tarkastelu Tiivistelmä HSY:n hallitus

Transkriptio

1 Vesiosuuskuntien tarkastelu Tiivistelmä teknistaloudellinen HSY:n hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Heidi Ekholm, puhelin heidi.ekholm@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY, SITO Oy Kansikuva: HSY 0

3 Sisällysluettelo Johdanto ja tausta 2 1 Vesiosuuskunnat vesihuollon järjestäjinä 4 2 Vesiosuuskuntien teknistaloudellinen nykytila Suvisaariston vesiosuuskunta Puotisten Vesi Oy Kallvikinniemen vesiosuuskunta Villingin vesiosuuskunta Kesäkylä-Koivikon vesiosuuskunta Leppäkorven vesiosuuskunta Länsi-Keimolan Vesiyhtymä Yhteenveto ja johtopäätökset 19

4 Johdanto ja tausta Jäsenkuntien alueen vesiosuuskuntia käsiteltiin pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa yleisellä tasolla. Kehittämissuunnitelmien hyväksymispäätösten yhteydessä HSY:n hallitus ( ) ja Espoon kaupunki ( ) velvoittivat HSY:n selvittämään vesiosuuskuntien liittymisedellytykset seuraavan pääkaupunkiseudun kehittämissuunnitelman päivityksen yhteydessä. Tulevia linjauksia varten HSY laati selvityksen vesiosuuskuntien teknisestä ja taloudellisesta tilasta sekä selvitti vesiosuuskuntien halukkuutta liittyä osaksi HSY:n vesihuoltojärjestelmää. Selvitystyön laadinnasta on vastannut työryhmä, jossa on ollut mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän vesihuollon asiantuntijoita ja konsulttitoimisto Rambollin Finland Oy:n edustajia. Selvitys perustuu vesiosuuskunnilta, HSY:ltä ja kaupungeilta saatuihin lähtötietoihin ja konsultin tekemiin haastatteluihin. Vesiosuuskunnilta saadut lähtötiedot on esitetty taulukossa 1. Lähtötietojen perusteella konsultti koosti laajan ja yksityiskohtaisen selvityksen vesiosuuskuntien teknisestä, taloudellisesti ja hallinnollisesta nykytilasta HSY:n ohjauksessa. Selvitystyö oli osana DI Anni Voutilaisen syksyllä 2014 valmistunutta diplomityötä Kolme näkökulmaa vesiosuuskuntien teknisiin toimintaedellytyksiin. Vesiosuuskuntien teknistaloudellinen tarkastelu -selvityksen perusteella HSY arvioi vesiosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita, mikäli vesiosuuskunta haluaa käynnistää neuvotteluita liittymisestä HSY:n toimintaalueeseen. Nykytilaselvityksen jatkotoimenpiteenä HSY laatii myöhemmin mahdollisia liittymisneuvotteluja varten selvityksen vesiosuuskunnilta edellytettävistä toimenpiteistä ennen kuin varsinainen liittäminen HSY:n toiminta-alueeseen voidaan toteuttaa. Tämä tiivistelmä perustuu konsultin selvitykseen ja HSY:n asiantuntijoiden arvioon vesiosuuskuntien nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tiivistelmän kuvat ovat SITO Oy:n toimittamasta VesiLouhi -järjestelmästä.

5 Taulukko 1: Vesiosuuskunnilta kerätyt lähtötiedot. Verkostokartta Viralliset säännöt Tilinpäätös v Muut lähtötiedot Suvisisaariston vesiosuuskunta Verkostokartta sähköisessä muodossa Kyllä Kyllä, Kirjanpitolain mukainen Pumppaamoiden tekniset tiedot Liittymissopimuskaava HSY:n laskutustiedot Talousvesinäytteen tulokset 02/2014 Toiminta-alueen hyväksymispäätös Talousveden valvontatutkimusohjelma Puotisten Vesi Oy Verkostokartta sähköisessä muodossa Kallvikinniemen vesiosuuskunta Verkostokartta paperisena Kyllä Kyllä, Kirjanpitolain mukainen Kyllä Villingin vesiosuuskunta Verkostokartta sähköisessä muodossa Kyllä, Käytössä oma Excel-kirjanpito Kyllä Kyllä, Kirjanpitolain mukainen Osakasluettelo Liittymissopimuskaavake Suunnitelmia kaivantojen toteutuksesta Talousvesinäytteen tulokset 11/2013 HSY:n laskutustiedot Tilinpäätökset vuosilta -85, -91, -96 ja -97 Vesiosuuskunnan tiliote (2012 ja 2013) Veroilmoitus -91 ja -97 Työlupa verkoston rakentamista varten Ote kokouspöytäkirjasta Suunnitelmakuvia kiinteistöjen sisäisistä putkistoista / jv-käsittelymenetelmistä - ei muita tietoja Kesäkylä-Koivikon vesiosuuskunta Verkostokartta sähköisessä muodossa Kyllä Kyllä, Kirjanpitolain mukainen Toiminta-alueen hyväksymispäätös Leppäkorven vesiosuuskunta Verkostokartta sähköisessä muodossa Osittain Länsi-Keimolan Vesiyhtymä Omatekoinen periaatepiirros paperisessa muodossa Ei Ei, taloustiedot rakennuttajayhtiön kirjanpidossa Kyllä, Käytössä oma Excel-kirjanpito Ote kaupparekisteriin hyväksymisestä Vesiyhtymän vuosikokouksen pöytäkirja Talousveden valvontatutkimusohjelma Valvontatutkimusnäytteet vuosilta

6 1 Vesiosuuskunnat vesihuollon järjestäjinä Vesihuoltolaissa tarkoitetaan vesihuoltolaitoksella laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella. Jos vesiosuuskunnalla on kunnan hyväksymä toiminta-alue, koskee sitä vesihuoltolain mukaiset velvoitteet. Kunnan alueella voi olla sekä vesiosuuskuntien, että kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita. Kunnallisella vesihuoltolaitoksella ei ole lakisääteistä velvoitetta tarjota palveluja toimialueensa ulkopuolella. Vesihuoltolain (681/2014) mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon kehittämisestä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Tätä varten kunnat laativat vesihuollon kehittämissuunnitelman, jossa on mm. esitetty arvioita mihin ja millä aikataululla kunnan alueen vesihuoltoverkostoja laajennetaan. Kunnan suunnitelmat eivät tuo aina ratkaisuja harvaan asutuille, kaupunkikehityksen ulkopuolisille tai haja-asutusalueen asukkaille, jotka sijaitsevat kunnallisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Näillä alueilla kiinteistöt vastaavat itse vesihuoltojärjestelyistä kiinteistökohtaisesti tai kiinteistöt voivat yhteisesti perustaa osuuskunnan, yhtymän tai osakeyhtymän huolehtimaan alueensa vesihuollosta. Vesiosuuskuntia perustetaan yleensä harvaan asusutuille haja-asutusalueille, joille kunnallisen vesihuoltolaitoksen ei ole taloudellisesti järkevää toteuttaa vesihuoltoa toivotussa aikataulussa. Osuuskuntien perustamisen tarkoituksena on siten tarjota hyvälaatuisia vesihuoltopalveluja kunnallisten verkostojen ulkopuolisille alueille. HSY:n jäsenkuntien alueella oli vuona 2014 seitsemän vesiosuuskuntaa (kuva 1). HSY:n jäsenkaupunkien vesisosuuskunnat sijaitsevat saarissa ja kaupunkien reuna- tai raja-alueilla. Poikkeuksena on Puotisten Vesi Oy, joka ei sijaitse reuna-alueella, mutta erillään HSY:n toiminta-alueesta. Vesihuoltolain mukaan kukin vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalveluiden tuottamisesta toiminta-alueellaan itsenäisesti. HSY:llä ei siten ole juridisia velvoitteita jäsenkuntiensa alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien toiminnan tukemiseen. Joissakin tapauksissa saattaa olla tarkoituksenmukaista, että HSY tarjoaa vesiosuuskunnan käyttöön asiantuntija-apua, muunlaista yhteistyötä tai, että vesiosuuskunnan toiminta-alue liitetään HSY:n toiminta-alueeseen. Tämä edellyttää luonnollisesti, että käytännön järjestelyistä sovitaan yhdessä HSY:n ja vesiosuuskunnan kanssa. Kuva 1: HSY:n jäsenkuntien alueella vuonna 2014 toimivat vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat sijaitsevat lähinnä kaupunkien reuna- tai raja-alueilla tai saarissa.

7 2 Vesiosuuskuntien teknistaloudellinen nykytila 2.1 Suvisaariston vesiosuuskunta Suvisaariston vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1999 ja se sijaitsee Espoon eteläosassa Suvisaariston alueella ja Soukanniemellä. Vuonna 2012 osuuskuntaan oli liittynyt 401 kiinteistöä. Osuuskunta tuotti palveluja noin 1000 asukkaalle. Liittymisaste osuuskunnan alueella oli 84 %. Liittyneistä kiinteistöistä 118 on kesävesiliittyjiä. Suvisaariston vesiosuuskunnalla on kuvan 2 mukainen Espoon kaupunginhallituksen ( ) hyväksymä toiminta-alue. Suvisaaristo ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n. Suvisaaristossa on vesihuoltoverkostoa noin 40 km. Osa toiminta-alueesta muodostuu saarista, joten alueen verkostosta noin 7 km on merenalituksia. Verkosto on teknisesti toimiva, mutta ei vastaa HSY:n laatuvaatimuksia. Suurimmat erot HSY:n järjestelmään verrattuna ovat: (i) jätevesien siirtojärjestelmä on ns. matalapainejärjestelmä (LPS), johon jätevedet johdetaan kiinteistökohtaisten pumppaamojen avulla; (ii) verkostoja ei ole asennettu routasyvyyteen ja tämän takia verkostossa on saattolämmityksiä; (iii) kaikkiin kohteisiin ei ole tieyhteyttä ja (iv) 20 % verkostosta on kesävesiverkostoa. Lisäksi toiminnallisuuden parantamiseksi tarvittaisiin mm. lisää huuhteluyhteitä ja sulkuventtiilejä. Tarkemmat teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 2. Espoon saaristoon on valmisteilla kaksi oikeusvaikutteista osayleiskaavaa: Saariston osayleiskaava ja Bergö - Stora Bodö - Fridheminkallion osayleiskaava. Kaavojen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2020 tienoilla. Suvisaariston vesiosuuskunta odottaa kaavoitushankkeiden määräyksiä ja sitä ennen laajentumissuunnitelmia ei ole. Suvisaaristo on esittänyt halukkuuden liittyä HSY:n toiminta-alueeseen. HSY:n (keltaiset pisteet) HSY:n toiminta-alue (vihreä) Suvisaariston vo:n toiminta-alue (keltainen) Kuva 2: Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminta-alueen verkostosta 20 % on kesävesiverkostoa. Osuuskunta sijaitsee saaristossa ja alueella on herkkää luontoa. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n.

8 Taulukko 2: Suvisaariston vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot vuonna Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto Toimintakulut Poistot Tilikauden tulos Tasearvo Käyttöomaisuus Liittymismaksut Liittyjät ja volyymi Vesijohto ja viemärit Kiinteistöjä Asukkaita Liittymisaste % Veden myynti Kesävesiliittyjiä kiinteistöä Ympärivuotinen asukastiheys as/km 2 Jäteveden laskutus järjestelmien yhteenveto Talous- ja jäteveden-käsittely Linjasulku-venttiilit Verkostojen keskimääräinen ikä (a) Johtoa km Materiaali Asennussyvyys Vesistön alitusjohtoa km Talousvesi, Huuhtelu haarat Linjasulkuventtiilit Jätevesi, 7 59 vj Huolto- ja kunnossapitotoimet Muovi, PE 1m, saattolämmitys Linjapumppaamoita Kiinteistöpumppaamot Vastaa vesiosuuskunnan huoltotöistä Yksityiset urakoitsijat Maksut, alv 0 % Liittymismaksu Esiintyneet huoltotyöt jäätymis- ja vuototapauksia, pumppujen huoltotöitä Perusmaksu /vuosi Ei ole pidetty kirjaa vesi / m 3 Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus Valvontatutkimusohjelma Kyllä jätevesi / m ,07 1, Osuusmaksu

9 2.2 Puotisten Vesi Oy Vuonna 1990 perustettu Puotisten Vesi Oy toimii Espoossa Bodomjärven itäpuolella ja Matalajärven pohjoispuolella. Osakkaina on yksityisten kiinteistöjen lisäksi alueella toimiva Master Golf sekä muutamia asuntoyhtiöitä. Puotisten Vesi Oy:n vesihuollon piirissä on noin 90 asukasta. Liittymiä vesijohto oli 34 ja viemäri 36. Liittymisaste on %. Puotisten Vesi Oy:llä ei ole tarkkaan rajattua toiminta-aluetta. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan toiminta-alue on määritelty suurpiiteisesti vuonna Suurpiiteinen toiminta-alueen rajaus on esitetty kuvassa 3. Puotisten Vesi Oy hankkii vetensä HSY:n vesijohtoverkostosta ja johtaa jätevetensä HSY:n viemäri. Vesihuoltoverkostojen pituus on noin 6 km. HSY:n laatutasoon verrattuna erot liittyvät verkoston toiminnallisuuteen, joita voidaan parantaa lisäämällä mm. huuhteluyhteitä ja sulkuventtiilejä. Puotisten Vesi Oy:n teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 3. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymä Bodominkartanon asemakaavamuutosehdotus mahdollistaa alueen asukasmäärän kasvamisen laskennallisesti 138 asukkaalla. Kaavoituksen mahdollistamasta lisärakentamisen aikataulusta ei ole kuitenkaan tässä vaiheessa tarkempia tietoja mutta sen toteutuessa Puotisten Vesi Oy:n liittyjämäärä kaksinkertaistuisi. Puotisten Vesi Oy on kiinnostunut siirtämään toimintansa HSY:n vastuulle. HSY:n toiminta -alueen laajennusalue Vihermäki Natura-alue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualue HSY:n toiminta -alue Puotisten Vesi Oy:n toiminta-alue (keltainen) verkosto Puotisten Vesi Oy:n toiminta-alue (keltainen) Luonnonsuojelualue Puotisten Vesi Oy:n toiminta-alue (keltainen) HSY:n toiminta -alue Luonnonsuojelualue Natura-alue Kuva 3: Puotisten Vesi Oy:n toiminta-alue koostuu useista eri alueista. Alueen läheisyydessä on useita luontokohteita. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n.

10 Taulukko 3: Puotisten Vesi Oy:n teknistaloudelliset perustiedot vuonna Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto Toimintakulut Poistot Tilikauden tulos Tasearvo Käyttöomaisuus Liittyjät ja volyymi Vesijohto ja viemärit Kiinteistöjä Asukkaita Liittymisaste % Veden myynti Kesävesiliittyjiä kiinteistöä Ympärivuotinen asukastiheys as/km 2 Liittymismaksut Jäteveden laskutus 34/36 85/90 85/ järjestelmien yhteenveto Linjasulku-venttiilit Verkostojen keskimääräinen ikä (a) Johtoa km Materiaali Asennussyvyys Vesistön alitusjohtoa km /.6.3 muovi, PVC 2 m - Talousvesi, Huuhtelu haarat Linjasulkuventtiilit Jätevesi, Huolto- ja kunnossapitotoimet Vastaa vesiosuuskunnan huoltotöistä Maksut, alv 0 % osakkaat ja yksityinen urakoitsija Liittymismaksu Perusmaksu /vuosi Esiintyneet huoltotyöt Pumppujen huolto vesi / m 3 Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus Ei varmaa tietoa jätevesi / m 3-11 /osake 1,04 1,27 - Valvontatutkimusohjelma Kyllä Osuusmaksu Talous- ja jätevedenkäsittely Linjapumppaamoita Kiinteistöpumppaamot

11 2.3 Kallvikinniemen vesiosuuskunta Kallvikinniemen vesiosuuskunta tulee lopettamaan toimintansa arviolta vuoden 2015 aikana ja liittymään osaksi HSY:n toiminta-aluetta. Kallvikinniemen vesiosuuskunta perustettiin vuonna Se toimii Itä- Helsingissä Vuosaaren Kallahdessa. Vuonna 2012 Kallvikinniemen vesiosuuskunnan alueella liittymisaste oli 100 % ja alueella asui 23 asukasta. Liittyneitä kiinteistöjä oli 9. Kallvikinniemen vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Sen alue on esitetty kuvassa 4. Vesiosuuskunnan liittämistä on esitetty jo aikaisemmin Helsingin yleiskaavassa 2002, jossa esitettiin alueen liittämistä kunnalliseen vesihuoltoverkkoon rakentamalla Kallvikinniementielle vesijohto ja jätevesiviemäri. vesihuoltoon toteutetaan Sofia-keskuksen tontilla. Rakentaminen edellyttää HSY:n toimintaalueen vähäistä laajentamista. Vuoden 2015 vesihuollon toiminta-alueen päivityksen yhteydessä Helsingin kaupunki esitti uudelleen alueen liittämistä HSY:n toiminta-alueeseen. Kallvikinniemen vesiosuuskunta tullaan liittämään osaksi HSY:n toiminta-aluetta Helsingin kaupungin esityksen mukaisesti. Kallvikinniemen teknistaloudelliset perustiedot vuodelta 2012 on esitetty taulukossa 4. HSY:n toiminta-alue HSY:n jätevesipumppaamo (keltaiset pisteet) Natura-alue Esitetty liitettäväksi HSY:n toiminta-alueeseen HSY:n jätevesipumppaamo (keltaiset piste) Luonnonsuojelualue HSY:n toiminta-alue Vesihuollonkehittämissuunnitelmassa vesihuollon kehittämiskohde (punainen rajaus) Natura-alue Kuva 4: Kallvikinniemen vesiosuuskuntaa on esitetty liitettäväksi HSY:n toiminta-alueeseen Liitettävä alue on esitetty suurpiiteisesti kartalla. Alue sijaitsee luontoherkällä alueella..

12 Taulukko 4: Kallvikinniemen vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot vuonna Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto Toimintakulut Poistot Tilikauden tulos Tasearvo Käyttöomaisuus Liittymismaksut Liittyjät ja volyymi Vesijohto ja viemärit Kiinteistöjä Asukkaita Liittymisaste % Veden myynti Kesävesiliittyjiä kiinteistöä Ympärivuotinen asukastiheys as/km 2 9/- 23/- 100/ järjestelmien yhteenveto Talous- ja jätevedenkäsittely /kiinteistökohtainen käsittely Linjasulkuventtiilit Verkostojen keskimääräinen ikä (a) Johtoa km Jäteveden laskutus Materiaali Asennussyvyys Vesistön alitusjohtoa km 29 1,3/- muovi, PE 2 m, sähkölämmitetyllä osuudella 0,5 m Talousvesi, Huuhtelu haarat Linjasulkuventtiilit Jätevesi, Huolto- ja kunnossapitotoimet Vastaa vesiosuuskunnan huoltotöistä Esiintyneet huoltotyöt Ei tehty - - Ei Maksut, alv 0 % Liittymismaksu Perusmaksu /vuosi vesi / m 3 jätevesi / m 3 Ei tietoa - 0,94-34 Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus Valvontatutkimusohjelma Osuusmaksu 0,4 Linjapumppaamoita Kiinteistöpumppaamot

13 2.4 Villingin vesiosuuskunta Vuonna 2007 perustettu Villingin vesiosuuskunta sijaitsee Villingin saaressa Helsingin itäosassa. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 23 asukasta. Liittyneitä kiinteistöjä on 11, joista vain kaksi on ympärivuotisia liittyjiä ja muut 9 kiinteistöä kesävesiliittyjiä. Villingin vesiosuuskunnan liittymisaste on 14 %. Helsingin kaupunki hyväksyi ( ) Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueen vuonna 2014 Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelma :n yhteydessä. Toiminta-alue on esitetty kuvassa 5. Osuuskunta hankkii talousvetensä HSY:n vesijohtoverkostosta ja johtaa jätevetensä HSY:n viemäri. Villingin saarella vesiosuuskunnan ulkopuoliset kiinteistöt käsittelevät jätevetensä kiinteistökohtaisin puhdistusmenetelmin. Vesihuoltoverkoston pituus on noin 5 km, josta merenalitusjohtoa alle 1 km. Villingin vesiosuuskunta poikkeaa HSY:n laatutasosta, koska suurin osa verkosta on kesävesiverkostoa. Vesiosuuskunta sijaitsee saaressa, jonne ei ole tieyhteyttä, mikä vaikeuttaa huolto- ja kunnossapitotoimenpiteitä. Vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 5. Villingin saari kuuluu itäisen saariston alueeseen, josta on valmistunut asemakaavaluonnos vuonna Uusi asemakaava mahdollisesti kaksinkertaistaisi saaren rakennusoikeuden. Kaavoitustyö on kesken, joten todelliset vaikutukset eivät ole vielä vahvistuneet. Villingin vesiosuuskunta ei esittänyt kantaansa liittymishalukkuudesta selvitystyön aikana. HSY:n toiminta-alue HSY:n jätevesipumppaamo (keltaiset piste) Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alue Kuva 5: Villingin vesiosuuskunnan toiminta-alueen verkostosta 75 % on kesävesiverkostoa. Osuuskunta sijaitsee saaressa, jonne ei ole tieyhteyttä. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n.

14 Taulukko 5: Villingin vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot vuonna Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto Toimintakulut Poistot Tilikauden tulos Tasearvo Käyttöomaisuus Liittymismaksut Liittyjät ja volyymi Vesijohto ja viemärit Kiinteistöjä Asukkaita Liittymisaste % Veden myynti Kesävesiliittyjiä kiinteistöä Ympärivuotinen asukastiheys as/km järjestelmien yhteenveto Jäteveden laskutus Linjasulkuventtiilit Verkostojen keskimääräinen ikä (a) Johtoa km Materiaali Asennussyvyys Vesistön alitusjohtoa km 1 4,8 muovi, PEH, PEM maan pinnalla, pieni osuus 1,3 m Talousvesi, Huuhteluhaarat Linjasulkuventtiilit Jätevesi, 0,7 Talous- ja jätevedenkäsittely Linjapumppaamoita Kiinteistöpumppaamot Huolto- ja kunnossapitotoimet Vastaa vesiosuuskunnan huoltotöistä Esiintyneet huoltotyöt Ei toistaiseksi selvitetty - - Suunnitteilla Maksut, alv 0 % Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus Valvontatutkimusohjelma Liittymismaksu Perusmaksu /vuosi vesi / m 3 jätevesi / m ,47 1, Osuusmaksu

15 2.5 Kesäkylä - Koivikon vesiosuuskunta Vuonna 2008 perustettu Kesäkylä-Koivikon vesiosuuskunta toimii Vantaan Kiilan kaupunginosassa Vantaan ja Tuusulan rajalla. Vesiosuuskuntaan on liittynyt 40 kiinteistöä ja se tuottaa vesihuoltopalveluita 100 asukkaalle. Liittymisaste on 33 %. Kesäkylä - Koivikon vesiosuuskunnan virallinen toiminta-alue (kuva 6) vesijohto- ja jätevesiverkoston osalta on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa Toiminta-alue noudattelee kiinteistörajoja. Vesiosuuskunta ostaa käyttöveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n. Vesihuoltoverkoston pituus on noin 2 km. HSY:n käytännöistä poiketen verkostoja ei ole asennettu routasyvyyteen, vaan asennussyvyys on alhaisempi ja verkostot sijaitsevat eristyslaatikoissa. Lisäksi verkoston toiminnallisuuden parantamiseksi tulisi lisätä mm. huuhteluyhteitä ja sulkuventtiilejä. Vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 6. Alueella ei ole käynnissä kaavoitushankkeita. Kesäkylä-Koivikon vesiosuuskunta on kiinnostunut siirtämään toimintansa HSY:n vastuulle. Vantaa Tuusula Kesäkylä Koivikon vesiosuuskunnan suuntaa antava toiminta-aluerajaus HSY:n jätevesipumppaamo (keltaiset piste) HSY:n toiminta-alue Kuva 6: Kesäkylä - Koivikon toiminta-alueen rajaus. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n.

16 Taulukko 6: Kesäkylä - Koivikon vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot. Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto Toimintakulut Poistot Tilikauden tulos Tasearvo Käyttöomaisuus Liittymismaksut Liittyjät ja volyymi Vesijohto ja viemärit Kiinteistöjä Asukkaita Liittymisaste % Veden myynti Kesävesiliittyjiä kiinteistöä Ympärivuotinen asukastiheys as/km 2 Jäteveden laskutus järjestelmien yhteenveto verkosoon Linjasulkuventtiilit Verkostojen keskimääräinen ikä (a) Johtoa km Materiaali Asennussyvyys Vesistön alitusjohtoa km 2 2,2 muovi, PEH 1 m - Talousvesi, Huuhtelu haarat Linjasulkuventtiilit Jätevesi, Huolto- ja kunnossapitotoimet Talous- ja jätevedenkäsittely Linjapumppaamoita Kiinteistöpumppaamot Vastaa vesiosuuskunnan huoltotöistä Esiintyneet huoltotyöt Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus Valvontatutkimusohjelma talonmies Maksut, alv 0 % joitakin verkoston jäätymis- ja vuototapauksia Liittymismaksu Perusmaksu /vuosi / m 3 Ei varmaa tietoa / m ,04 1, Tekeillä Osuusmaksu

17 2.6 Leppäkorven vesiosuuskunta Leppäkorven vesiosuuskunta sijaitsee Vantaan koillisosassa Leppäkorven kaupunginosassa. Alue rajautuu pohjoisessa Leppäkorventiehen, lännessä Haapalantiehen ja idässä Lahnatiehen. Vesiosuuskunta on perustettu ja rekisteröity kaupparekisteriin vuonna Vesiosuuskuntaan on liittynyt 9 kiinteistöä, joista yksi on pienkerrostalo. Liittyneet kiinteistöt ovat ympärivuotisesti asuttuja ja alueella asuu noin 30 asukasta. Virallista toiminta-aluetta ei vesiosuuskunnalle ole määritelty. Vesiosuuskunnan toiminta-alueen suurpiirteinen rajaus on esitetty kuvassa 7. Leppäkorven vesiosuuskunta hankkii vetensä HSY:n vesijohtoverkostosta ja johtaa jätevetensä HSY:n viemäri. Vesihuoltoverkostojen pituus on alle 1 km. HSY:n laatutasoon verrattuna tulisi toiminnallisuuden parantamiseksi lisätä muutamia verkostolaitteita kuten sulkuventtiilejä ja huuhteluyhteitä. Vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 7. Alueelle on suunnitteilla asemakaava, mutta aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Osuuskunta on kiinnostunut siirtämään toimintansa HSY:n vastuulle. Kerava Leppäkorven vesiosuuskunnan suuntaa antava toiminta-aluerajaus Vantaa HSY:n toiminta-alue HSY:n toiminta-alue HSY:n jätevesipumppaamo (keltaiset piste) HSY:n jätevesipumppaamo (keltaiset piste) Kuva 7:Vuonna 2013 perustetun Leppäkorven vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vielä määritelty, mutta kuvassa on karkea toiminta-alueen rajaus. Vesiosuuskunta ostaa talousveden HSY:ltä ja johtaa jätevedet HSY:n.

18 Taulukko 7: Leppäkorven vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot. Taloudelliset tunnusluvut, Liikevaihto Toimintakulut RAJ-Consulting Oy:n kirjanpito ei ole ollut käytettävissä Liittyjät ja volyymi Vesijohto ja viemärit Kiinteistöjä Asukkaita Liittymisaste % Veden myynti Poistot Tilikauden tulos Tasearvo Käyttöomaisuus Liittymismaksut Kesävesiliittyjiä kiinteistöä Ympärivuotinen asukastiheys as/km 2 Jäteveden laskutus HSY laskuttaa järjestelmien yhteenveto Talous- ja jätevedenkäsittely Talousvesi, Linjasulkuventtiilit Verkostojen keskimääräinen ikä (a) Johtoa km Materiaali Asennussyvyys Vesistön alitusjohtoa km 1 0,95 muovi, PE 1,8 m - Huuhtelu haarat Linjasulkuventtiilit Jätevesi, Huolto- ja kunnossapitotoimet Linjapumppaamoita Kiinteistöpumppaamot Vastaa vesiosuuskunnan huoltotöistä Esiintyneet huoltotyöt Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus Valvontatutkimusohjelma Maksut, alv 0 % Talousvesi- ja jätevesi Ei toistaiseksi selvitetty Liittymismaksu Perusmaksu /vuosi - - Ei vesi / m 3 jätevesi / m ,04 1,27 - Osuusmaksu

19 2.7 Länsi-Keimolan Vesiyhtymä Vuonna 1980 perustettu Länsi-Keimolan Vesiyhtymä sijaitsee Länsi-Vantaalla Länsi-Keimolan tien varrella. Vesiyhtymään liittyneitä ympärivuotisia kiinteistöjä on 27 ja lisäksi pari kesämökkiä. Alueella asuu noin 90 asukasta. Liittymisaste talousvesi on 78 %. Vesiyhtymälle ei ole määritetty virallista toiminta-aluetta. Kuvassa 8 on esitetty vesiyhtymän toimintaympäristö. Länsi-Keimolan Vesiyhtymä on HSY:n jäsenkuntien alueella ainut osuuskunta, jolla ei ole liitosta HSY:n. Vesiyhtymän omistuksessa on oma vedenottamo ja raakavesilähteenä on Lepsämänjoki. Raakavesi otetaan siiviläputkikaivon avulla. Hygieenisen laadun takaamiseksi talousvesi desinfioidaan UVkäsittelyllä. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Talousvesiverkoston pituus on 1,5 km. Länsi-Keimolan Vesiyhtymä poikkeaa HSY:n laatutasosta, koska alueella ei ole viemäriverkostoa ja lisäksi alueella on erillinen kasteluvesiverkosto. Talousvesiverkostosta puuttuu verkostolaitteita (huuhteluyhteitä, sulkuventtiilejä) ja vesimittarit. Vedenottamo ei vastaa HSY:n laatutasoa. Valvontanäytetulosten perusteella talousvesi ei ole aina täyttänyt talousveden laatusuosituksia koliformisten bakteerien ja Escherichia colin osalta. Myös rauta, mangaani ja sameusarvot ovat olleet koholla. Vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot on esitetty taulukossa 8. Vesiyhtymän alueella, Länsi-Keimolantien varrella, on voimassa Vantaan yleiskaava 2007, jossa Länsi- Keimolantien kiinteistöt on määritelty pientaloalueeksi. Yleiskaavan mukaan osa Länsi-Keimolantien kiinteistöistä sijaitsee luonnonsuojelualueella, samoin kuin vesiyhtymän vedenottamo. Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Länsi-Keimolan Vesiyhtymä on osa Vestran alueen kehittämiskohdatta, jonka toteutusaikatauluksi on suunnitelmassa esitetty Mikäli suunnitelmat toteutuvat, Länsi-Keimola liittyisi osaksi HSY:n toiminta-aluetta. Länsi-Keimolan Vesiyhtymä on esittänyt halunsa säilyä jatkossakin itsenäisenä. Espoo Vantaa Länsi-Keimolan vesiyhtymän toiminta-alue Vesihuollon kehittämiskohde Vestra HSY:n toiminta-alue Luonnonsuojelualuetta Natura-aluetta Kuva 8: Länsi-Keimolan Vesiyhtymän toiminta-alue sijaitsee vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyllä Vestran kehittämiskohdealueella. Alueen läheisyydessä on luonnonsuojelualuetta. Vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti.

20 Taulukko 8: Länsi-Keimolan vesiosuuskunnan teknistaloudelliset perustiedot. Taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto Toimintakulut Poistot Tilikauden tulos Tasearvo Käyttöomaisuus Liittyjät ja volyymi Vesijohto ja viemärit Kiinteistöjä Asukkaita Liittymisaste % Veden myynti Kesävesiliittyjiä kiinteistöä Ympärivuotinen asukastiheys as/km 2 29/- 70/- 78/- ei kirjata järjestelmien yhteenveto Liittymismaksut Jäteveden laskutus Talous- ja jätevedenkäsittely Oma vedenottamo/oma käsittely Linjasulkuventtiilit Verkostojen keskimääräinen ikä (a) Johtoa km Materiaali Asennussyvyys Vesistön alitusjohtoa km 30 1,5/- muovi, PELM 1,5-1,7 m - Talousvesi, Huuhtelu haarat Linjasulkuventtiilit Jätevesi, Huolto- ja kunnossapitotoimet Linjapumppaamoita Kiinteistöpumppaamot Vastaa vesiosuuskunnan huoltotöistä Esiintyneet huoltotyöt talkootyönä Talousveden laatuongelmat ja vedenottamon huoltotyöt Maksut, alv 0 % Valvontatutkimusohjelma Liittymismaksu Perusmaksu /vuosi vesi / m 3 Kirjataan vihkoon jätevesi / m /- 1,46* - - Huolto- ja kunnossapitotoimen kirjaus Kyllä Osuusmaksu *käyttömaksu laskettu oletuksella, että vedenkulutus olisi 150 l/as/vrk

21 3 Yhteenveto ja johtopäätökset HSY:n hallitus ( ) ja Espoon kaupunki ( ) ovat velvoittaneet HSY:n selvittämään edellytyksiä liittää vesiosuuskuntien toiminta-alueita HSY:n toiminta-alueeseen kehittämissuunnitelman päivityksen yhteydessä. Kehittämissuunnitelman päivitystä varten HSY laati selvityksen vesiosuuskuntien teknisestä ja taloudellisesta tilasta sekä selvitti vesiosuuskuntien halukkuutta liittyä osaksi HSY:n vesihuoltojärjestelmää. HSY:n jäsenkuntien alueella oli vuonna 2014 seitsemän vesiosuuskuntaa, joista kaksi oli Espoossa (Suvisaariston vesiosuuskunta ja Puotisten Vesi Oy), kaksi Helsingissä (Kallvikinniemen ja Villingin vesiosuuskunnat) ja kolme Vantaalla (Länsi-Keimolan Vesiyhtymä, Kesäkylä - Koivikon ja Leppäkorven vesiosuuskunnat). Kooste vesiosuuskuntien perustiedoista on kerätty taulukkoon 9. Vuoden 2015 aikana Kallvikinniemen vesiosuuskunta tullaan liittämään osaksi HSY:n toiminta-aluetta ja vesiosuuskuntien määrä HSY:n jäsenkuntien alueella vähenee kuuteen. Kaupunkikehityksen myötä vesiosuuskuntien määrä tulee vähenemään tulevaisuudessa. HSY:n jäsenkuntien alueella vesiosuuskuntia on perustettu eri aikoina - vanhin Länsi-Keimolan Vesiyhtymä on perustettu vuonna 1980 ja uusin Leppäkorven vesiosuuskunta vuonna Länsi-Keimolan Vesiyhtymää lukuun ottamatta vesiosuuskunnat ostavat talousveden HSY:ltä ja johtavat jätevedet HSY:n viemäriverkkoon. Vesiosuuskunnat ovat pääosin pieniä, poikkeuksena Suvisaariston vesiosuuskunta Espoossa, jonka verkostopituus on noin 40 km ja liittyjämäärä yli 400 kiinteistöä. Muilla osuuskunnilla vuonna 2012 liittyneiden kiinteistöjen määrä oli välillä 9-40 kiinteistöä ja verkostojen pituus alle 10 km. Vesiosuuskuntien vesihuoltoverkostojen toteutustavoissa on omat erityispiirteensä. Kaikissa vesiosuuskunnissa on eroja verrattuna HSY:n käytäntöihin ja laatuvaatimuksiin (HSY:n vesihuolto; verkostosuunnittelukäytännöt ). Suurimmat erot ovat Suvisaariston vesiosuuskunnassa, jossa jätevesiverkosto on ns. matalapainejärjestelmä (LPS). Kaikkien vesiosuuskuntien tulisi parantaa verkoston toiminnallisuutta lisäämällä mm. huuhteluyhteitä ja sulkuventtiilejä. Puotisten Vesi Oy:n, Suvisaariston ja Villingin vesiosuuskuntien verkostoja ei ole asennettu kaikilta osin routasyvyyteen. Suvisaariston kaikkiin kohteisiin ei ole tieyhteyttä, Villingin vesiosuuskunta sijaitsee saaressa ja lisäksi näillä osuuskunnilla on suhteessa paljon kesävesiverkostoa. Länsi-Keimolan Vesiyhtymällä on oma vedenottamo, kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ja erityispiirteenä oma kasteluvesiverkosto. Poikkeamat HSY:n laatutasosta aiheuttaisivat ongelmia huolto- ja kunnossapitotöissä, mistä syystä samaa palvelutasoa ei välttämättä pystyttäisi turvaamaan. Tästä syystä ennen mahdollista liittymistä vesiosuuskuntien olisi saatettava tekniset järjestelmänsä vastaamaan lähemmäksi HSY:n laatutasoa. Liittyminen osaksi HSY:n vesihuolta edellyttäisi siten vesisosuuskunnilta investointeja ennen liittymistä. Liittymisedellytyksiä ja investointitarpeita selvitetään yksityiskohtaisemmin seuraavan vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä vuonna Vesiosuuskunnat Länsi-Keimolan Vesiyhtymää lukuun ottamatta esittivät halukkuutensa liittyä HSY:n toiminta-alueeseen. Vaihtoehtona liittymiselle HSY ja vesiosuuskunnat voivat kehittää myös muunlaista vesiosuuskuntien toimintaa tukevaa yhteistyötä. Pääkaupunkiseudun kaavoituksen edistyessä tulee useimpien vesiosuuskuntien osalta lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi arvioida liittymistä HSY:n toiminta-alueeseen. Uusia vesiosuuskuntia ei alueelle näyttäisi olevan syntymässä.