Imatra Vuoksen ranta alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi

Transkriptio

1 Imatra Vuoksenrantaalueidenhistoriallisenajan muinaisjäännösinventointi UlrikaKöngäs IMATRA

2 Arkistojarekisteritiedot Kunta: Imatra Tutkimuksenlaatu: Historiallisenajanmuinaisjäännösteninventointija ImatraImatrankoskimuinaisjäännöskohteentark kuusinventointi Ajoitus: Historiallinenaika Peruskartat: M5312,M5321,M5134,M5143 Koordinaatit(YKJ) Tutkimusalueenkeskipistenoinpkoo: , ikoo: ETRSTM35FIN tasokoordinaatit: N: ,E: Tutkimuslaitos: Museovirasto,rakennushistorianosasto(MV/RHO) Tutkija: FMUlrikaKöngäs Apulaistutkija: HuKTiinaMikkanen Kenttätyöaika: Tutkitunalueenlaajuus: Tutkimusaluenoin88km² (Maastossatarkastettualuenoin10km²) Rahoittaja: Imatrankaupunki Tutkimuskustannukset: Digitaalikuvat: MV/RHO218030:144 AsiaakoskevatMV:nlausunnot: Diaarinro.279/304/2010 Tutkimushistoria: A.Heimala1959:ImatranPässiniemenlinnoituksen tutkimustyöt mv/rhoa Tanskanen,P.1998:Imatrankoskiuomankalliohak kauksistakerättyaineisto.imatrankaupunginmu seo. Jurvanen,P.,Okko,T.,Siiropää,P.,Pirhonen,A., Leino,T.,Vaartaja,K.,Heinilä,H.2004: IMaailmansodanmaalinnoitteetEteläKarjalassa. inventointiraportti.mv/rho Maaranen,P.2009:ImatraImatrankoski.Hoitora portti2009.raporttiliitteenämuseovirastonmui naisjäännöstenhoitorekisterissä. Alkuperäinenraportti: Museovirastonrakennushistorianosastonarkisto (MV/RHOA) Kopiot(2kpl): Imatrankaupunki EteläKarjalanmuseo 2

3

4 Tiivistelmä Imatralla Vuoksen rantaalueilla suoritettiin historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi Inventoinnissa tarkastettiin arkistoselvityksen perusteella potentiaaliset muinaisjäännöskohteet.myöshävinneetkohteetjakohteet,jotkaeivättoistaiseksiolemui naismuistolain rauhoittamia tarkastettiin ja listattiin. Lisäksi inventointi piti sisällään tark kuusinventoinnin muinaisjäännöskohteessa Imatra Imatrankoski. Tarkkuusinventoinnissa Kruununpuistossa ja Muinaisuomanpuistossa olevat kalliohakkaukset ja rakenteet doku mentoitiin ja kartoitettiin takymetrillä tunnettuun koordinaatistoon. Tutkimuksen tilasi ja senkustannuksistavastasiimatrankaupunki.inventointiliittyiimatrankaupunginvuoksen yleissuunnitelmahankkeeseen. Tutkimusalueelta tunnettiin Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä en tuudestaanyksihistoriallisenajanmuinaisjäännöskohde(imatrankoski,kalliohakkaukset)ja yksivedenalainenirtolöytö.vuoden2010inventoinninjälkeentutkimusalueeltatunnetaan yhteensä 16 kiinteää muinaisjäännöskohdetta, 3 mahdollista muinaisjäännöskohdetta ja 6 muutakohdetta(eimuinaisjäännöstä). 4

5 Sisällysluettelo Arkistojarekisteritiedot...2 Peruskarttaote...3 Tiivistelmä...4 Sisällysluettelo Johdanto Inventointialuejaympäristö Historiallinentausta Inventointimenetelmät Inventointihavainnot Muinaisjäännöskohteet Imatrankoski Hallikkala Immalanjärvi Jakola Näträmälä Pelkola Räikkölä Siitola Siitolalauttapaikka Siitolakestikievari Siitolankartano Neitsytniemenkartano Pässiniemi

6 Linnankoski Niskalampi Aronmäki Bullerborg Kotipelto Vuoksenniskanpururata Muutkohteet Korvenkanta Teppanala Imatrankoski Imatrankoski Patopuisto SiitolaMansikkakoski Tuhoutuneetkohteet Kyyrölä Meltola Vuoksenniska Myllykoskenmyllyt Yhteenveto Lähteet...96 Liitteet: 1.Digitaalikuvaluettelo 2.ImatraImatrankoski.Tarkkuusinventointiraportti. Kannenkuva:GeografiskkartaöfverJäskishäradafViborgslän...Karttavuodelta1852.Kart talähde:kansallisarkisto/mhakihlakunnankartastoica13. 6

7 1 Johdanto Imatralla Vuoksen rantaalueilla suoritettiin historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi Inventointi liittyi Imatran kaupungin Vuoksen yleissuunnitelma hankkeeseen.hankeentavoitteenaonparantaaalueenluontojakulttuurimatkailunedelly tyksiäjavuoksenvirkistyskäyttöäsekäkehittääluonnonympäristöjäjakulttuuriympäristöjä kestävänkehityksenperiaatteidenmukaan.hankettarahoittavateuroopanunionijakaak koissuomenelinkeino,liikennejaympäristökeskussekäimatrankaupunki.inventointitut kimuksen tilasi ja sen kustannuksista (13470 ) vastasi Imatran kaupunki. Inventoinnissa tutkijanatoimifmulrikaköngäsjaapulaistutkijanahuktiinamikkanen. Inventoinnissatarkastettiinarkistoselvityksenperusteellapotentiaalisetmuinaisjäännöskoh teet.myöshävinneetkohteetjakohteet,jotkaeivättoistaiseksiolemuinaismuistolainrau hoittamia listattiin. Lisäksi inventointi piti sisällään tarkkuusinventoinnin muinaisjäännös kohteessa Imatra Imatrankoski. Tarkkuusinventoinnissa Kruununpuistossa ja Mui naisuomanpuistossa olevat kalliohakkaukset ja historialliset rakenteet dokumentoitiin ja kartoitettiin takymetrillä tunnettuun koordinaatistoon. Kalliohakkausten kartoitustyöhön saatiin Museoviraston dokumentointiyksiköstä avuksi dokumentointitutkija Janne Hymylä, jokavirkatyönäkahdenpäivänajanavustimittaustyössä. Imatranseudunhistoriaolipitkäänmaanviljelystäjakalastustaelinkeinonaanharjoittavan talonpoikaisväestön historiaa. Imatrankoskesta muodostui 1700luvun lopulla ja 1800 luvullahuomattavaluonnonnähtävyysjakoskivetipuoleensarunsaastimatkailijoita.1800 luvun lopussa Imatralla alkoi runsas teollistuminen ja alue kehittyi nopeasti merkittäväksi puunjalostuksenjaterästeollisuudenkeskittymäksi. Imatrallaeioleaikaisemmininventoitujärjestelmällisestihistoriallisenajanmuinaisjäännök siä.historiallisenajanmuinaisjäännöksiinliittyviätutkimuksiaimatrallaonsuoritettumuu tama. Imatran koskiuoman kalliohakkauksia on tarkastettu ja dokumentoitu Imatran kau punginmuseon toimesta vuonna 1998 sekä tarkastettu Museoviraston toimesta vuonna Pässiniemen1700luvunlopunkasarmialuettaontutkittuvuonna1959arkeologisin kaivauksin 2. Tutkimusten yhteydessä alueesta on tehty mittapiirustuksia 3. Imatran seudun historiallisiakohteitajamuinaisjäännöksiäonlisäksikäsiteltyrakennettuaympäristöäsekä tehdasalueitakäsittelevissärakennushistoriallisissaselvityksissä 4.Tutkimusalueellasijaitsee myösuseitamuseovirastonvaltakunnallisestimerkittävienrakennettujenkulttuuriympäris töjen(rky)luetteloonlistattujakohteita.näitäovatimatrankoski,imatranvoimanjakupa 1 Tanskanen1998,Maaranen Heimala Museovirastonpiirustuskokoelma,Heimala&Heininen1959sig.153:2:16. 4 MuunmuassaKruununpuisto,puistohistoriallinenselvitys2009,Lehonkoski1986,Ojonen1994, 7

8 rinasuinalueet,tornansaarenteollisuusalue,neitsytniemenkartanojaniskalammenasuin alue. InventointialueeltatunnettiinMuseovirastonmuinaisjäännösrekisterissäentuudestaanyksi historiallisen ajan muinaisjäännöskohde (Imatrankoski, kalliohakkaukset) ja yksi vedenalai nenirtolöytö,savikannu,jokaonnostettutarkemminmäärittelemättömästäpaikastaimat rankoskenyläpuoleltavuoksesta.lisäksialueeltatunnettiinkuusikivikautistaasuinpaikkaa, joitainventoinninyhteydessäeitarkastettu.vuoden2010inventoinninjälkeentutkimusalu eelta tunnetaan yhteensä 16 kiinteää muinaisjäännöskohdetta ja 3 mahdollista muinais jäännöskohdetta.lisäksiinventoinnissadokumentoitiinyhteensä4hävinnyttäkohdettaja6 muutakohdetta,jotkaeivätolemuinaisjäännöksiä,muttajoidentietoavoidaantarvitatule vaisuudessamahdollistenmaankäyttöhankkeidentms.suunnittelussa. KiitoksetImatrankaupungillesekäerityisestiVuoksenyleissuunnitelmahankkeenprojekti päällikölleminnakähtävämarttisellesujuvastayhteistyöstäjakäytännönasioidenjärjeste lyistä. 2 Inventointialuejaympäristö Imatra sijaitsee Suomen itärajalla EteläKarjalassa ensimmäisen Salpausselän tuntumassa. Kaupunginkoillisjaeteläosissaonlaajojametsäalueitasekäitäjalänsiosissarunsaastivil jeltyä maata. Imatra on pääosin alavaa maata. 5 Imatran läpi virtaava Vuoksi puhkesi noin 6000vuottasitten,kunSaimaapuhkaisiImatrankohdallaSalpausselänharjunjapurkautui kohtilaatokkaa.vuoksenkosketkeskittyvätyläjuoksulle,missävesimurtautuiharjunläpi. 6 Inventointialueella ympäristö vaihtelee tiheistä asuinrakennusympäristöistä maaseutumai seenpeltomaisemaanjametsiin.imatrankaupungintiheämminasututtaajamaalueetovat syntyneet teollisuuslaitosten sijoittumisen mukaan. Taajamien välillä on laajoja harvaan asuttujamaaseutualueita.imatrateollistui1900luvunvaihteessa,sitäennenkulttuurimai semaa muokkasi maatalous sekä Imatrankosken ympäristöön keskittyvä matkailu. 7 Maise maaonmuuttanutetenkinimatrankoskenpatoaminenvuonna1929,jonkajälkeenkosken pohjoispuolellavesimääräkasvoi,rantaviivamuuttuijajoenkeskelläolleitasaariajäiveden alle. Inventointialue rajautuu etelässä Suomen ja Venäjän valtion rajaan. Lännessä inventointi aluerajautuuimatranjalappeenrannanrajaanjapohjoisessasaimaanrantaan.idässäin ventointialueenrajakulkeeimmalanjärveäsivutensalonjokeajaunterniskanjokeapitkin. 5 Ojonen1994:15 6 Aarnio&Rutanen1997:1920,Hirn1984:9 7 Ojonen1994:15 8

9 Kuva1AamuusvanpeittämäVuoksi.Kuva:U.Köngäs Historiallinentausta Historiallinen aika määritellään Suomessa alkaneen kristinuskon saapumisen myötä, mikä vaihteleeeripuolillasuomea.itäsuomessarajapyykkinäonpidetty1300lukua,hämeessä 1200lukua ja LounaisSuomessa 1100lukua. Historiallinen aika jaetaan arkeologiassa kar keastikeskiaikaan( jkr)jauuteenaikaan( jkr). ImatranaluekuuluialunperinJääskenkihlakuntaan,JääskenjaRuokolahdenpitäjiin 8.Jääs kenseutusiirtyipähkinäsaarenrauhassavuonna1323ruotsillejajääskestämuodostuiosa RuotsiSuomen rajaseutua vuoteen 1617 asti, jolloin solmittu Stolbovan rauha siirsi valta kunnan rajan JääskestäLaatokan koillispuolelle 9.Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 RuotsinjaVenäjänvaltakunnanrajasiirtyikulkemaanJääskenläpi.NykyinenImatranaluejäi pääosinruotsinpuolelle,kunnesturunrauhanjälkeenvuonna1743valtioidenvälinenraja siirtyikymijoellejakaakkoissuomestatuliosavenäjää. 10 Moskovanvälirauhassa1944vah 8 Ojonen1994:16 9 Ylönen1957: Syrjö1976:3031,41 9

10 vistettuvaltakuntienvälinenrajajakoiviimeinjääskenkihlakunnankahtia 11.Suomenpuo lelle jäänyt nykyinen Imatran alue nimitettiin itsenäiseksi kunnaksi ja kauppalaksi vuonna 1948jakaupungiksivuonna Kartta1Jääskenpitäjääesittävämaakirjakartta1600luvulta.KarttaanonmerkittyLinnankoskijaImatrankos ki.numeroilla33 35ontodennäköisestimerkittykylätRäikkölä,Näträmälä,Hallikkala,Rouhiala,Kiurula,Kyy rölä,teppanalajapelkola. 13 Jääski mainitaan ensimmäistä kertaa Pähkinäsaaren rauhan solmimisasiakirjassa 1323, jol loin Novgorodin suurruhtinas luovutti Ruotsin kuninkaalle kolme karjalaista kihlakuntaa, joista yksi oli Jääski 14. Ensimmäiset veroluettelot Jääskestä ja Imatran alueelta ovat 1500 luvunpuolivälistä.vuoden1557maakirjojenmukaanimatranalueellaonollut12 kylää Paappa&Ropponen1992: Ojonen1994:16 13 Karttalähde:JYX/RALL1850nr11 14 Syrjö1976:11,Ylönen1957: Luoto1997:3940,Ylönen1957:170171,Suomenasutus1560luvulla 10

11 Asutus lisääntyi 1500luvun loppupuolella ja samalla syntyi suurtiloja tilojen yhdistymisen kautta.todennäköisesti1600luvunaikanakylämääräsaavuttinykyisentasonsa.uusiakyliä 1600luvulla olivat Anteroisenmäki, Hirslampi, Kohoniemi, Kyyrölä, Mattarila, Rahikkala, TeppanalajaVuoksenniska. 16 RuokolahdenpitäjäerkaniJääskestävuonna1571.NykyImatrastaKorvenkanta,Meltolaja SiitolajäivättällöinRuokolahdenpitäjänpuolelle. 17 Imatrallakylätovatmuodostuneethajal laansijaitsevistayksittäisistätiloista.isojakosuoritettiinimatrallavuosina Koska alueellaeisijainnuttiiviistiasuttujaryhmäkyliä,eikylienhajottaminenolluttarpeen. 18 Säätyläiskulttuurin alkamista Imatralla merkitsi latvialaisen vapaaherra Reinhorn von Un gernstrernbergin vuonna 1652 kuningatar Kristiinalta saadut yli sata tilaa Ruokolahdella, jotkapitivätsisällääntilojamuunmuassasiitolan,vuoksenniskanjaimmolankylistä.maista muodostettiinvuonna1672säterinoikeutensasaanutneitsytniemenkartano.isossareduk tiossa1680luvullamaatpalautettiinkruunullejatiloistatehtiinvirkamiestenjaupseerien puustelleja.neitsytniemenkartanonlisäksitoinenimatranvanhimmistakartanoistaonsii tolan kartano. Siitolan kartanon maatilat läänitettiin ratsumestari Joakim Dunkerille MuitaImatranvanhojakartanoitaovatPelkolanjaImmalankartanot. 19 ImatranhalkionkulkenutViipuristaSavonlinnaanjohtavatie,jonkahistoriaulottuutoden näköisesti1500luvunlopulle.tieonkulkenutjääskenpappilasta(nyk.venäjää)meltolanja KorvenkylänkauttaRuokolahdelle. 20 Tienvarrellesyntyi1600luvunaikanakestikievareita 21. Korvenkylässätoimivuosina AnttiPullinylläpitämämajatalo.Pulliluopuimajata lonpitämisestävuonna1643,koskataloeisijainnutpäätienvarressa.majataloaryhtyikin pitämäänpekkamelto,jonkatalosijaitsipäätienvarressa.meltolassakestikievaritoimivuo teen1662asti,jolloinperustettiinsiitolankestikievari.siitolankestikievariapitiensinpaavo Mäenpää,jokaluopuimajatalostaanvuonna1665varattomuudentakia.VapaaherraRein holdvonungernsternbergvoutiaakeolavinpoikaottisiitolankestikievarinhaltuunsa.hän olirakennuttanutvuoksenrantaankrouvin,jonnemyösmajatalorakennettiin.samallapai kallamajatalotoiminoin200vuodenajan Luoto1997: Ylönen1957: Luoto1997: Luoto1994:4749,Ojonen1994:16,Ylönen1957: Ylönen1957: Ojonen1994:41 22 Ylönen1957:

12 Taulukko1Imatranalueenkylätjatalomäärätvuonna Allaluetelluistakylistätutkimusalueellasijaitse vatkylätovattummennettusinisellävärillä.keskiaikaisetkiurulajarouhialasijaitsevatnykyisinvenäjänpuo lella. 24 MyösPelkolanjaRäikkölänkylistäosasijaitseeVenäjänpuolella. Kylä Talojenlukumäärä1557 Kylämainitaanvuoden1618hopeaveroluetteloissa Anteroisenmäki x Hallikkala 16/6 25 x Hirslampi x Immalanjärvi 15 x Jakola 4 x Kiurula 7/3/2 26 x Kohoniemi x Korvenkanta 2 x Kyyrölä x Laitila 2 x Mattarila x Meltola 3 x Näträmälä 8 x Pelkola 4 x Rahikkala x Rouhiala 13 x Räikkölä 7/5 27 x Siitola 28 x Teppanala x Vuoksenniska x 1700luvun alussa isovihan aikaan Jääsken seutu muun Suomen tavoin joutui venäläisten miehittämäksi.vuoksenlaaksonäyttääselvinneensodastavähintappioin,sillälevottomuuk siasyntyivainjääskenjajoutsenonkirkoilla.vuosina Imatranseutuavaivasivat 23 LähteinäSuomenasutus1560luvulla,Luoto1994:40 24 NykyImatralla sijaitsee rajan tuntumassa Kiurula ja Rouhiala nimiset kylät, mutta historiallisen kartta aineistonperusteellakeskiaikaisetkylätovatsijainneetnykyisenvaltionrajanitäpuolella. 25 Luoto(1997:40)onmaininnuttaloluvuksi6,käyttäenlähteenämyös1600luvunalunhopeaveroluetteloita. 26 Suomen asutuksen 1560luvun kyläluettelossa on Jääskessä mainittu kolme Kiurulanimistä kylää, joiden taloluku vaihtelee. Luoto (1997:40) on todennäköisesti vuoden 1618 hopeaveroluetteloiden avulla päätynyt tilalukuun7. 27 Suomen asutuksen 1560luvun kyläluettelossa on Jääskessä mainittu kaksi Räikkölänimistä kylää, joiden taloluku vaihtelee. Luoto (1997:40) on todennäköisesti vuoden 1618 hopeaveroluetteloiden avulla päätynyt tilalukuun7. 12

13 katovuodetja1740luvunalussapikkuvihanaikainenvenäläistenmiehitys.vaikkeivenäläis tensotaretketvarsinaisestikoskeneetjääskenaluetta,ryöstivätjahävittivätsotajoukotlu kuisiatiloja. 28 Elinkeinot MuutamiasäätyläissukujalukuunottamattaImatranseudunhistoriaonetupäässätalonpoi kaisväestönhistoriaa.pääelinkeinoinaolivatmaanviljelyjakalastussekäkarjanhoitojamet sästys.omanleimansaimatranhistoriaantoimatkailu1700luvultalähtien. 29 Kaskeaminen olipitkäänimatranseudullaensisijainenmaanviljelynmuoto.todennäköisesti1800luvulla siirryttiinvahvemminpeltoviljelyyn. 30 Maanviljelyn ohella kalastus on ollut Imatralaisille tärkeä elinkeino. Vuoksen Bullerborgin kruunun kalastamo mainitaan ensi kerran vuonna 1555, jolloin sieltä kuljetettiin Viipurin linnaan tynnyrillinen lohta. Myöhemmin 1600luvulla kalastamoa alettiin kutsua Siitolan kalastamoksi luvulla kalastuksen painopiste siirtyi Niska ja Tainionkoskelle, jonka kruununkalastamonvuokrasisiitolastaperäisinolevatuomassuikkanen.suikkanenmaksoi veroja kalastusoikeudestaan kruunulle vuosittain tynnyrillinen lohta. Kalastusoikeus siirtyi Suikkasenpojalle,jokariitauduttuaankylänmuidenasukkaidenkanssaluopuioikeuksistaan vuonna1645.tämänjälkeenkalastusoikeuskoskikokosiitolankylää,jakokokyläntuliyh dessä suorittaa kruunulle lohitynnyrillisen maksu. 32 Niskakosken ja Tainionkosken lisäksi muunmuassaimatrankoskijameltolansuvantojarouhialankoskimainitaanhyvinäkalas tuspaikkoinavuoksessa.lisäksisaimaassaonharjoitettujärvikalastusta. 33 Imatrankoskijavarhainenmatkailu ImatrankoskioliaikoinaanSuomenhuomattavinluonnonnähtävyysjakoskestaympäristöi neen muodostui matkailuhistoriallisesti merkittävä paikka. Ensimmäinen tunnettu Imatra kuvausonturunakatemianhistorianprofessorinmikaelwexoniuksenkirjoittamaraportti vuodelta Raportti liittyi laajempaan maantieteellishistorialliseen tutkimukseen. 34 VarhaisimmatmatkakuvauksetImatrankoskestaovat1760luvullaImatrankoskelletehdyistä vierailuista.nuoriluutnanttibernanddesaintpierrematkustiimatrallevuonna1763jasak salainenmaantieteilijäjapastoriantonfriedrichbüsching1764.matkakuvauksetjulkaistiin myöhemmin luvuilla.Imatrankoskenvarsinainenmatkailuhistoriaalkoi,kunVenä jän keisarinna Katariina Suuri kävi ihailemassakoskea kesällä Kosken itärannalle ra 28 Syrjö1976:2150,Luoto1997: Ojonen1994:16 30 Luoto1997: Ylönen1957: Luoto1997:45,Ylönen1957: Ylönen1957: Ojonen1994:16 13

14 kennettiinkeisarinnanvierailuavartenkaksihuvimajaa,joitayhdistipuurakenteinenkaitein japortainvarustettukävelytie.1800luvulletultaessaimatranasemanähtävyytenäoliva kiintunutjakoskivetipuoleensarunsaastimatkailijoita. 35 Imatran matkailuolojen määrätietoinen kehittäminen käynnistyi 1800luvun alkupuolella. KuvernööriStevenesittiImatrankruununpuistonperustamista,koskaImatrankoskenympä ristöolivaarassatuhoutua.koskenympäristöstäolijoaikaisemminyritettypitäähuoltaeri laisintoiveinjamääräyksin.koskeenoliolluttapanaheittääpuitamatkailijoidenviihdyttä miseksi ja kosken voiman havainnollistamiseksi. Puuhakkuualueiden lisäksi kosken luon nonympäristöä uhkasi paikallisten talonpoikien kaskenpoltto. Nikolai I hyväksyi kruunun puistoakoskevansuunnitelmanjaehdotuksenluonnonsuojelualueenperustamisestaheinä kuussa1842.ensimmäistäkertaaalkuperäistämiljöötäsuojattiinlainturvin.nähtävyysalue rajattiinjapyykitettiinviranomaistentoimestavuonna MatkailijoidenmyötämyösImatranmajoituspalvelutalkoivatkehittyä.KauanpalvellutSiito lanmajatalooliviranomaistenyrityksistähuolimattarappeutunut,huonokuntoinenjajopa huonomaineinen. Kruununpuiston metsänvartijaksi nimitetty Appelroth yhdistikin 1800 luvunpuolivälissämajatalonjametsänvartijanvelvollisuudetjaperustimajatalonnykyisen Valtionhotellinviereen,koskenlänsirannalle. 37 Matkailijamäärienkasvaessavanhanmajata lonrakennuksetpurettiinjapaikallerakennettiinuusi sveitsiläistyyppinen hotellirakennus, jokavalmistuivuonna Vuonna1893avattiinvanhanhotellinviereenuusikaksiker roksinen Hotel de Cascade. Molemmat hotellit paloivat peräkkäin tulipaloissa vuosisadan taitteessa. Nykysin paikalla oleva Valtionhotelli valmistui vanhoista hotellirakennuksista hiemanetelämmäksivuonna Teollistuminen Imatran alueella oli esiteollista toimintaa jo 1700luvulla. Linnankosken itärannalla toimi kruununveromylly,jokakuuluisiitolanjaojalankartanoille.ensimmäinensahalaitosaloitti toimintansalinnankoskenvieressävuonna1796.kyseessäoliensimmäinenvuoksenvesi voimaa hyödykseen käyttävä teollisuuslaitos. Saha lopetti toimintansa 1810luvulla. Myö hemminlinnakoskellatoimilyhyenaikaa SiitolaAktiebolaginrakennuttamave sivoimalaitos ja karbiditehdas. 1890luvulla Imatralle rakennettiin rautatieyhteys, jonka myötäimatranseudunteollisuuspystyilaajentumaan Hirn1984: Hirn1984:3335,Kruunupuisto,puistohistoriallinenselvitys2009: Hirn1984:41 38 Hirn1984:62 39 Hirn1984:104105,147149,Kruunupuisto,puistohistoriallinenselvitys2009:9 40 Österlund1997:9192,Lehonkoski1986:5 14

15 Tainionkoskenalueenteollistuminenalkoi,kunteollisuusmiesGustavTörnuddperusti1880 luvullatornansaareenjauhomyllynjalastuvillatehtaan.varsinainenteollinentoimintapai kallakäynnistyikuntönuddinkuoltuaperikuntamyitainionkoskenalueentornatoroy:lle. TornatorOyaloittiTainionkoskenrakennustyötvuonna1895jarakensipaikallepaperiteh taan, lankarullatehtaan ja puuhiomon.tornatorin tuotantolaitosten ympärille syntyi Tai nionkoskenyhdyskunta. 41 Suunnitelmat Imatran koskien vesivoiman hyödyntämisestä sähköenergian tuotantoon al koivat1920luvulla.imatranvoimalaitossuunnitelmakäsittivuoksestanoin5,6kmpituisen alueen,jokaalkoitainionkoskeltajapäättyiimatrankoskeen.tarkoituksenaolipadotaritik kakoski,mansikkakoski,räihänkoski,linnakoskijaimatra.alueetpakkolunastettiinvaltiolle jauseitarakennuksiapurettiinvoimalaitossuunnitelmienalta.muunmuassalinnankosken vanhentunutkarbiditehdaspurettiinvuonna Imatrankoskenpatoamistyötaloitettiin vuonna1922javoimalaitosvalmistuivuonna Voimalaitoksenrakentaminenmuutti Imatrankoskenmaisemaahuomattavasti.Vanhanuomanjavoimalaitoskanavanväliinsyntyi saari, jonka eteläkärkeen siirrettiin voimalaitostyössä syntyneet maamassat. Tukinuittoa vartenrakennettiinsaarenitärannalletukinuittokouruvuonna1935.toisenmaailmansodan jälkeenkourujäikäyttämättömäksijasepurettiin. 44 Kuva2Tainionkoskionollutmerkittäväkalastuspaikkajokauan.TeollistumisenmyötäympäristöTainionkos kellaonmuuttunut,muttakalastustapaikallaharrastetaanyhäedelleen.kuva:u.köngäs JokiniemiTalvisto1997:71,Lehonkoski1989:56,13,Paappa&Ropponen1992:117,Österlund1997: Österlund1997: Österlund1997: Kruununpuisto,puistohistoriallinenselvitys2009:37 15

16 4 Inventointimenetelmät Muinaisjäännösinventointi Ennenmaastotöitäelokuussa2010perehdyttiinolemassaolevaankirjallisuuteenjaarkisto materiaaliinsekäimatraaesittäviinvanhoihinkarttoihinjapiirustuksiin.arkistotyöntavoit teena oli selvittää Imatran maankäytön historialliset vaiheet. Inventoinnin kenttätyövai heessa keskityttiin tarkastamaan arkistotyössä esiin tulleet potentiaaliset muinaisjäännös paikat.myösmahdollisetmuinaisjäännösalueetjahävinneiksitulkitutkohteettarkastettiin jalistattiin. Maastossakaikkihavaitutmuinaisjäännöksetdokumentoitiinkirjoittamallaniistäsanalliset kuvaukset.kohteetkuvattiindigitaalikameralla(mv/rho218030:144).muinaisjäännösten sijaintitiedot mitattiin GPS:llä. Inventointihavainnot perustuvat etupäässä muinaisjäännös ten maanpäällisten osien havainnointiin. Koekuoppia tai koepistoja kaivettiin lapiolla vain muutamaankohteeseenkohteidentarkemmanluonteenselvittämiseksi.maastossatehdyt esinelöydöt on kirjattu ylös kohdekuvausten yhteyteen. Jälkitöiden yhteydessä esineitä ei katsottutarpeelliseksiluetteloidajanepoistettiin. Inventoinninaikanatarkastetutkohteetjakautuvatkiinteisiinmuinaisjäännöksiin,mahdolli siinmuinaisjäännöksiinjamuihinkohteisiin.muinaismuistolainsuojaamatkiinteätmuinais jäännöksetluokitellaanmuseovirastossavakiintuneenkäytännönmukaisestikolmeenluok kaan: 1.Valtakunnallisestitaialueellisestimerkittävämuinaisjäännös,jonkasuojaaminenontur vattavakaikissaolosuhteissa 2.Kohteenmäärittelyedellyttäälisätutkimuksia,jonkajälkeenkohdevoidaansiirtääluokkiin 1tai3. 3.Muinaisjäännösontuhoutunut,kokonaantutkittutaihyvinepämääräinen. Mahdollisetmuinaisjäännöksetovatkohteita,jotkaeivättämänhetkisentiedonperusteella täytämuinaisjäännöksenmääritelmää,muttajotkavoidaanlisätutkimuksenjälkeenluokitel lasuojeltaviksikiinteiksimuinaisjäännöksiksi.lisäksitoiseenmaailmansotaanliittyvätvarus tuksetonlistattumahdollisiksimuinaisjäännöksiksi.toisenmaailmansodanaikaisetkohteet eivättoistaiseksiolemuinaismuistolainrauhoittamiakiinteitämuinaisjäännöksiä,muttane onotettavahuomioonmaankäytössäniidenhistoriallisenmerkityksenvuoksi. Muutkohteeteivätolemuinaisjäännöksiä.Kohteetonkuitenkindokumentoituinventoinnin aikanasiltävaralta,ettätietoakohteistamahdollisestitarvitaanmyöhempiätutkimuksiatai maankäytönsuunnitteluavarten.muitakohteitaovatmuunmuassamodernit, lukujenrakennustenjäännökset. 16

17 Keskiaikaistenkylienpaikallistamisessatärkeimpänälähdeaineistonatoimivatvanhatkartat. VanhimmatImatranseutuaesittävätkartatovat1600luvulta,muttavasta1700luvunlo punverollepanokartoistaja1800luvunalunisojakokartoistasaadaantarkempaatietoakyli ensijainnista.inventoinninaikanavanhojakarttojaasemoitiinnykykartallemapinfojaau tocadohjelmiaapunakäyttäen.kartatasemoitiinhelpottamaanmaastotöitäjakohteiden paikallistamista.imatrallakylientonttimaatsijaitsevattoisiinsanähdenhajallaan,eikäalu eelle ole syntynyt yhtenäisiä ryhmäkyliä. Saatavilla olleen lähdemateriaalin perusteella ei ainaolemahdollistatietää,mitkätonttimaistaovatkeskiaikaisiajamitkävasta1700luvulla tai1800luvullaasutettuja.muinaisjäännöksiksionluokiteltusellaisetkylätontit,jotkakäy tettävissä olevien lähteiden perusteella voidaan katsoa olevan todennäköisesti keskiaikai sia 45.Lisäksinäilläkohteillaonmaastotarkastuksenyhteydessätodettu,ettäpaikallaonvoi nut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia tai rakenteita. Tuhoutuneet januorem mattonttimaatonlistattujokomuihinkohteisiin(eikiinteämuinaisjäännös)taituhoutunei siinkohteisiin. Tarkkuusinventointi Osana inventointia suoritettiin tarkkuusinventointi Imatran koskiuoman alueella Kruunun puistossajamuinaisuomanpuistossa.puistoalueillasijainneethistoriallisetkalliohakkaukset jarakenteetdokumentoitiinvalokuvaamallakohteet,täyttämälläkustakinkohteestadoku mentointilomakejamittaamallakohteettunnettuunkoordinaatistoon.(kstarkemminliite 2,erillinenraporttitarkkuusinventoinnista.) 5 Inventointihavainnot Tässäluvussaonesitettyensinluvussa5.1vuoden2010inventoinnissatarkastetutkiinteät muinaisjäännöskohteet,mukaanlukienmahdollisetmuinaisjäännöskohteet.tämänjälkeen on luvussa 5.2 esitetty inventoinnin yhteydessä dokumentoidut muut kohteet, jotka eivät olemuinaisjäännöksiä.luvussa5.3onesitettyarkistolähteistätms.esiintulleet,muttany kyisintuhoutuneiksitodetutkohteet.kaikkikohteetonlueteltuseuraavillasivuillaolevissa taulukoissa ja niiden sijainti on merkitty taulukoiden jälkeen oleviin peruskarttaotteisiin. Muinaisjäännöskohteidentarkataluerajauksetonesitettykuinkinkohteenjälkeenerillisessä karttaotteessa. Aluerajaukset on tehty historiallisen lähdeaineiston ja maastohavaintojen perusteella. 45 LähteillätarkoitetaanhistoriallistakarttaaineistoasekäSuomenasutus1560luvullakyläluetteloa. 17

18 Taulukko2Muinaisjäännöskohteet.Kohteidennumeroviittaaseuraavallasivullaolevaanperuskarttaottee seen. Nro Kohde Mj.rek.nro Mjlaji Mjtyyppi/tarkenne Ajoitus Kiinteämuinais Taide,muistomerkit/ 1 Imatrankoski jäännös hakkaukset Hist.aika 2 Hallikkala Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 3 Immalanjärvi Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 4 Jakola Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 5 Näträmälä Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 6 Pelkola Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 7 Räikkölä Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 8 Siitola Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika Kiinteämuinais 9 Siitolalauttapaikka jäännös Kulkuväylät/ Hist.aika Kiinteämuinais Tyäjavalmistuspai 10 Siitolakestikievari jäännös kat/kestikievarit Hist.aika Kiinteämuinais 11 Siitolankartano jäännös Asuinpaikat/kartanot Hist.aika 12 Neitsytniemen kartano Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kartanot Hist.aika Kiinteämuinais Asuinpaikat/talon 13 Pässiniemi jäännös pohjat Hist.aika 14 Linnankoski Kiinteämuinais jäännös (vedenalainen) Teollisuuskohteet/ Hist.aika 15 Niskalampi Kiinteämuinais jäännös Teollisuuskohteet/ Moderni 16 Aronmäki Kiinteämuinais jäännös Puolustusvarustukset /taistelukaivannot Moderni 17 Bullerborg Mahdollinenmui naisjäännös (vedenalainen) Puolustusvarustukset /linnoitukset Hist.aika 18 Kotipelto Mahdollinenmui naisjäännös Puolustusvarustukset /taistelukaivannot Moderni 19 Vuoksenniskan pururata Mahdollinenmui naisjäännös Puolustusvarustukset /taistelukaivannot Moderni 18

19

20 Taulukko3Muutkohteet.Kohteidennumeroviittaaseuraavallasivullaolevaanperuskarttaotteeseen. Nro Kohde Laji Tyyppi/tarkenne Ajoitus 1 Korvenkanta Muukohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 2 Teppanala Muukohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 3 Imatrankoski2 Muukohde Teollisuuskohteet/ Moderni 4 Imatrankoski3 Muukohde Teollisuuskohteet/ Moderni 5 Patopuisto Muukohde Työjavalmistuspaikat/ Moderni 6 SiitolaMansikkakoski Muukohde Työjavalmistuspaikat/ Moderni Taulukko4Tuhoutuneetkohteet.Kohteidennumeroviittaaseuraavallasivullaolevaanperuskarttaotteeseen. Nro Kohde Laji Tyyppi/tarkenne Ajoitus Tuhoutunut 7 Kyyrölä kohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 8 Meltola Tuhoutunut kohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 9 Vuoksenniska Tuhoutunut kohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 10 Myllykoskenmyllyt Tuhoutunut kohde Työjavalmistuspaikat/vesi myllyt Hist.aika 20

21

22 5.1 Muinaisjäännöskohteet Imatrankoski Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: taide,muistomerkit Tyypintarkenne: hakkaukset Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 1 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ,ikoo: Peruskartta: M5134 Aikaisemmattutkimukset:Tanskanen, P. 1998/Imatran kaupunginmuseo, dokumentointi. Maaranen,P.2009/Museovirasto,hoito jatarkastuskäynti. Historiallisetkartat: KarttaImatrankruununpuistonympärysrajoista..Karttavuodelta 1892.Kansallisarkisto Imatrankoski on Suomen vanhimpia matkailukohteita. Venäjän keisarinna Katariina Suuri vierailiimatrankoskellavuonna1772.keisarinnanvierailuavartenkoskenitärannalleraken nettiinkaksihuvimajaa,joitayhdistipuurakenteinenkaiteinjaportainvarustettukävelytie. 1800luvulletultaessaImatranasemanähtävyytenäolivakiintunutjakoskivetipuoleensa runsaastimatkailijoita. Imatrankoskella koskiuoman itä ja länsirannoilla on kallioiden ja kivilohkareiden pinnoille hakattujakirjoituksiajanumeroita.hakkauksiapaikallistettiinalueelta126kpl.osahakka uksistaonyhdistettysamannumeronalle.hakkauksetovatpääosinnimiä,nimikirjaimiaja vuosilukuja.hakkauksiaonkirjoitettusekäkyrillisinettälatinalaisinkirjaimin.osaonkirjoi tettu tikkukirjaimin, osa kaunokirjoituksella. Vanhimmat hakkaukset saattavat olla 1700 luvulta, mutta varmuudella hakkaukset ajoittuvat luvuille. Hakkauksia ovat il meisesti tehneet matkailijat itse, heidän palvelijansa tai palkatut paikalliset ihmiset. Osa hakkauksistaoliselvästinähtävillä,osataashyvinheikostierotettavissa.hakkauksiaetsittiin varovaisestimyössammalenalta.kalliohakkauksiaondokumentoituimatrankaupunginmu seon toimesta 1998, jolloin hakkauksia on liidutettu esiin. Sittemmin osa hakkauksista on maalattunäkyviinvalkoisellamaalilla. Kalliohakkaustenlisäksikoskiuomanrannoillaonhavaittavissavanhojapolkurakenteita,jot ka yhdistävät näköalaterasseja ja 1800 ja 1900luvuilla rakennettuja paviljonkeja. Kosken rantoja seuraavia polkuja on tuettu ja pengerretty noin 0,15 0,2 m korkealla kiveyksellä. 22

23 Kivetovatnoin0,2x0,43x0,50,27x0,52x0,77mkokoisiajavaikuttavatluonnonkiviltä.Polku jenleveysonnoin1,5 2,15m.Osapolkurakenteistaonsortunut.ItärannallaImatrankosken ylittävänsillaneteläpuolellaolevienhiidenkirnujenluonapolkujenpintojaonkivettymuku lakiveyksellä.polun/tienkivipengerrysonnoin0,6mkorkeajasiinäon3ladottuakivikertaa. Kosken rantojen polkurakenteita on aikojen saatossa korjailtu ja rakennettu uudelleen, 1700luvunrakenteetovattodennäköisestijohävinneet.Nykypolutkulkevatvanhojenpol kujenlinjoilla,lukuunottamattaaidoillarajattujasortumavaaraalueita. Vuoksenlänsirannalla,Valtionhotellinviereisennäköalaterassinpohjoispuolellaonjyrkässä uomanrinteessäkallioonlouhittuluola.luolaonnoin2,5mkorkeajanoin5mleveä,syvyys onarvioltanoin56m.luolanalkuperäinenfunktioonepäselvä,muttakerrotaan,ettäluo lassaontoisenmaailmansodanaikanasäilytettyvaltionhotellinarvotavaroita. Imatrankosken koskiuoman kallioseinämät ovat sortumaherkkiä. Onkin mahdollista, että etenkinitärannaltasortuneidenkalliolohkareidenmukanaonjokadonnutosakalliohakka uksista. Kalliohakkauksista ja havaituista polkurakenteista tehtiin inventoinnin yhteydessä erillinen tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä hakkaukset ja rakenteet kartoitettiin (ks. tarkemminliite2). Kuva3(vasemmalla)YleiskuvaImatrankoskenkoskiuomasta.Kuva:U.Köngäs2010. Kuva4(oikealla)KalliohakkauksiaAlapaviljonginympäristössä.Hakkauksiaonkaikissakuvassanäkyvissäpys tysuorissakallionseinämissä.kuva:u.köngäs

24 Kuvat5,6,7Polkurakenteitakoskiuomanitärannalla.Kuvat:U.Köngäs

25 IMATRAIMATRANKOSKI 25

26 5.1.2 Hallikkala Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ,ikoo: Peruskartta: M5312 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). Viipurin läänin verollepanokartta Näträmälän, Hallikkalan, Räik kölän ja Kiurulan kylistä vuodelta Kansallisarkisto. IsojakokarttaNäträmälän,Hallikkalan,RäikkölänjaKiurulankylis tävuodelta1833.kansallisarkisto. HallikkalankylässäonSuomenasutuksen1560luvunkyläluetteloidenmukaanollutvuonna taloa/veronmaksajaa.Luoto(1997:40)onlisäksi1600luvunalunhopeaveroluette loidenperusteellaarvioinuttaloluvuksi6.hallikkalankylänjatonttimaantarkempaasijaintia esittävässä vuoden 1773 Viipurin läänin verollepanokartassa kylään on merkitty vain yksi tonttimaa 46.Isojakokartassatonttejajarakennuksiaonlaajemmallaalueella. Hallikkalanvanhintonttimaa 47 onsijainnuttodennäköisesinykyisenuusituvantonttienalu eella.1800luvuntonttimaatovatmerkittyperuskarttaotteeseen,muttaniitäeioleluokitel tumuinaisjäännöksiksi.alueonnykyisinasuttua.tonttimaanläpikulkevamaantienoudat teleetodennäköisestivanhan,ainakin1700luvulleperiytyväntienlinjausta.maantienmo lemmin puolin on peltoja ja asuinrakennuksia. Tonttimaa rajautuu pohjoispuolelle nouse vaanmäkeen.talojenlomassajapelloillaonmahdollisestivoinutsäilyäarkeologisestimie lenkiintoisiakerroksia.tienlänsipuolellaonpihapiirissäsäilynytvanhojapuurakennuksia. 46 Kartanselitteessäkylässäolisiollutyksitalojayksivuokralainen. 47 Vanhimmallatonttimaallatarkoitetaantässäyhteydessä1700luvunkartantonttimaanpaikkaa,jokatoden näköisimminperiytyykeskiaikaiseentonttimaahan. 26

27 B A C C D Kartta2ViipurinlääninverollepanokarttaNärtämälän(=A),Hallikkalan(=B),Räikkölän(=C)jaKiurulan(=D) kylistä. 48 Kartta3Hallikkalankylänisojakokarttavuodelta Kuva8Hallikkalankylä.Kuva:U.Köngäs Karttalähde:KA/MHViipurinlääninverollepanokartat/125Jääski27:1ad 49 Karttalähde:KA/MHG61a140/116 27

28 IMATRAHALLIKKALA 28

29 5.1.3 Immalanjärvi Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ,ikoo: Peruskartta: M5321 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). Isojakokartta Immalanjärven kylästä vuodelta Kansallisar kisto. Immalanjärven kylässä on Suomen asutuksen 1560luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna15572taloa/veronmaksajaa.vanhinimmalanjärvenkylänjatonttimaidentarkem paasijaintiaesittäväkarttaonvuoden1834isojakokartta.1800luvunalussakyläonlevin nythyvinlaajallealueelleimmalanjärvenrannoillejatonttimaitaonuseita(19kpl).kartan perusteellaeiolemahdollistasanoa,mitkätonttimaatolisivatvanhinta,mahdollisestikeski aikaistaperua. Immalanjärvenkyläntonttimaistakäytiininventoinninaikanatarkastamassavaintutkimus alueensisäpuolellasijainneettonttimaat(4kpl).suurinosakyläntonteistajäitutkimusalu eenulkopuolelle.tarkastetuttonttimaatsijaitsevatnykyisenimmolangolfkentänympäris tössä sekä vesilaitoksen rakennusten kohdalla. Tonttimaat ovat todennäköisesti tuhoutu neetlukuunottamattanykyistäimmalanhovia. ImmalanhovintonttiläänitettiinvapaaherravonUngernSternbergillevuonna1652.Tilaoli lampuotien asuttama 1680luvun ison reduktion jälkeen. Entiset omistajat lunastivat tilan takaisinvuoden1850jälkeenjavuonna1897tilanostitornatoroy.myöhemmintilaonol lutenzogutseitinomistuksessa.vuonna1987tilastatuliosagolfkenttää. 50 Immalanhovin rakennuksen pihapiirissä on voinut mahdollisesti säilyä vanhempia, arkeologisesti mielen kiintoisiakerroksia. 50 Ojonen1994:80 29

30 Kuva9Immalanhovinympärilleaukeaalaajagolfkenttä.Kuva:U.Köngäs

31 IMATRAIMMALANJÄRVI 31

32 5.1.4 Jakola Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ,ikoo: Peruskartta: M5312 Historiallisetkartat: Viipurin läänin verollepanokartta Teppanalan kylästä vuodelta 1773.Kansallisarkisto. IsojakokarttaTeppalanrusthollistasekäJakolanjaKyyrölänkylis tävuodelta1836.kansallisarkisto. Jakolan kylässä on Suomen asutuksen 1560luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna taloa/veronmaksajaa. Jakolan kylän ja tonttimaan tarkempaa sijaintia esittävässä vuoden1775viipurinlääninverollepanokartassakyläonesitettyosanateppanalankylääja Jakolaanonmerkittyyksitonttimaa.1800luvunIsojakokartassakylässäonyksitontti,joka onjakautunutkahteenosaan. JakolankyläonsijainnutnykyisenJakolanalueellaVuoksenitäpuolella.Kohteenlänsipuolel la kulkeva Ensontie noudattelee vanhaa, ainakin 1700luvulta peräisin olevan tien linjaa. Alueestaosaonnykyisinasuttua,muttarakennustenjateidenväliinjäävälläniittymäisellä aukealla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Pienen kalliomäen poh jois/luoteispuolellaolevallaaukeallakasvaaheinikkoa. 32

33 Kartta4Jakolankylävuoden1775kartassa. 51 Kuva10Jakolantonttimaata.Kuva:U.Köngäs Karttalähde:KA/Viipurinlääninverollepanokartat125Jääski35:1ab 33

34 IMATRAJAKOLA 34

35 5.1.5 Näträmälä Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ,ikoo: Peruskartta: M5134 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). Viipurin läänin verollepanokartta Näträmälän, Hallikkalan, Räik kölän ja Kiurulan kylistä vuodelta Kansallisarkisto. IsojakokarttaNäträmälän,Hallikkalan,RäikkölänjaKiurulankylis tävuodelta1833.kansallisarkisto NäträmälänkylässäonSuomenasutuksen1560luvunkyläluetteloidenmukaanollutvuonna 15578taloa/veronmaksajaa.Näträmälänkylänjatonttimaantarkempaasijaintiaesittäväs sävuoden1773viipurinlääninverollepanokartassakyläänonmerkittyvainkaksitonttimaa ta luvunIsojakokartassatonttejajarakennuksiaonlaajemmallaalueellajanemuo dostavatkolmekeskittymää.kylänlänsipuolellakulkevamaantienoudatteleetodennäköi sestivanhan,ainakin1700luvulleperiytyväntienlinjausta. Näträmälänvanhintonttimaa 53 onsijainnuttodennäköisesikoivikonmäenluoteistailänsi puolella.alueonnykyisinpeltoaluetta,jonkaympärilläsijaitseeasuinrakennuksia.paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Sijaintitieto on määritetty ase moimalla1700ja1800luvunkartatnykykartallejavertailemallaniitäkeskenään.1700ja 1800lukujentonttimaateivätasemoinnissamenetäysinpäällekkäin,muttavanhintontti maasijaitseeisojakokartankeskimmäisentonttikeskittymänkohdilla.1800luvuntonttimaat ovatmerkittyperuskarttaotteeseen,muttaniitäeioleluokiteltumuinaisjäännöksiksi.1800 luvunkartantonttimaatsijaitsevatkaikkinykyisinasutuillatonteilla. 52 Kartanselitteessäkylässäolisiollutyksitalojayksivuokralainen. 53 Vanhimmallatonttimaallatarkoitetaantässäyhteydessä1700luvunkartantonttimaanpaikkaa,jokatoden näköisimminperiytyykeskiaikaiseentonttimaahan. 35

36 IMATRANÄTRÄMÄLÄ 36

37 5.1.6 Pelkola Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ,ikoo: Peruskartta: M5312 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). ViipurinlääninverollepanokarttaPelkolankylästävuodelta1775. Kansallisarkisto. KarttaPelkolankylänmetsäalueistavuodelta1808.Kansallisarkis to. IsojakokarttaPelkolankylästävuosilta Kansallisarkis to. Pelkolan kylässä on Suomen asutuksen 1560luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna taloa/veronmaksajaa. Pelkolan kylän ja tonttimaan tarkempaa sijaintia esittävässä vuoden 1775 Viipurin läänin verollepanokartassa kylään on merkitty kaksi tonttimaata. Myösvuoden1800luvunisojakokartassatonttimaitaonkaksi,joidenlisäksikylänmaillaon useampiatontteihinkuuluviapienempiätiloja/torppia. PelkolanvanhimmattonttimaatovatsijainneetSuomenjaVenäjänrajavyöhykkeelläVuok senitärannalla.todennäköisestisuurinosakylästäonsijainnutvenäjänpuolellarajaa.pel kolankartanopaikalleperustettiinvuonna1630,kunratsumestarisipisaksasaineljäkoko veroamaatapelkolan,kyyrölän,teppanalan,järvenkylänjaharakankylistä.saksamenehtyi kuitenkinpianjahänenleskensäelisabetwiksaipitääpelkolantilan,muttamuistamaista hänenoliluovuttava.myöhemmintilasiirtyisipisaksanveljelle,ratsumestarijaakkosaksal lejahänenvaimolleen. 54 Vuonna1897kartanosiirtyiEnsolle 55 jatoimiiilmeisestinykyisin Venäjänrajavartioasemana. Suomen puoleisella alueella kasvaa nykyisin istutettuja kuusia ja lehtikuusia sekä korkeaa heinikkoa.maastoalueellaontasaista,muttaalueenpohjoisosassaonnoin10x5mkokoi 54 Ylönen1957: Paappa&Ropponen1992:112 37

38 nen 12 m syvä soikea kuoppa, jossa kasvaa puutarhapensaikkoa (pkoo: , ikoo: ). Maanpinnalle ei ole näkyvissä kylätontista kertovia rakenteita, mutta on mahdollista,ettämaanallaonvoinutsäilyäarkeologisestimielenkiintoisiakerroksia. Kuva11PelkolanSuomenpuoleinenosa.Kuva:TiinaMikkanen2010. Kartta5Pelkolantonttimaatvuoden1775kartassa Karttalähde:KA/Viipurinlääninverollepanokartat125Jääski31:ac. 38

39 IMATRAPELKOLA 39

40 5.1.7 Räikkölä Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ,ikoo: Peruskartta: M5312 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). Viipurin läänin verollepanokartta Näträmälän, Hallikkalan, Räik kölän ja Kiurulan kylistä vuodelta Kansallisarkisto. IsojakokarttaNäträmälän,Hallikkalan,RäikkölänjaKiurulankylis tävuodelta1833.kansallisarkisto. RäikkölänkylässäonSuomenasutuksen1560luvunkyläluetteloidenmukaanollutvuonna 15577tai5taloa/veronmaksajaa.KyläluettelossamainitaanJääskessäolleenkaksiRäikkölä nimistäkylää,eikäluettelostakäyilmi,kumpikylistäontutkimusalueenräikkölä.räikkölän kylän tarkempaa sijaintia ja tonttimaiden jakautumista esittävässä vuoden 1773 Viipurin lääninverollepanokartassakyläjakaantuukahteenosaan.kylänläntisessäosassaonkartan mukaan yksi tonttimaa ja itäisessä osassa kaksi (ks. kuva verollepanokartasta Hallikkalan kylänyhteydessä).itäisempiosakylääonnykyisinvenäjänpuolella. Räikkölän läntisempi, Suomen puolella sijaitseva osa on nykyisin asuttua. Tonttimaan läpi kulkevamaantienoudatteleetodennäköisestivanhan,ainakin1700luvulleperiytyväntien linjausta.maantienmolemminpuolinonpeltojajaasuinrakennuksia.talojenpihapiireissä onsäilynytvanhojapuurakennuksia.talojenlomassajapelloillaonmahdollisestivoinutsäi lyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Osa tonttimaata ympäröivistä pelloista oli avoimiajapeltojenpintatarkastettiinpintalöytöjenvaralta.pelloistalöydettiinmuunmuas sapunasavikeramiikkaa,posliiniajaeläimenluita.löytöjäeiotettutalteen. 40

41 Kuvat1213RäikkölänSuomenpuolellasäilynyttäkylätonttia.Kuvat:U.Köngäs2010. Kartta6RäikkölänNykySuomenpuolellasijaitsevaosaesitettynäisojakokartassa Karttalähde:KA/G61a140/116 41

42 IMATRARÄIKKÖLÄ 42

43 5.1.8 Siitola Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 4 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo 1: , ikoo: , pkoo 2: , ikoo: ,pkoo3: ,ikoo: ,pkoo4: ,ikoo: Peruskartta: M5134,M5143,M5321 Historiallisetkartat: ViipurinlääninverollepanokarttaSiitolanjaVuoksenniskankylistä vuosilta Kansallisarkisto. IsojakokarttaSiitolankylästävuodelta Kansallisarkis to. TiluskarttaSiitolanrusthollin(Neitsytniemen)maista.Kansallisar kisto. Siitolan kylässä on Suomen asutuksen 1560luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna taloa/veronmaksajaa. Siitolan kylästä vuosina laadittua verollepano karttaa ei tutkimusten yhteydessä ollut saatavissa, joten tonttimaiden sijaintia jouduttiin tarkastelemaanvain1800luvunalunisojakokartanperusteella.isojakokartassasiitolaanon merkitty17kruununtilaa.tilatpitävätsisälläänsiitolankartanon,neitsytniemenkartanon sekäsiitolanlossinpaikan,jotkaovatkäsiteltyominakokonaisuuksinaan. SuurinosaSiitolantonttimaistaontuhoutunutuudemmanrakentamisensekäImatrankos kenpatoamisenmyötä.mahdollisestisäilyneitätonttimaitasijaitseekartanoidenjalossin paikan lisäksi neljällä eri alueella: Ritikankosken länsipuolella, ItäSiitolassa Linnankosken itärannoillasekäalueeneteläosassarajapatsaalla.peruskarttaotteessaoneriteltysäilyneet (=muinaisjäännöskohteet)jatuhoutuneettilat.karttarajauksetontehtymaastohavaintojen jakarttaasemointienperusteella,maanpinnallaeiolehavaittukylätontteihinviittaaviara kenteita. Ritikankoskenlänsipuolellaonomakotitalotonttienpihoillajatonttienvälisilläpelloillavoi nutsäilyäarkeologisestimielenkiintoisiakerroksia(isojakokartantontitg,q,d,e).asuinra kennustenpihoissaonsäilynytmyösvanhaarakennuskantaa.alueenläpikulkeekapeakär rypolku,jokanoudatteleeisojakokartassanäkyväntienlinjausta.alueenitäosassaonkärry polun pohjoispuolella moderni noin 7x13 m kokoinen kivijalka (pkoo: , ikoo: ). Kiveystä on näkyvissä noin 0,10,3 m korkeudelta ja sen kivet ovat noin 43

44 0,3x0,650,35x0,9mkokoisia.Kiveyksenpäälläonpaikoittainsäilynytjäänteitähirsistä.Pe rustuksenkeskelläerottuukaksitulisijaa,tiiliäjabetonia. Kartta7Ritikankoskenlänsipuolentontitisojakokartassa. 58 Kuva14(vasemmalla)Ritikankoskenlänsipuolentonttimaanläpikulkevakärrypolku.Kuva:U.Köngäs2010. Kuva15(oikealla)ItäSiitolantonttiM.Kuva:U.Köngäs2010. ItäSiitolassa Linnankosken itärannoilla on sijainnut Siitolan kartanon mailla muun muassa Linnankoskenmyllyjasaha1700luvunlopulla.RantaviivapaikallaonmuuttunutVuoksen patoamisenmyötä.nykyisinpaikallasijaitsevassaveteraanipuistossakasvaamuistomerkin ympärillä istutettuja koivuja ja alue on nurmikenttää. Rantatörmä on kivinen. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia, myös joessa veden alla (vrt. kohde Linnankoski).Myöshiemanpohjoisempanaonmahdollisestisäilynyttonttimaa(isojakokar tantonttim).tilanläpikulkeenoin3mleveäkärrypolku,jokanoudatteleeisojakokartassa näkyväntienlinjaa.kärrypolkuhaaraantuuvuoksentieltälänteenkohtirantaa.tienhaaras saonlammashaka,jonkasisäpuolellaonmoderni,noin7x7mkokoinen,betoninenraken nuksenperustus.kärrytienmolemmillapuolillaonpeltoa.peltomullanseassaolipaljontii limurskaa.peltojenjarannanväliinjäänoin20mleveäruoho/lehtipuukaistale.rantaviiva onhiemanmuuttunutvuoksenpatoamisenjälkeen. 58 Karttalähde:Kansallisarkisto/MHG6615/123 44

45 Kuvat1617Linnankoskenitärannantonttimaat.VasemmanpuoleisessakuvassanäkyyVeteraanipuiston muistomerkki.kuva:u.köngäs2010. Siitolankyläneteläosissa,RajapatsaallaonsijainnutisojakokartantonttiN.Matalankumpa reenpäälleonpystytettypaasikivi,jossalukee TälläpaikallaonsijainnutMiikkiensukutalo v Kohteenympäristössäkasvaarunsaastiomenapuitajapaikallaonpieniäkas vimaaviljelmiä.alueellaonvoinutsäilyäarkeologisestimielenkiintoisiarakenteita. Kuvat1819RajapatsaallasijaitsevatonttimaaN,sekäMiikkiensukutalonpaikallepystytettymuistokivi. Kuva:U.Köngäs2010. Kartat89Otteitaisojakokartasta.VasemmallaLinnankoskenrannikkoajaoikealla Miikkiensukutila Karttalähde:Kansallisarkisto/MHG6615/123 45

46 IMATRASIITOLA 1 46

47 5.1.9 Siitolalauttapaikka Muinaisjäännösrekisteritunnus: Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Kulkuväylät Tyypintarkenne: Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ,ikoo: Peruskartta: M5143 Historiallisetkartat: ViipurinlääninverollepanokarttaSiitolanjaVuoksenniskankylistä vuosilta Kansallisarkisto. IsojakokarttaSiitolankylästävuodelta Kansallisarkis to. ImatrallaSiitolassaonsijainnutlauttapaikka(myöh.lossi)ainakin1600luvultalähtien.Siito lanlauttapaikkamainitaanensimmäistäkertaakirjallisissalähteissävuonna1638.verokir joissa on mainintoja Jääskessä 1500luvun loppupuolella toimineista Vuoksen lauttureista, mutta vasta 1600luvulta on tarkempia tietoja lauttapaikoista. Todennäköisesti ensimmäi nensiitolanlautturiolianttimulli. 60 KunImatrallevalmistuirautatie,vilkastuneenliikenteen jaalkavanteollisuudenkasvunmyötävuoksenylittävänsillanrakentaminentulivälttämät tömäksi.imatranensimmäinensiltarakennettiinvuosina jaSiitolanlauttapaikkajäi pois käytöstä 1800luvun lopussa. 61 Lauttapaikan itärannalla sijaitsi kestikievari (ks. kohde Siitolakestikievari).1800luvullakestikievarinpaikkasiirtyijoenlänsirannallelossituvanyh teyteen. Siitolan lauttapaikka on sijainnut Mansikkakosken yläpuolella. Länsirannalla on säilynyt 1800luvun lopulla rakennetun hirsirunkoisen, pystylaudoitetun satulakattoisen lossituvan (/majatalon) kiviset perustukset. Rakennus paloi 1900luvun lopulla. 62 Kivijalka on 13x9 m kokoinen ja kiveystä on näkyvissä 0,55 m korkeudelta. Kivijalan kivet ovat noin 1,85x0,3x0,55 m kokoisia lohkokiviä. Rannassa veden alla näkyy noin 0,10,3 m kokoisista lohkojaluonnonkivistätehtykivitaso.kiveysonnoin29mpitkäjanoin11,5leveä.saman tapaistakiveystäonnäkyvissämuuallakinrannassakatkonaisena.rantatörmääonpaikoit taintuettulohkokivin.rantatörmänpäälläontasainennurmikenttä.maanjavedenallaon voinutsäilyämyösvanhempialauttapaikkaanliittyviäjäänteitä. 60 Ylönen1957:322324, Paappa&Ropponen1992:83, Ojonen1994:64 47