6 Viestintäalan toimintaa säänneltiin yllättävissäkin yhteyksissä Viestintädirektiivipaketti saatiin vihdoin oikeille urille.

Transkriptio

1 Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 28

2 Sisällys 3 Toimitusjohtajalta Liberaalin telepolitiikan aikakausi päättyi Suomessa. 4 Tilastokatsaus viestintämarkkinoista Viestintämarkkinoiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja. 6 Viestintäalan toimintaa säänneltiin yllättävissäkin yhteyksissä Viestintädirektiivipaketti saatiin vihdoin oikeille urille. 8 Mobiili asiointivarmenne yksinkertaistaa tunnistautumista Liiketoiminnan kehityshankkeista erityisesti mobiili asiointivarmenne nousi FiComin vuoden 28 keskeiseksi teemaksi. 9 Tietoyhteiskunta hillitsee ilmastonmuutosta Ilmastomuutoksen ehkäisyyn haettiin ratkaisuja myös tietoliikenne- ja tietotekniikkapalveluista. 1 Tilastokatsaus viestintäpalveluista Viestintäpalveluiden käytön kehittymistä ja ICT-alan ympäristövaikutuksia kuvaavia tunnuslukuja. 12 Televisiokuva tarkentuu teräväpiirto tuli kaapelitelevisioon Suomen televisiomarkkinoilla digiaikaa seuraava vaihe on HD. 13 Paljon huomiota tietoyhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin Tietoyhteiskunnan toiminta ja sen perustana olevat rakenteet saivat vuoden 28 aikana osakseen huomiota niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. 14 Visionääri Hewlett-Packard Oy:n toimitusjohtaja Mika Sarhimaa: Kohti kestävää kehitystä ja turvallista tulevaisuutta. 15 FiCom on suomalaisen tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan katsaus 28 Julkaisija: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Päätoimittaja: Nora Elers 2

3 Toimitusjohtajalta Liberaalin telepolitiikan loppu Vuosi 28 jää monella tavoin suomalaisen viestintäpolitiikan historiaan. Viestintäministeri Suvi Lindén ilmoitti toukokuussa 28 tavoitteesta, jolla laajakaistaliittymä saatetaan ensimmäisenä EU-maana yleispalveluvelvoitteen piiriin. Samalla hän antoi kansliapäällikkö Harri Pursiaiselle tehtäväksi laatia selvityksen nopeiden laajakaistayhteyksien ulottamisesta koko maan alueelle. Pursiaisen tuli myös tehdä esitys hankkeen rahoitusvaihtoehdoista. Ottaessaan vastaan tämän tehtävän kansliapäällikkö Pursiainen totesi liberaalin telepolitiikan ajan tulleen tiensä päähän Suomessa. Rahoitusvaihtoehdoissa nousi vahvasti esiin mahdollisuus taajuushuutokauppojen järjestämisestä sekä yleispalvelurahaston synnyttämisestä hankkeen rahoituksen hoitamiseen. Kumpaakin ajatusta ovat aiemmin vieroksuneet Suomessa niin poliittiset päättäjät, virkamiehet kuin alan toimijatkin. Näin ollen kyse oli nopeasta toimintalinjan täyskäännöksestä. Syyksi täyskäännökseen ilmoitettiin alalla nähdyt voimakkaat muutokset. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan aiemmin kansallisessa talkoohengessä toimialueensa viestintäyhteyksiä kehittäneistä toimijoista monet ovat nyt siirtyneet noudattamaan keskeisiltä osin pörssimaailman sääntöjä ja yritysten omistus on siirtynyt osin ulkomaille. Sijoittajaomistajien tuotontavoittelun ja ulkomaalaisen omistajaohjauksen katsottiin vaikuttaneen yksittäisten yritysten liiketoimintaperiaatteiden muuttumiseen. Lainsäätäjät kokivat, että on puututtava sääntelyn keinoin muun muassa palveluiden saatavuuden takaamiseen valtakunnallisesti. Kunnianhimoinen linjaus Syksyllä 28 valtioneuvosto vahvisti liikenne- ja viestintäministeriön esityksen 1 megan laajakaistayhteyksien rakentamisesta koko maahan. Kaupallisesti vähiten kiinnostavimpien alueiden kohdalla hanke toteutetaan kansallisena hankkeena, jota rahoitetaan muun muassa Suomessa ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilla taajuushuutokaupoilla. Toivottaa on, että tämä taajuushuutokauppa jää Suomessa ainoaksi. Rahoitusta kerätään lisäksi mukaan tulevilta yrityksiltä, kunnilta ja maakuntaliitoilta sekä toivottavasti mahdollisimman paljon Euroopan Unionin taantumaa torjuvasta investointipaketista. Yleispalvelurahaston perustamisesta luovuttiin. Valtioneuvosto tulee tekemään päätökset rahoitusosuuksista ja Viestintävirasto valvoo hankkeen toteutusta ja varojen käyttöä. Vuotta 28 voidaan pitää koko EU:n alueella nopeiden laajakaistayhteyksien vuotena. Sekä Euroopan komissio että lähes kaikki jäsenmaat linjasivat omia tavoitteitaan. Tavoitteet kytkettiin usein tietoyhteiskuntakehityksen ja ympäristöuhkien hillitsemisen väliseen liittoon. Suomen omaksumat linjaukset ovat kunnianhimoisimpia EU-maiden joukossa. Niillä tavoitellaankin selkeästi Suomen johtoasemaa tietoyhteiskuntamaiden joukossa. Erinäisten keskusteluiden jälkeen tavoitteet asetettiin Suomessa teknologiariippumattomasti. Teknisen kehityksen vauhdissa tämä linjaus osoittautunee viisaaksi. Taantuma on myös mahdollisuus Vuosi 28 tulee jäämää historiaan myös finanssikriisin ja taantuman vuotena. Talousnäkymät synkkenivät koko syksyn ajan. Aiemmat kokemukset taantumista ennustavat tietoliikenne- ja tietotekniikka-alalle kahdensuuntaisia vaikutuksia. Yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä ja vaikutusajan pidentyessä mikään toimiala ei täysin säästy taantumalta. ICT-toimialalla vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä ja lähinnä vain isommissa investoinneissa, joissa päätöksiä tehdään vuositasolla. Alan palveluiden käytön osalta taantuma-ajat ovat usein johtaneet jopa kysynnän lisääntymiseen. Yritysmaailman nopeimpia säästökohteita ovat matkustuskulut. Tietoliikennepalvelut täyttävät kaikissa muodoissaan matkustuksen jättämää aukkoa. Viimeaikoina huimasti kehittyneiden videoneuvottelupalveluiden kysyntä kasvanee. Myös yksittäisten kansalaisten osalta erilaisten verkkopalveluiden käyttö kasvaa laman aikana. Yhdistettynä ympäristövaikutusten vähentämiseen ICT:n avulla on taantumajaksossa oiva mahdollisuus kohentaa alan omaa merkitystään entisestäänkin. Tästä huolimatta taantuman toivotaan olevan luonnollisesti mahdollisimman lyhyt. Kysynnän ylläpitäminen ja oikea-aikaiset investoinnit myös ICT-toimintoihin ovat parasta lääkettä taantuman torjuntaan. Reijo Svento toimitusjohtaja FiCom ry 3

4 Tilastokatsaus Viestintämarkkinat 3G-liittymien määrä 18 liittymää kesä 6 joulu 6 kesä 7 joulu 7 kesä 8 3G-liittymät yleistyvät nopeasti 3G-liittymien määrä on kasvanut Suomessa nopeasti. Oheisessa kuvassa ovat mukana eri päätelaitteiden 3G-yhteydet (Mobile Communications). Nopeat liittymät ovat osaltaan vaikuttaneet pakettikytkentäisen mobiilidataliikenteen voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 27 liikenne oli viisinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna (Tilastokeskus). Datansiirtopalveluiden markkinoiden arvon uskotaan kasvavan lähivuosina yli 3 prosenttia vuodessa (Market-Visio Oy). Tekstiviestien määrä 18 miljoonaa viestiä Tekstiviestit suosituimpia mobiilipalveluita Suomalaiset lähettivät vuoden 28 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 1667 miljoonaa tekstiviestiä. Multimediaviestien määrä oli 17,8 miljoonaa. Tekstiviestit ovat suomalaisten ylivoimaisesti eniten käyttämä mobiilipalvelu (Viestintävirasto). Matkapuhelimen käyttäjistä 9 prosenttia kertoi lähettävänsä tekstiviestejä ja 41 prosenttia kuvaviestejä (liikenne- ja viestintäministeriö). tammi kesä 5 tammi kesä 6 tammi kesä 7 tammi kesä 8 Laajakaistayhteydet Suomessa 22 liittymää, kaikki yhteensä kesä 2 tammi 3 tammi 4 joulu 4 joulu 5 joulu 6 joulu 7 kesä 8 Laajakaistayhteydet lisääntyneet Vuoden 28 kesäkuussa Suomessa oli laajakaistaliittymiä yhteensä noin 1,9 miljoonaa. Määrää kasvattivat erityisesti vuoden 27 lopulla tilastointiin mukaan otetut mobiililaajakaistat*. Useimmiten mobiililaajakaista täydentää, ei korvaa kiinteää laajakaistaliittymää (Viestintävirasto). Laajakaistaliittyminen saatavuus on parantunut ennen kaikkea langattomien laajakaistayhteyksien saatavuuden lisääntyessä. Vuonna 28 noin 99 prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli mahdollista hankkia laajakaistayhteys (liikenne- ja viestintäministeriö). * Mobiililaajakaistan tulee tässä vertailussa vastata kiinteää laajakaistaa eli olla kiinteähintainen ilman datasiirron määrärajoja. 4

5 Julkisten internetpalvelujen henkilökäyttäjiä eri maissa 6 % kaikista vuotiaista, käyttö kolmen kuukauden aikana 4 2 Hollanti Suomi Ruotsi Luxemburg Tanska Ranska Itävalta Viro Saksa UK Slovenia Slovakia Espanja Malta Liettua Portugali Suomalaiset käyttävät julkishallinnon nettipalveluita Suomalaiset sijoittuvat kärkipäähän, kun vertaillaan, miten EU-kansalaiset käyttivät julkishallinnon palveluja internetin välityksellä vuonna 28. Yritysten vastaavassa vertailussa Suomi oli ensimmäisenä (Eurostat). Suosituimpia julkishallinnon sivuja olivat oman asuinkunnan sivut, työministeriö, verottaja, Kela ja kirjastot (valtiovarainministeriö). Suomen sijoitus sähköisen asioinnin erilaisissa kansainvälisissä mittauksissa on vaihdellut suuresti. Tämä kertoo paitsi palveluiden kehittämistarpeista, myös mittareiden asettamisen vaikeudesta. Matkapuheluhinnat 5 euroa Suomi Ruotsi Alankomaat Viro Norja Tanska Luxamburg Iso-Britannia Islanti Itävalta Portugali Saksa Kreikka Italia Belgia Espanja Irlanti Ranska Sveitsi Matkapuhelut ovat Suomessa edullisia Kuluttaja-asiakkaiden matkapuhelujen vuosittaisessa EU-hintakorivertailussa Suomi on ollut neljästi peräkkäin edullisin. Ohessa on kuvattu vuoden 28 laskennallinen kuukausihinta. Myös uusissa, erilaista käyttötapaa edustavissa vertailuissa Suomi sijoittui edullisuudessa sijoille 1. tai 2. (Viestintävirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö). Teleliikenteen yritysten henkilöstömäärä Henkilöstömäärät laskussa Teleliikenteen yritysten henkilöstömäärä on vähentynyt erityisesti suurissa yrityksissä. Toimintakuluja on karsittu voimakkaasti. Alalla on tapahtunut yritysfuusioita ja liiketoiminnan järjestelyjä, jotka ovat vaikuttaneet myös liikevaihdon kehitykseen. Vuonna 27 telealan yritysten liikevaihto olikin 16 prosenttia edellisvuotta pienempi (Tilastokeskus, teleliikennealan toimialakatsaus 28). Merja Malkki tietopalvelupäällikkö FiCom ry 5

6 Katsaus lainsäädäntöön ICT-alan toimintaa säänneltiin yllättävissäkin yhteyksissä Vuonna 28 tietoliikenne- ja tietotekniikka-ala huokaisi helpotuksesta, kun EU:n viestintädirektiiviuudistus saatiin käännettyä oikeille linjoille. Muita keskeisiä lainsäädäntöhankkeita nähtiin muun muassa tekijänoikeus- ja maksupalvelukysymyksissä. Viestintädirektiivipaketti oikeille linjoille Euroopan komission vuonna 27 antama ehdotus sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamiseksi koki merkittäviä muutoksia Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston käsittelyssä. Komission esitykset taajuuksien uusjaosta ja kaupallistamisesta sekä keskitetystä taajuushallinnosta eivät toteutuneet, vaan näistä asioista voidaan edelleen päättää kansallisesti. Lisäksi komission ehdotus uudesta eurooppalaisesta markkinaviranomaisesta ei mennyt läpi, kuten ei myöskään komission pyrkimys kasvattaa omaa toimivaltaansa. Komissio on ilmaissut pettymyksensä erityisesti linjattujen taajuusratkaisujen ja komission valta-oikeuksien osalta ja ennen neuvosten päätöstä näytti jopa siltä, että komissio vetää esityksensä pois. Erityisesti ministerineuvostossa Suomi onnistui erinomaisesti kansallisesti asetetuissa tavoitteissa, josta on aiheellista kiittää neuvottelijoita. Uudistus on vielä joiltain osin kesken ja keskeisimmät eroavaisuudet liittyvät kansallisten valvontaviranomaisten yhteistoimintaelimen muotoon, kokoonpanoon, toimivaltaan ja nimekkeeseen. On melko todennäköistä, että parlamentti ja ministerineuvosto saavuttavat yhteisen näkemyksen huhtikuussa 29. Postipalvelumarkkinat avautuivat myös muualla Euroopassa kilpailulle Euroopan parlamentin ja neuvoston postipalveludirektiivin muutos tuli voimaan helmikuussa 28. Muutos mahdollistaa postipalvelumarkkinoiden avautumisen kilpailulle koko Euroopan unionin alueelle vuoden 211 alusta. Suomessa postitoiminta on jo vapautettu kilpailulle ja voimassa olevan postipalvelulain mukaan pysyviä postipalveluja on tarjottava kohtuullisin hinnoin kaikille käyttäjille. Näin ollen kilpailun avaamisen osalta kansallista säädäntöä ei ole tarpeen muuttaa. Postipalvelulainsäädännön muutos on liikenne- ja viestintäministeriön keskeisimpiä hankkeita. Ministeriön perustaman työryhmän tehtävänä on direktiivin implementoinnin lisäksi arvioida mahdollisia muita postipalvelulain uudistamistarpeita. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa yleispalvelun määrittely ja yleispalvelun rahoittaminen, postiverkkoon pääsyn sääntely, velvoitteet toimijoille sekä kansallisten tarpeiden ja näkökohtien huomioiminen valmistelussa. Työryhmän valmistelun tavoitteena on saada aikaan ehdotus hallituksen esitykseksi. Monikanavajakelu on arjen tietoyhteiskunnan edellytys Opetusministeriö perusti vuonna 28 työryhmän selvittämään, miten tekijänoikeuslainsäädännön muutoksella voitaisiin parantaa saman lähetyksen samanaikaisesta jakelusta eri jakelukanavissa. Kyse on niin sanotun monikanavajakelun sopimisesta oikeudenhaltijoiden ja oikeuksien käyttäjien kesken. FiCom edusti jäsenyrityksiään työryhmässä. Työryhmä ei päässyt muutosehdotusten sisällöstä ja tarpeellisuudesta yksimielisyyteen. FiCom oli muiden tekijänoikeuksien käyttäjien kanssa sitä mieltä, että voimassa olevat tekijänoikeuslainsäädäntö ja -käytäntö vaikeuttavat oikeuksista sopimista. Tämä on hidastanut uusien teknologioiden ja tietoyhteiskunnan palveluiden kehittymistä. Nykyiseen tekijänoikeuslakiin tarvitaan uusi säännös, joka oikeuttaa monikanavajakeluun, kun alkuperäisestä lähettämisestä on sovittu oikeudenhaltijan ja lähettäjäyrityksen kesken. Tämä on edellytys, jotta arjen tietoyhteiskunnan tavoitteet ylipäätään voivat toteutua. Työryhmän työ jatkuu virkamieskokoonpanolla vuonna 29. Luovien verkkosisältöjen tekijänoikeus kysymykset vahvasti esillä Opetusministeriö käynnisti elokuussa 28 kansallisella tasolla toimialakeskustelut, joiden tarkoituksena oli selvittää mahdollisuuksia parantaa tekijänoikeudella suojattujen aineistojen laillisen verkkojakelun edellytyksiä ja vähentää aineistojen luvatonta jakelua vertaisverkoissa. Toimialakeskusteluiden päätteeksi julkaistiin raportti, jossa esitetään luovien verkkosisältöjen laillisen käytön edistämiseksi ja vertaisverkoissa tapahtuvan tekijänoikeuksia loukkaavan teosten jakamisen ehkäisemiseksi kahdenlaisia toimenpiteitä: kuluttajille 6

7 suunnattavia viestinnällisiä toimenpiteitä ja viestintälainsäädännön muuttamista. Laittoman vertaisverkkojakelun kitkemiseksi raportissa ehdotetaan mallia, jonka mukaan oikeudenhaltijat omissa nimissään lähettäisivät kohdennetun viestin luvattomasti luovia sisältöjä verkossa jakelevalle yksittäiselle loppukäyttäjälle. Internetoperaattori olisi velvollinen välittämään viestin laajakaistaliittymän haltijalle. Ilman lainsäädäntömuutosta tätä mallia ei olisi mahdollista toteuttaa, sillä voimassa oleva sähköisen viestinnän tietosuojalaki ei anna operaattoreille oikeutta välittää kyseisiä viestejä laajakaista-asiakkailleen. FiCom pitää valistuksellisia toimenpiteitä kannatettavina käyttäjien tietoisuuden lisäämiseksi ja asenteiden muuttamiseksi, mutta ei pidä nykyisessä tilanteessa tarpeellisena varoituskirjemenettelyä. Toisin kuin monessa muussa EU-maassa, Suomen tekijänoikeuslaki sisältää edistykselliset keinot puuttua laittoman aineiston jakeluun verkossa. FiCom on korostanut, että ennen uusien toimenpiteiden esittämistä tulisi vähintäänkin arvioida voimassa olevien keinojen toimivuutta ja vasta sen jälkeen päättää jatkotoimenpiteistä tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen. EU:n komissio on käsitellyt nettipiratismia luovia verkkosisältöjä yhteismarkkinoilla koskevassa tiedonannossaan. Komissio nosti esille mahdollisuuden monitorointi- ja suodatusmenetelmin estää tekijänoikeusloukkauksia verkossa. FiComin näkemyksen mukaan internetoperaattorin suodatusvelvoite ei olisi ratkaisu tekijänoikeusloukkauksien torjumiseen verkossa. Velvoite heikentäisi sananvapauden ja viestinnän luottamuksellisuuden toteutumista. Maksupalveludirektiivi voi uhata tietoyhteiskunnan palveluntarjontaa Maksupalveludirektiivillä säännellään pankkien ja muiden maksupalveluja tarjoavien tahojen maksujen välitystoimintaa. Myös teleyritykset voidaan katsoa kuuluvan direktiivin soveltamisalaan silloin, kun ne tarjoaa omille liittymäasiakkailleen mahdollisuuden maksaa telelaskulla kolmannen osapuolen tarjoamia palveluita. Maksupalveludirektiivin kansallista täytäntöönpanoa valmisteltiin vuonna 28 kahdessa työryhmässä, joissa myös FiCom oli mukana. Valtiovarainministeriön työryhmässä käsiteltiin säännöksiä maksupalveluiden tarjoamisen elinkeino-oikeudellisista edellytyksistä ja valvonnasta. Työryhmälle kuului myös soveltamisalan määrittely. Siinä kerrotaan, mitkä palvelut ovat lakiehdotusten soveltamisalaan kuuluvia maksupalveluita. Oikeusministeriön työryhmä käsitteli maksupalveluehtoja, maksupalvelun tarjoamiseen ja käyttöön liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä maksupalvelutapahtumien toteuttamista. Valtiovarainministeriön täytäntöönpanotyö jäi syksyllä kesken rahoitusmarkkinakriisin takia, mutta oikeusministeriön työryhmä julkaisi mietintönsä joulukuussa 28. Koska soveltamisalasäännösten valmistelu kuului valtiovarainministeriön toimialaan, jäi oikeusministeriön työryhmämietintö tältä osin keskeneräiseksi. FiCom piti tätä erittäin valitettavana, sillä teleyritysten kannalta juuri soveltamisalakysymyksen ratkaiseminen on täytäntöönpanon kannalta olennainen asia. Sen avulla tiedetään, milloin teleyritysten tarjoamat maksupalvelut katsotaan lakiehdotusten soveltamisalaan. Oikeusministeriön työryhmä päätti, että mietintöä täydennetään soveltamisalasäännösten perusteluiden osalta heti sen jälkeen, kun valtiovarainministeriön työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Maksupalveludirektiivin kansallinen täytäntöönpano voi tuoda teleyritysten nykyiseen toimintaan merkittäviä muutoksia. Keskeisimmät vaikutukset tulevat koskemaan sopimusehtojen muuttamista, kuluttajien tiedonantovelvoitteiden täyttämistä sekä laskutus- ja muihin tietojärjestelmiin kohdistuvia laajoja sopeuttamistoimia. FiComin tekemän vaikutusarvioinnin perusteella on nähtävissä, että direktiivin edellyttämistä sopeuttamistoimista on seuraamassa teleyrityksille kestämättömän suuret taloudelliset kustannukset. Kustannukset heijastuvat teleyritysten sopimussuhteiden kautta myös muihin yrityksiin, joista keskeisimpänä ovat sähköisiä sisältö- ja lisäarvopalveluiden tarjoajat. Pahimmassa tapauksessa teleyritykset voivat joutua kokonaan lopettamaan kolmansien osapuolten laskutuspalveluiden tarjoamisen. Riikka Tähtivuori ja Marko Lahtinen lakiasiat FiCom ry 7

8 Mobiili asiointivarmenne yksinkertaistaa tunnistautumista Mobiili asiointivarmenne nousi FiComin vuoden 28 keskeiseksi teemaksi. Aihetta käsiteltiin sekä keväisessä FiCom-seminaarissa että vuoden lopussa mediatapaamisessa. Nykyisen verkkoasioinnin laajentumisen kompastuskivenä on luottamuspula: voinko olla varma siitä, että vastakumppani on se, joka väittääkin olevansa? Erityisesti asia huolettaa, kun verkossa liikutetaan rahaa tai luottamuksellista tietoa. Epävarmuus hälvenee, kun osapuolet todistavat henkilöllisyytensä. DNA, Elisa ja TeliaSonera Finland ovat FiComyhteistyössä kehittäneet tunnistamispalvelun, joka perustuu matkapuhelinliittymän SIM-korttiin liitettävään mobiiliin henkilötunnisteeseen eli mobiiliin asiointivarmenteeseen. Mobiilin asiantointivarmenteen teknologia ja palvelukonsepti ovat valmiita, ja suomalaiset teleoperaattorit pystyvät lainsäädännön niin salliessa tuomaan markkinoille mobiilin asiointivarmenteen vuoden 29 aikana. Turvallinen arjen apuväline SIM-korttiin liitettävä mobiili asiointivarmenne sisältää henkilön pysyvät identiteettitiedot, joita ovat henkilön virallinen nimi ja sähköinen asiointitunnus (SATU). Lisäksi varmenteeseen voidaan haluttaessa liittää myös muita henkilötietoja, kuten syntymäaika, sukupuoli ja kansalaisuus. Konseptin suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti suomalaisten liikepankkien tarpeet asiakkaiden verkkotunnistamisen kehittämisessä. Suomalaiset pankit voivat halutessaan ottaa mobiilin asiointivarmenteen nykyisten TUPAS-verkkopankkitunnusten rinnalle. Pankkiasioinnin lisäksi mobiili asiointivarmenne soveltuu hyvin myös muihin, vahvaa tunnistamista edellyttäviin palveluihin. Vahvaa tunnistamista tarvitaan usein esimerkiksi julkishallinnon palveluissa, omien terveystietojen käsittelyssä tai vaikkapa kauppaketjujen palveluissa, erityisesti kanta-asiakasohjelmissa. FiCom-yhteistyössä kehitetty konsepti palvelee ennen kaikkea mobiililaitteiden avulla tehtävää verkkoasiointia. Mobiililaitteella voi tunnistautua web-selainta käytettäessä. Varsinainen asiointikanava ja tunnistautumiskanava pysyvät koko ajan erillisinä, ja tämä takaa asioinnin turvallisuuden. Uudistettu malli varmenteen käyttöönotolle Mobiilitunnistamisen menestyksen tiellä olevat esteet ovat väistymässä, kun uusi lainsäädäntö tulee vuonna 29 helpottamaan varmenteen käyttöönottoa. Onnistuessaan lainsäädäntöuudistus mahdollistaa sen, että Suomesta tulee jälleen maailman johtava mobiilimaa. Lainsäätäjät pohtivat vielä, miten mobiilin asiointivarmenteen kaltaisen vahvan sähköisen tunnistamisen välineen ensirekisteröinti tulisi hoitaa. FiCom-yhteistyössä konseptoidun mobiilin asiointivarmenteen mallissa on lähdetty turvallisesta ja kuluttajalle helppokäyttöisestä rekisteröintikäytännöstä. Perusajatus on, että varmenteen voisi ensivaiheessa rekisteröidä operaattorin verkkopalvelussa jo olemassa olevilla, kasvokkain myönnetyillä verkkopankkitunnuksilla. Verkkopankkitunnistamisen lisäksi asiakkaan henkilöllisyys tarkistettaisiin rekisteröinnin yhteydessä operaattorin omasta asiakasrekisteristä ja Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Konseptin mukaisessa toimintamallissa mobiilia asiointivarmennetta ei siis tarvitsisi käydä hakemassa poliisiviranomaiselta, mikä on ollut varmenteiden laajan käyttöönoton esteenä. Jatkossa uuden mobiilin asiointivarmenteen ensirekisteröinti hoidettaisiin kasvokkain joko operaattorin tai pankin toimipisteessä samalla tavoin, kuin nykyisin pankeissa asiakkaille myönnetään verkkopankkitunnukset. Nora Elers viestintä FiCom ry 8

9 Tietoyhteiskunta hillitsee ilmastonmuutosta Ilmastomuutoksen kiihtymisen myötä ympäristökysymykset ovat nousseet entistä keskeisempään asemaan myös FiComin toiminnassa. ICT-alaa on totuttu pitämään vihreänä toimialana. Alan tarjoamat tuotteet ja palvelut auttavat kuluttajia ja muita toimialoja parantamaan omaa energiatehokkuuttaan. ICT:n avulla voidaan esimerkiksi vähentää työmatkailua, tehostaa tuotannon prosesseja, pienentää rakennusten energiankulusta ja optimoida liikenneratkaisuja. ICT-alan oma energiankulutus ja sen myötä esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin olleet kasvussa. Syynä tähän ovat muun muassa elektronisten laitteiden lisääntyminen, ICT:n käytön lisääntyminen eri toimialoilla ja sähköisen viestinnän suorastaan räjähdysmäinen kasvu. ICT-alan oman energiankulutuksen kasvusta huolimatta ICT:n tehokas käyttö pienentää huomattavasti yhteiskunnan kokonaisenergiankulutusta. Siksi on myös ympäristön ja ekotehokkuuden kannalta oleellisen tärkeää, että tietoyhteiskuntakehitys jatkuu myönteisenä. Laaja ympäristöhanke vaikuttaa eri tasoilla ICT:n oikea hyötykäyttö tehostaa toimintaa ja parantaa ekotehokkuutta. Vuonna 28 FiComin ympäristötyöryhmä käynnisti projektin, jossa kerätään esimerkkejä, joilla ICT:tä hyödyntämällä pystytään vähentämään energiankulutusta ja CO 2 -päästöjä. Esimerkit kootaan Vihreä ICT -sivustoon, joka julkaistaan FiComin ympäristöseminaarissa vuonna 29. Vihreä ICT -sivustoon hyvät käytännöt kerätään paitsi FiComin omista jäsenyrityksistä, myös muista ICT-alan yrityksistä. FiComin ympäristötyöryhmä päätti vuonna 28 antaa lisäksi suosituksen niistä mittareista, joilla ICT-alan yritykset voivat selvittää omaa ekotehokkuuttaan. Omassa toiminnassa voidaan kiinnittää huomiota työtapoihin, hankintoihin, laitekannan energiatehokkaampaan suunnitteluun ja ekologisiin ratkaisuihin palveluiden tuotannossa. Tutkimuksella ja viestinnällä on keskeinen rooli ympäristövaikutusten selvittämisessä ja pienentämisessä. Tietoyhteiskuntakehityksen ja ilmastomuutoksen vuorovaikutusten tutkimus on vielä lapsen kengissä. Yhtenäisten metodien puute aiheuttaa sekaannusta ja ristiriitaa, kun vertailuille ei ole yhteisiä kriteerejä ja tulkinnat siten vaihtelevat. Tämä on haaste suomalaiselle ja kansainväliselle tutkimusyhteisölle: toimenpiteiden merkitys osana kokonaisuutta pitää pystyä kuvaamaan yhtenäisten kriteerien avulla. FiCom auttaa tutkimusyhteisöjä ja viranomaisia kaikin tavoin yhtenäisten metodien saavuttamiseksi. Erityisesti ympäristöviestinnän osalta FiCom tekee yhteistyötä Motiva Oy:n kanssa. Motiva on valtion omistama yhtiö, joka tuottaa asiantuntijapalveluita energian ja materiaalien käytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Yhtiön palveluja voivat hyödyntää julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat. Nora Elers viestintä FiCom ry Maailman hiilidioksidipäästöistä valtaosa, arviolta 98 prosenttia, syntyy ICT-alan ulkopuolisilla aloilla. Euroopan komission vuonna 28 teettämän tutkimuksen mukaan ICT-sovelluksilla voidaan pienentää energiankulusta ennen kaikkea tehostamalla energia-alan prosesseja, lisäämällä älykkäiden rakennusten tuotantoa sekä dematerialisoimalla perinteisiä hyödykkeitä. Viimeksi mainitusta esimerkkeinä komissio mainitsee paitsi työmatkojen korvaamisen sähköisillä yhteyksillä, myös esimerkiksi julkisen sektorin palveluiden siirtämisen verkkoon. 9

10 Tilastokatsaus Viestintäpalvelut Televisiot ja digisovittimet helmi 1 helmi 2 helmi 3 helmi 4 helmi 5 helmi 6 helmi 7 helmi 8 marras 8 n digisovittimet n televisiot Suomalaiset televisionkatselijat kokonaan digiajassa Vuoden 28 marraskuussa 92 prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli televisio. Digisovitin puuttui vielä osalta televisiotalouksia; 98 prosentilla se oli käytettävissä (Tilastokeskus, kuluttajabarometri). Suurin osa ohjelmista katsotaan suoraan niiden lähetysaikana. Tallentavan sovittimen omistavissa talouksissa 1 prosenttia katseluajasta käytetään tallennettujen ohjelmien seuraamiseen (Finnpanel). Suomi siirtyi analogisista kokonaan digitaalisiin televisiolähetyksiin, kun kaapelitaloudetkin siirtyivät digiaikaan maaliskuun 28 alussa. Kaapelitelevisioverkon taloudet Kaapelitelevisioverkon taloudet Suomalaisista kotitalouksista 1,3 miljoonaa on kytketty kaapelitelevisioverkkoon (FiComin kysely operaattoreille). Eniten kaapelitelevisiotalouksia (yli 75 prosenttia talouksista) on Belgiassa, Luxemburgissa, Maltalla ja Hollannissa. Tanskassa, Virossa, Suomessa, Saksassa, Unkarissa, Romaniassa ja Ruotsissa osuus on 5 ja 75 prosentin välillä (Cable Europe). Maksu-tv-taloudet kaapelitelevisioverkossa Maksulliset kaapelitelevisiokanavat kasvattavat suosiotaan Suomalaisista kaapelitalouksista 295 oli käytössään maksullisia televisiokanavia. Vuoden 24 joulukuusta syyskuun 28 loppuun maksullisten televisiokanavien käyttäjien määrä oli kasvanut yli nelinkertaiseksi. Yhdellä taloudella on keskimäärin 1,3 tilausta ohjelmakortillaan. (FiComin kysely operaattoreille). joulu 4 joulu 5 joulu 6 joulu 7 syys 8 1

11 Hiilidioksidipäästöt 1 miljoonaa hiilidioksiditonnia Tietokone työvälineenä 8 % työllisistä 6 ICT:tä hyödyntäen voi suojella ilmastoa Suomen hiilidioksidipäästötavoite on Kioton sopimuksen mukaan 71 miljoonaa tonnia vuonna 212. Vuotuiset vaihtelut päästöjen määrissä ovat suuria. Erityisesti vaihteluun vaikuttaa vesivoiman saatavuus, sähköntuonti ja kotimainen energiantuotanto (Tilastokeskus). Arvion mukaan ICT-alan osuus hiilidioksidipäästöistä maailmanlaajuisesti on noin kaksi prosenttia (Gartner). ICT:n hyödyntämisen avulla voidaan päästöjä pienentää merkittävästi enemmän kehittämällä uusia toimintatapoja. Esimerkiksi asuinrakennusten energiankäyttöä olisi mahdollista vähentää ICT:n avulla 35 prosenttia (EU:n komissio). Tietokone työvälineenä myös etätyön mahdollistaja Suomalaiset sijoittuvat kärkipäähän, kun vertaillaan, miten EU:n työlliset käyttävät tietokonetta työssään vähintään viikoittain. Vertailussa on mukana eri toimialojen yrityksiä lukuun ottamatta finanssialaa. Tulokset ovat pääsääntöisesti vuodelta 28 (Eurostat). Tietotekniikan avulla teki ajoittain etätyötä kotonaan joka kolmas kodin ulkopuolella työssä käyvä suomalainen, kun määrittelynä oli työn tekeminen tietokoneella ja tulosten lähettäminen tietoverkkojen kautta. Kysely kohdistettiin työllisille, jotka ainakin joskus ovat käyttäneet internetiä ja joilla on kotona tietokone; tällaiset kriteerit täytti yhdeksän kymmenestä työllisestä (Tilastokeskus). 4 2 Suomi Tanska Ruotsi Hollanti Saksa Belgia Lasten internetin käyttö Ranska Itävalta UK Irlanti Espanja Luxemburg Slovenia Malta Kypros Italia Lapset aloittavat aikaisin tietotekniikan käytön EU-maiden 6 17-vuotiaista kansalaisista 75 prosenttia käytti syksyllä 28 internetiä ainakin joskus. Suomalaiset lapset ja nuoret ovat tässä suhteessa aktiivisimpia hollantilaisten, virolaisten, tanskalaisten, ruotsalaisten ja brittiläisten ikätoveriensa kanssa. 75 prosenttia EU-maiden lasten vanhemmista kertoo asettavansa rajoituksia ajankäytön ja/tai käyttökohteiden ja -tapojen suhteen. Suomalaisvanhemmista näin kertoo menettelevänsä 81 prosenttia (Eurobarometri) vuotiaista suomalaislapsista 51 prosenttia käyttää tietokonetta päivittäin ja yli 15-vuotiaista nuorista jo 71 prosenttia (Viestintävirasto). Tyypillisimpiä käyttökohteita suomalaisilla nuorilla olivat yhteisölliset sivut ja pelit (Nuorisoasiainkeskus). 2 6 v. 7 v. 8 v. 9 v. 1 v. 11 v. 12 v. 13 v. 14 v. 15 v. 16 v. 17 v. Merja Malkki tietopalvelupäällikkö FiCom ry 11

12 Televisiokuva tarkentuu teräväpiirto tuli kaapelitelevisioon Suomen kaapelitelevisioverkot siirtyivät digiaikaan maaliskuussa 28, jonka jälkeen miltei kaikki televisionkatselu maassamme on ollut digitaalista. Digiaikaa seuraava vaihe on HD- eli teräväpiirto. Teräväpiirtotekniikalla saadaan tv-ruudulle parhaimmillaan normaalia digi-tv-lähetystä viisi kertaa tarkempi kuva. Teräväpiirtolähetykset vaativat normaalitasoa huomattavasti enemmän kapasiteettia. Kaapeliverkoissa tämä ei ole ongelma, joten kaapelitelevisioyhtiöt kykenivät jo vuoden 28 aikana tarjoamaan asiakkailleen useita HD-kanavia. Korttilinkitys maksullisen HD-sisällön katseluun Kansainväliset ohjelmayhtiöt haluavat varjella omistamiaan tvsisältöjä piratismilta. Jotta kaapelitelevisioyhtiöt saavat jakaa ulkomaisia HD-tasoisia elokuvia ja tv-sarjoja, niiden on pystyttävä estämään ohjelmasisältöjen laiton jakelu. Suomen kaapelitelevisio-operaattoreiden tärkeimpiä yhteisiä ponnistuksia olikin vuonna 28 FiComin organisoima projekti, jonka tarkoituksena oli löytää ratkaisu ohjelmayhtiöiden tiukkoihin sisällönsuojausvaatimuksiin. Ratkaisu on maksullisten HD-kanavien korttilinkitys sekä teräväpiirtolaitteiden Cable Ready HD -testaus. Korttilinkitys tarkoittaa sitä, että kanavien katseluun tarvittava ohjelmakortti toimii vain niissä Cable Ready HD -hyväksytyissä laitteissa, joihin kortti on yksilöllisen sarja- tai linkitysnumeron perusteella määritelty. Kaikki kaapelioperaattorit päivittävät verkkonsa tukemaan korttilinkitystä maaliskuun 29 loppuun mennessä. Etuna avoin laitemarkkina Korttilinkityksellä ja laitteiden perusteellisella testaamisella varmistetaan sisällönsuojauksen lisäksi se, että Suomessa on jatkossakin kaapelitelevisioverkon päätelaitteilla avoimet markkinat. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja voi ostaa haluamansa laitteen itse valitsemaltaan jälleenmyyjältä, eikä ole pakotettu hankkimaan digiboksia kaapeli-tv-operaattorilta niin kuin yleisesti muualla maailmassa. Teräväpiirtolähetysten katsomiseen kaapelikodissa tarvitaan Cable Ready HD -hyväksytty televisio ja linkitetty kortinlukija tai Cable Ready HD -digiboksi sekä televisio, jonka näyttö pystyy toistamaan teräväpiirtoista kuvaa. Maksullisten kanavien katsomiseen tarvitaan myös ohjelmakortti. Testaus varmistaa toimivat laitteet Kaikki Cable Ready tai Cable Ready HD -hyväksynnän saaneet ja saavat laitteet ja niiden ohjelmistot läpäisevät tiukat toimivuustestit niin laboratorio- kuin kenttäolosuhteissakin. Digiajan alussa esiintyneet tekniset laiteongelmat ovat suurelta osin poistuneet. Kaapelioperaattoreiden yhteiset tekniset vaatimukset digilaitteille varmistavat myös sen, että kaikki Cable Ready ja Cable Ready HD -testatut laitteet toimivat kaikissa Suomen kaapeliverkoissa paikkakunnasta tai operaattorista riippumatta. Ensimmäiset linkitetyt Cable Ready HD -testatut digiboksit saatiin markkinoille vuoden 28 lopussa. Hyväksynnän saaneen laitteen tunnistaa siinä olevasta Cable Ready tai Cable Ready HD -merkistä, jonka käyttöä FiCom valvoo. Tähtäin tulevassa Teräväpiirtolähetykset vaativat kaapelioperaattoreilta mittavia teknisiä ja taloudellisia investointeja. Maksullisia HD-kanavia tilaavien asiakkaiden määrä kasvaa kuitenkin hyvin maltillisesti, joten kannattavaa liiketoimintaa teräväpiirto on vasta tulevaisuudessa. Teräväpiirto tarvitsee edistyäkseen laadukasta HD-tasoista sisältöä ja maksukanavien lisäksi myös vapaasti vastaanotettavia HD-kanavia. Kaapelitelevisioyhtiöillä on kuitenkin tekninen valmius ja riittävästi verkkokapasiteettia teräväpiirtokanavien jakeluun. Yli 1,3 miljoonaa tv-taloutta Suomessa on kytketty kaapeliverkkoon, joten yli puolella maamme tv-katsojista tulee olemaan mahdollisuus HD-kanavien vastaanottoon viimeistään maaliskuun 29 jälkeen. Sari Laine-Lassila kaapelitelevisioasiat FiCom ry 12

13 Paljon huomiota tietoyhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin Tietoyhteiskunnan toiminta ja sen perustana olevat rakenteet saivat vuoden 28 aikana osakseen runsaasti huomiota niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Euroopan elintärkeät infrastruktuurit määriteltiin Euroopan Unionissa on pitkään valmisteltu kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvää säännöstöä. Euroopan elintärkeällä infrastruktuurilla tarkoitetaan sellaisia EU:n jäsenvaltioissa sijaitsevia hyödykkeitä ja järjestelmiä tai niiden osia, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan keskeisten toimintojen ylläpitämiseksi ja joiden vahingoittumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus ainakin kahteen EU:n jäsenvaltioon. Vuoden 28 aikana saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys siitä, miten Euroopan elintärkeät infrastruktuurit määritetään ja nimetään sekä siitä, miten niiden suojaamisen parantamistarve arvioidaan. Direktiivin pääpaino on energia- ja liikennealalla. Direktiiviä on tarkoitus arvioida kolmen vuoden välein. Arvioinnin yhteydessä direktiivin soveltamisalaan voidaan tarvittaessa liittää muita aloja. Ensimmäiseksi soveltamista laajennettaneen tieto- ja viestintäteknologioihin. Elintärkeät infrastruktuurit ovat entistä enemmän riippuvaisia toisistaan, kun globalisaation taloudelliset, teknologiset ja yhteiskunnalliset prosessit tehostuvat. Näin ollen jonkin infrastruktuurin vahingoittuminen tai tuhoutuminen yhdessä jäsenvaltioissa voi vaikuttaa kielteisesti useisiin muihin jäsenvaltioihin ja koko Euroopan talouteen. Tämän rajat ylittävän ulottuvuuden vuoksi koko EU:n kattava yhtenäinen lähestymistapa täydentäisi ja toisi lisäarvoa jäsenvaltioissa jo olemassa oleville kansallisille ohjelmille elintärkeän infrastruktuurin suojaamiseksi. Kriittisten järjestelmien hallinta ja Suomi Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Valtioneuvosto teki elokuussa 28 päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Päätöksissä huomioitiin myös tietoverkot ja -tietojärjestelmät. Niiden osalta painotetaan tarvetta tunnistaa kriittisimmät ja keskeisimmät tietotekniikan varassa olevat yhteiskunnan toiminnot, joihin liittyvät tietojärjestelmäratkaisut ja -palvelut tulee varmistaa erilaisia vakavia häiriöitä ja poikkeusoloja kestävillä järjestelyillä. Päätöksen mukaan on myös kehitettävä menetelmiä ja toimintamuotoja tietojärjestelmien, organisaatioverkostojen ja toimitusketjujen muodostaman kokonaisuuden ymmärtämiseen, hallintaan ja varmistamiseen. Asetettujen tavoitteiden mukaan yhteiskunnan toimivuudelle kriittisiä tietojärjestelmiä suunniteltaessa ja rakennettaessa on varmistettava, että niihin liittyvän ohjauksen, ylläpidon, järjestelmähallinnan ja teknisen tuen osaaminen säilyy Suomessa tai ohjaus- ja hallintakyky on oltava mahdollista palauttaa Suomeen. Lisäksi vaatimuksena on, että niin kutsuttujen keskeisten sovellusten tietovarantojen tulee olla Suomessa. Jatkossa tulee selvitettäväksi ja päätettäväksi, mitä nämä vaatimukset käytännössä tarkoittavat. Viestintävirastosta useita päätöksiä toimintavarmuuden takaamiseksi Viestintävirasto teki vuonna 28 useita päätöksiä, jotka liittyvät läheisesti viestintäverkkojen ja palveluiden toimintavarmuuden parantamiseen. Merkittävimpänä näistä voitaneen pitää päätöstä viestintäverkkojen ja palvelujen varmistamisesta siihen liittyvine perusteluineen ja soveltamisohjeineen. Määräys koskee viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuuden, tietoturvan ja tietosuojan turvaamiseksi annettuja, velvoitteita viestintäverkkojen ja -palveluiden tärkeysluokittelusta, varmistamisesta, tehonsyötöstä ja fyysisestä suojaamisesta. Myös sähköpostipalvelujen tietoturvaa koskeva määräys uudistettiin. Määräyksessä asetetaan sähköpostipalveluntarjoajille minimivelvoitteet viestintäpalvelun tietoturvan ja toimivuuden varmistamiseksi. Määräyksessä keskitytään sähköpostipalvelun tarjoajaa koskeviin velvollisuuksiin ja tehtäviin. Kari Wirman varautuminen FiCom ry 13

14 Visionääri Kohti kestävää kehitystä ja turvallista tulevaisuutta Yksi 2-luvun suurimpia haasteita on ilmastonmuutos, joka on useiden tutkijoiden mukaan seurausta ihmiskunnan omasta toiminnasta ja sen valinnoista. Ilmaston lämpeneminen, meriveden nouseminen ja kuivuuden lisääntyminen saattavat olla vasta alkusoittoa, joten tulevien sukupolvien kannalta on tärkeätä aloittaa ympäristöä säästävät korjaustoimenpiteet viimeistään nyt. Julkisuudessa on ilmastonmuutoksen yhteydessä usein keskusteltu esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden lisääntyneestä käytöstä, metsien hakkuista ja maapallon väkiluvun kasvusta. Kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä aiheuttava tietoja viestintäteknologia-ala on harvoin esillä näissä keskusteluissa. ICT on kuitenkin alana ainutlaatuinen, koska sen avulla voidaan vaikuttaa loppuun 98 prosenttiin ja sitä kautta myönteisesti globaaliin hiilidioksiditasapainoon. Tieto- ja viestintäteknologia on maailman nopeimmin kehittyvä toimiala. Tämä sektori muuttaa jatkuvasti ihmisten ja yritysten tapoja toimia. Voisiko siitä olla apua myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan? Vastaus on kyllä. Ympäristöä säästäviä teknologioita on jo olemassa. Pelkästään nykyisten IT-ratkaisujen hyödyntäminen voi johtaa merkittäviin vähennyksiin hiilidioksidipäästöissä. Ympäristöystävällisyyden ja ICT:n liitolla on monia ilmentymiä. Yritys voi tarjota esimerkiksi matkustamisen sijasta työntekijöille virtuaalisen yhteistyöstudion, jossa ihmiset eri puolilla maailmaa voivat työskennellä reaaliaikaisesti toistensa kanssa. Jos 2 % liikematkoista EU:ssa korvattaisiin videoneuvotteluilla, säästettäisiin 22 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Toinen esimerkki on tietokonekeskusten energiakustannusten leikkaaminen uusilla älykkäillä jäähdytysteknologioilla peräti 4-45 prosenttia. Kehittyneen viestintäteknologian mahdollistama etätyöskentely on myös järkevää ilmastopolitiikkaa. Tämän vuosikymmenen aikana painopiste tietotekniikan investoinneissa on siirtynyt laitteiden hankinnasta niiden ylläpitoon. Energiankulutuksen vähentäminen on yritysten näkökulmasta yksi tärkeimpiä ympäristökysymyksiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään kaikkialla, joten pienemmällä energiankulutuksella ei säästetä pelkästään maapalloa vaan myös yritysten kustannuksia. Tänä päivänä IT-yritysten ympäristövastuu on asiakkaiden suurennuslasin alla. Tutkimusyritys IDC:n tutkimuksen mukaan 8 prosenttia yrityksistä arvioi toimittajien ympäristöstrategiaa, ja jopa 3 prosenttia ostopäätöksistä tehdään ympäristöseikkojen perusteella. Luvut kertovat siitä, että asiakasyrityksissä on tiedostettu muutoksen tarve. ICT-ala on sitoutunut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuohjelmien kautta vähentämään päästöjä ja kehittämään energiatehokkaita tuotteita. Ympäristövaikutuksia syntyy tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa: valmistuksessa, logistiikassa, käyttövaiheessa sekä käytöstä poistamisen yhteydessä. Siksi on tärkeätä pyrkiä ympäristövaikutusten minimoimiseen tuotteiden koko elinkaaren ajalta. Vaarattomien materiaalien käyttö tuotteissa ja esimerkiksi tuotteen kierrätettävyys ovat seikkoja, jotka on huomioitava jo suunnittelu- ja tuotantovaiheessa. Globaalien tuotantoketjujen vastuullisella toiminnalla voidaan vaikuttaa laajasti erityisesti kehittyvien maiden kestävään tulevaisuuteen. Konkreettinen esimerkki ympäristöä säästävästä toiminnasta on kierrätys. ICT-alan laitteita kierrätetään lainsäädännön ja vapaaehtoisen toiminnan ansiosta, mutta ei vielä tarpeeksi. Edelleen liian monet elektroniikkalaitteet päätyvät maantäytteeksi. Samalla kun kierrätysprosessit tehostuvat ja laajenevat, itse tuotteiden kierrätettävyys paranee merkittävästi. Tällä hetkellä esimerkiksi uudet kannettavat tietokoneet ovat yli 9-prosenttisesti kierrätettäviä. Ympäristön eteen tehdään paljon jo nyt, mutta paljon on vielä tehtävissä. Yritykset, jotka ottavat etunojan yritys- ja ympäristövastuussa, ovat usein myös niitä, jotka saavuttavat sitä kautta uutta kilpailuetua. Muutos ympäristötekoihin lähtee meistä jokaisesta, sillä miljoonista pienistä puroista syntyy mahtava virta. Mika Sarhimaa Toimitusjohtaja Hewlett-Packard Oy 14

15 FiComin hallitus vuonna 29 FiCom ry eli Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto on suomalaisen ICT-alan edunvalvoja ja yhteistyöjärjestö. Toimiala mukana ihmisten arjessa Tietoliikenne- ja tietotekniikka-ala on teknisesti korkeatasoinen ja innovatiivinen toimiala, jonka tuotteet ja palvelut ovat läsnä ihmisten arjessa. Alan yritykset rakentavat tietoyhteiskuntaa ja tuottavat sinne palveluita. Yritykset varmistavat, että ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat tuottaa, siirtää ja tallettaa tietoa, viihdettä tai puhetta tehokkaasti, helposti ja turvallisesti. FiComin jäsenyrityksiin kuuluu muun muassa tele- ja internet- ja kaapelitelevisiooperaattoreita, viestinvälittäjiä, tietoverkkolaitteiden ja -järjestelmien valmistajia, asentajia ja ylläpitäjiä, ohjelmisto- ja tietotekniikkataloja, tietotekniikkalaitteiden lähitukea tarjoavia yrityksiä sekä sähköisen kaupankäynnin ja konsultoinnin osaajia. Tehtävä FiComin tehtävä on edistää jäsenistönsä liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä vaikuttamalla alaa koskevaan sääntelyyn, edistämällä alan teknistä kehitystä, hallinnoimalla alan tilastoja ja tunnuslukuja, ylläpitämällä kattavaa ICT-alan tietopankkia, viestimällä avoimesti alan ajankohtaisasioista eri kohderyhmille sekä vaikuttamalla alan julkiseen kuvaan. Lisäksi FiCom kehittää yhdessä toimialan yritysten kanssa tietoverkkoalan toimintavarmuutta sekä edistää alan varautumista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalle. FiComilla on suorat, avoimet ja vankat suhteet poliittisiin päättäjiin, virkamieskuntaan, muihin järjestöihin ja median edustajiin. FiComin toimikunnat ovat vahvoja vaikutuskanavia alan ajankohtaisiin kysymyksiin. FiComin toiminta perustuu AAArvoihin Asiantuntemus FiComissa työskentelee edunvalvonnan, lainsäädännön, teknologian, tietopalvelun ja viestinnän asiantuntijoita. Hyödynnämme laajasti myös jäsenistömme osaamista ja toimimme verkottuneesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitykseen. Avoimuus Työskentelemme avoimesti yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa ja kerromme alan ajankohtaisista asioista viipymättä, tarvittaessa myös suurelle yleisölle. Aktiivisuus Selvitämme asiat etukäteen ja vaikutamme alan tärkeisiin asioihin oikealla hetkellä. Osallistumme aloitteellisesti tietoyhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenjohtaja Senior Vice President Esa Rautalinko (TeliaSonera Finland Oyj) Varapuheenjohtajat toimitusjohtaja Jukka Alho (Itella Oyj) toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila (Elisa Oyj) Muut jäsenet toimitusjohtaja Reima Blomqvist (Finnet-liitto ry) toimitusjohtaja Janne Laitala (Oy L M Ericsson Ab) toimitusjohtaja Sirpa Ojala (Digita Oy) toimitusjohtaja Esa Parjanen (TDC Oy) toimitusjohtaja Ari Rahkonen (Microsoft Oy) toimitusjohtaja Mika Sarhimaa (Hewlett-Packard Oy) konsernijohtaja Riitta Tiuraniemi (DNA Oy) toimitusjohtaja Seppo Uitto (Relacom Oy) Senior Vice President Juha-Pekka Weckström (TeliaSonera Finland Oyj) Jäsenyritykset vuoden 29 alussa Aina Group Oyj Alcatel-Lucent Suomi Oy Corenet Oy DNA Oy Digita Oy Draka Comteq Finland Oy Elisa Oyj Ericsson Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Finnet-liitto ry ja sen jäsenyritykset Google Finland Oy Hewlett-Packard Oy Itella Oyj Maxisat-konserni Microsoft Oy Nestor Cables Oy Relacom Oy Siemens Enterprise Communications Oy Suomen Erillisverkot Oy Suomen Numeropalvelu Oy Sanoma Television Oy / Welho TDC Oy Teleste Oyj TeliaSonera Finland Oyj Turun Kaapelitelevisio Oy Konsernien tytäryhtiöt ja Finnet-liiton jäsenyritykset kuuluvat FiComin jäsenkuntaan. 15

16 Lisätietoja FiComista FiCom ry Korkeavuorenkatu 3 A 13 Helsinki Puhelin: (9)