampi työllisyysaste, hyvä tuottavuus ja suuri sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Strategia sisältää myös viisi työllisyyden, innovoinnin, ilmaston ja energian, koulutuksen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokonaisvaltaista tavoitetta. Jäsenmaat ovat sen lisäksi hyväksyneet kuhunkin alueeseen sisältyviä kansallisia tavoitteita. Eurooppa ohjelman puitteissa asetetut tavoitteet muodostavat siten perustan nyt työn alla olevalle uudelle yhteenkuuluvuuspolitiikalle, johon Interreg Pohjoinen sisältyy. Interreg Pohjoinen ohjelmalla on tärkeä tehtävä kytkeä Eurooppa 2010-strategia yhteen kansallisten suunnitelmien ja Pohjois-Ruotsin, -Suomen ja -Norjan alueellisten ja paikallisten kehityssuunnitelmien kanssa. Ohjelman on pystyttävä rahoittamaan makroalueellisten strategioiden kuten Itämeren strategian ja muiden monikansallisten strategioiden puitteissa tehtävät panostukset, mutta myös alueelliset ja paikalliset kehityssuunnitelmat. Kuva 1. Eri valtiollisten ja paikallistason strategioiden malli EU:n säädös määrittelee yksitoista teematavoitetta rakennerahasto-ohjelmalle 2, joista Euroopan kehittyneimmät maat, sisältäen Ruotsin ja Suomen, saavat valita kymmenen: 1. Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovaatioiden vahvistaminen 2. Tieto- ja viestintätekniikan saavutettavuuden, käytön ja laadun nostaminen 3. Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen 1 Lue lisää Eurooppa strategiasta: 2 European Structural Investment Funds (ERI-rahastot): Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalastusrahasto. 1

5 4. Vähähiiliseen talouteen siirtymiselle kaikilla sektoreilla annettava tuki 5. Ilmastomuutoksiin sopeutumisen, riskien ehkäisyn ja käsittelyn edistäminen 6. Ympäristön suojaaminen ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen 7. Kestävien kuljetusten edistäminen ja tärkeässä verkostoinfrastruktuurissa olevien pullonkaulojen poisto 8. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen 9. Sosiaalisen osallistamisen edistäminen ja köyhyyden vastainen taistelu 10. Koulutukseen, tietoihin ja elinikäiseen oppimiseen investoiminen Interreg Pohjoinen ohjelmalle valitut teematavoitteet vastaavat hyvin Eurooppa strategian ja osia Itämeren strategian tavoitteista. Kuva 2. Interreg Pohjoisen ohjelma-alueen kartta. Ruotsin elinkeinoministeriö yhdessä Suomen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ovat valinneet Norrbottenin läänin lääninhallituksen Interreg Pohjoinen ohjelman hallinto- ja todentavaksi viranomaiseksi. Ruotsin ja Suomen hallitukset ovat antaneet Norrbottenin läänin lääninhallitukselle tehtäväksi koordinoida ohjelmaehdotuksen laadintaa. Interreg Pohjoisen ohjelma-alue kattaa Nordlandin, Tromssan ja Ruijan läänit Norjassa, Norrbottenin läänin sekä Norsjön, Malån, Skellefteån ja Sorselen kunnat Västerbottenin läänistä Ruotsissa sekä Keski- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat Suomessa. Sápmi jaetaan eri alueisiin, joihin lasketaan suurimmaksi osaksi saamen kielen kielirajoja noudattavat itä-, pohjois-, luulajan- ja eteläsaamelaiset alueet. Itäsaamelaiseksi alueeksi määritellään Kuolan niemimaa sekä Suomen ja Norjan itäisimmät alueet. Pohjoissaamelainen alue kattaa Norrbottenin läänin Ruotsissa, Lapin läänin Suomessa, Ruijan sekä suurimman osan Tromssan läänistä Norjassa. Saamelaisten kotiseutu Suomessa on määritelty Suomen perustuslaissa, mikä antaa alueella virallisen aseman. Luulajansaamelainen alue kattaa Norrbottenin läänin Ruotsissa ja Saltfjelletistä pohjoiseen sijaitsevan alueen Nordlandin läänissä Norjassa. Eteläsaamelaisiksi alueiksi lasketaan poronlaidunalueet Saltfjelletistä etelään Nordlandin läänissä, Pohjois- ja Etelä-Tröndelagin läänit sekä osa Hedmarkin läänistä (Elgå poronlaidunpiiri) Norjassa sekä Västerbottenin, Jämtlandin, Västernorrlandin ja Taalainmaan läänit sekä Idren paliskunnan käyttämä alue Ruotsissa Raja-alueellinen lisäarvo Ohjelman rahoittamien hankkeiden on tuotava selkeää raja-alueellista lisäarvoa 2

6 ohjelmamaantieteeseen. Yhteistyön tarkoituksena on ryhtyä toimiin yhteisten raja-alueella olevien yhdessä tunnistettujen haasteiden korjaamiseksi ja hyödyntää raja-alueen lepääviä mahdollisuuksia samalla, kun yhteistyöprosessia vahvistetaan kokonaisvaltaisen harmonisen kehityksen saavuttamiseksi unionissa 3. Tunnistetut lisäarvot, jotka saattavat olla tuloksia hankkeista, kattavat esimerkiksi: Hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteiden pystyttäminen yhteistyölle ja yhteenkuuluvuudelle Oppiminen menetelmien, mallien, datan, tietojen sekä ideoiden ja visioiden siirrolla Yhteisten ongelmien parempi tai nopeampi ratkaiseminen raja-alueellisen yhteistyön avulla Kriittisen massan luominen resurssien yhdistäminen luomalla suuremman yhteisen potentiaalin kuin mitä yksittäisellä alueella tai maalla on tarjota Verkostojen rakentaminen paikallisen ja alueellisen hallinnon, elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten välille Rakennelmien ja klustereiden kehittäminen edistämään rajat ylittävää tutkimusta ja innovointia, rajat ylittävää integraatiota työmarkkinoilla, yhteistyötä yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä. Interreg Pohjoisen kokonaisvaltainen tavoite on vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta sekä kehittää saamelaista kulttuuri- ja elinkeinoelämää ekologisen ja pitkälle tähtäävän resurssien hyödynnän pohjalta Ohjelma-alueen analyysi Ohjelma-alueen analysoimiseksi teimme SWOT-analyysin, mikä tarkoittaa sitä, että olemme käytettävissä olevaan aineistoon pohjautuen tunnistaneet ja koostaneet Interreg Pohjoisen raja-aluetta seuraavan ohjelmakauden aikana leimaavat vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Analyysiimme kuuluvat alueet ovat Norrbottenin lääni Ruotsissa, Nordlandin, Tromssan ja Ruijan läänit Norjassa sekä Lapin, Pohjois- ja Keski- Pohjanmaan maakunnat Suomessa. 1. liite esittelee aluekuvauksen tiivistelmän sekä yksityiskohtaisen analyysin. Lisääntyvä maapalloistuminen vaatii alueellista yhteistyötä pienten maiden välillä niiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pohjoismailla on pitkä yhteistyöperinne, mutta tosiasiallinen rajat ylittävä kyseessä oleva yhteistyö on edelleenkin matkan päässä. Pohjois-Ruotsin, -Norjan ja -Suomen pohjoisosia yhdistävät historiallisesti yhteiset arvot, mutta kielelliset ja kulttuuriesteet saattavat jarruttaa tulevaa tehokasta rajat ylittävää tietojenvaihtoa ja elonkeinotoimintaa. Interreg Pohjoinen -ohjelman pyrkimyksenä on sen tähden vaikuttaa asenteisiin ja suhtautumistapoihin minimoidakseen yhteistyöhankkeissa esiintyviä huomattavia rajaesteitä sekä edistääkseen rajat ylittäviä hankkeita elinkeinoelämän kehityksessä, tutkimuksessa ja innovoinnissa, kulttuuri- ja luonnon perintökysymyksissä, ympäristökysymyksissä sekä työvoiman liikkuvuuden osalta, (josta johtoryhmä ei toistaiseksi ole tehnyt päätöstä), pystyäksemme yhdessä kehittämään aluetta älykkäällä, kestävällä ja osallistavalla tavalla. Tavoitteena on saada eri kehitysalueet yhdessä muodostamaan täydentävän rakenteen, jossa kukin rakenneosa nähdään tärkeänä osana houkuttelevaa ja hyvinvoipaa aluetta. Eräs yhteisistä koko ohjelma-aluetta koskevista haasteista on ennen kaikkea harvaan asuttu alue, joka koostuu yhä ikääntyvämmästä väestöstä sekä jossakin määrin nuorten ihmisten muutosta alueelta. Se johtaa heikompiin edellytyksiin tyydyttää elinkeinoelämän työvoiman tarvetta, tarjota tyydyttäviä palveluja sekä mahdollisuuteen saavuttaa kriittinen massa, jonka kautta voidaan siirtää tietoja, vaikuttaa ihmisiin tai toteuttaa määrättyjä aluekehitykselle tärkeitä prosesseja. Kyseisen trendin vastustamiseksi on tärkeää luoda houkuttelevia ja vankkoja yhdyskuntia ohjelma-alueella yhdistet- 3 Ehdotus EUROPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI erityismääräyksistä Euroopan aluekehitysrahaston tuesta Eurooppalaisen alueyhteistyön tavoitteen saavuttamiseksi.. {SEC(2011) 1138 final}; {SEC(2011) 1139 final} 3

7 tyinä korkeatasoisiin työpaikkoihin ja koulutuksiin, jotka houkuttelevat ulkomailla syntyneitä, nuoria aikuisia ja muita muuttamaan alueelle ja pysymään täällä. Meillä on huomattava tietotarve pystyäksemme kohtaamaan harva-asutun ja ikääntyvän, sen lisäksi arktisessa ilmastossa sijaitsevan hyvinvointiyhteiskunnan tulevat haasteet. Osaamiseen ja tutkimukseen panostus on ratkaiseva tekijä alueen yritysten ja julkisen sektorin lisääntyvälle arvonmuodostukselle ja kannattavuudelle. Yhteistyön vahvistaminen yksityisen ja julkisen sektorin välillä on sen johdosta välttämätöntä tulevaisuudessa innovoinnin, kaupallistumisen ja uusien työpaikkojen asteen nostamiseksi sen avulla. Ohjelma-alueen yhteiset haasteet tässä tapauksessa kattavat teollisuuksien väliset pitkät etäisyydet ja harvuuden sekä suhteellisen pienet laitokset. Alueen luonto ja sen moninaisuus, joka sisältää talviajan pimeyden, lumen ja jään sekä kesäajan valoisat yöt ja paljon aurinkoa, tarjoavat asukkaille, yrityksille ja kävijöille ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Jos alueen ympäristö muuttuu esimerkiksi lisääntyvien globaalien ilmastomuutosten johdosta, se saattaa merkitä vakavaa uhkaa monille alueen elinkeinoille, varsinkin saamelaisille sen johdosta, että osa alueen työpaikoista ja elatusmahdollisuuksista katoaa. Ilmastomuutokset merkitsevät kuitenkin myös taloudellisia mahdollisuuksia siten, että luonnonvarojen ja energialähteiden hyödyntäminen helpottuu ja kuljetusreitit Koillisväylän kautta lyhenevät. Ohjelma-alueen luonnonvarojen ja ympäristön tulevan kehityksen kannalta on tärkeää löytää tasapaino haavoittuvan luonnon hyödyntämisen ja säilyttämisen välille. Maantieteellinen asema, kylmä ilmasto ja alueen pitkät etäisyydet asettavat myös korkeita vaatimuksia infrastruktuurille ja kuljetusratkaisuille. Pitkien etäisyyksien tuoma vaikutus merkitsee monissa tapauksissa maantieteellisesti laajoja, harvaan asuttuja työmarkkina-alueita, jotka mm. tuottavat lisäkuluja hyvän palvelutason tarjonnalle sekä toimivan kuljetusverkoston avulla säilytettävälle esteettömyydelle. Alueen infrastruktuuri on riittämätön, mikä merkitsee tehokkaan rajat ylittävän yhteistyön kannalta huonoa lähtökohtaa. Hyvin toimivat ja kestävät, asukkaiden ja elinkeinoelämän esteettömyyttä parantavat tavara- ja henkilökuljetukset, merkitsevät tärkeää edellytystä sekä alueellisen että kansallisen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Kauppavaihdon Venäjän, Aasian ja muiden Itä- Euroopan maiden kanssa odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa, mikä asettaa vaatimuksia toimivalle kuljetusjärjestelmälle. Nykyistä infrastruktuuria käytetään etupäässä pohjois-eteläsuuntaan kulkevissa kuljetusratkaisuissa samalla, kun alueen sisällä toimivia, huomattavan puutteellisia kuljetusratkaisuja (itä-länsisuuntaiset) vaikeuttavat pitkät etäisyydet, hankalat ilmasto-olosuhteet ja heikot markkinasegmentit. Tämä koskee sekä rautatiellä, lentäen ja meritse tapahtuvia kuljetuksia. On tärkeää, että Norja, Suomi, Ruotsi ja Venäjä yhdessä läpikäyvät tärkeimmät kuljetusreitit ja -käytävät sen johdosta, että tulevaisuus tarjoaa hyviä, tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksia rajat ylittävien tie- ja rautatieyhteyksien suunnittelulle, rakentamiselle ja käytölle. Ohjelma-alueen pitkät etäisyydet johtavat myös siihen, että tietoliikenteen käyttö saa suuren merkityksen alueen kehitykselle. Uusi teknologia merkitsee tietoetäisyyksien supistumista, vaikkakin ihmisten välinen fyysinen etäisyys on pitkä. Se saattaa avata suuria mahdollisuuksia viestinnän ja osaamisen vaihdolle sekä raja-alueellisesti että monikansallisesti mutta myös kansainvälisesti. Alueen elinkeinoelämä koostuu suurimmaksi osaksi pienistä yrityksistä, joista enemmistö on nk. mikroyrityksiä, joilla on vähemmän kuin 10 työntekijää. Se johtaa siihen, että alueen yrityksillä on tarve toimia yhdessä rajat ylittävästi saadakseen tarvittavia tietoja ja muita resursseja kilpailukykynsä vahvistamiseksi markkinoilla. Lisääntynyt keskinäinen yhteistoiminta olemassa olevien ja uusien yritysten välillä sekä teollisuussektoreiden poikki on erittäin tärkeää uusien liikemahdollisuuksien löytämiseksi ja suuremman kannattavuuden saavuttamiseksi kehittyneen yhteistoiminnan avulla. Alueen pkyrityksiä tarvitsee myös kehittää niiden kansainvälistymiseksi ja uusien markkinoiden saavuttamiseksi. Paikalliset ja lähimarkkinat eivät aina ole riittävän suuria yritysten kannattavuudelle samalla, kun etäisyydet kansainvälisille markkinoille ovat pitkät, ja niitä ympäröi monesti institutionaaliset, mentaaliset ja kielelliset rajaesteongelmat. Alueen yritysten on tarvetta hyödyntää uusilla markkinoilla 4

8 olevia mahdollisuuksia. Sen johdosta on myös tärkeää minimoida rajaesteiden merkitys. Paremman kilpailukyvyn tulevat mahdollisuudet voidaan myös saavuttaa osaamisen ja tuotekehityksen sekä tuotteiden jatkojalostuksen avulla. Hyvä innovointi- ja uusiutumiskyky on ratkaisevaa alueelliselle kilpailukyvylle. Alueellisten, rajat ylittävien innovaatioympäristöjen kehitys- ja kasvuedellytyksiä on sen johdosta vahvistettava yhdessä yritysten yrittäjyyden edistämisen ja kansainvälistymisen lisäämisen avulla sekä kehittämällä vaihtelevampaa elinkeinoelämää, joka sisältää uusia elinkeinoja. Alueen yritykset osoittavat suurta halua investoida, kehittää toimintaa ja rekrytoida uusia työntekijöitä, mikä vaikuttaa myönteisesti koko ohjelma-alueeseen. Joillakin aloilla vallitsee kuitenkin pätevän työvoiman puute samalla, kun työttömyys, varsinkin nuorison parissa, kasvaa jatkuvasti ja muodostaa uhan alueen kasvulle. Työvoiman puutteen johdosta pätevän työvoiman työmatkailu alueelle ja kotiin lisääntyy (työpendelöinti). Sellainen ratkaisu ei kuitenkaan ole tyydyttävä, ja sen johdosta on tarpeen helpottaa myös asukkaiden liikkuvuutta. Suuresta työvoiman tarpeesta huolimatta eivät määrättyjen alojen työmarkkinat tällä haavaa pysty tarjoamaan työtä kaikille päteville, suuriin nuorisoikäluokkiin kuuluville nuorille. Nuoret ovat siitä huolimatta eräs työvoimareserveistä, joita ohjelmaalueella on pyrittävä hyödyntämään enemmän. Toinen huomioitava työvoimareservi ovat alueella asuvat ulkomailla syntyneet henkilöt. Ulkomailla syntyneiden integrointi työmarkkinoille on kuitenkin heikkoa, ja parempaa integrointia on mahdollistettava uusilla ja joustavilla menetelmillä. Ohjelma-alueella on lopulta myös yhteinen kulttuuri- ja luonnonperintö, minkä säilyttämisestä, edistämisestä ja kehittämisestä nykyiselle ja tuleville sukupolville olemme yhteisesti vastuussa. Alueen kulttuuri- ja luonnonrikkaus ovat resurssi, joka inspiroi uusien palvelujen, elinkeinojen ja vetonaulojen kehittämiseen. Varsinkin raja-alueilla on edellytyksiä yhteisille panostuksille luonnon- ja kulttuuritarjonnan esittelemiseksi ja säilyttämiseksi. Ne voivat pitkällä tähtäimellä luoda perustan muun muassa raja-alueen matkailuelinkeinon kehitykselle ja kasvulle. Kulttuuri on myös tärkeä ihmisten luovuuden sekä paikallisen ja alueellisen identiteetin luomisen vetovoima. Yhtä tärkeää kuin alueellisen identiteetin välittäminen ja elävöittäminen kielen, perinteiden ja kulttuuriperinnön kautta on kehitysedellytysten luominen tulevan yhteisen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehitykselle. Osallistumme jo elinaikanamme sekä oman että huomisen kulttuuriperinnön luomiseen. Tarjoamalla alueen asukkaille, varsinkin nuorille, mahdollisuuksia ja foorumeita, joissa he voivat tavata, luoda yhteyksiä ja jakaa elämyksiä kansallisrajojen yli, ohjelma voi tukea vankempaa alueellista yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä Teema-alueiden valinta EU-komission eri teematavoite-ehdotukset 4 on esitelty eri tilaisuuksissa, ja niistä on keskusteltu eri yhteyksissä, joihin alueen sidosryhmät ovat osallistuneet. Näissä yhteyksissä on myös keskusteltu tavoiteltavasta raja-alueellisesta lisäarvosta. Ohjelma-alueen analyysi, strategiset alueohjelmat, kytkennät muihin EU-ohjelmiin sekä sidosryhmien tekemät esitykset lähtökohtana on nähty, että monet teematavoitteista ja niiden investointipriorisoinneista ovat oleellisia ja tärkeitä alueelle. Mutta koska valinnat keskittyvät pienehköön teemamäärään, ts. korkeintaan neljään, jotka edustavat 80 varoista, meidän on priorisoitava ohjelman kannalta parhainta tukialuetta, jossa näemme suurimmat mahdollisuudet rajat ylittävään yhteistyöhön. Näin ollen olemme päättäneet kohdentaa teematavoitteisiin 2, 4, 5, 7, 9 ja 10 (ks. yksityiskohtaista selitystä alla olevassa taulukossa 1). 4 EU-komission ehdotus teematavoitteiksi, jotka tukevat EU:n strategiaa älykkäästä ja kestävästä kehityksestä kaikille. 5

9 Taulukko 1. Poisvalittujen teematavoitteiden oleellisuus ohjelmalle. Teematavoite Motivointi TVT-tavoite on liian kattava tälle ohjelmakaudelle. On kuitenkin arvioitu TVT:n olevan työkalun ensimmäiseen ja kolmanteen teematavoitteeseen kuuluvien palveluiden, tuotteiden ym. kehittämiseksi. Tämä saattaa kuitenkin merkitä sitä, että valit- 2 semme pois määrättyjä hanketyyppejä, jotka ovat sisältyneet vuosien ohjelmakauteen. Vähähiiliseen talouteen siirtymiselle annettava tuki on korkealle priorisoitu kansallisten ohjelmien alue, jota pystytään osittain toteuttamaan paremmin näissä ohjel- 4 missa. Kyseinen perspektiivi voidaan osittain toteuttaa 1. ja 3. teematavoitteessa. Vuosien ohjelmakaudella on toteutettu vain rajoitettu määrä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien hallintaa käsitteleviä hankkeita sen johdosta, 5 että kysymykset ovat laajoja. Alueella on sitä paitsi jo vakiintunutta katastrofivalmiutta käsittelevää yhteistyötä Barents Rescue -nimisenä, johon myös Venäjä osallistuu. Kestävien kuljetusten edistäminen on epäilemättä tärkeää tällä alueella. Mutta koska ohjelman resurssit ovat rajoittuneita, ohjelman mahdollisesti saavuttamat 7 tulokset ovat arveluttavia. Alueen ajankohtaiset viestintäkysymykset sisältävät usein myös Venäjän, jolloin tuntuisi luonnollisemmalta sisällyttää ne tulevaan EN- PI/ENI-ohjelmaan. Emme myöskään näe, että sosiaalista osallistamista ja köyhyyden vastaista taistelua koskevat kysymykset (9. teema-alue) tai koulutuskysymykset (10. teema-alue) edustaisivat suurimpia tarpeita tai mahdollisuuksia rajat ylittävälle yhteistyölle. Koulutuskysymykset ovat tosin aina ajankohtaisia, mutta edellisiltä ohjelmakausilta saadut kokemukset osoittavat, ettei yhteisten rajat ylittävien koulutusten luominen ole 9 ja 10 helppoa, koska maiden erilaiset koulusuunnitelmat aiheuttavat ongelmia. Arvioimme sen johdosta, että ohjelma pystyy saavuttamaan vain äärimmäisen rajoitettuja tuloksia työskentelemällä rajat ylittävästi tämän teeman tiimoilta. Interreg Pohjoisen ohjelma-alueella on täten suurin tarve ja parhaat mahdollisuudet työskennellä rajat ylittävästi seuraavilla alueilla: Teematavoite 1: Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen Ohjelma-alueen analyysi osoittaa, että rajat ylittävä haaste, jonka jaamme myös muiden teollisuusmaiden kanssa, koostuu ikääntyvästä väestöstä ja edellyttää uusia yhteisiä kehitysalueita T&K-alalla. Julkisella sektorilla on suuri tiedon tarve, jotta se pystyisi vastaamaan hyvinvointiyhteiskunnan tuleviin haasteisiin. Rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen yhdessä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa uusien palveluratkaisujen saamiseksi uuden tekniikan avulla varsinkin haja-asutusalueilla saattaa johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin muun muassa terveyden, hoivan ja sairaanhoidon parissa. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta on tärkeää alueen kehitykselle muun muassa vahvistettaessa työtä avoimilla innovoinneilla. Yhteisvaikutuksessa EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelman Horisont 2020 kanssa kansainvälistä yhteistyötä pystytään vahvistamaan yhä enemmän. Priorisoimalla panostusaluetta Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen Interreg Pohjoinen ohjelma pystyy tukemaan yhteistyökykyisempää alueellista innovointia tukevaa järjestelmää, joka kehittää alueen innovointivoimaa. Tavoitteena on saavuttaa uusia rajat ylittäviä innovaatioita sekä vahvistaa pk-yritysten mahdollisuuksia päästä osallisiksi ja toimia yhdessä alueen rajat ylittävien tutkimus- ja innovointiympäristöjen kanssa. 6

10 Ohjelmakaudella saadut kokemukset sekä Kontigon vuonna tekemä arvio osoittaa myös, että raja-alueellinen yhteistoiminta tutkimuksen ja kehityksen parissa saattaa antaa lisäarvoa siten, että: Luodaan suurempi tutkijoista, tutkimuslaitoksista ja yrityksistä koostuva kriittinen massa toimimalla yhdessä rajat ylittävästi varsinkin rajatuilla korkeasti erikoistuneilla alueilla. Vahvistetaan rajan molemmin puolin toimivia täydentäviä ympäristöjä ja rakenteita, jolloin ne voimistuvat ja pääsevät yhteistoiminnalla pidemmälle kuin kukin erillään. Tutkijat, tutkimuslaitokset ja yritykset rajan molemmin puolin toimivat eri ehdoilla, mikä voi luoda erilaisuuksiin perustuvaa lisäarvoa. Ohjelmakaudella saadut kokemukset osoittavat myös, että koko alueen yliopistot ja tutkimuslaitokset käyttävät usein Interregiä kansainvälisen yhteistyönsä keinona. Ohjelma-alueen kaikki alueet ovat yhdessä halunneet jatkaa tämän alan kehittämistä. Teematavoite 3: Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen Analyysi osoittaa, että ohjelma-alueella toimivien pk-yritysten kilpailukyky kasvaa. Elinkeinoelämä koostuu toisaalta suurimmaksi osaksi pk-yrityksistä, joilla on etupäässä korkeintaan 10 työntekijää. Ohjelma-alueen pk-yritysten tarvitsee sen lisäksi vahvistaa yritysten kansainvälistymisastetta tullakseen kilpailukykyisimmiksi. Näiden olosuhteiden kautta olemme saaneet lisääntyneen kansallisrajat ylittävän, yritysten kilpailukykyä kasvattavan yhteistoiminnan tarpeen. Ohjelmakauden kokemukset osoittavat, ettei Interreg-ohjelma ole ollut erityisen mukautettu yksityisyrityksille, mutta yritykset pystyvät osallistumaan yhteistyöhankkeisiin muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmakaudella on kuitenkin toteutettu useita yrittäjyyttä, energiaa ja TVT:tä käsitteleviä hankkeita, joiden tarkoituksena on ollut vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä rajat ylittävän yhteistoiminnan avulla. Erilainen rajat ylittävä yhteistoiminta yritysten kesken merkitsee markkinoiden, työvoiman ja pääoman saannin, säännöstön ym. optimointia. Vuosien ohjelmakauden arvio osoitti, että useimmat yritykset koosta tai alasta huolimatta odottivat hankkeisiin osallistumisensa avulla saavansa uusia tietoja ja uutta osaamista. He sanoivat myös osallistumalla Interreghankkeisiin saaneensa uuden verkoston ja yhteistyökumppaneita. Mutta luodakseen lisäarvoa, joka myös tukee uusien tietojen, innovaatioiden, uusien menetelmien tai tuotteiden kehitystä hankkeiden on myös luotava osia, joissa osapuolet oppivat toisiltaan tai oppivat yhdessä. Pk-yritysten yhteistoiminnan sekä yrittäjyyden ja uusyrittäjyyden edistämisessä piilee huomattava raja-alueellinen lisäarvon potentiaali 6. Potentiaalinen lisäarvo voidaan tiivistää seuraavasti: Juuri käynnistetyt sekä pk-yritykset pääsevät rajat ylittävän yhteistoiminnan kautta suuremmille mutta kuitenkin homogeenisemmille markkinoille. Älykästä erikoistumista voidaan helpottaa lisääntyvällä kriittisellä massalla, jonka kautta saadaan mahdollisuuksia löytää kapeilla erikoisaloilla toimivia alihankkijoita ja asiakkaita Suurempi kriittinen massa saattaa edistää verkosto- tai klusterimaisen yhteistoiminnan kehittymistä alueella Rajan molemmin puolin olevat täydentävät ympäristöt ja rakenteet saattavat päästä yhteistoiminnalla pidemmälle kuin kukin erikseen Raja-alueellista lisäarvoa voidaan luoda raivaamalla pois erilaiset rajaesteet, jotka ehkäisevät tänään verkostojen, klustereiden, älykkään erikoistumisen ja yritysten kansainvälistymisen kehitystä. 5 Kontigo, Kohti rajat ylittävää innovointijärjestelmää Pohjoisessa, Interreg IV A Pohjoisen loppuarvio, Tukholma, Kontigo, Kohti rajat ylittävää innovointijärjestelmää Pohjoisessa, Interreg IV A Pohjoisen loppuarvio, Tukholma,

11 Aiempien ohjelmien kokemukset osoittavat lisäksi, että innovatiiviset yritykset, tekniikkapuistot, yrityspuistot ym. käyttävät usein Interreg-ohjelmaa T&K-toiminnan rahoitukseen. Ohjelma-alueen kaikki alueet ovat yhdessä halunneet jatkaa tämän alan kehittämistä. Teematavoite 6: Ympäristön suojaaminen ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen Alueen luonnon ja kulttuurin rikkaus muodostavat tärkeän osan alueen identiteettiä ja viehätysvoimaa samalla, kun se on resurssi, jota voimme käyttää yhdessä alueen kehittämiseksi ja profiloimiseksi. Alalla on aiempina ohjelmakausina toteutettu joitakin yhteistyöhankkeita, joiden tulokset ovat olleet hyviä. Hankkeet ovat tukeneet yhteisen kulttuuriperintömme näkyville saattamista samalla, kun suuri joukko ihmisiä on saatu kiinnostumaan rajat ylittävästä yhteistyöstä. Hankkeet ovat myös tukeneet suurempaa alueellista yhteenkuuluvuutta, ja on tärkeää, että kulttuurin ja kokemusten vaihdolle annetaan mahdollisuus myös tulevassa ohjelmassa. Yhteiseen kulttuurin- ja luonnonperintöön kytkeytyvään tuote- ja palvelukehitykseen kätkeytyy kuitenkin hyödyttämätöntä potentiaalia. Ohjelma voi siltä osin olla mukana kehittämässä yhteisiä ratkaisuja, jotka tukevat suurempaa alueen erityispiirteiden tuntemusta sekä ohjelma-alueen sisällä että sen ulkopuolella. Suuri osa ympäristötyöstä on aiemmilla ohjelmakausilla toteutettu rajat ylittävän viranomaisyhteistyön nimellä. Työssä on pääasiallisesti kartoitettu luonnonalueiden tilaa niiden säilyttämiseksi ja ennen kaikkea luonnonalueiden entistämiseksi ihmisten jäljiltä. Yhteisiin jokiin ja niiden valumaalueisiin on kohdennettu erityisesti. Vaikkakin kysymys on samasta joesta ja sen maantieteellisestä alueesta, työtapa ja maan käyttö saattaa näyttää täysin erilaiselta joen ts. maiden rajojen molemmin puolin. Hankkeiden kautta on saavutettu yhteinen näkemys tulevista haasteista samalla, kun hankkeet on toteutettu integroidusti eri yhteiskunnallisten toimintojen kuten esimerkiksi metsähallinnon, maanviljelyn, vesiviranomaisten, kulttuuriperintöhallinnon jne. välillä. Aika suuressa määrin on kohdennettu Tornionjokeen ja sen vesipiiriin. Tornionjoki on Ruotsin ja Suomen välinen rajajoki, jota aiemmin hyödynnettiin siten, että vesistöä puhdistettiin ja patoja rakennettiin uiton helpottamiseksi. Metsätalous joen molemmin puolin on huomattavaa, ja sen vaikutukset mm. kattavan ojitusjärjestelmän kautta ovat vaikuttaneet jokeen paljon. Joki on sen lisäksi hyvin laakea suultaan, mikä merkitsee jatkuvaa tulvavaaraa korkean veden aikoina. Aiemmilla ohjelmakausilla on myös toteutettu lajinsäilyttämiskysymyksiin pureutuvia hankkeita esim. jokihelmisimpukan kohdalla, joka on uhanalainen laji ja sisältyy EU:n osoittamiin Natura lajeihin. Eri jokihelmisimpukkalajien kartoituksen lisäksi alueella on myös tutkittu syvemmin lajin geneettistä koostumusta ja elinmahdollisuuksia muissa joissa. Alueella on myös maantieteellisesti laajoja suojelualueita, joiden hoito saavutettavuuden ja pitkien etäisyyksien johdosta saattaa vaatia paljon resursseja. Arktisten edellytysten vuoksi luonnonalueiden lajikoostumus eroaa toisistaan. Yhteistyö ja osaamisen vaihtaminen antaa tällä alalla usein korkeaa lisäarvoa. Alueella toimii voimakkaasti kasvava matkailuelinkeino, jonka puitteissa kävijöillä on mahdollisuus moniin luontoelämyksiin. Suojeltujen alueiden saavutettavuutta ihmisille sekä seikkoja, joita maat ovat tehneet tai aikovat tehdä asian hyväksi, ei tänään ole yhdenmukaistettu millään tavalla. Aiemmin toteutettujen hankkeiden kautta on opittu, että alueen luonto vaatii yhteisiä toimenpiteitä. On myös tärkeää, että ohjelman panostukset ovat hyvin yhdenmukaistettuja eurooppalaisen tutkimuksen edistysaskeleiden mukaan. Ympäristöä parantavat panostukset vihreämpään kasvuun merkitsevät monissa tapauksissa integroitua työtä muiden kehitysalueiden kanssa. Aiemmilla ohjelmakausilla on muun muassa kartoitettu ohjelma-alueen jätelogistiikkaa. Tavoitteena on yhtäältä ollut mahdollisen yhdenmukaisen kotitalousjätteiden käsittelyn näkeminen ja toisaalta logistiikan optimointi. Hiilidioksidipäästöjä voidaan täten vähentää, jolloin yritysten liikevaihto kasvaa. Energiatehostuksen ja vihreän kasvun avulla rahoi- 8

12 tetut hankkeet ovat pystyneet osoittamaan alueen valtavan uusiutuvia ratkaisuja koskevan potentiaalin 7. Aiemman työn lähtökohtien pohjalta on toisin sanoen suuria mahdollisuuksia jatkaa työtä. Sápmin ympäristö on arkaluonteinen. Luonnon kestävä käyttö edellyttää sen tapahtuvan suurella varovaisuudella. Perinteisten elinkeinojen lähtökohtana on maaperän ja veden pitkäjännitteinen käyttö. Sápmi kattaa suuria luonnonvaroja, joiden luonto- ja kulttuuriarvo on korkea. Mineraaleina, metsänä ja energiana esiintyvien luonnonvarojen saantiin kohdistuu tänään suuria paineita. Saamelaiskäräjien elinympäristöohjelma Eallinbiras määrittelee periaatteet ja arvot, jotka muodostavat perustan Saamelaiskäräjien näkemykselle mineraalituotannon edellytyksistä Sápmissa. Alkuperäiskansojen vapaan ja ilmoitetun ennakkosuostumusperiaatteen (Free, Prior and Informed Concent) mukaan ei ole epäilystäkään siitä, etteikö saamelaisilla olisi itsemääräämisoikeutta, joka koskee ennen kaikkea luonnonvarojen hyödyntämistä saamelaisten perinteisillä alueilla sen johdosta, että sen kaltaiset toimet vaikuttavat alkuperäiskansan alueeseen ja kulttuuriin mitä suurimmassa määrin 8. Ohjelma-alueen kaikki alueet ovat yhdessä halunneet jatkaa tämän alan kehittämistä. Teematavoite 8: Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen Vuosien ohjelmakaudella kyseinen teema ei ole ollut oma priorisoitunut alueensa, vaan työvoiman- ja pätevyydensaantiin liittyviä kysymyksiä on hoidettu kaikilla priorisoiduilla alueilla. Hankkeet ovat esimerkiksi käsitelleet harjoittelupaikkoja, ammattiperäisiä osaamisen kehittämiseen tähtääviä panostuksia, yhteisiä rekrytointitoimia ja matchmaking-tilaisuuksia sekä rajaesteiden kartoitusta ja purkua. Sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin toimijat ovat olleet ajamassa hankkeita. Ohjelma-alueen analyysi osoittaa alueella olevan tarpeita, jotka viittaavat teeman ajankohtaisuuteen ohjelmassa sen johdosta, että näemme hyviä yhteisillä ratkaisuilla kehitettäviä ja huolehdittavia kasvumahdollisuuksia. Alueella vallitsee määrätyillä aloilla työvoiman pula, sen lisäksi korkea nuorisotyöttömyys samalla, kun rajat ylittävä työmatkailu on jo tosiasia. Ohjelma-alueen kehityksen ja paremman kilpailukyvyn edellytyksenä on, että pätevää työvoimaa sovitetaan yhteen kysynnän kanssa. Yksittäiset kunnat ovat liian pieniä huolehtimaan osaamista kehittävistä panostuksista sektoreilla, joilla tänään vallitsee työvoimanpula, ja joilla se ennusteiden mukaan pysyy tai kasvaa. Alueellinen yhteistyö ja kasvava liikkuvuus rajojen yli saattaa tukea osaamisen kehitysmahdollisuuksia ja työvoiman yhteensovitusta ja siten kasvattaa ohjelma-alueen työllisyyttä. Tarpeena on myös löytää yhteisiä ratkaisuja kasvavan työllisyyden rajaesteisiin kuten säännöstöjen, kielen ja kulttuurin eroihin, jotka ovat tärkeä edellytys työvoiman mahdollisuudelle liikkua rajojen yli. Rajapalvelukonttoreita on tänään Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välillä. Ne huolehtivat mm. yhdessä maassa asuvien mutta toisessa työskentelevien henkilöiden vakuutuskysymyksistä. Saamelaiseen elinkeinotoimintaan, kulttuuriin ja perinteisiin kytkeytyvä tiedon siirto on Sápmin kannalta eräs saamelaiskulttuurin ja -identiteetin perusedellytyksistä. Saamelaisten koulutuslaitokset sekä muut saamelaisorganisaatiot ovat tärkeitä tiedon ja kulttuurin välittäjiä sekä osaamisen kehittäjiä. Tiedon ja koulutuksen tarve eri alueilla on samanlainen Sápmiin kuuluvissa maissa. Rajat ylittävä nuorille aikuisille suuntautuva koulutus edistää perinteisten saamelaiselinkeinojen, - kielten ja -kulttuurin vahvistamiseksi tehtävää työtä. Rajat ylittävien koulutuspanostusten, työpajojen, kokemustenvaihdon ja verkostojen rakentamisen avulla maitten välistä jatkovuoropuhelua ja 7 Northern Network on Climate Change; Network of Expertise for Energy in Cold Climate; 8 Saamelaiskäräjien kaivos- ja mineraalilinjoitukset. Täysistunnon hyväksymä

13 yhteistoimintaa voidaan vakiinnuttaa. Sitä kautta vahvistetaan edellytyksiä alkuperäiskansojen mahdollisuudelle saada vaikutusvaltaa heidän elämäänsä ja kulttuuriansa koskevissa kysymyksissä. Ohjelma-alueen väestö ikääntyy yhä enemmän eläköitymisen myötä samalla, kun työttömyys nuorten ja ulkomailla syntyneiden keskuudessa on korkea suuressa osassa ohjelma-aluetta. Tällä teemalla, joka ei aiemmin ole esiintynyt, on siten sekä potentiaalia että tarvetta. Ohjelma-alueen kaikki alueet ovat yhdessä halunneet jatkaa tämän alan kehittämistä. Taulukko 2. Valittujen teematavoitteiden ja investointiprioriteettien kooste Teematavoite Investointiprioriteetti Valinnan motiivi Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovaatioiden vahvistaminen Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen Ympäristön suojaaminen ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen Edistetään yritysten innovaatioihin, yritysten välisten yhteyksien ja yhteisvaikutusten tutkimukseen ja kehitykseen, T&K-keskuksiin ja korkeampaan koulutukseen, erityisesti tuote- ja palvelukehitykseen, teknologian siirtoon, sosiaalisiin innovaatioihin, ekoinnovaatioihin, julkisiin sovellutuksiin, kysynnän stimulointiin, verkostoihin, klustereihin ja älykkäällä erikoistumisella avoimiin innovaatioihin tehtäviä investointeja, sekä tuetaan teknistä ja soveltavaa tutkimusta, esitutkimustoimintaa, aikaisia tuotteiden ja kehittyneen tuotannon kapasiteetin ja ensituotannon kelpuutustoimenpiteitä varsinkin tärkeässä mahdollistavassa teknologiassa ja tekniikan levittämisessä yleisiin päämääriin. Varsinkin kansainvälistymiseen tähtäävien pkyrityksille tarkoitettujen liikemallien kehittäminen ja jalkauttaminen. 1. Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja edistäminen 2. Biologisen monimuotoisuuden suojaus ja entistys, maaperän suojelu sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen, mukaan lukien Natura 2000, ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri 3. Tuetaan teollisuuden siirtymistä resurssitehokkaaseen talouteen, edistetään ympäristöystävällistä kasvua, ekoinnovaatioita sekä julkisen että yksityissektorin ympäristön huomioivaa toiminnan johtoa 1) Vahvistetaan rajat ylittävää kapasiteetin rakentamista, joka antaa alueen toimijoille mahdollisuuden saavuttaa Horisont tavoitteet. 2) Vahvistetaan ja kehitetään edelleen rajat ylittävää innovointijärjestelmää, jonka Interreg IV A Pohjoinen on saavuttanut. 1) Pk-yritykset tarvitsevat enemmän rajat ylittävää yhteistoimintaa 2) Lisääntynyt kansainvälinen kilpailu 3) Monet pienet (mikro) yritykset tarvitsevat täydentäviä resursseja kilpailukykynsä parantamiseksi 1) Alueen rikas kulttuuriperintö tarvitsee säilyttämiseen ja kehittämiseen tähtääviä rajat ylittäviä toimenpiteitä 2) Alueella on paljon erilaisia harvinaisen biologisen monimuotoisuuden sisältäviä ekosysteemejä. Tarvitaan luonnonalueiden ja niiden elinympäristöjen säilyttämisen, jalkauttamisen ja entistämisen yhdenmukaistavia työmenetelmiä. 3) Alueen arktisen sijainnin ja pitkien matkojen ansiosta tarvitaan resurssitehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, sektorit ja maat ylittävää alueellista ajatustenvaihtoa ja kehitystä 10

14 Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen Rajat ylittävien työmarkkinoiden yhdentäminen, mukaan lukien rajat ylittävä liikkuvuus, yhteiset paikalliset työllisyysaloitteet ja yhteinen koulutus. 1) Myös demografiset muutokset vaativat yhteen sovittamista sen johdosta, että alueella esiintyy sekä työvoimanpuutetta että työttömyyttä varsinkin nuorten ja ulkomailla syntyneiden parissa 2) Edistetään paikallisia ja alueellisia rajat ylittäviä aloitteita panostamalla rakenteelliseen koordinointiin ja kohderyhmille mukautettuihin menetelmiin 3) Pk-yritysten laajeneminen ja työvoiman tarve 4) Rajat ylittävät panostukset tukevat nykyisten rajaesteiden purkua 1.2 Eri teematavoitteiden välisten varojen jaon motiivi Varojen jako teematavoitteiden välillä (Korkeintaan merkkiä) 11

15 Taulukko 3: Katsaus ohjelman varojen jakoon (SFC-tietojärjestelmän mukaan) Panostusalue Teematavoite Jakokommentit Investointipriorisointeja seuraavat erityistavoitteet Erityistavoitteita seuraavat ohjelmalle tunnusomaiset tulosindikaattorit EUtuki (EUR) Ohjelmaosa Panostusalue 1 Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen Erityistavoite 1: Rajat ylittävien innovointiprosessien vahvistaminen XX Panostusalue 2 Panostusalue 3 Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen Ympäristön suojaaminen ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen Erityistavoite 2: Toimijoiden kyvyn vahvistaminen eurooppalaisilla tutkimusareenoilla toimimista varten Erityistavoite 1: Kilpailukykyisen rajat ylittävän elinkeinoelämän vahvistaminen. Erityistavoite 1: Rajat ylittävän kulttuuri- ja luonnonperinnön kehittäminen ja saavutettavaksi tekeminen. Pk-yritysten viennin muutokset Pk-yritysten liikevaihdon muutokset XX XX Erityistavoite 2: Luonnon elinympäristöjen säilyttämiseksi ja entistämiseksi tarvittavien yhteisten menetelmien kehittäminen Erityistavoite 3: Yhteisten ratkaisujen ja menetelmien luominen alueen kehityksen suuntaamiseksi vihreään kasvuun, johon kuuluu tehokas resurssien käyttö. 12

16 Panostusalue 4 Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen XX 13

17 2. Valittujen teema-alueitten kuvaus 2.1 Prioriteettialue 1: Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen Priorisoimalla Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistamisen -panostusaluetta ohjelma-alueen resurssit voidaan optimoida innovatiivisten ympäristöjen ja kohtauspaikkojen kehittämiselle. Tavoitteena on kytkeä yhteen innovointiympäristöt siten, että luodaan kriittinen massa. Innovointi merkitsee tässä yhteydessä, että käsitettä on laajennettu aiemmasta teknisiä tuotteita ja prosesseja kattavasta myös palveluihin, elämyksiin, organisointitapoihin, markkinointiin sekä sosiaalisten haasteiden ratkaisuun yhteisvoimin. Innovointia syntyy siellä, missä eri toimijat tekevät yhteistyötä ja vuorovaikuttavat. 9 Sekä naiset että miehet kehittävät innovaatioita sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa. Innovaatio on esim. tuotteen, ratkaisun tai palvelun uusi idea, muttei sitä luonnehdita innovaatioksi, ennen kuin se otetaan käyttöön kaupallisilla markkinoilla tai jalkautetaan tosiasialliseen toimintaan kuten esim. sairaudenhoitoon. Avoin innovointi on rajat ylittävä strategia, josta on tullut yhä johtavampi innovointityössä. Se tarkoittaa, että työtä tehdään vuorovaikutuksessa ulkopuolisten toimijoiden kuten tutkijoiden, julkisten ja aatteellisten toimijoiden, käyttäjien, asiakkaitten sekä eri alojen yrittäjien kanssa. Innovaatioiden kehitysprosessista tulee siten avoimempi, ja sitä leimaa yhä enemmän oman organisaation ulkopuolella olevan osaamisen hyödyntäminen. Alueella toimiville yrityksille, viranomaisille, organisaatioille sekä yliopistoille ja tutkimuskeskuksille mutta myös alueen yleiselle kehitykselle on tärkeää osallistua ja mieluiten johtaa kyseistä kehitystä. Se on erittäin tärkeää alueen harvan väestörakenteen ja suuremmille markkinoille johtavien pitkien etäisyyksien johdosta 10. Innovaation ei tarvitse olla globaalin levinneisyyden saava suuri radikaali ratkaisu. Se voi yhtä hyvin olla asteittainen uutuus, pienehkön yrityksen tai organisaation käyttämään tuotteeseen, menetelmään tai palveluun tehty pieni muutos. Radikaaleilla innovaatioilla tarkoitetaan aivan uusia innovaatioita, jotka luovat uudelleen toimintaa tai yhteisöjä asteittaisten innovaatioiden ollessa vähittäisiä ja jatkuvia muutoksia 11. Asteittaisilla innovaatioilla saattaa olla suuri merkitys yhteiskunnan kootulle innovointivoimalle, ja ne saattavat sen johdosta johtaa radikaaleihin innovaatioihin. Arkisia innovaatioita, joilla on innovaatiokäsitteen kuvaama laajuus, voidaan ensi sijassa tarkastella asteittaisina innovaatioina. Sellaisia syntyy myös tulevaisuudessa ympäri aluetta, eikä ainoastaan yliopistoissa, minkä johdosta ne ovat tärkeitä innovoinneille myönnettävän tukijärjestelmän tulevalle muodostukselle. Innovaatioiden molemmat muodot perustuvat kuitenkin kehityslogiikan eri muotoihin ja vaativat sen johdosta erilaisia resursseja ja tukijarakenteita. Radikaalit innovaatiot kehittyvät mieluiten tiiviimmissä klustereissa ja tietovaltaisissa ympäristöissä, joilla on paljon riskipääomaa. Sen kaltaiset ympäristöt löytyvät yleensä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten läheisyydestä. Älykkääseen kopiointiin perustuvat vähittäiset innovaatiot kehittyvät usein harvalukuisimmissa ympäristöissä. Niitä edistää nk. osaamiskolmion alueellinen yhteistoiminta, jossa tutkimus ja koulutus läheisessä yhteistoiminnassa vakiintuneiden yritysten resurssien kanssa tukevat täysin uusia ratkaisuja. Vuorovaikutuksen tuloksena saadaan suurempi kriittinen massa, joka koostuu useammista toimijoista ja lisäosaamisesta. Se saattaa tukea kestävän kehityksen parempia edellytyksiä sekä paikallisessa, alueellisessa että globaalissa perspektiivissä. Se saattaa myös yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkei- 9 Ruotsin kansallinen innovointistrategia, Alueelinen innovointistrategia, Norrbotten, Ibid. 14

18 noelämän kapasiteetin vahvistumisen kautta tukea niiden kykyä osallistua EU:n Horisont innovointi- ja tutkimusohjelmaan. Priorisoimalla panostusaluetta Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen Interreg Pohjoinen -ohjelma pystyy tukemaan vuorovaikutteisempaa alueellista innovointia tukevaa järjestelmää, joka kehittää alueen innovointivoimaa. Tavoitteena on saada uusia rajat ylittäviä innovaatioita sekä vahvistaa pk-yritysten mahdollisuuksia päästä osallisiksi ja toimia yhdessä alueen rajat ylittävien tutkimus- ja innovointiympäristöjen kanssa. Niin kutsutut leikkauspisteet ovat menetelmä, jonka käytön tarkoituksena on vahvistaa alueen polttopistekohteita. Tutkimus osoittaa, että kun jokin osaamisalue tai ala risteää toisen, saattaa näiden kahden risteyksessä syntyä uusia innovaatioita, niin kutsuttuja innovatiivisia harppauksia. Helpottamalla alojen sisäisiä ja keskinäisiä kohtaamisia, sekä erilaisten yritysten, organisaatioiden ja osaamisalueiden tapaamisia luodaan tulevien innovaatioiden mahdollisuus. Leikkauskohdat saattavat myös tukea suurempaa tasa-arvoisuutta perinteisesti sukupuolien välillä jakautuneiden alojen kohdatessa toisensa. Tällä teema-alueella on valittu seuraavat investointipriorisoinnit: Investointipriorisointi 1 a) Tutkimus- ja innovointirakenteen sekä kapasiteetin parantaminen, jossa tavoitteena on kehittää tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista sekä edistää varsinkin EU:lle mielenkiintoisia osaamiskeskuksia. Kyseistä ehdotettua investointipriorisointia ei ole valittu sen johdosta, ettei Interreg-ohjelmalla ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida tutkimuksen ja innovoinnin infrastruktuuriin. Investointipriorisointi 1 b) Yritysinvestointien edistäminen innovoinnissa, yritysten, T&K-keskusten ja korkeamman koulutuksen välisten yhteyksien ja synergioiden parissa tehtävä tutkimus ja kehitys, joka kattaa varsinkin tuote- ja palvelukehityksen, tekniikan siirron, sosiaalisen innovoinnin, ekoinnovoinnin, julkiset sovellutukset, kysynnän stimuloinnin, verkostot, klusterit ja avoimen innovoinnin älykkään erikoistumisen avulla sekä teknisen ja soveltavan tutkimuksen tukemisen, mutta myös esitutkimukset, aikaiset tuotevalidointitoimet ja vaativan tuotannon ja käyttöönottotuotannon kapasiteetin varsinkin tärkeässä mahdollistavassa teknologiassa ja teknologian levityksessä yleisiin tarkoituksiin. Kyseinen investointiprioriteetti on valittu sen johdosta, että vuorovaikutuskyky ulkomaailman kanssa antaa toimijoiden ja osaamisen suuremman kriittisen massan ja vahvistaa sitä kautta innovointikykyä. Se saattaa tukea kestävää kehitystä sekä paikallisessa että globaalissa perspektiivissä sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kapasiteetin vahvistumisen kautta niiden kykyä osallistua eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin. Elinkeinoelämän innovointikyvyn stimulointi varsinkin pk-yrityksissä on myös tärkeää samoin, kuin yritysten edellytysten parantaminen siten, että ne pääsisivät osallisiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiedonkehitystä Investointipriorisointeihin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät erityistavoitteet Erityistavoite 1: Rajat ylittävien innovointiprosessien vahvistaminen polttopistealueilla Erityistavoite 2: Toimijoiden kyvyn vahvistaminen polttopistealueisiin kuuluvilla eurooppalaisilla tutkimusareenoilla toimimista varten Verkostojen rakentaminen ja strategisten liittoutumien luominen tutkimuslaitosten välille ovat pitkäaikaisen rajat ylittävän yhteistyön lähtökohtia. Nykyistä tutkimuksen ja teknisen kehityksen potentiaalia voidaan hyödyntää tehokkaasti, jos luodaan säännöllinen ja järjestelmällinen vuorokeskustelu ohjelma-alueen keskeisten toimijoiden välille. Vuorovaikutuskyky ulkomaailman kanssa luo toimijoiden ja osaamisen suuremman kriittisen massan ja vahvistaa sitä kautta innovointikykyä. Se saattaa 15

19 tukea sekä paikallisesti, alueellisesti että globaalisesti tapahtuvaa kestävää kehitystä sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kapasiteetin vahvistumisen kautta niiden kykyä osallistua Horisont tutkimusohjelmaan. Alueellinen hyöty saatetaan saavuttaa, kun tutkimuspanostukset kytketään elinkeinoelämän yhteistyöhön. Innovatiiviset ympäristöt eivät kata ainoastaan kohtauspaikkoja, joissa innovoijat, yrittäjät, opiskelijat, insinöörit ja liiketoiminnan kehittäjät tapaavat, vaan myös ympäristöjä, josta saa innovointialueeseen kuuluvaa osaamisen kehitystä ja inspiraatiota on saatavissa. Ääritapauksissa ympäristöt toimivat luovina laboratorioina, joita leimaa yliopistojen/tutkimustenlaitosten, elinkeinoelämän, viranomaisten ja ympäröivän yhteiskunnan välinen yhteistoiminta, jonka tavoitteena on nopeuttaa rajat ylittävien tuotteiden ja palvelujen saamista markkinoille. Vankan tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovaatiokehityksen mahdollistamiseksi tarvitaan parempaa ja laajempaa rajat ylittävää yhteistoimintaa yliopistojen/tutkimustenlaitosten, elinkeinoelämän, viranomaisten, yhteisötalouden ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Elinkeinoelämän innovointikyvyn stimulointi tietoja kehittämällä varsinkin pk-yrityksissä on myös tärkeää samoin kuin yritysten edellytysten parantaminen siten, että ne saavat mahdollisuuden päästä osallisiksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten rajat ylittävää tiedonkehitystä. Rajat ylittävän tiedonsiirron stimuloimiseksi yritysten ja T&K-ympäristöjen välillä on myös oleellista kehittää sille rakenteita. Strategisten, pitkälle tähtäävien tutkimukseen ja kehitykseen tähtäävien panostusten avulla julkinen sektori kykenee yhdessä elinkeinoelämän kanssa tyydyttämään paremmin alueen tarpeet mutta myös kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita laajemmille kansainvälisille markkinoille. Alueen yrityksille, viranomaisille, organisaatioille sekä yliopistoille/tutkimuslaitoksille ja alueen yleiselle kehitykselle on tärkeää harva-asutusrakenteen ja pitkien laajemmille markkinoille johtavien etäisyyksien johdosta stimuloida ja osallistaa niitä rajat ylittäviin innovointijärjestelmiin alueen harvalukuisissa osissa. Osatavoite/odotettu tulos (Ainoastaan ehdotus) Alueelle saadaan useita rajat ylittäviä innovatiivisia ympäristöjä, joissa innovoijat, yrittäjät, opiskelijat, insinöörit ja liiketoiminnan kehittäjät jne. voivat tavata keskinäisen tiedonvaihdon merkeissä. Alueen toimijat osallistuvat useampiin tutkimushankkeisiin, kuin mitä he tekivät vuoden 2012 lukujen mukaan. Kehitetään uuden tekniikan, uusien tuotteiden, palveluiden, prosessien ja menetelmien ideoita tukea saaneiden rajat ylittävien innovointi- tai T&K-hankkeiden avulla. Suurempi yritysmäärä jotka lanseeraavat uusia tai oleellisesti parempia tuotteita rajat ylittävän, tukea saaneen innovaatio- tai T&K-hankkeen johdosta. Avoin rajat ylittävä innovointi tukee uusien toimijoiden mukaan saamista, joilla on erilaiset resurssit, sukupuoli ja etninen alkuperä yhdessä eri aloja edustavien ideoiden, alueiden, kansojen ja kansainvälisten toimijoiden välisen stimuloivan ristipölytyksen kanssa. Suurempi yritysmäärä, jotka toimivat yhdessä tukea saaneiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Taulukko 4. Ohjelmalle tunnusomaiset tulosindikaattorit erityistavoitetta kohden Tun nus Indikaattori Lähtöarvo Mittayksikkö Lähtövuosi Tietolähde Tavoite (määrällinen/laadullinen ) Raportointitiheys Ta- Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Joka toinen 16

20 voite1 Tavoite2 vuosi Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Joka toinen vuosi Investointiprioriteettiin sisältyvät aktiviteetit, joita saatetaan tukea Rajat ylittävien innovaatiojärjestelmien kehitystä stimuloivat aktiviteetit Tutkimustulosten rajat ylittävään kaupallistamisen ja hyödyntämisen mahdollistavat aktiviteetit Rajat ylittävää yrittäjyyttä, innovaatioita ja tuotekehitystä kannustavat ja mahdollistavat panostukset Laajemman rajat ylittävää tietokolmiota (koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin yhteistoimintaa) polttopistealueilla tukevat panostukset Leikkauspisteitä eri alojen ja sektoreiden välillä tarjoavat panostukset, jotka kehittävät rajat ylittäviä kohtauspaikkoja Yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, korkeakoulujen, kykyä osallistua Horisont ohjelmaan alueen polttopistealueilla vahvistavat rajat ylittävät panostukset Fyysisinä ja virtuaalisina kohtauspaikkoina sekä innovatiivisen työn luovina laboratorioympäristöinä toimivien rajat ylittävien innovatiivisten ympäristöjen luominen. Niiden on tarkoitus olla monipuolisia, sallivia ja innovatiivisia kaikille tarkoitettuja ympäristöjä Pk-yrityksien kehitysideoiden kaupallistamista, niiden tarvelähtöisiä innovointijärjestelmiä, opiskelijoiden mukaan ottamista yhteistoimintaan yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen kanssa kannustavat ja mahdollistavat panostukset Tutkimustulosten, nykyisten sekä uusien yritysten ideoiden ja tietojen turvaaminen rajat ylittävälle hyödyntämiselle Rajat ylittävän avoimen innovoinnin kehityksen tukeminen Uusien tavaroiden ja palveluiden avoimessa innovointijärjestelmässä kehittämistä tukevat panostukset. Jos aktiviteetti on osa laajempaa Interreg Pohjoisen rahoittamaa tutkimushanketta, tukea saatetaan myöntää valmistelevalle Horisont ohjelmaan suuntautuvalle hakemukselle Rajat ylittävä IT-toiminnan ja median kehitys, informaatiotoiminta. Taulukko 5. Investointiprioriteetin yhteiset aktiviteetti-indikaattorit Indikaattorin nimi Mittayksikkö Tavoitearvo Tietolähde Raportointitiheys Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Työn alla Kohderyhmä: Yliopistot, korkeakoulut, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä julkinen sektori ja elinkeinoelämä Hankevalinnan periaatteet EU:n älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia asettaa myös vaatimuksia, että alueet toimittavat selkeitä aloja, joilla on alueelle komparatiivisia etuja, ja jotka luovat paikallista, alueellista ja eurooppalaista lisäarvoa 12. Interreg Pohjoinen -ohjelman tulee tukea ja stimuloida kehitystä alueen 12 Eurooppa strategian lippulaiva-aloitteet, Innovationsunionen (2010) 1161, sivu 3 17

21 vahvuusaloilla. Ohjelman tulee valita 13 seitsemän priorisoitua polttopistealuetta saavuttaakseen teema-alueen tavoitteet sekä sen investointiprioriteetin. Käytäntöä on hyvin tuloksin käytetty myös aiemman ohjelmakauden aikana. Polttopistealoilla tulee olla johtava toiminto, kun priorisoidaan tähän priorisoituun alueeseen kuuluvia hankkeita. Interreg Pohjoisen polttopistealueet ovat (toistaiseksi vain sisältöehdotus): 1. Palvelusektori Tekniikan ja palveluiden kehitys sekä yksityisessä että julkisessa terveydenja sairaanhoitoon liittyvässä toiminnassa on kasvualue, jolla on suuri alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kehityspotentiaali. Yhteistyöllä yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä stimuloidaan innovointivoimaa, ideoiden kehitystä, sisäistä yrittäjyyttä sekä terveyden-, hoidon-, hoiva- ja hyvinvointisektorin yrittäjyyttä. Menestys vaatii pitkälle tähtäävää työtä ja asennemuutoksia sektorilla, jossa ideoiden kehitystä ja yrittäjyyttä kannustetaan ja tuetaan. 2. Teollisuuden tekniikka- ja palvelukehitys. Alueella toimii huipputeknistä teollisuutta sekä kaivos-, öljy- ja että kaasualalla kuten myös puu- ja metsätalouden piirissä. Perusteollisuuden tekniikan- ja palvelukehityksen kysyntä saattaa vahvistaa alueen pk-yritysten kilpailukykyä. Yhteistyössä alueen perus- ja prosessiteollisuuden, tutkimuksen ja yritysten välillä luodaan edellytyksiä, jotka johtavat siihen, että alue saavuttaa globaalin aseman tietovaltaisessa teollisessa kehityksessä. Alueella on omien raaka-ainevarantojen, teollisuuden sekä tutkimus- ja kehitysosaamisen kautta ainutlaatuisia kasvuedellytyksiä ja suuria mahdollisuuksia perusteollisuuden tuotteiden edelleen jalostukselle. 3. Testaustoiminnalla on suuri kasvupotentiaali, jossa alueen luonnolliset edellytykset yhdessä teknisen ja muiden alojen huippuosaamisen kanssa muodostavat kilpailuetuja, jotka voivat olla pohjana monille paikkaan sidottuihin resursseihin ja kylmään ilmastoon perustuville liikeideoille. Alue tarjoaa ainutlaatuisia testausmahdollisuuksia laajojen harvaan asuttujen alueiden, varman lumisen, pimeän ja kylmän jne. talvisään ansiosta. 4. Energia- ja ympäristötekniikalla/puhtaalla teknologialla on suuri markkinapotentiaali alueella varsinkin vesi- ja tuulivoiman sekä metsän hyvän saannin johdosta. Ympäristötekniikan ala on laaja ja sisältää kaiken bio- ja jätetekniikasta kierrätykseen. Uuden tekniikan ja uusien yritysten kehittämisen myötä alaa on mahdollista laajentaa, minkä avulla luodaan uusia työpaikkoja. Alue saa uusia kasvumahdollisuuksia kehittämällä uusiutuvia energialähteitä, ennen kaikkea panostamalla bioenergian tuotantoon. Kasvava alueellinen kilpailukyky vaatii panostuksia, jotka edistävät turvallista, kustannustehokasta ja kestävää uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energian käyttöä ja huoltoa. Tarpeellisen osaamisen ja tekniikan kehittäminen on tärkeää teollisuusprosessien ja energian käytön tehostamiseksi uusiutuvien energialähteiden käytössä. 5. Digitaaliset palveluelinkeinot kehittävät työkaluja, palveluja ja tuotteita, jotka kytkevät alueen yhteen sisäisesti ja muun maailman kanssa. Uusien tuotteiden ja sovellutusten jalkauttamisessa alueelle piilee suuri potentiaali, joka kohdistuu osittain esteettömyyden kehittämiseen harva-asutusalueilla, ja osittain stimuloi yrittäjyyttä, innovointikehitystä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistoimintaa. Sähköisen terveyden/telelääketieteen kehitystä kysytään innovatiivisten ratkaisujen muodossa alueella, jossa se voi myös vastata demografisiin haasteisiin. Tekniikkaan ja tietovaltaisiin segmentteihin tehtävät panostukset mahdollistavat myös korkeatasoisten palvelujen kehittämisen. 6. Kulttuuri- ja luovia elinkeinoja kuten digitaalisia medioita ja elämyksiä, muotoilua, arkkitehtuuria, musiikkia, elokuvia ja tanssia kysytään yhä enemmän, ja niiden rooli alueelliselle kehityksellä on myönteinen. Alueen tarjoama luonto, kulttuuri ja historia yhdistettynä hy- 13 Kohdennus on sama kuin älykäs erikoistuminen, joka merkitsee eri alueiden ainutlaatuisten ominaisuuksien ja resurssien tunnistamista, jossa kunkin alueen kilpailuedut ja kehityspotentiaali nostetaan esille. Sen avulla alueelliset resurssit kootaan joidenkin alueiden ympärille. 18

22 viin yhteyksiin, turvallisuuteen ja vakauteen antavat hyvät mahdollisuudet luoda korkealaatuisia tuotteita ja elämyksiä. Luovien elinkeinojen kehitysedellytykset alueen tarjoamien resurssien ja vetovoimien avulla ovat erittäin hyvät varsinkin nuorison keskuudessa. Uuden tekniikan, tutkimuksen ja innovointivoiman yhdistelmä edistää uusien liikeideoiden kehittämistä, mikä luo hyvät edellytykset matkailulle, elämyksille ja luoville elinkeinoille tarjota kansainvälisesti kilpailukykyisiä hintoja. 7. Saamelaiselinkeinot Saamelaiselinkeinolle tunnusomaista on eri elinkeinoyhdistelmien runsas kirjo sekä pienimuotoisuus. Perinteiset peruselinkeinot kattavat ennen kaikkea poronhoidon, kalastuksen ja maanviljelyn sekä niiden yhdistelmän, mutta myös metsästyksen, matkailun, käsityön ja kulttuurituotannon. Poroelinkeinon erikoisasema saamelaiselinkeinona ja kulttuurin välittäjänä on keskeinen. Perinteisten ja uusien saamelaiselinkeinojen yhdistelmä tukee kasvun luomista Sápmissa Common and specific output indicators, including the quantified target value (by investment priority) Tablell 5: Common and programme specific output indicators (by investment priority) ID Indicator (name of indicator) Measurement unit Target value (2022) (values) Source of data Performance framework (by priority axis) Article 7 (2) (b) (v) ETC Regulation An identification of implementation steps and financial and output indicators and, where appropriate, results indicators to act as milestones and targets for the performance framework in accordance with Article 19(1) CPR and Annex (xx) (Table 5) by priority axis. Tabell 6: The performance framework of the priority axis Implementation step, financial, output or result indicator Measurement unit, where appropriate Milestone for 2018 Final target (2022) Source of data Explanation of the relevance of the indicator, where appropriate 2.2 TEEMATAVOITE 3: Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen Priorisoimalla Pk-yritysten kilpailukyvyn kasvattaminen -panostusaluetta ohjelma-alueen resurssit voidaan optimoida siten, että kehitetään kilpailukykyisiä ja kansainvälisiä yrityksiä sekä yritysten välistä yhteistoimintaa alueella. Tavoitteena on saada aikaan useampia rajat ylittäviä elinkeinoelämän yhteistyömuotoja siten, että yritysten välisiä tietoja ja resursseja optimoidaan ja kehitetään. 19

23 Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kasvattamiseksi tarvitaan enemmän yrityksille suuntautuvia palveluita. Elinkeinoelämän rakennetta pitää monipuolistaa, jotta yritykset oppisivat toisiltaan ja selviytyisivät suhdanneheilahteluista. Alueet, joiden elinkeinoelämä on monipuolisempaa, ovat vähemmän riippuvaisia yksittäisistä suurista työnantajista. Esimerkiksi kulttuuri- ja luovat elinkeinot ovat tärkeitä palvelusektorin kehitykselle. Ne kattavat elinkeinoja, joiden alkuperä on hyvinvointia ja työllisyyttä luovassa yksilöllisessä luovuudessa ja lahjakkuudessa. Myös ilmastoälykkäisiin ratkaisuihin kytkeytyvillä uusilla yrityksillä ja ideoilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa kasvua ja kansainvälistä menestystä. Energiatehostus ja uusiutuvan energian kehitys ovat tulevan teollisen kehityksen tärkeitä alueita. Taloudellisen kasvun ja kansallisen kilpailukyvyn avain on viimeisinä 20 vuotena siirtynyt työstä ja pääomasta inhimillisiin resursseihin ja tietoihin 14. Tiedot ja taidot nähdään siten strategisina resursseina. Tässä suhteessa ovat esimerkiksi yrittäjyyshakuiset yritykset 15 (ts. proaktiiviset, innovatiiviset ja riskejä ottavat yritykset) tärkeitä, koska ne yhdistävät T&K-toiminnan muihin tuotantotekijöihin. Senkaltaisilla yrityksillä on kyky havaita uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää niitä. Ne ovat tunnetusti taloudellisen kasvun moottoreita. Monilla pk-yrityksillä on pieniä tai rajoitettuja resursseja luoda kestäviä kilpailuetuja. Huomattavinta se on innovatiivisissa, huipputekniikan tai tietovaltaisissa yrityksissä, joiden pitää sen johdosta osallistua yhteistoimintaan ja vaihtoon muiden ulkoisten yhteyksien kanssa 16. Monia uusia ja hyviä ideoita luodaan heterogeenisten yritysten verkostoissa 17, jotka siten voivat lisätä yritysten yrittäjyyshakuisia mahdollisuuksia. Yritys pystyy erilaisten yhteyksien avulla saamaan erikoistietoja, osaamista ja/tai resursseja, jotka täydentävät tai korvaavat heidän omia rajoitettuja resurssejaan. Monipuolisen yhteysverkoston anti saattaa siten johtaa ainutlaatuisiin kilpailuetuihin, jotka parantavat yritysten saavutuksia 18. Eri yhteyksien verkosto saattaa esimerkiksi antaa yrityksille vaikeasti jäljiteltäviä resursseja, kasvavan innovointiasteen tai helpottaa pääsyä uusille markkinoille, mikä puolestaan johtaa parempaan kannattavuuteen, kasvuun ja selviytymiseen 19. Neljää yhteystyyppiä pidetään tärkeinä yrityksille, jotka toimivat yhdessä saavuttaakseen parempia tuloksia. Ne ovat muut yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset, riskikapitalistit ja yrittäjäjärjestöt 20. Jotta alue saavuttaisi taloudellista kasvua, alueen yrityksille on sen johdosta tärkeää löytää yhteistoimintakumppaneita ja yhteyksiä, jotka tuovat yrityksille kilpailuetuja. Yrittäjyyden parissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että yksilön aiemmat esimerkiksi koulutuksessa tai työelämässä saadut kokemukset, tiedot ja taidot vaikuttavat uusien yritysten luomiseen 21. Tiedot ja kokemukset vaikuttavat yrittäjän kykyyn ymmärtää, tulkita ja käyttää tietoja. Niiden seurauksena käynnistetään tavallisesti yrityksiä, jotka pyrkivät hyödyntämään edellä mainittuihin tietoihin perustuvia ideoita. Yrittäjyyden perusta on siten tietojen jakelussa yhteiskunnassa, uusista mahdollisuuksista saatavan tiedon monipuolisuudessa sekä yksilön kyvyssä nähdä uusia mahdollisuuksia. Yritysprosessin ratkaiseva tekijä on yrittäjän kyky nähdä uusia käyttöalueita, kun hän yhdistää olemassa olevia ideoita uusiin tietoihin ja kehittää siten uusia liikemahdollisuuksia. 14 Landström, H. (2008). Entrepreneurship research: a missing link in our understanding of the knowledge economy. Entrepreneurship research, 9(2), Miller, D. (1983). The correlates of entrepreneurship in three types of firms. Management Science, 29, Cooper, A. C. (2002). Networks, alliances, and entrepreneurship. In M. A. Hitt, R. D. Ireland, S. M. Camp and D. L. Sexton (Eds.), Strategic entrepreneurship: creating a new mindset (s ). Oxford: Blackwell. 17 Burt, R. S. (2004). Structural holes and good ideas. American Journal of Sociology, 110(2), Davidsson, P., & Honig, B. (2003). The role of social and human capital among nascent entrepreneurs. Journal of Business Venturing, 18(3), Roininen, (2008), Networking as a tool for competitive advantage: evidence from Swedish new ventures, Doctoral thesis / Luleå University of Technology; 20 Lee, C., Lee, K., & Pennings, J. M. (2001). Internal capabilities, external networks, and performance, a study on technology-based ventures. Strategic Management Journal, 22, Audretsch, D.B., Houweling, P. and Thurik, A.R. (2004), Industry evolution: diversity, selection and the role of learning, International Small Business Journal, Vol.22 No.4, s

24 Tietojen ja taitojen vaihtoa helpottavien eri panostusten, uusien yhteyksien saamisen, uusien ideoiden luomisen ja aktiivin oppimisen kautta alue voi edistää uusien yritysten ja liikemahdollisuuksien luomista ja nykyisten yritysten kasvua ja kehitystä. Lisäedellytyksiä alueen kehittyneemmän elinkeinoelämän edistämiselle saadaan eliminoimalla eri rajaesteitä rajat ylittävän yhteistoiminnan edistämiseksi, luomalla hyvin toimiva ja kestävä tavara- ja henkilökuljetus sekä luomalla täydentävä rakenne, joka tukee kehitystä maiden rajojen molemmin puolin. Tällä teema-alueella on valittu seuraavat investointipriorisoinnit: Investointiprioriteetti 3a: Yrittäjyyden tukeminen varsinkin helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja edistämällä uusien yritysten syntyä. Kyseinen investointipriorisointi on valittu pois sen johdosta, ettei Interreg Pohjoinen ole paras uusien yritysten luomiseen tai uusien ideoiden edistämiseen rahoitusinstrumenttien ja yrityshautomoiden avulla soveltuva ohjelma. Ohjelma voi kuitenkin tukea uusia ideoita työskentelemällä b- investointipriorisointiin sisältyvien uusien liikemallien kautta. Investointiprioriteetti 3b: Varsinkin kansainvälistymiseen tähtäävien pk-yrityksille tarkoitettujen liikemallien kehittäminen ja jalkauttaminen. Olemme valinnet tämän investointipriorisoinnin sen johdosta, että lisääntyvä globaali kilpailu ja kiihtyvä muutostarve vaativat parempaa kilpailukykyä alueen yrityksiltä. Vientiyritykset tarvitsevat kansainvälistä perspektiiviä, hyviä kansainvälisiä verkostoja ja tietoja kansainvälisistä kysymyksistä. Hyvät ja luotettavat menetelmät, jotka sen lisäksi antavat yrityksille tietoja, ymmärrystä ja käytännön kokemuksia uusyrittäjyydestä, yrityksen toiminnasta ja lakkauttamisesta, ovat hyvin tärkeitä luotaessa kilpailukykyä nykyisessä ja tulevassa toiminnassa. Näemme tältä osin myös mahdollisuuden tukea uusia rajat ylittävien liikemallien kehitystä, jotka saattavat johtaa parempaan kilpailukykyyn ja kansainvälistymiseen. Investointiprioriteetti 3c: Vaativan tuote- ja palvelukehityksen kapasiteetin suunnittelun ja rakentamisen tukeminen. Emme ole valinnet ehdotettua investointiprioriteettia sen johdosta, että mahdollinen tuote- ja palvelukehitys toteutuu mielestämme paremmin tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin edistämistä koskevalla priorisoidulla alueella sen johdosta, että senkaltainen kehitys tapahtuu usein niin kutsutussa tietokolmiossa. Investointiprioriteetti 3d: Tuetaan pk-yritysten kasvukapasiteettia alueellisilla, valtakunnallisilla ja kansanvälisillä markkinoilla sekä osallistutaan innovointiprosesseihin. Emme ole valinnet ehdotettua investointiprioriteettia sen johdosta, että yritysten kasvukapasiteettia alueellisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla pystytään edistämään kohdentamalla kansainvälistymiseen 3b-investointiprioriteetissa. Kansainvälisillä markkinoilla työskenteleminen ei sulje pois myös paikallisilla ja kansallisilla markkinoilla tapahtuvaa kasvumahdollisuutta. Yritysten mahdollisuus osallistua innovointiprosesseihin voi tapahtua hyvin tutkimusta, teknistä kehitystä ja innovointia käsittelevällä prioriteettialueella sen johdosta, että innovointi tapahtuu usein yhteistoiminnassa muiden yritysten kanssa, jolloin niiden innovointimahdollisuudet paranevat Investointipriorisointeihin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät erityistavoitteet Erityistavoite 1: Monipuolistetun rajat ylittävän elinkeinoelämän vahvistaminen Vaihtoehtoisesti: Kilpailukykyisen rajat ylittävän elinkeinoelämän vahvistaminen. 21

25 Osatavoite/odotettu tulos (Ainoastaan ehdotus) Tunturialueen väestöä helpottavat innovaatiot ja/tai palvelut kuten esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka, jonka tarkoituksena on parantaa varmuutta ja turvallisuutta, ja joka antaa tunturialueen yrityksille mahdollisuuden parantaa kannattavuuttaan Poronhoidon uudet tekniset ratkaisut, jotka luovat uusia ajattelutapoja elinkeinolle siten, että se saa mahdollisuuden rationalisoitua, tehostua ja tulla kannattavammaksi Ohjelma saattaa auttaa useampia nuoria vakiinnuttamaan toimintaansa Kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla kehitetään rajat ylittävän yhteistyön kautta Kannustetaan osallistumista messuihin tai luodaan kokouspaikkoja, joissa pk-yritykset pystyvät saavuttamaan uusi markkinoita ja siten parantamaan kilpailukykyään Investointiprioriteettiin sisältyvät aktiviteetit, joita saatetaan tukea Alojen ja yritysten väliseen rajat ylittävään yhteistoimintaan tähtäävät panostukset, joiden tavoitteena on kasvattaa kilpailukykyä varsinkin mikroyritysten välillä. Rajat ylittävä yhteistyö yrittäjyyttä ja innovointia edistävien keinojen kehittämiseksi Nykyisen ja uustoiminnan rajat ylittäviin neuvonta- ja tukijärjestelmiin sekä muihin kehitysaktiviteetteihin kohdistuvat panostukset ja menetelmät Rajat ylittävillä panostuksilla stimuloidaan useampia ryhmiä, varsinkin nuoria, yrittäjyyteen työskentelemällä vaihtoehtoisten liikemallien, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yrittäjyyden ja sosiaalisten innovaatioiden avulla panostamalla laajempaan yrittäjien ja yritysten monimuotoisuuteen Uusien kansainvälistymiseen tähtäävien liikemallien rajat ylittävän kehittämisen menetelmät Yritysten välinen markkinakehitystä ja kansainvälistymistä koskeva yhteistyö globaaleilla ja lähimarkkinoilla ohjelma-alueen sisällä Rajat ylittävä ala- ja yritysyksilöity osaamisen kehittäminen ja yhteiset laadunvarmennusperiaatteet Alueelliset panostukset, jotka tähtäävät alueen yritysten alihankkijatoiminnasta huolehtimiseen Yritysten ja T&K-laitosten välinen yhteistyö sekä kunnallinen elinkeinoelämän kehitys (kaupanläheinen yhteistoiminnallinen kehitys) Nuorten, naisten ja ulkomailla syntyneiden osallistumista elinkeinoelämän kehitykseen stimuloidaan Yhteistoimintahanke saamelaiselinkeinojen edelleen kehittämiseksi ja kasvamiseksi Saamelaiselinkeinoihin kuuluvaan tuote- ja palvelukehitykseen, tuotantotekniikkaan ja tuotteiden/palvelujen markkinointiin tähtäävä yhteistyö Täydennyselinkeinojen kehittämisen ja niiden vaatiman osaamisen tukeminen Verkoston perustaminen saamelaiselinkeinon, -laitosten, -organisaatioiden ym. välille Toimenpiteitä alueen tavara- ja henkilöliikenteen lisääntyväksi tehostamiseksi ja koordinoinniksi Toimenpiteitä jotka parantavat alueellisen kuljetusjärjestelmän kytkemistä strategisten kuljetusreittien suuntaan Toimenpiteitä innovatiivisten ja tehoa nostavien logististen ratkaisujen kehittämiseksi. Kohderyhmä: Paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason julkiset organisaatiot, yliopistot ja korkeakoulut, koulutustoimijat ja/tai -organisaatiot, yrityksiä edistävät toimijat, elinkeinoelämä, klusterit ja alajärjestöt, työnantaja- ja työntekijäorganisaatiot, yhteisötalouden etujärjestöt Hankevalinnan periaatteet EU:n älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia asettaa myös vaatimuksia, että alueet toimittavat selkeitä aloja, joilla on alueelle komparatiivisia etuja, ja jotka luovat paikallista, alueellista ja eurooppalaista lisäarvoa 22. Interreg Pohjoinen -ohjelman tulee tukea ja stimuloida kehitystä alueen 22 Eurooppa strategian lippulaiva-aloitteet, Innovationsunionen (2010) 1161, sivu 3 22

26 vahvuusaloilla. Ohjelman tulee painottaa 23 seitsemää priorisoitua polttopistealuetta saavuttaakseen teema-alueen tavoitteet sekä sen investointiprioriteetin. Käytäntöä on hyvin tuloksin käytetty myös aiemman ohjelmakauden aikana. Polttopistealoilla tulee olla johtava toiminto priorisoitaessa tähän alueeseen kuuluvia hankkeita. Interreg Pohjoisen polttopistealueet ovat (toistaiseksi vain sisältöehdotus): 8. Palvelusektori Tekniikan ja palveluiden kehitys sekä yksityisessä että julkisessa terveydenja sairaanhoitoon liittyvässä toiminnassa on kasvualue, jolla on suuri alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kehityspotentiaali. Yhteistyöllä yliopistojen ja elinkeinoelämän välillä stimuloidaan innovointivoimaa, ideoiden kehitystä, sisäistä yrittäjyyttä sekä terveyden-, hoidon-, hoiva- ja hyvinvointisektorin yrittäjyyttä. Menestys vaatii pitkälle tähtäävää työtä ja asennemuutoksia sektorilla, jossa ideoiden kehitystä ja yrittäjyyttä kannustetaan ja tuetaan. 9. Teollisuuden tekniikka- ja palvelukehitys. Alueella toimii huipputeknistä teollisuutta sekä kaivos-, öljy- ja että kaasualalla kuten myös puu- ja metsätalouden piirissä. Perusteollisuuden tekniikan- ja palvelukehityksen kysyntä saattaa vahvistaa alueen pk-yritysten kilpailukykyä. Yhteistyössä alueen perus- ja prosessiteollisuuden, tutkimuksen ja yritysten välillä luodaan edellytyksiä, jotka johtavat siihen, että alue saavuttaa globaalin aseman tietovaltaisessa teollisessa kehityksessä. Alueella on omien raaka-ainevarantojen, teollisuuden sekä tutkimus- ja kehitysosaamisen kautta ainutlaatuisia kasvuedellytyksiä ja suuria mahdollisuuksia perusteollisuuden tuotteiden edelleen jalostukselle. 10. Testaustoiminnalla on suuri kasvupotentiaali, jossa alueen luonnolliset edellytykset yhdessä teknisen ja muiden alojen huippuosaamisen kanssa muodostavat kilpailuetuja, jotka voivat olla pohjana monille paikkaan sidottuihin resursseihin ja kylmään ilmastoon perustuville liikeideoille. Alue tarjoaa ainutlaatuisia testausmahdollisuuksia laajojen harvaan asuttujen alueiden, varman lumisen, pimeän ja kylmän jne. talvisään ansiosta. 11. Energia- ja ympäristötekniikalla/puhtaalla teknologialla on suuri markkinapotentiaali alueella varsinkin vesi- ja tuulivoiman sekä metsän hyvän saannin johdosta. Ympäristötekniikan ala on laaja ja sisältää kaiken bio- ja jätetekniikasta kierrätykseen. Uuden tekniikan ja uusien yritysten kehittämisen myötä alaa on mahdollista laajentaa, minkä avulla luodaan uusia työpaikkoja. Alue saa uusia kasvumahdollisuuksia kehittämällä uusiutuvia energialähteitä, ennen kaikkea panostamalla bioenergian tuotantoon. Kasvava alueellinen kilpailukyky vaatii panostuksia, jotka edistävät turvallista, kustannustehokasta ja kestävää uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian käyttöä ja huoltoa. Tarpeellisen osaamisen ja tekniikan kehittäminen on tärkeää teollisuusprosessien ja energian käytön tehostamiseksi uusiutuvien energialähteiden käytössä. 12. Digitaaliset palveluelinkeinot kehittävät työkaluja, palveluja ja tuotteita, jotka kytkevät alueen yhteen sisäisesti ja muun maailman kanssa. Uusien tuotteiden ja sovellutusten jalkauttamisessa alueelle piilee suuri potentiaali, joka kohdistuu osittain esteettömyyden kehittämiseen harva-asutusalueilla, ja osittain stimuloi yrittäjyyttä, innovointikehitystä sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistoimintaa. Sähköisen terveyden/telelääketieteen kehitystä kysytään innovatiivisten ratkaisujen muodossa alueella, jossa se voi myös vastata demografisiin haasteisiin. Tekniikkaan ja tietovaltaisiin segmentteihin tehtävät panostukset mahdollistavat myös korkeatasoisten palvelujen kehittämisen. 13. Kulttuuri- ja luovia elinkeinoja kuten digitaalisia medioita ja elämyksiä, muotoilua, arkkitehtuuria, musiikkia, elokuvia ja tanssia kysytään yhä enemmän, ja niiden rooli alueelliselle kehityksellä on myönteinen. Alueen tarjoama luonto, kulttuuri ja historia yhdistettynä hy- 23 Kohdennus on sama kuin älykäs erikoistuminen, joka merkitsee eri alueiden ainutlaatuisten ominaisuuksien ja resurssien tunnistamista, jossa kunkun alueen kilpailuedut ja kehityspotentiaali nostetaan esille. Sen avulla alueelliset resurssit kootaan joidenkin alueiden ympärille. 23

27 viin yhteyksiin, turvallisuuteen ja vakauteen antavat hyvät mahdollisuudet korkealaatuisten tuotteiden ja elämysten luomiselle. Luovien elinkeinojen kehitysedellytykset alueen tarjoamien resurssien ja vetovoimien avulla ovat erittäin hyvät varsinkin nuorison keskuudessa. Uuden tekniikan, tutkimuksen ja innovointivoiman yhdistelmä edistää uusien liikeideoiden kehittämistä, mikä luo hyvät edellytykset matkailulle, elämyksille ja luoville elinkeinoille tarjota kansainvälisesti kilpailukykyisiä hintoja. 14. Saamelaiselinkeinot Saamelaiselinkeinolle tunnusomaista on eri elinkeinoyhdistelmien runsas kirjo sekä pienimuotoisuus. Perinteiset peruselinkeinot kattavat ennen kaikkea poronhoidon, kalastuksen ja maanviljelyn sekä niiden yhdistelmän, mutta myös metsästyksen, matkailun, käsityön ja kulttuurituotannon. Poroelinkeinon erikoisasema saamelaiselinkeinona ja kulttuurin välittäjänä on keskeinen. Perinteisten ja uusien saamelaiselinkeinojen yhdistelmä tukee kasvun luomista Sápmissa. 2.3 TEEMATAVOITE 6: Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän kehityksen edistäminen Ohjelma-aluetta luonnehtivat suuret luonnonvarat, joihin kuuluu monia eri luontotyyppejä, runsas kala- ja eläinmaailma sekä omaperäinen kasviston ja eläimistön kattava maantiede. Alueen asukkaille ja kävijöille luonto ja sen monimuotoisuus tarjoavat ainutlaatuisia luontoelämysten ja luontoon liittyvien aktiviteettien mahdollisuuksia. Teollisuudelle alue tarjoaa runsaasti raaka-aineita ja energialähteitä. Suuri osa alueen nykyisestä hyvinvoinnista perustuu luonnonrikkauksien kuten metsän, veden, malmin, mineraalien, kalan, öljyn ja kaasun käyttöön. Useat kyseisistä luonnonvaroista sijaitsevat myös Sápmille luonto- ja kulttuuriarvoiltaan tärkeillä alueilla. Tapamme käyttää alueen luonnonvaroja, maata ja vesivaroja on ratkaisevaa pitkän tähtäimen biologiselle monimuotoisuudelle ja resurssijohtamiselle mutta myös väestön hyvinvoinnille ja luonnon virkistysarvolle. Raja-alueella vallitsee yhteinen kulttuuri- ja luonnonperintö, minkä säilyttämisestä, edistämisestä ja kehittämisestä nykyiselle ja tuleville sukupolville olemme yhteisesti vastuussa. Alueen kulttuuri- ja luonnonrikkaus ovat resurssi, joka inspiroi uusien palvelujen, elinkeinojen ja vetonaulojen kehittämiseen. Kulttuuri on myös tärkeä ihmisten luovuuden sekä paikallisen ja alueellisen identiteetin luomisen vetovoima. Yhtä tärkeää kuin alueellisen identiteetin välittäminen ja elävöittäminen kielen, perinteiden ja kulttuuriperinnön kautta on kehitysedellytysten luominen tulevan yhteisen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehitykselle. Saamelainen kulttuuriperinne eroaa määrätyissä osissa eisaamelaisesta. Oleellisena erona on, että saamelaisten historia on suurimmaksi osaksi kirjoitukseton. Arkistotietoja on vain harvoja, ja koska saamelaiset ovat pitkään eläneet paimentolaiselämää, ei heillä ole historiallisia asiakirjoja sukutiloista ja vastaavista samoin kuin usein viljely-yhteiskunnassa. Suullinen tietojen siirto sukupolvien välillä on ollut tavallinen tapa välittää perinnetietoja, minkä johdosta ainoastaan elävät ihmiset voivat antaa hyvin tärkeitä tietoja. Raaka-aineiden ja energialähteiden lisääntyvä tuotanto saattaa myös uhata alueen erityisiä ympäristö- ja ilmasto-olosuhteita. Taloudellinen kehitys merkitsee useimmiten lisääntyvää resurssien käyttöä ja ympäristökuormitusta. Nykyisen taloudellisen kasvun on sen johdosta liityttävä vankasti vihreään taloudelliseen kasvuun, joka huomioi aktiivisesti tulevat sukupolvet. Ympäristöinnovoinnin ja ekomuotoilun stimulointi vaatii sekä edellytyksiä että markkinaehtoja. Sitä kautta yritykset investoivat ja kuluttajat ostavat supistuneita tulevia ympäristöongelmia tukevalla tavalla 24. Vihreiden yhteiskuntatoimintojen olemassa olo on tärkeää vihreän kasvu luomiseksi. Eko-innovaatioiden nopeampi markkinointi ja levitys johtaa koko talouden parempaan ympäristösuojelun tasoon ja vastustuskykyyn 24 Pohjoismainen ympäristötoimintasuunnitelma

28 samalla, kun se on kustannustehokasta ja hyväksi elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle. 25 Resurssitehokkaassa yhteiskunnassa kaikkien toimijoiden niin julkisella kuin yksityiselläkin alalla on suuntauduttava vihreään talouteen. Tällä teema-alueella on valittu seuraavat investointipriorisoinnit: Investointiprioriteetti 6 a: Investoidaan jätesektoriin täyttääksemme unionin ympäristölainsäädännön asettamat vaatimukset sekä vastataksemme kansallisesti tunnistettuihin vaatimuksiin. Emme ole valinneet ehdotettua investointiprioriteettia sen johdosta, että ohjelman resurssit ovat rajoittuneet, ja koska sen kaltaisten investointien toteuttaminen on raja-alueellisesta perspektiivistä vaikeaa. Investointipriorisointi 6 b: Investoidaan vesisektoriin täyttääksemme unionin ympäristölainsäädännön asettamat vaatimukset sekä vastataksemme kansallisesti tunnistettuihin vaatimuksiin. Emme ole valinneet ehdotettua investointiprioriteettia sen johdosta, että ohjelman resurssit ovat rajoittuneet, ja koska sen kaltaisten investointien toteuttaminen on raja-alueellisesta perspektiivistä vaikeaa. Investointiprioriteetti 6 c: Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen, suojelu ja edistäminen Kyseinen investointiprioriteetti on valittu sen johdosta, että ohjelma-aluetta leimaa ennen kaikkea rikas kulttuuriperintö ja tarve toteuttaa rajat ylittäviä säilyttämis-, edistämis- ja kehittämistoimenpiteitä. Luonto- ja kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kulttuuri- tai luonnonhistoriallisia ympäristöjä, jotka todistavat ihmisen tai maapallon historiasta. Niiden suojaaminen rappiolta ja tuholta on tärkeää pystyäksemme siirtämään kyseiset ympäristöt sukupovelta toiselle 26. Kulttuuriperintökäsite sisältää sekä aineellisia että aineettomia ilmauksia. Se kattaa perinteet, kielen, taideteokset, muinaisjäännökset, arkisto- ja esinekokoelmat sekä kulttuuriympäristöt ja -maisemat, jotka välitetään sukupolvelta toiselle 27. Alueen kulttuuri- ja luonnonrikkaus ovat resurssi, joka inspiroi uusien palvelujen, elinkeinojen ja vetonaulojen kehittämiseen. Varsinkin raja-alueilla on edellytyksiä yhteisille panostuksille luonnonja kulttuuritarjonnan esittelemiseksi ja säilyttämiseksi. Ne voivat pitkällä tähtäimellä luoda perustan muun muassa raja-alueen matkailuelinkeinon kehitykselle ja kasvulle. Kulttuuri on myös tärkeä ihmisten luovuuden sekä paikallisen ja alueellisen identiteetin luomisen vetovoima. Yhtä tärkeää kuin alueellisen identiteetin välittäminen ja elävöittäminen kielen, perinteiden ja kulttuuriperinnön kautta on edellytysten luominen tulevan yhteisen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehitykselle. Osallistumme jo elinaikanamme sekä oman että huomisen kulttuuriperinnön luomiseen. Tarjoamalla alueen asukkaille, varsinkin nuorille, mahdollisuuksia ja foorumeita, joissa he voivat tavata, luoda yhteyksiä ja jakaa elämyksiä kansallisrajojen yli, ohjelma voi tukea vankempaa alueellista yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä. Investointiprioriteetti 6 d: Biologisen monimuotoisuuden suojaus ja entistys, maaperän suojelu sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen, mukaan lukien Natura 2000, ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri. 25 European Eco Innovation Action Plan 2011 (899) 26 Unescon maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskeva yleissopimus 27 Valtion antikviteettivirasto 25

29 Olemme valinnet tämän investointiprioriteetin ohjelma-alueen maantieteellisen sijainnin johdosta, joka merkitsee monia eri ekosysteemejä ja harvinaista biologista monimuotoisuutta. Ohjelmaalueella on tarvetta yhtenäistää ohjelma-alueen luonnon ja elinympäristön säilyttämiseen, jalkauttamiseen ja entistämiseen tähtääviä menetelmiä. Alueen ekosysteemi on ainutlaatuinen varsinkin määrättyjä maantieteellisesti rajoittuneita lajeja ajatellen. Eräs rajat ylittävän ympäristötyön tärkeimmistä haasteista on rakentaa ekologisesti yhtenäinen verkosto, joka auttaa saavuttamaan alueen biologisen monimuotoisuuden suotuisan suojelutason. Ekologisesti yhtenäinen verkosto saattaa koskea sekä suojeltuja että muita luonnonalueita. Suojeltujen luonnonalueiden hoito eroaa maiden välillä, ja kansallisten rajojen ylittäviä verkostoja on vain harvoja. Luonnonalueiden hoitoon kuuluvien menetelmien ja tietojen yhdenmukaistaminen maitten välillä olisi suotuisaa alueen ekosysteemien pitkän tähtäimen suojelulle ja entistykselle 28. Luontoalueitten hyvän suojelutilan säilyttäminen ja parantaminen nykyisille ja tuleville sukupolville on tärkeää. Ohjelma-alueelle luonteenomaista on, että kahden maan välinen raja useimmiten kulkee vesistön halki, jolloin yhteisissä toimenpiteissä kysymys on useimmiten kyseisen vesistön hoidosta ja valvonnasta. EU:n vesipolitiikka ja siihen liittyvät veden ja tulvien puitedirektiivit edellyttävät yhteistä rajat ylittävää hoitoa. Useimpia rajat ylittäviä vedenhoitoon liittyviä kysymyksiä pitää tarkastella rajat ylittävästä perspektiivistä ja tarvittavat toimenpiteet pitää toteuttaa kansainvälisesti. Meidän on parannettava valmiuttamme kohdata yhdessä huomisen ilmastohaasteet. Investointipriorisointi 6 e: Kaupunkiympäristön parantamiseen, kaupunkien elävöittämiseen, teollisuusalueiden siivoamiseen, ilmansaasteiden vähentämiseen sekä melua vaimentaviin toimenpiteisiin kohdistuvat panostukset. Kyseinen ehdotettu investointiprioriteetti on valittu pois sen johdosta, ettei ohjelma-alueella ole urbaaneja ympäristöjä, joissa rajat ylittävät panostukset voisivat olla ajankohtaisia. Investointipriorisointi 6 ea: Edistetään innovatiivista tekniikkaa jäte- ja vesisektorin sekä maaperän ympäristösuojan ja resurssitehokkuuden parantamiseksi tai ilmansaasteiden vähentämiseksi. Emme ole valinneet ehdotettua investointiprioriteettia sen johdosta, että innovatiivista tekniikkaa on mahdollista edistää prioriteettialueella, jota kutsutaan Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistamiseksi. Ympäristösuojan parantamiseen tähtäävät yhteiset rajat ylittävät innovatiiviset ratkaisut voidaan kuitenkin sisällyttää seuraavaan 6 eb -investointiprioriteettiin: Tuetaan teollisuuden siirtymistä resurssitehokkaaseen talouteen, edistetään ympäristöystävällistä kasvua, ekoinnovointia sekä julkisen että yksityissektorin ympäristön huomioivaa toiminnan johtoa. Investointiprioriteetti 6 eb: Tuetaan teollisuuden siirtymistä resurssitehokkaaseen talouteen, edistetään ympäristöystävällistä kasvua, ekoinnovointia sekä julkisen että yksityissektorin ympäristön huomioivaa toiminnan johtoa. Kyseinen investointiprioriteetti on valittu sen johdosta, että monet resurssitehokkaat ja ympäristöystävälliset ratkaisut tarvitsevat alueellista ajatustenvaihtoa ja kehitystä varsinkin ohjelma-alueen arktisen ja maantieteellisen sijainnin, kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien johdosta. Sektorien ja maiden rajojen ylittävän kokemusten vaihdon avulla luodaan vihreämpää taloudellista kasvua julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yhteisten arktisten edellytysten pohjalta meidän on löydettävä lisää yhteisiä ratkaisuja ja menetelmiä alueen kehityksen suuntaamiseksi vihreään kasvuun, johon kuuluu tehokas resurssien käyttö. Ympä- 28 Connectivity across national boundaries, (EEA May,2013) 26

30 ristöä parantavien panostusten parissa työskentely merkitsee monesti, että työskennellään integroidusti muiden kehitysalueiden kanssa. Nämä synergiat luovat ympäristöinnovointia ja resurssitehokasta taloutta. Vihreämmän kehityksen mahdollisuuksia mutta myös muita resurssitehokkaita vihreää kasvua kehittäviä synergioita on ennen kaikkea julkisen sektorin yhteiskuntatoiminnoissa Investointiprioriteetteihin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät erityistavoitteet Erityistavoite 1: Rajat ylittävän kulttuuri- ja luonnonperinnön kehittäminen ja saavutettavaksi tekeminen. Erityistavoite 2: Arktisten luonnonympäristöjen jatkuva korkea säilyttämistila Erityistavoite 3: Sekä teknisesti että tietopohjaisesti korkeatasoinen ympäristön huomioiva ja resurssiystävällinen yhteiskunnallinen kehitys Investointiprioriteettiin sisältyvät aktiviteetit, joita saatetaan tukea Kulttuurihistoriallisten kohteiden ja alueiden kehittämiseen ja hoitoon tarvittavien menetelmien tuottaminen Pitkäaikaisesti kestävien yhteisten ratkaisujen kehittäminen, jotka säilyttävät ja tuovat esille yhteisen kulttuuri- ja luonnonperinnön Tulevan yhteisen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehitystä alueen asukkaiden ja varsinkin nuorten parissa tukevat aktiviteetit Perinnetietojen saamelaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, siirto ja soveltaminen Kansanterveyden parissa tehtävä rajat ylittävä yhteistoiminta Yhteisen saamelaisen resurssihoidon kehittäminen Aktiivista saamelaista kielenkehitystyötä koordinoivat panostukset Nykyaikaiseen käyttöön sovellettujen saamelaisperinteen ja -tietojen hyödyntämisen tukitoimet Temaattiset yhteisiä kysymyksiä kuten esim. perinnetietoja koskevat yhteistyöhankkeet muiden alkuperäiskansojen kanssa Saamelaisia houkuttelevat rajat ylittävät aktiviteetit, jotka vahvistavat kansojen välisiä yhteyksiä Alueen luonnonvarojen tuotantoa ja hyödyntämistä käsittelevät tietoja kartuttavat aktiviteetit Luontoalueiden suojeluksi ja entistykseksi tarvittavien rajat ylittävien menetelmien luominen ja kehittäminen Luontoalueiden ja elinympäristöjen suojeluksi ja entistykseksi tarvittavien rajat ylittävien menetelmien luomisen ja kehittämisen jalkauttaminen Nykyisiin luontoalueisiin ja elinympäristöihin vaikuttavien ilmastohaasteiden ehkäisyyn ja/tai sovellukseen tarvittavien ratkaisujen ja menetelmien luominen ja jalkauttaminen Alueen kehitystä kohti vihreää kasvua ja tehokasta resurssien käyttöä edistävien yhteisten menetelmien luominen ja jalkauttaminen Vihreää kasvua ja resurssitehokkaita ratkaisuja koskevat rajat ylittävät osaamista kartuttavat panostukset Uusien ympäristöystävällisten prosessien ja teknologisten ratkaisujen kehityksen tukeminen Sektoreiden, alojen ja muiden toimijoiden energiatehokkuuden, energian kierrätyksen ja uusiutuvan energian parissa tehtävä rajat ylittävä yhteistyö Uusien rajat ylittävien alueen yhteisten vesipiirien hoitoon tähtäävien menetelmien luominen ja kehittäminen Säännöstöjen erojen ja niiden yhtenäistämisedellytysten selvittäminen. Kohderyhmä: Julkiset organisaatiot, aatteelliset yhdistykset ja elinkeinoelämä 27

31 2.4 TEEMATAVOITE 8: Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen Eurooppa strategia sisältää korkeamman työllisyystavoitteen sen johdosta, että tulevat demografiset muutokset tulevat lähimpinä vuosikymmeninä vaikuttamaan moniin Euroopan maihin. Vanhentuva väestö ja suuret ikäluokat merkitsevät suurta vuosittaista eläköityvien määrää, jonka ansiosta työvoiman määrä pienenee luvuissa. Ohjelma-alueen haasteena on ratkaista demografiset olosuhteet, jotka merkitsevät vanhenevaa väestöä ja työmarkkinoille tulevien henkilöiden määrän vähenemistä. Vanhenevan väestön odotetaan asettavan korkeita vaatimuksia julkisten palvelujen tarjoamalle hoidolle ja hoivalle samanaikaisesti, kun esim. julkiselta sektorilta siirtyy suuri määrä työntekijöitä eläkkeelle. Demografinen kehitys saatetaan toisaalta kääntää mahdollisuudeksi ja johtaa kasvavan ja ikääntyvän väestöryhmän muuttuvaksi kysynnäksi, mikä saattaa uusien innovatiivisten palveluiden ja tuotteiden avulla luoda myös liikemahdollisuuksia ja lisätyöllisyyttä Myös monien pienten perhetyölle perustuvien yritysten edessä on sukupolven vaihdos, jolloin vain harvoilla vanhenevilla yrittäjillä on luonnollinen seuraaja, joka haluaa jatkaa yritystoimintaa. Elinkeinoelämän kehityksen ja pätevän työvoiman välillä on vankka yhteys. Elinkeinoelämän pitkän tähtäimen kehitystä ehkäisee juuri sellaisen työvoiman puute, jolla on oikea pätevyys. Työmarkkinoiden lisääntyvää liikkuvuutta tarvitaan demografisten olosuhteiden luomien vaikutusten vähentämiseksi ja ohjelma-alueen lisääntyvän kasvun tukemiseksi. Työvoiman kasvava liikkuvuus ja työmatkailu alueiden sisällä ja rajojen yli, mutta myös liikkuvuus ammattien ja alojen välillä, saattaa lisätä mahdollisuuksia työmarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän kohtaamiseen. Työmarkkinoilla tapahtuvalla tarjonnan ja kysynnän kohtaamisella on avainasema ratkaistaessa muun muassa sukupolvien vaihtoa ja kasvavien yritysten mahdollisuuksia saada pätevää työvoimaa 30. Kokemusten vaihdon kautta ja hyviä esimerkkejä vangitsemalla saatetaan elinkeinoelämän rakenteessa, maantieteessä ja muussa esiintyvistä eroista huolimatta oppia toinen toisiltaan ja sen kautta lisätä ja kasvattaa alueellista yhteistoimintaa. Alueen yhteiset resurssit saattavat yhdessä muuttaa ongelmat mahdollisuuksiksi. Tulisi löytää muotoja sille, miten rajat ylittävän yhteistyön avulla pystyttäisiin saamaan osaamisen tarjonta ja kysyntä kohtaamaan suurimmat rekrytointitarpeet ja osaamista kehittävät panostukset. Lisääntyvä raja-alueellinen liikkuvuus yhdistettynä pätevyyttä kehittäviin panostuksiin saattaa antaa tulokseksi, että pätevyys kohtaa työmarkkinoiden tarpeet. Tässä asiassa onnistuminen vaatii panostuksia alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja nuorten houkuttelemiseksi jäämään paikoilleen ja palaamaan alueelle. Monet ryhmät ovat tänään myös työmarkkinoiden ulkopuolella. He ovat joko ulkomaalaistaustaisia henkilöitä tai jollakin tapaa toimintarajoitteisia. Lopulta jäljellä ovat suuret nuorisoryhmät, jotka eivät jostakin syystä opiskele, eivät ole päättäneet peruskoulua, eivätkä sijoittuneet työmarkkinoille. Myös nuorisotyöttömyys on suhteellisen korkea 25 prosentin vuotiaista ollessa työmarkkinoiden ulkopuolella. Työttömyys Ruotsin ohjelma-alueella on viime vuosina lisääntynyt eniten vain peruskoulun käyneiden ryhmässä, joka on vaarassa syrjäytyä 31. Suomen ohjelma-alueella nuorisotyöttömyys on xx ja Norjan xx. Työmarkkinoille sijoittuminen eroaa selkeästi kotimaassa ja ulkomailla syntyneiden välillä. Ulkomailla syntyneitten työllisyysaste on alhaisempi ja työttömyys suurempaa kuin kotimaassa syntyneiden keskuudessa. Ulkomaalla syntyneet ovat myös suurin muilta alueilta lääniin muuttava ryhmä, mikä 29 Keskustelupohja: Kansallinen alueellisen kasvun ja vetovoiman strategia , Hallituksen kanslia 30 Pohjois-Norrlandin sosiotaloudellinen analyysi, Euroopan sosiaalirahasto , Norrbottenin lääninhallitus, Västerbottenin alue 31 Eurostat Unemployment in the EU27 regions in

32 osoittaa hyvän integraatiotyön tärkeyden pystyäksemme hyödyntämään ja kehittämään osaamista, jolla maahanmuutto voi vahvistaa lääniä 32. Tähän kohtaan lisätään tekstiä. Saamelaiseen elinkeinotoimintaan, kulttuuriin ja perinteisiin kytkeytyvä tiedon siirto on Sápmin kannalta eräs saamelaiskulttuurin ja -identiteetin perusedellytyksistä. Saamelaisten koulutuslaitokset sekä muut saamelaisorganisaatiot ovat tärkeitä tiedon ja kulttuurin välittäjiä sekä osaamisen kehittäjiä. Tiedon ja koulutuksen tarve Sápmiin kuuluvien maiden eri alueilla on samankaltainen. Rajat ylittävä nuorille aikuisille suuntautuva koulutus edistää perinteisten saamelaiselinkeinojen, saamen kielen ja saamelaiskulttuurin vahvistamiseksi tehtävää työtä. Rajat ylittävien koulutuspanostusten, työpajojen, kokemustenvaihdon ja verkostojen rakentamisen avulla maitten välistä jatkovuoropuhelua ja yhteistoimintaa voidaan vakiinnuttaa. Sitä kautta vahvistetaan edellytyksiä alkuperäiskansojen mahdollisuudelle saada vaikutusvaltaa heidän elämäänsä ja kulttuuriansa koskevissa kysymyksissä. Tällä teema-alueella on valittu seuraavat investointipriorisoinnit: Investointiprioriteetti 8i: Rajat ylittävien työmarkkinoiden yhdentäminen, mukaan lukien rajat ylittävä liikkuvuus, yhteiset paikalliset työllisyysaloitteet ja yhteinen koulutus. Tämä investointiprioriteetti on ominainen Euroopan alueohjelmille. Olemme valinneet sen ohjelmaalueen työvoimapuutteen johdosta samalla, kun nuoret ja ulkomailla syntyneet ovat suuressa määrin työttömiä. Rajat ylittävä yhteistoiminta antaa potentiaalia ja hyviä edellytyksiä edistää työllisyyttä ja työvoiman rajat ylittävää liikkuvuutta. Pitkälle tähtäävien, paikallisesti ja alueellisesti juurrutettujen rajat ylittävien panostusten avulla työvoiman tarve saattaa kohdata työttömyyden Investointiprioriteetteihin ja odotettuihin tuloksiin liittyvät erityistavoitteet Eritystavoite 1: Sápmin sisällä priorisoidaan rajat ylittävien koulutusten luomista, joiden tarkoituksena on vahvistaa saamelaisnuorten välistä yhteistyötä Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä Investointiprioriteettiin sisältyvät aktiviteetit, joita saatetaan tukea Työvoiman ja työpaikkojen yhteen sovittamista tukevat panostukset, koska alueella esiintyy sekä työvoimanpuutetta että työttömyyttä varsinkin nuorten ja ulkomailla syntyneiden parissa mutta myös demografisten muutosten johdosta Paikallisten ja alueellisten rajat ylittävien aloitteiden edistäminen panostamalla rakenteelliseen koordinointiin ja kohderyhmälle mukautettujen menetelmien kehittämiseen muun muassa työttömien nuorten ja ulkomailla syntyneiden parissa tehtävässä työssä Rajat ylittävillä panostuksilla tuetaan nykyisten rajaesteiden purkua yhteistyössä asianomaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Sápmissa: tuetaan ja kehitetään yhteisten opintosuunnitelmien ja koulutusaineistojen tuottamista rajat ylittävän aikuiskoulutuksen tarpeisiin, sekä perinteisten saamelaiselinkeinoja ja saamelaisten kulttuuriperintöä käsittelevien rajat ylittävien koulutusten luomista. Kohderyhmä: Työnvälitystoimistot, vuokratyöyritykset, yliopistot ja korkeakoulut, ammattikorkeakoulut, koulutuslaitokset, kehitys- ja elinkeinoyhtiöt, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä yhteisötalouden etujärjestöt luonnos (syysk. 2013) s , Norrbottenin läänin tulevat rekrytointitarpeet, Thomas Ejdemo ; Nils-Gustav Lundgren, LTU 29

33 2.5 TEKNINEN TUKI Erityistavoitteet ja odotetut tulokset Teknisen tuen tavoitteena on luoda edellytyksiä ohjelman tehokkaalle toteutukselle ohjelman hallinnon, tiedotuksen ja arvioinnin osalta. Ohjelman tehokas toteutus vaatii, että sekä tuensaajat, rahoittajat että hallinto kokevat hallinnon toimivan tyydyttävästi ja talouden olevan hyvin hoidetun. Se edellyttää, että hallinto, tiedotus ja talous saavat riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja Tuettavien aktiviteettien kuvaus sekä niiden odotettu erityistavoitteille antama tuki Teknisen tuen (TT) tehtävänä on rahoittaa valmisteluihin, hallintoon, seurantaan, arvioon, tiedotukseen sekä tilintarkastuksen liittyviä toimenpiteitä. Tuen määrä on 6 (tai 7?) ohjelmalle myönnetystä kokonaismäärästä. Kansalliset ja alueelliset viranomaiset yhteisrahoittavat teknisen tuen. Seurantakomitea päättää teknisen tuen käytöstä. 3. Rahoitussuunnitelma 4. Alueellisen kehityksen työkalut 5. Yhteistyöohjelman toteutus 5.1 Oleellisten viranomaisten ja elinten tunnistaminen Yhteisen sihteeristön perustamistoimet Ruotsin, Suomen ja Norjan hallitukset ovat yhteisesti päättäneet säilyttää vuosien ohjelmakaudella käytetyn toteutusorganisaation. Hallintoviranomainen perustaa ohjelman hallintoa tukevan sihteeristön. Sihteeristö sijaitsee Ruotsissa, ja sen henkilöstö on sijoitettu Norrbottenin läänin lääninhallitukseen sekä Saamelaiskäräjille. Suomen infopiste on sijoitettu Lapin liittoon. Norjalaisten osallistumista varten Tromssan kuntayhtymässä on sihteeristö (sekä infopiste xxx?) Hallinto- ja valvontajärjestelmän tiivistävä kuvaus Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintokomitea Hallintoviranomainen Sihteeristö Kansalliset tarkastajat (First level control) Tilintarkastusviranomainen (Second level control) 30

34 5.1.4 The apportionment of liabilities among the participating Member States in case of financial corrections imposed by the managing authority or the Commission Virheellisyydet Palautus ja takautumisoikeus Euron käyttö 5.2 Kumppaneiden osallistuminen Interreg Pohjoinen -ohjelman perustarkoituksena on tuottaa alueellista lisäarvoa alueiden väliselle kasvutyölle ja Euroopan yhteenkuuluvuuspolitiikan toteutukselle. Ohjelman tehtävänä on auttaa korkealaatuisten hankkeiden tuottamisesta, joiden tarkoituksena on tukea pitkäaikaista kehitystä valituilla teema-alueilla. Ohjelman tehtävänä on myös tukea Ruotsin läänien, Norjan läänien ja Suomen maakuntien ohjelma-alueen keskeisiä yhteistoimintahankkeita, jotka puolestaan tukevat alueellisten vahvuusalojen kehitystä alueen eri osissa vallitsevien edellytysten pohjalta. Ohjelman on sen lisäksi tuettava lisääntyvään yhteistoimintaan muiden oleellisten EU-ohjelmien kanssa kohdistuvia panostuksia, sekä tukea elinkeinoelämän lisääntyvää osallistumista. Lopuksi tehtävänä on toteuttaa panostuksia, jotka kehittävät arviointia, tiedonpalautusta ja rakennerahastotyössä oppimista. Varmistaaksemme, että ohjelma vastaa yllä mainittuja tavoitteita, on suuri joukko eritasoja ja sektoreita edustavia toimijoita osallistunut ohjelman suunnitteluun. Myös ohjelman toteutukselle on tärkeää, että eri perspektiivit ja sidosryhmät ovat edustettuina Oleellisten kumppaneiden osallistuminen yhteistyöohjelman valmisteluun ja toteutukseen Kunkin maan vastuussa olevat ministeriöt ovat valinneet ohjelman suunnittelusta vastaavat viranomaiset. Norrbottenin läänin lääninhallitus on yhteistyössä kumppaneiden kanssa laatinut ohjelman. Kumppaneina ovat olleet Västerbottenin alue, Lapin liitto, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan liitot, Ruijan, Tromssan ja Nordlandin kuntayhtymät sekä Ruotsin, Norjan ja Suomen Saamelaiskäräjät. Jokainen kumppani on itse valinnut edustajansa ja varamiehensä ohjelmatyön työ- ja johtoryhmään. Norrbottenin lääninhallitukseen perustettiin ohjelman kirjoitusryhmä. Ohjelman suunnitteluprosessi on edennyt siten, että kirjoitusryhmä yhdessä työryhmän kanssa on laatinut ehdotuksia ohjelmaan, joihin johtoryhmä sen jälkeen on ottanut kantaa. Suomessa Levillä 18. syyskuuta 2013 järjestettyyn avoimeen kuulemiseen osallistui n. 150 henkilöä. Kommentteja, suosituksia ja näkökantoja on koottu myös avoimen konsultaatiokierroksen avulla, johon on ollut mahdollista tutustua alueiden sivustoilla sekä osoitteessa Kirjoitus- ja työryhmän jäsenet ovat tiedottaneet ohjelmaprosessista eri yhteyksissä ja vastaanottaneet myös näkökantoja ja kommentteja kuulijoilta. Työ- ja johtoryhmään kuuluneet viranomaiset tulevat osallistumaan ohjelman toteutukseen siten, että kukin niistä kuuluu ohjelman seuranta- ja johtokomiteaan. Ohjelman suunnitteluprosessin aikana on kussakin maassa järjestetty useita kokouksia ja tiedotustilaisuuksia. Osallistuvien alueiden edustajat ovat tavanneet työ- ja johtoryhmien kokouksissa yhteensä xx kertaa suunnitteluprosessin aikana. Norrbottenin läänin lääninhallitus on myös järjestänyt suuren konferenssin/kuulemisen Levillä, Suomessa syyskuuta, johon osallistui noin 150 henkilöä kaikista kolmesta maasta ja eri organisaatioista. Näiden tilaisuuksien lisäksi on järjestetty erilaisia kokouksia (tiedotustilaisuuksia näkökantojen ja lisäysten saamiseksi), joihin on osallistunut muun muassa seuraavat toimijat ja organisaatiot: 31

35 Ruotsi: Norrbottenin kunnallis- ja maakäräjäneuvoksien ryhmä, Norrbottenin alueellinen kumppanuus, Innovointistrateginen työryhmä, Luulajan tekninen yliopisto, elinkeinoelämän toimijoita, Tempen på länet -konferenssi, Ruotsin saamelasten keskusliitto, Saamelaisten koulutuskeskus, maailmaperintö Världsarvet Laponia, Slow Food Sápmi. Suomi: Pohjois-Pohjanmaan maaseutuohjelma, Lapin aluehallintoviranomainen, Lapin ELY-keskus, SAKK, Saamelaiskäräjät, SIIDA, Lapin rajavartiosto, Geologian tutkimuslaitos, Säteilyturvakeskus, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin yliopisto, Itä-Lapin kuntakierros, Arktinen keskus Norja: Täydennetään Muut: Pohjoiskalottineuvosto, Interreg IV A Pohjoisen seurantakomitea sekä Pohjoisen ja Sápmin hallintokomitea, Barentsin aluekomitea, Barentsin makailun työryhmä, Barents Industrial Partnership, Nordkalottens Gränstjänst, Bothnian Arc -yhdistys -(elinkeinoelämän kehittäjät), Tornedalsrådet, Pohjoisten raja-alueiden neuvosto Tekstiä täydennetään jatkossa 6. EAFRD- ja EMFF-rahastojen sekä muiden eurooppalaisten ja kansallisten rahoitusinstrumenttien sekä Euroopan investointipankin välinen koordinointi Jo ohjelman suunnittelussa on tapahtunut koordinointia eri ohjelmien välillä. Se on tapahtunut keskusteluissa ja kokouksissa eri ohjelmien kirjoittamiseen osallistuvien välillä. Kyseiset ohjelmat kattavat saman tai osittain saman maantieteellisen tai temaattisen alueen. Yhteistyötä jatketaan koko ohjelmakauden ajan. Pohjoinen-ohjelma limittyy maantieteellisesti joidenkin Euroopan alueellisen yhteistyön kattavien monikansallisten ohjelmien kanssa. Ohjelma-alue sisältyy kokonaisuudessaan Itämeren ja Pohjoinen periferia ohjelmien alueeseen. Rajat ylittävien ohjelmien ei pidä rahoittaa samankaltaisia aktiviteetteja kuin monikansalliset ohjelmat, vaan niiden tulee täydentää toisiaan. Muissa ohjelmissa tehtäviä lähentyviä panostuksia voidaan täydentää tämän ohjelman panostuksilla tapauksissa, joissa nähdään ohjelma-alueen kumppaneiden yhteistoiminnan tuottama selkeä rajat ylittävä lisäarvo. Jokainen hanke toteutetaan kunkin ohjelman sääntöjen mukaan, ja hanketta käsitellään aina erillisesti kussakin ohjelmahallinnossa. Pohjoinen-ohjelman hallinnon, monikansallisten ohjelmien sekä alueellisesti kehityksestä vastaavien organisaatioiden välillä tulee ylläpitää yhteyksiä, joiden tarkoituksena on huolehtia siitä, että eri ohjelmat täydentävät toisiaan sekä estää, että useammat ohjelmat rahoittavat samaa toimintaa. Ohjelma limittyy maantieteellisesti myös jossain määrin Botnia-Atlantica -alueohjelman sekä ENIrahoitusvälineeseen kuuluvien Kolarctic- ja Karjala-ohjelmien kanssa. Pohjoinen- ja kyseisten ohjelmien välillä on yhtymäkohtia. Pohjoinen-ohjelman hallinnon, muiden ohjelmien sekä alueellisesti kehityksestä vastaavien organisaatioiden välillä tulee ylläpitää yhteyksiä, joiden tarkoituksena on huolehtia siitä, että eri ohjelmat täydentävät toisiaan sekä estää, että useammat ohjelmat rahoittavat samaa toimintaa. Suomi ja Ruotsi aikovat myös toteuttaa joitakin alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä käsitteleviä ohjelmia. Ruotsinpuoleinen osa Pohjoinen/Sápmi-aluetta sisältyy kolmeen alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevään ohjelmaan: Övre Norrland, Mellersta Norrland ja Norra Mellansverige sekä koko maan kattavaan valtakunnalliseen aluerahasto-ohjelmaan. Ohjelma-alueen suomalainen osa 32

36 sisältyy vastaavaan suomalaiseen Pohjois-Suomen rakennerahasto-ohjelmaan. Pohjoinen-ohjelman ja muiden ajankohtaisten ohjelmien hallintojen sekä alueellisesti kehityksestä vastaavien välillä tulee ylläpitää yhteyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että ohjelmien väliset synergiat ovat täysin tutkittuja ja kaksoisrahoituksen riski täten eliminoitu. Monet hankkeet saavat yhteisrahoitusta alueellisesti kehitysvastaavilta organisaatioilta, ja rahoitusta valmisteltaessa tarkastetaan synergiat eri ohjelmiin sisältyvien panostusten välillä vähentääksemme riskiä, että samaa panostusta rahoitetaan sekä alueellisista rakennerahasto-ohjelmista että Pohjoinen-ohjelmasta. Pohjoinen-ohjelman hankkeet erottuvat siten, että niiden on osoitettava selkeä maitten rajat ylittävä lisäarvo. Mutta myös kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevissä alueellisissa rakenneohjelmissa on resursseja rajat ylittävälle yhteistyölle. Yllä mainittujen ohjelmien lisäksi saattavat Sosiaalirahasto, Maaseuturahasto, Meri- ja kalatalousrahasto, Horisont 2020-, COSME-, Connecting Europé Facility-, LIFE-, Erasmus-, Luovan Euroopan-, Kansalaisten Euroopan-, Sosiaalisten muutosten ja innovaatioiden-, Terveyttä kasvusta -ohjelmat koskea ohjelma-aluetta. 7. Tuen vastaanottajien vähentynyt hallinnollinen taakka Ruotsin alueellisten yhteistyöohjelmien hallintoviranomaiset työskentelevät yhdessä yksinkertaistaakseen Ruotsin hallinnoimien alueellisten yhteistyöohjelmien hankeomistajien työtä. Interact on kehittänyt hakukaavakkeiden, raporttien, eri kustannusten tulkintaa koskevien faktasivujen ym. malleja. Kyseinen työ on luonut perustan yksinkertaistamistyölle. Joitakin tunnistettuja yksinkertaistamisalueita: Kaavakkeet/sähköinen hakemus Indikaattorit Horisontaaliset kriteerit Arviointi ja tulosten levitys Osaamisen kehitys/koulutus Viestintä 8. Horisontaaliset kriteerit Tämä kappale on työn alla EU-komission ehdottamat horisontaaliset kriteerit huomioidaan suunnittelussa, muotoilussa, hankkeiden valinnassa, arvioinneissa sekä kaiken ohjelmatoiminnan toteutuksessa. Kolme vuosille tunnistettua kriteeriä ovat: kestävä kehitys yhdenvertaiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys sekä tasa-arvo. Olemme valinneet ohjelmaan vielä yhden kriteerin, nimittäin saamen kielen, joka on ollut horisontaalinen kriteeri aiemmillakin ohjelmakausilla, varsinkin saamelaishankkeissa. 33

37 8.1 Kestävä kehitys Kriteerit toimivat kestävän kasvun ja alueellisen kilpailukyvyn käyttövoimana. Antamalla horisontaalisten kriteerien kulkea punaisena lankana hankkeiden läpi kasvun saavuttamisen potentiaali teematavoitteiden sisällä kasvaa. 8.2 Yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä syrjimättömyys Yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden kriteerin tarkoituksena on edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja ehkäistä sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, toimintarajoitteeseen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää yhteistyöohjelmaa laadittaessa, muotoiltaessa ja toteutettaessa. Puutteellinen integraatio ja monimuotoisuusperspektiivin puuttuminen ei ole yksinomaan sosiaalinen ongelma, se merkitsee myös, ettei kasvupotentiaalia käytetä täydellisesti hyväksi. Tämän perspektiivin sisällyttäminen hankkeeseen tarkoittaa, että kullakin on mahdollisuus antaa panoksensa ainutlaatuisen kokemuksensa ja osaamisensa avulla siten, että yhteiskunnan monimuotoisuudesta tulee voimavara. Se antaa mahdollisuuden saavuttaa uusia markkinoita, parempia markkina-asemia, laajempaa rekrytointipohjaa, lisääntyvää luovuutta ja parempaa imagoa. 8.3 Tasa-arvo Tasa-arvon tarkoituksena on antaa naisille ja miehille samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet kaikilla elämän aloilla. Se saattaa esim. koskea valtaa ja vaikutusta, taloutta, yrittäjyyttä, työtä, työehtoja ja koulutusta. Hankkeen tasa-arvoperspektiivi merkitsee, että pyritään saamaan naisten ja miesten ehdot näkyville, ja että naisten ja miesten tietoja ja ideoita hyödynnetään. Hankkeen suunnittelussa on tärkeää miettiä, millaisia vaikutuksia eri panostukset merkitsevät naisille tai miehille. 8.4 Saamen kieli Saamen kielellä on tärkeä asema saamelaisyhteiskunnassa. Kieli on määrätyllä tavalla kansan historian kantaja. Kieli ilmentää mm. sosiaalista ja taloudellista organisaatiota, myyttejä ja saamelaista ajatusmaailmaa, suhtautumista ympäristöön sekä oikeuskäsityksiä ja arvoja. Saamen kielellä on kuitenkin vaikeaa pitää puoliaan globaalissa yhteiskunnassa, jossa on monia enemmistökieliä. Nostaaksemme esille kielen merkityksen ja motivoidaksemme sen käyttöä saamen kielen on toimittava saamelaishankkeiden horisontaalisena kriteerinä varsinkin 6. teematavoitteen kohdalla. 9. Erityiset liitteissä esitellyt osat 34

38 Liite 1. SWOT-analyysi 1. Ohjelma-alueen kuvaus 1.1 Väesto Interreg Pohjoisen aluetta leimaa alhainen väestöntiheys, ja kuvan 1 mukaan on Pohjois-Ruotsin ja - Suomen väestömäärä laskenut vuosina Pohjois-Norjan väestömäärä on kasvanut jonkin verran, mutta myönteisin kehitys näkyy Pohjois-Pohjanmaalla Suomessa. Ohjelmaan osallistuvat maat ovat viime vuosina aktiivisesti pyrkineet kasvattamaan väestölukuja, mutta se ei useimmilla alueilla ole johtanut erityisen hyvään tulokseen. Kappaletta tullaan selkeyttämään uusilla tilastoluvuilla 3. liitteessä. Taulukko 1. Pohjoinen -ohjelma-alueen väestö 2012 Väestökeskukset (yli asukasta) Väestö 2012 Osuus läänin väestön kokonais-määrästä () Ruotsi Norrbotten Kaikkiaan Luulaja ,1 Piitime ,5 Boden ,1 Kiiruna ,2 Västerbotten Kaikkiaan Uumaja ,1 Skellefteå ,6 Suomi Lappi Kaikkiaan Rovaniemi ,3 Kemi ,2 Tornio ,3 Pohjois-Pohjanmaa Kaikkiaan Oulu ,6 Pietarsaari ,4 Keski-Pohjanmaa Kaikkiaan Kokkola ,2 Norja Ruija Kaikkiaan Alattio ,1 Tromssa Kaikkiaan Tromssa ,1 Harstad ,0 Nordland

39 Bodö ,5 Mo i Rana ,7 Ohjelma-alueen suurimmat taajamat sijaitsevat rannikoilla, ja niillä on perinteisesti hyvät logistiset yhteydet sisämaan koostuessa pienemmistä paikkakunnista, joiden infrastruktuuri on heikompi. Kuva 1. Demografinen elatuskiintiö vuonna Lähde: Nordregio Tilastot (liitetään myöhemmin) osoittavat, että Norrbottenista on vuosina muuttanut eniten pois lapsiperheitä, mutta vuosina he osoittavat taipumusta jäädä paikoilleen tai muuttaa takaisin. Tilastot osoittavat myös, että eniten muuttajia on vuotiaitten parissa, ja jatkuvasti kasvava ikäryhmä on vuotiaat 33. Odotusten mukaan väestön keskittyminen suurempiin kaupunkeihin jatkuu tulevaisuudessa samalla, kun maaseutukuntien väestömäärä vähenee. Nuorempien ikäryhmien määrä pienenee, kun taas ikääntyvien määrä kasvaa. Väestönmuutoksen osalta Tromssan läänin kehitys on ollut samankaltainen, ts. muuttajien ryhmä on suurin vuotiaiden parissa, ja vuotiaiden ikäryhmä kasvaa jatkuvasti 34. Vuosina on väestönkasvu lisääntynyt tasaisesti koko Pohjois-Norjassa, mikä suurimmaksi osaksi riippuu lisääntyvästä maahanmuutosta. Oulun seudulla väestönrakenne on poikkeuksellisen nuori eurooppalaisessa mittapuussa keski-iän ollessa vain 37 vuotta. Alueelle muuttaa paljon ihmisiä, mikä saattaa johtua siitä, että Oulu on suuri yliopistokaupunki. Pohjoinen-ohjelman näkökulmasta tärkein tulevaisuuden kysymys on, miten nuoret ja hyvin koulutetut ihmiset löytävät työn ja elatuksen alueelta. Jokainen pois muuttanut nuori on nuoren vitaalisuuden tappio alueelle. Kappale kirjoitetaan huomioimalla myöhemmin lisättävät tilastot. Kuva 1 näyttää alueen elatuskiintiön, ts. riippuvaisten yksilöiden määrän (lapset ja vanhemmat) suhteessa työssä käyvään väestöön (15 64-vuotiaat). Suurimmassa osassa ohjelma-aluetta hoitoa ja hoivaa tarvitsevien yksilöiden määrä on henkilöä 100 työssä käyvää kohden. Suurin se on Tornionjokilaaksossa, jossa se ylittää 65 henkilöä 100 työssä käyvää kohden. Vastakkainen olosuhde vallitsee Oulun, Luulajan ja Tromssan yliopistokaupungeissa, joissa on useampia työssä käyviä kuin riippuvassa asemassa olevia. Alueen asukkailla on pitkä perinne rajat ylittävästä yhteistoiminnasta, ja he ovat tottuneita liikkumaan helposti rajojen yli. Varsinkin raja-alueilla rajanylitykset ovat hyvin tavallisia ja itsestään selviä, ja pohjoismaiden välillä on vallinnut passivapaus 1950-luvulta saakka. 33 Tilastollinen keskustoimisto (SCB), Ruotsi 34 Tilastollinen keskustoimisto (SSB) 36

40 Sápmi Saamelaiset ovat Euroopan ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. He ovat etninen ja kulttuurinen vähemmistö, joka elää perinteisellä saamelaisalueella Sápmissa. Saamelaiset kansoittivat Sápmin ennen nykyisten kansallisvaltioiden perustamista, ja alue ulottuu Luoteis-Venäjällä sijaitsevalta Kuolan niemimaalta Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosien yli tunturiketjua pitkin etelään Norjan Engerdaliin ja Ruotsin Idreen. Sápmin väestöluku on useimpiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin verrattuna hyvin pieni, kun taas heidän asuttamansa alue on hyvin laaja. Saamelaisten kokonaismäärää ei tiedä kukaan sen johdosta, ettei etnisyys ole väestönlaskun perusta Skandinaviassa. Muun muassa vanhojen poroluetteloiden perusteella on kuitenkin tehty erilaisia laskelmia, joiden mukaan Ruotsissa asuu saamelaista, Norjassa , Suomessa ja Kuolan niemimaalla noin Saamelaisaluetta leimaa harva-asutus, mikä merkitsee pieniä väestökeskuksia ja harvaa asutusmallia. Tilastoja saamelaisväestön muutosta saamelaisalueelta ja takaisin ei ole olemassa, mutta voidaan olettaa, että saamelaisia muuttaa työn ja koulutuksen perässä enemmän pois alueelta kuin sinne takaisin. Saamelaiset ovat perinteisesti tehneet laajaa yhteistyötä keskenään. Kieli- sekä kulttuuri- ja sukulaissuhteet ovat muodostaneet vahvan siteen nykyisten maiden rajojen yli. Jo 1900-luvun alussa perustettiin saamelaisjärjestöjä saamelaisetujen puolustamiseksi, jolloin poronhoidon ehdot ja mahdollisuudet muodostivat keskeisen kysymyksen. Saamelaiskäräjien perustaminen (saamelaisparlamentti) kolmessa pohjoismaassa on luonut uusia ehtoja maitten rajat ylittävälle institutionaalistuneelle yhteistyölle. Maaliskuussa 2000 allekirjoitettiin yhteistyösopimus Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien välillä niiden perustaessa Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston. Yhteispohjoismainen saamelaissopimus yhtenäisen saamelaispolitiikan luomisesta on esitelty kolmen maan hallituksille päätöstä varten. Sen lisäksi on Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys luonut uusia haasteita ja mahdollisuuksia ylivaltiolliselle, alueelliselle ja saamelaispoliittiselle yhteistyölle. Saamelaisten alkuperäiskansan asema merkitsee, että saamelaisilla on oikeus säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan elinkeinot mukaan lukien. Saamelaisilla on kansana itsemääräämisoikeus. 1.2 Luonto ja ympäristö Alue sisältää monia erilaisia ja ainutlaatuisia luonnonympäristöjä, joilla on rikas kalakanta ja eläimistö sekä omaperäinen kasvisto ja fauna. Norjanpuoleinen maisema on vuono- ja tunturimaisemalle luonteenomaista. Ruotsin puolella metsät, suot ja tunturit muodostavat maisemamosaiikin, ja Suomen puolella maisemaa hallitsevat matalat tunturit, metsät, suot ja alangot. Alue käsittää myös rannikkoa kuten Pohjanlahden rannikon ja Pohjois-Norjan rannikot sekä suojeltuja kansallisjokia. Pohjois- Pohjanmaalla Oulun eteläpuolella sijaitsee intensiivisen maanviljelyn pohjoisin alue. Natura 2000 on tärkeä osa Euroopan yhteistä ympäristötyötä lajien ja erilaisten ympäristötyyppien säilyttämiseksi tuleville sukupolville. Alueella sijaitsee kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita sekä muita ainutlaatuisia ja suojeltuja alueita. Nämä alueet on muun muassa otettu mukaan UNESCON maailmanperintölistalle, ja niillä on suuri merkitys biologisen monimuotoisuuden ja saamelaisen kulttuuriperinnön säilyttämiselle samalla, kun vaihteleva, ainutlaatuinen ja puhdas luonto merkitsevät arvokasta resurssia virkistykselle ja elinkeinoelämän kehitykselle. Teollisuudelle alue tarjoaa runsaasti raaka-aineita ja energialähteitä. Suuri osa alueen nykyisestä hyvinvoinnista perustuu luonnonrikkauksien kuten metsän, veden, malmin, mineraalien, kalan, öljyn ja kaasun käyttöön. Metsänhakkuu, voimaloiden rakentaminen, öljyn- ja kaasuntuotanto, meriviljely ja kaivoslouhinta ovat esimerkkejä luonnon resurssien käytöstä. 35 Ruotsin Saamelaiskäräjien tietojen mukaan,

41 Ohjelma-alueen pohjoinen sijainti merkitsee, että vuodenaikojen vaihtelut ovat selkeitä, ja ilmasto ajoittain ankaraa. Talvet ovat kylmiä ja pimeitä kesäkuukausien toisaalta tarjotessa valoa vuorokauden ympäri. Ohjelma-alue on viidestä seitsemään kuukauteen vuodessa lumen peitossa. Teollisuudelle alue tarjoaa runsaasti raaka-aineita ja energialähteitä. Viimeisten 5-6 vuoden aikana kansainvälinen kiinnostus pohjoista ja arktista aluetta kohtaan on lisääntynyt ennen kaikkea luonnonvarojen johdosta aikana, jolloin energiakustannukset lisääntyvät suurissa osissa maailmaa samalla, kun ilmastomuutokset mahdollistavat uusia hyödyntämisiä, investointeja ja kuljetusreittejä. Suuri osa alueen nykyisestä hyvinvoinnista perustuu luonnonrikkauksien kuten metsän, veden, malmin, mineraalien, kalan, öljyn ja kaasun käyttöön. Metsänhakkuu, voimaloiden rakentaminen, öljyn- ja kaasuntuotanto sekä kaivoslouhinta ovat esimerkkejä luonnon resurssien käytöstä. Tämä kehitys erottuu jyrkästi saamelaisten arkaluonteisen luonnon käytöstä, jossa he pitkään ovat hyödyntäneet maata ja vettä perinteisissä elinkeinoissaan. Tapamme käyttää alueen luonnonvaroja, maata ja vesivaroja on ratkaisevaa pitkän tähtäimen biologiselle monimuotoisuudelle ja resurssijohtamiselle mutta myös vesistön hyvinvoinnille ja luonnon virkistysarvolle. Sápmi Sápmin luonto on saamelaisten kotimaa, jolla on pitkä kulttuurihistoria, ja joka kantaa suurta osaa saamelaisesta kulttuuriperinnöstä. Se mitä muut voivat pitää Euroopan viimeisenä erämaana tai uuden hyväksikäytön mahdollisuutena, on itse asiassa saamelainen kulttuuriperintö, jossa saamelaiset ovat asuneet ja toimineet ammoisista ajoista lähtien. Saamelaisten kansanryhmä on historiallisesti asuttanut saamelaisten maata, Sápmia, ennen kuin nykyiset kansallisvaltiot perustettiin. Koko Sápmin alueella näkyy asuinpaikkojen jälkiä ja jäännöksiä, ja saamelaiset ovat hoitaneet maata ja vesiä suurella kunnioituksella ja varovaisuudella. Saamelaisten elämä ja elinkeinot perustuvat suuressa osin uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen, mikä merkitsee, että he selviytyäkseen ovat riippuvaisia siitä, ettei ympäristöä turmella. Sápmin ympäristö on arkaluonteinen ja syntyneiden vaurioiden entistäminen saattaa viedä pitkän ajan. Saamelaisten ympäristöä altistetaan jatkuvasti vaikutuksille, jotka myös muuttavat saamelaisten elämänmuotoa ja suhdetta luontoon. Sápmin alueella toteutetaan muutakin kuin saamelaistoimintaa kuten esim. metsästystä ja kalastusta, moottorikelkoilla ajoa, tunturivaelluksia ym. sekä luonnonvarojen tuotantoa, joiden johdosta maita rasitetaan. Luonto ei ole ainoastaan resurssilähde, jota tyhjennetään. Jos tavoitteena on saavuttaa pitkäjännitteisyyttä resurssien käytölle, on asetettava aivan muita ehtoja. Vaurioiden ja kulumien ehkäisy vaatii kaikkien osapuolien yhteisnäkemystä ja tahtoa pitkäjännitteisen kestävän kehityksen luomiseen ja säilyttämiseen. Saamelaisten vaikutusvalta luonnonvarojen käyttöön on puutteellinen. Saamelaisten tapaoikeutta kyseenalaistetaan myös tuomioistuimien päätöksillä, kun maaperää on muutettu esimerkiksi metsätaloutta laajentamalla, kaivostoiminnalla, tuulivoimaloilla ja vesivoimaa rakentamalla. Kilpailu luonnonvaroista lisääntyy, ja luonnon jatkuva pirstoutuminen on ristiriidassa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa, jossa kantokykyinen elinympäristö on perustana sille, että ihmiset, eläimet ja kasvit pystyvät elämään ja kehittymään. Tasapainon ja luonnon ja ympäristön kantokykyisen hyödyntämisen pitää olla kaiken maaperän ja luonnonvarojen käytön osana. 1.3 Elinkeinoelämä Raaka-ainetuotantoon perustuva teollisuus on edelleen laajaa alueella, mutta elinkeinoelämä ei ole enää yhtä voimakkaasti riippuvainen siitä, kuin se on ollut aiemmin. Olemme saaneet monia uusia elinkeinoja samalla, kun muiden merkitys työllisyydelle on vähentynyt. Elinkeinoelämä on siten nykyään vaihtelevampaa. Ennen kaikkea pienyritykset (mikroyritykset) ovat vallanneet yhä suuremman tilan. Yli 90 prosentilla ohjelma-alueen yrityksistä on vähemmän kuin 10 työntekijää. Meiltä puuttuu kuitenkin edelleen keskisuuria yrityksiä, joilla on resursseja kilpailla suuremmilla markkinoilla sekä kansainvälisesti. 38

42 Antal arbetsplatser 2012 efter storleksklass/työpaikkojen määrä suuruusluokan mukaan Geografiskt område Arbetsplatsstorlek och antal anställda Totalt Norrbotten , , , Västerbotten , , Sverige , , , Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Lappi - Lappland Finland Nordland , , , , Troms , , , , Finnmark , , ,3 91 1, Norge , , , , Suuret raaka-ainetuotantoon perustuvat suuryritykset vastaavat edelleenkin huomattavasta osasta alueen vientiä. Muun muassa Pohjois-Ruotsin kaivos- ja terästeollisuus osoittaa erittäin vahvaa kilpailukykyä maailmanmarkkinoiden kysynnän ollessa vakaan ja kasvussa, kun taas öljy-, kaasu- ja kalateollisuus vastaavat Pohjois-Norjan suuresta kasvusta. (Suomi?) Alueen kaikki maat ovat sen lisäksi tuottaneet kaivosstrategian kehityksen edistämiseksi sopusoinnussa ympäristön, asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa. Kasvanut kilpailu useampien kansainvälisten kilpailijoiden ja asiakkaiden taholta, lisääntyneet vaatimukset korkeammasta tuottavuudesta ja kehittyneemmästä teknologiasta sekä muuttunut suhtautumistapa ympäristökysymyksiin on viime vuosina kohdistunut alueen yrityksiin. Se on johtanut uuteen toimintaan muun muassa palvelusektorilla, matkailu- ja luovissa elinkeinoissa sekä ympäristö- ja energiasektorilla. Tietovaltaiset yrityspalvelut ovat lisääntyneet huomattavasti verrattuna valmistusteollisuuteen. Alalla toimii korkeasti koulutettuja henkilöitä, joiden tiedot perustuvat kokemukseen. Sen merkitys yksityis- ja julkisen sektorin innovaatioille on yhä tärkeämpää. Ala toimii myös tiedon levittäjänä elinkeinoelämässä. Alalle luonteenomaiset yritykset työskentelevät ohjelmistoteollisuudessa, organisaatiokonsultoinnissa ja laskentatoimen palveluissa. Yritysten tavaroiden ja palveluiden jalostusaste on kuitenkin alhainen, ja innovointiaste sekä innovaatioiden kaupallistamisen käyttövoimat ovat edelleenkin yleisesti alhaiset koko alueella. Alueen eri elinkeinohaarojen kehitys vaihtelee jonkin verran. Ympäristö- ja energiakehityksen osalta ohjelma-alueen kolmella maalla ja niiden yrityksillä on erilaiset kehitysedellytykset. Maat ovat esimerkiksi tehneet erilaisia valintoja energiapoliittisissa strategioissaan ja ovat viime vuosina suuntautuneet enemmän paikallisiin luonnonvaroihin perustuviin energiatietoihin tutkimuksen ja kehityksen osalta sekä tehokkaaseen bioenergian tuotantoon. Energialähteet voivat koostua puusta, turpeesta, biokaasusta ja tuulivoimasta. Eräs koko alueella, mutta varsinkin Pohjois-Norjassa ja -Suomessa, myönteisesti kehittyvä elinkeinoelämän haara on matkailuelinkeino, joka on priorisoitu elinkeino kaikissa kolmessa maassa. Luonnon- ja kulttuuriperintöön perustuvat investoinnit ovat liikkeelle paneva voima, ja se on muun muassa antanut tulokseksi lisää työpaikkoja. Työvoima koostuu useimmiten naisista, nuorista ja/tai syntyperältään ulkomaisista. Alueella vierailevat matkailijaryhmät edellyttävät korkealaatuisia, suhteellisen helposti saavutettavia palveluita ja tuotteita, mitä puutteelliset logistiset kuljetukset saattavat vaikeuttaa. Pääasialliset matkailukohteet koostuvat luonnonelämyksistä, joihin liittyy luova tuotekehitys, mutta myös uutta matkailuelinkeinon kehitystä tapahtuu muilla sektoreilla kuten öljyn, kaasun, mineraalien ja kalastuksen keskuudessa. Muut kasvaneet elinkeinoelämän haarat koostuvat testausja harjoitustoiminnasta ja varsinkin sellaisista, jotka edellyttävät alueen kylmää ilmastoa sekä työvoimavaltaisista aloista kuten TVT, luovat elinkeinot ja palvelusektori. Alueen työvoimavaltaiset yritykset kuten matkailuelinkeino, testaus- ja harjoitustoiminta, luovat elinkeinot ja palvelusektori ovat tähän mennessä osoittaneet myönteistä kehitystä, ja sillä on myös suuret tulevaisuuden kehitysedellytykset. Alueen valmistusteollisuus toisaalta asetetaan yhä ankarampien tehostusvaatimusten eteen. Muun muassa globalisaation ansiosta tuotantokustannuksia on alen- 39

43 nettava. Alhaisempiin tuotantokustannuksiin kohdistuvat vaatimukset, läheisyys suurempiin markkinoihin sekä parempi raaka-aineiden ja energian saanti johtaa siihen, että yritykset muuttavat tai ulkoistavat koko tai osia tuotannostaan muihin maihin ja muille alueille. Alueen palveluyritykset jotka perinteisesti ovat suunnanneet toimintansa perusteollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi, ja jotka monesti toimivat paikallisilla markkinoilla, ovat sen tähden pakotettuja sopeuttamaan toimintaansa uusille markkinoille. Miltä tiedot yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta näyttävät alueella? Faktatietoja lisätään. Ohjelma-alueelta puuttuu riskihalukasta pääomaa tutkimukseen ja kehitykseen sekä uusien yritysten luomiseen. Uusilla innovatiivisilla yrityksillä on vaikeuksia saada käynnistysvaiheessa rahoitusta, nk. siemenpääomaa samalla, kun yhteiskunnan tuki sen kaltaiselle toiminnalle on vähentynyt. Toisenlaisia rahoitustyökaluja kuten esim. bisnesenkeleitä, jotka ottavat riskin ja investoivat uusiin ja epävarmoihin hankkeisiin ja yrityksiin, ei myöskään ole. Sápmi Saamelaisyhteiskunnassa on yhteys elinkeinon ja kulttuurin välillä hyvin tärkeä. Sen johdosta on tärkeää kehittää ja säilyttää saamelaiskulttuurin ja -identiteetin materiaalisen perustan muodostavaa elinkeinotoimintaa. Todelliset mahdollisuudet kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen eivät koske vain henkisiä kulttuurin ilmentymiä kuten opetusta, kirjallisuutta tai taidetta vaan myös luonnonvarojen hyödyntämistä ja kulttuurin perustana olevien elinkeinojen harjoittamista. Vaikkakin saamelaiset osallistuvat suuressa määrin nyky-yhteiskunnan eriytyneeseen työelämään, muodostavat peruselinkeinot kuten poronhoito, metsästys, kalastus, maanviljely ja duodji (saamelaiskäsityö) pääasiallisen saamelaiskulttuurin perustan ja kiinnekohdan. Poronhoito on hyvin tärkeä saamelainen elinkeino sekä elinkeinon näkökulmasta että suhteessa sen keskeiseen merkitykseen saamelaisyhteiskunnan kulttuurinkantajana. Sen johdosta on tärkeää turvata, että poronhoidolle annetaan elinkeinon tarvitsemat puite-edellytykset sen roolin vahvistamiseksi ja kehittämiseksi saamelaisyhteiskunnassa. Ruotsin kaikilla saamelaisilla on oikeus poronhoitoon. Oikeuden harjoittaminen vaatii kuitenkin paliskunnan jäsenyyttä. Koko maassa on 51 paliskuntaa. Taulukko XX. Ruotsin poronhoitoalueet vuonna 2012 Lähde: Saamelaiskäräjät, Ruotsi Lääni, alue Norrbottenin lääni Västerbottenin lääni Jämtlannin/Taalainmaan läänit Toimilupapaliskunnat Porojen määrä Kaikkiaan Ruotsissa Norjan poronhoito on paikallistasolla organisoitu kuuteen poronhoitoalueeseen ja 88 poronhoitopiiriin, jotka vastaavat Ruotsin paliskuntia. Poronhoitopiirit on jaettu yksityisistä poronomistajista koostuviin käyttöyksiköihin. Poronhoitoluvan saaminen Norjassa edellyttää, että jollakulla asianomaisen vanhemmista tai isovanhemmista on ollut poronhoito pääelinkeinona. Taulukko XX. Norjan poronhoitoalueet vuonna

44 Lähde: Poronhoitoalueet Vuosi Porojen määrä Länsi-Ruija Itä-Ruija Tromssa Nordland Pohjois-Tröndelag Etelä-Tröndelag ja Hedmark Kotiporokunnat / Kaikkiaan Norjassa Suomen poronhoito kattaa Lapin läänin lukuun ottamatta tiheämmin asutun kaakkoiskulman sekä Oulun läänin koillispuoliskon. Kaikilla poronhoitoalueella asuvilla EU:n kansalaisilla on oikeus harjoittaa poronhoitoa. Suurinta osaa poronhoitoa harjoitetaan maa- ja metsätalouden täydennyksenä. Ainoastaan alueen pohjoisosan poronhoito vastaa Ruotsin ja Norjan poronhoitoa. Poronhoitoalue on jaettu 56 poronhoitopiiriin, joita paliskunnat»bálgosat» hyödyntävät ympäri vuoden. Jokainen paliskunta koostuu poroja hoitavasta jäsenestä. Paliskuntaa johtaa hallitus, ja poronhoitotyötä johtaa vastaava päällikkö. Alueen eteläosissa suuri osa poronhoidosta tapahtuu paliskunnan johdolla, kun taas pohjoisosien poronhoidossa yksittäiset jäsenet huolehtivat siitä suuremmassa määrin. Taulukko XX. Poronhoitoalueet (saamelaisten ja suomalaisten poronhoito) Suomessa Lähde: Poromies-lehti 2/2013 Poronhoitoalueet Vuosi Porojen määrä 1 Saamelaisalue Lapin läänit muut osat Oulun lääni Kaikkiaan Suomessa Kuolan niemimaan poronhoitoa harjoitetaan sen pohjoisosassa ja Valkoiseen mereen rajoittuvalla itärannikolla. Poronhoito niemimaan itäosassa on paikallaan pysyvämpää kuin pohjoisosassa. Poronhoito oli aiemmin organisoitu kolhooseihin, mutta ne muutettiin 1970-luvulla kahdeksi valtiolliseksi sovhoosiksi. Organisaatiorakenne on säilynyt Neuvostoliiton hajottua, ja poronhoitoa harjoitetaan tänään kahdessa suuressa hoitoyksikössä. Kuolan niemimaan länsiosassa poronhoito on kuitenkin enemmän yksityisessä omistuksessa. Taulukko XX. Kuolan niemimaan poronhoitoalueet n. vuonna 1990 (Tilastoja vuodelta 2012?) Poronhoitoalueet Poron- Paliskuntien Porojen hoitajia määrä määrä 1 Kuola Yhä useammat saamelaiset ovat viime vuosina käynnistäneet saamelaisia matkailuyrityksiä, joiden toiminta perustuu saamelaiskulttuuriin. Ne kattavat viestinnän ja median, elämys- ja luontomatkailun, opastuksen ja saamelaistiedotuksen sekä ateriapalveluja. Ruotsin saamelaisten keskusliitto teki vuonna esitutkimuksen, joka osoitti melkein sata Ruotsin puolella toimivaa saamelaista mat- 36 Saamelaismatkailua koskeva esitutkimus, 2008, RSK 41

45 kailuyritystä. Ne olivat kaikki pienyrityksiä, joiden kaikkien mielestä heillä oli suuri kasvupotentiaali. Laatu, kestävyys, turvallisuus ja uskottavuus ovat saamelaiselinkeinojen ekologisesti kestävän kehityksen avainsanoja. Se merkitsee kokonaisnäkemystä Sápmin elinympäristöön ja käyttää lähtökohtanaan yhteistä saamelaista elinympäristöperintöä. Saamelaiselinkeinojen yritysrakenteen erityispiirteiden osalta voidaan sanoa yritysten enemmistön olevan mikroyrityksiä. Poronhoito- ja käsityöyritykset on usein rakennettu siten, että yrittäjä tekee vuodenaikojen mukaan eri asioita samassa yrityksessä. Mahdollisuudet löytää täydentävää toimintaa jo olemassa oleviin saamelaiselinkeinoihin on usein korkeammalle priorisoitua kuin täysin uusien toimien löytäminen. Matkailu on kuitenkin äärimmäisen tärkeä Sápmille keinona löytää menekkiä poronlihalle, käsitöille, taiteelle ja muotoilulle. 37 Visit Sápmin tavoitteena on tulevaisuudessa organisoida 500 saamelaisyritystä koko Sápmin alueella. 75 yritystä niistä on oltava hyväksyttyjä Sápmi Experience -yrityksiä Työmarkkinat Työllisyysasteen tilastot? Tilastotietoja naisten/miesten osuudesta työvoimassa tulee myöhemmin. Tilastoja maahanmuuttajista työmarkkinoilla (kotouttaminen). Työttömyys koulutuksen saaneiden nuorten parissa tulee myöhemmin. Tilastot osoittavat, että pitkäaikaistyöttömien osuus alueella Norjaa lukuun ottamatta on suhteellisen korkea sen ollessa xx prosenttia Ruotsissa, xx Suomessa Norjan lukujen ollessa huomattavasti alhaisempia xx prosentilla. Myös nuorisotyöttömyys on suhteellisen korkea. N. XX prosenttia xx -ikäisistä on työmarkkinoiden ulkopuolella Pohjois-Ruotsissa, xx Suomessa ja Norjassa on xx nuorista xx - ikäisistä työttömiä. Norrbottenilla on monien vuosien aikana ollut kielteinen nettomuuttoliike nuorten parissa. Suurin lääniin muualta muuttanut ryhmä viimeisen vuosikymmen aikana on tullut ulkomailta, mikä osoittaa hyvän kotouttamistyön tärkeyttä pystyäksemme hyödyntämään ja kehittämään osaamista, jolla maahanmuutto voi vahvistaa lääniä. Pohjois-Ruotsin suurimman yksittäisen rekrytointitarpeen lasketaan olevan hoito- ja hoivahenkilöstön ammattiryhmässä (3 811 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä). Rekrytointitarpeen lasketaan tulevan eläköitymisen seurauksena. Ammattiryhmää hallitsevat naiset, mutta analyysit viittaavat siihen, että miesten osuus ammatissa on lisääntymässä 39. Työmarkkinoille sijoittuminen eroaa selkeästi kotimaassa ja ulkomailla syntyneiden välillä. Ulkomailla syntyneitten työllisyysaste on alhaisempi ja työttömyys suurempaa kuin kotimaassa syntyneiden keskuudessa. Ohjelma-alueen eri toimijoilla on edessään suuria haasteita helpottaakseen ulkomailla syntyneiden sijoittumista työmarkkinoille 40. Suurin lääniin muualta muuttanut ryhmä viimeisen vuosikymmen aikana on tullut ulkomailta, mikä osoittaa hyvän kotouttamistyön tärkeyttä pystyäksemme hyödyntämään ja kehittämään osaamista, jolla maahanmuutto voi vahvistaa lääniä 41. Ulkomailla syntyneiden osaamisesta huolehtiminen ja sen saamiseksi kohtaamaan työelämän tarpeet on tärkeä ja selkeä väline työvoiman saannille alueille 42. Samalla kun alueella Norjaa lukuun ottamatta vallitsee korkea nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, on työvoiman kysyntä suuri, varsinkin rakennus- ja maarakennusalalla, matkailussa, öljy-, mineraali- ja kaasuelinkeinossa, mutta kysyntää on myös insinööreistä, korjausmiehistä sekä terveyden- ja sai- 37 Lennart Pittja, hankepäällikkö, Visit Sápmi, RSK Keskustelupohja: Kansallinen alueellisen kasvun ja vetovoiman strategia , Hallituksen kanslia Alueellisen osaamissaannin strategiat, Östersund, luonnos (syys luonnos (syysk. s.13 14) s , Norrbottenin läänin tulevat rekrytointitarpeet, Thomas Ejdemo ; Nils-Gustav Lundgren, LTU 42 Puheista toimiin. Kotouttaminen ja monimuotoisuus kasvuperspektiivissä. Raportti 0146, Kasvuvirasto. 42

46 raanhoitoalan henkilöstöstä. Se on johtanut pätevän työvoiman työmatkailuun, nk. fly in-fly out - ilmiöön, jossa pätevää työvoimaa lennätetään alueelle ja kotiin. Julkinen sektori on pienillä paikkakunnilla usein suurin työnantaja, ja naiset työskentelevät usein miehiä useammin julkisella sektorilla. Se johtaa suureen riippuvuuteen julkisesta sektorista hajaasutusalueiden työantajana varsinkin naisten joukossa. Pohjois-Norjassa on riippuvuus julkisesta sektorista kuitenkin ollut vahvuus Etelä-Norjaan verrattuna, koska julkinen sektori kattaa suurimman osan työmarkkinoista, ja suuri osa tavaroiden ja palveluiden kysynnästä tulee julkiselta sektorilta. Talouskriisi ei laskusuhdanteen aikana ole yhtä tuntuva sen johdosta, että julkinen sektori tukee paikallisten ja alueellisten yritysten tuotantoa. Yhdistettynä kuntien ja maakäräjien hallitukselta saamiin pelastuspaketteihin julkisten investointien edistämiseksi on johtanut siihen, että Pohjois-Norjan elinkeinoelämä on selviytynyt talouskriisistä hyvin. Öljy- ja kaasuteollisuus vastaa Pohjois-Norjassa huomattavasta työpaikkojen määrästä. Työntekijöiden lukumäärä on suurin piirtein sama kaikissa kolmessa läänissä. Vuonna 2010 Pohjois-Norjan kalateollisuus työllisti n kokopäiväisesti työskentelevää. Sápmi Saamelaisten enemmistö työskentelee tänään ammateissa, jotka eivät ole perinteisesti saamelaisia kuten virkailijoina, koulun työntekijöinä, opettajina, hallinnollisina työntekijöinä jne. Se on seurausta siitä, että vain pieni osa saamelaisista pystyy harjoittamaan poronhoitoa laidunresurssien muodostaessa rajoittavan tekijän, minkä johdosta lähiympäristö ei pysty tarjoamaan työtä. Saamelaisalueen pitämiseksi koossa ja houkuttelevana näille ihmisille on tärkeää, että panostetaan työllisyysmahdollisuuksien kehitykseen myös tämän väestöryhmän hyödyksi. Siten tuetaan myös koko saamelaisalueen saamelaisidentiteettiä. Tuki, yhteistyö ja rajat ylittävä kokemustenvaihto on perustavaa laatua oleva elementti. Elinkeinoelämän muutosprosessit ovat itsestään selvästi vaikuttaneet myös saamelaisyhteiskuntaan. Rakennemuutos nykyaikaisemman ja eriytyneemmän työelämän suuntaan on luonnollisesti johtanut siihen, että saamelaisia rekrytoidaan perinteisten peruselinkeinojen ulkopuolisiin ammatteihin. 1.5 Tutkimus ja innovointi Alueellisen innovoinnin tulostaulun mukaan ohjelma-alue on vuoden 2007 seuraajan asemastaan kivunnut alemman tason innovointijohtajaksi (ks. kuvaa 2 alla) vuonna 2009 ennen kaikkea teknisissä prosessi- ja tuotantoinnovoinneissa tapahtuneiden parannusten, yksityisen ja julkisen sektorin välisen vahvistuneen yhteistoiminnan sekä yritysten innovointikyvyssä tapahtuneen pienen kehityksen ansiosta. Norjan läänit osoittavat heikompaa kehitystä ja ovat Alueellisen innovoinnin tulostaulun mukaan taantuneet hieman. Ranking perustuu kolmen kategorian indikaattoreihin: mahdollistajat, yritysaktiviteetit ja innovointitulokset. Alueella ei vallitse tasapainoa näiden kolmen välillä, vaan mahdollistajat ovat etuajassa. Kuva 2: Alueiden luokittelu Alueellisen innovoinnin tulostaulun mukaan vuonna

47 44 Eurooppaan verrattaessa alueella on edelleenkin kehitysmahdollisuuksia yritysten innovointikyvyssä ja - yhteistoiminnassa sekä T&Kpanostuksessa. Alue näyttäytyy suhteellisen heikkona ei-teknisten innovaatioiden osalta. Alue on kuitenkin menestynyt yhteistoiminnassa yksityisen ja julkisen sektorin välillä, julkisen sektorin panostuksissa T&K-toimiin sekä innovointipanostuksiin T&Kalueen ulkopuolella. Alueella on vankkoja koulutus-, tutkimus- ja innovointiympäristöjä. Yliopistot, korkeakoulut, ammattikorkeakoulut ja aktiivit T&K-toimet helpottavat korkeamman koulutuksen saantia monilla paikkakunnilla. Useampien tutkimuskeskusten ja koulutuslaitosten syntyminen on viime vuosina vahvistanut alueen osaamista ja T&K-toimia. Olemme sen tuloksena saaneet erityisosaamista esim. arktisessa teknologiassa, avaruustekniikassa, biotekniikassa, kalastuksessa ja meriviljelyssä, meribiotekniikassa, meritekniikassa sekä kaivos- ja mineraalitekniikassa. Teollinen T&K ovat kuitenkin edelleen alhaisella tasolla. Tilastoja liitetään myöhemmin. Kuva 3. Pohjolan korkeakoulut ja yliopistot vuonna Lähde: Nordregio Kuvan 3 kartta näyttää ohjelma-alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kotipaikat. Suurimmat laitokset sijaitsevat Oulussa ja Rovaniemellä Suomessa, Luulajassa ja Uumajassa Ruotsissa sekä Tromssassa ja Bodössä Norjassa. Saamelaisten korkeakoulu, Sámi allaskuvla/sámi University College sijaitsee Norjan Kautokeinossa. Sen lisäksi on monissa pohjoisen alueen yliopistoissa saamelaislaitoksia kuten Tromssassa, Bodössä, Uumajassa ja Oulussa joitakin mainitaksemme. Liite 2 esittelee yksityiskohtaisemman kuvauksen alueen koulutus- ja tutkimuslaitoksista. Ohjelma-alueella sijaitsee myös kaksi yliopistoa, jotka ovat mukana Shanghain rankinglistalla, nimittäin Oulun yliopisto (luokassa ) ja Tromssan yliopisto (luokassa ). Kaikissa maissa tehdään tutkimustyötä muun muassa energian (öljy, kaasu, bio, tuuli), biotekniikan ja ympäristön parissa. Tutkimus tukee kestävää kehitystä, informaatio- ja kaivostekno-

48 logiaa sekä metallurgiaa, rakennussuunnittelua, kylmän ilmaston teknologiaa, elämysteollisuutta ja matkailuelinkeinoa, muotoilua, terveyttä ja hyvinvointia, humanistis-yhteiskunnallista aluetta sekä kalateollisuutta ja meriresursseja. Yhteisiä huippuosaamisen alueita on myös sähköisen terveyden, materiaalitekniikan/materiaalitieteen, asiakasmukautetun rakentamisen, tuotannon kehityksen, avaruus- ja geofysiikan, meribioteknologian (sinisen teknologian), napatutkimuksen ja luonnonvarojen hyödynnän aloilla. Alueella toimii myös joitakin tutkimuksen ja tekniikan kehityskeskuksia, ei ainoastaan suurimmissa kaupungeissa vaan myös pienemmissä. Vähäisistä tutkimusympäristöistä huolimatta useat niistä ovat asemoituneet erikoisalueittensa johtoon maailmassa. Sellaisina niillä on erittäin suuri merkitys alueen kehitykselle. Kyseisten tutkimusympäristöjen merkityksen painottaminen on tarpeellista sekä pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla, joilla ne helposti kokonsa johdosta unohdetaan. Kuvan 4 kartta näyttää niiden sijainnin, sekä millä tutkimusalueella ne toimivat. Tutkimusympäristöt ovat tänään hajautuneita alueen ympäri, myös pikkupaikkakunnille, joilla ne vaikuttavat paikkojen suuntaukseen. Harvaan asutussa pohjoisessa on tahtoa kehittää tutkimus- ja kehitysmahdollisuuksia. Alueen kokemukset osoittavat, että tutkimusympäristöjä ei rajoita niiden sijainti pienessä yhteisössä kaukana suurista kaupungeista, vaan rajoitukset tulevat pikemminkin kielestä, kulttuurista ja institutionaalisesta kapasiteetista. Pystyäkseen selvemmin osoittamaan tutkimuksen merkitystä keskeisimpien EU-tason alueiden ulkopuolella pohjoisen harvaan asuttujen alueiden tarvitsee painottaa mahdollisuuksia kohdentaa paikallisten teollisuuksien tarpeisiin ja kehittää läheisiä suhteita, jotka mahdollistavat pienten hajallaan olevien T&K-tiimien innovoinnin. Alue voi näyttää, miten sen kaltaiset aktiviteetit täydentävät hyvin suurempia keskeisesti sijoittuneita tutkimuslaitoksia, jotka EU on asettanut polttopisteeseen Nordregio, Vahva, ainutlaatuinen ja lupaava 45

49 Kuva 4. Vahva, ainutlaatuinen ja lupaava, Euroopan pohjoisen harvaan asuttujen alueiden visio (NSPA) vuonna Lähde: Nordregio Kuva 5 alla kuvaa kyseistä periaatetta klustereista rakennettua innovointijärjestelmää tiiviissä ympäristössä ja verkostoille rakennettua innovointijärjestelmää harvemmassa ympäristössä 44. Kuva 5. Raportti: Kohti rajat ylittävää innovointijärjestelmää pohjoisessa, Kontigo Kontigo, Kohti rajat ylittävää innovointijärjestelmää Pohjoisessa, Interreg IV A Pohjoisen loppuarvio, Tukholma

50 Alue on harvaan asuttua ja koostuu monista pienistä ympäristöistä mutta myös joistakin tiiviistä ympäristöistä. Alueen tiiviit ja tietovaltaiset ympäristöt ovat keskittyneet ennen kaikkea yliopistojen ja tutkimuslaitosten läheisyydessä sijaitseville paikkakunnille. Se merkitsee, että innovointijärjestelmien mahdollisuudet eroavat toisistaan alueen eri osissa, mikä asettaa vaatimuksia paikasta riippumattomille innovointijärjestelmille alueen harvemmissa ympäristöissä. Figur 6. Research and development (R & D) intensity Alueen innovointikapasiteettia voidaan mitata alueen tutkimus- ja kehityskustannusten kautta. Kyseiset kustannukset viittaavat innovointikapasiteetin vahvuuteen alueella. Kuva 6 osoittaa, miten suuria alueen tutkimus- ja kehityskustannukset ovat. Lappi, Keski- ja Pohjois- Pohjanmaa kuuluvat Euroopan 30 alueen joukkoon, joilla on korkea 3,0 ylittävä kustannuskiintiö. Norrbottenin ja Västerbottenin osalta luku on 2,0 3,0, ja Nordlandin, Tromssan ja Ruijan lääneissä kiintiö on 1,0 2,0. Keskimääräinen tutkimuksen ja kehityksen kustannuskiintiö Euroopassa on 2, Alueen osuus Euroopan tutkimusmäärärahoista Toinen innovointikapasiteetin mitta on osallistuminen EU:n puiteohjelmaan. Tutkimuksen ja teknisen kehityksen seitsemäs puiteohjelma FP7 korvataan vuonna 2014 EU:n uudella tutkimuksen ja innovoinnin Horisont 45 onal_level#research_and_development_intensity 47

51 2020 -ohjelmalla. Se on eurooppalaisten tutkijoiden huomattava rahoituslähde, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten vuorovaikutuskapasiteettia ulkomaailman kanssa ja mahdollistaa myös suuremman kriittisen massan luomisen. FP7:n kaikista 22 miljardista eurosta Ruotsi sai 3,9, Suomi xxxxx ja Norja xxxxx (tietoja on tulossa). Vuoteen 2011 mennessä varoja myönnettiin eniten Saksalle, Isolle Britannialle ja Ranskalle. Seitsemälle maalle on myönnetty enemmän varoja kuin Ruotsille, mutta ainoastaan Sveitsille myönnettiin enemmän varoja asukasta kohden kuin Ruotsille 46. Ruotsin FP7-ohjelmalta vuosina saamista tuista Västerbotten sai n. 21,2 miljoonaa euroa (osallistui 56 hankkeeseen ja koordinoi 11 hanketta). Norrbottenille myönnettiin n. 21,1 miljoonaa euroa (osallistui 76 hankkeeseen ja koordinoi 4 hanketta) 47. Norja ja Suomi (tietoja on tulossa) Yritysten innovointikyky Patenttihakemuksia on pitkään käytetty alueellisen innovoinnin arvioinnin indikaattorina. Useat tutkimukset ovat validoineet indikaattorin (esim. Acs, Anselin ja Varga, 2002). Alla oleva kuva osoittaa, että Nordlandin, Tromssan ja Ruijan lääneillä yhdessä Norrbottenin ja Västerbottenin kanssa on patenttia miljoonaa asukasta kohden. Lapin osalta luvut ovat 5-50 patenttia miljoonaa asukasta kohden. Pisimmälle päässyt alue sijaitsee Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, joissa patentteja on miljoonaa asukasta kohden. EU:n keskimääräinen arvo on Figur 7. Patent application to the European Patent Office EPO Yritysten Interreg-hankkeisiin osallistumisen edellytyksenä on, että niiden käsitys hankkeista heijastaa aika hyvin yritysten osallistumiselle asettamia tavoitteita. Yritysten kaksi kolmasosaa kokee, että osallistumisen tuoma hyöty vastasi alkuodotuksia suuressa tai hyvin suuressa määrin. Hyvin suuri osa yrityksistä kokee saaneensa hankkeen kautta uusia yhteysverkostoja, vaikka se on ollutkin tavallisempi pienten ja palveluyritysten kuin muiden tarkoitus. Noin 60 prosentilla yrityksistä oli tarkoituksena kategoriasta riippuen saada uusia tietoja ja osaamista hankkeen kautta. Yhtä suuri osa on raportoinut, että se on myös ollut hankeen tulos. Sen kaltaisen tuloksen raportoivien yritysten osuus on kuitenkin korkeampi elinkeinoelämän kuin T&K-hankkeiden parissa (74 tai vastaavasti 50 ). 46 Ruotsin osallistuminen tutkimuksen ja teknisen kehityksen 7. puiteohjelmaan (FP7) Tilannerapportti , Vinnova Ruotsin osallistuminen tutkimuksen ja teknisen kehityksen 7. puiteohjelmaan (FP7) Tilannerapportti , Vinnova : ional_level#research_and_development_intensity 48

52 Tutkimukseen ja koulutukseen tehtävät panostukset Eurooppa strategian mukaan tutkimukseen ja kehitykseen tehtävät panostukset ovat ratkaisevia uusien innovaatioiden luomiselle. Kansallisessa tavoitteessa asia ilmaistaan siten, että T&K-alan tulee vuonna 2020 kattaa neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. T&K-alan osuus eri sektoreilla osoittaa alueen innovatiivisuutta, sekä yritysten ja julkisen sektorin toimintaa yhdessä yliopiston kanssa uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen luomiseksi markkinoille. Västerbotten ja Norrbotten ovat kohtalaisen samankaltaisia T&K-alan osuuden suhteen yrityssektorilla. Osuus alittaa 0,5. Muilla sektoreilla läänit eroavat toisistaan Västerbottenin kokonaisosuuden ollessa noin 4 ja Norrbottenin noin 1. Hyvin suuri osa tutkimuksesta ja kehityksestä molemmissa lääneissä tapahtuu yliopistoissa. Norrbottenin yrityksissä ja yliopistoissa tapahtuvan tutkimuksen alhainen osuus voidaan selittää sillä, että useat Norrbottenin suurista yrityksistä ovat siirtäneet tutkimuksensa Luulaja tekniseen yliopistoon. Ne varat eivät näy 7. kuvassa, mutta selittävät Norrbottenin alhaisen osuuden. Suomea ja Norjaa koskevat tiedot tulevat. Sápmi Saamelaisyhteiskunta on muiden yhteiskuntien tapaan suurten muutosten edessä, jotka asettavat suuria vaatimuksia tiedoille ja osaamiselle. Hyvät tiedot ja muodollinen ammattimainen pätevyys ovat perustavaa laatua oleva tärkeä resurssi. Yhteiskunnan kehitys muuttuu jatkuvasti yhä enemmän tutkimukseen ja tieteeseen perustuvaksi samalla, kun teknologia ja poliittiset päätökset yhä suuremmassa määrin perustuvat laajakantaiseen tutkimukseen. Vastuu saamelaistutkimuksesta on kuitenkin epäselvä ja pirstoutunut. Saamelaistutkimusta on arvioitava yleissaamelaisen perspektiivin pohjalta. Arktisen alueen tutkimuslaitosten kehittäminen asettaa huomattavia tutkimuspoliittisia haasteita. Valtion rajojen molemmin puolin toimivat saamelaiskäräjät ovat elin, jossa pitkäjännitteinen saamelainen tutkimuspolitiikka muotoillaan. Sama elin ei luonnollisestikaan saa ohjata tutkimuksen sisältöä ja tuloksia. Suuri paino pannaan yhtenäisen tutkimusstrategian kehittämiselle, joka käsittää Arktisen neuvoston, Barentsin alueen sekä Pohjoismaiden neuvoston/pohjoismaiden ministerineuvoston kannanotot. Jos lähtökohtana pidetään, että kansainvälisen vähemmistöpolitiikan kehitykseen, yleiseen kulttuuri- ja elinkeinokehitykseen, alkuperäiskansojen väliseen yhteistyöhön sekä valtakunnallisten rajojen ylittävään saamelaisten väliseen yhteistyöhön liittyy suuria haasteita, pitää saamelaistutkimuksen kokonaisuudessaan kytkeytyä näihin elimiin. 1.6 Koulutus Koulutustaso ja -perinne ovat heikkoja suurissa osissa aluetta. Kuva 8 näyttää korkeamman koulutuksen saaneiden prosentuaalisen osuuden 25 vuotta täyttäneiden parissa Pohjolassa. Ruotsin Norr- ja Västerbottenissa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapin maakunnassa Suomessa harvemmalla kuin 15 prosentilla on lukion jälkeinen koulutus. Poikkeuksena ovat yliopistoalueet, joissa yli 30 prosentilla asukkaista on korkeampi koulutus. Sen sijaan suuremmalla väestönosalla ennen kaikkea Tromssan ja Ruijan hallintoalueilla on korkeampi koulutus kuin Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa. 49

53 Kuva 8. Lukion jälkeisen koulutuksen saaneiden osuus väestöstä Kuva 9. Naisten ja miesten koulutustaso vuonna 2010 Lähde: Nordregio 1000 asukasta kohden NUT53-tasolla. Lähde: Nordregio Ohjelma-alueen naisilla on useammin korkeampi koulutus kuin miehillä. Keskimäärin useammalla 25 vuotta täyttäneellä naisella kuin miehellä on lukion jälkeinen koulutus. Kuva 9 näyttää, että Ruotsin sisämaassa ja Suomen Lapissa (tumman violetit alueet) yli 60 useammalla naisella kuin miehellä on korkeampi koulutus. Koulutusastetta kuvaavia tilastoja tulee myöhemmin. Tilastoja koulupudokkaista 1.7 Viestintä ja esteettömyys Ohjelma-alueella sijaitsee useita tärkeitä viestintäkeskuksia, tosin sanoen lentokenttiä, rautateitä, satamia ja tietoliikennettä. Alue on myös osoittanut voimakasta halua siirtää tavarankuljetukset rautateille, ja sen kaltaisen kehityksen potentiaali on mittava. Tiet ovat tänään tärkein kuljetusreitti tehokkaille ja joustaville tavarakuljetuksille Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, jolloin kuljetustapana käytetään oikea-aikaisia toimituksia. Tärkeä lenkki kansainvälisessä kauppavaihdossa varsinkin Aasian kanssa on N.E.W. -käytävä (The Northern East West Freight Corridor), joka on yhdistetty rautatie- ja merenkulkuyhteys Pohjois- Amerikasta Narvikin Haaparanta/Tornion kautta Venäjälle ja Aasiaan. Rautatie Kiirunan ja Narvikin sekä Haaparanta/Tornion välillä on ohjelma-alueen ainoa rajat ylittävä rautatieyhteys. Rautatie Kolarista Tornionjokilaaksossa Skibotniin ja sieltä edelleen Tromssaan Norjassa on mahdollista rakentaa suomalais-venäläisellä raideleveydellä ja muodostaisi silloin yhtenäisen kuljetusmatkan Euroopan pohjoisrannikolta Aasiaan, jolloin päästäisiin siirtokuormauksesta ja matka lyhenisi nykyiseen Narvikin rataan verrattuna. 50

54 Luulajan/Kiirunan ja Narvikin välistä malmirataa käytetään suuriin malmin kuljetuksiin, muihin tavarakuljetuksiin (mm. nk. ARE-juna sekä henkilökuljetuksiin). Tavaroiden siirtokuormaus on kuitenkin kallista ja ARE-junalla tehtävät kuljetukset ovat haavoittuvia huomioitaessa raiteilta suistumiset ja radalla tapahtuva valtava volyymin kasvu. Tällä hetkellä ei ole raideliikennettä henkilökuljetuksille Ruotsin ja Suomen rajan yli Haaparanta/Torniossa. Uusi Haaparannan rata luo parempia mahdollisuuksia kehittää liikennejärjestelmä, joka sitoo yhteen Suomen- ja Ruotsin-puoleisen henkilökuljetuksen. Rajat ylittävä rautatieliikenne voi saada yhä vahvistuneempia kehitysmahdollisuuksia kansallisia rautatieverkostoja parantamalla. Tällä hetkellä ei ole säännöllistä itä-länsi suuntaista reittilentoa. Työ on käynnistetty säännöllisen lentoyhteyden saamiseksi Oulu-Luulaja-Tromssa -reitille. Itä-länsi -suuntaan kulkevat lentokuljetukset tapahtuvat tänään ainoastaan kansallisten lentokeskusten kautta. Reittiliikenne on yleensä suuressa määrin suuntautunut kansallisten lentokeskusten suuntaan varsinkin Suomen ja Ruotsin lentoliikennejärjestelmässä. Ruotsin puolella on kuusi reittiliikenteen lentokenttää Luulajassa, Kiirunassa, Jällivaarassa, Arvidsjaurissa, Pajalassa ja Skellefteåssa. Suomen puolella on kahdeksan reittiliikenteen lentokenttää Oulussa, Kokkolassa, Rovaniemellä, Kittilässä, Ivalossa, Kemissä ja Kuusamossa. Asukasmäärään verrattuna lentokenttiä on eniten Pohjois-Norjassa, mikä voidaan selittää hankalilla maantieteellisillä olosuhteilla. Ruijassa on kolme päälentokenttää ja kahdeksan alueellista lentokenttää, Tromssassa kaksi päälentokenttää ja yksi alueellinen lentokenttä ja Nordlandissa on kaksi päälentokenttää ja kaksitoista lentokenttää. Norjan kehitys on menossa pienempään alueellisten lentokenttien määrään, mikä on mahdollista panostamalla tiekuljetusjärjestelmään, joka lyhentää matkaa jäljellä oleville lentokentille. Ohjelma-alueella on monia sulasatamia, joissa merenkulku toimii ympäri vuoden. Ruotsin puolella satamia on Skellefteåssa, Luulajassa, Piitimessä ja Kalixissa, ja Suomen puolella Kalajoella, Kokkolassa, Pietarsaaressa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa. Näitä satamia käytetään pääasiallisesti irtotavaran, teollisuusraaka-aineiden ja energian kuljetuksiin. Norjan puolella sitä vastoin kaikki satamat ovat sulia vuoden ympäri, mutta erona Ruotsiin ja Suomeen ei Bodön pohjoispuolella ole rautatietä. Pohjois- Norja on sen johdosta enemmän riippuvainen tehokkaasta ja kilpailukykyisestä merikuljetusten infrastruktuurista ja omistaa siten tehokkaan, varsinkin meriruoalle ja energiaelinkeinolle erityisen tärkeän satamastruktuurin. Norjan rannikolla toteutetaan myös määrättyjä säännöllisiä henkilökuljetuksia ja risteilymatkailua. Tromssan satamaa ollaan kehittämässä paloöljy- ja energiasektorin tarpeisiin. Ohjelma-alueen laajakaistaverkoston rakenne muistuttaa alueen tieverkostoa; se kulkee kaikissa kolmessa maassa pohjois-eteläsuunnassa. Määrätyiltä alueilta puuttuu sen sijaan matkapuhelinkenttä, mikä vaikeuttaa sekä asukkaiden että elinkeinoelämän esteettömyyttä ja viestintää. Ruotsin valtio ohjaa voimakkaammin laajakaistaverkoston ja matkapuhelinkentän rakentamista kuin esimerkiksi Norja. Norjan viranomaiset haluavat markkinoiden huolehtivan laajakaistan rakentamisesta, mikä on johtanut liialliseen tarjontaan taajamissa sekä vähäiseen tai olemattomaan verkostoon syrjäseuduilla. Norjan hallitus on kuitenkin päättänyt varmistaa laajakaistakehityksen antamalla tukea alueille, jotka eivät ole kaupallisesti rakennettavissa. Myös Suomen laajakaistaverkosto on rakennettu markkinaehdoilla, minkä seurauksena maaseudun laajakaistaverkosto on puutteellinen. Tällä hetkellä on kuitenkin käynnissä maaseudun laajakaistaverkoston laajentamishanke valtiollisten avustusten turvin, jossa kunnat tai paikalliset osuuskunnat toteuttavat työn. Ohjelma-alueen asuntokysymys muodostaa myös merkittävän tekijän. Osassa ohjelma-aluetta, esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa, joissa kasvu on suurinta, asuntopula on akuutti. Asuntopula on monien vuosien ajan ollut ongelma paikkakunnalle muuttavalle työvoimalle sekä omaa asuntoa toivoville nuorille. 51

55 Sápmi Saamelaisten asumisalue koostuu suurimmaksi osaksi äärimmäisestä syrjäseudusta, jossa tietoliikenne- ja laajakaistaverkosto on puutteellinen. Tuntureiden, haja-asutuksen ja tilaa vaativan poronhoidon yhdistelmä on tekninen haaste nykyaikaiselle tietotekniikalle. Tietotekniikan käyttö on siitä huolimatta lisääntynyt saamelaisyhteiskunnan monilla aloilla. Viestintätekniikalla on suuri merkitys poronhoidolle sen johdosta, että tuntureilla sijaitsevilla paliskunnilla on kesälaitumet tuntureilla. Toimiva tietoliikenne on poronhoitajien varmuus ja turva ja takaa paremman työympäristön. Tieto- ja viestintätekniikka luo myös parempaa kannattavuutta yksittäisille poronhoitoyrityksille ja merkitsee alhaisempia kustannuksia paliskunnille, kun poronhoitajat pystyvät saamaan yhteyden toisiinsa poronhoidon aikana. Toimivat puhelinyhteydet ovat viestinnän ja tietojensiirron johdosta erityisen tärkeitä poronhoitajille sen johdosta, että he oleskelevat eri alueilla, joita erottaa monet kymmenet kilometrit ja korkeat tunturimassiivit. 1.8 Kulttuuriperintö, kieli ja identiteetti Luonto- ja kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan kulttuuri- tai luonnonhistoriallisia ympäristöjä, jotka todistavat ihmisen tai maapallon historiasta. Niiden suojaaminen rappiolta ja tuholta on tärkeää pystyäksemme siirtämään kyseiset ympäristöt sukupovelta toiselle 49. Kulttuuriperintökäsite sisältää sekä aineellisia että aineettomia ilmauksia. Se kattaa perinteet, kielen, taideteokset, muinaisjäännökset, arkisto- ja esinekokoelmat sekä kulttuuriympäristöt ja -maisemat, jotka välitetään sukupolvelta toiselle 50. Kulttuuriperinne ei kuitenkaan ole jotakin jo olemassa olevaa, jonka perimme aiemmilta sukupolvilta, vaan jo elinaikanamme osallistumme sekä omamme että huomisen kulttuuriperinnön luomiseen 51. Ohjelma-alueen kulttuuriyhteys ja identiteetti on kehittynyt perhesiteiden, kulttuurihistorian, kaupan ja työn kautta. Alueen kansallisuudet, kielet ja elintavat ovat vuosisatojen aikana kohdanneet ja rikastuttaneet toisiaan. Ihmiset ovat aina liikkuneet kansallisrajojen yli, ja jokaisen historiallisen aikakauden olosuhteet ovat luonnollisesti vaikuttaneet vuorovaikutukseen. Varsinkin Tornionjokilaaksossa merkit todistavat muun muassa sota-aikaa, rajakauppaa ja lestadiolaisuutta koskevasta yhteisestä historiasta, mutta myös alueen muissa osissa jäljet todistavat rajat ylittävästä yhteistoiminnasta. Ihmiset ovat toimineet yhdessä kansallisrajojen yli sekä muodollisesti että vapaaehtoisesti, ja varsinkin muodollinen yhteistyö on tiivistynyt Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden myötä EUohjelmista varsinkin Interreg-hankkeet ovat merkinneet uusia mahdollisuuksia rajat ylittävälle yhteistyölle. Saamelainen kulttuuriperinne eroaa määrätyissä osissa ei-saamelaisesta 52. Oleellisena erona on, että saamelaisten historia on suurimmaksi osaksi kirjoitukseton. Arkistotietoja on vain harvassa, ja koska saamelaiset ovat pitkään eläneet paimentolaiselämää, historiallisia asiakirjoja sukutiloista ja vastaavista ei ole saatavilla samoin kuin usein viljely-yhteiskunnassa. Suullinen tietojen siirto sukupolvien välillä on ollut tavallinen tapa välittää perinnetietoja. Sen johdosta ainoastaan elävät ihmiset voivat välittää hyvin tärkeitä tietoja, joita ei saa lukemalla tai löytää karttaa tutkimalla. Toisena erona on, että kulttuurimaisema on nähtävä kokonaisuutena, jossa eri osatekijöillä kuten fyysisillä jäännöksillä, aineettomilla arvoilla ja biologisella kulttuuriperinteellä on oma paikkansa. Osatekijät on asetettava yhteyksiinsä, jotta niiden tulkitseminen olisi mahdollista. Jos osatekijöitä tarkastellaan kutakin erikseen, on mahdotonta ymmärtää yhteyttä, kulttuuriympäristöä. Lisäerona ovat saamelaisten vahvat tunnesiteet kulttuurimaisemaan. Ne koskevat niin poronhoitajia kuin porottomia saamelaisia, ja pe- 49 Unescon maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskeva yleissopimus 50 Valtion antikviteettivirasto 51 Ruotsin hallituksen kulttuuripoliittinen esitys 1996/97:3 52 Saamelaisten maan käyttö ja ympäristövaikutusten arvio 52

56 rustuvat yleisesti siihen, miten maita on käytetty sekä historiallisesti ja nykyaikana. Monet tuntevat itsensä sidotuiksi paikkoihin, jotka antavat heille turvallisuutta, ja jossa he ovat oppineet tuntemaan luonnon elämällä sen keskellä. Jokainen näihin olosuhteisiin vaikuttava muutos vaikuttaa myös saamelaisten tilanteeseen ja elintapaan. Alueella puhutaan monia kieliä, ja pohjoismaisten kielten ruotsin, norjan ja suomen lisäksi käytössä on niiden alueellisia murteita sekä kolme tärkeää vähemmistökieltä. Ne ovat meänkieli, saame ja kveenin kieli Norjassa. Luotettavia tilastoja vähemmistökielten puhujista puuttuu, mutta arviolta noin henkilöä puhuu saamea 53, noin meänkieltä ja noin kveeniä 54. Saamen puhujista noin puhuu pohjoissaamea. Kaikki vähemmistökielet ovat tänään uhattuja ja tarvitsevat elvytystä. Saamet kielet ovat pitkään olleet uhattuina enemmistökielten voimakkaan vaikutuksen ja aktiivin, pitkälle ajetun sulauttamispolitiikan johdosta, jonka perusajatuksena oli, ettei maassa ollut tilaa muille kuin enemmistökielelle. Saamen kieli on tärkeä osa saamelaista identiteettiä ja kulttuuriperintöä, joka on tärkeä identiteetin ja itsetunnon luoja. Suuri osa saamelaisten perinnetiedoista on säilynyt itse kielissä, ja vain osa tästä tiedosta on merkitty muistiin. Kielten säilyttäminen on elintärkeää kulttuurin jatkuvuudelle ja sen välittämiselle. Jos kieli katoaa, myös siihen upotetut tiedot katoavat. 55 Kansallisvaltion vähemmistökielipolitiikka tunnustaa kuitenkin saamen kielen vähemmistökieleksi. Saamen kielen laajempi käyttö kotona, koulussa, mediassa ja julkisessa hallinnossa virallisen aseman saannin jälkeen merkitsee lisääntynyttä tarvetta saada muun muassa päteviä opettajia, tulkkeja ja kääntäjiä samalla, kun se avaa mahdollisuuksia kehittää saamenkielisen kulttuurin ilmenemismuotoja kuten esim. kirjallisuutta, Internetiä, elokuvaa, radiota ja TV:tä. Kuva 10. Eri saamelaiskielten levinneisyys ohjelma-alueella Saamen kieli jaetaan tavallisesti kolmeen pääkieleen: itäsaame, keskisaame ja eteläsaame. Itäsaamelaisiin kieliin lasketaan Suomessa Inarin järven ympäristössä puhuttu inarinsaame, Suomessa ja Venäjällä puhuttava koltansaame sekä Kuolan niemimaalla puhuttava kildinin-, akkalan ja turjansaame. Pohjois-, luulajanja arjeploginsaame edustavat keskisaamea, pohjoissaame voidaan jakaa merisaameen, jota puhutaan Norjan rannikolla, Norjan Ruijassa ja siihen rajoittuvilla alueilla Suomessa, mm. Ohcejohkassa/Utsjoella puhuttavaan ruijansaameen sekä Ruotsin Jiellevárrissa/Jällivaarassa ja siihen rajoittuvilla Suomen ja Norjan alueilla puhuttavaan tornionsaameen. Muta keskisaamelaisia kieliä ovat luulajansaame, jota puhutaan Ruotsissa Jåhkkåmåhkkessa/Jokkmokissa sekä Norjassa Divtasvuodnassa/Tysfjordissa sekä arjeplogin- eli piitimensaame, jota puhutaan tai on perinteisesti puhuttu Arjeplogin alueella. Eteläsaamen kieliin on Hallituksen esitys 2008/