Pohjois-Karjalan HINKU-lehti

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan HINKU-lehti

2 Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Toimitus: Anniina Kontiokorpi ja Anna-Maria Rauhala Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Vastavalo/Teemu Tretjakov kansi, Rauno Jussila s. -7, -1, Erno Nykänen s. 9 (ylärivi), Urpo Hassinen s. 9 (keskirivi oikealla) Anniina Kontiokorpi s. 9, 1-11, 1-17, Eija Hiltunen s. 1-15, Jouko Parviainen s. 1-19, Maaseudun sisivtysliitto s. -3 Painopaikka: Kopio Niini oy Painosmäärä: 5 kpl Materiaali: Cyclus offset ( 1% kierrätyskuidusta valmistettu paperi) HINKU suuntana pienestä isompaan Uutiset Yhdysvalloista voivat tuoda sellaisen tunteen, että ilmastonmuutoksen hillintä ei ole kasvualue lähitulevaisuudessa. Tosiasiat kuitenkin puhuvat muuta. Maapallon lämpötilassa on lyöty viime vuosina ennätyksiä peräkkäisinä vuosina, uusiutuvaan energiaan investoidaan jo enemmän kuin fossiiliseen energiaan, puhtaiden ratkaisujen maailmanmarkkinat kasvavat voimakkaasti, sijoitustoiminta suuntautuu entistä enemmän kestäviin ratkaisuihin jne. Viime syksynä Suomessa ilmestyneet selvitykset puhtaista ratkaisuista kertoivat, että niihin on kannattanut panostaa. Ne ovat pärjänneet muuta toimintaa paremmin ja siten Suomen hallituksen linjausta puhtaisiin ratkaisuihin on syytä jatkaa ja vahvistaa. Samalla kun Suomi hakee kiivaasti puhtaiden ratkaisujen alueelta uutta kasvua ja vientituloja, oman pesän on oltava kunnossa. Tässä mielessä nykyiset 3 HINKU-kuntaa kunnianhimoisine päästötavoitteineen näyttäytyvät edukseen ja avittavat yhteistä ponnistelua. HIN- KU liittymiskriteereineen ja laajentumisineen on jo herättänyt ansaittua mielenkiintoa maailmalla. Kansainvälistä näkyvyyttä on tarkoitus vahvistaa tulevaisuudessa. HINKU tuntuu kiinnostavan yhä suurempia kuntia. Joensuu näytti tässä esimerkkiä muulle Suomelle. HIN- KU:ssa on mukavaa, että pienikin kunta voi esimerkillään näyttää mallia isommalle kunnalle ja päinvastoin. Toinen mielenkiintoinen piirre on se, että HINKU-kunnat muodostavat monin paikoin yhtenäisiä maantieteellisiä alueita. Pohjois-Karjala on näyttänyt tässäkin esimerkkiä. Maakunnallinen HINKU on erityisen toivottava kehityssuuntaus, sillä monet ilmastonmuutoksen hillintää palvelevat kustannustehokkaat ratkaisut löytyvät yli aluerajojen. Maakunnallisen HINKU:n kautta pystymme tekemään ilmastonmuutoksen haasteesta paremmin mahdollisuuden omalla kotiseudullemme ja koko Suomelle. Eikä sekään ole ollenkaan hullumpi asia, että teemme jotain hyvää muullekin maailmalle ja tuleville sukupolville. JYRI SEPPÄLÄ professori Suomen ympäristökeskus HINKU-hankkeen valtakunnallinen johtaja HINKU HINKU 3

3 Hankkeella kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa Miten kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan Pohjois-Karjalan maakuntahallitus on kannustanut Pohjois-Karjalan kuntia liittymään Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoimaan Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU -verkostoon. HINKU-foorumissa on mukana tällä hetkellä 3 kuntaa, joista yhdeksän on Pohjois-Karjalasta. Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Tohmajärvi ja Valtimo ovat sitoutuneet tavoittelemaan kunnianhimoista % kasvihuonekaasupäästövähennystä kunnan rajojen sisäpuolella vuoden 7 tasosta vuoteen 3 mennessä. Tavoite on osana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta laajennettu koskemaan koko maakuntaa. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on päästöjä vähennetty yhteensä 7 % ja kaikissa HINKU-verkoston kunnissa keskimäärin 9 %. Pohjois-Karjalan edelläkävijäkuntien tueksi käynnistettiin syksyllä 15 kolmivuotinen Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke, jonka kautta HINKU -toimintaa edistetään. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Hankkeen tarkoituksena on edistää Pohjois-Karjalan muutosta kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa. Tämä tapahtuu mm. lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokkuutta, vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä, etsimällä hyviä käytäntöjä maakunnasta. Lisäksi vahvistetaan cleantech-tuotteiden ja -ratkaisuiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista muun muassa uudenlaisilla kokeilulla, kuten yhteishankinnoilla. Pohjois-Karjalassa on asetettu kunnianhimoisia ilmasto- ja energiatavoitteita, joiden eteen työskennellään laajalla yhteistyörintamalla. Tavoitetilana on, että maakuntamme energiantuotanto pohjautuu uusiutuviin energialähteisiin ja fossiilisen öljyn hyödyntämisestä luovutaan niin energiantuotannossa kuin liikenteessä. Tavoitteeksi on asetettu myös hiilineutraali maakunta. Osana Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanketta on viimeisen vuoden aikana järjestetty useita työpajoja. Niissä on pohdittu tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä kuuden eri painopisteen osalta: energia, liikenne, maankäyttö ja asuminen, kiertotalous, biotalous ja luonnonvarat sekä osaaminen ja innovaatiot. Tiekarttaraporttia laaditaan parhaillaan ja sen tulisi valmistua kesäkuun loppuun mennessä. - Tässä työssä mielenkiintoisinta on ollut hahmottaa kaikkien näiden painopisteiden valtavat rajapinnat, jotka tarjoavat paljon uusia mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien käynnistämiseksi, kertoo työtä vetänyt projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Tiekarttatyön pohjalta käynnistetään syksyllä muutaman esimerkkikohteen tarkempi suunnittelu. Kohteiden tulisi olla kansallisesti ja kansainvälisesti mielenkiintoisia ja niihin tulisi pyrkiä löytämään uudenlaisia toteutus- ja rahoitusmalleja. Kohteet voivat toimia myös innovaatioiden ja uusien tuotteiden referenssikohteina. - Pohjois-Karjalassa liikkuminen perustuu hyvin vahvasti henkilöautoiluun ja henkilöautokantamme on keski-iältään maan vanhinta. Uusiutuvien vaihtoehtojen edistäminen liikennesektorilla olisi keskeistä tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kertoo tutkija Anna-Maria Rauhala Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Tiekarttaa on laadittu Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Karelia-ammattikorkeakoulun toimesta. Tiekartta julkaistaan kesällä hankesivuilla Pohjois-Karjala 1 1 Hanke: HINKU-foorumi: HINKU HINKU 5

4 Ilmastotyön verkostolla kovat tavoitteet Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima paikallisen ilmastotyön verkosto, jossa kunnat, elinkeinoelämä, kuntalaiset, tutkimuslaitokset ja asiantuntijat ideoivat ja räätälöivät ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen nopeaan vähentämiseen. Hinku-kuntien tavoitteena on vähentää kunnan kasvihuonekaasupäästöjä % vuoden 7 tasosta vuoteen 3 mennessä. Hinku käynnistyi Suomessa vuonna aluksi viiden kunnan kokeiluhankkeena. Tällä hetkellä verkostossa on 3 kuntaa ja niiden yhteenlaskettu asukasmäärä on 7. Hinku-verkostoon kuuluvat kunnat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 9 prosenttia. Kunnat ovat siirtyneet fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Myös kiinteistöjen energiatehokkuutta on parannettu ja sähkönkulutusta on vähennetty toimintatapoja muuttamalla. Päästöjen vähentämisen lisäksi verkoston tavoitteena on kehittää alueiden cleantech-osaamista, biotaloutta sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta. Hinku-verkosto tuo uudella tavalla kunnat, kuntalaiset, yritykset ja asiantuntijat yhteen tavoittelemaan samaa yhteistä päämäärää. Hinku-verkostoon liittyminen edellyttää kunnanvaltuuston päätöstä, mikä on ollut yksi merkittävimmistä syistä ilmastotyön menestymiselle. Tuloksia syntyy, kun kunnanjohto on sitoutunut hankkeeseen. Yhteistyöllä ja viestinnällä on myös suuri rooli. Tietoa hyvistä käytännöistä ja ideoista jaetaan Hinku-foorumin nettisivuilla hinkufoorumi.fi, viestintäverkoston kautta sekä säännöllisissä tapaamisissa. Kuntien lisäksi mukana on noin yritysyhteistyökumppania. Tiedon jakamisen lisäksi yhteistyö näkyy myös esimerkiksi yhteisissä kimppahankinnoissa. Linkkejä Pohjoiskarjalaisen Karelia-ammattikorkeakoulun asiantuntijat toimivat tiiviissä yhteistyössä maakunnan HINKU-toimijoiden kanssa. Karelian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla kehitetään energiatehokkuutta parantavia ja ympäristöä säästäviä innovaatioita ja koulutustoiminnan kautta kasvatetaan maakunnan osaamispohjaa. Edellisten lisäksi Karelian asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti mm. alueelliseen strategia- ja ohjelmatyöhön. Esimerkiksi Smarter Energy Communities in Northern & Arctic Regions (SECURE) -hankkeen toimijat ovat olleet mukana työstämässä Öljyvapaa ja vähähiilinen Pohjois-Karjala tiekarttaa yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Suomen ympäristökeskus SYKEn kanssa. Kareliassa koulutetaan energia- ja ympäristötekniikan insinöörejä sekä järjestetään uusiutuvan energian ylempää ammattikorkeakoulutusta. Valmistuvat insinöörit osaavat kehittää yritysten toimintatapoja energiatehokkaammiksi ja ympäristöä säästäviksi, suunnitella uusiutuvan energian ratkaisuja sekä analysoida ympäristön tilaa. Opiskelijat saavat opintojensa aikana myös kattavan tietopaketin yrittäjyyden eri puolista ja useat opiskelijat päätyvätkin valmistumisensa jälkeen rikastuttamaan maakunnan elinkeinoelämää yrittäjinä. Valmistuvista osaajista noin kaksi kolmasosaa jää työskentelemään Pohjois-Karjalaan myös valmistumisensa jälkeen. Pohjois-Karjalan lisäksi Karelia on aktiivinen toimija useissa alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Esimerkiksi Pohjoisen periferian ja arktiksen -ohjelmarahoituksen avulla energiatehokkuutta ja kestäviä energiaratkaisuja on edistetty alueella jo yli vuosikymmenen ajan usealla miljoonalla eurolla ja kansainvälisiä vieraita käy ihmettelemässä maakunnan ratkaisuja säännöllisesti. Yksi tuoreimmista kiinnostuksen kohteista on Sirkkala-kampuksella sijaitseva oppimis- ja palveluympäristö Energiapuisto. Siellä demonstroidaan mm. yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa kiinteistökokoluokassa sekä erilaisia aurinkoenergiaratkaisuja. Energiapuisto palvelee innovaatioalustana niin opiskelijoita, asiantuntijoista, yrityksiä kuin muitakin kiinnostuneita toimijoita. HELENA PUHAKKA-TARVAINEN projektipäällikkö Karelia-ammattikorkeakoulu HINKU HINKU 7

5 Pohjois-Karjalassa kokeiltiin yhteishankintoja uutena toimintatapana Aurinkovoimaloiden yhteishankinnat ovat antaneet sysäyksen kokonaan uudelle toimialalle. Yhteishankinnat ovat kasvattaneet aurinkovoimalamarkkinoita merkittävästi ja avanneet markkinoita uusille alueille. Kokemukset ovat osoittaneet, että vähähiiliset kokeilut ilmastonmuutoksen hillinnässä kannattavat. Yhteishankinnan välittömänä hyötynä saavutetaan alhaisempi ostohinta, mutta arvokasta on myös kumppaneilta ja järjestäjiltä saatu tuki ja tieto. Muutama aktiivinen toimija riittää hankinnan käynnistämiseen. Prosessi on yksinkertainen: kuka tahansa voi järjestää yhteishankinnan ja etenkin osallistua sellaiseen. Suomessa on järjestetty aurinkovoimaloiden yhteishankintoja vuodesta 1 lähtien kaikkiaan noin ja niissä on hankittu satoja aurinkovoimaloita. Suomessa on tällä hetkellä arviolta noin 3 aurinkovoimalaa, joten yhteishankintojen vaikutus määrään on ollut merkittävä. Viime vuosina useissa HINKU-kunnissa on ollut mahdollista osallistua yhteishankintoihin ja näissä kunnissa onkin asukasta kohden selvästi enemmän aurinkovoimaloita. Kotitaloudet ja yritykset kimpassa Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke toteutti aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinnan kotitalouksille ja yrityksille Pohjois-Karjalan HINKU-kunnissa. Syksyllä 1 käynnistyneessä kimppahankinnassa kilpailutettiin kolme eri järjestelmäkokovaihtoa avaimet käteen periaatteella. - Tarkoituksena oli tehdä hankinnasta mahdollisimman helppo ja saada hintaetua tilaajille tilauskoon kasvaessa. Asennukset pääsivät käynnistymään huhtikuussa, vaikka talvi ei vielä silloinkaan ollut otettaan hellittänyt, kuvailee projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Alkuvaiheessa mukaan lähti 3 rohkeaa kiinteistön omistajaa: Joensuusta (1), Kiteeltä (), Kontiolahdelta (), Lieksasta (), Liperistä (), Nurmeksesta (3), Outokummusta (1), Tohmajärveltä (5) sekä Valtimolta (). Kilpailutettu asennusteho oli noin 1 kwp. Kilpailutuksen voitti LEM-KEM Oy. - Yhteishankinnasta tuli paljon kyselyjä vielä alkuvuoden ja kevään aikana. Hankintaan pääsi mukaan toukokuun loppuun asti ja kaikkiaan mukaan lähti neljäkymmentäkaksi kiinteistöä, kertoo tutkija Anna-Maria Rauhala Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Nyt voidaan jo nähdä, että puolueettomalle asiantuntija-avulle ja kilpailutukselle oli tarve, vaikka aurinkosähköjärjestelmien kysyntä on ilman erillistä yhteishankintaakin merkittävässä kasvussa. Mukaan lähteneet saivat arviolta noin 3 % hintaedun keskimääräisiin markkinahintoihin verrattuna. Aurinkovoimala on investointi, joka tulee olemaan kiinteä osa kiinteistöä vuosikymmeniä. - Kannattavammin raha makaa katolla kuin nollakorkoisella tilillä. Aurinkopaneelit nostavat kiinteistön arvoa ja samaan aikaan pienentävät kesän sähkölaskua, laskee Rauhala. - Saavutimme yhteishankinnan tavoitteet ja saimme Pohjois-Karjalaan lisää hajautettua, uusiutuvaa energiaa, päättää Kontiokorpi. Julkiselle sektorille oma yhteishankinta Kunnat, kuntayhtymät, kuntien omistamat yritykset ja seurakunnat voivat osallistua Suomen ympäristökeskuksen ja KL Kuntahankinnat Oy:n järjestämään aurinkosähkövoimaloiden yhteishankintaan ilman omaa kilpailutusta. Sopimukseen voi liittyä koska tahansa vuoteen asti ja jatkossa koko nelivuotisen sopimuskauden ajan. Tällä hetkellä mukana on noin kuntaa. Voimaloiden määrä on noin 1 ja niiden yhteenlaskettu teho on 1,7 MWp. Laitetoimittaja on GreenEnergy Finland Oy (GEF). Pohjois-Karjalassa aurinkosähköjärjestelmiä saadaan ainakin Valtimon, Nurmeksen ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n kiinteistöihin. Hyviä kokemuksia ja ohjeita on koottu: HINKU HINKU 9

6 Ekologisesta ja yhteisöllisestä Freiburgista oppia Pohjois-Karjalaan Joukko pohjoiskarjalaisia HIN- KU-toimijoita suuntasi opintomatkalle Saksaan Freiburg im Breisgau nimiseen kaupunkiin. Kaupunki tunnetaan ekologisista ratkaisuistaan, jotka 197-luvulla saivat virtaa voimakkaasta ydinvoiman vastustamisesta. Tästä eteenpäin työ uusiutuvan energian ja vähähiilisten ratkaisujen edistämiseksi on ollut menestyksekästä. Vihreää liikkumista asukasta FAKTOJA FREIBURGISTA 3 opiskelijaa Kaupungin maankäytön suunnittelussa on jo varhain herätty henkilöautoliikenteen aiheuttamiin pienhiukkaspäästöihin ja meluun. Kaupungissa toimii hyvin kattava raitioliikenne ja ydinkeskusta on rauhoitettu siirtämällä henkilöautoilu sen ulkopuolelle. Freiburgissa on kaikkiaan kilometriä erilaisia pyöräilyväyliä ja iso osa kaupunkilaisista kulkeekin matkansa polkupyörällä. Myös ihmisten liikkumistarpeeseen on pyritty vaikuttamaan muun muassa palveluiden sijoittelulla. - Polkupyöräilyn osuus kulkutavoista on noussut vuodesta 19 lähes % ja on nyt 3 %. Samanaikaisesti myös joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut ja henkilöautoilun vastaavasti puolittunut, kertoo Hans-Jörg Schwander Innovation Academystä. Liikenne on huomioitu myös uusien asuinalueiden suunnittelussa ja esimerkiksi julkisten rakennusten sijoittelulla pyritään torjumaan liikenteen aiheuttamaa melua. Asuinalueiden tiestöt on suunniteltu normaalia kapeammiksi ja osalla kortteleista on vain yhteisiä maanalaisia parkkipaikkoja. Yhteiskäyttöautot ovat myös laajasti hyödynnettävissä kaupungissa ja ne löytyvät kaupungin parhailta pysäköintipaikoilta. Polkupyörien pysäköintipaikkoja ydinkeskustassa on ja koko kaupungin alueella 9. Myös sähköpyörien latauspisteisiin on panostettu. Aurinkopaneeleista energiaa ja julkisivuelementti Freiburgin kaupunki tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen 5 prosentin vähennystä vuoden 199 tasosta vuoteen 3 mennessä ja 13 työpaikkaa 5, % työttömyysaste 5 pendelöijää kaupunkiin kaupunki pyrkii olemaan täysin hiilineutraali vuoteen 5 mennessä. Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian tuotanto on huomioitu sekä korjaus- että uudisrakentamisessa. Kiinteistöjen energiankulutusta pyritään vähentämään passiivirakentamisella. Passiivitalon energiankulutus on perinteiseen taloon verrattuna lähes puolet pienempi. Mikäli taloon on asennettu aurinkopaneelit ja energiatehokkaat kodinkoneet, voidaan passiivitalon energiakulutus edelleen puolittaa. Saksan energiapolitiikka tekee pienimittakaavaisesta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta kannattavaa. Myös kotitaloudet saavat tuottamastaan sähköstä syöttötariffia, jonka seurauksena aurinkosähköjärjestelmien määrä kaupungissa oli pohjoiskarjalaisten silmin katsottuna ällistyttävä. Aurinkopaneeleita oli sijoitettuna kattopinta-alojen lisäksi rohkeasti myös rakennusten julkisivuun. Tämä antoi rakennuksille hienon arkkitehtonisen säväyksen, mutta myös mahdollisti aurinkoenergiapotentiaalin maksimaalisen hyödyntämisen. 1, MILJ. yöpymistä vuodessa 1 pendelöijää kaupungista ulos Freiburgin jalkapallostadionin katoille asennetut aurinkosähköjärjestelmät oli hankittu joukkorahoituskampanjalla. Stadion on energiaomavarainen ja se pystyy tuottamaan lähes kaiken tarvittavan energian auringosta. Myös kouluilla oli toteutettu joukkorahoituskampanjoita uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyen. Viherkatot olivat laajalti käytössä ja niiden etuina pidettiin pienilmaston parantumisen lisäksi myös kattopinnan pidempää käyttöikää, hulevesien hallintaa ja parempaa äänieristystä. Viherkatot ovat myös ilo silmälle etenkin matalissa ulkorakennuksissa. Yhteisöllistä asumista ja energiantuotantoa Freiburgin kaupunki on maankäytössä sekä asuntojen ja julkisten palvelujen suunnittelussa kiinnittänyt huomioita myös yhteisöllisyyteen. Alueille pyritään saamaan samassa suhteessa sekä omistus- ja vuokra-asuntoja. Tällöin julkisten palvelujen tarve säilyy suhteellisesti samalla tasolla esimerkiksi koulujen ja päiväkotien osalta. Kiinteistöjen käyttötarkoitusta on myös tarpeiden mukaan muutettu, muun muassa Vaubanin alueella entiset puolustusvoimien kiinteistöt saivat uuden elämän asuin- ja palvelukiinteistöinä. Asukkaat pääsivät vaikuttamaan alueen kiinteistöjen ja viheralueiden suunnitteluun. Yleisesti voidaan todeta, että erityisesti peruskorjausten yhteydessä on kiinteistöjen asukkaat otettu vahvasti mukaan suunnitteluun ja esimerkiksi saman kerroksen asukkaat ovat yhdessä ideoineet toimintojen sijoittamista. Asukkaat ovat voineet vaikuttaa myös kiinteistön julkisivun toteuttamiseen. Myös sukupolviasuminen on yleistä Freiburgin alueella. Kylä tuottaa uusiutuvalla energialla 3 % tarpeestaan Noin puolen tunnin ajomatkan päässä alkaa Schwarzwaldin alue, jossa sijaitsee 3 asukkaan plusenergiakylä. Kylä tuottaa 3 % omasta energiantarpeesta uusiutuvalla energialla. Kylässä tuotetaan biokaasua maatilalla. Biokaasua hyödynnetään sekä lämmön että sähkön tuotannossa. Lisäksi useilla maatiloilla tuotetaan aurinkosähköä yhteisöllisesti omistetuilla aurinkosähköjärjestelmillä. - Maatilamme kattopinta-ala on tehokkaasti hyödynnetty aurinkosähkön tuotantoon. Järjestelmien yhteisteho on 5 kwp. Lisäksi meillä on oma pieni aurinkosähköjärjestelmä maatilamme tarpeita varten, kertoo tilan emäntä Helga Schneider. Kylässä tuotetaan myös tuulienergiaa viidellä turbiinilla. Jokainen turbiini tuottaa sähköä noin 1 kotitalouden tarpeisiin. Turbiinit ovat yhteisöllisesti omistettuja ja jokaisessa tuulivoimalassa on toistasataa omistajaa. Mitä opimme? Yhteisöllisyys oli hyvin vahvasti läsnä tutustumiskohteissa. Yhteisöllinen omistajuus ja joukkorahoitus ovat meillä aika uusia asioita ja tähän pohjoiskarjalaistenkin tulisi uskaltaa lähteä vahvemmin mukaan. Esimerkkinä ja alkusysäyksenä voisivat olla vaikka uudenlaisten rahoitusmallien hyödyntäminen uusiutuvan energian investointeihin ja yhteiset laajemman omistajajoukon omistamat aurinkosähköjärjestelmät. Voisiko yhteisöllinen tuulivoimala avata oven myös pohjoiskarjalaisille tuulivoimamarkkinoille? Sitä mikä tunnetaan ja omistetaan, ei vastusteta niin hanakasti. Freiburgissa oli myös ymmärretty, että aurinkopaneelit julkisivussa tuovat kiinteistöihin ilmettä. Aurinkopaneelien asentamista ei tulisi nähdä kaupunkikuvaan negatiivisesti vaikuttavana asiana, vaan enemmin tulisi nähdä toimenpiteen hyödyt ja katukuvan uusi ilme positiivisena. Myös liikennejärjestelmässä toteutetut isot muutokset olivat vaikuttavia ja osoittivat, kuinka eri vuosikymmenien ratkaisut voivat erota toisistaan. Suunnittelun kokonaisvaltaisuus ja sitoutuminen tavoitteisiin näkyivät kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana. 1 HINKU HINKU 11

7 Uudistuva liikenne kiinnostaa vaihtoehtoja mietittiin Itä-Suomen kaupunkien aloitteesta järjestetyn Uudistuva liikenne -seminaarin avulla vauhditettiin liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä maakunnissa. Tilaisuus kokosi laajan joukon asiantuntijoita kuulemaan ja keskustelemaan eri vaihtoehdoista. Päivän aikana nostettiin esiin erityisesti konkreettisia esimerkkejä uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisestä liikenteessä. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen esitteli seminaariväelle valtion kunnianhimoisia tavoitteita liikennesektorilla, joilla vastataan Suomelle asetettuihin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin. Liikennesektorilla pyritään vähentämään päästöjä 5 % vuoden 5 tasosta vuoteen 3 mennessä. Pitkällä aikavälillä koko liikennejärjestelmästä tulee tehdä erittäin vähäpäästöinen. - Tavoitteena on, että vuonna 3 Suomessa olisi 5 sähkökäyttöistä ja 5 kaasukäyttöistä autoa. Kokonaistavoite vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntäville ajoneuvoille on 75. Lisäksi liikennejärjestelmän ja ajoneuvojen energiatehokkuutta parannetaan, kertoo liikenneneuvos Saara Jääskeläinen. Tämän hetkisen biokaasun tankkausasemaverkoston ja sähköautojen latauspisteverkoston osalta nousi esiin Itä-Suomen alueen toistaiseksi heikko asema vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelussa ja hyödyntämisessä. Maakunnista löytyy kuitenkin vaikuttavia esimerkkejä siitä, kuinka yksittäinen yritys voi merkittävällä tavalla edistää vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelua. - Uusiutuvien energianlähteiden liikennekäytössä törmätään muna-kana -ilmiöön, sillä ilman lataus- ja tankkausasemia ei ole kysyntää ajoneuvoille, ja toisinpäin. Suur-Savon mahdollistaa ilmiön murtamisen yhdessä Etelä-Savon Osuuskaupan kanssa perustamalla kattavan latauspisteverkoston Etelä-Savoon, kertoo toimitusjohtaja Mika Ahola. Vihdoin biokaasua tankkiin Myös julkinen sektori voi toimia ratkaisijana esimerkiksi biokaasun jakelun aloittamisessa. Vaasan kaupunki hankki helmikuussa 17 kaksitoista biokaasukäyttöistä linja-autoa paikallisliikenteeseen. - Biokaasubussien käyttöönotto vei kaikkiaan yli kymmenen vuotta, mutta nyt säästämme vuositasolla litraa dieseliä ja vähennämme kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi, totesi suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä Vaasan kaupungilta. Keski-Suomi on Suomessa biokaasutuotannon ja jakelun edelläkävijä. Muun muassa osa jäteautoista kulkee niin sanotusti kuljettamiensa jätteiden energiasisällöllä. - Myös Jyväskylän kaupunki on laatinut kaupungin biokaasulinjaukset osana kestävän liikkumisen linjauksia, korosti projektipäällikkö Outi Pakarinen Keski-Suomen liitosta. Jymyuutisena Pohjois-Karjalan näkökulmasta nousi esiin Envor Protech Oy:n kehittämä kokonaiskonsepti biokaasun hyödyntämiselle. Yritys tarjoaa koko ketjun biokaasun tuotannosta, jakeluun ja ajoneuvojen muuntosarjoihin asti. - Ohjelmaamme kuuluu biokaasun tankkausaseman perustaminen Kiteelle. Projekti käynnistyy jo vuoden 17 aikana. Myöhemmin tankkausasema perustetaan Joensuuhun, lupaa Simo Rantanen Envor Protech Oy:ltä. stä virtaa myös ajoneuvoihin Tieverkolle tarvitaan sähköautojen latauspisteitä 1 kilometrin välein ja tavoitteena onkin rakentaa verkosto valmiiksi hieman etupainotteisesti. Työ- ja elinkeinoministeriöltä on saatavissa vuosina tukea latauspisteiden rakentamiseen. - Kunnat voivat olla edistämässä sähköautojen käyttöönottoa ja latauspisteiden rakentamista useissa eri rooleissa: mahdollistamalla yksinkertainen luvitus, ottamalla itse käyttöön sähköautoja, sponsoroimalla julkisia latauspisteitä ja edistämällä asiaa omilla päätöksillään, kuvaili Antti Korpelainen Virta Ltd:stä. - Joensuun kaupunki on toteuttanut selvityksen sähköisen liikenteen edistämisestä ja kaupungilla on myös käytössään ladattavia ajoneuvoja, kommentoi kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen. NINA KOLEHMAINEN harjoittelija Suomen ympäristökeskus SYKE 1 HINKU HINKU 13

8 Tavoitteena hiilineutraali JOENSUU vuonna 5 NURMES haluaa Känkkäälän avulla energiaomavaraiseksi Joensuun kaupungin Ilmasto-ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi olla hiilineutraali Joensuu vuonna 5. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Joensuu pyrkii edistämään vähähiilisyyttä kaikin mahdollisin keinoin. HINKU-verkosto on yksi mahdollisuus viedä tavoitteita eteenpäin. Ilmastoasiat on huomioitu kaupungin strategiassa monilla eri tavoilla. Strategiassa edistetään innovatiivisia hankintoja sekä ympäristö- ja sosiaalisten kriteereiden käyttöä hankinnoissa. Strategiassa on sitouduttu edistämään mm. päästöjen ja jätteiden vähentämistä sekä energiakulutuksen pienentämistä. Toimenpiteinä mainitaan ilmastotori-hanke ja ilmasto-ohjelman huomioiminen mm. kaupungin toimitilojen suunnittelussa, maankäytön suunnittelussa ja hankinnoissa. Ilmastotori-hankkeesta paljon hyviä kokemuksia Symmetrinen kaupunki hankkeessa myös ympäristö ja ilmastoasiat ovat näkyvästi esillä. Green Park yrityspuisto konseptina sitouttaa alueelle tulevia yrityksiä mm. uusituvan energian käytön lisäämiseen. Erityisesti Ilmastotori-hankkeessa on saatu paljon hyviä kokemuksia ja kehitetty ilmastokumppanuutta sekä kokeiluja. Tätä kautta on saatu mukaan toimijoita kaupunkiorganisaation ulkopuolelta. Kaupungin ilmasto-ohjelma päivitetään tänä vuonna ja siinä huomioidaan kaikki toimijat, jotka voivat edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita. Joukkoliikenne ja pyöräily nostettu framille Joensuulla maakunnan keskuskaupunkina on erinomaiset edellytykset kehittää mm. joukkoliikennettä sekä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi. Joukkoliikenteessä on uusilla lippukonsepteilla, kokeiluilla ja tasarahatunneilla saatu matkustajamäärät kasvuun. Joukkoliikennettä kehitetään edelleen parantamalla palvelutasoa ja optimoimalla reittejä ja uusilla kokeiluilla. Kevyen liikenteen asemaa on parannettu pyöräilyn laatukäytävillä, keskustaa on kehitetty kävely ja pyöräilyalueena, pyöräkatu mallia on alettu toteuttaa ensimmäisenä Kauppakadulla. Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma vuoteen 3 on laadittu ja sitä on ryhdytty toteuttamaan. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan joukkoliikenne ja erityisesti pyöräily ja kevyt liikenne. Joensuu panostaa vahvasti energiatehokkaaseen rakentamiseen ja innovatiivisten kokeilujen edistämiseen mm. Karhunmäen koulun rakennushankkeessa. Energiatehokkuus on edelleen olennainen osa sekä uuden rakentamisessa että vanhan korjaamisessa. Uusiutuvan energian käyttöön ja energiatehokkuuteen tullaan investoimaan korjaus- ja rakennushankkeissa. Katuvalaistuksen osalta on siirrytty LED valaistukseen ja katuvalojen älykkääseen ohjaukseen, jonka rakentamista jatketaan. Kaupunki on liittynyt uuteen energiatehokkuussopimukseen ja sen toimenpideohjelma laaditaan päivitettävän ilmasto-ohjelman yhteydessä. Joensuu Nurmeksen kaupungilla on tavoitteena olla pitkällä aikavälillä energiaomavarainen. Tässä työssä on Känkkäälän vihreän teollisuuden alueella suuri merkitys. - Alueelle on käynnistymässä investointihankkeita, joista osa tuottaa enemmän energiaa kuin prosesseissa ja kiinteistöjen lämmityksessä kuluu, kuvailee kaupunginjohtaja Asko Saatsi. Vihreän teollisuuden alue on suuruudeltaan hehtaaria, mutta alueella on laajenemismahdollisuus. Alue työllistää jo tällä hetkellä kymmeniä ihmisiä alueella toimivien bioterminaalin ja kaluston huollon kautta. Alueelle suunnitellut investoinnit liittyvät muun muassa biohiilen, bioöljyn, tisleiden ja nesteiden tuottamiseen puusta. Nurmeksen kaupunki on panostanut uusiutuvan energian tuotantoon ja hyödyntämiseen sekä energiatehokkuuteen omissa kiinteistöissään. Nurmes osallistui aktiivisesti julkiselle sektorille toteutettuun aurinkosähköjärjestelmien yhteishankintaan, jonka kautta järjestelmät tilattiin viiteen kiinteistöön. Niiden yhteenlaskettu teho on 55 kwp. - Energiatehokkuus on huomioitu kaikissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa. Esimerkiksi keskustan päiväkoti toteutetaan hirsirakennuksena, tiloihin tulee energiatehokas valaistus ja kiinteistöön asennetaan aurinkopaneelit, kertoo kaupungin HINKU-yhteyshenkilö Timo Pelkonen. Hyvin käynnistetylle HINKU-työlle on myös mietitty jatkoa. Kaupunki suunnittelee tulevaisuudessa investoivansa lämmöntalteenottoon jätevedestä ja vanhan kaluston korvaamista sähköautoilla. Nurmes HINKU HINKU 15

9 KITEELLÄ päästöt romautettu rohkeilla ratkaisuilla Vuonna 17 tapahtuu paljon Kitee on maakunnan suurin pudottaja eli se on vuodesta 7 vuoteen 15 vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä kunnan alueella 3 %. Kiteen kaupunki liittyi HIN- KU-verkostoon, koska se halusi olla yksi niistä Pohjois-Karjalan kunnista, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja vähentävät kasvihuonepäästöjään. Hinku-verkostoon liittymisen katsottiin tukevan positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi kunnan ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista, parantavan aluetaloutta uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisella energiantuotannossa ja vähentävän kiinteistöjen ylläpitokustannuksia energiansäästötoimenpiteillä. - HINKU-kuntana saamme asiantuntija- ja viestintäapua Suomen ympäristökeskukselta ja pääsemme mukaan kokeiluihin, kertoo Kiteen ympäristöpäällikkö Marketta Lintinen verkoston eduista. - Kiteellä HINKU-toiminta näkyy uusinvestoinneissa ja korjausrakentamisessa energiatehokkaampien laitteiden ja aiempaa hiilineutraalimpien lämmitysmuotojen valinnassa. Lisäksi orgaanisia jätteitä hyödynnetään lämmön- ja sähkön tuotannossa, kaupunki on osallistunut HIN- KU-toimintaa tukeviin hankkeisiin ja liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen, Lintinen listaa. Kolmikolla sähköistä yhteistyötä Öljyn kulutusta on vähennetty kaupungin omassa toiminnassa vaihtamalla esim. Puhoksen koulun öljylämmitys maalämmölle. Lisäksi Kiteen Lämpö Oy:n kaukolämpölaitos on vähentänyt öljyn käytön minimiin molemmissa lämpölaitoksissaan ja siirtynyt raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn. Myös Kesälahden kaukolämmön tuotanto perustuu puupohjaisiin polttoaineisiin. Kiteellä on tehty poikkeuksellisen rohkeasti ennakkoluulotonta yhteistyötä kaupungin, Kiteen lämpö Oy:n ja Biokymppi Oy:n kesken uusiutuvan energian tuottamisessa. Näiden kolmen toimijan yhteistyö uusiutuvan energian tuotannossa perustuu alueelta kerättävien orgaanisten jätteiden käsittelyyn Biokymppi Oy:n biokaasulaitoksessa ja siitä syntyvän biokaasun sekä entiseltä kaatopaikalta syntyvän kaatopaikkakaasun hyödyntämiseen lämmön ja sähkön tuotannossa. Biokaasusta tuotettua lämpöä ja sähköä toimitetaan sekä Sopensuon jätteenkäsittelyalueella sijaitsevien rakennusten että Kiteen Lämpö Oy:n toimitilan käyttöön. ä myydään myös valtakunnan verkkoon. Tällä yhteistyöllä on saavutettu säästöjä biojätteiden ja syntyvien lietteiden käsittelykustannuksissa erityisesti kuljetusten osalta. Kyseiset jätteet voidaan käsitellä lähellä niiden syntypaikkaa. Biokaasun ja kaatopaikkakaasun hyödyntäminen uusiutuvan energian tuotannossa vähentää ilmaan joutuvia päästöjä. Jätteiden sisältämien ravinteiden kierrättäminen maatalouden käyttöön vähentää puolestaan kemiallisten lannoitteiden käyttöä ja säästää luonnonvaroja. Kuntalaisten ja elinkeinotoiminnan toivotaan ottavan hiilineutraaliuuden huomioon erityisesti omien kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamisessa, energian säästämisessä sekä suosimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Lisäksi kuntalaisten toivotaan kiinnittävän huomiota materiaalitehokkuuden parantamiseen ja kiertotalouden edistämiseen suosimalla esimerkiksi lainaus-, vuokraus- ja muita yhteiskäyttöpalveluja, hankkimalla kestäviä tuotteita, vähentämällä kulutusta ja jätteen määrää sekä lajittelemalla syntyvät jätteet. Kitee Pohjois-Karjalan ensimmäinen tuulivoimapuisto LIPERIIN? Liperi on 1 3 asukkaan kunta ja Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen se liittyi vuonna 15. Liperi on sitoutunut tavoittelemaan prosentin päästövähennystä vuoteen 3 mennessä vuoden 7 tasosta. - HINKU-verkostoon liittymisen myötä ympäristöasiat ja kestävä kehitys ovat painopistealueita kaikilla toiminnan tasoilla, kertoo kunnanjohtaja Hannele Mikkanen. Liperi on maakunnan elintarvikeaitta. Siten on luonnollista, että kunnasta koordinoidaan ja johdetaan Joensuun seudun maaseutuhallintopalveluita, tilojen lomitusjärjestelyjä sekä lisäksi tilojen elinvoima- ja kehitystyötä. Maatilataloudessa on parhaillaan käynnissä useita hankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena on vähentää hiilijalanjälkeä. Liperissä tavoitteena on jätehuollon, lajittelun ja kiertotalouden läpivieminen koko kuntakentän rakenteissa. Käytännössä tällä tarkoitetaan kierrätystä sekä julkisissa rakennuksissa että omakotitaloissa. Valokuidulla halutaan vauhdittaa maaseudulla asumista ja yrittäjyyttä. Toisaalta sen rakentaminen vähentää muuta liikennöintiä. Liperiin on suunniteltu tuulivoimapuistoa, joka toteutuessaan olisi maakunnan ensimmäinen. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja se ei aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja. Korpivaarassa tuulivoimarakentamisen hanketta toteutetaan suunnittelutarveratkaisulla. Hanke sijoittuu Liperin kunnan länsiosaan, Korpivaarassa sijaitsevalle metsäalueelle. Alue sijaitsee noin 11 kilometriä Viinijärven taajamasta lounaaseen. Suunnitteilla on neljä 3-3,5 MW voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on n. 3 m. Mikäli hanke toteutuu, konkreettisena rahallisena hyötynä kunnalle tulee kiinteistöverotuloja. Liperiläisten mielestä, lähitulevaisuudessa olisi tärkeää pohtia miten maakunnan alueella olisi mahdollista yhdistää elintarvikealan ja maatalouden kuljetuksia. Lisäksi elintarvikehankinnoissa tulisi lisätä lähiruoan osuutta. Liperissä tämä osuus on 1 %. 1. Kitee liittyy kasvihuonekaasujen hillitsemiseksi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta kiinteistökatselmusten ja kiinteistökohtaisten energiakulutustietojen seurannalla 3. Luopuu tarpeettomiksi käyneistä rakennuksista. Jatkaa katuvalojen uusimista energiaa säästäviin LED-lamppuihin Ottaa uusinvestoinneissa ja korjausrakentamisessa huomioon energiansäästötoimenpiteet 1 HINKU. Osallistuu kaasun tankkausaseman rakentamiseen, jos siihen saadaan valtion rahoitusta. HINKU Liperi

10 TOHMAJÄRVI syrjäyttää öljyä auringolla ja maalämmöllä Yhteisvoimalaitos lämmittää ILOMANTSIN taajaman Tohmajärvi Tohmajärven kunta aloitti HINKU-verkostoon liityttyään ilmasto- ja energiatyönsä näyttävästi korvaamalla omistamansa kiinteistöosakeyhtiön kahden rivitalon öljylämmityksen maalämmöllä ja aurinkosähköpaneeleilla. Rivitalon katolle asennetun aurinkosähköjärjestelmän koko on 1 kwp. Maalämpöjärjestelmää varten porattiin kuusi noin 19 metriä syvää kaivoa, joista öljyn korvaava lämpö otetaan rivitalokiinteistöille. - Öljylämmitys haluttiin korvata uusiutuvilla energiamuodoilla niin taloudellisten syiden kuin HINKU-verkoston tavoitteidenkin takia. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin yhdeksän vuotta, laskee tekninen johtaja Jorma Berg. Myös Tohmajärven seurakunta on ottanut osaa Tohmajärven alueen HINKU-toimintaan vaihtamalla seurakuntakeskuksen öljykattilan maalämpöpumppuihin. Selvitysten perusteella maalämpö osoittautui kohteeseen parhaaksi ratkaisuksi. - Seurakuntienkin tulee olla mukana edistämässä ekologisia arvoja ja luonnonmukaista elämäntapaa. Maalämpö oli meille paras tapa osallistua tähän työhön ja vuotuinen säästökin on melkoinen, kuvailee kirkkoherra Mikko Lappalainen. Maalämmön rinnalle on haaveena sijoittaa tulevaisuudessa aurinkolämpökeräimet tai aurinkosähköpaneelit. Öljylämmityksen kustannukset seurakuntatalolla olivat noin 3 euroa vuodessa ja maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajaksi tuli noin,5 vuotta. Ilomantsin kunnan erikoisuutena muihin HINKU-kuntiin verrattuna on kunnassa toimiva Vapon pellettilaitos. Pellettiä tuotetaan sahoilla syntyvistä sivutuotteista ja se onkin erinomainen esimerkki teollisista symbiooseista, joissa toisen jätteestä synnytetään uutta liiketoimintaa. Laitoksella tuotetaan pellettiä noin tonnia vuodessa. Pellettilaitoksen yhteydessä toimii myös lämpöä ja sähköä tuottava yhteisvoimalaitos. Ilomatsin kuntataajama lämpenee myös siellä tuotetulla lämmöllä. Ilomantsilla on toiveena saada pellettitehtaan yhteyteen teknisen hiilen tuotantolaitos. - Teknisillä hiilillä tarkoitetaan muun muassa aktiivihiiltä, hiilikuitua ja hiilimustaa. Aktiivihiiltä voidaan käyttää vesien ja kaasujen puhdistamisessa, hiilikuitua erilaisissa keveissä ja lujissa rakenteissa kuten urheiluvälineissä ja hiilimustaa esimerkiksi väriaineena, kertoo kunnanjohtaja Markku Lappalainen. Ilomantsin kunnan visiossa korostuvat biosfäärialueen monimuotoisuus ja alueen luontaisten vahvuuksien merkitys elinkeinotoiminnalle. Pohjois-Karjalan biosfäärialue on osa UNESCOn Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan kuuluvia kestävän kehityksen yhteistyöjärjestelmiä, joiden tavoitteena on edistää tutkimuksen, koulutuksen ja laajapohjaisen yhteistyön keinoin sekä taloutta että ympäristön hyvinvointia ja lisätä ympäristötietoisuutta. Biosfäärialue koostuu luonnonsuojelualueista ja niitä ympäröivistä yhteistoiminta-alueista. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen virallinen rajaus käsittää Lieksan, Ilomantsin ja Joensuun kaupungin Tuupovaaran kaupunginosan. Ilomatsin kunta teki tänä vuonna kumppanuussopimuksen Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kanssa. - Ilomantsin kunta on ollut biosfäärialueen käytännön kumppanina jo vuosia ja useat alueen yritykset ovat tehneet jo aikaisemmin biosfäärialueen kanssa kumppanuussopimuksen. Ilomantsissa on myös panostettu laajakaistayhteyksien rakentamiseen ja kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Laajakaistayhteydet vähentävät muita liikennöimisen tarpeita, kuten asiointimatkoja. Lisäksi pilottihankkeena testataan kotipalvelussa toimivaa kuvaääniyhteyttä, joka vähentää tulevaisuudessa käyntien määrää ja liikkumisentarvetta. Tulevaisuuden suunnitelmissa on lisäksi kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ESCO-hankkeen kautta ja aurinkoenergiapotentiaalin selvittäminen kunnan omistamissa kiinteistöissä. - Esimerkiksi uimahallin veden lämmittämisessä voisimme hyödyntää aurinkoenergiaa ja asiaa kannattaa tarkastella myös rakennusten peruskorjausten yhteydessä, kertoo Ilomantsin kunnan rakennustarkastaja ja HINKU-yhteyshenkilö Jari Ahponen Ilomantsi HINKU HINKU 19

11 LIEKSAAN suunnitteilla biojalostusyksiköitä ja bioterminaali Lieksan kaupunki on Pohjois-Karjalan suurin päästövähentäjä yhdessä Kiteen kaupungin kanssa. Kaupunkien alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä on saatu vähennettyä 3 % vuoden 7 tasosta vuoteen 15 mennessä. Tulos on myös valtakunnallisesti merkittävä. HINKU-kunnista vain Iin kunta, jossa on panostettu paljon tuulivoiman rakentamiseen, on pystynyt saavuttamaan korkeammat päästövähennykset. - Olemme Lieksan kaupungilla erittäin tyytyväisiä siitä, että päästövähennykset ovat näin suuret, sanoo Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen. - Lieksan kaupungin omissa rakennuksissakin on siirretty entistä enemmän öljystä maalämpöön, rakennusten peruskorjausten yhteydessä on kiinnitetty erityisesti huomiota teknisiin ratkaisuihin ja eristyksiin, samoin kuin valaisimissa siirrytty ledeihin, mitkä osaltaan vaikuttavat päästöjen laskuun, Määttänen summaa. Lieksassa panostetaan myös puun jatkojalostamiseen ja sen hyödyntämiseen energiantuotannossa. Lieksan Kevätniemen alueella toimii puunjalostukseen, sahaukseen ja muuten biotalouteen erikoistuneita yrityksiä. Kevätniemen bioteollisuusalueella työskentelee tällä hetkellä noin 5 henkilöä. Alueella hyödynnetään puuta noin m 3 vuositasolla. Kevätniemen alueelle toteutetaan tarvittavia kaavamuutoksia ja investointeja infraan palvelemaan alueen yritystoimintaa. - Alueen yritykset suunnittelevat mittavia investointeja, jotka lisäävät bioteollisuusalueen merkittävyyttä entisestään. Investoinnit mahdollistavat uusien työpaikkojen syntymisen alueelle. Alueelle suunnitellaan muun muassa kahden biojalostusyksikön rakentamista sekä bioterminaalia. Puunkäyttö alueella vähintäänkin tuplaantuisi, kuvailee Lieksan teollisuuskylän toimitusjohtaja Harri Välimäki. Lieksa OUTOKUMMUSSA kaukolämpö syntyy hakkeella Outokumpu liittyi HINKU-verkostoon, koska kunnassa pidetään tärkeänä hiilijalanjäljen vähentämistä ja ilmaston muutoksen haittojen ehkäisyä. Tehtävät toimenpiteet nähdään myös taloudellisesti järkeviä. Energiatehokkuus otetaan huomioon kaupungin kaikessa toiminnassa. Kaukolämmön tuotanto on muutettu öljystä hakkeelle peräti 99,3 prosenttisesti. Kaupunki on jo luopunut lukuisista öljylämmityskiinteistöistä ja muutosta jatketaan edelleen. Outokumpu panostaa energiatehokkaaseen rakentamiseen mm. Kummun koulun rakennushankkeessa. Kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan, mikä on johtanut siihen, että eräiden rakennuksien ylläpitokustannukset ovat minimissä. Näin kustannukset käyttötaloudessa pienenevät. Koko kaupungin alueella on kiinnitetty huomiota energiatehokkuuteen esim. lämmön talteenottojärjestelmissä ja valaistuksen vaihtamisessa Led-tekniikkaan. Kaupungin alustavana suunnitelmana on lisätä aurinkopaneelien käyttöönottoa sen omistamissa kiinteistöissä. Lisäksi pyritään energian säästöön ja tehokkuuteen toiminnassa sekä logistiikkaketjuissa. - Outokummun seudun teollisuuskylä on aktiivisesti mukana HINKU-toiminnassa. Olemme vaihtaneet valaistusta leditekniikalle ja tehostaneet lämmön säätelyä mm. hiilidioksiidi-ilmaisimen avulla, kertoo teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. - Kuluvan vuoden aikana vaihdetaan mm. lämmönvaihdin ja muutetaan kiinteistöjen lämmönsäätelyä etäohjaukseen sopivaksi. Harkinnassa on aurinkopaneeleilla tuotettavan sähköenergian pilotointi lähivuosina muutamassa kiinteistössä. Outokumpu HINKU HINKU 1

12 VALTIMO on ketterä kokeiluihin Valtimo on yksi pienimmistä HINKU-kunnista käsittelyä olisi mahdollista yhdistää opetustoisuomessa. Valtimo lähti kuitenkin rohkeasti mumintaan. Valtimolle halutaan rakentaa energiakaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen HINtuotannon ympärille oma pienoisklusteri, joka KU-toimintaan, koska työtä uusiutuvan energian mahdollistaa koulutuksen ja energiantuotanja energiatehokkuuden edistämiseksi oli kunnasnon lisäksi tutkimuksen, tuotekehittämisen ja sa tehty jo jonkin aikaa. uusien liiketoimintamallien rakentamisen pai- Maakunnan edelläkävijyys ja muiden kunkallisen yrittäjyyden tueksi. tien sitoutuminen HINKU-verkostoon olivat mer- Yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja uukittävässä asemassa liittymispäätöksessämme. sien, soveltuvien teknologioiden etsintää lähdepieni kunta on ketterä kokeiluihin ja Valtimoltään toteuttamaan hankkeena. Tarkoituksena la eletään luontaisten vahvuuksien kehittäon saada aikaan pienikokoinen sähkön ja lämmisen kautta. Sellainen on muun muassa uumön yhteistuotantolaitos, josta saisimme lämsiutuva puuhake, toteaa kunnanjohtaja Leena mön lisäksi myös sähköä metsäkonekoulun simustonen. mulaattorikentälle ja koulun muihin tarpeisiin, Hiilineutraalisuuden tavoittelu näkyy kunkertoo Mikko Saarimaa Pohjois-Karjalan kounassa vahvasti uuden lämpölaitoksen suunnitlutuskuntayhtymästä. telussa. Elinkaarensa loppupäässä olevalla lämpölaitoksella hyödynnetään hakkeen lisäksi myös kevyttä polttoöljyä erityisesti kesäaikaisessa lämmöntuotannossa ja varavoimana. Valtimo Uuden lämpölaitoksen suunnittelussa ei öljylle ole enää jalansijaa. 1 - Tämä on meidän kuntamme suu1 rin mahdollinen HINKU-teko ja samalla tuemme maakunnallista tavoitetta öljy1 vapaasta maakunnasta, toteaa kunnanin1 sinööri Ari Jaaranen. Uutta laitosta suunnitellaan yhteis työssä Valtimon metsäkonekoulun kans sa. Ammattiopisto Valtimo on kunnalle merkittävä lämpöasiakas. Uusi lämpölai tos onkin suunniteltu sijoitettavaksi am mattiopiston tontille, jolloin polttoaineen Kylät mukana vähähiilisyyttä edistämässä Pohjois-Karjalan kylissä on paljon aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat olla mukana edistämässä vähähiilisyyttä konkreettisten toimenpiteiden avulla. Kohti vähähiilisiä kyliä on Maaseudun sivistysliiton ja Suomen ympäristökeskuksen hanke. Hankkeen aikana erilaisten vähähiilisyyskokeiluiden päästövähennyspotentiaalia arvioidaan ja tietoa onnistuneista kokeiluista pyritään levittämään muillekin alueille. Tavoitteena on, että paikallisyhteisöissä testatut, hyviksi todetut vähähiilisyyttä edistävät toimintatavat otetaan käyttöön myös muualla. Hankkeen aikana voidaan muun muassa kehittää kylän jätehuoltoa ja kierrätystä järjestää ympäristöaiheinen tapahtuma suunnitella energiaomavarainen kylä muuttaa kylätalon lämmitysjärjestelmä ympäristöystävällisemmäksi perustaa kylän yhteinen lähiruokapiiri organisoida kimppakyytijärjestelmä tehdä yhteishankintoja au- rinkopaneeleista tai sähköpyöristä. Esimerkiksi Höljäkän ja Lipinlahden kylätalot ovat jo lähteneet ilmastotalkoisiin mukaan ja investoineet aurinkopaneeleihin. Pelkkä päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan ole tavoitteena, vaan tärkeää on myös tehdä yhdessä kyläyhteisön voimin ja edistää kylien elinvoimaisuutta. TANJA MYLLYVIITA tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Valtimo HINKU HINKU 3

13