Paikallisen vaikuttamisen ohjelma

Transkriptio

1 Paikallisen vaikuttamisen ohjelma

2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä vuonna 2014 Esipuhe Pohjois-Pohjanmaa edustaa monella tavalla omaleimaista maakuntaa, jossa väestö on nuorta ja jossa on vähän yritysten toimipaikkoja. Maakunnan alueella on perinteisesti ollut suuria työnantajia, joilla on ollut merkittävä työllisyysvaikutus. Elinkeinorakenteet ovat kuitenkin viime vuosina olleet muutosten pyörteissä ja työpaikkojen syntyminen on yhä enemmän pk-yritysten harteilla. Uusien yritysten syntyminen tukee omalta osaltaan työllisyyden myönteistä kehitystä. Suuryritykset (250 hlöä) Mikroyritykset (1-9 hlöä) Pienyritykset (10-49 hlöä) % 25 % 22 % 18 % Pohjois-Pohjanmaalla yrittäjien osuus alueen työllisistä on 11 %, kun koko maan keskiarvo on 10,6 %. Pohjois-Pohjanmaa edustaa pienimmän toimipaikkamäärän aluetta suhteessa asukaslukuun, 51,5 toimipaikkaa/ 1000 asukasta kohti. Koko maan keskiarvo on 64,4 toimipaikkaa/ 1000 asukasta. Koko maan kunnista toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun vähiten on Limingassa: 41 toimipaikkaa/ 1000 asukasta. Suurin tiheys on Ahvenanmaalla suhdeluvun ollessa 95,9 toimipaikkaa/ 1000 asukasta. (Tilastokeskus 2/2016). Keskisuuret yritykset ( hlöä)

3 Yritysten sijainti Suomessa Nuori väestö Vuonna 2015 Suomen väestön keski-ikä oli 42,3 vuotta. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaalla väestö on keskimäärin nuorinta (39,4 vuotta) ja yksittäisistä kunnista nuorin keski-ikä koko maassa on Limingassa (31 vuotta). (Tilastokeskus 2015). Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudun ulkopuolella olevien kuntien ikärakenteessa eläkeikäisten osuus on keskimääräistä korkeampi. Pohjois-Pohjanmaalla toimii 30 kuntaa, joista 23 kuntaa toimii Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueella, jäsenenä alueella on yhteensä reilut 4300 yritystä. Toimivia yrityksiä alueella on n kpl, jotka työllistävät n työntekijää.

4 Kuntien muuttuva rooli Kuntien rooli tulee muuttumaan maakuntahallinnon uudistuessa vuonna Merkittävin muutos tulee kohdistumaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuisiin. Suomeen perustetaan 18 itsehallintoaluetta, jotka järjestävät itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Muutoksia tulee myös ELY-keskusten, aluehallintoviranomaisten ja maakuntaliittojen tehtävien organisoitumiseen. Muutoksilla tulee olemaan huomattavia vaikutuksia kuntien budjetoitaviin toimintoihin. Kunnat joutuvat laatimaan uudet kuntastrategiat jo vuodesta 2017 alkaen. Strategioiden yhtenä keskeisimpänä sisältönä tullaan määrittelemään kuntien elinvoimaisuutta ja elinkeinopolitiikkaa. Kuntavaalit on Suomen Yrittäjille jäsenjärjestöineen tärkeät monesta näkökulmasta: yrittäjyystiedon lisääminen kuntien vaikuttajille yrittäjyyden olosuhteisiin vaikuttaminen verkoston luominen ja vahvistaminen paikallisyhdistysten toiminnan vahvistaminen paikallisessa vaikuttamisessa Tämä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisen vaikuttamisen ohjelma on tarkoitettu kaikkien ehdokkaiden käyttöön, myös puolueiden ja kunnallisten viranhaltijoiden käyttöön tarkoituksena tuoda esiin niitä yrittäjyyden olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä, joilla uskomme olevan vaikutusta työn ja toimeentulon tuomaan hyvinvointiin Pohjois-Pohjanmaalla.

5 Kunta elää yrityksistä! Yritysten rooli ja merkitys kuntien elinvoimaisuuden rakentajana tulee olemaan entistä merkittävämmässä asemassa. Menestyvät yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja kunnalle. Tällä hetkellä jo yli 60 % yksityisen sektorin työpaikoista on pk-yrityksissä. Yrittämiseen kuuluu riskinotto- ja sietokyky. Tulevaisuuden kunnissa tarvitaan myös uudistumiskykyä ja halua. Haluamme rohkaista kuntia uusien toimintamallien kokeiluun ja kehittämiseen vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja yritysten kanssa. Päättäjillä on vastuu ja velvollisuus tuntea oman kuntansa vahvuudet ja mahdollisuudet elinvoimaisen yritystoiminnan edistämiseen. Kunnan tärkein tulolähde on tuloverosta maksettava kunnallisvero. Kunnallisverotuottoa syntyy, kun kuntalaisilla on työtä ja kunnan alueella menestyviä yrityksiä. Kunnilla ja yrityksillä on yhteinen tavoite! Kunta ja maakunta voivat edistää pk-yritysten työllistämistä huolehtimalla, että alueella on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa, työllistämiseen liittyvä byrokratia on purettu minimiin, tukityöllistämiseen käytettävät varat on kohdennettu työelämän tarpeet huomioiden ja palvelujen suuntaamisesta käydään aktiivista vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa. Yrityksissä tehdään päätöksiä nopeasti, tämä edellyttää joustavuutta myös viranhaltijoilta. Menestyvän kunnan resepti Mitä tiiviimmin kuntapäättäjät tekevät yhteistyötä oman kunnan pk-yritysten kanssa, sitä tyytyväisempiä yrittäjät ovat kunnan elinkeinopolitiikkaan. Hyvä yrittäjyysilmapiiri syntyy kunnan päättäjien, viranhaltijoiden ja yrittäjien yhteisestä vuorovaikutuksesta. Yhdessä sovitut tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi rakentavat luottamusta, luovat edellytyksiä yritysten menestymiselle ja sitä kautta lisäävät kaikkien kuntalaisten hyvinvointia. Hyvä paikallinen elinkeinopolitiikka huomioi yritystoimintaa suunnittelevien sekä jo toiminnassa olevien yritysten tarpeita ja ennakoi tulevaa aktiivisesti. Eri kehitysvaiheessa olevat yritykset tarvitsevat omaan tilanteeseensa sopivaa palvelua. Yrityksissä ollaan oman alan asiantuntijoita. Kehittyvä ja kasvava yritys voi kuitenkin suuresti hyötyä asiantuntijakumppaneiden tarjoamasta osaamisesta. Yrityspalveluiden kustannustehokas toiminta toteutuu parhaiten valinnanvapauden kautta, jolloin yritys itse voi valita tarvitsemansa asiantuntijan. Tämä voi toteutua palvelusetelimallin kautta. Kannustamme Pohjois-Pohjanmaan kuntia yrityspalvelusetelimallin kehittämiseen ja käyttöön ottamiseen esim. kokeiluhankkeiden kautta.

6 Menestyvässä kunnassa: 1. Huolehditaan yrittämisen edellytyksistä Tavoitteenamme on kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteon valmistelijoiden tulee arvioida päätettävänä olevien asioiden mahdolliset yritysvaikutukset. Lisäksi yrityslähtöisyys tarkoittaa riittävän nopeaa päätöksentekoa ja sitä, että päätöksenteko on avointa ja yrittäjiä kuullaan silloin, kun tehdään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä. Suomen bkt:sta 15 % käytetään julkisiin hankintoihin. Julkisten palvelujen ja hankintojen järjestäminen vaikuttavasti on kaikkien kuntalaisten etu. Hankintapolitiikka on osa elinkeinopolitiikkaa ja tähän tarvitaan toimivat pelisäännöt. Avoimuus ja markkinavuoropuhelu-käytäntöjen vahvistaminen ovat avainroolissa hankintojen toteuttamisessa. Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Pohjois-Pohjanmaa, N=311) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullinen kehittämisyhtiön tai 23 vastaavan toiminta 25 Koulutus ja osaaminen Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja nämä tarpeet tulee huomioida koulutustarjonnassa. Koulutuksen turvaaminen tarkoittaa vahvaa peruskoulutusta ja joustavuutta sopeutua yritysten osaajatarpeisiin. Toisen asteen koulutusreformin myötä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen osuus tulee lisääntymään. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla on useita kasvualoja, jotka tulee huomioida koulutuspaikkatarjonnassa. Yritykset tuottavat palveluita ja tuotteita. Toimivat liikenneyhteydet ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat osa käytännön edellytyksistä, joita yrityksessä pohditaan valitessa sijoittumista. Hyvä yrittäjyysilmapiiri muodostuu aktiivisesta vuorovaikutuksesta. Tärkeintä on yhdessä tekemisen meininki!

7 3. Vaikutetaan siihen, että yritysten määrä kasvaa Alkava yrittäjä tarvitsee asiantuntijapalveluita yritystoimintansa käynnistämiseen. Tavoitteena tulee olla helppo saavutettavuus. Verkostojen rakentaminen heti alkuvaiheesta lähtien auttaa yrittäjää eteenpäin. Toimitila-, maankäyttö- sekä lupapolitiikalla voidaan tehokkaasti tukea tai estää yritystoiminnan käynnistämistä ja kasvua. Kuntien muuttuvassa tilanteessa on otollinen aika tarkastella perinteistä toimintakulttuuria ja kehittää prosesseja turhan sääntelyn purkamiseksi. Menestyvä kunta tarjoaa yritysmyönteiset olosuhteet ja kertoo niistä aktiivisesti yritystoiminnan sijaintia harkitseville. 2. Kuunnellaan yrittäjiä ja tarjotaan yrityspalveluita Yrittäjien kuuleminen auttaa kuntaa suuntaamaan omaa toimintaansa. Yritykset tarvitsevat yrityspalveluita yrityksen eri kehitysvaiheissa. Palveluita ja neuvontaa tarvitaan mm. verkostoitumisen, kansainvälistymisen, digitalisaation, yritysrahoituksen ja yritysten omistajanvaihdostilanteiden edistämiseen. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin 2015 mukaan Pohjois-Pohjanmaalla 55 vuotiaista tai sitä vanhemmista yrittäjistä 33 % arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle siinä vaiheessa, kun itse luopuu päävastuusta. Yritysten jatkuvuus pitää olla turvattu ja omistajanvaihdos on hyvä vaihtoehto yrittäjyyttä harkitseville. Menestyvässä kunnassa viranomaisilla on myönteinen palveluasenne. Yrittäjyyskasvatuksella vaikutetaan varhaiskasvatuksesta lähtien lasten ja nuorten yrittäjämäisen asenteen syntymiseen ja vahvistumiseen sekä tulevien yritysten syntymiseen. Menestyvässä kunnassa yrittäjyyskasvatus on osa elinkeinopolitiikkaa ja kasvatus- ja opetustehtävissä toimivia kannustetaan aktiiviseen kehittämiseen. Koulutustarjonnalla tuetaan alueellista ja paikallista osaamispääomaa ja vaikutetaan yritysten sijoittumiseen. Koulutuksen työelämälähtöisyys tarkoittaa parhaimmillaan tiivistä yhteistyötä paikkakunnan pk-yritysten kanssa. Omistajanvaihdospalveluja tarvitsevat myös nuoremmat esim. kasvuvaiheessa olevat yrittäjät.

8 ARVOMAAILMA ROHKEUS VAIKUTTAA TULOKSEKAS EDUNVALVONTA YHDESSÄ TEKEMINEN TOIMINTA HYVÄT PALVELUT JÄSENILLE AIDOSTI YRITTÄJÄN ARJESSA TOIMIVA YRITTÄJYYSVERKOSTO HALU AUTTAA 4. Huolehditaan palvelutarjonnasta ja viihtyisästä asuinympäristöstä Osa palveluista tuotetaan julkisesti ja osa yksityisesti. Kuntalaisen näkökulmasta olennaista on, että palveluita on tarjolla laadukkaasti ja tehokkaasti tuotettuna ja niin, että niissä toteutuu kansalaisen oma valinnanvapaus. Viihtyisä, turvallinen asuinympäristö ja hyvät harrastusmahdollisuudet lisäävät paikkakunnan vetovoimaa.

9 ELINVOIMAISEN KUNNAN TEESIT 1. Kun pidät huolta yrittämisen edellytyksistä, pidät huolta koko kunnasta. Yrittäjyys on kunnan tärkein voimavara. Se luo työtä, palveluja ja verotuloja. 2. Kun varmistat, että kunnan toimintaympäristö pysyy yrittäjämyönteisenä, houkuttelet kuntaan lisää yrityksiä ja asukkaita. 3. Kun kysyt ensin yrittäjiltä, varmistat, että kaikissa päätöksissä huomioidaan aina myös yritysvaikutukset. 4. Kun toteutat kunnan hankinnat aina osissa ja avoimesti, varmistat, että alueen yrittäjillä on reilu mahdollisuus menestyä. Se synnyttää kilpailua ja parantaa palvelun laatua. Yrittäjämyönteinen kuntastrategia = elinvoimainen kunta Isokatu OULU puh