tutkinta ta k a i s i n ko u lu u n a a lto l a i s e l l a aksentilla r a h i s h ä r k ä spek t i

Transkriptio

1 TALOUSRIKOS- tutkinta POLIISITYÖTÄ, jota ei näytetä tv:ssä ta k a i s i n ko u lu u n a a lto l a i s e l l a aksentilla r a h i s h ä r k ä spek t i 1/2015

2 PÄÄKIRJOITUS Taneli Kontiainen Epämääräinen ekonomi Opiskelijoille ja työnantajille tulisi selkeämmin kertoa, miten kaupallisen alan tutkinnot eroavat toisistaan. Miten tämä lehti tehtiin? Kurkista Kylterin niin tiedät. Palvelukseen halutaan ekonomi, merkonomi tai muuten vain reipas kaveri. Tämä vanha rekrytointi-ilmoituksen letkautus hymyilyttäisi enemmän, jos se ei nykyään olisi ajankohtaisempi kuin koskaan. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana etenkin liike-elämään suuntautuvan korkeakoulutuksen kenttä on monipuolistunut uusilla tutkinnoilla. Takavuosina ei ehkä osattu arvostaa akateemisen koulutuksen tuomaa osaamista kaupallisella alalla, mutta nyt työnantajilla on varmasti vaikeuksia erottaa monet tutkinnot toisistaan. Eikä vastaus ole ihan helppo. Kuinka moni työnhakijakaan oikeasti osaa sanoa, miten tradenomin tai ulkomaisen kauppakorkeakoulun käyneen kandidaatin osaaminen eroaa kauppatieteiden maisterin taidoista? Erot ovat tietysti osin yksilöllisiä, mutta kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut voisi ottaa tästä epätietoisuudesta kopin. Pitäisi kertoa, millaista osaamista ekonomilla on, mitä tradenomi ei hallitse, ja toisinpäin. Mitkä erot ovat työnhaussa olennaisia? Eikä vastaukseksi ihan riitä se, että yliopistossa ollaan teoreettisempia ja ammattikorkeakoulussa käytännönläheisempiä. Epämääräistynyt mielikuva tutkintojen sisällöistä on huomattu myös Suomen Ekonomeissa, joka uudisti brändinsä tammikuussa. Yksi uudistuksen peruste oli se, että ekonomi tulisi tuntea nykyistä paremmin. Ettei kauppatieteiden maisteri joutuisi työnhaussa selittelemään kuka on ja minkä asian kanssa. Kauppatieteiden maisterit ovat kuitenkin osaamiseltaan monenkirjava joukko, eikä yhteisen mielikuvan luominen ole helppoa. Omilla koulutusvalinnoillaan ja työkokemuksella osaamiseen voi vaikuttaa paljon. Brändikampanjassaankin liitto pyrki näyttämään, kuinka erilaisissa tehtävissä ekonomeja työskentelee. Erottuminen on työnhaun uusi suosikkihokema. Siihen on onneksi monia keinoja. Yksi vaihtoehto on massasta poikkeavan koulutuksen tai usean tutkinnon hankkiminen. Tässä lehdessä pureudumme syihin toisen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi (s. 24). Toinen keino erottua on hakeutua töihin alalle, joka ei ole koulutustaustalle tyypillinen. Monella alalla kauppatieteellisestä koulutuksesta on erityistä hyötyä. Niin on esimerkiksi poliisissa, jossa laskentatoimen asiantuntija voi toimia rikostarkastajana (s.18). Tai sitten voi hankkia erityisosaamista, jota muilla ei ole. Viestintätaitojen merkitys tulee korostumaan kaikilla aloilla. Osaamisen kartuttamisen voi aloittaa avustamalla ylioppilaslehteä.

3 As your career accelerates, EY has your back. We want to make your time at EY the most valuable experience in your career. Therefore, you will be assigned a personal counselor from the first day. A colleague who will help you develop and achieve your goals. This helps us too. The better you get, the better we become. ey.com/fi/careers 2014 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. TEKIJÄT Taneli Kontiainen Karin Gellman 1/2015 Kylteri on Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden ylioppilaslehti. Syksyllä 1999 perustettu lehti toimii ikkunana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden maailmaan ja käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän näkökulmastaan. päätoimittaja Taneli Kontiainen taneli.kontiainen@kyweb.fi ad ELINA RYTKÖNEN MINNA IHOLIN Karin Gellman karin.gellman@kyweb.fi ilmoitusmyynti Oliver Rotko oliver.rotko@kyweb.fi kannen kuvitus Karin Gellman MELINA CURIQUEO KAROLIINA PÄRNÄNEN julkaisija KY-säätiö Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs Helsinki paino Lönnberg KATI ILOMÄKI JUHO PAAVOLA paperi MultiArt Gloss 250 g Galerie Art Matt 115 g Painos 1200 issn-l issn PETRI ANTTILA ESA-PEKKA MATTILA

4 tässä lehdessä RIKOS 3 Pääkirjoitus 12 8 OSAVUOSIKATSAUS 10 lyhyet Aalto yhdistää kielten kurssit. Kylteri teki seikkailukirjan. Kysyimme, mikä stressaa. Suurlähettiläs työskentelee kauppiksessa. Opiskelija saa kurssilla tehtäväkseen miettiä omalle alalleen tyypillistä terminologiaa s. 10 TUTKINTA 18 Talousrikos, ekonomi Lehtonen! Rikostarkastaja Markku Lehtonen kertoo, millaista talousrikostutkinta on. 24 TAKAISIN KOULUUN Miksei yksi korkeakoulututkinto ole tarpeeksi? Haastattelimme kauppiksessa opiskelevaa juristia, lääkäriä ja tietojenkäsittelytieteilijää. Lähtökohtaisesti yliopistossa opiskellaan asioita, joista ei silloin tiedetä, mihin niitä tarvitaan s TUOMIO 30 KOKEILIMME: KARTALLE KIRJAMERESTÄ 32 HAASTATTELUSSA SPEKTI 34 Kolumni: Juho Paavola 35 KY-LOOKS "Pääainevalinnassa hain rahoitukseen luultavasti siksi, koska sinne oli vaikeinta päästä." s RAFLAPOLIISI 38 KY tiedottaa 40 PUHEENJOHTAJALTA 42 Lopuksi /2015 1/2015 7

5 Kylterielämä lukuina OSAVUOSIKATSAUS Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita oli joulukuussa työttömänä henkeä. Se on 366 työtöntä enemmän kuin vuosi aikaisemmin. +18 % Tradenomeja oli työttömänä Suomen Ekonomien Kylteripäiville osallistui tammikuussa 14 KY:n jäsentä. Tämä oli 2,6 % kaikista osallistujista, joita oli /535 Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2014 oli 6,3 %. Vuonna 2013 tuotto oli 3,3 Sijoitusvarallisuuden markkinaarvo kohosi vuoden lopussa 996 miljoonaan euroon. %. KY:n 14-sivuisessa hallitusohjelmassa mainitaan Otaniemi 29 kertaa. Muutossana mainitaan 9 kertaa. Asiakirjan otsikko on Hallitusohjelma 2015 kohti Otaniemeä ja sen yli! Ohjelmassa ei kuitenkaan kerrota, kuinka syvälle Espooseen hallitus aikoo KY:n viedä. Kylterit perustivat olutkerhon. KY:llä Oluelle -yhdistyksen 9 perustajajäsenen tavoitteena on vielä joskus panna Kylteriä, omaa olutta. Vuoden 2014 lopussa sijoitusvarallisuudesta oli 41 % 59 % osakesijoituksissa ja korko- ja rahamarkkinasijoituksissa 8 1/2015 1/2015 9

6 LYHYET AALTO YHDISTÄÄ KIELTEN KURSSIT Aaltolaisella aksentilla Kielten kursseja muutetaan syksyllä yliopiston yhteisiksi. Lehtori pelkää kyltereiden kielitaidon heikkenevän. Teksti Taneli Kontiainen Kuvitus Karoliina Pärnänen Vaikka minulle on vakuutettu, ettei tarvitse olla yhtään huolissaan, niin olen. Aalto-yliopiston ruotsin kielen lehtori Berit Peltonen epäilee Otaniemi-muuton osuvan kipeästi kieltenopetukseen. Kielikeskus löi joulun alla lukkoon suunnitelmat, joilla kieltenopetuksesta tehdään syksyllä suurelta osin Aallon korkeakouluille yhteistä. Mutta eivätkö nämä ole juuri niitä poikkitieteellisiä kohtaamisia, joita Aalto-yliopistossa halutaan? Mikseivät yhteiset opinnot ole Peltosen mielestä hieno juttu? Peltonen ottaa kantaa vain ruotsinopetuksen muutoksiin. Hän uskoo, että taloudellisen alan ja liiketoimintakulttuurin osaaminen kärsii uudessa toimintamallissa. Yhteisillä kursseilla kauppatieteelliseen alaan ei Peltosen mukaan pystytä keskittymään riittävästi. Kauppakorkeakoulun kaikista omista ruotsin erikoiskursseista joudutaan luopumaan. Kielikeskuksen johtaja Heidi Rontun mukaan kaikille opiskelijoille yhteisiä kursseja järjestetään ensi syksystä alkaen ruotsissa, saksassa ja ranskassa. Kieltenopettajat ovat Rontun mukaan saaneet valita, järjestetäänkö aineessa yhteisiä opintoja. Ruotsissa pakollinen peruskurssi on kauppatieteilijöille oma, ylemmän tason kurssit yhteisiä. Rontu ei ole huolissaan siitä, että opiskelijoiden kielitaito heikkenisi. Alakohtaisesta osaamisesta pidetään huolta eriyttämällä opetusta. Sanaston hallinnasta opiskelijat huolehtivat itse. Opiskelija saa kurssilla tehtäväkseen miettiä omalle alalleen tyypillistä terminologiaa, Rontu toteaa. Pedagoginen käsite, jota tässä sovelletaan on learner autonomy (oppijan itsenäisyys), ja se soveltuu juurikin yliopistoopiskeluun. Tavoitteenahan on kasvattaa itsenäisiä ja oma-aloitteisia oman alan asiantuntijoita. Peltonen suhtautuu epäilevästi siihen, että opiskelijat itse vaalisivat alakohtaista osaamista riittävän hyvin. Hän pelkää, että kurssien yhdistäminen laskee vaatimustasoa. Toivottavasti opiskelijat ovat fiksuja ja kursseilla katsovat, että osaamista tulee. Rontun mukaan kieltenopetuksen uudistuksiin on lähdetty kahdesta syystä. Ensimmäisenä tavoitteena on vastata paremmin työelämän tarpeisiin. Toinen lähtökohta on vähenevien resurssien käyttäminen siten, että kursseja voidaan järjestää lähes entinen määrä. Ylemmältä johdolta on myös tullut toiveita, että jo täällä Aallossa pystyisi tutustumaan ja oppimaan muista aloista. Harvemmin työelämässä diplomi-insinöörit, ekonomit tai taiteen tekijät vain keskenään tekevät töitä, Rontu toteaa. Kielikeskuksessa syvennytään muutoksen jälkeen siihen, mitä vaatimuksia kieltenosaamiselle tämän päivän työelämässä on. Liike-elämässä on korostunut hyvän englannin kielen taidon merkitys. Muitakin kieliä tarvitaan toki edelleen, mutta on tärkeää selvittää missä tilanteissa ja minkälaiseen tarkoitukseen. En voi tässä vaiheessa sanoa, että meillä olisi mitään valmiita vastauksia. Toivottavasti opiskelijat ovat fiksuja ja kursseilla katsovat, että osaamista tulee. Berit Peltonen katsoo, että muutoksessa on pääosin kyse haettavista säästöistä. Hän tosin myöntää, että osassa aineista yhteisopetus voi toimia hyvin. Muissa kielissä laki ei säätele, millainen taso osaamisessa tulee saavuttaa oman alan kannalta, mutta tutkintoon kuuluvan julkishallinnon ruotsin osalta opiskelijoiden on osoitettava riittävä alakohtaisuuden hallitseminen. Tälle pohjalle on rakennettu myös meidän nykyiset, räätälöidyt erikoiskurssimme. Töölöön jäävien maisteriopiskelijoiden kieltenopiskelu hankaloituu, kun kurssit siirretään Otaniemeen. Töölön kampuksella opetetaan jatkossa enää suomea vieraana kielenä. Vähäisten maisteriopiskelijamäärien vuoksi vieraiden kielten opetusta ei Rontun mukaan voida erillisinä kursseina Töölössä jatkaa. Maisteritason kieltenkurssit tullaan luultavasti järjestämään Otaniemessä ilta-aikaan, jotta maisteriopiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kieltenopetukseen. 10 1/2015 1/

7 LYHYET Kylteri teki seikkailukirjan Tinder-tieteilijästä ammattiseikkailijaksi Kylteri Matilde Pelkonen tekee juuri mitä huvittaa esimerkiksi muuttaa Nizzaan kirjoittamaan kirjaa. Teksti Melina Curiqueo Kuva Esa-Pekka Mattila Jean-Pierre ja 21 muuta Ei todellakaan liian vakava matkakirja oli alun perin Matilde Pelkosen ystävälleen Janna Salokankaalle ylioppilaslahjaksi askertelema seikkailuopas tämän uuteen kotikaupunkiin Nizzaan. Opas sisälsi tehtäviä, joita suorittamalla elämä uudessa kotipaikassa muuttuisi hauskemmaksi ja yllättävämmäksi. Nyt, puoli vuotta myöhemmin, Salonkankaan valmistujaislahja on kasvanut täysmittaiseksi kirjaksi ja naiset pyörittävät Nizzasta ja Helsingistä käsin Kahdestayksi-hyväntekeväisyyskampanjaa, jossa toteutetaan lapsille erilaisia seikkailutempauksia. Heinäkuussa kauppatieteiden kandidaatiksi valmistuneen Pelkosen päässä oli pitkään hautunut ajatus ulkomaille muuttamisesta ja oman projektin toteuttamisesta. Skoolattiin Jannan kanssa sen ylioppilaaksi valmistumisen kunniaksi Nizzassa ja oltiin että mitä hittoa, tehdään tää nyt tai ei koskaan, Pelkonen muistelee. Kaksi viikkoa myöhemmin hän suuntasi takaisin Ranskaan kalenterissaan kuusi tyhjää kuukautta ja joulukuussa häämöttävä deadline. En ollut edes elokuun alussa miettinyt, että pitäisin koulusta breikkiä. Toisaalta kandiksi valmistumisen jälkeen oli täydellinen hetki ja päätin vain puskea idean loppuun asti, Pelkonen kertoo. Pääaineenaan markkinointia opiskeleva Pelkonen oli työskennellyt aikaisemmin digitaalisen markkinoinnin yrityksissä ja oli jatkuvasti teknologian ja sosiaalisen median kanavien kanssa tekemisissä. Kandidaatintutkielmassaan Pelkonen käsitteli Tinderiä. Teknologiaähky, ympärillä pyörivä startup-myllytys ja hiljalleen kirjan muodon saaneet haaveet saivat Pelkosen ryhtymään tuumasta toimeen. Kesän alussa mietin vielä, että kehittelen jonkun seikkailusovelluksen kännykkään, mutta sitten päätin, etten halua olla minkään teknologian kanssa tekemisissä. Rakastan kirjoja ja mietin, että ei ole mitään aidompaa ja parempaa kuin fyysinen kirja, Pelkonen sanoo. Teknologiaa ja pitkiä päiviä Pelkonen ei kuitenkaan päässyt täysin pakenemaan. Kirjaprojektin ja kampanjan pyörittämiseen kuuluu loputtomasti Facebookin päivittämistä, sivujen koodaamista ja uuden opettelua. Pelkonen esimerkiksi taittoi kirjan opeteltuaan ohjelman käyttöä YouTuben avulla. Vaikka kirjan työstäminen Etelä-Ranskassa kuulostaa unelmien työltä, tuli arki välillä vastaan. Yllätyin täysin kuinka yksinäistä tämä työ loppujen lopuksi oli. Kaipasin koulusta tavallista arkea, kavereiden näkemistä ja sellaista. Pienet ylämäet eivät kuitenkaan stressanneet Pelkosta loputtomasti, kun kyseessä oli hyvän ystävän kanssa toteutettava pitkäaikainen haave. Pelkonen palasi tammikuussa kouluun ja aloitti markkinoinnin maisteriopinnot. Opiskelusta saa aivan eri asioita irti, kun osaa suhteuttaa luennoilla oppimaansa kokemuksiin työelämässä ja oman projektin parissa. Uusien oppien haaliminen on mielekästä, kun samalla miettii, mihin tulevaisuuden bisneksiin niitä voi soveltaa. Kirja on pullahtanut tammikuussa ulos painosta ja hyväntekeväisyystempaukset ovat täydessä vauhdissa. Haastattelun aikana Pelkonen ja Salokangas tuomaroivat SOS-Lapsikylän asukeille kokkisotaa ammattikokkien johdolla. Suunnitelmia ja työsarkaa Pelkosella ja Salokankaalla riittää vaikka loppuelämäksi. No siis todellakin jatketaan! Seuraavaksi sitten vaikka Mara ja 21 muuta Ei todellakaan liian vakava treffikirja. Uusien oppien haaliminen on mielekästä, kun samalla miettii, mihin tulevaisuuden bisneksiin niitä voi soveltaa. 12 1/2015 1/

8 LYHYET KYSYIMME, MIKÄ STRESSAA teksti Elina Rytkönen kuvitus Karoliina Pärnänen YTHS:n terveystutkimuksen mukaan 30 prosenttia kaikista korkea-asteen opiskelijoista on voimakkaasti stressaantuneita. Merosen mukaan tyypillinen stressaaja on tunnollinen täydellisyyden tavoittelija. Täydellisiin suorituksiin tähtäävä strategia voi toimia vielä lukiossa, mutta yliopistossa opiskelu on rankempaa, kun pitää hahmottaa laajempia kokonaisuuksia. Pitäisi oppia ottamaan laiskempi ote, Meronen kuvailee. Työterveyslaitoksen mukaan neljäs- Elämänkumppanimme stressi Opiskelu ja työelämä ovat samanlaisia: molemmat aiheuttavat yhä enemmän stressiä. Kylteri saattaa ajatella, että kaupallinen ala on kaikkein stressaavin. Menestyvät liikemiehet ovat stressinhallinnan mestareita, sillä he ovat käyneet psyykkisesti kuormittavan kauppakorkeakoulun. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön vastaava psykologi Marja-Leena Meronen kuitenkin kyseenalaistaa tämän ajattelutavan. Hänen mukaansa ei ole eriteltävissä erityisen stressaavaa tai stressitöntä alaa, sillä stressaaminen tapahtuu yksilötasolla. Tiettyjä johdonmukaisuuksia stressin ja olosuhteiden välillä voi hahmottaa, mutta kaupallinen ala ja korkeat stressipisteet eivät ole yksi niistä. osa työssäkävijöistä kokee olevansa stressaantuneita. Stressaantunut opiskelija saattaa huolestua, onko hän tuomittu kärsimään stressistä koko elämänsä. Meronen muistuttaa, että kaikki stressi ei ole pahasta, sillä sopivina annoksina stressi voi motivoida. Stressaaminen on kuitenkin luonteenpiirre, jolle tietynlainen ajattelu ja käyttäytyminen altistavat, mahdollisesti läpi koko elämän. Työelämän vaatimuksista puhuttaessa Meronen toteaa yliopisto-opiskelun antavan melko hyvät eväät myös stressinhallintaan. Hänen mukaansa akateeminen opiskelu kehittää muun muassa pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä, jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä taitoja sekä työelämässä että henkisen hyvinvoinnin ylläpi- tämisessä. Usein kuulee väitettävän, että stressaaminen on lisääntynyt yhteiskunnassamme. Sekä YTHS:n terveystutkimuksen että Merosen näppituntuman mukaan tämä pitää paikkaansa. Stressi saattaa psyykkisten oireiden lisäksi oireilla myös fyysisesti, ja monenlaiset oireet ilmavaivoista univaikeuksiin ovat yleistyneet. Apteekissa on nykyään seinät täynnä vatsalääkkeitä. Tulee mieleen, että ei siinä ensisijaisesti vatsaa hoideta vaan stressiä, Meronen kiteyttää. Mikä on siis stressaavan opiskelijan tulevaisuus? Helpottaako paine työelämässä, vai kiristyykö ruuvi? Merosen mukaan erottelu työ- ja opiskelustressiin on keinotekoinen, sillä erilaisia ympäristöjä, tyylejä ja ihmisiä on valtavasti. Stressi on stressiä aiheuttajasta riippumatta. Ahdistuksen aihe yhdelle on toiselle voimavara. Tärkeää ei ole siis listata stressiä aiheuttavia tekijöitä, vaan opetella tuntemaan itsensä. Ammattilaisen vinkit stressinhallintaan Pysähdy ajattelemaan ja rauhoita mielesi Priorisoi Aseta tavoitteesi voimavarojesi mukaan Nuku riittävästi Kun ongelmat alkavat kasautua, älä jää yksin vaan hae apua! HBS vailla yleisöä KY:n oma seminaari aiotaan järjestää ensi vuonna uudelleen. teksti TANELI KONTIAINEN Helmikuun alussa järjestetty Helsinki Business Symposium (HBS) kiinnosti vain harvoja kyltereitä. Työryhmän vetäjä Karita Troberg kertoo, että molempina seminaaripäivinä osallistujia oli noin 130, kun saliin olisi mahtunut yli 300 kuulijaa. Yleisömäärän vähyyteen saattoivat Trobergin mukaan vaikuttaa päällekkäiset tapahtumat ja se, ettei seminaaria pidetty kauppakorkeakoulun tiloissa vaan Korjaamolla Töölössä. HBS järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. KY:n oman seminaarin tavoitteena oli tapahtuma, joka tarjoaisi uusia oppimiskokemuksia etenkin maisteriopiskelijoille. KY:llä järjestetään paljon hyvinkin hienoja bileitä, ja nyt haluttiin järjestää vakavammin otettava tapahtuma, Troberg kertoo. Puhujina kuultiin muun muassa Sari Baldaufia, Anne Brunilaa ja Marco Steinbergiä. Suosituimpia paneeleja olivat Suomen uusi suunta ja riskiä käsitellyt keskustelu. Tapahtuma meni erinomaisesti. Teknisiä ongelmia ei ollut käytännössä ollenkaan ja vieraat olivat tyytyväisiä ja hyvällä fiiliksellä. KY:n hallituksen puheenjohtaja Antti Korpelaisen mukaan tapahtuma tullaan todennäköisesti järjestämään myös ensi vuonna. Tavoitteena on, että tuotot kattavat jatkossa järjestämiskulut. Tänä vuonna HBS:n menoiksi oli arvioitu euroa. Tulopuolelle talousarviossa oli laskettu euroa yritysten osallistumismaksuja. 14 1/2015 1/

9 LYHYET SUURLÄHETTILÄS TYÖSKENTELEE KAUPPIKSESSA Ponnistus markkinapaikalle Bruce Oreck näkee kauppakorkeakoulussa menestyksen lähtökohtia. teksti MINNA IHOLIN kuva ESA-PEKKA MATTILA Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck toimii kauppakorkeakoulussa vierailijaluennoitsijana. Suurlähettiläsuraansa hän on lopetellut jo useita vuosia, mutta bisnesmahdollisuudet ja työskentely Aalto-yliopistossa Executive in Residence -tittelillä pitänevät herran vielä osittain Helsingissä. Yhteistyöhön lienee vaikuttanut se, että Oreck näkee paljon potentiaalia Aalto-yliopistossa ja pitää sen lähtökohtia menestykselle hyvinä. Haasteena hän näkee viimeisen ponnistuksen markkinapaikalle. Hyvätkään uudet ideat ja innovaatiot eivät ole mitään ilman viimeistä spurttia asiakasarvon luonnissa. Suurlähettiläs kokee tuovansa arvoa kauppakorkeakoululle juuri siinä. Hänen mielestään markkinointi on taito, jota voi, ja pitääkin opetella. Vain sen avulla hyville ideoille pystytään luomaan menestykseen vaadittavaa lisäarvoa. Tarvitaan vain oikea aika, oikea paikka ja oikea tarjonta. Oreck haluaa tuoda esille luovuuden, ketteryyden ja hajottavan ajattelun tärkeyttä. Liike-elämä ja yliopistot, kuten maailma nykyään muutenkin, ovat monimutkaisia ja nopeasti muuttuvia. Oreck uskoo, että Aalto-yliopisto pystyy kilpailemaan jopa vanhojen huippuyliopistojen kanssa juuri luovuudella ja uusilla ideoilla. Hän on sitä mieltä, että monien huippuyliopistojen investoinnit ovat keskittyneet menneisyyteen. Ne eivät ole tarpeeksi ketteriä muuttuvaan maailmaan. Eilen ollut ykkössija ei tarkoita, että se pysyisi myös huomenna. Huomenna pelikenttä on jo aivan eri, Oreck sanoo. Juuri siinä hän näkee Aallon mahdollisuuden. Oreck on työskennellyt kauppakorkeakoulun lisäksi Aalto-yliopistossa Aalto Ventures -ohjelmassa ja Aalto Executive Educationissa. Luentoja hän on pitänyt niin hajottavasta ajattelusta kuin kansainvälisestä johtajuudesta. Slush-tapahtuman vapaaehtoiset muistavat varmasti Oreckin järjestämän asiakaspalvelukoulutuksen piirileikkeineen. Suurlähettiläällä on kertomansa mukaan tällä hetkellä useita projekteja suunnitteilla Aalto-yliopistossa, joten tästä herrasta kuulemme varmasti vielä. 16 1/2015 1/

10 Talousrikos, ekonomi Lehtonen! Teksti Taneli Kontiainen Kuvitus Karin Gellman Kuvat Petri Anttila Poliisi tutkii vuosittain yli talousrikosta. Rikostarkastaja Markku Lehtonen kertoo, millaista se on. Välillä pelataan kovaa peliä. 18 1/2015 1/

11 Näin talousrikos tehdään. Pienimuotoista liiketoimintaa pyöritetään muutaman henkilön voimin. Liikeidea on hyvä ja töitä tehdään kellon ympäri. Pian kuitenkin tapahtuu jotain odottamatonta: yrityksen suurin asiakas lähtee ja liikevaihto supistuu puoleen. Yrittämisestä tulee selviytymiskamppailua. Kaikista mahdollisista menoista tingitään ja päivät venyvät entistä pidemmiksi. Henkilökunnan palkat ja pankkilainat hoidetaan, sillä niistä laistaminen tyrehdyttäisi liiketoiminnan. Veroja jätetään maksamatta. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikostarkastaja, KTM ja varatuomari Markku Lehtonen on 17-vuotisen poliisiuransa aikana nähnyt vastaavanlaisia, tyypillisiä talousrikoksia paljon. Aika harvoin meidän asiakaskunnassamme yhdistyy yrittäjyys ja talousosaaminen. Siellä on ehkä sellainen naiivi usko, että asiat vain menevät omalla painollaan. Sitten kun julkinen valta jossain kohtaa perää veroja niin huomataan, ettei ne rahat olekaan riittäneet, Lehtonen kuvailee. Laillinen liiketoiminta ikään kuin lipsuu rikoksiin. Tekijät ovat Lehtosen mukaan usein yllättyneitä siitä, että he ovat tehneet jotain väärää tai laitonta. Harvalla yrittäjällä lähtökohtaisesti on se tilanne, että nyt minä lähden tekemään rikoksia. Se vain on toisinaan pakkopullaa, että veroja pitäisi maksaa ja alvia tilittää, Lehtonen sanoo. Ei se hyväksyttävää ole, mutta jossain määrin ymmärrettävää, inhimillistä toimintaa. Markku Lehtosen tehtävänä on toimia poliisissa laskentatoimen asiantuntijana, joka tutkii läpi saatavilla olevaa materiaalia, pääasiassa yritysten kirjanpitoa. Ekonomin työpäivät kuluvat tarkastuskertomuksia tehdessä. Siinä selvitetään yhtiön taloudellista tilaa ja haetaan tiettyjä tunnuslukuja, joita peilataan rikoksen tunnusmerkistöön, Lehtonen toteaa. Tällaista poliisityötä ei tv-sarjoissa näytetä. Eikä talousrikostutkijan työpäivä erityisen jännittävältä vaikutakaan. Lehtosen selostuksesta saa sellaisen kuvan, että hänen arkensa on miltei kuin tilintarkastajan toimistosta. Eroina ovat kaulassa roikkuva virkamerkki ja suojaliivi vaatekaapissa. Harvalla yrittäjällä lähtökohtaisesti on se tilanne, että nyt minä lähden tekemään rikoksia. Se vain on toisinaan pakkopullaa, että veroja pitäisi maksaa ja alvia tilittää. Lehtonen ei ole saanut poliisin peruskoulutusta, mutta valtaosa poliisin noin 500 talousrikostutkijasta on jatkokoulutettuja poliisimiehiä. Takavuosina haasteena olikin saada poliiseja kiinnostumaan talousrikostutkinnan tehtävistä. Ongelma oli varmaan siinä, että poliisitoiminta mielletään siten, että tuolla ollaan lihaksikkaita ja tehdään sitä ja tätä. Tämä on sitten sellaista puisevaa, villapaita päällä tehdään tutkintaa. Toisinaan talousrikostutkinnassakin päästään kentälle. Sellaista tapahtuu reaaliaikaisissa rikosepäilyissä, joista poliisi on saanut tietoa esimerkiksi omalla tiedustelullaan. Isku tehdään tarkasti suunniteltuun kohteeseen, joka on esimerkiksi yrityksen konttori. Tietyt henkilöt ja tarvittava aineisto otetaan haltuun. Tällaiset tapaukset tuovat vaihtelua työhön. Kyllä tutkintaa suorittavan poliisinkin suonissa virtaa tietynlainen jännitys, Lehtonen toteaa. Tyypillisimpiä talousrikoksia ovat veropetokset, kirjanpitorikokset sekä velallisen rikokset, kuten velallisen petos ja velallisen epärehellisyys. Näistä ja muista talousrikoksista poliisin tietoon tulee vuosittain yli tapausta. Paljon jää myös tutkimatta, sillä talousrikollisuus on suurelta osin piilorikollisuutta. Arvioiden mukaan yli yhdeksänkymmentä prosenttia talousrikollisuudesta ei koskaan tule ilmi. Tutkinnassa haastena on liiketoiminnan harmaa alue. Kun perustoiminta ei ole rikollista, vaan sallittua liiketoimintaa, voi rikosten tunnusmerkistön määritteleminen mennä vaikeaksi. Aina ei esimerkiksi ole selvää, onko toiminta ollut laillista verosuunnittelua, lievä verorikkomus tai varsinainen verorikos. Vastuun kohdentaminen oikeaan henkilöön yrityksessä voi myös olla ongelmallista. Perusrikostutkinnassa jokin asia on selkeästi tehty, ja sitä selvitetään 20 1/2015 1/

12 jälkikäteen. Talousrikostutkinta on sellaista, että toiminta on lähtökohtaisesti sallittua ja sitten asiat ovat menneet jollain tavalla tiettyyn pisteeseen, Lehtonen toteaa. Aina toisinaan julkisuudessa käsitellään erityisen pitkäksi venyneitä talousrikostapauksia. Esteinä tutkinnan nopealle suorittamiselle ovat yleensä tulkinnalliset vaikeudet ja materiaalin saatavuus. Keskimäärin talousrikosten esitutkinta poliisissa kestää vuoden verran. Prosessin kokonaiskesto voi ennen lainvoimaista tuomiota venyä useisiin vuosiin. Iso osa rikosepäilyistä tulee poliisin tutkittavaksi konkurssien yhteydessä. Pesänhoitajan velvollisuutena on tehdä tutkintapyyntö, jos hän velallisselvitystä tehdessään havaitsee laittomuuksia yrityksen toiminnassa. Verottajalta ilmoitetaan osa jutuista verotarkastusten yhteydessä. Toisinaan samalla alalla tarjouskilpailussa aina ilman urakoita jäävä yrittäjä voi käräyttää epärehellisesti toimivan yrityksen. Lehtonen päätyi rikostarkastajaksi sattuman kautta. Valmistuttuaan Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1991 hän työskenteli ensin laskentasuunnittelijana Turun Sanomissa. Työn ohella suoritettu oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perheen muutto pääkaupunkiseudulle saivat hakeutumaan valtion töihin, kun poliisiin perustettiin uusia virkoja laskentaekonomeille. Urapolku poliisitaloon ei ole ollut ekonomille kaikkein tyypillisin, mutta oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin kaikilla päällystöön kuuluvilla poliiseilla. Poliisityöhön liittyvä viranomaisiin kohdistuva uhka on myös läsnä, vaikka Poliisitoiminta mielletään siten, että tuolla ollaan lihaksikkaita ja tehdään sitä ja tätä. Tämä on sitten sellaista puisevaa, villapaita päällä tehdään tutkintaa. rikostarkastaja ei epäiltyjä kovin usein tapaa. Painostusta ja uhkailua voi tapahtua etenkin suunnitelmallisten, törkeiden rikosten tutkinnan yhteydessä. Niissä pelataan aika kovaa peliä. Kerran pieni uhka kohdistui minuunkin, koska tein niitä laskelmia jotka johtivat menetettyyn rahamäärään. Raha ja sen mahdollinen menettäminen herättävät intohimoja, Lehtonen kertoo. Yksi tällainen vaativa ja suurta julkisuutta saanut talousrikostutkinnan tapaus oli Lokapojat. Vantaalla toiminutta Lokapojat Oy:tä epäiltiin vuosina tapahtuneista merkittävistä ympäristörikoksista. Hovioikeus katsoi myöhemmin, että yritys oli laskenut asumisjätevesiä eli käytännössä ulostetta ja virtsaa sadevesiviemäreihin ja toimittanut rasva- ja öljyjätteitä muualle kuin laillisiin käsittelypisteisiin. Tapauksen tutkinta vei runsaasti aikaa. Markku Lehtonen kävi läpi 300 kansiota yrityksen materiaaleja. Ero haettujen ja laillisesti tyhjennettyjen jätteiden välillä oli se, mikä toi perusteen tuomiolle. Epäillyiltä tuli omat selitykset, mutta jäi näyttämättä mihin jätteet olivat menneet. Erot haettujen ja tyhjennettyjen välillä olivat niin valtavia. Oli nähtävissä, että johonkin ne on laittomasti tyhjennetty, Lehtonen toteaa. Ympäristörikoksilla aiheutettua rikoshyötyä sekä vahingonkorvausta tuli maksettavaksi yhteensä vajaat 1,5 miljoonaa euroa. Korvausten lisäksi kaksi Lokapoikien johtohenkilöä tuomittiin neljän vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin törkeästä ympäristön turmelemisesta ja kahdesta petoksesta. Tuomio sai lainvoiman viime lokakuussa. Ympäristö- ja tietotekniikkarikokset ovat yleistyneet viime vuosina. Talousrikoksissa on myös yhä enemmän kansainvälisiä ulottuvuuksia, jolloin tutkinnassa korostuu eri maiden viranomaisten välinen yhteistyö. Suomessa pyritään puuttumaan talousrikollisuuden kasvavaan merkitykseen. Harmaan talouden torjuntaan on kehitetty ohjelma ja rangaistavaksi määriteltujen tekojen alaa laajennetaan uusiin toimintoihin. Tällaisia uuskriminalisointeja ovat esimerkiksi rahanpesu ja arvopaperirikokset. Raha ja sen mahdollinen menettäminen herättävät intohimoja. Isot talousrikokset päätyvät aina otsikoihin. Se on Lehtosen mielestä tärkeää, koska tutkinnan ohella tärkeää työtä on talousrikosten ennaltaehkäisy. Se onnistuu usein parhaiten julkisuuden kautta. Lisäksi poliisissa täytyy pitää huolta siitä, että tutkinta kohdistetaan kaikkiin yhteiskunnan tasoihin, ei vain alatason verovilppeihin tai kirjanpitorikoksiin. Se on tärkeää oikeudenmukaisuuden kannalta. Laittoman toiminnan kiinnijäämisriski pitäisi olla samanlainen riippumatta siitä, minkä kokoinen toimija on kyseessä. Ei voi olla niin, että isot kalat saavat uiskennella rauhassa, Lehtonen toteaa. Lehtonen pitää talousrikosten tutkintaa merkittävänä ennen kaikkea siksi, että yritysten toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman tasapuolisia. Yrityksen hyöty voi olla huomattava, jos verot ja velvoitteet jätetään hoitamatta. Onko se oikein jos yhtiö, joka jättää tällaiset maksut maksamatta, voittaa kaikki tarjouskilpailut? On tärkeä antaa yhteiskunnalle signaali, että näihin asioihin oikeasti puututaan. Yritysten tuomilla veroeuroilla on iso merkitys hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä. Juttuun on haastateltu rikosoikeuden professori emeritus Raimo Lahtea. 22 1/2015 1/

13 kouluun TA- KAI- SIN Mikä saa hakemaan yliopistoon toisen maisterintutkinnon vuoksi? Kysyimme asiantuntijoilta ja kolmelta opiskelijalta. JOHDANTO TANELI KONTIAINEN Opiskelijahaastattelut Kati Ilomäki KUVAT PETRI ANTTILA Tutkinto nopeasti kasaan ja työelämään. Opiskeluvuosien jälkeen useimmat heittävät mielellään hyvästit yliopistolle, case-tehtäville ja graduahdistukselle. Yksissä maisterinpapereissa on riittävästi puurtamista yhden elämän tarpeisiin. Kaikille tämä ei riitä. Kauppiksen kursseilla törmää usein kahta tutkintoa suorittaviin henkilöihin tai jo valmistuneisiin juristeihin, diplomi-insinööreihin ja lääkäreihin. Tilastointia kahden korkeakoulututkinnon suorittajista ei tee oikeastaan mikään taho. Aineyhdistelmistä ja ilmiön yleisyydestä on parhaimmillaan saatavissa vain valistuneita arvauksia. Kaksien maisterinpapereiden vaikutus työllisyyteen tai palkkaan on myös tutkimatta. Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson sekä koulutus- ja työvoimapoliittinen asiamies Tuomas Viskari arvioivat, että toisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen liittyy usein tunne siitä, että pelkkä lisäkouluttautuminen ilman tutkintoa ei tuo pätevyyttä. Suomalaisilla työmarkkinoilla ollaan hyvin tutkintouskollisia. Yrityksissä halutaan usein sanoa, että työllistämisessä ei katsota tutkintoa vaan osaamista. Mikään työmarkkinoilla ei kuitenkaan osoita tätä. Ennakkoluuloton rekrytointi ei käytännössä toteudu niin kuin siitä halutaan puhua, Viskari toteaa. Viskarin ja Erikssonin mukaan toisen korkeakoulututkinnon suorittamista lisää myös se, että tutkinnon jälkeistä koulutusta on tarjolla heikosti. Erikssonin mielestä ei pitäisi tuijottaa vain opintopisteitä, vaan ihmisten tulisi tunnistaa oma osaamisensa. Yliopisto voi auttaa tässä ilmoittamalla kurssikuvauksissa, mitä kursseilla oppii, ei mitä suoritetaan tai tehdään. Kun työhaastattelussa kysytään mitä osaat, niin yleensä aletaan luetella suoritettuja opintopisteitä ja tutkintoja, Eriksson toteaa. Syyt usean tutkinnon suorittamiseen ovat yksilöllisiä. Yhtä ohjaa puhdas halu oppia uutta, toinen parantelee asemiaan työmarkkinoilla. Syynä voi olla myös se, että koulutus ei alun perin antanut riittävästi valmiuksia työtehtäviin. Lähtökohtaisesti yliopistossa opiskellaan asioita, joista ei silloin tiedetä, mihin niitä tarvitaan, Viskari sanoo. Kauppatieteellinen koetaan yleispäteväksi alaksi, josta on hyötyä monissa töissä. Näppituntuman perusteella kaksoistutkinnon suorittajat tekevät usein ensin jonkin erikoisalan tutkinnon ja suuntaavat myöhemmin kauppakorkeakouluun hankkimaan liiketoimintaosaamista. Voisiko sitten olla niin, että tulevaisuudessa työmarkkinoilla pärjää vain monen tutkinnon taidoilla? Pitäisikö meidän kaikkien jatkossa opiskella kahta tai kolmea alaa? Viskari ei usko, että toisen korkeakoulututkinnon suorittaminen olisi yleistymässä ainakaan työelämän vaatimusten takia. Ilmankin pärjää myös jatkossa. Työelämä ei ehkä vaadi laaja-alaisempaa osaamista, mutta yhä useammalta vaaditaan oman erityisosaamisen lisäksi joitain kaikille yhteisiä taitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi viestintä- ja johtamistaidot. Valtio ei myöskään kannusta hankkimaan kaksia maisterinpapereita. Hallitus linjasi viime vuonna, että toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon opiskelemiseen ei jatkossa saa opintotukea. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi syksynä, ja sen arvioidaan koskevan noin 4 000:ta opiskelijaa. Kun työhaastattelussa kysytään mitä osaat, niin yleensä aletaan luetella suoritettuja opintopisteitä ja tutkintoja. 24 1/2015 1/

14 VILHO LAMMI oikeustiede Vilho Lammi on juuri valmistumassa oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto on jo taskussa. Edessä on vähintään yksi sapattivuosi työelämässä ennen viimeisten kauppatieteiden kurssien ja pro gradun tekemistä. Hän ei kuitenkaan ole varma, tekeekö toista maisterintutkintoa loppuun asti. Naistentautien ja synnytysopin erikoislääkäri ja dosentti Piia Vuorela ei vielä tiedä, mikä hänestä tulee isona. Töitä on yhtenä päivänä viikossa sairaalalääkärinä ja säännöllisesti päivystäjänä. Puolipäiväisesti Vuorela toimittaa hoitosuosituksia suomalaisille keskeisistä sairauksista. Työaika on yhteensä 70 prosenttia. Loput ajasta johtamistieteiden ylioppilas opiskelee ja pitää yksityisvastaanottoaan kerran kahdessa viikossa. Dosentuuriin kuuluu väitöskirjojen ohjaaminen. Vuorelan ehtimisen mahdollistavat omien sanojensa mukaan ensiksi joustava mies, toiseksi joustavat esimiehet. Hän ei käy luennoilla eikä metsästä korkeimpia arvosanoja. Aikaisemmin hän oli täyspäiväisesti töissä sairaalassa kuntasektorilla. Keskijohdon johtamistaidot saattaisivat Vuorelan mukaan hyötyä johtamiskoulutuksesta. Lähdin avoimeen yliopistoon työelämään turhautumisen vuoksi ja mielen virkistykseksi. PIIA VUORELA lääketiede Vuorela innostui hyvistä kursseista, pyysi ja sai kuukauden palkatonta vapaata pääsykokeita varten vuonna Vielä silloin hän ei ajatellut opiskelevansa työllisyysnäkymän vuoksi, vaan pelkästä kiinnostuksesta. Opiskelujen myötä heräsi ajatus, kuinka hienoa olisi voida yhdistää tutkintojen anti. Unelmaduuninsa Vuorela sijoittaisi julkiselle tai kolmannelle sektorille. Se olisi yhdistelmä potilastyötä, lääketieteellistä tutkimustyötä ja johtamis- ja ihmissuhdetaitoja. Työ olisi interaktiivista ja parantaisi maailmaa, esimerkiksi suomalaista verovaroin rahoitettua julkista terveydenhoitoa. Vuorela myöntää auliisti olevansa idealisti. Lukion jälkeen Lammi puntaroi hetken oikeus- ja kauppatieteellisen välillä ja valitsi lopulta oikeustieteellisen, jossa aloitti vuonna Hän kuitenkin kiinnostui verotuksesta, ja kaipasi oikiksen kirjatenttien rinnalle numeroiden pyörittelyä, joten syksyksi 2011 Lammi hakeutui Aallon kauppatieteelliseen SAT-kokeen kautta. Kahteen tutkintoon motivoivat kiinnostus molempiin aloihin ja edut työmarkkinoilla. Ainakin pystyn välttämään kliseen, jonka mukaan juristit eivät osaisi laskea, Lammi vitsailee. EY:n verokonsultille laskentatoimen ja rahoituksen kurssit ovat olleet hyödyllisiä. Jos valita saisi vain yhden tutkinnon, oikeustieteen opinnot vetäisivät silti pidemmän korren. Oikiksessa olen pitänyt enemmän substanssista, kauppiksessa koulusta ja opetuksesta. Oikiksen opetus on luentoja ja kirjatenttejä, Aallossa on enemmän ryhmätöitä ja case-harkkoja. Lammi ei usko, että olisi samassa tilanteessa kiinnostunut maksamaan MBA-tutkinnosta. Hän myöntää, että olisi ongelmallista, jos muualle jo hyväksytyt hakisivat kandidaattiohjelmiin laajassa mittakaavassa ja suuri joukko ylioppilaita jäisi ilman ensimmäistäkään opiskelupaikkaa. Keskustellessamme toista tutkintoa haluaville tarkoitetuista hakukiintiöistä Lammi toteaa, että olisi hyvin voinut hakea sellaisessa, jos tällainen kiintiö olisi ollut olemassa. Se, joka haluaa toista tutkintoa eniten, olisi päässyt sisään. Kun valitsin nuorempana alaani, ei tullut mielenkään, että olisin hakenut kauppikseen. Minulla oli harhaluulo, että se oli ihmisille, joilla vain dollarinkuvat välkkyvät silmissä. Valitsin lääketieteellisen, koska ihminen on minulle tärkein ja edelleen identiteettini on lääkäri, joka nykyään opiskelee kauppatieteitä. Jos toista korkeakoulututkintoa ei saisi suorittaa, Vuorela jatkaisi yhä opintojaan henkilökohtaisen kiinnostuksen ja henkisen pääoman vuoksi. Opiskelu on edullinen harrastus, mutta kääntäen siihen käytetty aika on pois yksityisvastaanoton pitämiseltä, joka toisi tuloja. 26 1/2015 1/

15 Esa Junttila tietojenkäsittelytiede Kauppiksen viime syksyn tuore mursu Esa Junttila väitteli vuonna 2011 tietojenkäsittelytieteestä. Pohjolapankki Marketsin kokopäiväinen kvantitatiivinen analyytikko on tähän asti edennyt opinnoissa noin puolessa päätoimisen opiskelijan vauhdista. Opiskelu on vapaaajan harrastus. Tällä hetkellä hän suorittaa uuden tutkintonsa kursseja enimmäkseen avoimen puolella, sillä ilta-ajat sopivat parhaiten. Tärkeimmäksi syyksi toiselle tutkinnolle Junttila kertoo intohimon opetella uusia asioita. Kaupallinen ala kiinnosti jo yläasteella. Vapaa-ajan kauppatieteiden lukeminen synnytti kiinnostuksen opiskella tehokkaammin. Miehen mielestä tutkinto-opetus on paras tapa opetella asiat ja kurssimerkinnät motivoivat. Suoraan työelämän vaatimuksesta Junttila ei aloittanut uusia opintojaan. Ulkopuolelta ei ole tullut painostusta tai edes vihjailuita. Asiantuntemukseni on tietojenkäsittelytieteessä, mutta kauppatieteen opinnot auttavat ymmärtämään paremmin ympärillä tapahtuvaa. En ole putkitutkintojen ja jo kertaalleen kuljettujen polkujen ystävä. Jos pystyn yhdistämään nämä kaksi tieteenalaa toisiinsa, niin löytyy enemmän paitsi tutkimuksellisia aiheita, myös liiketoiminnallisia aiheita. Junttila pitää hyvänä sitä, että on voinut tutustua moniin kiinnostaviin osa-alueisiin. Hän ei ole vielä valinnut erikoistumisalaansa. Kysymys siitä, suorittaisiko hän kursseja, jos ne olisivat täydennysopintoja eivätkä tutkintoon kuuluvia opintoja, saa Junttilan mietteliääksi. Toimintani tuppaa olemaan aina tavoitteellista, vaikka en sitä itse aina näkisikään. Tein pitkän aikavälin valinnan. Mutta vaikka en saisi tästä lopulta tutkintoa, opiskelisin silti. Junttilaa harmittaa, että akateeminen vapaus on Aallon kauppakorkeakoulussa heikompaa kuin Helsingin yliopistossa, jossa kursseja suunniteltiin nimenomaan monenlaisia taustoja omaaville ihmisille. Kyseenalaistaisin, kenen ehdoilla opetuksen suunnittelu Aallossa tehdään. 254 Careers in 2014 Find Yours /2015 1/

16 KYLTERI KOKEILEE: BISNESKIRJAT TEKSTI Melina Curiqueo Thomas Piketty Capital in the Twenty-First Century Kevin Roose Young Money: Inside the Hidden World of Wall Street s Post-Crash Recruits Martin Wolf The Shifts and the Shocks: What We ve Learned and Have Still to Learn from the Financial Crisis KARTALLE KIRJA- MERESTÄ Kylteri syventyi kolmeen viime vuoden puhutuimmista bisneskirjoista. Miksi ne pitäisi lukea? Kirjoittaja: Ranskalainen varallisuuden jakautumiseen sekä tuloeroihin erikoistunut taloustieteilijä ja professori. Mitä: Aikasempia tutkimuksia kunnioittaen ja samalla kritisoiden kirjoitettu moderni taloustieteen klassikkoteos, jossa maalataan tarkkaa kuvaa kapitalismin historiasta, nykytilasta sekä sen tulevaisuudesta. Thomas Piketty varoittelee yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta, joka syntyy kun pääoma kasautuu harvoille. Hän pohtii samalla verotuksen kehitystä ajassa. Kenelle: Niille, jotka haluavat perehtyä tulevaisuuden klassikoihin. Kevyttä luettavaa Pikettyn kirja ei missään nimessä ole opuksen ensimmäiset rivit eivät ole enempää tai vähempää kuin lause Ranskan vallankumouksen aikaisesta Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksesta. 600-sivuisen tiiliskiven huolelliseen selättämiseen vaadittiin kuukauden loma. Piketty kuitenkin taustoittaa ja elävöittää tilastoja sekä teoriaa osuvin viittauksiin kirjalliseen kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kirjan luettuaan sopii taputella itseään olalle. Missä: Mökille tai lomalle mukaan, jotta kirjaan ehtii perehtyä sen vaatimalla intensiteetillä. Jos laiskottaa, voi lukea ruotsalaisen taloustieteilijän Jesper Roineen teoksen Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla, joka asettaa kirjan tiedon Pohjoismaita koskevaan perspektiiviin. Kirjoittaja: Yhdysvaltalainen tutkiva journalisti, jonka erikoisalaa on erilaisiin suljettuihin työ- ja koulutuskulttuureihin soluttautuminen. Mitä: Kevin Roose seuraa kahden vuoden ajan kahdeksaa vastavalmistunutta investointipankkien analyytikkoharjoittelijaa. Kirjassa hypätään suoraan Wall Streetin syvään päätyyn ja uidaan niin myötä- kuin vastavirtaankin New Yorkin pankkien maailmassa. Kenelle: Wall Streetistä (salaa) haaveilevalle. Kirjassa ruoditaan yksityiskohtaisesti miten ja mistä harjoittelijat päätyvät töihin JP Morgan Chasen ja Goldman Sachsin kaltaisiin pankkeihin. Samalla Roose kartoittaa kirjan kahdeksan nuoren mielenmaisemaa rekrytointiprosessista kahden vuoden harjoittelujakson loppuun saakka ja soluttautuu lähes kaikkeen oheistoimintaan Wall Streetin pankkien ympärillä. Lukija pääsee tirkistelemään kaikkea aina isojen poikien salaisista illanvietoista nuorten analyytikkojen Hamptonsin lomiin saakka. Missä: Koukuttavuudessaan Netflixin luokkaa lukijan kannattaa varautua parilla tyhjällä päivällä kalenterissa tai kulkemaan hiljaa nenä kirjassa arkielämän ohessa. Luvassa yrityssalaisuuksia yrityssalaisuuksien perään. Kirjoittaja: Englantilainen pitkän linjan taloustoimittaja ja Financial Timesin toimitussihteeri. Mitä: Kirjan nimi paljastaa jo teoksen juonen lyhykäisyydessään. Martin Wolf kaivautuu pohjamutia myöten vuoden 2008 tapahtumiin ja tutkii makrotaloustieteen ilmiöiden ja rahapolitiikan roolia kriisin synnyssä. Kenelle: Kaikille, jotka haluavat päästä perusteellisesti kartalle maailmantalouden tilanteesta. Kirja auttaa yhdistämään teoriat uutisiin ja arkielämän ilmiöihin selkeästi hahmotettavalla tavalla. Vaikka finanssikriisin syitä on ruodittu jo kirjaston verran, Wolfin teoksesta tekee poikkeuksellisen sen monipuolinen ote. Kriisin syitä ja seurauksia käsitellään niin talouspolitiikan rakenteiden kuin rahoitusmarkkinoidenkin osalta. Lisäksi Wolf esittelee laajasti muiden näkemyksiä ja tutkimustuloksia. Esiin tuodaan muun muassa Fedin johtaja Ben Bernarken sekä julkkistaloustieteilijän Nassim Nicholas Talebin näkemykset ja Thomas Pikettyn veroteorioille esitetään vaihtoehtoja. Toisille Wolf kumartaa, toisille pyllistää. Missä: Sopii iltalukemiseksi, mikäli koulukirjat eivät vielä ole tukahduttaneet suurinta hinkua perehtyä talouden kiemuroihin. 30 1/2015 1/

17 Spekti eli Samuli Huhtala on rap-artisti ja vuonna 2008 Helsingin kauppakorkeakoulussa valmistunut kauppatieteiden maisteri. Huhtalan rahoituksen alalle tekemä gradu käsitteli toimitusjohtajien vaihdoksia suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Ennen kokopäiväiseksi muusikoksi ryhtymistä hän työskenteli Nordea Investment Managementissa sijoitusjohtajana. Spektin kappaleita ovat muun muassa Macho Fantastico ja Juomalaulu. KYSYIMME: Rahishärkä ja räppäri vastasi Teksti Taneli Kontiainen, Kuva Esa-Pekka Mattila Eikö sijoitusjohtaja tienaa tarpeeksi, Spekti? Kun pankki- ja musiikkiuran yhdistäminen ei onnistunut, ekonomi Samuli Huhtala valitsi musiikin. Miten päädyit musiikkialalle? Se alkoi oikeastaan lukiossa. Olen Fintelligensin ja muiden herrojen kanssa samaa polvea, jotka olivat ensimmäisessä aallossa tekemässä suomirappia. Meillä oli Trilogia-bändi, jonka kanssa tehtiin hommia vuosituhannen vaiheessa. Miksi hait kauppakorkeakouluun? Tuntui siltä, että jos jään suoraan tekemään musiikkia enkä ole ollenkaan tehnyt niin sanottuja oikeita töitä, on vaikeampaa päästä kiinni työelämään myöhemmin. Kaipasin myös älyllistä haastetta. Kauppakorkeakoulu kiehtoi, koska se valmistaa monille talouden aloille. Minkälainen opiskelija olit? Odotin, että tehtävät oli pakko tehdä ja paineen alla sain eniten irti itsestäni. Ennen tenttejä sitten yötä myöten väännettiin. Pääainevalinnassa hain rahoitukseen luultavasti siksi, koska sinne oli vaikeinta päästä. Vuonna 2012 lopetit työt Nordeassa ja ryhdyit kokopäiväiseksi muusikoksi. Eikö sijoitusjohtaja tienaa tarpeeksi? No tienaa toki. Tiesin kyllä kun duunista lähdin, että tulen ottamaan takkiin taloudellisesti. Silloin arvioin pystyväni saamaan kohtuullisen toimeentulon tekemällä sitä, mitä rakastan. Ja paremmin on mennyt kuin odotin. Jossain vaiheessa mietin, voisiko hommia yhdistää. Mutta ei mikään luova työ ole sellaista, että voi kalenteriin laittaa työpäivän jälkeen kahden tunnin slotin, jolloin olen luova, vaan se vaatii tietyn vireystilan. Mikä musiikin tekemisessä viehättää? Varmaan se on luominen. Esiintyminen on myös tosi makeeta, siinä on tekemisissä innostuneiden ihmisten kanssa. Keikoilla jengi on tullut viihtymään, nauttimaan ja pitämään hauskaa. Minkälaisista kappaleista syntyy hittejä? Pitää olla jotain tarttumapintaa ja tarttuva melodia. Macho Fantastico oli minulle vähän yllätys, että siitä tuli noin iso hitti. Mietin onko biisin sankariteema vähän vaikea, tarttuuko se. En arvannut, että jengi samastuu niin vahvasti kyseiseen sankarihahmoon. Kuuntelevatko kylterit musiikkiasi? Uskoisin että kuuntelevat. Olen esiintynyt aika paljon opiskelijatapahtumissa, ja ne ovat parhaita yleisöjä. En ajattele tekeväni musiikkia jollekin kohderyhmälle. Olen yrittänyt tehdä sellaista mistä itse tykkään ja toivonut, että mahdollisimman moni muukin tykkää samanlaisesta. Faniryhmäni on vähän alle täysi-ikäisistä jonnekin kolmenkympin korville. Mitä hyötyä muusikolle on KTM-tutkinnosta? Muusikko on hyvin pitkälle myös yksityisyrittäjä. Se vapauttaa resursseja luomistyöhön, jos pystyy hallitsemaan talouspuolen niin, ettei joudu stressaamaan. Voisitko joskus palata sijoitustehtäviin? Ilman muuta, sekin duuni oli kivaa ja viihdyin siellä. Mun lähtö sieltä ei ollut sellainen, että läppäri seinään ja keskisormet heiluen helvettiin. Nyt palaaminen ei ole ajankohtaista. En toisaalta usko, että kuusikymppisenä enää olen räppäri. 32 1/2015 1/

18 Kolumni KY-Looks JUHO PAAVOLA Harvardsaliin TEksti ELINA RYTKÖNEn Kuva Karin Gellman Onko kauppakorkeakoulu valmis kulttuurinmuutokseen, kysyy opiskelija Juho Paavola. Iiro Kormi 6. vuosikurssi Aion perustaa kahvilan keskustaan, ketkä ovat kilpailijoitani? Kuutisen kättä nousee ylös ja vastauksia putoilee. Eturivin tyttö epäröi ja yrittää tiedustella professorilta, olisivatko kotikäyttöiset espressomyllyt kahvilan kilpailijoita. Vastaus on terävä: En minä tiedä, olen vain kahvilanpitäjä. Ovatko ne? Ollaan Victorian yliopiston iltaluennolla Kanadan länsirannikolla, ja kansainvälisen liiketoiminnan professorilla Sudhir Nairilla on vauhti päällä. Aallon strategiamaakarien silmissä kiiluvat USA:n ja Euroopan huippukoulujen valot ovat kaukana. Tavoitteeksi asetettu keskusteleva opetustapa on enemmän kuin läsnä. Kauppis on jo jonkin aikaa pyrkinyt opettajien saarnauksesta kohti vuorovaikutteisia luentoja, ja Otaniemeen rakentuu tarkoitusta edistämään dekaanin puolikaarenmuotoinen lempilapsi, Harvardsali. Monta kertaa Aallon luennoitsijat ovatkin yrittäneet saada luennolle vaivautuneita opiskelijoita mukaan keskusteluun, yleensä ilman mainittavaa menestystä. Usein kysymykset ovat olleet joko naurettavan helppoja tai suoraa kertausta edellisen luennon aiheista. Nair ei kysy itsestäänselvyyksiä, jo kertaalleen käsiteltyjä asioita tai etenkään mitään, mikä lukee valmiiksi valkokankaalla. Hän haastaa, provosoi ja kyseenalaistaa opiskelijoiden kommentteja, mutta ei tuomitse mielipiteitä. Käytännön esimerkit haetaan suurimmaksi osaksi opiskelijoilta. Pohjoisamerikkalainen luennoitsija ei ole pelkkä tutkija hän on stand up -koomikko. Käännetään katse takaisin Helsinkiin. Kuinka monta tällaista persoonaa kauppiksen laitosten käytävillä pyörii? Miten Aallon luentojen ja luennoitsijoiden laatuun vaikuttaa se, että koulu hyökkää tutkimuspää edellä kohti yliopistorankingien karkaavaa kärkeä? Entä onko koulu oikeasti valmis siihen kulttuurinmuutokseen, jonka luentojen näennäinen tuhlaaminen aiheesta välillä rajustikin poikkeaviin keskusteluihin aiheuttaa? Otan esimerkin yrittäjyyden kurssilta. Professori käytti luennon ensimmäisen vajaan puolituntisen kyselemällä opiskelijoilta, mitä mielenkiintoista maailmalla on tapahtunut. Seuraavat kaksi tuntia käytettiin siten, että opiskelijat, joilla oli mielessä jokin liikeidea, saivat sen halutessaan esitellä, minkä jälkeen muut huutelivat kommentteja. Ei yhtäkään Powerpoint-diaa, ei yhtäkään sanaa liitutaululle. Aivoja tuli käytettyä enemmän kuin kertaakaan Aallon pehmeiden aineiden luennoilla. Onko tämä enää millään tapaa tieteellistä? Pitääkö sen olla? En minä tiedä, olen vain kahvilanpitäjä. Kirjoittaja on vaihto-opiskelijana Kanadassa. "Mielestäni kauppiksessa tyyli on monille tärkeä asia. Kylterit pukeutuvatkin pääasiassa hyvin, monet kuitenkin liian konservatiivisesti ja turvallisesti. On tietysti poikkeuksia, jotka säväyttävät ja erottuvat nopeasti massasta. Omaa tyyliäni voisin kuvailla elegantiksi, meneväksi ja rennon näyttäväksi. En halua pukeutua liian vakavasti. Korostan tyyliäni ostamalla usein vaatteita ulkomailta. Reissuilla törmää merkkeihin, joita ei myydä Suomessa. Tietenkin myös ihan tavallisissa Helsingin vaatekaupoissa tulee käytyä." Se on luonne eikä tyyli. 34 1/2015 1/

19 RAFLAPOLIISI teksti TANELI KONTIAINEN, kuvat KARIN GELLMAN 1 Voiko kieliä opettaa samalla kurssilla kyltereille ja teekkareille? 2 Mikä sinua stressaa? 3 4 Mitä sinulle tulee mieleen talousrikoksista? Oletko harkinnut tuplatutkinnon suorittamista? 5 kylterit Minkälaista kirjallisuutta lukevat? Emmi 2. vuosikurssi, Business Technology 1. Voi. 2. Tenttiviikko, on paljon tenttejä tulossa ja pitäisi ehtiä lukemaan. 3. Veropetokset ja huijaaminen. 4. En ole harkinnut. Toivon että yksi tutkinto riittää. 5. Akateemisia artikkeleita ja Harry Pottereita. Miia 6. vuosikurssi, laskentatoimi 1. Joo voi. 2. Tällä hetkellä työllistyminen. 3. Veronkierto, monopoli. 4. En ole harkinnut, tämä riittää. 5. Varmaan aika paljon bisnekseen liittyvää. Roberto 2. vuosikurssi, rahoitus, Hanken 1. Miksikäs ei. 2. Kuluu paljon aikaa tähän opiskeluun ja olen samalla töissä. 3. Ei kyllä mitään. En kommentoi. 4. En ole harkinnut. Voi olla, että maisteri- vaiheessa vaihdan ainakin pääainetta tai linjaa. 5. Tähän kysymykseen en osaa sanoa, en itse hirveästi lue. Jasper 1. vuosikurssi 1. Kai niitä voi, minulla ei ole hirveästi kokemusta. 2. Koulussa on liikaa asioita mitä pitää opiskella. 3. Henkilö, joka hakee vähän omia etuja. 4. Olen miettinyt oikista. 5. Koulukirjoja. Mä en lue hirveästi mitään. 36 1/2015 1/

20 KY TIEDOTTAA Kurkistus tulevaan: KY:n tilat Otaniemessä KY:llä tapahtuu Vuosijuhlasitsit Vuosijuhlakuntis Vuosijuhla 1.3. Sillis Teksti Siiri Salli Kuvat Salla KoIvu KY:n uudet tilat Otaniemessä eivät ole enää pelkkää huhupuhetta. KY teki marraskuussa vuokrasopimukset Otaniemessä sijaitsevista toimisto- ja juhlatiloista ja näin ollen laajentaa toimintaansa myös naapurikaupunkiin tupsulakkien sekaan. KY:n tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla kampuksella noin kolmensadan metrin päässä kauppakorkeakoulun uusista opetustiloista eli kandikeskuksesta. KY:n laajentaessa Otaniemeen kyltereiden käyttöön jäävät edelleen myös Yläkertsi ja Alakertsi sekä osa toimistotiloista KYtalolla! KMT4 KY:n Otaniemen toimisto-, kokous-, ja vapaaehtoistilat sijaitsevat osoitteessa Konemiehentie 4. Rakennus on yksikerroksinen, 573-neliöinen toimistorakennus, joka tulee olemaan kokonaan KY:n käytössä. KMT4:n tiloihin asettuu KY:n toimisto, minkä lisäksi siellä on omaa tilaa jaostoille sekä varattavaa kokoustilaa ja yleistä työskentelytilaa kaikille vapaaehtoistoimijoille. Rakennuksessa on oma aidattu piha sekä katettu terassi. Tila remontoidaan keväällä 2015 vastaamaan KY:läisten tarpeita, jotta tiloihin voidaan muuttaa alkukesästä ja kaikki on valmiina lukuvuoden pyörähtäessä käyntiin syyskuun alussa! Saha Saha on osoitteessa Konemiehentie 1 sijaitseva kyltereiden uusi, ikioma juhlatila. Saha sijaitsee uusista toimisto- ja vapaaehtoistiloista katsottuna tien toisella puolella noin kolmenkymmenen metrin päässä. Juhlatilan koko on 244 neliötä eli suunnilleen saman verran kuin Alakertsillä, ja tilassa on kiinteä lava. Juhlatilan lisäksi Sahassa on eteinen narikkoineen ja vessoineen sekä keittiö, erillinen kokoustila ja backstage. Verrattuna Yläkertsin ja Alakertsin nykyisiin keittiötiloihin Sahan 15-neliöinen suurtalouskeittiö on huomattavasti opiskelijaystävällisempi! Sahan pääsisäänkäynnin yhteydessä on noin sataneliöinen katettu terassi, jonka varalle on tehty jo monenlaisia, alustavia suunnitelmia Kevään lauluilta Mind, Body & Wellness 12. St.Petersburg Trip by KY-Sub Mikkeli Road Trip OP-ilta Banking Night 9.4. Hukkaputki + jatkot Otalympics th Period Party by KY-Sub Wappusitsit Sivua TOIMITTAA ky ry:n puolesta Johanna Tirkkonen johanna.tirkkonen@kyweb.fi Lisätietoa tapahtumista löydät Kywebistä osoitteesta kyweb.fi/tapahtumakalenteri 38 1/2015 1/