TANSSIViihde. omilla ehdoilla. seuratanssin. Anna Eriksson luo uraa. Jean s. Janne Hurme. suvi hiltunen. Musikaalinen roolinvetäjä

Transkriptio

1 TANSSIViihde SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI 4/2008 IRWIN GOODMAN Musikaalinen roolinvetäjä Pääyhteistyökumppani: TOMMY TABERMANN KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s. 18 Haastatteluissa mm. Jean s In the mood Janne Hurme Marko Lämsä suvi hiltunen markus Törmälä Topi Sorsakoski seuratanssin Opettamisen perusteet Anna Eriksson luo uraa omilla ehdoilla SUURI s. 5 TANSSIRISTEILY tanssipaikkaliitteessä mukana: Alapitkän Nuorisoseuran talo Auran Nuortentalo Hirvensuuli, Huittinen Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Kankaanpään kuntoutuskeskus Kouvolan kuntotalo Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kärsämäen kataja, Kärsämäki Puistokulma, Vantaa Ravintola Calypso, Vantaa Rokuan kuntokeskus Scandic Luosto Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Tanssiravintola Monrepos, Lappeenranta Teeriharju, Somero Tanhuhovi, Lohja Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuoksenniskan työväentalo, Imatra Wanhan Tanssikellari, Helsinki radio soi suomeksi KUVIA KORVIEN VÄLIIN maajussin sydän vetää tanssipaikoille tanssin huumaa TEATTERI PEACOCKISSA

2 Päätoimittajan sananen kuva: J.vuorenpää Nyt tarvitaan suvaitsevuutta ja asenteiden muutosta! Olen pohdiskellut viime vuosien aikana hyvin paljon tanssikulttuurin nykyistä tilaa ja sitä mihin se on kokonaisvaltaisesti oikein menossa! Toisinaan eri julkaisujen yleisönosaston kirjoituksista tai vaikka joiltakin netin keskustelupalstoilta on voinut lukea erilaisia purkauksia yleisöryhmien keskinäisiin ristiriitoihin liittyen. Kiertäessäni tanssipaikoilla ympäri maata, on moni tullut suoraan kertomaan omia kokemuksiaan tai kirjoittanut niistä minulle. Tunnelmia on kantautunut korviini lisäksi alan eri toimijoilta. Osa kertomuksista ja kannanotoista on ollut valitettavan totta ja sinänsä hyvin harmittavia tapahtumia, osa myös vastaavasti hieman liioiteltuja ja jotka ovat kertoneet ehkä vain rajoittuneesta ajatustavasta. Teemmekö kärpäsestä härkäsen? Joidenkin mielestä kaikki aktiivitanssijat ja erityisesti kädenalitanssijat vain elvistelevät tanssiessaan ja käyttäytyvät varsin loukkaavasti muuta yleisöä kohtaan sekä arvostelevat esiintyjiä ammattitaidottomiksi, jos nämä eivät osaa soittaa tanssittavaa musiikkia oikein. Näiden takia tavallista hieman aremmat ihmiset eivät uskalla tulla myöskään enää tansseihin, koska nämä harrastajat tanssivat niin hyvin ja vievät lisäksi kaiken tilan tanssilattialla. Aktiivitanssijat eivät myöskään osta mitään juomia tai ruokia, eivätkä tuo siten lisätuloja huvipaikalle, mutta valittavat kyllä kaikesta mahdollisesta henkilökunnalle ja vaativat alennuksia pääsylipuista. Satunnaisemmin tansseissa käyvät perustanssijat eivät tiedä juuri mitään tanssietiketistä. He saattavat tulla jopa aivan tahallisesti päin muita tanssilattialla, koska tuntevat oikeudekseen tanssia mistä vaan ja kokevat varsinkin kädenalitanssijat ärsyttävinä. Ylipäätään lähes kaikki tanssijat huutelevat kiukuissaan hävyttömyyksiä esiintymislavan edessä oleville faneille ja tönivät heitä. Fanithan seisovat siellä vain kiusallaan tanssijoiden tiellä ja saattavat olla myös vahvassa humalatilassa häiriten kaikkia osapuolia. He kuolaavat vain silmät sirrillään esiintyjiä ja juoksevat näiden perässä ahdistellen artistiparkoja tuskastumiseen asti. Nämä edellä mainitut asiat ovat koostettu kuulemieni kertomusten pohjalta. Ne ovat hyvin kärjistettyjä ja yleistettyjä väittämiä eri yleisöryhmiä kohtaan vaikka sisältävät osaltaan varmasti jossain määrin pienen pientä totuuden siementäkin. Olen vankasti kuitenkin sitä mieltä, että tällä tavoin negatiivisesti käyttäytyvät ihmiset kuuluvat erittäin pieneen prosentuaaliseen vähemmistöön tanssipaikoilla ja että näitä hieman asenneongelmaisia ihmisiä löytyy aivan jokaisesta yleisöryhmästä. Tällaista käytöstä ei voi yleistää siten minkään tahon yleiseksi toimintatavaksi, sillä jokainen ihminen on oma yksilönsä ja toimii omien periaatteidensa ja oppimiensa käytöstapojen mukaisesti. Uskon, että suurin osa ihmisistä tanssipaikoilla, riippumatta mihin ns. yleisöryhmään he kuuluvat, eivät koe muuta yleisöä uhkaksi olemiselleen ja tekemisilleen tai ole sitä myöskään muille. Onko tässä nyt tapahtumassa niin, että kärpäsestä ollaan tekemästä härkästä? Tällainen negatiivinen toiminta ja ajatustapa, puhutaan sitten joidenkin harvojen harrastamasta torjuvasta käytöksestä tai ärsyyntyneistä ihmisistä, jotka yleistävät liioitellusti näitä tapahtumia, lisää vain kielteisyyttä koko tanssikulttuurin ylle ja saa asiat näyttämään pahemmalta kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Kaikkia ei voi miellyttää! Olen kiertänyt kohta kymmenen vuotta eri tanssipaikkoja kautta maan, ja olen erittäin harvoin törmännyt edellä mainitun kaltaisiin tilanteisiin. Toki ongelmakohdista pitää voida puhua ja tuoda näitä esille, mutta pyrkien positiiviseen lopputulokseen. Jos vastaamme negatiivisuuteen aina vain negatiivisuudella, asiat eivät muutu paremmaksi koskaan. Jokainen kokee ja näkee asioita kuitenkin omalla tavallaan ja kaikilla on aina oikeus omaan mielipiteeseensä sekä luonnollisesti myös siitä kertomiseen, jos tuntee sen tarpeelliseksi ovat nämä näkemykset sitten muiden mielestä realistisia tai ei. Olisi kuitenkin toivottavaa, että annettu palaute olisi rakentavaa eikä pelkästään arvostelevaa ja tuomitsevaa. Palautteen saajan on puolestaan vain yritettävä poimia siitä ne mahdolliset tekijät, joita voi hyödyntää toiminnassaan ja yksinkertaisesti unohtaa muu osa, jos se ei kohtaa todellisuutta. Muistettava on, että kun yhdelle kumartaa, niin toiselle saattaa pyllistää, sillä kaikkia ei voi millään miellyttää! Yleisesti ottaen suomalainen mentaliteetti toimii nähtävästi siten, että kun ollaan tyytyväisiä, ei sanota yleensä mitään. Silloin taas, kun jokin ei mene halutun mukaisesti, siitä saatetaan nostaa iso haloo. Ja paha kello kuuluu aina kauas! Jos yksi tuhannen henkilön joukosta on tyytymätön ja ilmaisee nämä tuntemuksensa, se ei tarkoita sitä, että kaikki 999 muuta olisivat myös tyytymättömiä? Ei todellakaan! SUVAITSEVUUS ja asenteiden muutos positiivisemmaksi toisiamme kohtaan ovat ne avaintekijät, joiden avulla voimme pysäyttää tämän tilanteen kehittymisen pidemmälle. Tanssipaikoille mennään ennen kaikkea viihtymään ja pitämään hauskaa! Meidän tulisi yrittää kohdata ja hyväksyä toisemme sellaisena kuin olemme ja antaa kunkin nauttia tansseissa olemisesta omalla tavallaan. Kohdella muita kuin toivoisimme muiden kohtelevan itseämme!? Kaikkea yleisöä tarvitaan, että tanssipaikat voivat toteuttaa menestyksellistä toimintaa tulevaisuudessa, ja erilaisesta yleisöstä syntyy myös parhain tunnelma. Tanssikulttuuri elää tällä hetkellä eräänlaista murrosvaihetta ja on siten tietyn kehityskynnyksen äärellä. Mihin suuntaan se lähtee muuntumaan, riippuu kokonaan meistä itsestämme. Meillä jokaisella on valta vaikuttaa tämän kulttuurin menestymiseen myös oman käyttäytymisemme kautta. jatkuu sivulla 4... Lehden 4/2008 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 27). Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; ABC Amiraali, Kotka ABC Anjalankoski ABC Aura ABC Haapajärvi ABC Haapavesi ABC Härkähovi, Somero ABC Iisalmi ABC Jalasjärvi ABC Kajaani ABC Kalajoki ABC Karjaa ABC Kemijärvi ABC Kiikoinen ABC Kiurvesi ABC Kokkola ABC Koria ABC Kortela, Rauma ABC Kristiinankaupunki ABC Kuortti ABC Lieksa ABC Majakka Pyhtää ABC Masuuni, Karkkila ABC Nurmes ABC Pitkälahti Kuopio ABC Pulkkila ABC Pyhäjärvi ABC Savonlinna ABC Tikkula, Pori ABC Tornio ABC Tupos ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen ABC Utti ABC Valkeala ABC Varkaus ABC Viipurinportti, Lappeenranta Alapitkän nuorisoseurantalo, Alapitkä Anttilan tavaratalo, Tampere Auran Nuortentalo, Aura Citymarket keskusta, Vaasa Hesestoppi, Parkano Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hirvensuuli, Huittinen Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Humppilan lasi, Humppila Hämeenlinna kaupunginkirjasto Härkäpakari Oy, Huittinen Imatran Kylpylä, Imatra Jyväskylän Viihdekeskus, Jyväskylä Kalliojärven Viihdekeskus, Orismala Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kauppahotelli Grand, Lahti Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos Kaustisen kansantaiteenkeskus K-Citymarket Raahe K-Citymarket, Pirkkala K-Citymarket, Salo K-Citymarket, Turtola Kemin Kulttuurikeskus / Iris Café Kioski-Kahvio HEITIINA, Viitasaari Kisaranta, Kangasala Koskikartano, Hämeenkoski Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi K-Supermarket, Kankaanpää K-Supermarket, Kauhajoki Kuntotalo, Kouvola Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Merihelmen matkailualue, Kuivaniemi Mäntymotelli, Karankamäki Neste Aapiskukko, Pälkäne Neste Häijää Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala Neste Imatra Korvenkangas Neste Jari-Pekka, Hankasalmi Neste Jari-Pekka, Hartola Neste Jämsän Portti Neste Linnatuuli, Tervakoski Neste Napapiiri, Rovaniemi Neste Paanulinna, Kärsämäki Neste Pentinkulma, Urjala Nokian Kerhola, Nokia Orimattilan Kehräämö Pajarinhovi, Kitee Pesäkallio, Lahti Pirkanhovi, Lempäälä Piruetti, Tampere Puistokulma, Vantaa Rantacafe Sammi, Ikaalinen Ravintola Calypso, Vantaa Ravintola Galax, Turku Ravintola Morgan Kane, Mänttä Rokuan Kuntokeskus, Rokua Saariselän Tunturihotelli Salon VPK talo Savonlinna-Sali, Savonlinna Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio S-Market, Hämeenkyrö Sokos Hotel Jyväshovi Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vantaa Sokos Hotelli Tahkovuori Sokos, Mikkeli ST1 Kukonlinna, Hollola Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku) Suutari-Kake, Lappeenranta(Prisma) Tanhuhovi, Lohja Tanssikoulu Baila Baila, Helsinki Tanssikoulu Pilvisteps, Helsinki Tanssikrouvi, Häijää Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Tanssiravintola Kaleva, Mikkeli Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Marilyn, Kouvola Tanssiravintola Rukahovi, Kuusamo Teboil Tähtihovi, Heinola Tähti Night Club, Oulu Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuokon Soppi Oy, Härkä-Center, Nokia Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM , paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimitus: Juha Lahti, juha@tanssiviihde.fi Vierailevat toimittajat: Heikki Merihaara, Minna Hiironen Toimitusneuvosto: Päivi Mustonen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008 Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Matti Pyykkö; Anna Eriksson Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM tanssiviihde@tanssiviihde.fi Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, Tampere ; aineisto@tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2009: 1/ helmikuu vko / toukokuu vko / syyskuu vko / marraskuu vko Lehden 1/2009 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset 9.2. mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin. Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy Iskelmä radio Eastway Oy OSALLISTU TALVIKAUDEN NETTIKILPAILUUN - upeat palkinnot! Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 4/2008 numeron parhain juttu! Kilpailuaika asti! Palkintoina arvotaan kaikkien vastannaiden kesken noin 200 euron arvoinen kotimainen FRESCO ihonhoitotuotepaketti, Matkapojat Oy lahjakortti (arvo 250 eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Warner Music Finland; Tomi Metsäkedon Roma levyjä ja MTG:n Toivekaraoke- ja levypaketti.

3 SisÄllysluettelo Teksti ja kuvat: jaana vuorenpää Liikekaupungissa tanssittiin Ideaparkin suurtanssit Lempäälän Ideaparkin Keskuspuisto muuntui jälleen suurenluokan lavatanssien näyttämöksi viime lokakuussa. Iltaa oli viettämässä yli 2500 suomi-iskelmän ja tanssin ystävää. Yleisöä viihdyttivät maamme ykkösartistit; Kari Tapio, Charles Plogman ja Anneli Mattila yhtyeineen. Tässä numerossa mm. 4 Kauden pakina - Henri Kulmala Järjestämisen ilo 7 Maajussin sydän vetää tanssipaikoille - Antti Kemppainen 12 Topi Sorsakosken kiintotähti pysyy iskelmätaivaalla 13 Irwinin syntymästä 65 vuotta Musikaalinen roolinvetäjä 14 Suvi Hiltusen tulevaisuus on hyvissä käsissä 17 Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Eki Jantunen, Rainer Bollström ja Tony Montana 21 Tanssin huumaa Teatteri Peacockissa Linnanmäellä Suurtanssit järjestettiin jo toisen kerran. Yleisöä oli tullut paikalle laajalti ympäri Suomea. Tänä vuonna ravintolapalveluita oli siirretty hieman sivummalle, jolloin tanssiparkettia pystyttiin selkeästi laajentamaan ja tanssitilaa löytyi siten entistä runsaammin. Myös varsinaisen parketin ulkopuolella liikekaupungin kaduilla näkyi paljon tanssivia pareja. Keskuspuiston ympärillä olevat lukuisat ravintolat ja kahvilat olivat lisäksi avoinna yleisölle. Liikekaupungin oma pormestari Eero Lehtinen oli paikalla huolehtimassa osaltaan yleisön viihtyvyydestä. Hänen tehtäviinsä kuuluu olla linkkinä asiakkaiden ja yrityksen johdon välillä viestittäen, mitä alueella tapahtuu ja miten ihmiset kokevat liikekaupungin tarjoamat palvelut ja tarjonnan. Tapahtumassa pormestari Lehtinen kierteli ahkerasti jututtamassa yleisöä ja käväisi välillä aina myös tanssiparketilla. - Minä kuulen paljon, näen paljon ja voin siten viestittää suoraa palautetta eteenpäin. Paikka ei kehity, jollemme tee asioita positiivisesti isolla sydämellä. Liikekaupunki on syntynyt suurena ja kasvaa koko ajan. Haluamme erottua muista ostoskeskuksista ja että meillä on täällä erilaista kuin muualla. Isot puitteet tarjoavat myös enemmän mahdollisuuksia tapahtumien osalta, Lehtinen kertoo. Tanssin ilo ja nautinto ovat vieneet Eija Leppäsen ja Jyrki Jylhän mukanaan monille matkoille aina kaukomaita myöten. Tällä kertaa tämä Lempäälästä ja Kangasalalta kotoisin oleva pariskunta päätyi hieman lähemmäs ja päätti suunnata kulkunsa Ideaparkin Suurtansseihin. Liikekaupunki on heille hyvien kulkuyhteyksien päässä, jonne on helppo tulla. Matkaakaan ei kertynyt juuri mitään. - Halusimme päästä tanssimaan ja täällä tapaa paljon tuttujakin lähiympäristöstä että sitten hieman kauempaakin. Käymme paljon lavoilla tanssimassa, mutta tällainen tapahtuma tuo mukavaa vaihtelua, Eija kertoo. - Täällä on ollut ihan hieno tunnelma. Tulemme varmasti seuraavaankin tanssitapahtumaan keväällä, Jyrki sanoo puolestaan. Suurtansseihin olivat saapuneet myös Miia Elo ja Kalle Jalava Uudestakaupungista. Tampereella asusteleva kaveripariskunta oli houkuttelut nuorenparin mukaansa ja lisäksi illan loistava esiintyjäkaarti kiinnosti heitä, joista Anneli Mattila oli ehdoton ykkönen. Miia ja Kalle olivat tyytyväisiä tapahtuman järjestelyihin. - Tänä vuonna täällä oli selkeästi enemmän tilaa tanssia, joka on tietysti aina iso plussa. Järjestelyt toimivat moitteettomasti ja tanssilattian kunto oli todella hyvä. Tämä oli siten varsin luonteva paikka tulla pitämään hauskaa. On muutoinkin varsin mukavaa, että välillä voi käydä hieman erilaisissa paikoissa tansseissa, Miia ja Kalle kiittelevät. Ideaparkin Suurtanssit järjestetään jälleen ensi keväänä 25.huhtikuuta yhteistyössä Iskelmäradion kanssa. Esiintyjinä on tuolloin iskelmätaivaan kuumimmat nimet. Yleisölle on luvassa myös jotain aivan uutta toimintaa! Ideaparkin liikekaupungin pormestari Eero Lehtinen (ylh.) tanssitti aina välillä yleisöä tapahtumassa. Miia Elo ja Kalle Jalava (kesk.) sekä Eija Leppänen ja Jyrki Jylhä (alh.) olivat kaikki hyvin tyytyväisiä tapahtuman järjestelyihin. 22 Minun tarinani palstalla - Maarit Ihamuotila ARTIKKELIT TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE aihealueittain 3

4 TALVIKAUDEN PAKINA JÄRJESTÄMISEN ILO Musiikki ja viihde on erinomaisen hieno asia. Musiikki saa ihmisissä aikaan tunteenpurkauksia, välillä kyyneleitä toisinaan taas riemua. On mukavaa ajaa autolla ja kääntää hanat kaakkoon kuullessaan radiosta mukaansatempaavan kappaleen mutta vielä enemmän tunteet on pinnassa konserteissa tai muissa tilanteissa joissa artisti esiintyy live-tilanteessa ja musiikki tosiaan vie mukanaan. Tapahtuman järjestäjää palkitsee parhaiten aina tyytyväiset asiakkaat. Viihdetilaisuuksia on mukavaa suunnitella ja toteuttaa ja vanha sanonta kuuluukin että there is no business like showbusiness. Yleisön vaatimustaso on noussut koko ajan myös viihdettä seuratessa. Enää ei lähdetä sankoin joukoin läheskään niin pitkälle tansseihin ja muihin tilaisuuksiin kuin ennen. Ei ole kovin montaa vuotta siitä kun esim. Turusta kyyditettiin lauantaisin linja-autoilla ihmisiä Merikarvialle tansseihin, matkaa lähes 200 km tai Köyliön Lallintalolle lähes sadan kilometrin päähän. Tänä päivänä yleisö on nähnyt ja kokenut konserteissa ja television välityksellä niin hienoja toteutuksia ettei mikään oikein enää yllätä positiivisesti. Taustaorkesterit ovat yleensä koottuja taitavista muusikoista, joita vahvistetaan lisämuusikoilla konsertteihin juhlakokoonpanoiksi. Konserteissa käytetään nykyaikaista valotekniikkaa screeneineen ja moderneja äänentoistolaitteita. Kaikki nämä tuovat järjestäjille lisää kustannuksia ja siten lisäävät taloudellista riskiä. Kun samalla muutkin kulut ovat jatkuvasti nousseet; salivuokrat, teostokorvaukset, mainoskulut, lipunmyyntipalkkiot, majoitus- ja kuljetuskulut ja esiintyjäkulut, käy usein niin että suurella riskillä on mahdollisuus saada pieni tuotto mutta on suuri mahdollisuus tehdä isot tappi- Auraviihteellä on oma paikkansa iskelmämusiikinrakennemuutoksessa, sanoo Henri Kulmala. ot. Nykyään pitää olla yhä tarkempi mitä tapahtumia lähtee järjestämään vai kannattaako lähteä järjestämään ollenkaan. Pelkällä järjestämisen ilolla ja työllistämisellä ei yritys kauan pysty jatkamaan toimintaansa. Olemme itse mukana kotimaisessa iskelmämusiikissa sen eri osa-alueilla. Sen lisäksi että edustamme useita hienoja artisteja ja orkestereita joille hankimme esiintymistilaisuuksia, järjestämme konserttikiertueita, toimimme ravintoloitsijoina ja tanssilavayrittäjinä sekä olemme osakkaana Seinäjoen Tangomarkkinoissa, joka on useita vuosia ollut aikuisväen suurimpia kesäfestivaaleja Suomessa. Tanssiminen on yhtenä yhdistävänä tekijänä kaikissa viihteen osa-alueissa joissa me olemme mukana. Jos nykyinen kehitys jatkuu, tulee käymään niin että tanssiminen ei ole enää kansanhuvia vaan pienen piirin omalaatuinen vapaa-ajan viettotapa. Huolestuttavinta kehityksessä on se, että suurten ikäluokkien poistuessa pikkuhiljaa tanssiharrastuksen parista, nuorempaa sukupolvea tulee tilalle vain murto-osa poistuvista. Tämä johtaa taas väistämättä tilanteeseen, jossa tanssitilaisuuksien järjestäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ja siten menetämme esiintymispaikkoja ja suuri joukko hyviä esiintyjiä jää vaille töitä. Jotta suuntaus kääntyisi parempaan, vaatisi se laajan kulttuurimuutoksen niin että jo kouluissa olisi tanssitaidon opetus kirjattuna opetussuunnitelmaan samalla tavalla kuin uimataidonkin opetus. Me pyrimme omilla keinoillamme tuottamaan parempia ja houkuttelevampia esiintyjiä ja heidän kiertueitaan, pitämään tanssipaikkamme ja ravintolamme nykyajan tarpeita tyydyttävinä ja toimimaan niin, että iskelmä soi Suomessa vielä pitkään. Tämä on mahdollista niin kauan kun järjestämistämme tapahtumista jää käteen muutakin kuin järjestämisen ilo. Henri Kulmala toimitusjohtaja, Auraviihde Oy...jatkoa sivulta 2 Olemme samassa veneessä Suvaitsevuutta ja asenteiden muutosta tarvitaan tässä kulttuurissa myös muualla kuin pelkästään yleisöryhmien kesken. Asiat eivät tule kehittymään parempaan suuntaan, ellei sanoista aleta pikku hiljaa konkreettisiin tekoihin. Ongelmat kyllä sinänsä tiedostetaan. Olemme kaikki samassa veneessä, on kysymys sitten tanssinjärjestäjistä, ohjelmatoimistoista, esiintyjistä, levyyhtiöistä tai vaikkapa tanssikouluista ja -seuroista. Meidän tulisi pyrkiä aktiiviseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön, sillä yhden tahon etu on lopulta pidemmällä aikavälillä katsottuna myös kaikkien etu. Vahingoittamalla ja polkemalla toistemme toimintaa, vahingoitamme lopulta itseämmekin. Pelkästään omaan napaan tuijottaminen ei vie ketään kovin pitkälle eteenpäin. Monet tahot tekevät jo nyt paljon yhteistyötä ja toimivat yhteisten etujen mukaisesti, vaikka he saattavat olla periaatteessa suoranaisia kilpailijoita toisilleen. Kustannusten nousu ja huoli toimeentulosta mietityttää varmasti kaikkia tahoja ja varsinkin näin laman uhkan synkistäessä talousnäkymiä. Tanssipaikat ovat varsin keskeisessä asemassa, sillä koko tanssikulttuurin ydin toteutuu pääosin niissä ja joiden toiminnasta monet muut tahot ovat tavalla tai toisella riippuvaisia. Monet tanssinjärjestäjät toimivat tällä hetkellä toimeentulojensa äärirajoilla, on kysymys sitten yritys- tai yhdistystoimintapohjaisista paikoista. Viime vuosina on yhä useampi tanssipaikka joutunut supistamaan toimintaansa radikaalisti, jollei jopa lakkauttamaan kokonaan. Toisaalta uusia tai uudelleen käyttöön avattuja paikkoja on myös perustettu. Tilanteen kehittymiseen ei ole johtanut pelkästään vain artistien hintojen kohoaminen, vaan siihen ovat vaikuttaneet myös monet muut eri seikat ja yksilölliset olosuhteet, joten ei ole siis olemassa vain yhtä syyllistä tai tekijää! Pääsylippujen hintoja ei ole voitu määräänsä enempää nostaa, jotta tanssit säilyisivät ihmisille joka viikkoisina toimintoina harvan huvin sijaan. Oheistoiminta ei ole riittänyt ehkä paikkaamaan vajetta. Katteet ovat siten laskeneet ja rahaa ei tahdo enää riittää paikkojen kunnossapitoon ja kehittämiseen, jolloin liiketilojen kunto saattaa heikentyä oleellisesti ja vaikuttaa myös yleiseen viihtyvyyteen. Jos ja kun tanssipaikkoja alkaa jossain vaiheessa yhä enemmän lopettaa toimintaansa kannattamattomina, vähenee työ hiljalleen myös esiintyjiltä että heitä myyviltä ohjelmatoimistoilta, ja kilpailu työmahdollisuuksista kovenee. Tämä markkina-alueen kaventuminen voi vaikuttaa niin ikään eri artistien levynmyyntiin, koska heidän mahdollisuutensa kohdata yleisöään livenä rajoittuu ja se pienentää ihmisten tietoisuutta näistä artisteista. 4 TANSSIVIIHDE LEHTI 4/2008 Entä mihin ihmiset voivat lähteä viihtymään? Kaikki vaikuttaa siis kaikkeen! Ei ole vain yhtä ratkaisua Mitä voimme tehdä, että jokainen tässä kulttuurissa toimiva taho saattaisi saada työstään jatkossakin elantonsa? Mitään yhtä yksittäistä taikaratkaisua siihen ei ole olemassa! Tanssikulttuuri tarvitsee säilyäkseen ja kehittyäkseen ennen kaikkea lisää uutta yleisöä tanssipaikoille, sillä kun isot ikäryhmät eivät jaksa käydä enää tansseissa, ketä jää jäljelle?! Nykyistäkään asiakaskuntaa ei pidä unohtaa. Miten uutta yleisöä sitten saadaan? Koko tämän kulttuurin mediakuvaa pitäisi yrittää luoda positiivisemmaksi ja tuoda sitä laajemmin esiin. Tanssista ja iskelmämusiikista olisi tehtävä entistä hyväksyttävämpää ja trendikkäämpää, jotta nuoriso ja ne ikäpolvet, jotka ovat viime vuosikymmeninä jääneet pitkälti tanssikulttuurin ulkopuolelle muun vapaa-ajan tarjonnan tullessa kilpailemaan ajankäytöstä, innostuisivat lähtemään tansseihin ja kiinnostumaan aktiivisemmin tämän kulttuurin tarjoamista mahdollisuuksista. Jokaisen tahon toiminnalla ja erityisesti myös medialla on tässä iso vaikutuksensa, on kysymyksessä sitten televisio, radio tai lehdistö. Tanssiviihde lehti pyrkii toteuttamaan tätä tekijää tuomalla tietoutta koko kulttuurista ja sen eri toimijoista sekä nostattamaan siten alan arvostusta ihmisten keskuudessa. Julkaisu on itsessään selkeä osoitus myös yhteistyön voimasta, sillä ilman niitä kaikkia tahoja, jotka ottavat osaa lehden tekemiseen mainostilaostoilla, toimivat jakelupaikkoina tai osallistuvat muutoin toimintaan, ei tätä lehteäkään olisi. Minä lähinnä vain organisoin ja toteutan lehden konkreettisella tasolla. Mitä laajemmin eri tahot ovat mukana, sitä isompi lehti on ja sitä kattavammin se tavoittaa lukijoita ja voimme tiedottaa asioista! Moni tanssipaikka on laajentanut myös esiintyjiään tanssi- ja iskelmämusiikin lisäksi pop/rock -osastolle, minkä koen sinänsä hyvänä asiana. Siten saadaan laajemmin uusia ihmisiä tutustumaan näihin paikkoihin, sillä kun asiakas tulee kerran, saattaa hän tulla myös toisenkin kerran ja kenties katsomaan jonkin muun musiikillisen genren edustajaa. Erilaiset esiintyjät vetävät erilaista yleisöä. Meille on kantautunut perinteisien tanssilajien ohella uusia lajeja, joita voi tanssia laajemmin eri musiikkien tahtiin. Voisiko tarjonnan lisääminen ja nämä uutukaiset tanssilajit olla yksi uutta yleisöä aktivoiva tekijä tulevaisuudessa; vauhdikkaampaa ja iloisempaa musiikkia tanssipaikoille? Voisin kuvitella, että kysyntää on tulevaisuudessa yhä enemmän sellaisille esiintyjille, jotka pystyvät esittämään monipuolisemmin erilaista musiikkia. Toki perinteinen tanssimusiikki tulee olemaan aina tärkeänä osana tätä kulttuuria, mutta se ei välttämättä riitä pelkästään houkuttelemaan suuria massoja ja ennen kaikkea niitä uusia ihmisiä liikkeelle. Tietysti tämän keinon onnistunut toteuttaminen riippunee myös kyseessä olevasta paikasta ja sen luonteesta, eikä välttämättä toimi kaikkialla. Markkinointia ei pidä myöskään liikaa supistaa. Pelkästään nettimainontaan keskittyminen ei riitä, sillä edelleenkään kaikilla ihmisillä ei ole nettiä käytössä tai he eivät käytä sitä aktiivisesti. Jos uusia ihmisiä halutaan tavoittaa, miten he osaavat mennä juuri oikeaan verkko-osoitteeseen ja ovat tietoisia tarjonnasta? Lehtiä luetaan vieläkin ja tullaan lukemaan myös jatkossa. Tanssiviihde lehden huima menekki jakelupaikoissa ja lukijoiden että muiden eri tahojen positiivinen palaute ovat siitä selkeä osoitus. Uusia alaa markkinoivia tehokeinoja voisivat olla myös tanssikulttuurin tuominen entistä vahvemmin esimerkiksi tyky-toiminnan (=työkykyä ylläpitävä toiminta) pariin ja tanssilavoille suuntautuvien elämystoimintapakettien tarjoaminen yrityksille ja turisteille. Tanssinopetus tulisi saada lisäksi koulujen liikuntatuntien vakiolajiksi, jotta nuoret saisivat siihen mahdollisimman varhain tuntumaa eikä kynnys tanssimiseen olisi niin korkealla vanhemmallakaan iällä. Tanssilla ja musiikilla on ollut ja tulee aina olemaan suuri vaikutus ihmisiin ja heidän niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiinsa. Näin laman uhkan voimistuessa pehmeitä ihmisläheisiä arvoja ja vastapainoa arjen huolille tarvitaan yhä enemmän. Se mitä kylvämme tänään, sitä niitämme huomenna. Aktiivista yhteistyötä tekemällä, saavutamme entistä isomman sadon, josta kaikki osapuolet voivat hyötyä! Näiden sanojen päätteeksi toivotan kaikille lukijoille ja lehden yhteistyökumppaneille yhteisesti Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009! Olen tänä vuonna päättänyt lahjoittaa joulutervehdyksiin tarkoitetut varat Invalidiliiton keräykseen, jossa ne menevät varmasti hyvään tarkoitukseen. :) Lämpimin ajatuksin, Jaana Jande Vuorenpää :), Päätoimittaja

5 teksti: PENTTI TERÄVÄINEN Radio kuvia korvien väliin Radio soi suomeksi Suomalaisen musiikin osuus radioaalloilla on ilahduttavasti noussut viime vuosina. Kun tavoitellaan suomalaista yleisöä, radio soi useimmiten suomeksi. Eniten suomenkielistä musiikkia soittavat maakuntien paikallisradiot, Radio Suomi sekä Iskelmä-ketju, joka tosin on lisännyt huomattavasti kansainvälisen repertuaarin osuutta pyrkiessään saamaan lisää kuulijoita valtakunnalliselta Radio Novalta. Radio Suomipop soittaa nimensä mukaisesti suomalaisten artistien poppia, yleensä hieman vanhempaa materiaalia kuin nuorisoradioiksi luokiteltavat Yle X, Voice ja NRJ. Mielenkiintoisimmat radiot ja persoonallisimmat musiikkivalinnat ovat maakunnissa, joiden radiot eivät ole liian tiukassa formaatissa. Kun liikut eri puolilla maata, virittäydy vaihteeksi ennenkuulumattomalle taajuudelle. Huomaat, että radiot eivät ole samanlaisia. Parhaimmillaan toteutuu iskulause radio kuvia korvien väliin. Televisiossa kaikille on sama kuva, radiossa jokaiselle omansa. Osa paikallisradioista kuuluu nykyisin myös netissä. Esittelemme nyt joukon merkittäviä itsenäisiä radioita Kehä kolmosen pohjoispuolelta. uutisista ja kulttuurista kertovaa. Pookin musiikkitoimittaja Jussi Häkkilän listalla ovat syksyllä olleet mm. A.Mattilat, Jari Sillanpää, Eino Grön, Jarkko Honkanen, Markus Törmälä & FBI-beat sekä kuuluvuusalueen omiksi artisteiksi luettavat Lasse Hoikka, Johanna Piipponen ja Suvi Teräsniska. Inarissa myös saameksi - RADIO INARIN - Radio Inarin toivekonserteissa toivotaan eniten Eero Avenia, Reijo Taipaletta ja iskelmätaivaan tähtiä, mutta muitakin, kertoo musiikkivastaava Ilmari Aikio. Radio Inari kuuluu laajalla alueella Pohjois-Lapissa. Esimerkiksi allekirjoittanut bongasi radioaseman keväällä Saariselällä ja kuuluvuus piisaa pitkälle Sodankylän puolelle saakka. Uskollinen kuulijakunta pitää yhteyttä radioon ja osallistuu toiveiltojen puhelintoiveisiin. Ilmari Aikion mukaan on sellaisiakin, jotka toivovat samaa artistia kerrasta toiseen. Ehkäpä Ilmarin kannattaa lähettää näille aktiiveille CD-levyjä, jotta saavat kuulla suosikkiaan tarpeeksi - Päivälähetyksiä kuuntelevat myös rankemman musiikin harrastajat. Meiltä toivotaan Teräsbetoniakin. Muuten musiikkilinjaa pyritään toteuttamaan tasapuolisesti, eli ketään tiettyä artistia ei ole nostettu muita korkeammalle. Soitetuimpien joukossa on myös saamelaisten ja pohjoissuomalaisten artistien musiikkia. Kainuusta kajahtaa - RADIO KAJAUKSEN suhde kotimaiseen musiikkiin on lämmin, läheinen, utelias ja joskus myös epäuskoinen Iskelmä- ja tanssimusiikki ovat vahva runko, jota höystetään hyvillä pop-kappaleilla. Raskas musiikki jätetään toisille, sanoo Päivi Vammalassa päämajaansa pitävän Manta monipuolisena Karppinen. RADIO MANTAN suhde kotimaiseen iskelmä- ja tanssimusiikkiin on - Kaikki kuoret avataan, joka levy kuunnellaan. Sisältö ratkaisee. Pohdittaessa meneekö kappale soittoon, - Meillä on soitossa lähes kap- läheinen.. mietitään, että jos ajaisin autossa ja paletta. Formaattiradioiden kaltaisia kuulisin tämän, nauttisinko vai vaihtaisinko toisaalle. Viikon aikana tul- joten tästä voi päätellä musiikkitar- soittolistoja meillä ei ole ollenkaan, leet soittokelpoiset levyt esitellään jonnan olevan melkoisen kirjavaa. perjantaisin. Monipuolisuus onkin asia, josta Joka arkipäivä otetaan levytoiveita saamme eniten kiitosta, sanoo Pauliina Parto. vastaan puoli tuntia. Tiistaina, torstaina ja lauantaina on Onnea ja terveisiä - ohjelma. Perjantai-iltana on Teuvo Teuski Eeronheimon per- Vanhalle tanssimusiikille on omistettu tunti aikaa soittaa toiveita Iloiseen iltaan. Kuuntelijoiden Minun makuuni let. Teuskilla on valtavasti lp-levyjä, jantaisin toimittama Muistojen säve- -listat ovat käsittelyssä maanantaisin, joilta hän onnistuu lähes aina löytämään ne harvinaisemmatkin toive- tiistaisin ja torstaisin. Nettihitti-listalla kuuntelijat käyvät kappaleet. Kaikkein vanhin musiikki äänestämässä omaa suosikkiaan netissä. Äänestystulokset kuullaan per- muista ohjelmista minimiin on viimeisen vuoden aikana karsittu jantaina ja uusintana lauantaina. Kappale on listalla enintään kuukauden. tisen ohjelma Belairin penkillä ke- Joka toinen perjantai Aulikki Leh- Osa ehdolle laitettavista kappaleista rää kuuntelijat radioiden ääreen ja tulee kuuntelijoiden ehdotuksina. puhelinlangoille. Aulikilla on usein Radio Kajauksessa soivat myös listaohjelmat Tätä Suomi Tanssii ja Radio tuttanut esimerkiksi Kaija Pohjolaa musiikkivieras. Syksyllä hän on ju- Top 20. ja Kike Elomaata. - Radion kuuntelijat ovat hyvin tietoisia uusimmista kappaleista ja ar- Pookia suomeksi RADIO POOKI kuuluu Keski- ja tisteista, joten ne pyritään saamaan Pohjois-Pohjanmaalla sekä Meri-Lapissa. Sen toimitukset sijaitsevat Raa- Suurin osa lukeutuu siis kategoriaan Mantassakin soittoon tuoreeltaan. hessa ja Oulussa. Musiikki on sataprosenttisesti kotimaista iskelmää, poppia kia ja vanhempaa rokkia kuten Hurri- kevyt, mutta esimerkiksi suomirok- ja tanssimusiikkia, ohjelmisto paikallista ja maakunnallisista tapahtumista, pyrimme toteuttamaan joka ganesia soitetaan kyllä. Levytoiveita päivä. Musiikillisia otsikko-ohjelmia ovat listaohjelmat Tätä Suomi tanssii ja Radio Top 20 sekä Listakiikari, jossa soitetaan musiikkia listojen tuntumasta. Levylämpimäiset esittelee viikon uutuuksia. Viikonloppuna kaikki viikon otsikko-ohjelmat kuullaan uusintoina. Sun nousee Lempäälästä Pirkanmaalla ja suuressa osassa Satakuntaa ja Kanta-Hämettä kuuluva alueellinen radioasema RADIO SUN lupaa monipuolisinta iskelmää ja parasta poppia. - Kanavalupausta toteutetaan soittamalla tunnetuilta artisteilta ilmestyneiltä albumeilta muitakin kuin eniten markkinoituja sinkkulohkaisuja. Vaikka pääpaino onkin uudessa kotimaisessa hittimusiikissa niin iskelmän kuin popinkin saralta, löytyy rotaatiosta myös aarteita ja nostalgiaa luvuilta, kertoo päätoimittaja Otto Linna. Sunin musiikista noin 80 prosenttia on kotimaista ja loputkin tunnettuja kansainvälisiä hittejä, jotka tempoltaan sopivat ohjelmavirtaan. Haluttua musiikkia toistetaan riittävästi, mutta biisejä ei polteta loppuun, Linna lupaa. Musiikkiin keskittyviä ohjelmia Sunilla on muun muassa joka arkipäivä kuultava Viikon artisti, perjantai-illan Viihteelle-toivekonsertti ja tunnin Tähtihetki yhden artistin musiikista. Lauantai-illassa toteutetaan livetoiveita studiovieraan kera, minkä jälkeen Hiljaisuuden sillalla soi tunnn verran slovareita. Sinkkusirkkelissä sunnuntai-iltapäivisin kuulijat saavat päättää uuden sinkun kohtalon, meneekö se soittoon vai sirkkeliin. Melodia kunniassaan Varsinais-Suomessa kotimaisen musiikin ystävät kuuntelevat laajalti RA- DIO MELODIAA, jonka edeltäjä oli Radio Majakka. Ohjelmapäällikkö Harri Kujalan mukaan Melodia soittaa noin puolet suomenkielistä, artisteina muun muassa Kari Tapio, Samuli Edelmann, Paula Koivuniemi ja Eija Kantola. - Auran Aalloilla kotimaista on neljännes ja nuorisokanava Zoomilla ehkä noin 30 prosenttia, Kujala laskee. Melodiassa on lauantaisin mahdollisuus lähettää terveisiä ja toivoa levyjä Ossi Valon ohjelmassa Leppoisa lauantai. Ohjelma pyritään pitämään pirteänä, joten surullisia masennusbiisejä vältetään. Aseman tunnuslauseena on parhaat klassikot ja iskelmähitit. Nimensä mukaisesti Melodialla uskotaan melodian voimaan. Syksyn tähtiä Melodialla ovat olleet mm. Suvi Hiltunen, Jani & Jetsetters ja Saija Tuupanen. Vaasa tanssittaa RADIO VAASA palvelee sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuuntelijoita Vaasassa ja sen lähiympäristössä. Kotimaisen iskelmän ja popin lisäksi kuullaan mm. paikallisten artistien ja kansainvälisten artistien musiikkia. Tanssimusiikin ystäville on kaksi erikoisohjelmaa. Rassen krammarissa tarjotaan herkkuhetkiä tanssimusiikin ystäville torstaisin sekä uusintana lauantaina ja sunnuntaina. Hippi Hovin juontama Tätä Suomi tanssii aloittaa viikonlopun perjantaina klo 17. Ohjelma kuullaan myös sunnuntaina. Kantrimusiikilla on oma ohjelmansa Countrydoctorn, jazzilla Swingtime. Järviradiossa päättää kuulija Alajärvellä sijaitseva JÄRVIRADIO kuuluu nykyisin Järviseudun, Keski- Suomen ja Jyväskylän lisäksi myös Helsingissä (105,5 MHz). Päätoimittaja Markku Mäenpään mukaan kuulijat päättävät Järviradion musiikkilinjan, joka perustuu pitkälti maksullisiin toivelevyihin. Otsikko-ohjelmina ovat mm. kolmituntiset Lauantaitanssit ja perjantain Levyuutuudet. Arkisin puoliltapäivin kuullaan Hilpeästi hanurilla, illansuussa on usein hengellistä ohjelmaa. Maakunnan musiikkia testataan Järviradio Top 5 ohjelmassa, jossa yleisö äänestää paremmuusjärjestyksen. Iltaisin ja öisin Järviradio lähettää Voice Of American kansainvälistä ohjelmistoa. Kokkolassa poppia ja iskelmää Keski-Pohjanmaalla kuuluva RADIO 967 lähettää Kokkolasta kotimaista poppia ja iskelmää. Minna Mustosen listalla ovat syksyllä soineet mm. Simo Silmu, Antti Ahopelto, Juha Tapio, Janne Hurme, Laura Voutilainen, Mamba, Egotrippi ja Chisu 882 Salossa Ohjelmapäällikkö Piia Korisevan valitsemaa musiikkia kuullaan Salon seudulla RADIO 882:n taajuuksilla. Päivän ohjelmavirta koostuu uutuuksista sekä 80- ja 90-luvun klassikoista. Syksyn mittaan 882:n listalla ovat olleet mm. In The Mood, Janne Tulkki, Juha Metsäperä, Juha Tapio, Laura Voutilainen ja Unelmavävyt. Popimpaa osastoa ovat edustaneet mm. Anna Eriksson, Anna Abreu, Jonna Tervomaa ja Jore Marjaranta. Radio Voima Lahdessa Lahtelainen paikallisradio RADIO VOIMA soittaa suomalaista ja kansainvälistä poppia laajalla repertuaarilla. Voimaan mahtuvat Idols-popparit Anna Abreu, Kristian Meurman ja Hanna Pakarinen siinä missä Juha Tapio, Laura, Rasmus ja Dingokin. Musiikkivastaavana toimii Joni Heinonen. Pohjois-Karjala tanssii Iskelmän kanssa yhteistyötä tekevistä radioista muutamilla on myös runsaasti omaa, itse toimitettua ohjelmaa. Esimerkiksi pohjoiskarjalainen RADIO REX panostaa voimakkaasti omaan tuotantoon erityisesti viikonloppuisin. Itsekin innokas lavatanssija Jenni Puhakka juontaa suosittua kaksituntista Lauantaitanssit-toivekonserttia, joka on pyörinyt Rexissä jo 20 vuotta. - Tanssituokiossa kuullaan tuttuja hittejä eri vuosikymmeniltä ja tanssilajien kirjo on laaja. Valssia, tangoa, foksia, hidasta valssia, humppaa, polkkaa, jenkkaa, masurkkaa sekä lattarirytmejä. Etusijalla ovat tanssittavat toivelevyt. Pelkällä vaihtoaskeleella tanssittaville iskelmähiteille tilaa on arkisin, joten Lauantaitansseissa soitetaan levyjä, jotka toimivat tanssinharrastajillekin tai ovat peittyneet jo pölyyn vinyylihyllyssä, Jenni kertoo. Levytoiveita toteutetaan myös viikonloppuaamuisin Muista minua onnitteluohjelmassa, jonka toiveet eivät ole kotimaiseen tai tanssiteemaan sidottuja, mutta siitä huolimatta valtaosa toiveista noudattelee Lauantaitanssien linjaa. Myös paikalliset artistit pääsevät ohjelmassa soittoon. Viikonlopuissa kuullaan myös Tuulan Tuutti, jossa Tuula Turunen soittaa hittejä ja muutakin musiikkia vuosien varrelta. Nostalgiaohjelmassa kaivellaan eetteriin takavuosina radioissa raikaneet rallit viikottain vaihtuvilla teemoilla. Myös nämä ohjelmat ovat kuuluneet Rexin ohjelmistoon sen koko historian ajan eli 20 vuotta. Toivelevyjä soi myös torstaisin Onnenkakku-lähetyksessä, jossa arvotaan kakku jollekin syntymäpäiväsankarille. Arkisin on myös Musavisa, jossa kysytään erilaisia, yleensä kotimaiseen musiikkiin liittyviä kysymyksiä ja soitetaan aiheeseen kuuluvaa musiikkia. 5