KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Raija Harju-Kivinen

Transkriptio

1 KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Raija Harju-Kivinen

2 Muutosta ohjaavat periaatteet Raija Harju-Kivinen

3 LAPE- maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus Raija Harju-Kivinen

4 LAPE ohjelman odotetut tulokset päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä vuonna 2019 Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja maakunnissa. Kansallinen ohjaus lainsäädäntö ja johdanto on uudistettu tukemaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöistä muutosta eri ministeriöiden yhteistyönä Raija Harju-Kivinen

5 Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Painopisteen siirtämisellä on saatu aikaan kustannussäästöjä. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden osaamista ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi. Maakunta- ja kuntatasolla on toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle ja näiden lapsille, nuorille ja perheille tuottamat tukimuodot ovat osa palvelukokonaisuutta. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten määrä rahojen puitteissa Raija Harju-Kivinen

6

7 KSLAPE muutostyön tuki Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset: e Valtionavustus e Hanketoimijoiden oma rahoitusosuus: e 78,9% henkilöstökulut 18,6% palvelujen ostot 2,3% muut Raija Harju-Kivinen

8 KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.

9 Toimintakulttuurin muutos: lapsistrategia, tietopohjan vahvistaminen, lapsibudjetointi, lapsivaikutusten arviointi, lapsiystävällinen kunta, lapsiystävällinen työpaikka Osallisuus Sähköiset työvälineet Prosessiarviointi Perhekeskustoimintamalli Erityistason palveluiden kehittäminen oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhekeskustoimintaympäristössä, palvelujen integraatio, eroauttamispalvelut, perhevalmennus, osaamisen vahvistaminen toimintakulttuurin yhtenäistäminen, monitoimijainen arviointi, integraatio peruspalveluihin, Hackneyn malli, perhetyön ja perhekuntoutuksen vahvistaminen kasvatusyhteistyö, ennaltaehkäisevä työ (tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet, kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen), erityispalvelujen integraatio perhehoidon kehittäminen, sijaishuollon ohjaus ja valvonta, somaattisesti sairaiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palveluiden kehittäminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos hyvinvoinnin tukena Osatoteuttajat Yhteistyökumppanit Uusi sairaala Nova Vaativien palveluiden kehittäminen Raija Harju-Kivinen

10 I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos 1. TOIMENPIDE: Hankkeessa seurataan lapsibudjetointiin liittyvää kansallista kehittämistyötä ja osallistutaan kehittämistyöhön mahdollisuuksien mukaan esim. kannustamalla maakuntaa ja kuntia lapsibudjetointiin sekä tiedottamalla kehitystyöstä. 2. TOIMENPIDE: Tuetaan maakunnan ja kuntien lapsivaikutusten arviointiin liittyvää kulttuurinmuutosta koulutuksen ja arviointimenetelmien keinoin. Hyödynnetään ja levitetään lapsivaikutusten arvioinnin välineitä. 3. TOIMENPIDE: Lapsiystävällinen kunta toimintamallin toteutuksen edistäminen Keski-Suomen kunnissa Raija Harju-Kivinen

11 I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos 4. TOIMENPIDE: Lasten hyvinvointiin liittyvän tietopohjan vahvistaminen (lähtötilanteen kartoitus, tiedon kirjaaminen, seuranta, raportointi, työvälineet) 5. TOIMENPIDE: Perheystävällisten käytäntöjen kehittäminen työpaikoilla: Perheystävällinen työpaikka ohjelma, Työ- ja perhe-elämä ohjelma ja mallin pilotointi. Koulutuskokonaisuus. 6. TOIMENPIDE: Lapsistrategia: lapsikäsitys, maakunnalliset suuntaviivat, toimeenpano- ja seurantarakenne. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin osaamisohjelma (mm. joustava koulupäivä) Raija Harju-Kivinen

12 II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 1. TOIMENPIDE: Oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhekeskusympäristöstä. Avoimet kohtaamispaikat. Organisaatioiden toimintakulttuurin muutos: yhteiset tavoitteet, ydintehtävät, integraatio, perhekeskuksen koordinointimalli, yhteistyön ja kehittämistyön rakenteet, juurruttaminen erityisesti huomioidaan maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, vertaistoiminta, varhainen puuttuminen ja monitoimijainen palvelutarpeen arviointi sekä kuntakohtaisuus mallin kehittämisessä Raija Harju-Kivinen

13 II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto 2. TOIMENPIDE: Matalan kynnyksen ja erityispalvelujen integraatio perhekeskusympäristöön: palveluiden kokonaisuuden määrittely, läheisverkostot, palveluketjut. 3. TOIMENPIDE: Eroauttamispalveluiden kehittäminen: erotietouden lisääminen, yhteistyövanhemmuus ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen 4. TOIMENPIDE: Perhevalmennustoiminnan kehittäminen 5. TOIMENPIDE: Perhekeskusverkoston toimijoiden osaamisen vahvistaminen Raija Harju-Kivinen

14 yritykset Raija Harju-Kivinen

15 III. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1. TOIMENPIDE: Kasvatuskumppanuuskoulutus kasvatus- ja opetushenkilöstölle 2. TOIMENPIDE: Ennaltaehkäisevä työ päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa: tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet, kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen. - Joustava koulupäivä - Kuntouttava iltapäivätoiminta 3. TOIMENPIDE: Integraatio, erityistason palvelut (oppilas- ja opiskelijahuolto, lasten- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelu, lastenneurologia, Nepsy, Onerva, NMI, järjestöt, yritykset) Raija Harju-Kivinen

16 IV. Erityispalveluiden uudistaminen 1. TOIMENPIDE: Toimintakulttuurin yhtenäistäminen (rajapinnat, yhteistyö, vastuut, työnjako, oleellisten tietojen välittyminen): - Sovitaan yhtenäisten arviointimenetelmien käytöstä ja toimintaperiaatteista (neuvola, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu, erikoissairaanhoito) - Otetaan huomioon hyvät käytännöt ja valtakunnallinen mallinnuspilotointi - Osaamis- ja tukikeskus 2. TOIMENPIDE: Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen ja pilotointi (sähköiset arviointivälineet) Raija Harju-Kivinen

17 IV. Erityispalveluiden uudistaminen 3. TOIMENPIDE: Erityisosaamisen kytkeminen peruspalveluihin: - Maakunnallinen toteutussuunnitelma (ei pois lähettämisen kulttuuria) - Rakennetaan johtamista ja toimintakäytäntöjen muutosta tukeva arviointikokonaisuus valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti 4. TOIMENPIDE: Monitoimijainen yhteistyö. Eri ammattiryhmien osaamisen, läheisverkostojen ja palveluiden yhdistäminen lasten ja perheiden tueksi (horisontaalinen integraatio): yhteissuunnittelu ja toteutus. 5. TOIMENPIDE: Lastensuojelun monitoimijaisen mallin pilotointi (Hackneyn malli) 6. TOIMENPIDE: Perhetyön ja perhekuntoutuksen maakunnallisen palvelukokonaisuuden vahvistaminen Raija Harju-Kivinen

18 Osaamis- ja tukikeskukset Kansallisesti perustetaan viisi osaamis- ja tukikeskusta Keski-Suomi kuuluu Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöalueeseen (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois- Karjala). OT-keskuksen sijoituspaikka tulee olemaan Kuopion yliopistollinen sairaala. OT-keskuksiin kootaan palvelut, joita tarvitaan harvoin ja jotka edellyttävät vaativaa erikoistumista ja erityisosaamista. Näin varmistetaan monialainen arviointi ja apua niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat vaativinta erityisosaamista Asiakkaina mm. vakavasti oireilevat, kehityksen vaarantavat nuoret, erityisen vaikeat psykiatriset ja mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret, vaikeasti somaattisesti sairaat lapset, vaikeasti traumatisoituneet lapset, kehitysvammaiset, vaativaa laitoshoitoa tarvitsevat lapset, oikeudelliset asiat Raija Harju-Kivinen

19 V Vaativien palveluiden kehittäminen 1. TOIMENPIDE: Perhehoidon kehittämiskokonaisuus: perhehoidon maakunnallinen toimintaohjelma (sijaisperheiden valmennus ja koulutus, kiintymyskeskeinen ajattelu, monitoimijainen sijoitustyöskentely ja tukiohjelma, kuntouttava perhehoito, asiakasosallisuuden kehittäminen, kokemusasiantuntijaverkosto, sähköiset työtavat, tuki lapsen arkiyhteisöissä) 2. TOIMENPIDE: Kehitetään sijaishuollon ohjausta ja valvontaa Raija Harju-Kivinen

20 V Vaativien palveluiden kehittäminen 3. TOIMENPIDE: Erityistason palveluiden uudistaminen: varmistetaan somaattisesti sairaiden lasten palveluissa sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevässä työssä palveluiden laatu, yhdenvertainen saatavuus, lapsi- ja perhelähtöiset integroidut palvelut, palveluiden sujuvuus ja oikea-aikaisuus 4. TOIMENPIDE: Kehitetään vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palvelumalli ja liikkuvat kuntoutuspalvelut (erityisesti autismikirjon murrosiän pulmat, kaksoisasiakkuus vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, mahdollisuus asua omassa asuinympäristössä, sähköiset palvelumallit) Raija Harju-Kivinen

21 Hankekumppanit ja asiantuntijapalvelut Toimintakulttuurin muutos Haukkalan Säätiö Työterveyslaitos (Perheystävällinen työpaikka) Hankkeen arviointi: JAMK, Perhetutkimusyksikkö Matalan kynnyksen palvelut / Varhaiskasvatus ja perusopetus hyvinvoinnintukena Perhekeskusmalli MLL Laukaan kunta Nuorten Ystävät/Suunta Keski-Suomen Liikunta ja Likes Familyroom Erityis- ja vaativan tason palvelut Perhehoidon järjestöt Koske Raija Harju-Kivinen

22 Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät Keski-Suomen kunnat ja kuntayhtymät Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Järjestöt Yksityiset palveluntuottajat Yliopisto ja oppilaitokset Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Raija Harju-Kivinen

23 Hankkeen keskeiset toimijat ja Perhehoitoliitto Pelastakaa Lapset Keski-Suomen Liikunta ry ja Likes Pesäpuu Sininauha Sos-Lapsikylä Vanhempainfoorumi Ensi- ja turvakoti Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Järvi-Suomen yhdistys Seurakunnat Niilo Mäki Säätiö Pienkoti Aura NHG sidosryhmät Raija Harju-Kivinen Jamk, Hyvinvointiyksikkö JY Kasvatustieteenlaitos JY Perhetutkimusyksikkö JY sosiaalityön yksikkö JY psykologian laitos Attentio Haukkalan Säätiö Mobile Kid Oy Vaalijalan kuntayhtymä Nuorten Ystävät Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Monimuotoiset perheet ry Jyväskylän taide- ja kulttuuripäiväkoti Muita yhteistyötahoja

24 Hanketiimi Hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen (TtM, lasten sh) Kehittämiskoordinaattorit: Perhekeskustoimintamalli: Petri Oinonen (Sosionomi, YAMK) ja Sari Paananen (KM) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena: Senja Hirsjärvi (Sosionomi, YAMK) Erityistason palvelukokonaisuus: Maria Lehtinen (YTM) Vaativimman tason palvelukokonaisuus: Johanna Liukkonen (YTM; Sosionomi, AMK) Maakunnan lapsistrategia: laatija Päivi Fadjukoff (dosentti, FT, KM) / Haukkala Säätiö Muutosagentti: Hanna Hämäläinen Raija Harju-Kivinen

25 Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto

26 Kun puhutaan perhekeskuksesta, mitä sillä tarkoitetaan? Tarkoitetaan fyysistä perhekeskustaloa, jossa saman katon alla on useita lapsiperheiden palveluita ja toimintoja, kuten esim. neuvola, perhetyö, avointa varhaiskasvatusta, sosiaalityö, järjestöjen toimintaa (esim. MLL:n perhekahvila) Esim Heinola, Laukaa Tarkoitetaan tietyn alueen tai kunnan lapsiperhetoimijoiden verkostomaista perhekeskustoimintaa, ei fyysistä yhteistä tilaa Esim. Jyväskylässä Tikkakoskella, Keljonkankaalla Edellisiä muotoja tukee ns. sähköinen perhekeskus, jossa sähköiseen muotoon on koottu lapsiperheiden palveluita ja toimintoja sekä asiakkaan että työntekijöiden avuksi, palveluiden löytämisen helpottamiseksi esim,. Perhekompassi (laajentaminen maakunnalliseksi?), Family Room (kehitteillä) Etunimi Sukunimi

27 Perhekeskustoiminnalla on kuitenkin yhteisiä periaatteita, pääpiirteitä ja tavoitteita Kunnan/alueen ja sen asukkaiden tarpeista lähtevää, lähtökohtana paikallinen tuntemus Asukkaan ja kaikenikäisten asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen Palveluiden ja toimintojen yli sektori- ja organisaatiorajojen tapahtuvaa, saumatonta yhteistyötä, jossa yhteinen asiakkuus ohjaa toimintaa Varhaista perheiden tukemista, ennaltaehkäisevää, oikea-aikaista työtä lasten ja perheiden parhaaksi Tarjoaa kohtaamispaikkoja alueen lapsille, perheille ja asukkaille--- sosiaalisen verkoston vahvistaminen Taloudellinen vaikuttavuus Oikea-aikaisuuden ja ennaltaehkäisevyyden kautta vähentää erityispalveluiden tarvetta, painopiste varhaisiin palveluihin Etunimi Sukunimi

28 Perhekeskuksen yhteiset periaatteet, jatkuu Verkostomainen työtapa on tietoisuutta toinen toisista ja yhteistä jaettua ymmärrystä asukkaiden palvelutarpeista ja toimintakentästä Se tähtää toimijoiden keskinäisen kumppanuuden edistämiseen ja luottamuksen lisäämiseen Mahdollistaa osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamisen, uudenlaisten työtapojen ja -menetelmien syntymisen sekä toinen toisilta oppimisen Etunimi Sukunimi

29 Mitä perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto tarkoittaa KS-LAPESSA 1.TOIMENPIDE: Perhekeskustoimintamalli - palveluiden kokonaisuus, mitä palveluita ja toimintoja kuuluu perhekeskukseen - tavoitteet, ydintehtävät, sisällöt - toimintaperiaatteet ja tavat - organisoiminen, johtaminen ja toiminnan yhteensovittaminen Etunimi Sukunimi

30 Mitä perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto tarkoittaa KS-LAPESSA 2.TOIMENPIDE: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen 3.TOIMENPIDE: Eroauttamispalveluiden kehittäminen: erotietouden lisääminen, yhteistyövanhemmuus ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen 4.TOIMENPIDE: Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto 5.TOIMENPIDE: Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Etunimi Sukunimi

31 Perhekeskusten tilanne Keski-Suomessa nyt Tilanne erilainen eri kunnissa, ollaan eri vaiheissa Osassa kuntia tarkkoja suunnitelmia olemassa ja kehittämistyössä ollaan jo hyvässä vauhdissa Osassa ollaan vasta alussa Kunnissa kehitteillä sekä fyysisiä perhekeskustaloja ja/että verkostomaisesti toimivia perhekeskuksia Etunimi Sukunimi

32 Miten edetään tästä eteenpäin Taustalla vahva valtion ohjaus Sote 2020 hankkeessa tehtyjen kuntakohtaisten suunnitelmien nykytilan tarkistaminen ja niiden pohjalta etenemissuunnitelmat Tarkoittaa käytännössä puhelinkeskusteluja, sähköposteja ja kohtaamisia kunnan eri työntekijöiden ja toimijoiden kanssa, koulutuksia ja seminaareja toimijoille KS-LAPE työntekijöineen on apuna ja tukena muutoksen toimeenpanossa Tavoitteena, että vuoden 2018 lopussa jokaisessa kunnassa on toimiva perhekeskusmalli Etunimi Sukunimi

33 Lisätietoja: Sari Paananen KS-LAPE Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Perhekeskustoimintamallin kehittämiskoordinaattori Sähköposti: Puhelinnumero: Petri Oinonen KS-LAPE-Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Perhekeskustoimintamallin kehittämiskoordinaattori Sähköposti: Puhelinnumero:

34 Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Senja Hirsjärvi

35 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia Sote-uudistuksen jälkeen kunnat eivät vastaa enää sosiaali- ja terveyspalveluista. Niistä vastaavat maakunnat. Sen sijaan kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä myös jatkossa. Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden asioiden hoidosta on vastuussa kunta. (

36 Mikä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia? Varhaiskasvatus (erityisesti päivähoito) ja koulu eivät ole maagisia ratkaisuja lasten ja perheiden hyvinvointiongelmiin. Usein kuultua: Kyllä meillä on lapsi keskiössä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Edistääkö toiminta varmasti lapsen hyvinvointia? Eikös koulussa/päiväkodissa voitaisi ottaa tästä koppia? Edistääkö kopin ottaminen varmasti lapsen hyvinvointia?

37 Henkilökunnan hyvinvointi kasvuyhteisön hyvinvoinnin indikaattorina? OAJ:n työolobarometri: Työtyytyväisyys opetusalalla on hieman vähentynyt kahden vuoden aikana. Työviikko venyy, työt eivät jakaudu tasan ja työkyky on heikentynyt. Stressitaso on korkealla, kiusaaminen ja väkivaltakokemukset liiallisia ja sisäilma suuri ongelma. Yhteistyö kuitenkin sujuu ja innostua opettaja jaksaa edelleen. (

38 Kasvuyhteisön hyvinvointi on yhteistyötä Opettaja jää usein liian yksin oppilaan psyykkisen oireilun kanssa. Kun perusopetuksen oppilaat oireilevat psyykkisesti - opettajien kokemuksia Ojala, T Tuntuu, että koulu on säilytyspaikka määräämättömäksi ajaksi, jatkotoimista ei ole varmuutta tai ratkaisu on avokuntoutusta ilman lisäresursseja. Käykö niin että vuodet vaan kuluvat ja lapsi siirtyy seuraavaan kouluun/ kouluasteelle ja tilanne pahenee eikä olekaan mitään tehtävissä enää? Pääseekö yksikään psyykkisesti oireilevan lapsen kanssa työskentelevä taho korjaamaan todellista syytä, joka aiheuttaa oireen? Suomalainen koulu on hyvin turvallinen paikka oireilla, mutta syy oireiluun ei välttämättä ole koulussa, jossa lapsi viettää maksimissaan noin 30 tuntia viikossa

39 Opettajat tunnistavat ongelmakohdat miten heidän tarpeeseensa vastataan? Miten lähestyisin ja pystyisin tukemaan psyykkisesti oireilevaa oppilasta? Osaanko kohdata heidät oikein ja reagoida heidän käyttäytymiseensä oikealla tavalla? Kuinka tuen lapsen luokkakavereita, sillä he varmasti näkevät ja kuulevat tilanteen? Eniten pohdituttaa se, miten saan heitä autettua tarpeeksi ajoissa. Osaanko/pystynkö/jaksanko tavallisena luokanopettajana antaa sellaista tukea, jota lapsi tarvitsee? Pitäisikö minun osata/pystyä/jaksaa? Millä eväillä? Oma osaaminen tuntuu välillä puutteelliselta ja tilanteet kuormittavilta siksi ettei osaa auttaa

40 KSLAPE-hankesuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet Toimenpide I Työntekijöiden vuorovaikutusosaamisen, tuen tarpeen arviointiin liittyvän osaaminen vahvistaminen, osallisuuden vahvistaminen Toimenpide II Ennaltaehkäisevä työ kasvuyhteisöissä (tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet, kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen) Toimenpide III Integraatio erityistason palveluihin (palvelut jalkautuvat lapsen kasvuyhteisöihin) Etunimi Sukunimi

41 Muut lapset ja perheet Koulu Perhe Iltapäivätoiminta Kasvuyhteisö Lapsi Palvelut Lapsi Asuinalue Perhe Harrastus Muut lapset ja perheet Palvelut

42 KSLAPE muutostyön tukena LAPE-muutosohjelmassa luodaan maakuntaan uudenlaista toimintakulttuuria, jotta lapset, nuoret ja perheet voivat olla aktiivisia toimijoita, osallisia omien asioidensa käsittelyssä sekä mukana palveluiden ja toimintojen kehittämisessä. Kehittämiskoordinaattorit tukevat kuntia muutosohjelman toteuttamisessa. Keski-Suomessa muutostyötä ohjaa myös Keski-Suomen oma KEPAhankesuunnitelma, jossa on määritelty lasten, perheiden ja nuorten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa edistävät toimenpidekokonaisuudet. Juuri nyt: - käynnistetään yhteistyötä yhteydenotoilla kuntiin, osatoteuttajiin ja muihin yhteistyötahoihin - kartoitetaan tämän hetken tarpeita LAPE-muutostyöhön ja sote- ja maakuntauudistukseen liittyen - konkretisoidaan hankesuunnitelmissa määriteltyjä toimenpiteitä Etunimi Sukunimi

43 Matalan kynnyksen palvelut Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Vaihe 1 Kevät 2017 Vaihe 2 Kevät-syksy Vaihe 3 Syksy 2017-syksy 2018 Vaihe 4 Syksy/talvi 2018 Työskentelyn käynnistäminen ja yhteydenotot kuntiin Kuntavierailut, toimijoiden tapaaminen ja verkostoituminen Maakunnallinen yhteistyö ja toiminnan käynnistäminen maakunnallisella tasolla LAPE-muutosohjelman toteutuminen käytännössä 1. Tiedottaminen kuntiin, alustavia yhteydenottoja 2. Hankemateriaaliin tutustuminen (LAPE/KSLAPE, K- S SOTE 2020) 3. Keskeisten toimijoiden kartoittaminen 4. Osatoteuttajien suunnitelmiin tutustuminen 5. Etenemisaikataulun suunnitteleminen 1. Kuntavierailut ja yhteydenotot keskeisiin toimijoihin 2. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kartoittaminen 3. Verkostotyöskentely 4. Kasvatuskumppanuus/kasvatusyhteistyö -koulutustarpeiden kartoittaminen (I) 5. Ennaltaehkäisevien hyvien käytäntöjen kartoittaminen (II) 6. Joustavan koulupäivän ja kuntouttavan iltapäivätoiminnan toteuttamisen selvittäminen (II) 7. Palvelujen jalkauttamisen hyvien käytäntöjen kartoittaminen (III) 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja vaikuttamisen tukeminen 2. Osallisuuden, vuorovaikutusosaamisen ja tuen tarpeen arviointiin liittyvien koulutusten toteuttaminen (I) 3. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevien toimintamallien ottaminen käyttöön kasvuyhteisöissä (II) 4. Erityistason integraation toteuttaminen matalan kynnyksen palveluissa (III) 5. LAPE-kehittämiskokonaisuuksien yhteen tuonti (myös toimintakulttuurin muutos ja sähköiset palvelut) ARVIOINTI 1. Maakunnan yhteinen lapsistrategia ohjaa toimintakulttuurin muutosta 2. Maakunnallinen perhekeskusmalli otetaan käyttöön 3. Matalan kynnyksen palvelut ja erityis- ja vaativan tason palvelut on sovitettu yhteen 4. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden toteutuminen on mahdollistettu sekä kunnallisella että maakunnallisella tasolla

44 Kiitos! #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut Senja Hirsjärvi Kehittämiskoordinaattori Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

45 RYHMÄKESKUSTELUT: 1. Mikä on varhaiskasvatuksen rooli ja tehtävät perhekeskustoimintamallissa? SARI 2. Toteutus ja keinot: Miten erityisosaaminen tuodaan perustasolle/varhaiskasvatukseen? PETRI 3. Mitä varhaiskasvatuksessa voidaan tehdä, jotta korjaavista palveluista painopiste siirtyisi ehkäiseviin palveluihin? RAIJA 4. Miten toimitaan, jos varhaiskasvatuksen työntekijä kokee jäävänsä "yksin arjen kanssa", kun lapsen tuen (erityisesti sosioemotionaalisen tuen) tarve on tunnistettu? SENJA Raija Harju-Kivinen

46 Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin; ja jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki tehdyksi Raija Harju-Kivinen