Luhangan osakaskunta, sekä siihen liitettävät yhteiset maa- ja vesialueet sekä yksityiset vesialueet / Kunta: Luhanka, Sysmä

Transkriptio

1 Toimitusnumero (7) Yhteisen alueen muodostaminen Kohde: Aika: kello Luhangan osakaskunta, sekä siihen liitettävät yhteiset maa- ja vesialueet sekä yksityiset vesialueet / Kunta: Luhanka, Sysmä Paikka: Luhangan kylätalo (ent. Kirkonkylän koulu), Kotipellontie 1 Toimitusinsinööri: Läsnäolijat: Jorma Rautiainen Hakija: Muut asianosaiset: Pentti Kuurne (hoitokunnan jäsen) Luhangan osakaskunta Toiminnanjohtaja Timo Meronen Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Pohjois-Päijänteen kalastusalueen isännöitsijä Ahonen Antti Rinteelä Ahonen Niilo Harjula Ahvenmäki Jarmo Kujalan lisämaa, Kujala Aro Eero Autola ym. Asunto Oy Luhangan Kissanranta / Timo Aho Hepolehto 17 Haapamäki Heikki Hakala Haasianlahti Auvo Koivikko, Haasialahti Heikkilä Vilho Matias oikeudenomistajat / Esko Lähde (valtakirja) Sahinpalsta, Tammikoski Huhanantti Juhani Hepolehto 8 Huttunen Antti Hepolehto 13 Huuskola Markku Kivilaakso Huuskola Timo Ypinniemi Hänninen Jorma ja Liisa Kaitainen, Kaitainen 2 Häyrynen Kari ja Terttu Sinuntupa Kangas Lauri Pietilä Korpela Heikki Mäntypirtti Kotilainen Asko Hepolehto 15 Kuurne Pentti Kumpelikivi, Penttilä, Metsäpenttilä

2 Toimitusnumero (7) Lillukka Sirpa / Heikki Lillukka (valtakirja) Pihlajakumpu Luhangan kunta / kunnanjohtaja Reijo Urtti Useita yksiköitä Lähde Esko Jokela Muhonen Raimo Välilä 2 Mönkölä Aaretti oikeudenomistajat / Immo Mönkölä Hakamäki, Perämaa, Suomelansuo Nieminen Veini Koivurinne Paananen Heikki Paanaranta Pajunen Esko Lapinsaari Peltola Jaakko Löytökäinen, Jaakonmaa Ravio Sakari Koivuhaka Suomala Kalle Lossivahti Tammelin Martti Kontiomäki Tarhonen Osmo Töyrylä, Hauhanreuna Tasanen Hannu Nieminen, Kotiranta Tiiro Helena ja Kauko Mäntyrinne Virtaniemi Aki Hepolehto 22 Ylönen Tapio Lauri Sammalsalo, Honkala Läsnä oli myös Eino Polvela Judinsalon osakaskunnasta. 1. Vireilletulo Toimituksen kohteena olevien yhteisten vesialueiden (mukana myös kaksi yhteistä maaaluetta) järjestäytymättömät osakaskunnat ovat pitämissään kokouksissa päättäneet yhdistää alueensa Luhangan osakaskuntaan, ja ovat allekirjoittaneet yhdistämissopimuksen. Mukaan on liittynyt myös yksityisiä vesialueita. Maanmittaustoimitusta vesialueiden yhdistämiseksi on hakenut Luhangan osakaskunnalta toimeksi saaneena Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Timo Meronen. Toimitus on määrätty maanmittausinsinööri (DI) Jorma Rautiaisen tehtäväksi Tiedottaminen Kokouksesta on tiedotettu lähetetyillä kutsukirjeillä niille yhdistettävien yhteisten ja yksityisten vesialueiden omistajille, joiden osoitteet on saatu selville (tarkempi selvitys Maanmittauslaitoksen diaarissa). Lisäksi kokouskutsu on julkaistu sanomalehdissä Itä-Häme ja Joutsan Seutu

3 Toimitusnumero (7) Kutsukirjeiden mukana oli lähetty luettelo yhdistettävien yhteisten maa- ja vesialueiden sekä yksityisten vesialueiden suhteellisista omistusosuuksista suunnitellussa uudessa Luhangan osakaskunnassa (pöytäkirjan liite). Toimituksesta on lisäksi tietoa Maanmittauslaitoksen verkkosivulla Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki (KML) Kokouksen laillisuus Toimitusinsinööri ei katsonut uskottujen miesten käyttämistä toimituksessa tarpeelliseksi, eikä kukaan läsnä olevista asianosaisista sitä vaatinut. Kukaan ei pitänyt toimitusinsinööriä esteellisenä, eikä mitään estettä toimituksen aloittamiselle todettu olevan. Kokous on laillinen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 4-5, 11, Kiinteistönmuodostamisasetus Hakemuksen esittely Pentti Kuurne ilmoitti, että Luhangan osakaskunta on valtuuttanut hänet osakaskunnan puolesta hoitamaan vesialueiden yhdistämisasiaa. Lisäksi joku osakas kustakin järjestäytymättömästä osakaskunnasta on antanut hänelle valtakirjan, osakaskunnan ensin tehtyä päätöksen yhdistymisestä Luhangan osakaskuntaan. Kuurne selosti vesialueiden yhdistämisellä saavutettavia hyötyjä (mm. kalastusalueen laajeneminen, yhdet säännöt laajemmalle alueelle, vesialueen omistajan suostumuksen hankkiminen erilaisille hankkeille helpottuu). Kuurneen mukaan yhdistäminen on ollut vireillä 27 vuotta. Mitään ei olla kaappaamassa eikä vallasta ole kyse. Useiden järjestäytymättömien osakaskuntien tilalle tulee yksi iso järjestäytynyt osakaskunta. Kuurne uskoi, että lopputulos on varmasti hyvä. Kauempana olevia vesialueita on mahdollisuus esim. vuokrata tai vaihtaa. Timo Meronen selosti Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen sekä Pohjois-Päijänteen kalastusalueen roolia. Kalastusalueelle on palautunut valtiolle kertyneistä kalastusmaksuista osakaskunnille kuuluvia ns. omistajakorvauksia, joita ei ole kuitenkaan voitu jakaa järjestäytymättömille osakaskunnille. Kalastuslaki muuttui vuoden 2016 alussa ja lainmuutoksesta seuraa, että rahat, joita ei voida jakaa tämän vuoden aikana osakaskunnille, tulee palauttaa ELY-keskukseen. Merosen mukaan järjestäytymätöntä vettä jää vielä tämän yhdistämisen jälkeen n. puolet, mutta tämä on hyvä alku. Reijo Urtti ilmoitti, että Luhangan kunta oli aktiivinen alkuvaiheessa, ja toivoi yhdistämisasian viemistä päätökseen. Toimitusinsinööri esitteli kartan avulla yhdistämisen kautta muodostuvan uuden osakaskunnan alueet. Kuurne, Meronen ja toimitusinsinööri vastailivat asianosaisten esittämiin kysymyksiin. Kysymyksissä tuli mm. esille, miksi Sysmän alueella olevia vesiä pitää liittää Luhangan osakaskuntaan. Toimitusinsinööri ilmoitti, että kahdessa yhdistettävässä osakaskunnassa on alueita sekä Luhangassa että Sysmässä.

4 Toimitusnumero (7) Timo Meronen ilmoitti, että Sysmän palstojen osalta on osakaskuntien sovittavissa, miten niitä hoidetaan. Osakaskunta tekee päätökset demokraattisesti, ja kaikkia tulee kohdella tasapuolisesti. Vesialueita pitää pystyä hoitamaan isommissa kokonaisuuksissa. Tällä hetkellä niitä ei ole hoidettu millään tavalla. Pentti Kuurne ilmoitti, että Luhangan kunnan puolella on ollut halukkuutta liittyä yhteen. Hänellekin oli yllätys, että osakkaissa oli niin paljon sysmäläisiä. Järjestäytyminen on ainut mahdollisuus, että asioista voidaan sopia. Lauri Kangas moitti osakaskuntien kokousten tiedottamismenettelyä. Sysmän puolella kokouksista ei ollut mitään tietoa, joten päätöksiä ei ole ollut mahdollista moittia. Timo Meronen kertasi osakaskuntien kokousten yleisen kuulutusmenettelyn. Hän ilmoitti, että vuoden 2001 jälkeen osakaskunnat on kutsuttu koolle yhteisaluelain mukaisesti lehtikuulutuksella. Tässä tapauksessa osakaskuntien kokouksista oli ilmoitettu Joutsan Seutunimisessä sanomalehdessä. Pentti Kuurne ilmoitti (tulevia kokouksia koskien), että Luhangan osakaskunta pitää sääntöjensä mukaan vuosikokouksen huhtikuun 3. perjantaina (, ellei se ole pitkäperjantai). Luhangan kunnan verkkosivulta löytyy myös osakaskuntaa koskevaa tietoa. 5. Sovellettavat säännökset Toimitusinsinööri selvitti kysymykseen tulevat kiinteistönmuodostamislain ja yhteisaluelain säännökset. Lainkohdat KML 133, 133a, 134, Yhteisaluelaki 6. Toimituksen edellytykset Toimituksen kohteena olevien yhteisten vesialueiden (ja kahden yhteisen maa-alueen) järjestäytymättömät osakaskunnat ovat päättäneet yhdistää alueensa nykyiseen Luhangan osakaskuntaan ( ). Mukaan on liittynyt myös yksityisten vesialueiden omistajia. Osapuolet ovat allekirjoittaneet yhdistämissopimukset. Toimitusinsinööri totesi, että yhdistämispäätökset ovat lainvoimaisia. Toimitusinsinööri totesi, että yhdistämisen kautta lukuisat järjestäytymättömät osakaskunnat saadaan järjestetyn hallinnon piiriin, jolloin yhteisten alueiden käyttö ja hoito helpottuu. Sysmän kunnan puolella vesialueet jäävät nykyiselleen, joten kiinteistöjaotus ei niiden osalta parane, jos ei huononekaan. Yhdistämisen kautta nämäkin alueet tulevat osaksi järjestäytynyttä osakaskuntaa, jolloin alueiden hoidosta ym. on helpompi neuvotella ja sopia Sysmän puolella olevien osakaskuntien kanssa. Toimitusinsinööri katsoi, että edellytykset toimitukselle hakemuksen mukaisesti ovat olemassa, ja päätti suorittaa pyydetyn toimituksen. Lainkohdat KML 133, 133a, 134, Yhteisaluelaki 7. Yhteisten alueiden arviointi Yhdistämissopimusten mukaisesti Luhangan osakaskuntaan yhdistettävien yhteisten maa- ja vesialueiden ja yksityisten vesialueiden osuudet uudessa osakaskunnassa määräytyvät pinta-alojen suhteessa.

5 Toimitusnumero (7) Toimitusinsinööri esitteli luettelon yhteisten maa- ja vesialueiden sekä yksityisten vesialueiden suhteellisista omistusosuuksista uudessa Luhangan osakaskunnassa. Luettelo oli lähetetty myös kokouskutsun mukana. Huomautuksia luettelon suhteen ei esitetty. Toimitusinsinööri katsoi, että osuuksien määrittäminen sopimuksen mukaisesti pinta-alaperusteisesti ei loukkaa kenenkään oikeutta. Lainkohdat KML 134.2, 133a Toimitusinsinööri päätti, että osuusluvut uudessa osakaskunnassa määrätään yhdistettävien alueiden pinta-alojen ja yhteisten alueiden nykyisten osuuslukujen perusteella. Toimitusinsinööri ilmoitti, että osakasluettelo kokonaisuudessaan voidaan tulostaa vasta sitten, kun kiinteistötekniset toimenpiteet (uuden yhteisen alueen muodostaminen sekä yksityisten vesialueiden liittäminen siihen yhteisalueosuutta vastaan) on kaikilta osin saatu tehdyksi kiinteistörekisteriin. Uusi osakasluettelo pyritään viemään Maanmittauslaitoksen verkkosivulle kahden viikon kuluessa tästä kokouksesta. 8. Yhteisen alueen muodostaminen Toimitusinsinööri päätti muodostaa yhdistettävistä alueista uuden yhteisen alueen, jonka nimenä säilyy Luhangan osakaskunta. Yhteinen alue rekisteröidään kiinteistötunnuksella Luhangan kuntaan ja Sysmän kuntaan. 9. Toimituskartta Toimitusinsinööri päätti, että toimituskartta laaditaan kiinteistörekisterikarttaa täydentämällä. 10. Toimituskustannukset Hakemuksessa on pyydetty, että lasku toimituskustannuksista lähetetään osoitteeseen: Pohjois-Päijänteen kalastusalue, PL 112, Jyväskylä. Toimitusinsinööri päätti, että toimituskustannuksista vastaa Luhangan osakaskunta, ja lasku lähetetään yllä olevaan osoitteeseen. Lainkohdat KML Asiakirjat Toimitusinsinööri ilmoitti laittavansa pöytäkirjan ja toimitusta koskevaa aineistoa maanmittauslaitoksen verkkosivulle Asianosaisella on mahdollisuus saada niistä pyydettäessä myös otteita. Otteet asiakirjoista ja kartoista lähetetään rekisteröinnin jälkeen Luhangan osakaskunnalle. Lainkohdat KMA 60

6 Toimitusnumero (7) 12. Muutoksenhaku Toimitus lopetettiin. 13. Lisäys pöytäkirjaan Toimitukseen voi hakea valittamalla muutosta 30 päivän kuluessa toimituksen lopettamisesta. Toimitusinsinööri antoi suullisen valitusosoituksen. Kirjallinen valitusosoitus liitetään pöytäkirjaan, joka pyydettäessä lähetetään asianosaiselle. Toimitus on lainvoimainen valitusajan päätyttyä tai kun mahdollinen muutoksenhaku on ratkaistu. Toimituksen rekisteröintiä valmisteltaessa on todettu, että kiinteistöillä Koivula ja Kaunisto ei ole yksityisiä vesialueita, joita voitaisiin liittää Luhangan osakaskuntaan. Kiinteistörekisteristä poistetaan em. kiinteistöjen vesipinta-alat (Koivula = 0,0600 ha, Kaunisto = 0,4000 ha). Pinta-alamuutokset ovat niin vähäiset, ettei niillä ole vaikutusta osakaskiinteistöjen yhteisalueosuuksiin. Lisäksi todetaan, että uudessa osakasluettelossa on useita kiinteistöjä, joiden osuusluku on pienempi kuin 0, Nämä ovat kuitenkin uuden Luhangan osakaskunnan osakkaita.

7 Toimitusnumero (7) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee toimitusta , lopettamispäivä Yhteisen alueen muodostaminen Luhangan osakaskunta, sekä siihen liitettävät yhteiset maa- ja vesialueet sekä yksityiset vesialueet / Kunta: Luhanka, Sysmä Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maaoikeuteen viimeistään perjantaina viraston aukioloaikana. Tässä asiassa toimivaltainen maaoikeus toimii Pohjois-Savon käräjäoikeudessa, joka on avoinna virka-aikana klo 8-16:15. käyntiosoite: Suokatu 44, Kuopio postiosoite: PL 44, Kuopio sähköpostiosoite: pohjois-savo.ko(at)oikeus.fi Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina maaoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään yleensä 500 euron oikeudenkäyntimaksu. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimitusinsinööri: Jorma Rautiainen