BOBBY FISCHER MACO OEY RAINE HEIKKILÄ

Transkriptio

1 Suomen Numero 6/2012 Hinta 5,90 SHAKKI Hänet tunnettiin shakkimaailman hienoimpana herrasmiehenä. Joose Norri SVETOZAR GLIGORIĆ ( ) Jugoslavialainen huippusuurmes tari ja herrasmies. Suomalaiset muistavat Gligorićin erityisesti Kuukauden peli -palstasta, jota hän piti Suomen Shakissa vuosikaudet. BOBBY FISCHER MACO OEY RAINE HEIKKILÄ s. 4 & s. 58 s. 32 s. 54 1

2 Suomen SHAKKI PÄÄTOIMITTAJA Marko Tauriainen p TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Paasikangas-Tella Toivo Pudas Pekka Sairanen Osmo Särkilahti Henry Tanner JULKAISIJA Suomen Shakkiliitto ry KUSTANTAJA Suomen Shakkikustannus Oy PAINOPAIKKA Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero ISSN TILAUSHINNAT 2012 Kotimaahan 44, ulkomaille 55 irtonumero 5,90 PANKKIYHTEYS Suomen Shakkikustannus Oy Nordea FI ILMOITUSHINNAT /1 sivu 400, 1/2 sivu 250, 1/4 sivu 150 Toistoalennus 30 %, vuosialennus 50 % Hintoihin lisätään alv 23 % Ilmoitusten hankintapalkkio 30 % SEURAAVA LEHTI Ilmestyy joulukuussa, aineisto päätoimittajalle 15. lokakuuta mennessä SAAPUMATTA JÄÄNEET LEHDET Timo Munukka p timo@munukka.net OSOITTEENMUUTOKSET Suomen Shakkiliitto ry Hiomotie 10, Helsinki p sksl@kolumbus.fi PÄÄKIRJOITUS Luota lukijaan Suomen Shakki on shakkikulttuuria vaaliva ja edistävä lehti, jonka sisällön tuottavat pääosin aktiiviset shakkikirjoittajat. Turnaustulokset ja järjestöpäätökset löytyvät arkistoista ja internetistä, mutta empiirinen tuntemus shakista välittyy vain Suomen Shakin ja harvalukuisen kirjallisuuden kautta. Jokainen lehden kirjoittaja dokumentoi väistämättä palasen suomalaista shakkikulttuuria. Heidän on siten pystyttävä myös arvioimaan ja muokkaamaan omaa tekstiään. Toimituksen tavoitteena on, että lehden artikkelit olisivat tiiviitä ja pohjautuisivat kunkin kirjoittajan omaan näkemykseen. Shakkitapahtumia kuvaavaan juttuun ei siten kannata sisällyttää kuin muutama pelianalyysi, nekin mieluiten ilman tietokonedataa. Taitava kirjoittaja luottaa lukijaan eikä kasvata tekstejään liian laajoiksi. Suomen Shakin julkaisulinjana on sijoittaa ajankohtaisimmat artikkelit aina lehden uusimpaan numeroon. Lisäksi on tärkeää, että monenlaiset kirjoittajaäänet, kuten nuorimmatkin mestarintaimet saavat palstatilaa. Lehteen tarjottujen juttujen pino on kasvanut kiitettävästi. Jotkut ideat päätyvät toimitettuina lehteen, toiset taas ovat niin laajoja, että sopivat paremmin esimerkiksi Diagonaali-sarjaan kirjan osaksi. Jotta Suomen Shakin numerot kulkisivat ajassa, pyydämme toimituksessa välillä kirjoittajia tiivistämään ja muokkaamaan tekstejään. Tuoreena shakkilehti pitää lukijat hyvin tietoisina siitä, mikä kulloinkin on suomalaisen shakkielämän plaani. Petri Saharinen Suomen Shakkikustannuksen puheenjohtaja Haluammeko kasvaa vai näivettyä? Lähestymme syksyn kerhojen kokousta, joka pidetään Tuossa tilaisuudessa on myös ensimmäinen puheenjohtajakauteni Shakkiliiton budjetin käsittely, kun kokous päättää vuoden 2013 raameista liitto teki 8000 euroa tappiota. Tänä vuonna tullaan myös menemään reippaasti miinukselle. Tilanne ei voi tietenkään jatkua, vaan asialle on tehtävä jotakin. Perinteisesti tällä on kaksi suuntaa: vähennetään kustannuksia (esim. tuki kv. kilpailuille, valmennukseen, jne.) tai kasvatetaan tuottoja. Koska emme voi luottaa yllättäviin tuloihin eikä valtioltakaan liene saatavissa ylimääräistä joululahjaa, olemme lisenssi- ja jäsenmaksujen korottamisen edessä. Lisenssin hintaa (60 eur / vuosi) korotettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten vuonna Jo pelkkä indeksi on nakuttanut tänä aikana vajaa 20 %. Alv-lakimuutos iskee meihin 6000 euron lisäkustannuksen voimalla. Toimintaakin pitäisi kehittää, nyt rahat ovat pitkälti kiinni nykyisissä rakenteissa. Pelaajatutkimuksessa kipuraja lisenssille pyöri euron tasolla. Osa vastustaa korotusta aina ihan periaatteellisista syistä tämäkin on luonnollista. Ensi vuoden lisenssin hinta on yksi tärkeimmistä tulevan kerhojen kokouksen asioista. Tervetuloa kuulemaan lisää ja päättämään tästä tärkeästä etapista Kerhojen kokoukseen Shakkiareenalle. Panu Laine Shakkiliiton hallituksen puheenjohtaja 2

3 SISÄLLYS 6/ PÄÄKIRJOITUS 4 FISKESTÄ FISCHERIIN Reykjavikin kuuluisasta MM-ottelusta Boris Spasskin ja Robert Fischerin välillä on kulunut 40 vuotta. Erik Rosendahl kirjoittaa parrakkaista herroista ja islantilaisesta shakista. 6 SVETOZAR GLIGORIĆ IN MEMORIAM Joose Norrin muistokirjoitus ja tribuutti mestarille. 14 KANSAINVÄLISISTÄ VAHVUUSLUVUISTA Fiden vahvuuslukujen kehityksestä. 16 SEISAHDUS RANTAHIEKALLA Terijoki ja venäläiset mestarit. 19 SHAKKILIITON PELAAJAKYSELY Panu Laine jatkaa pelaakyselyn tulosten purkamista. Tällä kertaa käsittelyssä peliaktiivisuus ja turnausmuodot. 22 LIMBURG OPEN 2012 Pässejä Hollannissa. Kolme suomalaista Maastrichtissa yli 300 pelaajan tur nauksessa. 27 SENIORIEN JOUKKUE-EM 2012 Ennakkosuosikkina kilpailuun lähtenyt Venäjä lunasti odotukset. Suomi jäi tällä kertaa ilman mitalia. 29 VIERAISILLA UNKARISSA Vammalan Shakkikerho teki shakkimatkan Unkariin. 32 HAASTATTELUSSA MACO OEY Radio Suomesta varsinkin Sokea piste -hitillään tutuksi tullut Maco Oey harrastaa tietenkin shakkia. Mutta mitä muuta mies paljastaa itsestään? 36 KOTIMAISIA TURNAUKSIA Eino Leino -turnaus Kajaanissa ja Rapu-turnaus Oulaisissa. 38 SUOMEN SHAKKI 40 VUOTTA SITTEN Heikki Westerisen ensimmäinen suurmestaritulos tuli v Berliinin turnauksessa, jonka Svetozar Gligorić voitti. 40 PATZEROVICS Palsta kaikille nappulantuuppaajille, ja ei kun silmille vaan: Gibbins Weidenhagen-gambiitti. 42 SUOMEN CUP Kevään ottelut. 45 SHAKKIVISA Kysymyksiä shakin koulukunnista. 46 TIM KRABBÉ Emil Melnichenkon groteskit lopputehtävät. 48 KUUKAUDEN ANALYYSI Kari Tikkasen käsittelyssä kaksi Risto Kaurasen voittoisaa kirjepeliä. Jyväskyläläinen kirjeshakin suurmestari Kauranen oli mukana MM-finaalissa jo 1960-luvulla. Hän täytti heinäkuussa 75 vuotta. 52 KIRJA-ARVOSTELU Henry Tanner suosittelee Aleksei Kosikovin teosta n seloiselle. 4 & 58 6 Yritin lopettaa pelaamisen vuonna 1976, mutta muutin mieleni seuraavana vuonna. Svetozar Gligorić 54 KARTULLA KOPAUTETTUA Raine Heikkilä on osallistunut kaikkiin järjestettyihin joukkuepikapelin SM-kisoihin, 50 kertaa. Mika Karttunen haastattelee. 56 AVAUSTEORIAN PYÖRTEISSÄ Santul Kosmo jatkaa keväällä aloittamastaan aiheesta, Kortšnoin gambiitista. 58 VANHAA JA UUTTA KIRJOISTA JA VERKOSTA Myös Antti Parkkinen kirjoittaa Bobby Fischeristä ja mitä Fischeristä on kirjoitettu. 61 KOMBIT Sommitelmia Istanbulin shakkiolympialaisista. 62 RATKAISUJA Kombien ja Shakkivisan vastaukset. 62 KILPAILUKUTSUJA Minne mennä pelaamaan. 64 SHAKKILIITTO TIEDOTTAA Ajankohtaisuuksia ja loppuvuoden kilpailukalenteri. 3

4 6

5 Kun pelaan shakkia on aina kuin istuisin laudan ääreen ensi kertaa. Svetozar Gligorić Teksti: Joose Norri Jugoslavian alue oli monessa mielessä 1900-luvun toiseksi merkittävin shakkimaa, ja sen kiistatta tärkein hahmo oli Belgradissa syntynyt ja kuollut Svetozar Gligorić. Hän totesi olevansa ensi sijassa jugoslavialainen ja toissijaisesti serbi. Hänet tunnettiin shakkimaailman hienoimpana herrasmiehenä. Hän syntyi silloisessa Jugoslavian kuningaskunnassa köyhään perheeseen. Isä kuoli Gligorićin ollessa yhdeksänvuotias, ja Svetozarin on kerrottu veistäneen ensimmäiset shakkinappulansa viinipullon korkeista. Sota keskeytti lupaavaan nousuun lähteneen uran, ja hän oli kaksi vuotta partisaanijoukoissa saaden kaksi urhoollisuusmitalia. Sodan jälkeen hänestä tehtiin Jugoslavian urheiluliiton shakkijaoston johtaja, joten jonkin aikaa hän myös organisoi tärkeät turnaukset, ja ryhtyi sitten lehtimieheksi kirjoittaen eri julkaisuihin ja esiintyen radiossa ja televisiossa vuosikymmenten ajan, myös yleispoliittisia asioita käsitellen, myös turnausten aikana. Hänen mukaansa lauantai-illat ja yöt menivät seuraavan päivän pitkän lähetyksen valmisteluun, niin että sunnuntaina tuli taulukkoon aina häviö. Mihail Botvinnik luonnehti häntä erinomaisen asematajun omaavaksi pelaajaksi, jolla on poikkeuksellisen energinen tyyli. Tämä on minunkin vaikutelmani; hän oli klassinen pelaaja Tarraschin tyyliin, jolle upseerien aktiviteetti oli tärkeämpää kuin aseman muodollinen heikkoudettomuus; hän pelasi suoraviivaisesti, sanoisinko juonittelematta ei kortšnoimaisia epäselviä ja kömpelöitä suunnitelmia ja psykologioimatta. Sotilaskeskustaan ja lähetteihin hän uskoi. Huippupelaajaksi hän oli poikkeuksellisen avaususkollinen, mikä tarkoitti valkeilla nimzointialaista ja mustilla espanjalaista ja kuningasintialaista, ja näin hän leimautui avausteoreetikoksi. Jugoslavian mestaruuksia kertyi yksitoista, osanottoja alueidenvälisiin turnauksiin kahdeksan, joista kolmessa pääsi jatkoon ehdokkaaksi. Neuhausen Zürichin ehdokasturnaus 1953 ei onnistunut, mutta hän pelasi kaksi ikiklassikkoa, mustilla Kotovia vastaan, siihen vielä palaan, ja valkeilla torniloppupelin Euwea vastaan se pitää jokaisen tuntea, joka haluaa ymmärtää aseman 4 vs. 3 sotilasta samalla sivustalla. Viisikymmenluvun loppupuoli ja kuusikymmenluvun alku oli Gligorićin parasta aikaa, ja hänet valittiin Jugoslavian parhaaksi urheilijaksi Monen huipputurnauksen kärkisijoituksen lomaan hän pelasi vuoden 1959 ehdokasturnauksen alkupuoliskon hienosti 8/14, mutta lopussa tuli vain 4½ pistettä. Sijoitus oli kuitenkin se, mihin hän shakkimaailmassa kuului, edellä olivat vain Tal, Keres, Petrosjan ja Smyslov. Vuonna 1968 hän johti ehdokasneljännesfinaalia Belgradissa Talia vastaan 3 2, mutta hävisi sitten kolme peliä, omien sanojensa osittain siksi, että luki sanomalehtiä pelaajia moitittiin liiasta varovaisuudesta ja samojen avausten toistamisesta, ja impulsiivisesti hän päätti 7

6 Pelaamalla 16 e4 17. c7 e7 musta pakottaisi valkean ottamaan mahdollisuuden xf2 huomioon. 17. f4 h6 18.h3 f8 19. c7 e8 20. e5 g6 21. e2 8d7 22. xd7 Mustan tilanahtauden vuoksi 22. d3 ja 23. f3 oli myös houkutteleva. Yhtä maalia peli on. 22 xd7 23. f4 g5 24. e5 d8 25. f3 25. c7 xe5 26. xc8 xc8 27.dxe5 e4 28. xd5 c3 ei nyt ole niin hyvä, siksi mustan edelliset siirrot, mutta samalla asema heikentyi. 25 e4 26. c7 d7 27. e5 d8 28. xe4 Voittoasemassa kun ajattelee olevansa vaatii pientä uskoa ja uskallusta tehdä erivärisiin lähetteihin johtava vaihto, mutta vahvistaahan tämä hyökkäystä. 28 dxe4 29. c7 e8 30. ac1 c6 Pitäisi varmaan edetä a-sotilaalla ja toivoa parasta xc6 bxc6 32. c3 e6 32 d7 33.d5 cxd5 34. h xc6 c8 Uhkasi 34.d5 ja 35. xh6, mutta nyt näkyy syy 28. siirron kommenttiin, jos seuraavaa siirtoa ei olisi saisi musta hyvät remissimahdollisuudet vaikka a- sotilas putoaisikin. Hyvä ystävä Mihail Tal oli Gligorićille vaikea vastus laudan ääressä. MM-ehdokasottelu Belgradissa v päättyi Talin voittoon 5,5 3,5. f5 45. f8 a5 46.f3 a4 47. h2 h5 48.e4 fxe4 49.g4+ g5 50. g exf3 51. g7+ g6 52. e3#. Ennen Tal-ottelua Gligorić pelasi Donnerin kanssa ystävyysottelun ottaen kolme voittoa ja seitsemän tasapeliä, ja kaksi voitoista oli jälleen komeita kuningasintialaishyökkäyksiä. On tavallaan sääli, että hän pelasi 1.e4:ää vastaan niin järkähtämättä espanjalaista sen raskassoutuisimmissa muodoissa, moni sommittelupeli jäi näkemättä. 16 g4, sitten xe4, f5 ja g5, tai 16 e8 ja g6. 16 g4 17. f2 Piti linnoittaa, vaikka valkea ei pystykään vähään aikaan luontevasti purkamaan jännitettä. Ehkä musta purkaa sen, 17 gxf3 18. xf3 g6. 17 gxf3 18.gxf3 Ei 18. xf3 xe4 19. xe4 xf2 20. xf2 h e3 g d2 h6+ ( f2) 23. c3 f2. Mutta valkea oli varmaan aliarvioinut seuraavan siirron. 18 g4 19. d3 xf2 20. xf2 h d5 xc6 35.dxc6 c8 36.c7 h7 37. d4 d7 37 f5 38. d8 e6 39. h8+ h7 40. g7 Gligorić. 37 f5 38.g4 ei ole parempi, 37 b7 38. b6 ja 39. f6 ei myöskään. 38. xe4+ f5 39. d5 d7 40. c5 g6 41. d4 g4 Valkea kuningatar on tulossa sisään, joten musta tekee vähän tilaa kuninkaalleen. 42.hxg4 xg4 43. d6+ e6 44. d8 KUNINGASINTIALAINEN PUOLUSTUS (E93) K Jan Hein Donner k Svetozar Gligorić Eersel d4 f6 2.c4 g6 3. c3 g7 4.e4 d6 5. f e2 e5 7.d5 bd7 8. e3 g4 Tässä 9. d2:ta pidetään todellisena uhkauksena, valkea ei normaalisti saa niin edullista kevytupseeriasetelmaa. 9. g5 f6 10. h4 Lähetti perääntyy usein alkuperäisellä diagonaalillaan tässä muunnelmassa, joka nykyisin on miedossa muodissa siirtojärjestyksessä 7. e3 g4 8. g5. Ainoan kerran asemaan päätyessään Kasparov pelasi nyt 10 h5. 10 h6 11. d2 g5 12. g3 f5 13.exf5 f6 14. de4 xe4 15. xe4 xf5 16.f3 Nyt musta saa kovan aloitteen. Myöhemmin on poikkeuksetta pelattu 16. d3 ja musta jatkaa esimerkiksi 21 e4 Paljon oppikirjamaisemmaksi ei vapauttava sotilaanuhraus enää tule. Miltei toivoisi ettei tämä johtaisi pakottavasti voittoon, vaan olisi tehty vain yleisten syiden perusteella tosin niin Gligorić sen varmaan teki, laskematta. Ennen kaikkea uhkaa e xe4 h3 23. e1 e5 24. e2 h8 25. h1 xf3 Murtaa kaiken, uhkauksia ovat mm. f5, g4 ja xd3. 12

7 26. xf3 g4 27. f2 f g1 xh xh2 g8+; 29. f1 h3+. MODERNI BENONI (A73) K Svetozar Gligorić k Milan Matulović Palma de Mallorca d4 f6 2.c4 c5 3.d5 d6 4. c3 g6 5. f3 g7 6.e e2 e exd5 9.cxd5 g4 Nykybenoni valkeilla kuului Gligorićin bravuureihin. Niinpä hän oli se joka kumosi Fischerin h5:n pelaamalla 9 e8 10. d2 bd7 11. c2 h5 12. xh5 gxh5 13.a4! (torni tulee peliin a3:sta)13 e5 14. d1 h4 15. e3 g4 16. xg4 hxg4 17. c4. Pelisiirtoon 10. g5 ja 10. f4 olisivat luonnollisia, pitäen mahdollisuuden d2. 10.h3 xf3 11. xf3 bd7 12. f4 e8 13. d2 a6 14. g5 f6 15. h6 g7 16. g5 f6 17. xf6 ex6 18. ae1 e8 Mustaruutuisten lähettien vaihto voi toimia kumman tahansa eduksi. Jääkö f3-lähetti omien sotilaiden värille vai lähteekö keskusta liikkeelle, onko mustan kuningasaseman lievällä heikentymisellä merkitystä, entä sillä, ettei valkea painosta d6-sotilasta eikä musta pitkällä diagonaalilla. Pelaamalla heti 18 b5( b4) musta olisi varmistanut, ettei valkea ehdi pelata d1 c2 ja d1 e3 c4, mutta onko sillä väliä? 19. d1 b5 20. c2 c4 21.f4 b4 22. a4 E4:n suojaus olisi voinutkin olla ongelma 22. d1:n jälkeen. 22 b3 23.axb3 cxb3 24. d3 c7 Musta on epäonnistunut. Keskustaläpimurron hän vielä jotenkin saa estettyä, mutta valkea uhkaa myös kahdentaa c-linjalle ja samalla pitäisi suojella b3-sotilasta. Monien muiden shakinpelaajien tavoin Gligorić oli intohimoinen musiikin ystävä. Ensimmäinen albumi Kako Sam Preživeo Dvadeseti Vek ilmestyi alkuvuodesta h2 c5 26. xc5 xc5 27. c1 a7 28. c4 Ja nyt kaikki kolme uhkaavatkin, ja ne estää vain ratsulla 28 d7 29. fc1 c5 30. xc5 mutta entä kun ratsua ei enää ole? 30 dxc5 31.d6 b6 32. c4 a7 Jos 32 xe4, niin 33. d5 ae8 34. xf7+ h8 35. f6#. 33.e5 a5 34. d5 a4 35.d7 f8 36. d1 aa8 37.e6 fxe6 Tai 37 xe6 38. xa e5 f7 39. d6 c7 40. xe6+ e7 41.d8 + fxd8 42. c f8 43. f6+ g7 44. f7+. Gligorić kuului niihin onnellisiin, jotka säilyttävät kovan pelitason korkeaan ikään asti. Hän jakoi Sotšissa 1986 vahvassa turnauksessa voiton Beljavskin ja Vaganjanin kanssa, jotka tuolloin olivat elolistalla heti Kasparovin ja Karpovin perässä. Vertailun vuoksi voi katsoa juuri Karpovia, joka on nyt kaksi vuotta nuorempi kuin Gligorić silloin, hän ei ole pystynyt vastaavaan enää ikuisuuksiin. Hienoja päänahkoja tuli ikämiehenä paljon, muun muassa 1980-luvun lännen paras ja pelihetken maailmanlistan kolmonen Jan Timman vuonna 1984 ja juuri eliittiin noussut Valeri Salov Venäjän mestari Konstantin Sakajevin Gligorić voitti vielä 1998, yksittäistulos, jonka kanssa vain Kortšnoi voi kilpailla. Elinikäisenä journalistina Gligorić tietysti kirjoitti paljon kirjoja, etenkin suosikkiavauksistaan mutta muistakin, historiikkeja, pelikokoelmansa ja turnauskirjoja, joista maininnan ansaitsee vuoden 1972 MM-ottelun kirja, joka on eniten myytyjä shakkikirjoja, yli kappaletta. Kirjat eivät lukeudu suuriin klassikkoihin, ne ovat lakonisenkin asiallista laatutyötä. Sen sijaan lehdissä julkaistut turnauskertomukset saavuttivat välillä kirjallisen tyylin. Suomen Shakinkin lukijat saivat kymmenkunta vuotta nauttia eri lehdissä julkaistusta Kuukauden peli -avausteoriasarjasta, jossa Gligorić otti muotimuunnelman kerrallaan käsittelyyn aloittaen tiiviillä strategisella johdannolla ja miten muunnelman käsittely on vuosien varrella muuttunut, kommentoiden tärkeän tuoreen pelin tarkemmin ja liittäen mukaan täydennyspelejä. Huomautuksissa esitettiin oleelliset poikkeamat peliviitteineen. Muistelen niitä nostalgisesti, vaikken toivottoman laiskuuteni johdosta niihin koskaan perehtynytkään, ja nyt 13

8 Seisahdus rantahiekalla Teksti: Erik Rosendahl Jukka Mallisen Joseph Brodsky -elämäkerrassa Seisahdus erämaassa (Sammakko, 2010) kerrotaan paljon muun ohella tulevan nobelistin vierailuista Anna Ahmatovan luona Karjalan kannaksella, jossa tällä legendaarisella runoilijalla oli pikkuinen mökki eli budka Kellomäellä. Terijoen seutu veti puoleensa luovia yksilöitä. Edith Södergran eli Raivolassa, Olavi Paavolainen Kivennavalla, ja Ina ja Tito Collianderin Villa Golicke Kuokkalassa, Mihail Botvinnikin synnyinpitäjässä, oli 30-luvulla suoranainen modernismin voimakeskus, jossa viihtyivät niin Elmer Diktonius, Gunnar Björling, Rabbe Enckell kuin Oscar Parlandkin. Yhtä lailla Suomen Rivierasta lumoutuivat monet ruotsinmaalaiset kärkinimet Gunnar Ekelöfin ja Erik Lindegrenin johdolla. Lähistöllä oli myös taiteilija Ilja Repinin ( ) Penaty-niminen huvila. Sodan jälkeenkin Terijoki, Zelenogorskiksi muuttuneena, ja Kuokkala, uudelta nimeltään Repino, säilyttivät vetovoimansa, kun osa huviloista siirtyi ammattiliittojen käyttöön. Mökeistä eräässä Andrei Tarkovski viimeisteli käsikirjoituksen unenomaiseen Peili-elokuvaansa. Ja Genna Sosonko kertoo neuvostoshakin syövereihin pureutuvassa kirjassaan Russian Silhouettes (New In Chess, 2001), miten hän vieraili seudulla vuonna 1971 yhdessä valmennettavansa Viktor Kortšnoin sekä Anatoli Karpovin ja tämän valmentajan Semjon Furmanin kanssa. Tuolloin Karpov ja Kortšnoi olivat vielä toverillisesti edistämässä isänmaan asiaa, voitosta voittoon kulkien (mm. Hastings ja Leningradin av-turnaus 1973); Neuvostoliiton poikkeuksellisen vahvassa mestaruusturnauksessakin 1973 kaverukset jakoivat kakkostilan Boris Spasskin kantapäillä. Zelenogorskiin Karpov ja Kortšnoi olivat tulleet pelatakseen harjoitusottelun Arkkitehtiliiton lepokodissa. Sosonko kertoo viehättävästi, miten he päivällisaikaan lähtivät omalta datšaltaan kohti Karpovin ja Furmanin mökkiä ja heittivät ruokatauon merkiksi hiekkaa ikkunaan. Joskus oli syytä odotella kärsivällisesti, mikäli tärkeät analyysit sattuivat olemaan kesken. Kaukana kavala maailma tai venäläistä sananlaskua lainataksemme, taivas on korkealla (eritoten Terijoella!) ja tsaari kaukana: aikaa riitti myös joutenoloon vaikkapa kortinpeluun muodossa, ja sellaistahan ahtaisiin oloihin tottuneet neuvostokansalaiset totisesti osasivat arvostaa. Neuvostoliitossa yksittäisen kansalaisen elintilaksi oli näet määritelty ruhtinaalliset yhdeksän neliömetriä. Brodskyn kuuluisasta esseestä Puolitoista huonetta saa kaunistelemattoman kuvan siitä, millaista arki oli kommunalka-asunnoissa: Pierun voimakkuudesta tietää kuka istuu käymälässä, tiedossa on myös millaista ääntä naapurit pitävät sängyssä ja milloin naisilla on kuukautiset. Brodskylla oli siltikin vanhempineen käytössään Terijoen vanha rautatieasema 1900-luvun alusta. 16

9 epätavallisen mukavat 40 neliötä, kun esimerkiksi Sosonko sai jakaa 25 neliömetriä äitinsä, isoäitinsä ja siskonsa kanssa. Tällaisissa oloissa varttui joka tapauksessa nobelisteja ja suurmestareita. Sosonkon mukaan Semjon Furmankin asui niin ahtaasti, että mestarivalmentaja katsoi viisaimmaksi käyttää vain taskushakkia! Zelenogorskin kuuden pelin harjoitusottelu oli ainakin yhdessä suhteessa historiallinen: sen toisessa pelissä Karpov hävisi poikkeuksellisen menestyksekkään uransa ainoan lohikäärmeen. Vuosien mittaan opittiin ymmärtämään, että Anatoli Jevgenevitšiä vastaan ei yksinkertaisesti kannattanut pelata g7 g6. Jukuripää Kortšnoi ei vain tätä uskonut vaan hävisi Baguio Cityn MMottelun ratkaisevan pelin valittuaan yllättäen jugoslavialaisen puolustuksen. Jo MM-ehdokasfinaalissa 1974 Karpov pääsi läksyttämään kilpakumppaniaan kuolemattomaksi käyneessä 2. pelissä: Kortšnoi Karpov, Moskova 1974 Seuraa kuuluisat kolme uhrausta 5. rivillä: 20.g5! xg5 21. d5!. 21. d5? xd5!, jolloin f6 saa jäädä rauhaan tärkeälle puolustusruudulleen. 21 xd5 22. xd5 e8 23. ef4!. Uhaten xf6+ ja d5 mattilopuin. 23 c6, ja nyt upean pelin kruununa 24.e5!. Estää m :n pääsyn g5:een: 24. xf6+ exf6 25. h5 g5+! 26. xg5 fxg5 27. f6+ g7 28. xe8+ xe8 jatkaisi vielä peliä. 24 xd5 25.exf6 exf6 26. xh h5?? e xe1 xe1#. 26 f8 27. h8+ ja musta luovutti toivottomassa asemassa. Karpovin varhaisiin mestaripeleihin kuuluu voitto Jevgeni Gikistä Moskovan yliopiston mestaruusturnauksessa Lohikäärmeen pyrstö kokee seuraavassa kovia: Gik Karpov, Moskova g6! xg hxg6 25. h8#, eikä f-sotilaallakaan käy lyöminen: 24...fxg6 25. xh7+ f8 26. h8+ f7 27. h7+, jonka jälkeen valkea voi poimia a8:n. 25. xh7+ f8, ja nyt unohtumaton 26. f5!!, mikä pakottaa mustan luopumaan daamistaan: xb3+ 27.axb3 exf5 28. f4!. a8 on mustan 17

10 KUKA? Erilaisia näkökulmia Teksti: Marko Tauriainen Kuva: Juha Lankinen Ihmisten tasa-arvoisuus ja tasavertaisuus nousee jatkuvasti päällimmäiseksi jutustellessani Maco Oeyn kanssa tamperelaisessa ravintolassa. Puhummepa sitten shakista, musiikista, opettamisesta tai oloista Tansaniassa. Mua naurattaa vieläkin, kun pelasin poikani kanssa shakkia ja annoin sen hävitä niin kauan, kunnes tuli se päivä, että se alkoi pärjätä ja voittaa. Silloin mä tajusin, että ei se ole se juttu. Se juttu ei ole mikä? Voittaminen? Häviäminen? On homma mikä hyvänsä tarvitaan hyviä tyyppejä ja ihmistuntemusta. Mutta olisinhan mä voinut tehdä toisinkin. Toisaalta mä halusin nähdä, kuinka siinä käy Maco Oeyn sukujuuret ovat Kauko- Idässä ja Inkerissä. Indonesialainen isä lähti nuorena laivalla kohti Eurooppaa ja jäi sille tielleen. Matka kulki ensin Hollantiin ja sieltä Saksaan, jossa al- koivat arkkitehtiopinnot. Alvar Aallon nimi houkutteli Suomeen. Isä tuli Suomeen, tapasi Aallon ja kysyi töitä. Aalto kehotti valmistumaan ensin ja tulemaan sitten uudestaan. Isä tuli myöhemmin uudestaan, ei tavannut Aaltoa enää, mutta tuleva puoliso löytyi. Inkeriläinen äiti oli muuttanut Suomeen sodan aikana. Äiti oli katsellut pientä, säälittävää, aasialaisen näköistä miestä ja mennyt juttelemaan. Siitä se sitten lähti. Perhe asui Saksassa, mutta pian Macon syntymän, 1965, jälkeen oli edessä muutto Suomeen. Me kierreltiin jonkin verran. Sitten oli opiskelut Oulussa. Tampereelle tulin 1992, ja kyllä mä tätä pidän kotikaupunkina. Musiikki oli lähellä sydäntä jo nuorena. Oli koulubändejä, ja omia biisejä syntyi jo tuolloin. 90-luvun alussa Maco oli mukana Seminaarinmäen mieslaulajissa, ja ensimmäinen levykin valmistui noihin aikoihin. Sitten perhe sekä työt erityisluokanopettajana palauttivat ajatukset arkeen. Omakustanne Peltikattoja pitkin ilmestyi vuonna Suomessa julkaistaan arviolta 5000 albumia vuosittain, ja on hirvittävän vaikeaa päästä esille. Läpimurto tuli lopulta Pari suhdetta -levyn myötä. Omakustanne sekin, mutta arvostelut olivat kiittäviä ja radiossa soi. Mulle tuli sellainen fiilis, että vielä voisi yrittää. Tai oikeastaan halu taltioida omia vanhoja juttuja. Sitten se kolahtikin, ja Sokea piste oli yhtäkkiä koko viime vuoden toiseksi soitetuin kappale Radio Suomessa. Ja samalla koko Ylen viidenneksi soitetuin! Yhtäkkiä siis megajulkkikseksi? Kyllä mulla se julkisuushakuisuus on ollut aina vähän niin ja näin. Kuinka paljon sitä pitäisi haluta? Kuinka paljon siitä saisi? Kuinka pitkälle on valmis menemään? Milloin sitä olisi tyytyväinen? Kysymyksiä kumpuaa, ja muusikko vaikuttaa epävarmalta. Musiikkia ei voi 32

11 Mä luotan siihen, että häntä kannattaa kuunnella. Mitä enemmän hän on mun biisejä haukkunut, sen paremmin ne ovat menestyneet. tehdä vain itselleen, mutta heittäytyminen ammattimuusikoksi arveluttaa. Suosio hivelee, vaan ei millä ehdoilla hyvänsä. Jos soittaisi vain covereita, niin silloin saisi keikkoja ja rahaa, mutta eipä se sitten sielua tyydyttäisi. Kun olen jaksanut pitää oman pääni ja vetää sitä omaa, niin nyt se alkaa sitten kantaa. Kyllä mä olen tyytyväinen siihen, jos saa tietyn määrän levyjä myytyä ja ettei tarvitse enää selittää, että mä teen tällaista ja tällaista musaa. Radiosoiton myötä keikkoja on ollut, ja menestys on kasvattanut nälkää ja antanut yhä uutta intoa tehdä omanlaista musiikkia. Vastikään julkaistulta uudelta levyltä jo aiemmin lohkaistut sinkut Yön naamiot ja Arkinen taivas ovat kumpikin olleet Radio Suomen listaykkösinä. Mutta nythän työ on vasta alussa? Joo, näinhän se on, mutta mulla on päätoimi opettajana. Toisaalta mun poika sanoi, että tällaisella musiikilla mä saan paljon ystäviä, mutta jos mä haluan kuuluisaksi, mun pitäisi tehdä rokkia. Parhaat kriitikot löytyvät kotoa? Kyllä. Toinen poika ei tykkää ollenkaan mun musiikista. Mä luotan siihen, että häntä kannattaa kuunnella. Mitä enemmän hän on mun biisejä haukkunut, sen paremmin ne ovat menestyneet. Millainen on Maco Oeyn uusi levy, Turenki Recordsin kustantama Osa sinua? Edellinenhän kertoili ihmissuhteista. Siinä on ehkä enemmän tarinoita muista ihmisistä. Ja musiikillisesti siinä on enemmän jousia ja torvia, ja rumpujenkin osuus korostuu nyt eri tavalla. Siellä on vähän kaikenlaista, on kantria, jatsia, soulin tyyppistä ja yksi tangokin. Mukana on paljon kovan luokan muusikoita, mm. Tampereen filharmonikkoja ja vanhat ystävät edelliseltä levyltä. Rumpujen takana häärii Sami Kuoppamäki, joka muistetaan muun muassa Kingston Wallista ja Von Hertzen Brothersista. Tekstejä Macon kanssa ovat olleet kirjoittamassa elokuvaohjaaja Jarmo Lampela, leikkaaja Kimmo Taavila ja nuoruudenystävä Pekka Voltti. Koskaan ei pitäisi selittää, mutta millaisia tarinoita ne ovat? Arkisen taivaan nimikin jo kertoo, mistä on kyse. Arkinen taivas varttitunnissa. Arkinen taivas yläkerrassa. Ruoho ei välttämättä ole vihreämpää aidan toisella puolen. Kaksi ekaa biisiä on jo soinut radiossa. Sitten kolmas, Mikki Hiiri, onkin erilainen. Se lähti siitä, kun me oltiin nuorempia ja yläkerrasta kuului aina sellaista lapsen huutoa. Me tiedetty, mitä se on, ja siitä lähti sitten liikkeelle fi ktiivinen tarina lapseen kohdistuvasta väkivallasta. Sitten on yksi tosi hyvä teksti Jarmolta, Julmaa kertomaa. Siinä on hyvin kerrottu, kuinka iltapäivälehtien lööpit ja muut sisältää sellaisia juttuja, jotka ei sovellu lapsille lainkaan, ja silti niitä heitetään silmille. Nautitaan ihmisten toilailuista ja revitään ne esille. Ei se aihe ole mikään uusi, mutta mä olen todella tyytyväinen siihen biisiin. Maco Oey on siviiliammatiltaan erityisluokanopettaja Liisanpuiston koulussa Tampereella. Koulussa on monenlaisia erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, muun muassa puheen ymmärtämisen ja / tai tuottamisen ongelmista kärsiviä dysfaatikkoja, autisteja ja liikuntarajoitteisia. Luokkakoot ovat pieniä, Macon luokalla on tällä hetkellä kahdeksan oppilasta. Kyllähän se joskus on aika raskasta. Mutta se on tosi paljon kiinni siitä, miten itse suhtautuu. Toisten opettajien tuki on kuitenkin voimakas, kaikki ymmärtää toisiaan. Pienen erityiskoulun etuna on, että sieltä löytyy juuri tarvittava erityisosaaminen. Me pystytään antamaan oppilaille oikeasti tukea. Esimerkiksi Ruotsissa suuri osa erityisopetusta tarvitsevista integroitiin yleisopetukseen, ja ne kertovat olevansa aikamoisessa pulassa nyt. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, eikä oppilaiden tarvitse kokea erilaisuutta tai huonommuutta. Maco on myös miettinyt shakkikerhotoiminnan aloittamista koululla. Shakkihan on hirveän hyvä loogisuuden tai keskittymisen opettamiseen. Tai tämmöisiin perusfraaseihin, että kätellään ja katsotaan samalla toista silmiin, hyväksytään pelin jälkeen tappio, jos sellainen tulee, ja niin edelleen. Tämän päivän koululainen hävitessään lyö melkein turpaan ja heittää kamat seinään. Shakilla voisi olla huikea kasvattava vaikutus. Ja kun se on vielä niin halpaakin. Ei hirveästi tarvitse laittaa rahaa välineisiin, kuten vaikka jääkiekossa. Vielä kerhoa koululle ei ole kuitenkaan saatu. Mutta kysely on jo mennyt, että kuinka moni olisi kiinnostunut. Yhtenä harvoista kouluista meillä on kuitenkin puistoshakkinappulat, joten ulkona voidaan pelata. Liisanpuiston koulu on mukana Mwanza Tampere-yhteistyöprojektissa. Projekti on osa Tampereen ja sen tansanialaisen ystäväkaupungin Mwanzan välistä yhteistyötä, jolla pyritään pienentämään kuilua etelän ja pohjoisen välillä. Maco on ollut opettajanvaihdossa Tansaniassa nyt kahdesti. Opettajat ovat pyrkineet tar- 33

12 Kaitsu katsoi vähän aikaa silmiin ja vastasi: 'Ai haluat sä turpiis vai?' Silloin mä tiesin, että se on siinä! joamaan erilaisia kasvatus- ja opetusmenetelmiä. Haasteet ovat kuitenkin mittavia. Siellä on yli sadan oppilaan luokkia. Niillä ei ole sähköä, eikä välttämättä pulpetteja tai kirjoja. Mä en ole elänyt 50-luvulla, mutta sellainen ajatus tulee, että ne elää luvulla, kun taas me ollaan vahvasti 2000-luvulla. Erot ovat äärimmäisiä. Yksi hauskoista projekteista olivat vastavuoroiset videoesitykset. Liisanpuiston koulun oppilaat olivat tehneet videoita tavallisista päivistään, joita mwanzalaiset lapset katselivat ihmeissään ja naureskellen sen jälkeen kun elokuvateatteri oli vihdoin saatu pystytettyä sähköä tuottavine aggregaatteineen ja pöytäliinavalkokankaineen. Sitten me tehtiin video sikäläisen lapsen tavallisesta päivästä, kun se tulee kotiin ja miltä siellä näyttää. Sitä toivoo, että suomalaislapset tavallaan siten tajuaisivat, miten tansanialaiset elelevät. Vessakin on vain reikä lattiassa. Tansania on yksi niistä Afrikan maista, joka ei vielä ole maailman shakkiliiton Fiden jäsen. Lähetystyösarkaa olisi siinäkin. Mä pohdin, että olisi pitänyt viedä sinne parit nappulat. Useimmilla ei ole televisioitakaan siellä. Ja se jalkapallon taso! Me käytiin katsomassa yhtä pääsarjan ottelua, ja se oli ihan hirveää. Sanoinkin yhdelle kaverille siellä, että kyllä mä nyt tajuan, miksi Tansania ei ollut African Nations Cupin loppuottelussa! Elämä Tansaniassa voikin vaikuttaa lohduttomalta länsimaisin silmin. Osa ihmisistä elää kuin slummissa, on likaista, ja jätehuollon puutteen vuoksi se, mitä ei voi polttaa, heitetään pihalle. Haju voi olla sanoinkuvaamaton. Toisaalta ne ihmiset on tosi onnellisia. Se yhteisöllisyys on hienoa. Me täällä valitetaan pienistä asioista, mutta ne siellä ei hätkähtäneet, vaikka pesu- ja juomavesi piti hakea kaivosta puolentoista kilometrin päästä. Shakkiturnauksiin Maco Oey kaipaisi tasoituksia. Siis enemmän samanlaisia turnauksia kuin Tampereella pelattava kinkkuturnaus, joka pelataan aikatasoituksin? Mä olen pohtinut, että mikä olisi sopiva tasoitussysteemi. Yksi malli voisi olla sellainen, että tietty selopiste-ero vastaisi yhtä nappulaa. Kovempi pelaaja joutuisi antamaan jonkin sotilaan, upseerin tai kaksi upseeria pois, ja sitten alettaisiin pelata. Musta tuntuu, että se toisi uutta haastetta siihen peliin. Jokainenhan haluaa voittaa jonkun hyvän pelaajan. Epävirallisina turnauksina tällaisia kannattaisi kokeilla. Toisaalta onhan nappulatasoituksin taannoin pelattukin. Mutta Macolla onkin mielessä, että näin juniorit voisivat kohdata tasapäisesti huippupelaajia. Muutenkin hän peräänkuuluttaa loistavia tyyppejä ja oikeanlaista henkeä shakkikerhoille. Hauska esimerkki löytyy läheltä. Me etsittiin pojalle harrastusta ja kun me tultiin sen kanssa ensimmäisen kerran Pyynikille Tammer-Shakin junnuiltaan, niin poika katseli vähän aikaa muita samanikäisiä ja sanoi sitten Muttilaisen Kaitsulle, ettei hän halua muiden kanssa pelata vaan hän haluaa haastaa sut. Kaitsu katsoi vähän aikaa silmiin ja vastasi: Ai haluat sä turpiis vai? Silloin mä tiesin, että se on siinä! Entä koska muusikko sitten tekee shakkiaiheisen biisin? Siinä on helppo epäonnistua. Hyvä kysymys oikein hyvä kysymys! Liisa Akimofillahan on se Shakki sillä Alkava pimeä vuodenaika -levyllä ja Ismo Alangolla Pelataanko shakkia vai? Taiteilijaelämää-levyllä, ja täytyy sanoa, ettei ne kummatkaan tyydytä mua. Siinä voisi olla haastetta siinä mielessä. Voltin Pekan kanssa voitaisiin pohtia ja tehdä semmoinen juttu. Varmaan hirveän tärkeää on miettiä, mikä se näkökulma olisi. Ehkä se ei olisikaan niiden pelaajien näkökulmasta, vaan nappuloiden. KUKA? Maco Oey, s Erityisluokanopettaja, muusikko Julkaissut neljä levyä: Maco ja Tuksa: Matkalaukku ja taulu (1994), Maco: Peltikattoja pitkin (2006), Maco Oey: Pari suhdetta (2011), Osa sinua (2012) Harrastaa shakkia, murtomaahiihtoa, koripalloa, tanssia ja jalkapallon seuraamista Maco Oeyn Osa sinua netistä tai hyvin varustelluista levykaupoista! Jos ostat levyn Tammer-Shakin nettisivujen kautta, osa levyn tuotosta ohjataan suoraan seuran junioritoimintaan. 34

13 15 exd5 16. e2 d7 17. f4 e8 18. d2 xe5 18 f6! 19.exf6 xf6 20. hd1 e e1 xb2. Musta kieltäytyy ottamasta heti materiaalietua ja sen sijaan hyökkää liian uteliaan kuninkaan kimppuun. 19. xe5 xe5 20. xe5 xe5 21. c7 Otollinen paikka tornille tuo valkealle lohtua, ja musta joutuu vielä etsimään hyökkäyskohteita, sillä vapaasotilas on melko hyvin blokattu. 21 b5 22. hc1 e c5 g5 24.a3 h5 25. e7 g4 26. d3 f8 27. b7 c8 28. bc7 f c6 xd3 Yksi blokkinappula vaihdettu. Nyt mustalla on mahdollisuuksia käydä sotilaiden kimppuun, vaikka omat sotilaat ovat myöskin helpompia kohteita valkean torneille. 30. xd3 f5 31. c2 e8 32. d7 32. c8. Tornin vaihtamisella valkea vielä taistelisi remistä, sillä musta ei pääsisi tunkeutumaan h-sotilaan kimppuun ja hyödyntämään omaa reunasotilastaan. 32 e1 33. d6 h1 34. xa6 xh2 35. b6 xg2 36. xb5 g7 37.a4 g3 38. c1 f d4 gxf2 40. f1 g1 1 0 Kokonaisuudessaan melko julkaisukelpoinen peli, jossa Nieminen sai lopullisen voiton vasta Nuutin salliessa pikapeliaikapulassaan murskaavan e1 h1- hyökkäyksen. Tätä ennen asemassa pysyi tasapaino pelin eri vaiheissa. [Jari Järvenpää] Lopuksi totean, että saamani laajan pelaajapalautteen perusteella nykymuotoinen cup-kisa koetaan liian työlääksi pitkän JSM-kauden jälkeen. Myös perinteiset kv-kilpailut ja eri SM-kisat vaikuttavat laskevasti osallistumisintoon kevätkaudella. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla miehistön määrä, jota voitaisiin pienentää. Sopiva joukkueen koko voisi olla kuusi tai viisi pelaajaa. Tällä ratkaisulla saisimme enemmän kerhoja sekä joukkueita mukaan, ehkä pääsisimme jopa 64:ään, ja cup-henki toteutuisi paremmin. Alueellisissa arvonnoissa tulisi myös paremmin vaihtuvuutta kuin nykysysteemillä pelattaessa. shakkivisa@suomenshakki.fi PETRI SAHARINEN Sotilaan arvoiset kysymykset (1 p.) 1. Syyrialaissyntyinen Philippe Stamma julkaisi Lontoossa 1745 teoksen The Noble Game of Chess (Jalo shakkipeli tai Shakkipelin ylevyys), jolla oli käänteentekevä vaikutus shakkiin. Mitä uutta hän julkitoi kirjassaan? 2. Kuka esitti periaatteen: Sotilas on shakkipelin sielu? 3. Minkä nimisessä kirjassa on ensimmäistä kertaa määritelty käsitteet eristetty sotilas, takasotilas ja sotilassaarekkeet? 4. Minkä italialaisen kaupungin mukaan nimettiin koulukunta, joka voimakkaasti kritisoi shakin sotilaskeskeistä ajattelua? 5. Ketkä kaksi italialaista mestaria julkaisivat maailman ensimmäiset avausteorian käsikirjat ? 6. Professori Domenico Ponziani ( ) kiteytti italialaisen koulukunnan opit kahteen periaatteeseen, jotka vaikuttavat vielä nykyisinkin. Mitkä olivat nämä pelin johtoajatukset? 7. Minkä avausten käsittelyä ja arvostusta Ponziani laajensi 1700-luvun lopulla? 8. Kuka englantilainen omaksui Philidorin ja Ponzianin oppien lisäksi Jänischin ja von der Lasan julkaisemat uudet ajatukset ja perusti Lontooseen nimeänsä kantavan shakkikoulun 1840? Ratsun arvoiset kysymykset (3 p.) 9. Mikä oli englantilaisen koulukunnan johtava periaate keskustan miehittämisessä? 10. Missä kuuluisassa kirjassa esiintyivät ensimmäisenä käsitteet: sivustaavaus, fianchetto ja pieni keskusta? Lähetin arvoisat kysymykset (3 p.) 11. Ketä saksalaista voidaan pitää puolustuspelin strategian pioneerina? Hän esitti, että useimmat kuningassivustan hyökkäykset voidaan torjua oikealla Shakkivisa tekniikalla ja ymmärsi ensimmäisenä lähettiparin arvon. 12. Kuka wieniläinen kehitti 1870-luvulla asemallisen koulukunnan periaatteet ja kuka oli Praeceptor Germaniae Saksalainen Sääntötuomari, joka sovelsi ajatukset käytännön peleihin kirjoissaan 1900-luvun alussa. Tornin arvoiset kysymykset (5 p.) 13. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen shakissa vaikuttivat hypermodernistiset virtaukset. Ketkä kolme suurmestaria olivat näiden uusien ajatusten keskeisiä teoreetikkoja? 14. Kenen kahden johdolla toteutettiin Neuvostoliiton alkuvuosina shakin kansallinen kehittämistyö, jonka tuloksena 1940-luvulla nousi kansainväliseen tietoisuuteen Venäläinen hegemonia? Kuningattaren arvoinen kysymys (15 p.) 15. Kaikki alkoi oikeastaan Pariisissa Café de la Régencessä 1750-luvulla. Kahvilan ykköspelaajat Kermeur de Legal ja hänen oppipoikansa Philidor vetivät salin täyteen shakista innostunutta yleisöä. Pelitovereina nähtiin valistusajan suuria nimiä: Diderot, Voltaire, Rousseau, Benjamin Franklin ja jopa itse Napoleon. Kuuluisa Legalin mattiansa vuodelta 1787 toimi vielä yli sata vuotta myöhemmin ottelussa Tarrasch Tšigorin, Pietari Mikä oli Tarraschin 11. siirto? Vastaukset sivulla

14 ANTTI PARKKINEN Vanhaa ja uutta kirjoista ja verkosta Muisteluksia kalamiehestä Robert (Bobby) James Fischer syntyi Chicagossa , kuoli Reykjavikissa Tämä kalamies (sekä nimensä mukaisesti että, vaikka asialla ei varsinaista merkitystä olisikaan, myös horoskoopissa) nappasi sellaisen vonkaleen, joka harvemmin tarttuu tavallisen ongenheiluttajan koukkuun: shakin maailmanmestaruutta ei ole suotu kuin harvoille, ei edes valituille, koska asiasta ei järjestetä kansanäänestystä vaan kilpailu monivaiheisine karsintoineen. Kansa äänestää kyllä epäsäännöllisin väliajoin siitä, oliko Bobby myös maailman kaikkien aikojen paras shakinpelaaja. Eipäs, juupas, eipäs, juupas. Vai ovatko vaarin housut sittenkin Garri Kasparovin jalassa? Oli miten oli, Fischerin kuulumisesta maailman shakinpelaajien ehdottomaan parhaimmistoon ei ole epäilystä. Tämän myöntävät nekin, jotka eivät ole kovin innostuneita hänen myöhemmistä vaiheistaan. Tätä maailmanmestaruuden jälkeistä Mr. Hyde Fischeriä on kuvailtu kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla tavoilla. Tässä lyhyt valikoima mojovimpia luonnehdintoja: väärin ymmärretty nero, vainoharhainen psykopaatti, uskonlahkon höynäyttämä ja hyväksi tai pahaksi käyttämä, paparazzien ja veroviranomaisten vaanima erakkojulkkis ja karkuri, ja niin edelleen. Mitähän sanottavaa Fischeristä vielä keksitäänkään tai käynee ilmi? Hänellä kun ei meidän harmiksemme ollut omaa sivua Facebookissa, johon hän olisi päivittänyt kuulumisensa faneja varten. Maailmanmestaruuden voitettuaan hän eli enimmäkseen muusta maailmasta eristäytyneenä ja kieltäytyi haastatteluista ja muista yhteydenotoista, hieman niin kuin vaikkapa kirjailijat J. D. Salinger ja Thomas Pynchon. Salassa, tai siis julkisuuden katseelta piilossa, hän kyllä tapasi muita ihmisiä, shakinpelaajia varsinkin, mutta loukkaantui sydänjuuriaan myöten niille, jotka kertoivat näistä tapaamisista tiedotusvälineissä. Seurauksena olivat useimmiten katkenneet välit ja entinen ystävyys. Fischeriä käsittelevää kirjallisuutta maailmassa on jo ennestään ollut varmaankin yhtä paljon kuin esim. Elvistä tai Kekkosta käsittelevää. Enimmäkseen niissä toistuvat kaikille jo entuudestaan tutut jutut muunnelmineen ja kiistoineen. Mietitään sitä, miksi Bobby lopetti pelaamisen niin nuorena ollessaan kunniansa kukkuloilla? Pelkäsikö hän häviävänsä ja menettävänsä itsekunnioituksensa ja muiden ihailun? Oliko hän niin ahne, ettei pikkuraha enää kelvannut, vaan palkkioiden olisi pitänyt kasvaa astronomisiin lukemiin? Oliko oikutteleva Bobby mielenvikainen? Jos oli, niin miksi? Mistä ajankohdasta lähtien? Oliko hän mieleltään häiriintynyt jo ennen maailmanmestaruutta, vai tuliko hän hulluksi vasta sen jälkeen? Fischer-kirjallisuuteen on hiljattain tullut kuitenkin muutama virkistävä teos, jotka tuovat näihin keskusteluihin jotakin uutta. Yksi näistä ei ole kirja, vaan elokuva nimeltään Bobby Fischer against the World. Sen on ohjannut Liz Garbus, ja sitä on saatavana DVD:nä hyvin varustetuista shakkitarvikeliikkeistä kautta maan ja internetin. Nyt otan heti sanojani hieman takaisin. Elokuva on erittäin mielenkiintoista katsottavaa Fischeristä kiinnostuneille, mutta ei siitä syystä, että se toisi jonkinlaista selvyyttä noihin edellä mainittuihin ja muihin kiistakysymyksiin ja niihin Fischerin elämän vaiheisiin, jotka eivät ole yleisesti tiedossa. Filmi koostuu nimittäin kahdenlaisesta limittäin olevasta aineistosta, toisaalta autenttisesta kuvamateriaalista, jossa pääosassa on Bobby itse, toisaalta muiden ihmisten haastatteluista. Nämä haastattelut ovat juuri sellaisia kuin Fischer-keskustelut yleensäkin. Yksi haastateltava sanoo Fischerin olleen vuorenvarmasti sellainen ja tällainen, seuraava kertoo, ettei asia ole missään tapauksessa näin. Varsinaista selvyyttä kulloiseenkin asiaan ei saada koskaan, onhan haastateltavien joukossa paljon sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät ole koskaan tunteneet Fischeriä itseään tai olleet hänen kanssaan tekemisissä kovin pitkää aikaa. Eihän esim. Kasparovia tai Henry Kissingeriä voi parhaalla tahdollakaan sanoa Fischerin sydänystäviksi. Muutakin toisen käden tietoa meillä on jo enemmän kuin tarpeeksi. Haastattelujaksojen parhaita osuuksia ovatkin ne, joissa äänessä ovat Bobbyn vanhat kaverit, sellaiset kuin suurmestari Larry Evans, joka muuten aikoinaan auttoi Fischeriä kirjoittamaan pelikokoelmansa. Sen ainoan oikean, jota yhä edelleen luetaan kautta laaksojen ja vuorten aina hamaan maailman tappiin saakka: My 60 Memorable Games (ainoa Bobbyn itsensä hyväksymä laitos on ensipainos, jonka julkaisi Simon and Schus- 58

15 Bobby Fischer Islannissa v Islannista tuli Fischerille toinen ja lopulta ainoa kotimaa. ter vuonna 1969). Sen, jossa oli maailman tarkimmat ja yksityiskohtaisimmat pelianalyysit ennen Kasparovia, Shredderiä, Fritziä, Rybkaa ja Houdinia. Ja kaikkien edellä mainittujen syvänmeren Deep-versioita. Garbusin elokuva ei siis tuo meille hienon fi lmimateriaalin lisäksi paljonkaan varsinaista uutta tietoa Fischeristä. Se ei pura olemassa olevia Fischer-myyttejä, virheellisiä tai paikkansa pitäviä. Mutta onneksi on olemassa myös oikeita historioitsijoita. Sellaisia, jotka eivät ota todesta mitä tahansa kenen tahansa esittämää yksittäistä lausuntoa, väitettä, mielipidettä tai teoriaa, vaan jotka tekevät vertailevaa tutkimusta ja pyrkivät kertomaan asioiden oikean tai ainakin todennäköisimmän laidan silloin kun varsinaisesta totuudesta ei pystytä pitävien todisteiden puutteessa olemaan varmoja. Siis vähän niin kuin oikeudenkäynnissä. Tai shakinpelaajan tutkijankammiossa, missä etsitään parannuksia vanhoihin peleihin ja avausmuunnelmiin. Tällainen lähestysmistapa on Frank Bradyn kirjassa Endgame Bobby Fischer s Remarkable Rise and Fall from America s Brightest Prodigy to the Edge of Madness (Crown Publishers, 2011). Brady itse tunsi Fischerin, kun tämä oli vielä nuori ja terveiden kirjoissa. Sittemmin he eivät enää olleet keskenään tekemisissä säännöllisesti, mutta Fischerin myöhemmistäkin vaiheista Brady on yrittänyt löytää luotettavia todistajanlausuntoja eikä yritä puolustaa kaikkein skandaalinhakuisimpien väitteiden todenmukaisuutta. Koska jokaisen itseään Fischer-asiantuntijana pitävän tulisi tietenkin ehdottomasti lukea tämä kirja, ennen kuin muodostaa siitä oman mielipiteensä, en aio tässä referoida sen koko sisältöä. Muutama Bradyn esittämä ajatus kuitenkin keskustelun pohjaksi: Vaikka monissa yhteyksissä niin on väitetty, ei ole vuorenvarmasti todistettu, että Fischerin biologinen isä olisi ollut unkarilaissyntyinen fyysikko Paul Nemenyi, vaikka vahvoja epäilyksiä asiasta onkin olemassa. 59

16 SSL tiedottaa Kerhojen kokous Suomen Shakkiliittoon kuuluvien kerhojen syyskokous pidetään sunnuntaina Helsingin Shakkiareenalla. Kutsu kokouseen julkaistaan liiton kotisivulla sekä lähetetään sähköpostitse kerhojen yhdyshenkilöille. Asialistalla ovat muun muassa seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä uusien jäsenien valitseminen liiton hallitukseen erovuoroisten tilalle. Tiedossa on varmasti vilkas kokous, kannattaa osallistua! Sopimus Omenahotellien kanssa Shakkiliitto on tehnyt sopimuksen Omenahotellien kanssa edullisesta majoittumisesta Shakkiliiton turnausten ja tapahtumien yhteydessä. Sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun asti ja oikeuttaa 10 % alennukseen. Alennusta saa hotellia varatessaan koodilla SSL Alennus koskee kaikkia Suomen Omenahotelleja. Varaukset JSM-kilpailu ja lisenssit Seurajoukkueiden SM-kilpailun uusi kausi alkaa ja tuo varmasti mukanaan jännittäviä otteluja! Muistakaa varmistaa, että joukkueenne pelaajien lisenssit ovat kunnossa. Jos asiasta on kysyttävää, niin liiton toimisto auttaa. Muistutuksia Kilpailujen tulokset: Suomen Shakin päätoimittajalle, osoitteeseen tulokset@shakkiliitto.net sekä liiton toimistoon. Kilpailujen kutsut: Suomen Shakkiin ja liiton toimistoon, sähköpostiosoitteet ovat marko.tauriainen@ suomenshakki.fi ja sksl@kolumbus.fi. Seloja koskevat kyselyt osoitteeseen selot@shakkiliitto.net ja osoitteenmuutokset: liiton toimistoon. Hyvää syksyn jatkoa! KILPAILUKALENTERI Koululaisten HM (Helsinki, HSL) Joukkuepikashakin HM (HSL) Shakkinappulaturnaus (Helsinki, HSL) Turun avoin pikashakkimestaruus (TuTS) Lahden turnaus (Vierumäki, LahS) Vaasan turnaus (VSS) Kerhojen syyskokous (Helsinki, SSL) Remin syysturnaus (Vantaa, Remissi) Koululaisten henkilökohtainen SM (Ylivieska, Shakkilaakso) Kaakonketju (Lappeenranta, LprSK) JSM SalSK:n viikonlopputurnaus (Salo) Raahen viikonlopputurnaus (RaahLi) Porin avoin mestaruus (PSY) Areenaturnaus (5 kierrosta, maanantaisin, Helsinki, HSL) Tammer-Shakin turnaus (Tampere) JSM KäpSK:n turnaus (Helsinki) TuTS:n viikonlopputurnaus (Turku) Kaakonketju (Imatra, ImSh-48) Nopean shakin itsenäisyyspäiväturnaus (Helsinki, ESK) MäntSK:n turnaus (Mänttä-Vilppula) Loviisan turnaus (Loviisa, LovTS ja KymS) X:n nopean shakin turnaus (Helsinki) Shakkinappulaturnaus (Helsinki, HSL) HM-turnaus (Helsinki, HSL) 64 SHAKKIJÄRJESTÖJÄ Suomen Shakkiliitto ry pj. Panu Laine , puheenjohtaja@shakkiliitto.net toiminnanjohtaja Jorma Paavilainen, Hiomotie 10, Helsinki, , sksl@kolumbus.fi pankkiyhteys Nordea FI Suomen Kirjeshakkiliitto ry pj. Heikki Arppi, , heikki.arppi@kolumbus.fi Suomen Tehtäväniekat ry pj. Jorma Paavilainen, , jomapa@kolumbus.fi PELAAJALISENSSI 2012 A-lisenssi 60 ; perhelisenssi 40 ; nuorten ( ) A-lisenssi 40 ja perhelisenssi 30 ; varhaisnuorten (1996 ) A-lisenssi 20 ja perhelisenssi 10. A-lisenssiin kuuluu Suomen Shakki lisenssin voimassaolon ajan. Lisenssi on voimassa kalenterivuoden loppuun. A-lisenssiin kuuluva Suomen Shakki lähetetään maksukuukaudesta alkaen. Joukkue lisenssi maksaa 20, ja sillä saa pelata yhden joukkuekilpailun loppuun saakka. Joukkuelisenssi on pelaajakohtainen. Loppuvuoden lisenssi on ostettava pelaajalisenssi, joka maksaa vuosilisenssin hinnan + 50 % vuosilisenssin hinnasta. Aikuisten loppuvuoden lisenssi siis 90, nuorten 60 ja varhaisnuorten 30. Loppuvuoden lisenssi on voimassa ostohetkestä seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lisenssinhaltijan on kuuluttava johonkin SSL:n jäsenseuraan. Lisenssiä ei vaadita henkilökohtaisessa kilpailussa pelaajalta, jolla ei ole virallista seloa, ts. luku perustuu enintään 10 peliin. Kertalisenssi henkilökohtaiseen kilpailuun on 20 (nuorilta 10 ). Seuranvaihtomaksu on 10. TURNAUSMAKSUT Turnausmaksu on 5 / pelaaja (nuorilta 2,50 ). Nopea shakki ja pikashakki 1,50. Maksua ei peritä SM-kilpailuista. JÄSENMAKSUT Kerhojen jäsenmaksu liitolle on 6 aikuisilta ja 4 nuorilta (1992 ). Minimijäsenmaksu 60. KILPAILUJEN JÄRJESTÄJÄT Tulokset tulee lähettää välittömästi sähköpostilla osoitteeseen tulokset@shakkiliitto.net (tai postitse: Suomen Shakkiliitto, Hiomotie 10, Helsinki). Tuloksista on käytävä ilmi kaikkien pelien tulokset ja pelaamatta jääneet pelit. Kaikkien toimihenkilöiden nimet ja tehtävät on mainittava.